ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja"

Juha Mäki
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

2 TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN

4 Itsemurha on psykiatristen sairauksien tärkein komplikaatio Monissa psykiatrisissa sairauksissa todennäköisyys itsemurhaan on useita prosentteja: kaksisuuntainen mielialahäiriö 8 %, skitsofrenia 6 % (Nordentoft ym. 2011), vakava masennus 3 %, epävakaa persoonallisuus 0.5 %/vuosi. Itsemurha-alttius on voimakkuudeltaan aaltoilevaa Vaikka parasuisidin intentio ja letaliteetti olisivat olleet korkeat, niin vain 20 % kuolee itsemurhaan lyhyen aikavälin riskin arviointi ja itsemurhien estäminen kannattaa

5 Itsemurha-alttiuden arvioiminen 1. Demografiset riskitekijät ei hyötyä 2. Anamnestiset riskitekijät 3. Potilaan pykiatriseen sairauteen liittyvät riskitekijät ja sairauden nykyiset oireet psykiatrin työtä 4. Kapeutuminen (Erwin Ringel 1973, 1976) 5. Omien vastatunteiden analyysi 6. Itsetuhoajatusten suora kysyminen

6 2. Anamnestiset riskitekijät Aiemmat itsemurhayritykset: tärkein yksittäinen itsemurhan riskitekijä jos parasuisidi on tapahtunut hiljan, arvioi sen intentio ja letaliteetti erikseen esim. mittareita käyttäen Varhaiset hylkäämiskokemukset (vrt. Freudin suru ja melankolia ) Ihaillun tai läheisen itsemurha (Wertherefekti) Aiempaa väkivaltaista käyttäytymistä

7 Itsemurhariski psykiatrisissa sairauksissa kun ensikontaktin syy on ollut parasuisidi (Nordentoft ym. 2011, N = , seuranta-aika 36 vuotta)

8 Columbian yliopiston itsemurhariskin arviointiasteikko (C-SSRS) Itsemurha-ajatukset Itsemurha-ajatusten intensiteetti Itsemurhakäyttäytyminen Suomeksi versiot lähtökohta/seulonta ja edellisestä käyntikerrasta lähtien Löytyy kaksisuuntaisen mielialahäiriön käypä hoito - suosituksesta

9 Potilaan itse täyttämä masennusmittari BDI-21 Löytyy googlaamalla Kysymys 9. kartoittaa itsemurha-alttiutta Yli 80 % itsemurha tehneistä on ollut masentuneita itsemurha tehdessään: BDI-21 kokonaispistemäärä kuvastaa epäsuorasti itsemurha-alttiutta > 30 pistettä viittaa vaikeaan masennukseen

11 Werther-efekti 1774 Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset - nuorten miesten Euroopan laajuinen i.m.-epidemia - i.m.-menetelmää imitoitiin - kirja kiellettiin mm. Saksassa, Italiassa ja Tanskassa

12 Tarttumisen mekanismeja: Ma = makrotaso, Mi = mikrotaso Tieto mahdollisuudesta Ma, Mi Imitaatio Ma, Mi Mielen sisäinen projektiivinen Ma, Mi identifikaatio (Taiminen 1992) Psykoottinen identifikaatio (Sacks ja Eth 1981) Mi Suggestio Mi Ryhmäpaine Mi Ryhmän painostus Mi

13 Mielen sisäinen projektiivinen identifikaatio ja tarttuminen (Taiminen 1992) 1. Empatia ja/tai ihailu 2. Myönteisten piirteiden projisoiminen introjektiin 3. Introjektin ja minä-kuvan ominaisuuksien sekoittuminen 4. Samaistuminen alun minä-vieraaseen ominaisuuteen (itsemurha- tai joukkomurha alttius)

14 3. Potilaan psykiatriseen sairauteen liittyvät riskitekijät Positiivinen ennustearvo usein heikohko käyttökelpoisia mittareita on vaikea kehittää (esim. Brown ym. 2000, Taiminen ym. 2001) Monet riskitekijät ovat sairauskohtaisia: esim. anhedonia, pakko-oireet, ahdistus ja kognitiivinen reaktiivisuus masennuksessa (Fawcett ym 1990, Antypa ym. 2010) Uhkaavia oireita parasuisidin jälkeen (esim. SUAS, Stanley ym. 1986)

15 Itsemurha-alttius skitsofreniassa 5 % skitsofreniaa sairastavista kuolee itsemurhaan (Palmer ym. 2005) 40 % skitsofreniaa sairastavista tekee parasuisidin (Breier ym. 1991) Skitsofreniaa sairastavista 25 % - 50 % on sairaalassa tehdessään itsemurhan ja 50 % tapahtuu < 3 kk kotiutuksen jälkeen mahdollisuus interventioon Itsemurhan riskitekijät skitsofreniassa ovat osittain erilaisia kuin riskitekijät väestössä itsemurha-alttius saattaa jäädä tunnistamatta

16 4. Kapeutuminen (Erwin Ringel 1973, 1978) Kapeutuminen on ensimmäinen osa presuisidaalista syndroomaa (muut osat autoaggressio ja itsemurhafantasiat) Situationaalinen kapeutuminen (halvaantuminen, Hitler bunkkerissaan) Dynaaminen kapeutuminen (havainnot, käyttäytyminen, unet, tunteet, puolustusmekanismit, ihmissuhteet, arvot)

17 5. Potilaan itsessä herättämien tunteiden (= vastatunteiden) analysoiminen Aggressiivisuus Välinpitämättömyys Hämmennys (esim. potilaan voinnin yllättävän nopeasta kohenemisesta, joka saattaa selittyä itsemurhapäätöksen tekemisellä) Huoli

18 6. Itsetuhoajatusten kysyminen Yli puolet itsemurhan tehneistä potilaista ovat kiistäneet itsemurhaaikeensa henkilökunnalta (Isometsä ym. 1995, Busch ym. 2003) Kuitenkin enemmistö on kertonut aikeistaan jollekin läheiselleen Avoimia kysymyksiä

19 Itsemurha-alttiuden arvioiminen 1. Demografiset riskitekijät ei hyötyä 2. Anamnestiset riskitekijät 3. Potilaan pykiatriseen sairauteen liittyvät riskitekijät ja sairauden nykyiset oireet: C-SSRS, BDI Kapeutuminen (Erwin Ringel 1973, 1976) 5. Omien vastatunteiden analyysi 6. Itsetuhoajatusten suora kysyminen

20 Milloin M1-arvio? Psykoottinen masennus - epärealistinen toivottomuus - omaan ruumiiseen kohdistuvat harhaluulot Skitsofrenia - kuolemaa sivuavat harhaluulot tai aistiharhat Akuutti harhaluuloisuushäiriö Parasuisidi + halu keskeyttää tarpeellinen hoito päihteen himon takia päihdehuoltolain mukainen pakkohoito

Samankaltaiset tiedostot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella