FCG Suunnittelukeskus Oy YLISTARON KUNTA YLISTARON YLEISKAAVA Luontoselvitys 720 C7989

Transkriptio

1 FCG Suunnittelukeskus Oy YLISTARON KUNTA YLISTARON YLEISKAAVA 2020 Luntselvitys 720 C

2 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SELVITYSALUE TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT Lähtöaineist ja työvaiheet Arvkkaiden alueiden valintaperusteet Kansainvälisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaat khteet Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet Khteiden arvtuskriteerit Uhanalaisuuslukitus SELVITYSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET INVENTOITUJEN ALUEIDEN KUVAUKSET ELÄIMISTÖ LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT ALUEET JA KOHTEET JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaat khteet ja muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet Lunnnarvt kknaisuutena sekä eklgiset yhteydet...22 LÄHTEET...23 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Maastinventintien khdealueet Lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet Kansikuva M.Nuttajärvi

3 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 1 (24) YLISTARON KUNTA YLISTARON YLEISKAAVAN 2020 LUONTOSELVITYS 1 JOHDANTO 2 SELVITYSALUE Tämän työn tavitteena n laatia Ylistarn yleiskaavan alueelta maankäytön suunnittelua palveleva luntselvitys. Tekeillä leva ikeusvaikutteinen yleiskaava laaditaan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteiseksi hjaamiseksi ja timintjen yhteensvittamiseksi. Kyrönjen ranta-alueisiin kuuluvilla rantavyöhykkeillä yleiskaavaa tullaan käyttämään rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin yhdyskuntarakenteen eklginen kestävyys ja lunnnarvjen vaaliminen. Selvityksen tavitteena yleiskaavan kannalta n, että maankäytön suunnittelussa vidaan humiida lunnn-sujelun kannalta arvkkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan, linnustltaan ja muulta eläimistöltään arvkkaat alueet. Nämä tavitteet n mainittu maankäyttö- ja rakennuslaissa (Yleiskaavan laadinta MRL 39 ). Selvityksen n laatinut Ylistarn kunnan timeksiannsta FM, bilgi Marja Nuttajärvi Suunnittelukeskus Oy:n Tampereen aluetimiststa. Selvitysalue (kuva 1) sijittuu an ja siihen sisältyy Ylistarn Kirknseutu Asemanseutu Kainast, Ylistarn Kirknseutu Kylänpää, Ylistarn Kirknseutu Alapää, Halksaari Kitinja sekä sa Kyrönjen vartta. Alueen pinta-ala n nin 6300 ha. Kirknseudulta Asemanseudulle, Teräsmäkeen, Kylänpäähän ja Alapäähän ulttuvan alueen kknaispinta-ala n nin 4700 ha. Halksaaresta Malkakskelle ulttuva alue n nin 1600 ha. Selvitysalueeseen sisältyy Kyrönjen vesialuetta nin 170 ha, ja pelta nin 3700 ha. Selvitysalueella n valtakunnallisesti arvkasta Kyrönjkilaaksn maisema-aluetta ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus n merkitty kuvaan punaisella.

4 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 2 (24) 3 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 3.1 Lähtöaineist ja työvaiheet Luntselvitystyön phjaksi hankittiin selvitysaluetta kskevat lähtötiedt eli aikaisemmat selvitykset, tutkimukset ja lajihavainnt, jista keskeisimpiä vat Mtiivi Oy 2001: Kyrönjen virkistyskäytön ja maisemanhidn kehittäminen Ylistarssa ja Nurmssa, Luntselvitys. Alueelliset ympäristöjulkaisut 243, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Vaasa. Kekäläinen, H. & Mlander, L-L. 2003: Etelä-Phjanmaan ja Phjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 250, Länsi- Sumen ympäristökeskus, Vaasa. Rap, J. & Kullas, J. 2004: Maataluden lunnn mnimutisuuden yleissuunnitelma, Ylistar. Länsi-Sumen ympäristökeskuksen mniste 118, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Vaasa. Länsi-Sumen ympäristökeskuksen tiedt alueella esiintyvistä uhanalaisista lajeista Perinnemaisemainventinnin maastlmakkeet, Länsi-Sumen ympäristökeskus Ympäristöhallinnn Hertta tietkannan tiedt selvitysalueelta Selvitysalueen laajuuden vuksi maastssa keskityttiin inventimaan sellaiset alueet, jille yleiskaavassa llaan sittamassa muuttuvaa maankäyttöä. Maastinventintien khdealueet n esitetty liitteessä 1. Alueilla sijaitsevat viljellyt pellt sekä rakennettu ympäristö pihapiireineen jätettiin inventintien ulkpulelle. Tarkemmin inventimatta jätettiin myös alueet, jilta n lemassa kattavat, tureet inventintitiedt. Tällaisia alueita vat Kyrönjen virkistyskäytön ja maisemanhidn kehittäminen Ylistarssa ja Nurmssa hankkeen luntselvityksen (Länsi-Sumen ympäristökeskus 2001) sekä Ylistarn maataluden lunnn mnimutisuuden yleissuunnitelman (Länsi- Sumen ympäristökeskus 2004) yhteydessä inventidut alueet. Maastinventinneissa alueilta rajattiin lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaat alueet ja khteet, jiden valinta- ja arvtusperusteet n esitetty kappaleessa 3.2. Maastinventinnit suritettiin heinäkuuta Kattavaa kevääseen ajittuvaa liit-ravainventintia ei tämän selvityksen yhteydessä laadittu, mutta liit-ravalle hyvin sveltuvilla metsäalueilla tarkkailtiin lajin esiintymiseen viittaavia merkkejä eli lähinnä ulstepapanita. Ulstepapanita kertyy liit-ravan pesimiseen, rukailuun, leskeluun ja liikkumiseen käyttämien puiden tyviltä. Tällaisia puita vat erityisesti kkkaat kuuset ja haavat. Löydettyjen papanapuiden perusteella arviitiin liit-ravan esiintymien eli lisääntymis- ja levähdyspaikkjen (Lunnnsujelulaki 49 ) rajaukset. Esiintymien rajauksiin sisällytettiin liit-ravalle tärkeät metsän sat eli mahdlliset pesäpuut ja muut papanapuut, niitä ympäröivät kuusikt sekä lehtipuuta, erityisesti haapaa, kasvavat metsiköt. Linnustn, erityisesti sujeltavien tai uhanalaisten lajien salta ei laadittu kattavia inventinteja. Kasvilajistn salta havainnitiin putkilkasveja. Maastinventintien phjalta tässä selvitysraprtissa n esitetty inventitujen alueiden lunnn yleispiirteet sekä maastssa havaittujen lunnnsujelullisesti arvkkaiden alueiden ja khteiden kuvaukset arvlukituksineen. Jhtpäätöksissä rajataan rakentamisen ulkpulelle jätettävät alueet ja annetaan susituksia luntarvjen humin ttamiseen maankäytön suunnittelussa.

5 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 3 (24) 3.2 Arvkkaiden alueiden valintaperusteet Kansainvälisesti arvkkaat khteet Kansainvälisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat Natura 2000 verkstn alueet Ramsar -alueet kansainvälisesti merkittävät ksteikt ja lintualueet (IBA alueet) Valtakunnallisesti arvkkaat khteet Valtakunnallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat kansallispuistt lunnnpuistt sujeluhjelmien khteet erämaa-alueet kskiensujelulain mukaiset vesistöt valtakunnallisten sujeluhjelmien kriteerit täyttävät khteet kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet) khteet, jilla n lunnnsujelulain 29 :n mukaisia sujeltavia lunttyyppejä khteet, jilla n vesilain mukaisia sujeltavia lunttyyppejä (VL 15a, VL 17a ) äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat erityisesti sujeltavien lajien esiintymispaikat (LSL 47 / LSA 21 ) luntdirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymät (LSL 49 / LSA 22 ) muut arvkkaat lunnnsujelualueet valtakunnallisesti arvkkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Lunnnsujelulaki ( /1096) määrittelee yhdeksän sujeltavaa lunttyyppiä, jiden minaispiirteet n kuvattu lunnnsujeluasetuksessa ( /160). Näihin kuuluvia lunnntilaisia tai lunnntilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että lunttyypin minaispiirteet vaarantuvat. Nämä khteet vat yleensä hyvin pienialaisia. Lunttyypin sujelu tulee vimaan kun alueellinen ympäristökeskus n päätöksellään määritellyt sujeltuun lunttyyppiin kuuluvan alueen rajat (LSL 30 ). Lunnnsujelulain sujeltavat lunttyypit (LSL 29 ): 1. luntaisesti syntyneet, merkittäviltä sin jalista lehtipuista kstuvat metsiköt 2. pähkinäpensaslehdt 3. tervaleppäkrvet 4. lunnntilaiset hiekkarannat 5. merenrantaniityt 6. puuttmat tai luntaisesti vähäpuustiset hiekkadyynit 7. katajakedt, lehdesniityt 8. avinta maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät

6 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 4 (24) Vesilain ( /1105) mukaisten sujeltavien lunttyyppien lunnntilan muuttaminen n kiellettyä suraan vesilain njalla (1. luku 15a ja 17a ). Ympäristölupavirast vi yksittäistapauksessa myöntää pikkeuksen. Vesilain (1. luku 15a ja 17a ) mukaiset sujeltavat lunttyypit: 1. Pienet lammet ja järvet (enintään 1 ha) muualla kuin Lapin läänissä (15a ) 2. Fladat ja kluuvijärvet (enintään 10 ha) (15a ) 3. Lunnntilaiset lähteet (17a ) 4. Lunnntilaiset umat (17a ) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat khteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat valtakunnallisissa sujeluhjelmissa maakunnallisesti arvkkaiksi lukitellut khteet seutu- ja maakuntakaavan sujelualuevaraukset alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat maakunnallisesti / seudullisesti merkittävät muut luntkhteet Paikallisesti arvkkaat khteet Paikallisesti arvkkaisiin khteisiin kuuluvat khteet, jilla n metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä yleis- ja asemakaavjen sujeluvaraukset paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luntkhteet Metsälaissa ( /1093) n säädetty velvite säilyttää metsien hidssa ja käytössä metsien mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt (ML 10 ). Nämä elinympäristöt vat yleensä pienialaisia. Niitä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä kskevat hit- ja käyttötimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen minaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsäasetuksessa ( /1200) n kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen minaispiirteet tarkemmin. Lain nudattamista valv Metsäkeskus. Metsälain (ML 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä vat: 1. lähteiden, purjen ja pysyvän vedenjuksu-uman mudstavien nrjen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2. ruh- ja heinäkrvet, saniaiskrvet sekä lehtkrvet ja Lapin läänin etelä-pulella sijaitsevat lett 3. rehevät lehtlaikut 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet jittamattmilla silla 5. rtkt ja kurut 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7. karukkkankaita puuntutannllisesti vähätuttisemmat hietikt, kallit, kivikt, luhikt, vähäpuustiset sut ja rantaluhdat

7 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 5 (24) Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet Khteiden arvtuskriteerit 3.3 Uhanalaisuuslukitus Muut lunnnsujelullisesti arvkkaat khteet eivät le edellä mainituissa lukissa mutta vat lunnn mnimutisuuden säilymisen kannalta tärkeitä. Tällaisia vat esimerkiksi eklgiset käytävät ja suuret yhtenäiset tavanmaisen lunnn alueet. Lisäksi tähän lukkaan kuuluvat lunnnmuistmerkit. Khteiden arvtuskriteereinä käytetään khteen edustavuutta, lunnntilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta sekä lunnn mnimutisuutta lajitaslla. Alueen arva nstaa alueen timiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnnhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmista ja uhanalaisemmista lajeista n kyse, sitä arvkkaampi alue n. Uhanalaisuuslukitus phjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Rassi ym. 2001), jka n laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuuslukkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia vat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät le uhanalaisia lajeja. Lajien alueellinen uhanalaisuus n uuden uhanalaisuuslukituksen mukainen (alueellinen uhanalaistarkastelu 2004), jssa aluejakna käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä sa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen lukkaan, alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Uhanalaisiksi lajeiksi n lisäksi humiitu ne lajit, jtka n mainittu lunnnsujeluasetuksen liitteessä 4, vaikka laji ei le mukana uudessa uhanalaisten lajien listassa. 4 SELVITYSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET Suurin sa Kyrönjen valuma-alueesta n llut jääkauden lppuvaiheessa sulamisveden peittämää, minkä jälkeen Itämeren eri kehitysvaiheet vat ulttuneet Kyrönjen yläjuksulle saakka. Sulamisvesien mudstamiin laakspainanteisiin kerääntyi runsaasti elperäistä, rikkipitista savea, jka myös sisältää useita eri metalleja. Savilaaksjen reunille mudstui mreenirinteitä, kun taas entisiin tulvajärviin kehittyi laaja-alaisia turve-esiintymiä (Rap & Kullas 2004). Selvitysalueen maaperä n pääsin savea; Kylänpäässä, Kainastlla ja Miiluahteessa esiintyy hiekkamreenialueita ja Asemansuudulla kallimaata. Selvitysalueen laajimmat turve-esiintymät vat Kauklanneva, Kruudinneva, Tapaninneva ja Hiipakkalanneva. Ylistarn maisema rakentuu pääsin Kyrönjen viljelylaakssta ja sitä ympäröivistä mreeniselänteistä. Kk Kyrönjen vesistöalue n tulvaherkkää, sillä virtaama- ja vedenkrkeusvaihtelut vat suuria. Kapean rantavyöhykkeen taakse, etenkin tulva-alueille, n mudstunut laaja-alaisia lieju- ja turvevyöhykkeitä. Jen rantavyöhykkeet vat liejuista hiena hietaa ja hiesua. Jkilaaksissa vallitsevat savi ja siltti, mreenin ja turpeen esiintyessä rantavyöhykkeen ulkpulella. (Rap & Kullas 2004) Ylistar sijaitsee Etelä-Phjanmaan eliömaakunnassa, eteläbreaalisen Lunaismaan ja Phjanmaan rannikn kasvillisuusvyöhykkeen ja keskibreaalisen Phjanmaan kasvillisuusvyöhykkeen rajalla, suurimmaksi saksi jälkimmäisellä vyöhykkeellä. Kyrönjen välittömässä lähiympäristössä esiintyy rikasta, mnipulista ja mnimutista lunta, jka vaihtelee ksteista rantaniityistä metsälaitumiin, tureisiin kankaisiin ja purnvarsilehtihin. Osa vanhista laidunmaista n kasvanut tai kasvamassa umpeen. Suurinta saa jkivartta

8 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 6 (24) peittävät rantakasvien rikastamat niityt; niittykasvillisuuden seasta kasvaa rantja reunustavia nurten tumien, harmaaleppien ja hieskivujen nauhja ja rantjen tuntumassa kiiltpajupensastja. Puuttmat niityt avaavat Kyrönjelle useita kauniita näkymiä alueen pikki kulkevilta maanteiltä. Lehtmaisia, tulvavesien huuhtmia rantja n Kyrönjkivarressa runsaasti. (Mtiivi Oy 2001). Kyrönjen ympärillä levittäytyviä viljelylakeuksia täplittävät erikkiset metsäsaarekkeet, jissa sassa n vielä havaittavissa perinnebitppien piirteitä kuten avimia niittylaikkuja ja hakamaisia reunuksia. Pääasiassa metsäsaarekkeet kuitenkin vat umpeenkasvaneita tai hakattuja ja luntarviltaan tavanmaisia. Selvitysalueen laajemmat metsäalueet vat suurimmaksi saksi tureita havupuukankaita sekä kuivahkja havupuukankaita. Kuivia ja karuja kankaita esiintyy kalliisilla alueilla. Metsien valtapuulajit vat kuusi ja mänty, lehtipuuta kasvaa yhtenäisimmin metsien reunavyöhykkeillä ja hakkuualilla. Selvitysalueen metsät vat pääasiassa tavanmaisia talusmetsiä ja tästä jhtuen iäkästä, lunnntilaltaan hyvää metsää ei juurikaan le lukuun ttamatta pieniä yksittäisiä kuviita. Rakennetun ympäristön liepeillä metsissä n lisäksi havaittavissa ihmisvaikutusta viljelykarkulaislajien mudssa. Kangasmetsien kasvillisuus n kasvupaikkatyypeille tavanmaista, mustikka- ja pulukkavarvikn hallitsemaa. Selvitysalueelle sijittuvat sut vat jitettuja ja vallitseva sutyyppi n isvarpuräme. 5 INVENTOITUJEN ALUEIDEN KUVAUKSET Selvitysalueeseen sisältyy Kyrönjki välittömine lähiympäristöineen, rakennettua ympäristöä ja viljelysalueita niitä täplittävine metsäsaarekkeineen sekä yhtenäisempiä metsäalueita, jita n alueella melk vähän. Tämän selvityksen yhteydessä maastssa inventidut sa-alueet sijittuvat Halksaaren Kitinjan, Teräsmäen, Kauklan, Mäki-Phdn Tuulivuren sekä Tyynelän Kylänpään alueille. Seuraavassa n kuvailtu maastssa inventitujen alueiden lunttyypit ja kasvillisuus pääpiirteissään. Maastssa inventitujen alueiden rajaukset n esitetty liitteessä 1. Halksaari Kitinja: Inventintialueeseen sisältyy Kitinjantien varsien asutusta, viljelyksiä ja niiden keskellä ja reunamilla sijaitsevia metsäsaarekkeita. Metsäsaarekkeet vat kasvillisuustyypiltään tureita mustikkatyypin havupuukankaita, jiden pääpuulaji n vaihdellen kuusi ja mänty. Alueella n tehty hakkuita ja puustn ikä n pääsin melk nurta; vanhahkn metsän kuviita sijittuu lähinnä pihapiirien liepeille. Hakkuualilla ja pienissä metsäsaarekkeissa valtapuulaji n kivu, muutin lehtipuuta kuten kivua ja haapaa kasvaa yhtenäisemmin valisilla metsänreunilla. Tureiden kankaiden tyypillistä lajista vat mustikka, pulukka, ravanmarja, metsäimarre, metsälauha, metsätähti, vanam, metsäkastikka ja metsäalvejuuri. Mäkirannan tilan ja Kitinjantien välissä n inventintialueen aina lehtmaisen käenkaalimustikkatyypin kuusikankaan kuvi, jlla kasvaa vanhaa kuusikka ja sekapuuna kivua ja pihlajaa. Kenttäkerrksessa kasvaa ravanmarjaa, käenkaalia, metsäimarretta, metsämaitikkaa, metsäalvejuurta, metsätähteä, mustikkaa, pulukkaa ja su-rvkkia. Inventintialueen sut eli Kruudinneva sekä pienemmät sukuvit vat jitettuja isvarpurämeitä ja turvekankaita. Rämelajeista silla kasvavat vaivaiskivu, supursu, julukka, sumuurain, sukukka, tupasvilla ja variksenmarja. Su-jien läheisyydessä ja jituksen seurauksena kuivuneilla silla n enemmän kangasmetsien lajista. Pihapiirien liepeillä sekä jien ja teiden pientareilla esiintyvää lajista vat mm. mesiangerv, piharatam, kiranputki, pietaryrtti, hiirenvirna, aitvirna, niittynätkelmä, maithrsma, vikukka, nkknen, pelt-hdake, hupahdake, uknputki, lehtsinilatva ja luhtalemmikki.

9 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 7 (24) Teräsmäki: Inventintialueeseen sisältyy rakennettua ja rakenteilla levaa tellisuusaluetta, muutamia asuintalja, viljeltyä pelta sekä metsäaluetta. Plukanmäen phjis- ja länsisat vat tavanmaista talusmetsäaluetta, ja puust n iältään pääsin varsin nurta. Inventintialueen itäsan peltjen kaakkispulella n tehty avhakkuu, jnka reunamilla n lehtmaista käenkaali - mustikkatyypin havu lehtipuukangasta sekä jitettua kangaskrpea. Harjunpään tilan phjispulinen metsikkö n harvennettua vanhahka kuusikka, jnka aluskasvillisuudessa vallitsee vadelma ja maithrsma. Plukanmäen killisrinne n varttunutta turetta mustikkatyypin mäntykangasta, jssa n kasvussa nurta kuusta. Kenttäkerrksen valtalajista vat mustikka, pulukka, variksenmarja, lampaannata, metsätähti ja kangasmaitikka. Paikin n kalliisia, jäkälää kasvavia khtia. Suunevan laidalla n tehty avhakkuu. Inventintialueen luteissat kasvavat nurta tiheää sekametsää, jka jitetuissa krpisissa ntkelmissa n kuusivaltaista ja krkeammilla kuivemmilla maastnkhdilla mänty - kivuvaltaista. Alueella n muutamia pienialaisia luhikita, jiden kivet vat jäkälä- ja sammalpeitteisiä. Avimet puustttmat luhikt luvat muutin tiheään, sulkeutuneeseen metsämaisemaan kauniita khkhtia. Inventintialueen luteissassa, pelln reunalla sijaitsee lat ja vanha pihapiiri. Alueella sijainneesta rakennuksesta n jäljellä perustuksia ja ympäristöön runsaana levinnyt vanha kristekasvi, lehtsinilatva. Vielä avimen niittymäisen pellnreunan lajista vat myös kissankell ja kallihatikka. Inventintialueen länsisassa, vasten Seinäjentietä sijaitsevassa vanhassa kuusikssa n liit-ravaesiintymä. Kaukla: Inventintialueeseen kuuluu jitettua Kauklannevan sualuetta, viljeltyjä peltja, Kainastnluman vartta sekä rakennettua ympäristöä. Kauklanneva n vaihtelevalla intensiteetillä jitettua isvarpurämettä, jnka halki kulkee virkistysreitti. Virkistysreitti n valaistu leveä pururata, jka jhtaa Kauklannevalta Varrasjärvelle, Kitinjalle ja edelleen Halksaareen. Rämealueella kasvaa tyypillistä rämemännikköä, jka n raskaimmin jitetulla salla nurta ja varsin tiheää. Aluskasvillisuuden lajista vat supursu, julukka, sukukka, vaivaiskivu, sumuurain, variksenmarja, kanerva ja iskarpal. Kauklannevan länsilaita pelta ja rakennettua aluetta vasten n nuren tiheän lehtipuustn hallitsemaa turvekangasta, jlla kasvaa myös varttunutta kivua. Inventintialueelle sijittuva sa Kainastnlumasta n maktitaljen ja niiden pihapiirien reunustamaa. Jen reunuspuusta ja kasvillisuutta leimaakin selvästi ihmisvaikutus. Jen varressa kasvaa iäkästä lehtipuuta, lähinnä kivua, ja aluskasvillisuus n krkeakasvuista, rehevää ja paikin mesiangervvaltaista. Mäki-Pht Tuulivuri: Inventintialue sisältää viljelysten keskelle sijittuvat Tuulivuren ja Mäki-Phdn alueet. Mäki-Phdn alue n suurimmaksi saksi rakennettua ympäristöä, jnka liepeiden metsäkuvit vat lähinnä turetta mäntykangasta. Myös Tuulivuren alueelle sijittuu mm. muutamia maatilja talusrakennuksineen. Lunaisrinteessä n laajahk avhakkuu. Tuulivuren metsät vat rinteillä ja niiden alla pääsin tureita mustikkatyypin kuusi mäntykankaita ja kalliisella laella karua jäkäläkangasta sekä kallimännikköä. Tureilla kankailla kasvaa sekapuuna haapaa ja kivua, lähinnä ksteammissa painanteissa. Kenttäkerrksen lajista vat mustikka, pulukka, variksenmarja, julukka ja kanerva. Pellnreunuksilla n lehtmaista käenkaali mustikkatyypin sekapuukangasta, jssa kasvaa haapaa, kuusta, mäntyä, pihlajaa ja harmaaleppää. Kenttäkerrksen lajista vat mustikka, pulukka, metsätähti, ravanmarja, metsäimarre ja käenkaali. Tuulivuren länsirinteessä, kallinyppylöiden välisessä painanteessa sijaitsee pieni lampi suursaraisine nevareunuksineen. Lammen rannalla n mökki.

10 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys Ylistarn yleiskaava (24) 720 C7989 Kuva 1. Näkymä Tuulivuresta lunaaseen päin (Kuva M. Nuttajärvi) Tyynelä Kylänpää: Inventintialueeseen kuuluu Kyrönjkivartta viljelyksineen ja nauhamaisine asutuksineen. Rakentamattmat metsäalueet rajittuvat pieniin saarekkeisiin viljelysten keskelle ja rakennetun ympäristön liepeille. Lunnnarvt keskittyvät Kyrönjen rantavyöhykkeeseen sekä muutamiin metsäsaarekkeisiin. Alue n inventitu aiempina vusina kattavasti (Mtiivi Oy 2001, Rap & Kullas 2004). 6 ELÄIMISTÖ Tämän selvityksen yhteydessä eläimistöstä tehtiin maasttöiden yhteydessä satunnaishavaintja; liit-ravan salta havainnitiin ulstepapanita lajille sveliailla metsäkuviilla. Maastinventinneissa havaittiin seuraavien lajeja tai niiden jälkiä ja jätöksiä: liit-rava, rava, hirvi, metsäjänis, kettu, tiltaltti, teeri, naakka, varis, harakka, sepelkyyhky. Naakkja esiintyy suurina parvina ainakin Kylänpään ja Kauklan välisellä alueella. Tiltaltti n vaarantunut uhanalainen laji, jka havaittiin laulamassa Halksaaren Kitinjan inventintialueella, Malkasaarentien phjispulella. Teeri pulestaan n silmälläpidettäväksi lukiteltu laji. Teerin jätöksiä havaittiin Teräsmäen inventintialueella, Plukanmäen phjisrinteessä. Aiemmissa selvityksissä (Mtiivi Oy 2001, Rap & Kullas 2004) Ylistarn alueella n mainittu esiintyvän tavanmaisen lintulajistn lisäksi maaktka, ruisrääkkä, tunturipöllö ja kskikara, jtka vat valtakunnallisesti vaarantuneita uhanalaisia lajeja. Näiden lajien pesimäpaikista ei le esitetty tarkkja tietja. Myös harvinaisen peltpyyn (NT) mainitaan viihtyvän jenvarren pelt- ja metsäkaistaleilla, erityisesti Kitinjan sillan lähistön pellilla. Kyrönjessa n havaittu esiintyvän saukk (Mtiivi Oy 2001), jka n sekä silmälläpidettävä laji että EU:n luntdirektiivin liitteiden II ja IV mukainen tiukkaan sujelua edellyttävä laji. Saukn pesäpaikista tai sen pääasiallisista rukailualueista ei le tietja. Ylistarn alueella esiintyy myös uhanalaista hyönteislajista, jsta selvitysalueella n havaittu sarvimantukuntikas sekä rahkahpeatäplä. Näiden

11 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 9 (24) lajien esiintymispaikkatiedt vat epätarkkja (Länsi-Sumen ympäristökeskus). Kyrönjen alkuperäiset lhi- ja taimenkannat vat tuhutuneet ja jen pengerrystöistä jhtuen rapuja esiintyy enää vain suudella Kirknkylä - Hanhikski. Vaikka Kyrönjen vesi n yleisen käyttölukituksen mukaan välttävää, esiintyy jessa mnipulinen kalalajist. (Rap & Kullas 2004) Liit-ravasta ei le selvitysalueelle sijittuvia aiempia havaintja lukuun ttamatta selvitysalueen rajalle sijittuvaa havainta Murrnsaaressa Teräsmäen tellisuusalueen läheisyydessä. Lisäksi aiempia havaintja n Varrasjärven ympäristöstä, selvitysalueen ulkpulelta. Ylistarn kunnan mistamissa metsissä selvitysalueella ei le metsäsuunnittelun yhteydessä tehdyissä kartituksissa tehty liit-ravahavaintja (Metsänhityhdistys Etelä-Phjanmaa, kirjallinen tiet). Liit-ravan jätöksiä havaittiin tämän selvityksen maastinventintien yhteydessä Teräsmäen inventintialueella, Seinäjentien killispulella. Alueella n vanhaa kuusikka, jka n papanahavaintjen perusteella tulkittava liit-ravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Liit-ravaesiintymä n kuvattu tarkemmin kappaleessa 7. Liit-rava n EU:n luntdirektiivin liitteen IV(a) laji, jnka selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen n lunnnsujelulaissa kielletty. Sumessa laji n uhanalainen, uusimmassa uhanalaislukituksessa vaarantunut (Rassi ym. 2001). Liit-ravan luntaisia elinympäristöjä vat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, jissa n klpuita (Etelä-Sumessa yleensä haapja) pesäpaikiksi ja lehtipuita eli haapaa, leppää ja kivua ravinnksi. Lehtipuust vi lla kuusimetsässä pieninä ryhminä tai hajallaan. Liit-ravametsissä n tyypillisesti mnenikäistä metsää ja useita eri latvuskerrksia. Lisääntymis- ja levähdysalueet sijaitsevat usein kalliiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistt ja puutarhat kelpaavat liitraville, mikäli klpuita n tarjlla. Liit-ravat käyttävät päivänviettn myös tavallisen ravan rakentamia risupesiä, jtka vivat sijaita metsäalueen puhtaassa kuusikssa. Liit-ravalle tärkeitä metsän sia vivat siis lla myös rukailu- ja pesälaikkujen väliset kuusimetsän sat. (Hanski 2003) 7 LUONNONSUOJELULLISESTI ARVOKKAAT ALUEET JA KOH- TEET Maastinventintien khdealueet n esitetty kknaisuutena kartalla, jka n liitteenä 1. Maastinventintien ja aiempien inventintien perusteella rajatut lunnnsujelullisesti arvkkaat alueet ja khteet n esitetty liitteessä 2. Khteiden numerinti kartalla ja tekstissä n yhtenäinen. Khteet n lueteltu taulukssa 1. Nämä khteet n inventitu maataluden lunnn mnimutisuuden yleissuunnitelman yhteydessä (Rap & KUllas 2004). 1. Kyrönjkilaaksn arvkas maisema-alue Arvlukka: Valtakunnallisesti arvkas Pinta-ala: ha (kk alue, vain sa kaava-alueella) Kyrönjkilaaks n lukiteltu valtakunnallisesti arvkkaaksi sekä maisemaalueena (ympäristöministeriö 1993) että valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistriallisena ympäristönä (Musevirast ja ympäristöministeriö 1993). Etelä-Phjanmaan viljelylakeuksien seudun tunnusmaisimmat piirteet vat hyvin edustettuna Kyrönjkilaaksssa. Maiseman ytimenä n selväpiirteisessä umassaan virtaava Kyrönjki, jnka juksuun matalat lietesaaret ja kynnyskhdissa khisevat pienehköt ksket tuvat vaihtelua. Jkilaaksn viljelyaukea n enimmillään nin neljä kilmetriä leveä pusertuen muutamin paikin aivan kapeaksi. Tasainen peltlakeus muuttuu laakssta etäännyttäessä li-

12 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 10 (24) vasti kumpuilevaksi, metsien ja siden lunnehtimaksi vedenjakaja-alueeksi. Jkilaaksn yhtenäisestä viljelyvyöhykkeestä lähtee viljelymaiseman haarakkeita pitäjien eri pulille. Ylistarn jkilaaks n Phjanmaan liuskekivivyöhykettä, ja alajuksulla kalliperä n Vaasan graniitiksi santtua kiveä. Leveässä ja mutkaisessa jkilaaksssa n maankhamisen eri vaiheissa syntyneitä paksuja savikerrksia ja niiden päällä jen kuljettamista lietteistä kertyneitä tulvakerrksia. Hienjakiset sedimentit jatkuvat henevina patjina kauas uman sivuille. Vain paikin Kyrönjki n uurtanut umansa kalliperään asti. Liuskeinen kalliperä paljastuu muun muassa Ylistarn kirknkylän khdalla. Kyrönjkilaaksn peltlakeuksia n pidetty yhtenä maamme parhaista maanviljelyalueista. Jkilaaksn lunta elävöittävät paikin perinnemaisemat, laidunnettavat rantjen tulvaniityt ja laidunsaaret. (Ympäristöhallinnn www-sivut, 2. Kyrönjki Arvlukka: Valtakunnallisesti arvkas Pinta-ala: 747 ha (kk khde, vain sa kaava-alueella) Kyrönjen keski- ja alasa Hanhiksken alapulella lukeutuu valtakunnallisesti arvkkaaksi sujelluksi jeksi (Ympäristöhallinnn Hertta tietkanta). Kyrönjki n Etelä-Phjanmaan ja Phjanmaan valtavirta (valuma-alue km2). Kyrönjen isjen latvahaarjen, Seinäjen, Jalasjen ja Kauhajen lähteet vat Sumenselän vedenjakajalla lmittain Kkemäenjen ja Karvianjen lähteiden kanssa. Kyrönjen pääuma alkaa Kauhajen ja Jalasjen yhtymäkhdasta Kurikassa ja Kyrönjki laskee Perämeren Vassrfjärdeniin Vaasan phjispulella. Vesistöalueen lunnnlsuhteille n tyypillistä livapiirteinen tpgrafia ja maaperän hienrakeisuus. Vallitsevana maalajina n ranniklla mreeni ja jkilaaksissa savi ja siltti, muualla vallitsevat turve ja mreeni. Kyrönjen valuma-alueen erityispiirre vat alunamaat eli happamat sulfaattimaat. Kyrönjen vesistöaluetta lunnehtivat suuret virtaama- ja vedenkrkeusvaihtelut sekä tulvaherkkyys, jkiuman kaltevuus n kauttaaltaan pieni ja jen keskisalla se n erityisen pieni. Siten Ilmajen Kskenkrvan padn ja Ylistarn Malkaksken välillä n lähes 50 km pitkä suvantjaks, jlla pudtus n vain muutamia senttimetrejä/ km. Tulvahaittjen trjumiseksi n tehty runsaasti vesistötöitä: purjen ja jkien perkauksia, uman ikaisuja, pengerryksiä ja tekjärviä. (Rauti, Aaltnen & Strberg 2006) 3. Liit-ravaesiintymä Arvlukka: Valtakunnallisesti arvkas Pinta-ala: 5 ha Plukanmäen ja Seinäjentientien välissä, Teräsmäen tellisuusalueen läheisyydessä n liit-ravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (tässä käytetty termiä esiintymä) (kuva 2). Esiintymän pinta-ala n nin viisi hehtaaria eli se n riittävä laaja timiakseen lunnnsujelulain 49 :n tarkittamana liit-ravan vakituisena lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Papanita löydettiin yhteensä seitsemän kuusen ja viiden haavan tyveltä. Papanamäärät vaihtelivat muutamasta kymmenestä useaan sataan papanaan. Yhdessä papanidussa kuusessa li maasta käsin tarkastellen risupesä eli tämä kuusi n mahdllinen liitravan pesäpuu. Esiintymän alue n haapaa ja kivua sekapuuna kasvavaa vanhaa järeää kuusikka, jssa n kasvussa myös nurempaa kuusta. Osa esiintymän alasta n jitettua mustikkakrpea, sa turetta mustikkatyypin kuusikangasta ja sa turetta käenkaali ravanmarjatyypin kuusilehta, jnka lajista vat käenkaali, ravanmarja, metsäalvejuuri, riidenliek, metsäimarre, metsäkrte ja sudenmarja. Esiintymän luteissan pellnreunuksel-

13 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys Ylistarn yleiskaava (24) 720 C7989 la, vanhan ladn ympärillä, n vaihtelevan ikäinen haavikk. Esiintymän puust n siis liit-ravan kannalta sujaa antavaa, mnipulista ja mnilatvuksista, alueella n vanhja haapja ptentiaalisiksi pesäpuiksi sekä nurempaa lehtipuusta ravinnnlähteeksi. Esiintymän killis itäpulella n nurta sekametsää, jnka alueella liit-rava vi lisäksi käydä rukailemassa. Pääasialliset liit-ravan kulkuyhteydet vat tdennäköisesti pellnreunusmetsät phjiseen sekä kaakkn ja itään, missä n aiempia liitravahavaintpaikkja Murrnsaaressa sekä Varrasjärven ympäristössä (Länsi-Sumen ympäristökeskus, kirjallinen tiet). Kuva 2. Plukanmäen ja Seinäjentien välissä sijaitseva liit-ravaesiintymä. Punaiset täplät sittavat liit-rava käyttämien puiden (papanapuiden) sijainnit. 4. Luhikt Pinta-ala: 1,1 ha Plukanmäen luteeseen laskevan rinteen alla n pienialaisia luhikita, jiden kivet vat sittain jäkälä- ja sammalpeitteisiä. Luhikt vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luhikn kivien lmassa kasvavaa kasvilajista vat pulukka, mustikka, supursu, julukka, variksenmarja, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Avimet puustttmat luhikt luvat muutin tiheään, sulkeutuneeseen metsämaisemaan kauniita khkhtia.

14 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 12 (24) 5. Tuulivuren lampi ja kallimetsät Arvlukka: Valtakunnallisesti / Paikallisesti arvkas Pinta-ala: 8,3 ha Tuulivuren laella, kallipainanteessa sijaitsee pieni, nin 0,08 ha laajuinen lampi, jta reunustaa suursarainen nevavyöhyke. Lampi n vesilain 15 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi ja lammen välitön lähiympäristö n metsälain 10 :n mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain lunttyypit luetaan valtakunnallisesti arvkkaiksi khteiksi, tässä tapauksessa lammen rannalle rakennettu mökki n heikentänyt khteen lunnntilaa. Lammen nevareunuksella kasvaa mm. juhivihvilää, krpikastikkaa, pullsaraa ja luhtasaraa. Nevavyöhyke rajautuu kalliihin ja kangasmetsäkasvillisuuteen. Khteeseen n sisällytetty Tuulivuren lakien kallimetsät, jtka vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja siten paikallista arvlukkaa. Tuulivuren kallimetsät vat sittain jäkälä- ja sammalpeitteisiä kallipaljastumia, jiden laiteilla ja painanteissa kasvaa mäntyä ja katajaa sekä muutamia kuusia. Kenttäkerrksen lajista vat painanteissa esiintyvät lampaannata, ahsulaheinä, metsälauha, pulukka, variksenmarja, julukka ja kanerva. 6. Peltmäen haka Pinta-ala: 0,5 ha Khde n vanhan trpan sijilla leva 1970-luvun puliväliin vasikka- ja lammaslaitumena llut hakakaistale. Haassa vat riihi sekä vanhat perustukset ja pieniä kivirauniita. Vanhjen kkkaiden havupuiden ja kivujen lmaan niittylaikuille n levittäytynyt runsaasti lehtipuuta ja pensaikka, jita n aika ajin raivattu. Aluskasvillisuudeltaan haka n pääsin turetta heinäniittyä, jnka lajist kielii rehevöitymisestä. Paahteisissa sissa n vaatimatnta keta. Pienessä painanteessa n hiukan ksteaa suurruhniittyä. Huminarvinen laji n nurmitatar. (Kekäläinen & Mlander 2003) 7. Kitinjan kalliket Pinta-ala: 0,4 ha Kitinjalla peltjen ympäröimän matalan selänteen lakisassa n pieni kalliket- ja niittyalue. Aluetta n laidunnettu 1800-luvulta lähtien. Nykyisen isännän aikaan mlemmilla laitumilla, jihin kuuluu myös nin 2 hehtaaria pelta, vat käyneet 6-7 lehmää ja jutkarja. Laidunnus n päättynyt vunna Edellisen isännän aikana kallin lakisissa vat laiduntaneet kymmenkunta lammasta sekä ennen traktriaikakautta jpa 7 hevsta. Navetan takana laidunsi tällöin 6-7 lehmää. Phjisin, eri tilaan kuuluva niitty n llut luvulle saakka muutaman lehmän ja hevsen laitumena. Sammaleiset kallikedt vat kylänurmikan tai nurmiröllin sekä lampaannadan, ahsulaheinän, heinätähtimön ja maksaruhjen vallitsemia. Kallipainanteissa kasvillisuutta leimaavat nurmilauha, kylänurmikka sekä plvipuntarpää. Phjisin sa n paikin suurten ruhjen kirjavimaa turetta niittyheinää, ja navetan takana n vaatimatnta ksteaa heinäniittyä. Niittyjen laitamilla kasvaa mänty sekä yksittäisiä lehtipuita. Kallin phjisreunalla n muutamia katajapensaita. Huminarvinen laji n hetekaali. (Kekäläinen & Mlander 2003)

15 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 13 (24) 8. Kylänpään jenrantaniitty Pinta-ala: 0,8 ha Kylänpäässä Kyrönjen ylittävän sillan kupeessa jen phjisrannalla n avimena säilynyttä rantaniittyä. Niityn erttaa tiestä kapea peltkaistale. Jkivarsi n sa arvsta Kyrönjen maisema-aluetta. Rantakaistaletta n laidunnettu nautakarjalla 1950-luvulla. Rantaa n raivattu viimeksi vunna Rantatasanteella ja jyrkällä törmällä levittäytyvät mesiangervvaltaiset rantaniityt, jiden lajiststa mainittakn myös pietaryrtti, hiirenvirna, hupahdake, karhuputki, kiranputki ja nkknen sekä törmällä kkkaat heinät. Lisäksi niityn keskisassa kasvaa karhunköynnöstä ja rantatädykettä. Rannan pulella n kapealti kastikiden ja rukhelpin vallitsemaa heinätulvaniittyä ja vesirajassa katkeileva viiltsaravyöhyke. Matalassa vedessä n paikin harvaa krtteikka. Sillan kupeeseen ja törmän laelle sijittuva puust kehystää niittymaisemaa. (Kekäläinen & Mlander 2003) 9. Kamppilan jenrantaniitty Pinta-ala: 1,9 ha Ylistarn kirkn khdalla n Kyrönjen eteläpulella laaja niittyalue, jka sisältyy Kyrönjen maisema-alueeseen. Rantaniitty n llut pitkään käyttämättä. Viimeksi siellä n laiduntanut kymmenkunta lehmää 1970-luvun pulivälissä. Tarkempaa tieta alueen histriasta ei le. Kasvillisuus n kastikiden ja rukhelpin lunnehtimien niittyjen, laajjen ranta-alpikasvustjen sekä tureiden mesiangervn, pietaryrtin, nkksen ja hupahdakkeen vallitsemien niittyjen msaiikkia. Phjissassa myös lehttähtimö, keltaängelmä ja karhunköynnös vat runsaslukuisia. Myös rantatädykettä esiintyy. Rantja reunustaa kapea ja katkeileva viilt- tai vesisaravaltainen vyöhyke. Paikin ulinna n kapealti harvaa krteikka. Killiseen työntyvän niittyniemekkeen tyvellä n kapea lehttähtimön lunnehtima tulvametsäkaistale. Jen törmät vat hyvin jyrkät ja niiden kkasta lehtipuusta ja pensaikka n raivattu talvella Törmällä kasvaa kurjenkell. Aiemmin avimelle niitylle li vuteen 2004 mennessä kasvanut kauttaaltaan nurta tiheää nurta lehtipuusta ja pensaikka; aluskasvillisuuden li vallannut mesiangerv. Perinnebitpin arvt lisivat vielä hidlla pelastettavissa. (Kekäläinen & Mlander 2003, Rap & Kullas 2004) 10. Heinäsaari Pinta-ala: 0,9 ha Inventitu khde n Kyrönjen Köykänksken alapulelle sijittuva heinäsaari luvulla saaresta niitettiin heinää hevsille, jita myös laidunnettiin saaressa luvulta vuteen 1969 saareen uitettiin 3-5 vasikkaa. Myös lampaita, jita enimmillään li 25, kuljetettiin saareen. Saaren keskisaan istutettiin 1960-luvn alussa lukuisia kristepensaita ja puita. Saaressa n vanha hyväkuntinen hirsilat. Niityt vat pääsin suurten ruhjen lunnehtimia. Heinävaltaisia rantaniittyjä n vähemmän. Vesirajassa n viilt- ja vesisaraikkja. Vähäinen puust ja pensaikk vat sijittuneet jkitöyräälle. Keskisan metsäsaarekkeet vat phjisreunaltaan kuusivaltaisia, kivun hallitessa eteläsia. Saarekkeiden väliin n levittäytynyt haapaa. Aluskasvillisuudeltaan tiheät metsiköt vat nkksen ja mesiangervn vallitsemia. Huminarvine laji n rantatädyke. Perinnemaisemainventintivuden 1994 jälkeen suurruhniityt vat levinneet kk rantavyöhykkeelle ja vähentäneet lajistn

16 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 14 (24) mnimutisuutta. Saari n myös kasvanut pahasti umpeen harmaalepän, haavan ja hieskivun levittäytyessä aiemmin avimille alueille. raivauksella ja niitlla alueen maisemalliset arvt ja lunnnarvt lisivat palautettavissa. (Kekäläinen & Mlander 2003, Mtiivi Oy 2001, Rep & Kullas 2004) 11. Tehtaanmäen laitumet Pinta-ala: 1,0 ha Inventitu alue n Tehtaanmäellä kylätien varressa leva, kahden tilan maista kstuva laidunalue. Alueet vat lleet pitkään nautakarjan laitumina, ja tien itäpulella n laidunnettu myös hevsia. Kesällä 1996 tien itäpulella laidunsi 7 lehmää iltalypsyn jälkeen. Tien länsipuli li sa laajempaa vasikiden laidunta. Tien itäpuli n phjiskulmastaan kkaspuustista käenkaalimustikkatyypin havumetsälaidunta ja turetta heinäniittyphjaista mäntyhakaa. Näiden lunaispulella n lajistltaan vaatimatnta heinäniittyä. Pienten ruhisten niittylaikkujen kirjavima kalliselänne n hyvin katajikkinen, mnin paikin läpipääsemätön. Laitumen eteläreuna n turetta heinäniittyä, jka n kallin puleiselta reunaltaan hyvin katajikkinen sekä maahumalan, nurmitädykkeen ja jänönsaran kirjavimaa. Tien länsipulella kallin phjisreuna n katajahakaa, jnka lajiststa mainittakn nurmitatar, kurjenkell ja ahmansikka sekä keltamaksaruh. Kallin katajikssa kasvavat myös punaherukka, taikinamarja ja tuhkapensas. Eteläisin sa laitumesta n ruhista turetta heinäniittyä. Kalli-selänteen reunamilla kasvaa muutamia kkkaita puita, ja nurta puusta n kalliilla khtalaisesti. (Kekäläinen & Mlander 2003) 12. Tienvarsiket Pinta-ala: 0,1 ha Khde n pienialainen ket, jlla kasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettävää ketneilikkaa sekä kurjenkella, hupakeltana, rhttädykettä ja luhtatähtimöä. (Mtiivi Oy 2001) 13. Reklan lehtimetsäsaarekkeet Pinta-ala: 0,4 ha Lehtimetsäsaarekkeet vat lehtmaisia, reheviä ja mnimutisia metsiköitä, jissa kasvaa tumea, kivua, halavaa, harmaaleppää, kuusta, kiiltpajua ja pihlajaa. Pensas- ja kenttäkerrksessa kasvaa sekä lehtjen että lehtmaisten kankaiden lajeja. Metsäsaarekkeet vat lajistllisesti mnimutisia pienbitppeja, jtka vat lajirikkaita, pienilmastltaan ja kasvulsuhteiltaan pikkeavia laikkuja niitty- ja peltympäristössä. (Mtiivi Oy 2001) 14. Reklan leht Pinta-ala: 0,8 ha Khde n suurruhvaltainen kstea, tulvavaikutteinen purnvarsileht. Khteella sijaitseva pur n mahdllinen vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi ja sen välitön lähiympäristö sekä kk leht vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

17 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 15 (24) Lisäksi mesiangervvaltaisessa lehdssa kasvaa alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 15. Reklan tulvavaikutteinen purnvarsileht Arvlukka: Maakunnallisesti arvkas Pinta-ala: 1 ha Khteella sijaitseva pur n mahdllisesti vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi ja sen välitön lähiympäristö sekä kk lehtalue vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alue n arvkasta, lunnntilaista, tuvavaikutteista purnvarsilehta. Etelä-Phjanmaalla lunnntilaisia purja n hyvin vähän jäljellä. Purnvarressa kasvaa mm. alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 16. Reklan tulvavaikutteinen tumiryteikkö ja suurruhn saartama haavikk Pinta-ala: 0,3 ha Khde n tumivaltaista, tulvavaikutteista, lehtmaista aluetta sekä keskiravinteista suurruhniittyä ja haavikka. Khteella kulkee myös lunnntilainen tulvauma, jka n mahdllisesti vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi ja sen välitön lähiympäristö n mahdllinen metsälain 10 :n mukainen metsälunnn erityisen tärkeä elinympäristö. Khteella kasvaa mm. alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 17. Reklan lehtmainen saari, lampi ja tulvauma Pinta-ala: 1 ha Khde n harmaaleppävaltaista lehtmaista lehtisekametsää, missä sijaitsee lunnntilainen pieni lampi sekä tulvauma. Lampi n alla hehtaarin laajuinen ja lunnntilainen eli se n mahdllinen vesilain 15 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi. Tulvauma n mahdllinen vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi. Näiden pienvesien välittömät lähiympäristöt lehtineen vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsäinen alue n arvkasta, lunnnmaantieteellisesti harvinaista lehta ja khteella kasvaa mm. alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 18. Krpelanksken niemi Pinta-ala: 0,8 ha Khde n tumivaltaista, ravinteista, turetta lehtlehtisekametsää sekä kiiltpajupensasta ja krkeakasvuista rantaniittyä. Khteella n lunnntilainen tulvauma, jka n mahdllinen vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi. Tulvauman välitön lähiympäristö sekä leht vat mahdllisia metsälain 10 :n mukaisia metsälunnn erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Khde n arvkasta, lunnnmaantieteellisesti harvinaista lehta, missä kasvaa mm. alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001)

18 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 16 (24) 19. Lehtmainen kuusikangas Pinta-ala: 1,3 ha Khde n käenkaali mustikkatyypin lehtmaista kuusikangasta, jka n alueellisesti harvinaista metsätyyppiä. Alueella ei esiinny erityistä kasvilajista. (Mtiivi Oy 2001) 20. Purnvarren lehtvyöhyke Arvlukka: Maakunnallisesti arvkas Pinta-ala: 1 ha Khde n maakunnallisesti arvkas tulvavaikutteinen tumivaltainen kstea purnvarsileht, jnka läpi kulkee lunnntilainen tulvauma. Tulvauma n mahdllinen vesilain 17 a :n mukainen sujeltava lunttyyppi ja sen välitön lähiympäristö lehtineen n mahdllinen metsälain 10 :n mukainen metsälunnn erityisen arvkas elinympäristö. Alueen yhtenäisyys ja laajuus lisäävät sen arva. (Mtiivi Oy 2001) 21. Pläkkyrinlahden umpeenkasvanut ranta Pinta-ala: 0,4 ha Pläkkyrinlahden ranta n matala- ja krkeakasvuista rantaniittyä (eri kasviyhdyskuntia), missä n mm. tiheä uistinvitayhdyskunta sekä ratamsarpi - keihlehtikasvillisuutta. Umpeenkasvanut lahti n mnipulinen yhdistelmä, jka tarjaa vesilinnuille rukailu- ja pesimäpaikkja. Khteella sijaitsee myös siirtlhkare. (Mtiivi Oy 2001) 22. Vähäjki Pinta-ala: 2 h Vähäjen uma kasvaa paikin 20 metrin levyisiksi, pitkiä lampia muistuttaviksi altaiksi. Jki n rehevöitynyt ja vesikasvillisuus n runsasta, jenuma n luultavasti lunnntilainen tai ainakin llut pitkän aikaa kskemattmana. Khteen arvkkaimmat sat vat uistinvitaa ja ulpukkaa kasvava lampi sekä pallerpalpakkyhdyskunta. (Mtiivi Oy 2001) 23. Uhriksken sukkessileht Pinta-ala: 0,3 h Uhriksken sukkessileht n paikallisesti arvkas tureen lehdn sukkessieli kehitysvaihe. Lehdn ranta n tulvavaikutteista ja siellä kasvaa alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 24. Ruuskalan saari Pinta-ala: 0,3 ha Khde n runsasravinteinen kstea ktkansiipityypin leht. Vanhaa mnipulista puusta vallitsee haapa, alueella n järeitä ja klisia haapja. Khteen lajistssa esiintyy vaateliaita lehtkasveja sekä alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001)

19 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 17 (24) 25. Peltksken saari ja lehtmainen ranta Pinta-ala: 1 ha Lehtipuusaari n puustltaan kerrksellinen ja mnimutinen, lehtmainen ranta n pulestaan Etelä-Phjanmaalla harvinaista lunttyyppiä. (Mtiivi Oy 2001) 26. Tulvavaikutteinen lehtmainen ranta ja niitty Pinta-ala: 0,4 ha Khde n kkkaita tumia ja harmaaleppiä kasvava livasti jelle viettävä puustinen vyöhyke, jssa sekapuina esiintyy jitakin hieskivuja, haapja ja pihlajia. Aluskasvillisuus n rehevä ja mnilajinen, khteella kasvaa myös jnkin verran alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) 27. Ylipään Seuraintaln ranta Pinta-ala: 0,1 ha Khde n harmaaleppävaltainen lehtmainen saareke ja suurruhniitty. Lehtmainen, tulvavaikutteinen vyöhyke sveltuu vaativille lehtlajeille, jista saarekkeessa tavataan alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. Saareke edustaa Etelä-Phjanmaalla lunnnmaantieteellisesti erittäin harvinaisia lehtja. Lehtlaikun arva lisää runsas lahpuust, jka mnipulistaa lahttajalajista; puustn kerrksisuus niin ikään rikastuttaa pienympäristöjä. (Mtiivi Oy 2001) 28. Virtalan Seuratuvan metsä Pinta-ala: 2,5 ha Khde n turetta mustikkatyypin lehtmaista kuusikangasta, jnka alueella sijaitsee mahdllisesti lunnntilainen lähde ja sen välitön lähiympäristö. Alueella kasvaa varttunutta kuusikka sekapuunaan vanhaa haapaa sekä mm. kivua ja mäntyä. Metsikössä n lähteinen kstea painauma, jnka laidalla kiven vieressä sijaitsee ilmeisesti lähde. Lehdt ja lehtmaisen kankaat vat lunnnmaantieteellisesti harvinaisia lunttyyppejä. (Mtiivi Oy 2001) 29. Virtalan lehtmainen sekametsä ja pikkusaari Pinta-ala: 1,8 ha Virtalan lehtmainen sekametsä ja pikkusaari vat lehtmaista kangasta. Alue n mnimutinen sekä lajistllisesti että alueellisesti, puust ja elinympäristöt rikastuvat etenkin rannassa. Vanhat puut mudstavat pienympäristöjä, jtka vat lunnn mnimutisuuden sekä maiseman kannalta arvkkaita. (Mtiivi Oy 2001) 30. Osuusmeijerin rantavyöhyke Pinta-ala: 0,4 ha Khde n tumivaltainen lehtmainen laikku. Lehtlaikku n lunnnmaantieteellisesti harvinaista tyyppiä, jlla esiintyy alueellisesti uhanalaista lehtpal-

20 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 18 (24) samia runsaasti. Tulvavaikutus pitää maaperää ravinteikkaana ja sin paljaana. Puut varjstavat, viilentävät ja ksteuttavat kuvin pienilmasta. Pääasiassa alue saa ksteutensa Kyrönjesta. (Mtiivi Oy 2001) 31. Kirknlahden ranta Pinta-ala: 0,1 ha Kirknlahden phjisrannalla n nin 20 metrin matkalla jyrkästi jkeen viettävässä rinteessä suurruhniittyä, missä suurruhniityn ja rantaa kiertävien pajukiden ympäröimänä n pieni lehtmainen, viileän varjisa lehtipuusaareke, jssa n mnipulinen kasvilajist. Khteella kasvaa mm. alueellisesti uhanalaista lehtpalsamia. (Mtiivi Oy 2001) Taulukk 1. Maataluden lunnn mnimutisuuden yleissuunnitelmassa (Rap & Kullas 2004) esitetyt lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaat alueet ja khteet. PINTA- ALA NRO NIMI ARVOLUOKKA (ha) 32 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,6 33 Puukujanteet pientareineen Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,1 34 Vähäjki 1 Paikallisesti arvkas 1,8 35 Vähäjki 2 Paikallisesti arvkas 2,3 36 Ture niitty Paikallisesti arvkas 0,06 37 Ture niitty Paikallisesti arvkas 1,1 38 Metsälaidun Paikallisesti arvkas 0,5 39 Jenrantaniityt Paikallisesti arvkas 0,3 40 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 41 Hakamaa Paikallisesti arvkas 0,3 42 Metsälaidun Paikallisesti arvkas 2,1 43 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,3 44 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 45 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,3 46 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 1,5 47 Puukujanteet pientareineen Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,3 48 Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,4 49 Kivisaareke Paikallisesti arvkas 0,2 50 Jenrantaniitty Paikallisesti arvkas 0,6 51 Muu lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeä alue Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 1 52 Oja pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 53 Ture niitty Paikallisesti arvkas 0,9 54 Hakamaa Paikallisesti arvkas 1,8 55 Kivisaareke Paikallisesti arvkas 0,1 56 Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,2 57 Muu lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeä alue Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,5 58 Metsälaidun Paikallisesti arvkas 0,8 59 Metsälaidun Paikallisesti arvkas 2,6 60 Pelln puu- ja pensasryhmä Paikallisesti arvkas 0,1 61 Hakamaa Paikallisesti arvkas 0,8 62 Hakamaa Paikallisesti arvkas 0,8

21 FCG Suunnittelukeskus Oy Luntselvitys 19 (24) 63 Pelln puu- ja pensasryhmä Paikallisesti arvkas 0,07 64 Muu lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeä alue Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,8 65 Peltsaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,2 66 Peltsaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,2 67 Peltjen metsäsaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,1 68 Hakamaa Paikallisesti arvkas 0,6 69 Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,4 70 Metsälaidun Paikallisesti arvkas 0,2 71 Hakamaa Paikallisesti arvkas 1,7 72 Muu lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeä alue Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,4 73 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 74 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,8 75 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,5 76 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 77 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 78 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 79 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 80 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,6 81 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,4 82 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 83 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 84 Puukujanne pientareineen Muu lunnnsujelullisesti arvkas khde 0,06 85 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 86 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,4 87 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 88 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,6 89 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 90 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 91 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,3 92 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,3 93 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,07 94 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 95 Jenrantaniitty Paikallisesti arvkas 0,1 96 Ojantkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 97 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,03 98 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,05 99 Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,3 100 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0, Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,2 102 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0, Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0,2 104 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0,2 105 Peltjen kivisaarekkeet Paikallisesti arvkas 0, Pelln ja metsän reunavyöhyke Paikallisesti arvkas 0, Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,3 108 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2 109 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 110 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,6 111 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,1 112 Jkintkt pientareineen Paikallisesti arvkas 0,2