Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M

Transkriptio

1 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pienen Hangasnevan sijainti Suojelullisesti merkittävien lajien havaintojen sijoittuminen Pienellä Hangasnevalla Linjalaskennan perustulokset Pöyry Environment Oy FM Juha Parviainen PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh. (08) sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 JOHDANTO 2 Pieni Hangasneva sijaitsee Pyhännän kunnassa Ison Lamujärven länsipuolella. Suolle suunnitellaan turvetuotantoaluetta ja hanketta varten suoritettiin kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Suunnittelualueella tehtiin pesivän maalinnuston inventointi kesäkuussa Selvitysalueen pinta-ala on n. 180 ha. Selvitysalueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartalla ja alueen rajaus liitteessä 2. Pienen Hangasnevan selvitysalue koostuu n. 92 ha kokoisesta, luonnontilaisesta neva-alueesta, jota ympäröivät ojituksen muuttamat rämeet ja turvekankaat. Pienen Hangasnevan keskiosat ovat mesotrofista rimpinevaa. Neva-alueen reunamilla on mesotrofisen väli- ja rimpipinnan muodostamaa mosaiikkia ja sararämeitä, mesotrofista rimpinevarämettä ja rämekasvillisuutta. Pienen Hangasnevan selvitysaluetta ympäröivät suurelta osin ojitetut kosteikot ja talousmetsät. Linnustokartoituksessa selvitettiin Pienellä Hangasnevalla ja sen välittömässä lähiympäristössä pesivän maalinnuston lajisto ja parimäärät. Liitteessä 2 rajatuilla inventointialueilla toteutettu linnustokartoitus suoritettiin linjalaskentana maalintujen pesimäkaudella Tässä raportissa esitetään käytetty laskentamenetelmä, Pienen Hangasnevan pesimälinnuston lajisto sekä havaitut parimäärät. Suojelulliselta asemaltaan merkittävien lajien havainnot esitetään karttaliitteessä (liite 2). 2 LASKENTAMENETELMÄ Pienen Hangasnevan pesimälinnuston lajistokoostumus ja yksilömäärät selvitettiin linjalaskennan avulla. Laskenta suoritettiin Koskimiehen & Väisäsen (1988) sekä Turveteollisuusliitto ry:n (2002) linnustolaskennasta antamia toimintaohjeita soveltaen. Laskennan suoritti FM Juha Parviainen. 2.1 Linjalaskenta Selvitysalueen linnustoa selvitettiin linjalaskennan avulla. Linjalaskentaa käytetään yleisesti linnuston selvitys- ja seurantamenetelmänä ja se antaa suhteellisen nopeasti edustavan kuvan alueen kokonaislinnustosta lukuun ottamatta vesilinnustoa (Väisänen ym. 1998). Tavoitteena on selvittää pesivän maalinnuston lajisto, parimäärät ja kokonaistiheydet. Laskennan aikana havaittavat linnut kirjataan laskijan edestä ja sivuilta, ja erikseen merkitään 50 m leveällä pääsaralla (25 m laskijan molemmin puolin) sekä sen ulkopuolisella apusaralta havaitut linnut. Apusarka-havaintoja ovat kaikki pääsaran ulkopuoliset havainnot. Yhdessä nämä kaksi sarkaa muodostavat tutkimussaran. Pääsarkahavaintojen osuuksien perusteella on laskettu lajikohtaisia kuuluvuuskertoimia, joiden avulla tutkimussaran havainnot voidaan muuntaa vertailukelpoisiksi pääsarkahavainnoiksi. Nämä havainnot suhteutetaan laskenta-alueen pinta-alaan kertomalla ne tutkittavan alueen alalla. Tällöin tuloksena saadaan minimiarvio tutkimusalueella pesivien lintuparien lukumääristä. Lajikohtaisten parimäärien lisäksi aineistosta laskettiin Asantin ym. (2003) esittämällä menetelmällä lajin suojeluarvoon perustuva pisteytys, jonka avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä alueen linnustollisesta arvosta ja verrata sitä muihin alueisiin. Pisteytyksessä huomioidaan lajin uusiutumiskyvyttömyys ts. luonnossa lisääntyvän kannan sukupolvenväli, lajin lisääntyvän kannan koko Suomessa sekä lajin uhanalaisuus Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Kuuluvuuskertoimien avulla lasketut parimäärät muunnetaan pisteiden laskennassa kertoimiksi korottamalle ne potenssiin 0,7. Samalla pienennetään yhdyskuntien vaikutusta lopputulokseen. Lajin suojelupistemäärä saadaan kertomalla edellä muunnettu parimääräkerroin lajikohtaisella suojeluarvolla. Elinympäristön suojeluarvo saadaan laskemalla alueen lajien suojeluarvot yhteen.

4 3 Laskentalinjat valittiin siten, että kaikkia maastossa esiintyviä biotooppeja sisältyi linjoille samassa suhteessa niiden esiintymisrunsauteen. Tällöin eri biotooppien lintulajien teoreettinen esiintymisrunsaus vastaa todellisuutta ja saatu tulos on mahdollisimman todenmukainen. Laskettujen linjojen kokonaispituus oli yhteensä 3,7 km (liite 2). Yhden laskentakerran menetelmällä ei välttämättä havaita kaikkia alueella esiintyviä lintuja niiden satunnaisen liikkumisen sekä olosuhteiden vaikutusten takia. Linjalaskennassa yhden laskentakerran teho on n % (mm. Koskimies ja Väisänen 1988). Kattavamman ja yksityiskohtaisemman tiedon saamiseksi tulisi laskentakertoja olla mielellään vähintään kaksi (Turveteollisuusliitto ry 2002). Yhden laskentakerran aikana saadaan pienialaisilla ja erityisesti avoimilla soilla kuitenkin lajistosta ja parimääristä riittävä yleiskuva. 3 TULOKSET Pesimäaikaisessa linjalaskennassa Pienellä Hangasnevalla tavattiin yhteensä 19 lintulajia ja 47 lintuparia. Alueella pesivän maalinnuston laskennallinen minimiparimäärä oli 96 paria (taulukko 1). Varsinaisia suolajeja (Väisäsen ym mukaan) havaittiin neljä. Inventoidulla alueella runsaimpina esiintyviä pesimälajeja olivat pajulintu (Phylloscophus trochilus), niittykirvinen (Anthus pratensis) ja keltavästäräkki (Motacilla flava). Teerien (Tetrao tetrix) korkeaa parimäärää selittää inventoinnin yhteydessä havaittu suuri teeripari, joka kierteli Pienen Hangasnevan alueella. Teerien pesimäbiotoopit sijoittuvat pääasiassa avoimien soiden reunametsiin. Linnuston pääosa koostui sekametsien yleislajeista mikä osaltaan kuvastaa alueella vallitsevaa elinympäristörakennetta. Taulukko 1. Pienen Hangasnevan pesimäaikaisessa linjalaskennassa havaitut lajit, laskennalliset minimiparimäärät sekä lajien suojelullinen asema ja suojelupistearvo. Suomi = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (NT: silmälläpidettävä), EVA= Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. Varsinaiset suolinnut (Väisänen ym. 1998) alleviivattu. Suojelullinen asema EU:n lintudirektiivi Suomi EVA Parimäärä Suojelupistearvo Teeri Tetrao tetrix x NT 23,9 2,77 Liro Tringa glareola x x 3,1 1,19 Metsäviklo Tringa ochropus 1,2 0,44 Kapustarinta Pluvialis apricaria x 1,5 1,25 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1,0 0,39 Töyhtöhyyppä Vanellus vnaellus 1,2 1,07 Suopöllö Asio flammeus x 2,0 5,01 Laulurastas Turdus philomelos 1,6 0,12 Punakylkirastas Turdus iliacus 2,1 0,15 Sepelkyyhky Columba palumbus 0,7 0,22 Keltavästäräkki Motacilla flava 10,4 0,67 Metsäkirvinen Anthus trivialis 1,8 0,10 Niittykirvinen Anthus pratensis 14,0 0,44 Pajulintu Phylloscopus trochilus 16,4 0,35 Peippo Fringilla coelebs 6,6 0,26 Talitiainen Parus major 3,0 0,28 Punarinta Erythacus rubecula 2,8 0,25 Korppi Corvus corax 0,4 0,37 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 2,6 0, ,6

5 4 Suojelullisesti merkittävimpiä Pienen Hangasnevan alueella pesiviä lajeja olivat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut teeri, liro (Tringa glareola), kapustarinta (Pluvialis apricaria) sekä suopöllö (Asio flammeus). Direktiivin määritelmän mukaan liitteessä mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan näiden lintulajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella. Näitä erityistoimia ovat mm. SPA-alueet (Special Protection Areas), jotka ovat osa Natura verkostoa. Pienellä Hangasnevalla tai sen välittömässä lähiympäristössä pesivistä lajeista liro kuuluu Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin (EVA), joiden säilyttämisessä Suomella voidaan osoittaa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Teeri kuuluu Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2001) silmälläpidettäviin (NT) lajeihin. Silmälläpidettäviä ovat lajit, jotka eivät täytä vaarantuneiden lajien kriteerejä eivätkä ne lukeudu varsinaisesti uhanalaisiin lajeihin. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Edellä mainittujen suojelustatukseltaan huomattavien lintulajien pesimäajan havaintopaikat on esitetty liitteessä 2. Pienen Hangasnevan selvitysalueen linnusto on lajistoltaan ja parimääriltään tyypillistä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ojitetuille muuttumasoille. Lajisto koostuu pääasiassa tavallisista ja yleisistä sekametsien lajeista ja suolajien osuus lajistossa on vähäinen. Alueen linnuston suojelupistearvo on kohtalainen (15,60). Eniten suojelupistearvoon vaikuttaa suopöllön esiintyminen selvitysalueella: lajin osuus koko alueen suojelupistearvosta on n. kolmannes. Pienen Hangasnevan linnustollinen merkitys on kokonaisuudessaan tavanomainen esim. maakunnallisesti, mihin viittaa myös suon linnuston yhteenlaskettu suojelupistearvo. Linnustollisesti arvokkainta aluetta ovat inventointialueen luonnontilaisimmat ja märimmät avo-osat alueen keskiosassa. Näillä alueilla tavattiin myös suurin osa suojelullisesti merkittävistä lintulajeista. Ojitettujen koivu- ja mäntyvaltaisten alueiden merkitys linnuston kannalta on vähäisempi. 4 YHTEENVETO Pienen Hangasnevan pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin suoritetussa laskennassa. Laskenta tehtiin linjalaskentana. Inventoidun alueen pesimälinnusto on varsin tavanomaista Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan osin muuttuneiden neva- ja rämesoiden lajistoa. Varsinaisia suolintuja inventointialueella tavattiin neljä lajia. Alueen linnusto koostuu pääasiassa sekametsien lajeista. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut teeri, liro, kapustarinta ja suopöllö. Liro kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA). Inventointialueella havaittiin 1 Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa (Rassi ym. 2001) mainittu laji (teeri) joka kuuluu luokkaan silmälläpidettävät (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Pienen Hangasnevan ja sen lähialueen linnustollinen arvo on tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että parimääräisesti maakunnallisesti tavanomainen. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet sijaitsevat selvitysalueen keskiosassa märimmillä ja luonnontilaisimmilla alueilla, missä myös valtaosa suojelullisesti huomattavista lajihavainnoista todettiin.

6 5 5 VIITTEET Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos,M., Osara, M., Ylimaunu, J. & Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristö 596. Edita Prima Oy. Helsinki. Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, 2. Painos. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä Turveteollisuusliitto ry. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Jyväskylä. Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan Kirjapaino, Keuruu. ISBN

7

8 Liite 2 Teeri 12 (EU, NT), kiertelevä parvi Liro (EU, EVA) Liro (EU, EVA) Kapustarinta (EU) Suopöllö (EU) Mittakaava 1: km Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Inventointialue, laskentalinja sekä suojelullisesti huomattavimpien lajien havainnot Pienellä Hangasnevalla Inventointialue Laskentalinja

9 Liite 3 Linjalaskennan perustulokset Pienellä Hangasnevalla Pieni Hangasneva Linjan pituus km 3,7 Ala km 2 1,8 Havaittu Kuuluvuuskerroiparimäärarvo Kokonais- Suojelu- Muunnettu Laji parimäärä parimäärä Pisteet Teeri (EU, NT) Tetrao tetrix 12 4,09 23,9 0,3 9,22 2,77 Liro (EU,EVA) Tringa glareola 2 3,19 3,1 0,54 2,21 1,19 Metsäviklo Tringa ochropus 1 2,55 1,2 0,38 1,16 0,44 Kapustarinta (EU) Pluvialis apricaria 1 3,18 1,5 0,92 1,36 1,25 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 1 1,96 1,0 0,4 0,97 0,39 Töyhtöhyyppä Vanellus vnaellus 1 2,56 1,2 0,92 1,17 1,07 Suopöllö (EU) Asio flammeus 1 4,02 2,0 3,13 1,60 5,01 Laulurastas Turdus philomelos 1 3,26 1,6 0,09 1,38 0,12 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 4,39 2,1 0,09 1,70 0,15 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 1,51 0,7 0,27 0,81 0,22 Keltavästäräkki Motacilla flava 3 7,16 10,4 0,13 5,17 0,67 Metsäkirvinen Anthus trivialis 1 3,66 1,8 0,07 1,50 0,10 Niittykirvinen Anthus pratensis 5 5,77 14,0 0,07 6,35 0,44 Pajulintu Phylloscopus trochilus 9 3,74 16,4 0,05 7,08 0,35 Peippo Fringilla coelebs 3 4,49 6,6 0,07 3,73 0,26 Talitiainen Parus major 1 6,16 3,0 0,13 2,16 0,28 Punarinta Erythacus rubecula 1 5,76 2,8 0,12 2,06 0,25 Korppi Corvus corax 1 0,72 0,4 0,78 0,48 0,37 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 1 5,41 2,6 0,13 1,97 0,26 Yhteensä ,60