LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLE

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVAN ALUEELLE 0161-D3455 30.9.2009

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 Jhdant... 1 2 Työn surittaminen ja menetelmät... 1 2.1 Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet... 1 2.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet... 2 2.2.1 Kansainvälisesti arvkkaat khteet... 2 2.2.2 Valtakunnallisesti arvkkaat khteet... 3 2.2.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet... 4 2.2.4 Paikallisesti arvkkaat khteet... 4 2.2.5 Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet... 4 2.2.6 Khteiden arvtuskriteerit... 4 2.3 Uhanalaisuuslukitus... 5 3 Lunnn yleispiirteet... 5 3.1 Lunttyypit ja kasvillisuus... 5 3.2 Eläimistö... 7 4 Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet... 8 5 Eklgiset yhteydet... 13 6 Jhtpäätökset ja susitukset... 14 Lähteet... 16 Liitteet: Liite 1: Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Kartta-aineist: Valkeaksken kaupungin timittama Maanmittauslaitksen maasttietkanta, jhn kaupungilla n julkaisulupa Raprtin valkuvat Marja Nuttajärvi ja Vesa Salnen. Kansikuvassa selvitysalueen keskisassa sijaitseva harju vanhine männiköineen nähtynä etelän suunnasta. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 1 (16) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLE 1 Jhdant Tämän työn tavitteena n laatia Valkeaksken kaupungin Jutikkalan alueelta yleiskaavitusta palveleva luntselvitys. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin yhdyskuntarakenteen eklginen kestävyys ja lunnnarvjen vaaliminen. Luntselvityksen tarkituksena n selvittää alueen lunnnympäristön perustekijät sekä määritellä lunnnarviltaan edustavimmat, sujelua tarvitsevat alueet ja khteet sekä esittää susituksia maankäyttöön. Lähtökhtana n, että kaavassa vidaan humiida lunnnsujelun kannalta arvkkaat lunttyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistlle tärkeiden alueiden minaispiirteiden säilymistä kaava-alueella Nämä tavitteet n mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Yleiskaavan laadinta MRL 39 ). Selvityksen vat laatineet Valkeaksken kaupungin timeksiannsta FM, bilgi Marja Nuttajärvi FCG Planek Oy:n (aik. Suunnittelukeskus Oy) Tampereen aluetimiststa sekä aliknsulttina luntkartittaja Vesa Salnen. 2 Työn surittaminen ja menetelmät 2.1 Selvitysalue, lähtötiedt ja työvaiheet Selvitysalue käsittää 5,83 neliökilmetrin laajuisen alueen, jka rajautuu Valkeaksken Jutikkalassa Helsinki-Tampere mttritien, tien 130, Tunturivuren ja Vanajaveden Vanajanselän väliin. Vanajaveden ranta-alueet eivät kuulu selvitysalueeseen, jnka sijainti n esitetty kuvassa 1. Luntselvityksen laadinnan phjaksi kerättiin selvitysaluetta kskevat lähtötiedt. Pirkanmaan ympäristökeskuksesta tiedusteltiin aiempia uhanalaistietja, jita selvitysalueelta ei llut. Selvitysaluetta kskevia aiempia selvityksiä vat: Tampereen seutukaavaliitt 1987: Luntkhteet, selvitys. Kylmäkski, Tijala, Valkeakski, Viiala. Julkaisu D 85. Ahla & Alank 2003: Liit-rava Valkeaksken alueella 2000 2003. Tampereen seutukaavaliitn julkaisussa alueelta n esitetty arvkkaana luntkhteena harju Jutikkalantien varrella. Khde n käsitelty tässä selvityksessä. Muut Jutikkalasta esitetyt arvkkaat luntkhteet rajautuvat selvitysalueen ulkpulelle. Liit-rava Valkeaksken alueella julkaisussa selvitysalueelta ei le esitetty liit-ravahavaintja. Lähimmät sujelualueet vat Vanajaveden alueen Natura 2000 alueeseen (kdi FI0303006) lukeutuvat Jylhänniemi selvitysalueen phjispulella ja lehtjensujeluhjelmaan kuuluva Tunturivuren lehdt selvitysalueen itäpulella. Selvitysalue rajautuu idässä välittömästi Tunturivuren-Prsasvuren arvkkaaseen kallialueeseen (arvlukka 4). (Ympäristöhallinnn OIVA-paikkatietpalvelu asiantuntijille) Lähtötietjen knnin ja analysinnin jälkeen alueella suritettiin maastinventinnit. Tukkuussa 2009 suritettiin liit-ravainventinti, jssa käytiin läpi selvitysalueen kaikki liit-ravan elinympäristöksi sveltuvat metsäalueet eli varttuneet ja vanhahkt kuusikt, jissa kasvaa lehtipuuta sekapuuna. Myös varttuneet -vanhahkt lehtimetsiköt käytiin läpi. Näiltä alueilta etsittiin liit-ravan jätöspapanita, jita kertyy liit-ravan talven ja kevään aikana P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 30.9.2009 0161-D3455 2 (16) käyttämien puiden tyville. Selvitysalueelta ei löydetty liit-ravan jätöspapanita eikä muitakaan merkkejä lajin esiintymisestä. Lisäksi tukkuussa kierrettiin kk selvitysalue läpi siten, että saatiin kknaisnäkemys alueen lunttyypeistä, keväisestä kasvillisuudesta sekä khteista, jtka n syytä tarkistaa myöhemmin kesällä. Maasttöiden yhteydessä havainnitiin myös linnusta, mutta varsinaista kattavaa linnustkartitusta ei suritettu. Tukkuussa rajattujen arvkkaiden luntkhteiden alueilla sekä muualla selvitysalueella käytiin tekemässä tarkentavia maastinventinteja syyskuun alussa 2009. Kaikkiin maastinventinteihin käytettiin yhteensä aikaa 28 tuntia. Lähtötietjen ja maastinventintien phjalta n laadittu tämä selvitysraprtti. Raprtissa n esitetty alueen lunnn yleispiirteet ja lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet, jiden valintaperusteet n esitetty kappaleessa 2.2. Raprtin liitteenä 1 n karttaesitys arvkhteiden sijainneista ja rajauksista. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (musta rajaus) 2.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet 2.2.1 Kansainvälisesti arvkkaat khteet Kansainvälisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat Natura 2000 verkstn alueet Ramsar -alueet kansainvälisesti merkittävät ksteikt ja lintualueet (IBA alueet) P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 3 (16) 2.2.2 Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat kansallispuistt lunnnpuistt sujeluhjelmien khteet erämaa-alueet kskiensujelulain mukaiset vesistöt valtakunnallisten sujeluhjelmien kriteerit täyttävät khteet kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet) khteet, jilla n lunnnsujelulain 29 :n mukaisia sujeltavia lunttyyppejä khteet, jilla n vesilain mukaisia sujeltavia lunttyyppejä (VL 15 a, VL 17 a ) äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat erityisesti sujeltavien lajien esiintymispaikat (LSL 47 / LSA 21 ) luntdirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymät (LSL 49 / LSA 22 ) muut arvkkaat lunnnsujelualueet valtakunnallisesti arvkkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Lunnnsujelulaki (20.12.1996/1096) määrittelee yhdeksän sujeltavaa lunttyyppiä, jiden minaispiirteet n kuvattu lunnnsujeluasetuksessa (14.2.1997/160). Näihin kuuluvia lunnntilaisia tai lunnntilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että lunttyypin minaispiirteet vaarantuvat. Nämä khteet vat yleensä hyvin pienialaisia. Lunttyypin sujelu tulee vimaan kun alueellinen ympäristökeskus n päätöksellään määritellyt sujeltuun lunttyyppiin kuuluvan alueen rajat (LSL 30 ). Lunnnsujelulain sujeltavat lunttyypit (LSL 29 ): 1. luntaisesti syntyneet, merkittäviltä sin jalista lehtipuista kstuvat metsiköt 2. pähkinäpensaslehdt 3. tervaleppäkrvet 4. lunnntilaiset hiekkarannat 5. merenrantaniityt 6. puuttmat tai luntaisesti vähäpuustiset hiekkadyynit 7. katajakedt, lehdesniityt 8. avinta maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Vesilain (20.12.1996/1105) mukaisten sujeltavien lunttyyppien lunnntilan muuttaminen n kiellettyä suraan vesilain njalla (1. luku 15a ja 17a ). Ympäristölupavirast vi yksittäistapauksessa myöntää pikkeuksen. Vesilain (1. luku 15a ja 17a ) mukaiset sujeltavat lunttyypit: 1. Pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) muualla kuin Lapin läänissä (15a ) 2. Fladat ja kluuvijärvet (enintään 10 ha) (15a ) 3. Lunnntilaiset lähteet (17a ) 4. Lunnntilaiset umat (17a ) P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 4 (16) 2.2.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat valtakunnallisissa sujeluhjelmissa maakunnallisesti arvkkaiksi lukitellut khteet seutu- ja maakuntakaavan sujelualuevaraukset alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat maakunnallisesti / seudullisesti merkittävät muut luntkhteet. 2.2.4 Paikallisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat khteet, jilla n metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä yleis- ja asemakaavjen sujeluvaraukset paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luntkhteet Metsälaissa (12.12.1996/1093) n säädetty velvite säilyttää metsien hidssa ja käytössä metsien mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ). Nämä elinympäristöt vat yleensä pienialaisia. Niitä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä kskevat hit- ja käyttötimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen minaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsäasetuksessa (20.12.1996/1200) n kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen minaispiirteet tarkemmin. Lain nudattamista valv Metsäkeskus. Metsälain (ML 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä vat: 1. lähteiden, purjen ja pysyvän vedenjuksu-uman mudstavien nrjen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruh- ja heinäkrvet, saniaiskrvet sekä lehtkrvet ja Lapin läänin etelä-pulella sijaitsevat lett 3. rehevät lehtlaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet jittamattmilla silla 5. rtkt ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkkankaita puuntutannllisesti vähätuttisemmat hietikt, kallit, kivikt, luhikt, vähäpuustiset sut ja rantaluhdat 2.2.5 Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet 2.2.6 Khteiden arvtuskriteerit Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet eivät le edellä mainituissa lukissa mutta vat lunnn mnimutisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Tällaisia vat esimerkiksi eklgiset käytävät ja suuret yhtenäiset tavanmaisen lunnn alueet. Lisäksi tähän lukkaan kuuluvat lunnnmuistmerkit. Khteiden arvtuskriteereinä käytetään khteen edustavuutta, lunnntilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta sekä lunnn mnimutisuutta lajitaslla. Alueen arva nstaa alueen timiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnnhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmista ja uhanalaisemmista lajeista n kyse, sitä arvkkaampi alue n. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 5 (16) 2.3 Uhanalaisuuslukitus 3 Lunnn yleispiirteet 3.1 Lunttyypit ja kasvillisuus Uhanalaisuuslukitus phjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), jka n laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuuslukkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia vat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät le uhanalaisia lajeja. Lajien alueellinen uhanalaisuus n uuden uhanalaisuuslukituksen mukainen (alueellinen uhanalaistarkastelu 2004), jssa aluejakna käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä sa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen lukkaan, alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Lunttyyppien uhanalaisuuslukitus phjautuu vunna 2008 valmistuneeseen Sumen lunttyyppien uhanalaisuuden arviintiin (Rauni ym. 2008). Nyt valmistunut arviinti n tutkimus, jnka tulsten sveltamisesta käytäntöön päätetään ympäristöhallinnssa vasta myöhemmin laajaphjaisen valmistelun jälkeen, mutta lunttyyppien uhanalaisuusarviinti tu uutta näkökulmaa lajien uhanalaisuusarviinnin rinnalle. (Ympäristöhallinnn www-sivut) Selvitysalue sijittuu Eteläbreaaliseen Lunaismaan kasvillisuusvyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Valkeakski sijaitsee lisäksi Etelä- Hämeen lehtkeskuksen alueella. Selvitysalue jakautuu lunnnympäristöltään phjis- ja keskisien viljelysvaltaisiin alueisiin sekä laajihin metsäalueisiin Takaprtinmetsän alueella sekä selvitysalueen eteläsassa Tunturivuren läheisyydessä. Selvitysalueelle ei sijitu vesistöjä tai merkittäviä pienvesiä. Alueen vedenjuksu-umat vat mukattuja metsä- ja pelt-jia lukuun ttamatta jitain lunnntilaisia kausikuivia nrja, jita n esitelty kappaleessa 4. Hallitseva metsäkasvillisuustyyppi alueella n ture mustikkatyypin kuusimäntykangas, jka viljelysten läheisyydessä vaihettuu lehtmaiseksi käenkaali-mustikkatyypin havu-sekapuukankaaksi ja pieniksi lehtipuuvaltaisiksi metsiköiksi. Alueelle sijittuu yksi rehevä lehtlaikku, jka n esitelty kappaleessa 4. Selvitysalueen krkeimmat maastnkhdat vat pulestaan kuivahkja pulukkatyypin mäntykankaita. Takaprtinmetsän alue sekä selvitysalueen eteläsa vat suurimmaksi saksi vimakkaasti käsiteltyä talusmetsää ja siten varhais- tai välisukkessivaiheessa (nuret taimikt, varttuvat metsät). Vanhan metsän kuvit vat hyvin pienialaisia. Kangasmetsien kasvilajist n kasvupaikkatyypeille tavanmaista, varttuneissa ja vanhahkissa metsissä mustikka- tai pulukkavarvikn hallitsemaa. Taimikita ja nuria metsiä leimaa pulestaan pineerivaiheen tyypillinen lajist kuten sananjalka, heinät ja vadelma. Lehtmaisilla kankailla kasvavaa lehtlajista vat metsäkastikka, nukkuhelmikkä, käenkaali, ravanmarja, sinivukk, hiirenprras, metsäalvejuuri, kivikkalvejuuri, metsärvkki, srmisara, metsäkurjenplvi, metsäimarre ja tesma. Sulunta alueella edustavat laajimpina sina Karvastenrahka ja Mäyränrahka, jtka vat mlemmat jitettuja isvarpurämeitä. Näillä silla kasvaa jituksen myötä tihentynyttä nurehka mäntypuusta ja kivua. Kenttäkerrksen lajista vat supursu, julukka, mustikka, pulukka, muurain, tupasvilla ja variksenmarja. Selvitysalueen pienemmät sukuvit vat jituksen myötä lunnntilaltaan enemmän tai vähemmän muuntuneita isvarpurämeitä, kangaskrpia, mustikkakrpia ja metsäkrtekrpia. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 6 (16) Kuva 2. Selvitysalueen keskisan harjussa n käytössä leva metsälaidun, jka sijaitsee kuvassa näkyvän tienvarsimännikön takana (Kuva: Marja Nuttajärvi) Selvitysalueen keskisaan itä-länsisuuntaisesti sijittuva kapea matala harju tu mnipulisuutta alueen lunttyyppeihin ja kasvistn. Harjulle sijittuu rakennettujen ympäristöjen ja vanhjen sranttkuppien hella maisemallisesti kaunista mäntykangasta pylväskatajineen, harjuille lunteenmaista pulilehta sekä perinnebitppien lajista. Harjun itäsaan sijittuu myös käytössä leva metsälaidun (kuva 2). Harjun edustavimmat sat ja niiden kasvilajista n esitelty kappaleessa 4. Erityispiirteenä selvitysalueelle vidaan pitää teiden varsilla ja paikin metsässäkin kasvavia visakivuja (kuva 3). Selvitysalueelta maastinventinneissa muistiin kirjattuja sieni- ja kääpälajeja vat neulasmaatähti Geastrum quadrifidum hpeakääpä Cineremyces lindbladii krkkikerrskääpä Perennipria subacida NT kappaleessa 4 esitellyllä khteella numer 5 (krpi ja ksteikk) kuusenjuurikääpä Heterbasidin parviprum lakkakääpä Ganderma lucidium rivikääpä Antrdia serialis P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 7 (16) 3.2 Eläimistö Kuva 3. Visakivu Vurensyrjä nimisen tien läheisyydessä (Kuva: Vesa Salnen) Selvitysalueelta ei löydetty kevään 2009 inventinnissa liit-ravan jätöspapanita eikä muitakaan merkkejä lajin esiintymisestä, minkä perusteella vidaan tdeta, ettei alueella tällä hetkellä esiinny liit-ravaa. Lajille hyvin spivaa vanhaa kuusikka ja kuusi-lehtipuusekametsää n alueella melk vähän ja sirpaleisesti. Jutikkalan alueen parhaat ptentiaaliset liit-ravan elinympäristöt sijittuvat ranta-alueelle selvitysalueen ulkpulelle. Selvitysalueen eteläsan laajalla metsäalueella li runsaasti hirvien ja peurjen jälkiä ja jätöksiä. Muualla havaittiin tavanmaisia pikkunisäkkäitä tai niiden jälkiä kuten metsäjänis, rava, peltmyyrä, metsämyyrä. Selvitysalueella havaittiin seuraavat lintulajit: harmaapäätikka Picus canus (NT) Uurusniitty -nimisessä metsikössä Mäyränrahkan luteispulella ja Mäyränrahkalla hippiäinen Regulus regulus iskuvi Numenius arquata kanadanhanhi Branta canadensis Jutikkalantien eteläpulisella pelllla, myös syyskuussa paikalla li levähtämässä parvi kanadanhanhia kaulushaikara Btaurus stellaris (NT) ääntelyä kuului alueen ulkpulelta keltasirkku Emberiza citrinella kuusitiainen Parus ater laulurastas Turdus philmels metsäkirvinen Anthus trivialis mustarastas Turdus merula närhi Garrulus glandarius palkärki Drycpus martius selvitysalueen eteläsan metsäalueen phjissassa peipp Fringilla celebs P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 8 (16) punakylkirastas Turdus iliacus punarinta Erithacus rubecula punatulkku Pyrrhula pyrrhula selvitysalueen eteläsan metsäalueen phjissassa puukiipijä Certhia familiaris selvitysalueen eteläsan metsäalueen phjissassa pyy Tetrastes bnasia selvitysalueen eteläsan metsäalueella sijaitsevan pienen jittamattman rämeen lähettyvillä rautiainen Prunella vulgaris talitiainen Parus majr teeri Lyrurus tetrix (NT), höyheniä selvitysalueen eteläsan metsäalueella sijaitsevan pienen jittamattman rämeen lähettyvillä tiltaltti Phyllscpus cllybita (VU) laulua kuultiin eri pulilla selvitysaluetta töyhtöhyyppä Vanellus vanellus varis Crvus crne vihervarpunen Carduelis spinus Silmälläpidettäviä (NT) lajeja (harmaapäätikka, kaulushaikara, teeri) ja vaarantunutta uhanalaista (VU) tiltalttia lukuun ttamatta alueen lintulajist n varsin tavanmaista. Alueella havaittua perhslajista livat kangasperhnen Callhrys rubi neitperhnen Inachis i nkksperhnen Aglais urticae sitruunaperhnen Gnepteryx rhamni suruvaippa Nymphalis antilpa 4 Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Seuraavassa kuvattujen lunnnsujelullisesti arvkkaiden alueiden ja khteiden sijainnit ja rajaukset n esitetty liitteessä 1. Khteiden numerinti n yhtenevä tekstissä ja kartalla. 1. Vurensyrjän leht Arvlukka: Paikallisesti arvkas Pinta-ala: 2,4 hehtaaria Vurensyrjä -nimisen tien varrella, tien mlemmin pulin n edustavaa turetta ksteaa keski runsasravinteista käenkaali-ravanmarjatyypin lehta (kuva 4), jssa n myös imikkä-leht-rvkkilehdn sekä saniaislehdn piirteitä. Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) kyseiset lehttyypit n mainittu Etelä-Sumessa vaarantuneina uhanalaisina lunttyyppeinä. Lehdn puust n vanhahka vanhaa kuusikka, jssa kasvaa sekapuuna haapaa. Pensaskerrksen lajista vat taikinamarja, näsiä, punaherukka, vadelma, lehtikuusama ja tumi. Kenttäkerrksessa kasvavaa lajista vat käenkaali, ravanmarja, hiirenprras, metsäalvejuuri, metsärvkki, metsäimarre, nukkuhelmikkä, metsätähti, lillukka, sinivukk, tesmayrtti, krpi-imarre, mesiangerv, valkvukk, metsäkrte, nurmitädyke, aitvirna, velhlehti, ktkansiipi, srmisara, lehttähtimö, lehtrvkki, rönsyleinikki, sudenmarja, mustaknnanmarja, kielt, metsäkurjenplvi, kurjenkell, nkknen, lehtvirmajuuri, hupahdake, jakellukka, pimulehti, harakankell ja tesma. Lehdn alueella sijaitsee myös lunnntilainen kausikuiva vedenjuksu-uma eli nr, jnka reunamilla kasvaa luhtalemmikkiä ja luhtalitukkaa. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 9 (16) Kuva 4. Vurensyrjän lehdn rehevää ktkansiipikasvusta (Kuva: Marja Nuttajärvi) 2A ja 2B. Harju Arvlukka: Paikallisesti arvkas Pinta-ala: 6,6 hehtaaria (länsisa) ja 6,6 hehtaaria (itäsa) Selvitysalueen keskisan itä-länsisuuntainen harju, jlla Jutikkalantie sijaitsee, n lunttyypeiltään ja kasvillisuudeltaan mnimutinen ympäristö. Harjun länsisassa (sa-alue 2A) Jutikkalantien vierellä n harjuympäristöille tyypillistä valisaa pulilehta, jnka puusta vat haapa, mänty, kuusi, harmaaleppä ja tumi. Pensaskerrksessa kasvaa taikinamarjaa, vadelmaa ja pieniä metsälehmuksen taimia. Kenttäkerrksen lajista vat käenkaali, ahmansikka, kiranputki, sinivukk, metsäalvejuuri, metsäkurjenplvi, metsäapila, kiranheinä, lillukka, paimen- ja ahmatara, särmäkuisma ja mustikka. Pulilehdn vierellä n metsittynyt sranttkuppa, jssa kasvaa vanhaa varjisaa kuusikka. Kuusikn kenttäkerrs n varjstuksen vuksi niukka ja siinä kasvaa lähinnä käenkaalia, metsäalvejuurta ja metsärvkkia. Kupan etelä-lunaispulella pelta vasten laskevassa paisterinteessä n iältään vaihtelevaa harjumännikköä, jssa kasvaa sekapuuna kuusta, kivua, haapaa sekä useita eri-ikäisiä tammia. Harjurinteessä n tehty myös hakkuu, jssa n jätetty kasvuun väljä vanha männikkö. Pelln reunamalla kasvaa vanhaa maisemallisesti hiena paksuksaista männikköä (kuva 5) sekä pensasmaista ja pylväsmäistä katajaa. Pelllla sijaitsevassa pienessä metsäsaarekkeessa kasvaa vanha tammi. Harjurinteen valisan liepeen kenttäkerrksen lajista vat mustikka, pulukka, lillukka, metsälauha, sananjalka, mekilehtluste, päivänkakkara, siankärsämö, peltsauni, ahmansikka, kissankell, harakankell, kurjenkell, paimenmatara, ahmatara sekä erillisen peltsaarekkeen paahteisella eteläreunalla keltamatara (vaarantunut uhanalainen VU laji). Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) harjumetsien valrinteet n mainittu Etelä-Sumessa erittäin uhanalaisena lunttyyppinä. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 10 (16) Kuva 5. Vanhja maisemamäntyjä harjun läntisen sa-alueen pellnreunalla (Kuva: Marja Nuttajärvi) Harjun itäsassa (sa-alue 2B) Lahistentien mlemmin pulin n vanhaa maisemallisesti hiena paksuksaista männikköä, jssa kasvaa myös kuusta, kivua ja haapaa. Lahistentien eteläpulella n myös pieni metsittynyt sranttkuppa, jssa n melk paljn maapuuta. Pensas- ja kenttäkerrksen lajista vat kataja, lehtkuusama, taikinamarja, kiranheisi, mustikka, pulukka, metsäkastikka, lillukka, kiel ja ahmatara. Harjurinteen paahteisilla liepeillä sekä aivan Lahistentien pientareilla kasvaa ket- ja niittylajista vat hupakeltan, kurjenkell, kissankell, siankärsämö, pukinjuuri, ahdekaunkki, hiirenvirna sekä keltamatara (vaarantunut uhanalainen VU laji). Lahistentien phjispulella n käytössä leva metsälaidun, jka erttuu ympäristöstään hakamaisena ja väljänä. Metsälaitumella kasvaa vaihtelevan ikäinen sekapuust eli mäntyä, kuusta ja kivua. Pensaskerrs n niukka ja kstuu lähinnä katajasta. Kenttäkerrs n matalakasvuista ja paikin kulunutta heinävaltaista kasvillisuutta sekä paikin harvaa mustikka- ja pulukkavarvikka. Metsälaitumeen kuuluvan Lahistentien phjispulisen vanhan metsittyneen srakupan phjalla kasvaa lisäksi sanikkaisia sekä tesmayrttiä. Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) sekametsälaitumet n mainittu Etelä-Sumessa äärimmäisen uhanalaisena lunttyyppinä. 3. Takaprtinmetsän krpi ja nr Arvlukka: Muu lunnnsujelullisesti arvkas Pinta-ala: 0,7 hehtaaria Takaprtinmetsän alueella, tien 130 vierellä sijaitsee lunnntilaltaan melk hyvä krpiksteikk, jnka alueella virtaa nr. Nr n kausikuiva eikä täytä vesilain 17 a mukaisen sujeltavan lunttyypin kriteerejä, metsälain 10 mukaisen metsälunnn erityisen tärkeän khteen kriteerit mahdllisesti täyttyvät. Krpilaikulla kasvaa järeää vanhaa kuusikka ja eteläsan nusevassa P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 11 (16) rinteessä myös vanhaa mäntyä. Nr saa vetensä khteen killispuliselta sistumalta, jnka puust n nurta kuusi-, mänty- ja kivusekametsää. Metsäkrtetyypin krpilaikku n keväisin tulviva (kuva 6), myöhemmin kesällä nr erttuu maaststa ksteana rehevänä juttina, jlla kasvaa hiirenprrasta, metsäalvejuurta, rönsyleinikkiä, luhtalemmikkiä, jakellukkaa, survkkia, mesiangerva, tesmaa, rentukkaa, kurjenjalkaa ja luhtamataraa. Phjakerrksessa kasvaa mm. karahkasammalta. Khteen vierellä maastssa erttuu vanhja jia, jtka kuitenkin vat umpeutuneet eivätkä enää vaikuta lennaisesti alueen ksteustasapainn. Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) aitkrpiin lukeutuva metsäkrtekrpi n mainittu Etelä-Sumessa vaarantuneena uhanalaisena lunttyyppinä. Kuva 6. Takaprtinmetsän krven ja nrn alue keväiseen tulva-aikaan (Kuva: Vesa Salnen) 4. Isvarpuräme Arvlukka: Muu lunnnsujelullisesti arvkas Pinta-ala: 2,3 hehtaaria Selvitysalueen eteläsassa, Tunturivuren-Prsasvuren länsirinteiden alasassa sijaitsee jittamatn isvarpuräme (kuva 7). Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) isvarpuräme n mainittu Etelä-Sumessa silmälläpidettävänä lunttyyppinä eli se ei le uhanalainen, mutta jittamattmana suna selvitysalueella huminarvinen khde. Rämeen puust n sittain lunnntilaltaan hyvää kitukasvuista ja käkkyräistä männikköä, paikin myös kivua. Kenttäkerrksen lajista vat supursu, julukka, mustikka, pulukka, muurain, tupasvilla, variksenmarja ja iskarpal. Sulla havaittiin maastinventinneissa pyy ja teerin höyheniä. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 12 (16) Kuva 7. Ojittamatn isvarpuräme selvitysalueen eteläsassa (Kuva: Vesa Salnen) 5. Krpi ja ksteikk Arvlukka: Muu lunnnsujelullisesti arvkas Pinta-ala: 0,8 hehtaaria Selvitysalueen eteläsassa, lähellä Vurensyrjä nimistä tietä n avhakkuuseen rajittuva lunnntilaltaan melk hyvä mustikkakrpi (kuva 8), jnka alueella sijaitsee pienialainen saraa kasvava ksteikklaikku. Ksteikk lammikituu keväiseen tulva-aikaan ja paikalla kasvaa pull- ja luhtasaraa sekä kurjenjalkaa. Khteella kasvaa varttunutta kuusta ja mäntyä, ja khde erttuu ympäristöstään melk runsaalla maa- ja pystylahpuun määrällä. Valtakunnallisessa lunttyyppien uhanalaisuuslukituksessa (Rauni ym. 2008) aitkrpiin lukeutuva mustikkakrpi n mainittu Etelä-Sumessa vaarantuneena uhanalaisena lunttyyppinä. Khteella havaittiin palkärki sekä silmälläpidettävä kääpälaji, krkkikerrskääpä. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 13 (16) 5 Eklgiset yhteydet Kuva 8. Mustikkakrpea selvitysalueen eteläsassa (Kuva: Marja Nuttajärvi) Selvitysaluetta ja sen ulkpulisia metsäalueita yhdistävät pääasialliset eklgiset yhteydet sijittuvat selvitysalueen reunamille pellnreunusmetsiin ja alueen ulkpulille Vanajaveden rantametsiin. Vanajaveden rantametsät vat yhdistävä elementti selvitysalueen eklgisten yhteyksien kannalta. Selvitysalueen sisällä merkittävimmät eklgiset yhteydet mudstuvat itälänsisuuntaisen harjanteen puustisista sista sekä varttuneiden metsien mudstamista nauhista laajemmilla metsä- ja sualueilla Karvastenrahkan, Takaprtinmetsän, Mäyränrahkan sekä selvitysalueen eteläsan alueilla. Tässä raprtissa esitetyt lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet sisältyvät kuvassa 9 esitettyihin pääasiallisiin eklgisiin yhteyksiin. Esitys ei le muita mahdllisia yhteyksiä pissulkeva; eliöstö vi liikkua ja levitä myös muiden selvitysalueen puustisten sien kautta ja rakennettujen alueiden pihapiirien puust timii eklgisena yhteytenä eläinlajeille, jtka eivät le erityisen häiriöherkkiä. On myös humattava, että metsänhakkuut muuttavat tilannetta ajan myötä. Merkittäviä estevaikutuksia eliöstön liikkumiselle ja leviämiselle selvitysalueen ympäristössä mudstavat Helsinki-Tampere mttritie, Vanajavesi sekä vähäisemmässä määrin tie 130, jnka yli n jitain ptentiaalisia ylityspaikkja. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 14 (16) 6 Jhtpäätökset ja susitukset Kuva 9. Selvitysalueen ja sen lähiympäristön pääasialliset eklgiset yhteydet (vihreä viivitus) Selvitysalueen lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet keskittyvät peltjen, metsäsaarekkeiden ja metsänreunjen tuntumaan, missä esiintyy reheviä kasvupaikkatyyppejä. Erityiskhteena alueella n keskisan itälänsisuuntainen harju, jlla n sekä lunnnsujelullista että maisemallista arva. Myös laajemmille metsäalueille sijittuu pieniä lunnnsujelullisesti arvkkaita khteita Tunturivuren ympäristössä. Alueelta rajatut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet vat melk pienialaisia ja krkeintaan paikallista arvlukkaa. Selvitysalueen kasvillisuus ja eläimistö n kknaisuutena muutamia arvlajeja lukuun ttamatta tavanmaista, mutta vaihtelevien lunttyyppien myötä mnipulista. Alueella ei keväällä 2009 suritettujen inventintien perusteella esiinny liit-ravaa. Selvitysalueelta rajattujen lunnnsujelullisesti arvkkaiden khteiden maankäyttösusitukset vat: 1. Vurensyrjän leht, paikallisesti arvkas: Khde susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana ja khteen puust ja kasvillisuus n susiteltava säilyttää mahdllisimman lunnntilaisena 2A ja 2B. Harju, paikallisesti arvkas: Khteen arvkkaimmat sat eli etelään laskevat paisterinteet ja pellnreunukset susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana. Maisemallisesti hien vanha männikkö, tammet ja visakivut n susiteltava säilyttää alueella. 3. Takaprtinmetsän krpi ja nr, muu lunnnsujelullisesti arvkas: Khde susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana mahdllisuuksien mukaan. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 15 (16) 4. Isvarpuräme, muu lunnnsujelullisesti arvkas: Khde susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana mahdllisuuksien mukaan. 5. Krpi ja ksteikk, muu lunnnsujelullisesti arvkas: Khde susitellaan säilytettäväksi rakentamattmana mahdllisuuksien mukaan. Maankäytön suunnittelussa rakentamisen ulkpulelle rajattavista alueista tulee pyrkiä mudstamaan kknaisuus, jssa lunnnsujelullisesti arvkkaita alueita ja khteita ympäröivät sujavyöhykkeet ja niitä yhdistävät eklgiset käytävät (ks. kuva 9). Sujavyöhykkeet ja eklgiset käytävät vivat mudstua alempaa arvlukkaa levista luntkhteista tai tavanmaisen metsän alueista. Mudstamalla yhtenäisiä lunnnarvkknaisuuksia ylläpidetään eksysteemin timivuutta sekä arvkkaan eläin- ja kasvilajistn säilymistä ja uudistumista. Selvitysalueella, missä metsät vat suurimmaksi saksi vimakkaasti käsiteltyjä talusmetsiä ja ne kehystävät vaihtelevan laajuisia peltaukeita, eklgisia käytäviä vidaan pyrkiä mudstamaan säästämällä pellnreunamien pensasta ja puusta sekä metsäalueilla vanhan metsän kuviita ja niitä yhdistäviä nurempia metsiä yhtenäisinä nauhina. Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsevat Vanajaveden Natura-alueen saalueet n susiteltavaa ttaa humin maankäytön suunnittelussa siten, että niiden läheisyyteen ei sijiteta sellaisia timintja, jista aiheutuisi Naturaalueen luntarville merkittäviä heikennyksiä (Lunnnsujelulaki 65 ). FCG Planek Oy Hyväksynyt: Perttu Hyöty aluepäällikkö, dipl.ins. Laatinut: Marja Nuttajärvi prjektipäällikkö, FM, bilgi P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc

FCG Planek Oy Valkeaksken kaupunki 16 (16) Lähteet Ahla & Alank 2003: Liit-rava Valkeaksken alueella 2000 2003. Etelä-Sumen ja Phjanmaan metsien sujelun tarve -työryhmän mietintö 2000. Metsien sujelun tarve Etelä-Sumessa ja Phjanmaalla. Sumen ympäristökeskus, Sumen ympäristö 437, Lunt ja lunnnvarat. Oy Edita Ab, Helsinki, 284 s. Hämet-Ahti, L., Suminen, J., Ulvinen, T. & Utila, P. (tim.) 1998: Retkeilykasvi. Lunnntieteellinen keskusmuse, Kasvimuse, Helsinki, 656 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkski, I. (tim.) 2001: Sumen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Rauni, A., Schulman, A. & Kntula, T. (tim.) 2008: Sumen lunttyyppien uhanalaisuus. Sumen ympäristökeskus, Helsinki. Sumen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Tampereen seutukaavaliitt 1987: Luntkhteet, selvitys. Kylmäkski, Tijala, Valkeakski, Viiala. Julkaisu D 85. Tivnen, H. & Leiv, A. 1993: Kasvillisuuskartituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkalukitus, kkeiluversi. Metsähallituksen lunnnsujelujulkaisuja, Sarja A N 14, 96 s. Ympäristöhallinnn OIVA - ympäristö- ja paikkatietpalvelu, http://wwwp2.ymparist.fi/scripts/iva.asp, luettu 27.4.2009. Ympäristöhallinnn www-sivut, www.ymparist.fi, luettu 27.4.2009. P:\PLAN\Tre\YMK\\Valkeakski_0161\D3455_Lunt\C Suunnitelmat\raprtti\Jutikkala_luntselvitys_raprtti_20090930.dc