Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti 2013
Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130 email kirjaamo@esavo.fi faksi 015 321 1359 Kotisivu: www.esavo.fi Julkaisu: 122:2013 ISBN 978-952-5932-14-0 (verkkojulkaisu) ISSN 1455-2930 Mikkeli 2013
SISÄLLYSLUETTELO 1. MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA 1 2. KESKUSVERKKO, ASUMINEN JA ELINKEINORAKENTEET 2 2.1 Keskusverkko ja asuminen 2 2.2 Elinkeinorakenteet 4 3. MATKAILU JA VIRKISTYS 6 3.1 Matkailu 6 3.2 Virkistys 7 4. LIIKENNE 9 4.1 Tieliikenne 9 4.2 Rautatiet 10 4.3 Vesiliikenne 10 5. TEKNINEN HUOLTO JA ERITYISALUEET 11 5.1 Vesihuolto 11 5.2 Pohjavesialueet 11 5.3 Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet 13 5.4 Energiantuotanto 15 5.5 Voimalinjat 16 5.6 Erityisalueet 16 6. LUONNON JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 18 6.1 Luonnonsuojelualueet 18 6.2 Arvokkaat geologiset muodostumat 20 6.3 Perinnemaisemat 21 6.4 Kulttuuriympäristö 21 7. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMISEKSI VUONNA 2013 TEHDYT TAI TEKEILLÄ OLEVAT SELVITYKSET, PROJEKTIT JA HANKKEET 25 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 27 8.1 Maakuntakaavan päiditystarpeet 27 8.2 Maakuntakaavoitusohjelma 28 9. LISÄTIETOJA MAAKUNTAKAAVOITUKSESTA 31 sivu
1. Maakuntakaavoitustilanne Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 4.10.2010. Maakuntaliitto valitti vahvistuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä 19.8.2011, jolla valitukset hylättiin ja ympäristöministeriön vahvistuspäätös pidettiin voimassa. Kaava on laadittu koko Etelä-Savon alueelle ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Vanhat seutukaavat on kumottu muilta osin paitsi ohjeellisen oikoratavarauksen osalta välillä Lahti-Heinola-Mikkeli. Etelä-Savon maakuntakaava käsittää maakuntakaavakartat (4 kpl) ja kolme julkaisua: kaavan merkinnät ja määräykset (julk.96:2009), kohdeluettelon (julk.97:2009) ja maakuntakaavan selostuksen (julk.98:2009). Kaava-aineistoon voi tutustua myös nettiosoitteessa: www.esavo.fi/ maakuntakaava. Mikkelin kaupunkiin vuoden 2013 alusta liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2011. Tällä hetkellä ollaan laatimassa 1. vaihemaakuntakaavaa, jossa tutkitaan tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osoittamista maakuntakaavaan. Kaavaehdotus on nähtävillä syyskuun 2013 ja se on tarkoitus viedä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi marraskuussa 2013. Nyt käsillä olevassa raportissa luodaan katsaus maakuntakaavan toteutuneisuuteen, arvioidaan maakuntavarausten toteuttamisen edistämiseen tarvittavia painotuksia sekä tarkastellaan Etelä-Savon maakuntakaavan täydennys- ja muutostarpeita. 1
2. Keskusverkko, asuminen ja elinkeinorakenteet 2.1 Keskusverkko ja asuminen Maakuntakaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi suunnittelun painopisteitä. Maakunta- ja seutukeskusten asiointi- ja työssäkäyntialueelle suositellaan laadittavaksi kuntien yhteisiä strategisia maankäytön suunnitelmia. Suunnitelmat suositellaan laadittavaksi Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan lisäksi Varkauden ympäristöön. Vastaava suositus on kirjattu myös Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkiseutujen rakennemallit ovat valmistuneet. Maakuntakaavassa on osoitettu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskustaajamat seutukaavan tapaan taajamatoimintojen aluevarauksella (A). Alempaa keskusverkkoa, taajamia, ei ole seutukaavasta poiketen osoitettu aluevarausmerkinnällä vaan ne on osoitettu kohdemerkinnällä (a). Keskusverkon mukaisten taajamatoimintojen alueiden maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Mikkelin keskustaajamalle on kaupunkiseutusuunnitelman perusteella osoitettu myös taajamarakenteen laajenemissuunta -nuolia. Paikalliskeskuksissa (a) kunnat määrittelevät maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjaamana yleiskaavoin taajamien ulottuvuudet. Taajamien osalta maakuntakaavassa on erikseen osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät luonnon- ja kulttuuriympäristön kohteet, maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet sekä maakunnallisesti merkittävät kaupan suuryksiköiden sijoittumisalueet. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu keskusverkkoa täydentäviä maakunnallisia teollisuus- ja palvelukeskittymiä. Maakuntakaavan yleispiirteinen esittämistapa taajamien osalta asettaa uusia vaatimuksien taajamien yleispiirteisen suunnittelun ajantasaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja esittämistapaan. Tällä hetkellä tuoreita oikeusvaikutteisia koko taajaman maankäyttöä tarkastelevia yleiskaavoja on voimassa Enonkoskella ja Mäntyharjulla. Hirvensalmella on käynnistetty tuoreen yleiskaavan päivittäminen. Taajamien kaavoitustilanne on parantumassa laajemminkin, sillä Juva, Puumala, Ristiina ja Sulkava ovat käynnistäneet taajaman yleiskaavoituksen. Myös Rantasalmi on käynnistämässä tätä kirjoitettaessa yleiskaavaa keskustaajamaansa. Lisäksi neljässä muussa taajamassa on tehty lähiaikoina oikeusvaikutuksettomat koko taajaman yleiskaavat. Kaupunkien osalta Mikkelissä ja Savonlinnassa on voimassa esitystavaltaan lähellä asemakaavoja olevia taajaman osaa käsitteleviä osayleiskaavoja, mutta tuoretta kaupunkialueen kehittämislinjauksia sisältävää yleiskaavaa kummassakaan ei ole. Mikkelillä ja Savonlinnalla on tarkoitus käynnistää tämä yleiskaavatyö rakennemallitöiden pohjalta mahdollisesti tänä vuonna. Pieksämäellä on kantakaupungin ja Naarajärven alueen käsittävä yleiskaavoitus jo käynnissä. Pieksämäellä on osassa ydinkeskustaa, mm. Veturitallien alueella voimassa tuore osayleiskaava. Tavoitteena maakuntakaavan kaavajärjestelmän kehittämisellä on kilpailukykyisen tonttitarjonnan edistäminen. Tällöin merkittävä osa taajamien rakenteellisen tarkastelua on asemakaavoitettujen alueiden toteutumisen tarkastelu ja asemakaavojen eli tonttitarjonnan aktiivinen kehittäminen kysyntää vastaavaksi. Lainsäädännössä kilpailukykyisen tonttitarjonnan luomiseen on otettu kantaa velvoittamalla kunnat seuraamaan asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. 2
Rakentamisen ohjaus ei taajamien reuna-alueilla ole kaikilta osin kaavoituksella ohjattua. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia taajamien eheälle kehittämiselle. 3
Kuntien tonttitarjonnan kehittämiseen kuntataajamissa tarvitaan panostuksia. Asemakaavat eivät ole kaikissa taajamissa niin ajan tasalla ja kilpailukykyisiä kuin niiden tulisi olla. Tämä edellyttää kunnilta pikaisesti asemakaavojen saneerausohjelmien laadintaa ja taajamien kehittämisohjelmien käynnistämistä. Tässä yhteydessä tarvitaan kunnissa kaavoittamisen pohjaksi analyyttistä kehittämisideointia. Tällaista työtä tehdään parhaillaan mm. Mäntyharjulla, jossa on vireillä keskustan kehittämishanke. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi maakuntaliitot ja Elävät Kaupunkikeskustat ry ovat päättäneet yhteistyössä valtakunnallisen Pienten keskusten kehittämiskampanjan käynnistämisestä (Pike kampanja 2014-2016). Tavoitteena on edistää maakunta- ja valtakunnan tasolla myös pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista, yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Etelä-Savossa Mikkelin keskustauudistus, City 2020, Savonlinnan kaupunkikeskusta 2015 ja Pieksämäen veturitallin alue ovat esimerkkejä kaupunkikeskusten kehittämisestä. Vastaavasti Mäntyharjun keskustan kehittämishankkeen, Tuiketaajamat (Mikkeli) hankkeiden ja Rantasalmen kuntakeskuksen elinvoimaisuustarkastelun myötä myös kirkonkylien elinvoimaisuuden ja uusiutumisen haasteet ovat nousemassa laajemmin esille. 2.2 Elinkeinorakenteet Kaupunkien keskustatoimintojen alueiden (c) osalta maakuntakaava edellyttää keskustatoimintojen alueiden ulottuvuuksien määrittämistä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kun alue on määritelty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, voidaan alueelle sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä, kaupunkikeskustoihin seudullisia ja muihin keskustoihin paikallisia. Kaupungeista Mikkelissä ja Savonlinnassa tämä on tarpeen, Pieksämäellä määrittely on osittain tehty, sillä osa Pieksämäen kantakaupungin ydinkeskustasta on mukana alkuvuodesta 2012 lainvoiman saaneessa osayleiskaavassa. Muiden taajamien osalta keskustatoimintojen alueen ulottuvuudet on määritelty ajantasaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vain Mäntyharjulla ja sisällöltään vanhentuneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Ristiinassa. Palvelujen alue kohdemerkinnällä (p) on osoitettu kaksi seudullisesti merkittävää keskusverkon ulkopuolista yksityisten ja julkisten palvelujen aluekohdetta (Pertunmaa, Kuortti ja Pieksämäki, Nenonpelto (Vaalijala)). Lisäksi Mikkelin Tikkalan alue on osoitettu teollisuuden ja palveluiden seudullisena kohteena (t/p). Pääosa Etelä-Savon merkittävästä teollisuudesta sijoittuu taajamatoimintojen alueille. Erillisellä teollisuusalueen kohdemerkinnällä (t) maakuntakaavassa on osoitettu taajamien ulkopuolella olevia seudullisesti merkittäviä teollisuusalueita, jotka ovat Pelloksen alue Ristiinassa, Rantasalmen aseman alue Rantasalmella sekä Voikosken alue Mäntyharjun ja Valkealan rajalla. Elinkeinorakenteisiin liittyvien merkintöjen osalta tilanne on seuraava: km 8.43 Mikkeli, Länsisilta. Alueella ei ole koko alueen kattavaa suunnitelmaa palveluiden järjestämiselle. Alueen toteutetussa osassa on TIVA-kauppaa, eli autokaupan keskittymä sekä mm. huonekalukauppa. km 16.41 Savonlinna, Nojanmaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaavoja uusien palveluiden järjestämiselle. Alueella on tällä hetkellä yksi vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma) sekä rautakauppa. Alueelle on laadittu Prisman laajennuksen mahdollistava asemakaavan muutos. t/p 8.30 Mikkeli, Tikkala. Tikkalan on kaavoitettu palveluiden ja teollisuuden alueita. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava ja osalla aluetta asemakaava. Lisäksi alueelle on laadittu osayleiskaava, jossa mahdollistetaan vanhan kaatopaikan ympäristöön lisää teollisuustoimintojen aluetta. Kyseessä on vain osaa Tikkalan alueesta käsittelevä kaavahanke. Tällä hetkellä Tikkalassa toimii Portin teurastamo. 4
t 9.42 Mäntyharju, Voikoski. Alueella toimii perinteikäs Woikoski Oy. Pitkään samalla paikalla jatkuneen toiminnan kehittämissuunnitelmia hahmotellaan parhaillaan vireillä olevassa yleiskaavassa. p 10.40 Pertunmaa, Kuortti. Kuortin alueella on voimassa asemakaava, joka on toteutunut niin, että on jäljellä muutama palveluiden korttelialue. Alueella on tarvetta yleiskaavalliseen tarkasteluun alueen kehittämiseksi. p 11.41 Pieksämäki, Vaalijala. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ja Nenonpellon asuinalueen alueella on voimassa asemakaava. t 14.40 Rantasalmi, Rantasalmen asema. Rantasalmen asemakylän koko asemakaava on saneerattu muutama vuosi sitten, ja tässä yhteydessä alueen tonttivarantoa on täydennetty. t 15.30 Ristiina, Pellos. Vaneritehtaan ympärille syntynyt taajama on kaavoitettu pääosin 1970-luvulla. Alueella ei ole juuri kaavallista valmiutta uusinvestointeihin ja alueella onkin vireillä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Edellä lueteltujen kohteiden lisäksi kuntien kaavoissa on tonttireserviä elinkeinoelämän tarpeisiin yleis- ja asemakaavoissa: Juva, Vehmaa. Alueella on voimassa aiemmin laadittu asemakaava, jossa on KM-1-merkinnällä kahdessa korttelialueessa (yht. 9,6 ha) yhteensä rakennusoikeutta 25538 k-m². Alueelle on vireillä yleiskaavan laadinta. Mikkeli, Visulahti. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä osalla aluetta asemakaava jotka mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikkö- ja TIVA-kaupan keskittymän rakentamisen alueelle. Yleiskaavan kokonaisrakennusoikeus palvelujen osalta 190000 k-m². Asemakaavassa puolestaan on kaksi KM-korttelia (Liike-rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön). Korttelien rakennusoikeudet ovat 25000 ja 30000 k-m². Yleis- ja asemakaavaa voidaan toteuttaa vahvistuspäätöksestä riippumatta normaalisti. Savonlinna, Länsiportti. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu palveluiden alueita. Vähittäiskaupan seudullisia suuryksiköitä yleiskaavassa ei alueelle ole osoitettu, paikallisia kylläkin. Yleiskaavamuutoksen ja asemakaavan perusteella alueelle voisi sijoittua TIVA-kauppaa. Keväällä 2011 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskaupan ohjauksen osalta. Lakimuutoksessa myös paljon tilaa vievä kauppa (mm. autokauppa, rautakauppa, huonekalukauppa) on tuli maakuntakaavalla ohjattavaksi kaupan muodoksi. Lakimuutos tuo kevääseen 2015 ulottuvan siirtymäajan puitteissa tarpeen vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös ympäristöministeriön vahvistamatta jättämien kaupan merkintöjen roolitus kaupan palveluverkossa. Lakimuutos merkitsee myös sitä, että maakuntakaavan p-kohteiden osalta maakuntakaavaan tulee muutospaineita. Siirtymäajan puitteissa myös kunnilla on mahdollisuus tarkistaa paljon tilaa vievän kaupan kaavat ajan tasalle. Vähittäiskaupan maakunta- ja kuntakaavoituksen tarpeisiin on tehty selvitys vähittäiskaupan maakunnallisesta kokonaismitoituksesta. Lisäksi kaupan ja matkailun kehittämistä tukevat ylimaakunnallinen viisumivapausselvitys (Tak 9/2013) ja keskusten kehittämishankkeet. 5
3. Matkailu ja virkistys 3.1 Matkailu Maakuntakaavan matkailuteemassa on osoitettu yksityiskohtaisemman suunnittelun ja matkailukeskittymien painopisteitä. Vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeinä maakuntakaavassa on esitetty koko Vuoksen vesistöalue sekä Mäntyharjun reitti. Kehittämisvyöhykkeelle kohdistuu maakunnallisia ja ylimaakunnallisia kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi sillä on haluttu korostaa matkailun, varsinkin matkailukeskittymien strategisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun tarvetta. Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallihankkeessa on tarkasteltu seudun matkailukenttää kehittämisperiaatemerkinnässä esitetyllä tavalla. Maakuntakaavassa on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä (rm) Vuoksen vesistöalueeseen ja Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-, luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Luetellut matkailuteemat ovat maakunnan matkailustrategian mukaisia matkailun avainteemoja. Kaavamerkintä osoittaa matkailun painopistealueen likimääräisen sijainnin, mutta sen ulottuvuudet määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Painopisteet kytkeytyvät vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeisiin ja ovat toiminnallisia ryppäitä, ei niinkään yksittäisiä matkailukohteita. Painopistealueiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rajaus sekä siihen toimin- 6
nallisesti ja/tai rakenteellisesti liittyvien matkailualueiden kytkeytymisen suunnittelu tapahtuvat matkailun kehittämissuunnittelun ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. Maankäytön, matkailun, palvelujen ja liikenteen sekä alueen oloista johtuvien erityisten tarpeiden yhteensovittamiseksi matkailukeskittymille tulisi laatia rakenne- ja kehittämissuunnitelma sekä strateginen yleiskaava, joka osoittaa yksityiskohtaisemmin matkailun painopistealueet, kehittämisvyöhykkeet ja niiden kehittämistarpeet sekä ohjaa suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Toistaiseksi matkailun kehittämissuunnitelmia on laadittu 12:sta rm-kohteesta Vihantasalmen, Punkaharjun ja Puumalan matkailuryppäille. Rantasalmella Porosalmen alueelle on puolestaan valmistunut oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on yhteen sovitettu tämän matkailuryppään ydinalueen kehittämistä ja suhdetta Linnasaaren kansallispuiston luontoarvoihin niin matkailullisessa hyödyntämismielessä kuin myös mahdollisten luontoarvoihin vaikuttavien tekijöiden lieventämismielessä. Vuonna 2011 on Sulkavan kunta käynnistänyt Lohilahden alueen yleiskaavan laadinnan. Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueille on käynnistetty kesällä 2012 Leader-rahoitteisena matkailun kehittämissuunnitelman laatiminen. Muilla rm-kohteilla ei ole tällä hetkellä vireillä kehittämissuunnitelmien tai kaavojen laadintaa. Matkailun osalta tilanne on samankaltainen kuin keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta eli pääpaino matkailun maankäytön suunnittelussa lähiaikoina on ylikunnallisen yhteistyön, viranomaisten ja toimijoiden yhteistyön lisäämisessä sekä kuntien oman kaavoitustyön edistämisessä. Savonlinnan seudun rakennemallityön toimeenpanon yhteydessä voi tulla ajankohtaiseksi myös maakuntakaavan matkailumerkintöjen tarkentaminen alueella. Lisäksi maakuntaliiton ja kuntien yhteistyössä laatima matkailun aluerakenneselvitys sekä tekeillä oleva matkailun kehittämissuunnitelma (2014-2020) voivat aiheuttaa maakunta- ja kuntakaavoitustarpeita. 3.2 Virkistys Maakuntakaavan virkistyskäyttöön liittyviä aluevarauksia ovat virkistysmatkailualue (V-rm), virkistysalue (V) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Lisäksi kaavassa on kohdemerkinnällä osoitettu retkisatamat (V1), yhteystarvenuolella kaupunkien keskusta-alueiden viheryhteystarpeet sekä ohjeellisella katkoviivamerkinnällä melontareitit (mlr), moottorikelkkailureitit (mr) ja retkeilyreitit (rr). Virkistysalueiden toteuttaminen kuuluu kunnalle ja tapahtuu pääasiassa kaavoituksen kautta. Kuntien tulee huolehtia myös virkistysrakenteiden ylläpidosta. Virkistysmatkailualueet (V-rm) ovat uusia virkistyskäyttöä ja majoituspalveluita yhdistävä merkintämuoto maakuntakaavassa. Näitä on osoitettu maakuntakaavaan 12 kpl. Näistä viidellä, Heinäveden Pääskyvuoren, Joroisten Kotkatharjun, Kerimäen Huosion, Rantasalmen Asikkalan ja Savonlinnan Tanhuvaaran alueella, on voimassa kaava jossa virkistyskäyttö ja matkailurakentaminen on yhteen sovitettu. Muilla alueille ei ole joko laadittua kaavaa tai voimassa olevassa kaavassa ei ole tarkasteltu virkistyskäytön ja matkailurakentamisen yhteensovittamista. Virkistysalueet (V) ovat lähes kattavasti kuntien yleiskaavoissa virkistysaluemerkinnöin, samoin retkisatamat. Viheryhteystarpeita Mikkelin ja Pieksämäen keskusta-alueilla ei ole yleiskaavoilla suunniteltu. Maakuntakaavassa ei enää esitetä taajamien lähivirkistysalueita, vaan taajamien asukkaiden virkistystarpeiden turvaaminen on jätetty kuntakaavoituksen asiaksi. Nähtäväksi jää, tuleeko kunnille houkutusta ottaa nykyiset virkistysalueet muuhun käyttöön, jolloin saattaa tulla tarvetta virkistysalueiden maakuntakaavatasoiseen tarkasteluun myös taajamien osalta. Maakuntakaavassa suositellaan, että kunnat laatisivat virkistysaluestrategiat, joissa määriteltäi- 7
siin kuntalaisille varattavat virkistyspalvelut, niiden taso ja vastuutaho. Mikkelissä asiaa tullaan käsittelemään laadittavan yleiskaavan yhteydessä. Savonlinnassa on virkistyskäyttöön liittyviä asioita käsitelty rakennemallityössä sekä juuri valmistuneessa selvityksessä kansallisesta kaupunkipuistosta. Valmistuessaan selvitykset ja projektit voivat aiheuttaa maakuntakaavan virkistysaluevarausten uudelleen arviointia. Virkistysrakenteita suunnitellaan ja rakennetaan usein projektirahalla. Pidä Saaristo Siistinä ry on saanut maakuntaliitolta EU:n aluekehittämisrahaa retkisataminen kunnostustarpeen kartoittamiseen ja kunnostussuunnitelmien laatimiseen. Hankkeen aikana kartoitetaan kaikki kuntien ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n ylläpitämien retkisatamien varustus ja kunto. Hanke valmistuu vuoden 2013 syyskuun lopussa. Kartoituksen seurauksena saattaa tulla tarpeita poistaa/lisätä retkisatamavarauksia maakuntakaavaan. Retkisatamien varustetaso ja kunto kartoitetaan EU-projektissa. Kuva: Sanna Poutamo Maakuntaliitto on myöntänyt EU:n aluekehittämisrahaa myös Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy:lle retkeilyreitistöhankkeeseen. Hankkeessa toteutetaan ympärivuotisessa käytössä oleva luontomatkailukokonaisuus Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon. Keväällä 2012 vuoden retkeilykohteeksi valittu Repoveden kansallispuisto on yli 80 000 vuotuisella kävijämäärällä mitattuna yksi Eteläisen Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Mäntyharjun puolelle rakennetaan lähes 50 kilometriä maastopyöräilyyn soveltuvia reittivaihtoehtoja, kunnostetaan patikointi- ja melontareitti, parannetaan alueen taukopaikkoja ja nostetaan reitin matkailuyrittäjien palveluita sekä kulttuurikohteita paremmin esille. Miset Oy hallinnoi vuosina 2013-2014 toteutettavaa Saimaa Routes projektia, jossa kartoitetaan seudun kulttuuri- ja virkistysreitistöt ja viedään ne verkkopohjaiseen reitistöportaaliin. 8
4. Liikenne 4.1 Tieliikenne Maakuntakaavaan on merkitty maantieverkosta valta-, kanta- ja seututiet sekä tärkeimmät yhdystiet. Valtateistä omana ryhmänään (valtatie/runkotie) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä valtatie viisi. Kaupunkien katuverkoista kaavassa on tärkeimmät pääkadut. Lisäksi on esitetty runko- ja valtateiden nykyiset sekä suunnitellut eritasoliittymät. Valta- kanta- ja seututeitä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi valta- ja kantateille on annettu suunnittelumääräys. Valtatien 5 parantamishankkeen aloittamiseen vuonna 2014 on sitouduttu valtion talousarvioesityksessä. Esityksessä on varattu rahoitus, 27 M, koko hankkeen toteuttamiseksi. Tiesuunnitelma Mikkeli-Juva valmistui vuoden alkupuoliskolla. Liikennepoliittisen selonteon linjauksen mukaisesti tiesuunnitelma uudelleen arvioidaan. Savonlinnan liikennejärjestelyjen osalta myös toinen vaihe alkaa olla valmis. Niin sanotun kolmen vaiheen, Laitaatsalmen tie-, rata- ja väyläjärjestelyjen, yleissuunnitelma hyväksyttiin 2013. Maakunnallisessa liikennejärjestelmä suunnittelussa on päätetty luopua maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita maakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnittelun lopettamista vaan työskentelytavan ja prosessien muutosta. Muutoksen taustalla on vuonna 2011 hyväksytty Itä-Suomen liikennestrategia ja sen pohjalta laadittu ja jatkuvasti päivittyvä toimintasuunnitelma sekä seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistuminen. Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistuttua, jokaisella seudulla on ajantasainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö tapahtuu jatkossa osana seudullista ja Itä-Suomen liikennejärjestelmätyötä ja se kytketään entistä vahvemmin osaksi maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä, maakuntakaavoitus ja maakuntaohjelmatyö. 9
4.2 Rautatiet Maakuntakaavaan on merkitty rautatieverkosta pää- ja yhdys/sivuradat. Radoista omana ryhmänään (päärata/runkorata) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä Savonrata. Etelä-Savon maakuntakaava korvaa Etelä-Savon seutukaavan lukuun ottamatta ohjeellinen päärata merkinnällä vahvistetussa seutukaavassa osoitettua Mikkeli-Lahti rataa (pr 16.207), joka on jätetty seutukaavasta voimaan. Kaikkia ratoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi pääradoille on annettu tasoristeysten poistamista koskeva suunnittelumääräys. Savonradalla on käynnissä nopeustason nostamiseen tähtäävä työ Mikkelin ja Haukivuoren välillä, josta kaikki tasoristeykset on saatu poistettu. Lisäksi on poistettu Pieksämäen pohjoispuolelta kolme tasoristeystä. Savonlinnassa rinnakkaisväylän viereen siirretty rautatie on otettu käyttöön. 4.3 Vesiliikenne Maakuntakaavaan on merkitty nykyiset syvä-, laiva- ja veneväylät. Kaavassa ovat myös satama-alueet, venesatamat sekä uiton toimintapaikat. Kaikkia syvä- ja laivaväyliä, satamia ja uiton toimintapaikkoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi väylille on annettu suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä. Savonlinnan syväsatama siirretään nykyiseltä paikaltaan Haislahdesta Vuohisaareen. Maakuntakaavassa on esitetty Savonlinnan syväsataman vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Laitaatsalmi, jota koskeva merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta vaihekaavoituksen yhteydessä. Valtakunnallinen (YM, TEM, LVM, MMM) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (ALLI) on tekeillä (2012-2014). Sen yhteydessä on syytä varautua ottamaan kantaa mm. Mikkeli-Lahti oikorataan ja Mäntyharjun kanavaan sekä maakunnan ja koko itäisen Suomen Venäjäyhteyksiin. Työn painopiste on vuonna 2014. 10
5. Tekninen huolto ja erityisalueet 5.1 Vesihuolto Maakuntakaavaan on merkitty alueellisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot sekä merkittävimmät vesijohto- ja siirtoviemärilinjat. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Mikkeli on valinnut Metsä-Sairilan alueen uuden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikaksi. Maakuntakaavassa on esitetty Mikkelin jätevedenpuhdistamolle vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Pirttilampi, jota koskeva merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta vaihekaavoituksen yhteydessä. Ohjeellisista päävesijohdoista on toteutettu Mäntyharju-Pertunmaa ja Vaalijala Pieksämäki ohjeellinen päävesijohto. Savonlinna-Enonkoski välin päävesijohdon yleissuunnittelu on käynnissä. Ohjeellinen runkoviemäri Vaalijala-Vehkanotko on myös toteutettu. 5.2 Pohjavesialueet Maakuntakaavaan on merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeät I-luokan pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvat II-luokan pohjavesialueet merkinnällä pv. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maa-ainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä sen määrää. Maakuntakaavan suosituksen mukaan pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelma. Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt Etelä-Savon pohjavesien hoidon toimenpideohjelman 2010-2015 (julk. 3/2010). Siihen on koottu pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Etelä-Savossa on 148 I ja II luokan pohjavesialuetta. Uusi vesienhoidon suunnittelukausi (2016-2021) on käynnistynyt ja sitä varten on valmistunut päivitetty pohjavesien luokitus. Kun kaudella 2010-2015 luokiteltiin kuusi pohjavesialuetta riskialueiksi ja 11 aluetta selvityskohteiksi, on tiedon lisääntymisen myötä uudessa luokituksessa 19 pohjavesialuetta luokiteltu riskialueeksi ja viisi selvityskohteeksi! Riskialue on tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka ei mahdollisesti ole hyvässä määrällisessä tai kemiallisessa tilassa ja vedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutusta. Selvitysalueeksi joutuu, jos pohjavesialueella sijaitsee merkittäviä ihmistoimintojen paineita, mutta joiden pohjaveden laadusta tai määrästä ei ole riittävää tietoa hyvän tilan todentamiseksi. Pohjaveden kuntakohtainen tai pohjavesialuekohtainen suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline. Suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suojelusuunnitelmia on laadittu vedenottajien, kuntien ja ELY-keskuksen toimesta 1990-luvulta saakka yhteensä 38 pohjavesialueelle. Viimeisimmät suojelusuunnitelmat on laadittu EU-rahoitteisella kolmivuotisella pohjavesien suojelusuunnitelma - projektilla, joka päättyi 2013. Projektissa laadittiin/päivitettiin suojelusuunnitelmat 25 pohjavesialueelle, ja esitettiin jälkihoitoa tai muita toimenpiteitä tarvitsevat alueet. Valmiit pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on julkaistu Etelä-Savon ELY-keskuksen internetsivuilla sekä uusimmat sivuilla www.doria.fi. Pohjavesien suojelusuunnitelma - projektin toimesta julkaistiin lisäksi vuosina 2004 2006 tehdyn Etelä-Savon POSKI projektin aineisto nettijulkaisuna (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Etelä-Savon loppuraportti. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisu 9/2010). 11
Savonlinnan seudulla on meneillään EU-osarahoitteinen Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen 2011-2014 hanke (Varmavesi-hanke). Hankkeessa tutkitaan lähiseudun pienet pohjavesialueet sekä Savonlinnan Lähteelän pohjavesialueen soveltuvuus tekopohjaveden valmistamiseen Itä-Savon alueen vedenhankinnan turvaamiseksi. Myös Mikkelin seudulla on meneillään Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen (Severi) hanke. Hankkeessa ovat mukana Mikkelin kaupungin lisäksi Hirvensalmen, ja Puumalan kunnat. Hanke kestää vuoden 2014 kevääseen. ELY-keskus on asettanut vesienhoitokaudelle 2010-2015 vesienhoidon yhteistyöryhmän seuraamaan vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutumista ja esittämään tavoitteita viranomaisten toiminnalle. Lisäksi on perustettu viisi toiminta-/hankeryhmää vesienhoidon painopistealueille. Ryhmissä käsitellään myös pohjavesiasioista. Maakuntaliiton edustaja on mukana vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Vesienhoidon toimenpideohjelmien valmistelu vuosille 2016-2021 on alkamassa ELY keskuksissa laajapohjaisena yhteistyönä. Pohjavesien osalta maakuntakaavassa on päivitystarvetta Suomenniemen kohteiden osalta. Lisäksi pohjavesialueisiin on tullut muutamia luokkamuutoksia. Yksi alue poistuu ja kaksi olisi tulossa lisää eli Vuohiniemi-Haukilammen alue Mikkelissä ja Harjulammet Savonlinnassa. 12
5.3 Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet Maakuntakaavassa osoitetaan merkinnällä EO maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita ja merkinnällä EO1 kallio- tai rakennuskiviaineisten ottoon soveltuvia alueita. Lisäksi kaavaan on merkitty tuotannossa olevat kaivosalueet merkinnällä EK. Geologian tutkimuskeskus (GTK) pitää yllä kiviainesten tilinpitojärjestelmää (kitti). Se on karttapalvelu, joka on muodostettu yhdistämällä maa-aineslain mukaiset lupa- ja seurantatiedot sekä GTK:n maa-ainesrekisterin tiedot. Palvelusta saadaan tieto jäljellä olevista kiviaineksista. Palveluun on liitetty lisäksi mm. ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedot ja luonnonsuojeluaineistot sekä maanmittauslaitoksen pohjakartta-aineistot sekä hallinnollisia rajoja. Tietojärjestelmän mukaan maakuntakaavan maa-ainesten ottamiseen soveltuvista alueista kolmasosalla on voimassa oleva ottolupa/lupia (kts. kuva). Kallio- ja rakennuskivien ottotoimintaan soveltuvista alueista vain noin 15 %:lla on voimassa oleva ottolupa. Geologian tutkimuskeskus on käynnistänyt Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen projektin Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämän EU-rahoituksen turvin. Projektin aikataulu on 2011-2014. Projektissa inventoidaan tarkemmin Etelä-Savon POSKI -projektissa (2004-2006) tutkitut maa-ainesten ottoalueet käyttökelpoisten maa-ainesmäärien osalta. Tavoitteena on osoittaa kiviainesten otolle sellaiset paikat, jotka ovat sekä laadullisesti ja määrällisesti, että myös logistisesti hyödynnettävissä. Projektin myötä maakuntakaavan maa-ainesten ottoalueiden rajaukset tarkentuvat, mikä saattaa aiheuttaa myös maakuntakaavaan muutoksia. GTK esitti maakuntakaavaprosessin yhteydessä antamassaan lausunnossa, että maakuntakaavatasolla tulisi tutkia metallisten malmiaiheiden suhdetta muuhun maankäyttöön. Suurin osa Etelä-Savon kallioperästä on muodostunut kiteisistä liuskeista, joiden yhteydessä esiintyvät nykyisin louhituista malmeistamme taloudellisesti tärkeimmät eli sulfidimalmit. Sulfidimalmit sisältävät rikin ja raudan ohella mm. kuparia, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, kobolttia, molybdeeniä, kultaa ja hopeaa. Kiisumalmeja on erityisesti noin 400 km pitkällä Raahen - Laatokan malmivyöhykkeellä, joka kulkee Etelä-Savon itäosien poikki. Tämän alueen merkittävin alue on Outokummun kuparimalmialue, myös Enonkosken Laukunkankaan ja Juvan Niinimäen nikkeli-kupariesiintymät ovat alueella. Tällä hetkellä Etelä-Savossa ei ole yhtään toimivaa metallimalmikaivosta. Merkittäviä malmin etsintähankkeita, jossa ei vielä suunnitella kaivoksen perustamista, ovat Rantasalmen kultaesiintymät (Belvedere Resources Ldt). Kaivostoiminnan lisäksi kallioperästä voidaan hyödyntää teollisuuskiviä ja mineraaleja. Teollisuusmineraaleja ovat esim. dolomiitti, oliviini, grafiitti ja asbesti. Niitä käytetään teollisuuden raaka-aineiksi sellaisenaan. Suomen kiuaskivi Oy hyödyntää Käävänkylän oliviinikiviesiintymää valmistamalla siitä kiuaskiviä (Lehniemen kaivos). Teollisuuskiviä ovat kivilajit, joita louhitaan rakennus- ja koristetarkoituksiin tai esim. vuorivillan valmistukseen. Teollisuuskiviin luetaan myös kiviaines, joka irrotetaan kallioperästä sepeliksi tai muksi murskeiksi. Etelä-Savossa on toiminnassa kaksi karbonaattikaivosta: Ruokojärven kalkkivikaivos Kerimäellä sekä Ankeleen kalkkikivikaivos Pieksämäellä. Luonnonkivistä louhitaan vuolukiveä Savonrannalta. Maakuntakaavaan on merkitty Ruokojärven ja Ankeleen kalkkikivikaivokset sekä Mäntyharjun Lehlammen oliviinilouhos kaivospiirin merkinnällä EK. Liitekarttaan on koottu turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) sekä geologian tutkimuslaitoksen (GTK) aineistoista Etelä-Savon malmiesiintymät sekä alueelle tehdyt malminetsintävaraukset. 13
14
5.4 Energiantuotanto Maakuntakaavaan on merkitty tuotannossa olevat tai ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa ympäristöluvan saaneet turvetuotantoalueet. Lisäksi on annettu alueiden käyttöönoton suunnittelussa huomioon otettavia asioita koskeva suunnittelumääräys. Voimassa olevassa Etelä- Savon maakuntakaavassa ei siis ole osoitettu soiden luonnontilaisuuden arviointiin perustuvia uusia turvetuotantoaluevarauksia. Keväällä 2011 valmistui Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (Työryhmämuistio MMM 2011:1). Ehdotus määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden käytölle. Strategiassa esitetään maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen lisäämistä soiden ja turvemaiden maankäytön ohjaamisessa. Ympäristöministeriö on valmistelemassa Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa opasta. Oppaan luonnos oli lausunnoilla keväällä 2013. Lisäksi valmisteilla on Ympäristösuojelulain kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä maakuntakaavan ohjausvaikutus turvetuotannon osalta tulee vahvistumaa, jos uudistus hyväksytään lausunnoilla olleen luonnoksen mukaisesti. GTK on inventoinut ja kartoittanut Etelä-Savossa yli 750 suota, joiden yhteenlaskettu pintaala on noin 55 000 ha. Kartoitus- ja inventointityö luovat pohjan laajalle tietoaineistolle, jonka avula eri maankäyttömuotoja voidaan kohdentaa niihin parhaiten soveltuville alueille. Inventoinneissa turvetuotantokelpoisuutta on arvioitu lähinnä seuraavilla kriteereillä: turvekerrostuman paksuus, turvelaji, turpeen maatuneisuus sekä turpeen muut fysikaaliset ja tietyt kemialliset ominaisuudet ja kuivatettavuus. Aineiston mukaan Etelä-Savossa on yli 200 (n. 27 000 ha) suoaluetta, joiden mahdollinen tuotantoala on yli 30 hehtaaria edellä mainituilla kriteereillä. Mahdollisen turvetuotantoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan yhteydessä arviointia suoalueitten soveltuvuudesta tuotantoon tarkennetaan selvittämällä mm. suoalueiden luontoarvot, tuotannon vesistövaikutukset maakuntakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. 15
Valtio on ryhtynyt ilmastopoliittisin toimin edistämään ilmastomuutoksen hillintää ja energiatehokkuuden lisäämistä laajalla rintamalla. Osana tätä tavoitetta on laadittu Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien yhteinen ilmasto-ohjelma (Savon ilmasto-ohjelma 2025). ELY-keskus 3/2013). Ohjelmassa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi maakunnallisella tasolla. Itä-Suomen liitot ovat lisäksi päivittäneet Itä- Suomen bioenergiaohjelman (2011). Sekä ilmasto-ohjelman että Itä-Suomen bioenergiaohjelman toimenpiteiden toteuttamisen seuraamiseksi on perustettu seurantaryhmät. Tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava on vireillä ja etenee vuoden 2013 aikana hyväksymiskäsittelyyn. Syyskuun ajan nähtävillä ja lausunnoilla olevassa kaavaehdotuksessa on osoitettu 10 tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun soveltuvaa aluetta. Lisäksi kaavaehdotuksessa annetaan kaikkea teollisen kokoluokan tuulivoiman suunnittelua ohjaava yleismääräys. 5.5 Voimalinjat Maakuntakaavassa esitetään nykyiset ja uudet 400 kv ja 110 kv johdot, 400 kv suurmuuntamot sekä varavoimalaitos. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kerimäen ja Punkaharjun alueella on uusi 110 kv voimajohto Iskola-Kulennoinen (z 7.377) rakennettu. Yllikkälä-Huutokoski uuden 400 kv voimajohdon (z 8.384) rakentamistyöt on saatu valmiiksi. Varkaus Kontiolahti 110 kv voimajohdon uusiminen on aloitettu. Ristiinan ja Mäntyharjun alueella yhteystarvemerkinnällä maakuntakaavassa olevan 110 kv voimajohdon Ristiina-Mustalampi (z 15.377) suunnittelu on käynnissä. Fingrid on tuonut esille uuden 110kV voimajohdon rakentamistarpeen Mikkelin Visulahden ja Savonlinnan välille. Savonlinnan alueelle sähkö siirretään tällä hetkellä kahdella 110 kilovoltin voimajohdolla Puhoksen ja Huutokosken sähköasemilta. Fingrid tekee verkkosuunnittelua yhteistyössä alueellisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Fingridin saamien sähkönkulutusennusteiden mukaan alueen kulutus on kasvussa. Ennusteiden toteutuessa nykyiset kaksi voimajohtoyhteyttä eivät enää riitä varmistamaan katkotonta sähkönsiirtoa Savonlinnan alueelle. Toisen yhteyden vikaantuessa tai huoltokeskeytyksen aikana alueelle ei pystytä siirtämään tarvittavaa tehoa. Jotta alueen sähköverkon käyttövarmuus voidaan ylläpitää tulevaisuudessakin, on alueen kantaverkkoa täydennettävä Fingridin mukaan uudella 110 kilovoltin voimajohtoyhteydellä Visulahdesta Savonlinnaan. Fingrid on tehnyt taustaselvityksen jossa on alustavasti tarkasteltu voimalinjan sijoittamista nykyisten voimalinjojen kanssa samaan maastokäytävään. Voimalinjan sijoittaminen maakuntakaavaan tulee ajankohtaiseksi Fingridin suunnitelmien täsmentyessä mm. Natura-arviointien osalta. 5.6 Erityisalueet Itä-Suomen jätesuunnitelma valmistui vuoden 2009 lopulla ja käynnissä on toimenpiteiden priorisointi. Tarkistettujen valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavassa on osoitettu Puolustusvoimain toiminnan kannalta tarpeelliset alueet, seudulliset ampuma-alueet sekä Motoparkin ja Naarajärven erityisalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu erityisalueiden lähiympäristön maankäytössä huomioitava melumerkintä. 16
Kaavassa on osoitettu olemassa oleva tilanne eivätkä merkinnät aiheuta erityistoimenpiteitä. Puolustusvoimat suunnittelevat Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Mm. raskaiden aseiden suunnitellut uudet ampuma- ja maalialueet aiheuttavat muutoksia toiminnasta aiheutuvan melun kulkeutumisen suhteen. Keskeneräisten suunnitelmien vuoksi myös toiminnan aiheuttaman melun vaikutuspiirin maankäytön suunnittelu on ollut pysähdyksissä, mutta on käynnistymässä uudelleen. Maakunnan länsirajan tuntumassa Hartolan ja Joutsan kuntien alueelle sijoittuu kaksi puolustusvoimien varastoaluetta. Molempien varastoalueiden laajat suoja-alueet ulottuvat Etelä-Savon maakunnan puolelle, Hartolan alueen Pertunmaalle ja Joutsan alueen Kangasniemelle. Puolustusvoimien näkökulmasta varastoalueiden suoja-alueiden tarkoituksena on suojata ympäröivää aluetta mahdollisen räjähdysonnettomuuden varalta ja turvata räjähdevaraston turvallinen käyttö ja säilyminen nykyisessä käytössä siten, että räjähdevarastointia haittaavaa tai rajoittavaa muuta alueiden käyttöä ei ohjata vaara-alueelle. Suoja-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa on osalta tarpeen. 17
6. Luonnon ja kulttuuriympäristö 6.1 Luonnonsuojelualueet Maakuntakaavaan on merkitty Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon kuuluvat alueet erityisominaisuutta ilmaisevalla nat merkinnällä. Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualuevaraukset osoitetaan SL-merkinnällä. Lisäksi kaavassa on arvokkaita harjualueita (ge) ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Perinnemaisemat osoitetaan MYp -merkinnällä. Etelä-Savossa valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvista kohteista on toteutettu 98 % joko yksityisinä suojelualueina tai ostettuina valtiolle. Valtiolle suojelutarkoituksiin ostettujen alueiden perustaminen suojelualueiksi lailla tai asetuksella on käynnistynyt v. 2013 Metsähallituksen järjestämillä sidosryhmätilaisuuksilla. Maakunnallisesti merkittävistä suojelukohteista (maakuntakaavan ja yleiskaavan suojelualuevarauksista) on toteutettu noin 70 %. Maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen on perustettu myös muutamia uusia luonnonsuojelualueita, jotka eivät ole olleet varauksina mukana maakuntakaavassa. Nämä ovat pääasiassa METSO -ohjelmasta toteutettuja alueita. Lisäksi joitakin alueita on toteutettu maakuntakaavarajauksesta poikkeavalla tavalla joko suurempina tai suppeampina. Maakuntakaavasta puuttuvia alueita on tällä hetkellä (1.7.2013) yhteensä 1248 ha. Merkittävimmät uudet suojelukohteet ovat METSO kohteita ja kaavojen suojelualuevarauksia. Maakuntakaavassa olevat suojelualuerajaukset ovat laajentuneet 102 ha:lla. Suomenniemellä on maakuntakaavassa neljä suojelualuetta, yhteensä 53 ha. Lisäksi Koloveden kansallispuistosta annettiin uusi laki (401/2013), jolla puiston pinta-alaa laajennettiin 2414 hehtaarilla 5834 hehtaariin. Laki tulee voimaan 1.1.2014. Ympäristöministeriö on aloittanut valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman laatimisen Etelä-Suomeen. Etelä-Savon soita inventoidaan kesällä 2013. Ehdotukset suojeltavista suoalueista tehdään vuoden 2014 loppuun mennessä. Natura-alueita toteutetaan paitsi perustamalla niistä luonnonsuojelualueita, myös erillislainsäädännön mukaisin toimin. Näitä erillislakeja ovat mm. maankäyttö- ja rakentamislaki, maastoliikennelaki, kalastuslaki, metsälaki yms. Etelä-Savon ELY-keskus on määritellyt kaikille Natura-alueille toteuttamiskeinot (Ustinov, A. 2006. Etelä-Savon Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Etelä-Savon ympäristökeskuksen moniste 70). Tavoite, ha Toteutettu, Jäljellä, ha Toteutus% ha Ohjelma kansallispuistot 14842 14842 0 100 lehtojensuojelohjelma 191 155 36 81 lintuvesiensuojeluohjelma 1) 2324 2323 0 100 vanhojen metsien suojeluohjelma 1320 1324 0 100 rantojensuojeluohjelma 2) 23256 22267 989 96 soidensuojeluohjelma 5390 5383 8 99 harjujensuojeluohjelma, 3) 1105 1085 20 98 VS-tikan suojelusuunnitelma I, 4) 391 381 10 97 VS-tikan suojelusuunnitelma II 291 248 34 89 Natura 2000 uudet 2511 2022 675 81 Kaavojen suojelukohteet, jotka 733 581 156 79 naturassa Yhteensä 5) 53624 50611 1928 98 18
Luonnonsuojeluohjelmien toteutustilanne 31.8.2012 (Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus) 1) Lintuvesiä on toteutettu vesilailla 846 ha 2) Rantoja on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslailla 3952 ha 3) Harjujensuojeluohjelmassa pääasiallinen toteutustapa on maa-aineslaki, maa-aineslailla toteutettu 811 ha. 4) Valkoselkätikkaa on suojeltu myös metsänhoitosuosituksin 5) Ohjelmat osin päällekkäisiä, päällekkäiset kohteet on listattu vain yhteen ohjelmaan Suojelualueiden toteuttamisesta ollaan siirtymässä niiden hoidon ja käytön suunnitteluun. Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa on määritelty kiireellisyysjärjestys alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Metsähallitus on tehnyt seuraavat luonnonsuojeluja Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat: Repovesi (2004), Kermajärvi (2004), Kolovesi (2010), Linnansaaren kansallispuisto (2010), Pihlajaveden Natura-alue (2011), Lietveden ja Luonterin Natura-alueet (2010) sekä Punkaharjun, Puruveden, Puruveden valkoselkätikkametsien ja Vilkonsuon Natura-alueet (2011). Tällä hetkellä Metsähallituksessa on tekeillä Puula-Kyyveden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Etelä-Savon ELY-keskuksessa on laadittu Vaahersalonlammen luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (2006), Putkilahti-Ruskeaperän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2007) ja Pukkiselän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2009). Saimaan Natura- ja luonnonsuojelualuevarauksilla suojellaan myös erittäin uhanalaista saimaannorppaa. Ympäristöministeriössä on tehty Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma (Ympäristöministeriö 30.11.2011). Etelä-Savon ELY-keskus tekee verkkokalastuskieltosopimukset norpan pesimäalueille. Verkkokalastuskieltoalue laajeni sopimusteitse yli 2000 neliöki- 19
lometriin. Verkoilla kalastaminen on kielletty saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla 15.4-30.6 välisenä aikana. Metsähallitus on saanut EU:n Life+ rahastosta (2013) rahoitusta saimaannorpan suojelusuunnitelman toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Hanke alkaa v. 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on saanut Euroopan unionin Life+ -rahaston avustusta Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen hankkeeseen. Kolmivuotinen hanke toteutetaan yhdessä muiden Itä-Suomen ELY-keskusten kanssa ja se päättyy keväällä 2014. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin. Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Lisäksi alueiden käytössä tulee edistää hiljaisten alueiden säilymistä. Ekologisia käytäviä ja hiljaisia alueita ei Etelä-Savossa ole vielä inventoitu. Inventointitarvetta harkitaan vaihemaakuntakaavapäätösten yhteydessä. 6.2 Arvokkaat geologiset muodostumat Maakuntakaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet. Etelä-Savon osalta ovat valmistuneet myös valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden ja moreenialueiden inventoinnit. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on 100 kpl ja moreenialueita 47 kpl. Vuonna 2011 valmistui myös selvitys valtakunnallisesti arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista. Näitä alueita on Etelä-Savossa yhdeksän ja niiden yhteispinta-ala on 103 ha. Alueet tullaan huomioimaan vaihekaavassa. 20
6.3 Perinnemaisemat Vuonna 2006 valmistui Etelä-Savon alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma, jossa on määritelty mm. kohteiden hoidon kiireellisyys ja hoidon kustannukset. Hoito-ohjelman mukaisesti ELY-keskus on mm. tehnyt seurantainventointeja ja inventoinut uusia perinnebiotooppeja, laatinut hoitosuunnitelmia sekä koonnut esittelytilojen verkoston, jonka kautta kaikki perinnebiotoopeista ja maatalouden erityistuista kiinnostuneet pääsevät tutustumaan esittelytilojen kohteisiin. Perinnebiotoopin hoitokohde Linnansaaren kansallispuistossa. Kuva: Sanna Poutamo 6.4 Kulttuuriympäristö Maakuntakaavassa on rakennussuojelukohteita (SR), muinaisjäännöksiä (SM) sekä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita (mav ja ma). Lisäksi kaavassa esitetään Salpalinja (ma-s). Arvokasta kulttuuriympäristöä kuvaavat ma - merkinnät ovat alueen erityisominaisuutta osoittavia merkintöjä, eivät varsinaisia aluevarauksia. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt perustuvat Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisuun (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16/1993). Julkaisussa on 92 kohdetta Etelä-Savosta. Valtioneuvosto hyväksyi Museoviraston laatiman inventoinnin mukaiset tarkistetut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohteet 22.12.2009. Ne on otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Nämä tarkistetut aluerajaukset eivät ehtineet Etelä-Savon maakuntakaavaan, vaan ympäristöministeriön ja Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettiin vanhan inventoinnin (1993) mukaiset rajaukset. 21
Uudessa RKY-inventoinnissa on Etelä-Savossa 62 kohdetta. Poispudotetut kohteet ovat osin mukana valtakunnallisesti arvokkaissa maisema-alueissa ja muulta osin ne on katsottu vain maakunnallisesti arvokkaiksi. Täysin uusia kohteita, jotka eivät ole joko kohteina tai alueina eri merkinnöin mukana maakuntakaavassa on luettelossa yksi eli Punkaharjun laivareitin huviloiden kokonaisuus. Lähes kaikkien kohteiden rajauksia on kuitenkin uudessa RKY:ssä tarkistettu vanhaan verrattuna (kts. kuva). Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristön kohteiden osalta on Etelä-Savon maakuntakaava jo vahvistuessaan vanhentunut. Seuraavassa vaihekaavassa tarkistetaan rajaukset uuden tarkistetun inventoinnin mukaiseksi. Jo ennen maakuntakaavan tarkistamista ovat uudet rajaukset otettava huomioon kuntakaavoja laadittaessa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä 5.1.1995. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Etelä-Savossa 14. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on inventoitu vuosina 1998-2000 sekä perinnemaisemia 1998 (tarkistettu v. 2006). Maakuntakaavassa on 51 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Jos mukaan otetaan myös maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, niin määrä nousee sataan. Ympäristöministeriössä on käynnistetty valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Koko Suomessa kartoitus tehdään vuosina 2009-2015, jonka jälkeen valtioneuvosto tekee uuden päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Etelä-Savossa päivitys- 22
inventointi käynnistyi v. 2011 ja se saatiin valmiiksi 2013. Työn teetti Etelä-Savon ELY-keskus, konsulttina oli ProAgria Mikkeli ja rahoittajina Etelä-Savon maakuntaliitto ja ympäristöministeriö. Etelä-Savon päivitysinventoinnissa päivitettiin valtakunnallisten maisema-alueiden lisäksi myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja joitakin rakennettuja kulttuuriympäristöjä, yhteensä 122 aluetta. Samalla tarkasteltiin myös potentiaalisten tuulivoimapuistoalueiden maisemavaikutuksia. Maisemahankkeen ohjausryhmä päätti esittää ympäristöministeriölle 15 aluetta valtakunnallisesti arvokkaiksi, uutena alueena Juvan Vuorenmaata. Maakuntahallitus yhtyi esitykseen muilta osin paitsi Olavinlinnan maisema-alueen laajennuksen osalta. Maakunnallisista maisema-alueista 20 putosi luokkaan paikallisesti arvokas ja inventoinnissa löytyi kaksi uutta maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Päivitysinventoinnin tulokset esitetään vaihemaakuntakaavassa. Museoviraston rakennushistorian osastolla on valmistunut Valtionvarainministeriön tilaama Salpalinjan inventointihanke (2012). Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003 ja nykyisin linnoitteita hoitaa Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön puolesta ja lukuun. Salpalinjan inventointihankkeessa Museovirasto selvitti linnoitteiden sijaintipaikat ja niiden nykyisen kunnon. Inventoinnin tuloksena saatiin tarkempaa tietoa maakuntakaavassa olevista Salpalinjan kohteista. Rakennettujen kulttuuriympäristön kohteiden, rakennussuojelukohteiden ja maisema-alueiden toteuttamisessa kunnilla on merkittävä rooli kaavoituksen, lupien myöntämisen, neuvonnan ja kulttuuriympäristöohjelmien laadinnan kautta. Etelä-Savossa suuri osa kulttuuriympäristökoh- 23