Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2019 1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 Kaupunginhallitus, 14.12.2015, 264 Kaupunginvaltuusto, 21.12.2015, 49

Sisällysluettelo Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2019 2 Sivu KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 ARVOT... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 7 Kaupungin kehitysnäkymiä... 10 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT... 11 TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2016... 11 Kansantalous... 11 Kuntien talousnäkymät vuonna 2016... 11 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS... 13 TULOSLASKELMAOSA... 15 Tuloslaskelma (ulkoinen)... 20 RAHOITUSOSA... 21 Rahoituslaskelma 2016 2019... 22 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 23 OMISTAJAPOLITIIKKA... 26 KÄYTTÖTALOUSOSA... 29 KAUPUNGINHALLITUS... 29 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA... 38 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 42 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 51 RAKENNUSLAUTAKUNTA... 57 INVESTOINTIOHJELMA... 60 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2016 2019+... 64 MAA- ja VESIALUEET... 64 RAKENNUSHANKKEET... 64 LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT... 64 SIVISTYSOSASTO... 65 TEKNINEN OSASTO... 69 OSAKEPÄÄOMA... 74 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019... 76 LIITTEET... 87 Lisätietoa... 89 Täydentäviä tietoja... 91 KONSERNIYHTEISÖT... 92 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy... 92 Kauhajoen Tennishalli Oy... 93 Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali... 95 Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus... 96 Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot... 96 Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy... 97 KUNTAYHTYMÄT... 98 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä... 98 Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä... 99 Suupohjan koulutuskuntayhtymä... 101

Taloussuunnitelma 2017 2019 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Yleistä Vuoden 2016 talousarvioesitys sekä taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 perustuvat lauta- ja johtokuntien ja kaupunginhallituksen tekemiin talousarvioehdotuksiin. Kaupunginhallitus antoi syyskuun alun kokouksessaan talousarvion ja suunnitelman valmisteluohjeet. Valmistelussa kolme keskeistä tavoitetta olivat nollatulos, lainamäärän kasvun rajoittaminen ja palvelurakenneselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen tasapainon saavuttamiseksi suunnittelukaudella. Näihin tavoitteisiin ei täysin päästy, sillä ensi vuoden esitys näyttää alijäämää noin puoli miljoonaa euroa. Raamin saavuttaminen edellytti, etteivät toimintakulut nouse talousarvion 2015 tasosta. Palkkavaraus on 0,6 %:a. Laajat investointitarpeet vaikeuttavat lainamäärän kasvun rajoittamista. Hallinto ja sääntely Kuntia ohjaava tärkein säädös, uusi kuntalaki, astui voimaan kuluvan vuoden toukokuussa. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta 1.6.2017 eli seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Vielä kuntalakiuudistusta suurempi muutos tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistustarve on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollosta itsehallintoalueiden perustamiseen ja aluehallintouudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähestynyt muun muassa kuntia ja kuntayhtymiä lausuntopyynnöllä hallituksen linjauksista. Hallituksen päätös Suomen jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen ja 15 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaan alueeseen on todella merkittävä ja kaikkialle vaikuttava ratkaisu. Itsehallintoalueiden ja palveluiden maakunnallistaminen merkitsee noin 200 000 suomalaisen työnantajan vaihtumista. Edellisten lisäksi tällä valtuustokaudella on jo uudistettu valtionosuuslaki ja kuntarakennelaki. Kuntien tehtävien karsiminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Tällä valtuustokaudella ratkeaa, millainen on uusi kunta ja mistä tehtävistä se vastaa. Koko kuntakäsite tullee muuttumaan. Investoinnit ja talous Tänä vuonna aloitettu Aronkylän koulun rakentaminen on suurin edessä oleva yksittäinen investointi, kustannusarvioltaan yli kuusi miljoonaa euroa. Paine investointeihin ei lopu tähän, vaan määrärahantarve vuosittain tullee olemaan kuusi-seitsemän miljoonaa euroa. Kaupungin infran rakentamisen lisäksi panostusta odottavat muun muassa Sanssin palvelukodin, koulukeskuksen auditorion ja liikuntasalin, Sanssinkoulun ja lukion remontit. Valtakunnan heikosta talouskehityksestä huolimatta Kauhajoki on pystynyt sopeuttamaan talouttaan. Tehtävän vaikeusastetta on lisännyt kunnille lisätyt vastuut mm. työttömyyden hoidossa, sairastavuuden korkea taso ja vaikean taloustilanteen mukanaan tuomat haasteet esimerkiksi sosiaalitoimessa. Tässä talousarvioesityksessä Kauhajoen kaupunki pitää verotusprosentit nykyisellä tasolla. Palvelurakennepakettia on täsmennetty yhteistyötoimikunnassa. Pakettiin aikanaan rakennettuun henkilöstösäästötavoitteeseen päästää sovitun aikajanan kuluessa. Henkilökunnan lomautus ei ole ensi vuonna ohjelmassa, vaan säästöt haetaan muun muassa vapaaehtoisten vapaiden, eläkkeelle siirtyvien tehtävien jakamisen ja sijaisrajoitusten kautta. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

Taloussuunnitelma 2017 2019 4 KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa VISIO 2025 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä sen kanssa toimivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta myös toisella ja korkea-asteella sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. ARVOT avoimuus asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus

Taloussuunnitelma 2017 2019 5 Arvojen tarkoitukset: Avoimuus Mitä se tarkoittaa? Avoimuus tarkoittaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa kommunikointia, avointa yhteistyötä sekä avoimuutta organisaatiota, yksilöitä ja yhteisöä koskevassa päätöksenteossa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä se meiltä edellyttää? Avoimuus edellyttää, että työyhteisöön ja päätöksentekoon luodaan avoin ja salliva ilmapiiri. Rakentava ja oikein annettu palaute viestii työntekijän ja hänen tekemänsä työn merkityksellisyydestä. Asiakaslähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat palvelut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät. Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden kehittymistä.

Taloussuunnitelma 2017 2019 6 Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallisesti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmastonmuutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toimialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

Taloussuunnitelma 2017 2019 7 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN 2025 1. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus 2. Yhteistyö ja osallistuminen 3. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen 5. Opetus- ja koulutuskaupunki Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus Strateginen menestystekijä Kauhajoen yrittäjät haluavat pysyä ja laajentaa omalla paikkakunnalla Strateginen tavoite -> Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muodossa SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strategioiden ja toimenpideohjelmien yhteensovittaminen Asiantuntijoiden jalkautuminen yrityksiin Paikkakunnalle saadaan uusia yrityksiä -> Potentiaalisten yritysten löytäminen Jalkautuminen yrityksiin /kontaktit / SEK Yrityksen polku Kauhajoelle - ohjelman toteuttaminen Uusien toimialojen kehittymisen mahdollistaminen mm. kaavoituksella Kaupungin elinvoimaisuus vahvistuu -> Osa julkisista palveluista tuotetaan yksityisesti Kaupunki ja SEK tekevät yhteistyötä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa Kaupunkiympäristöstä rakennetaan nykyistä viihtyisämpi, ts. keskusta on viihtyisä ja elävä kokoontumis- ja kauppapaikka Kaavoitus on aktiivista ja joustavaa Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet Tieyhteyksien parantaminen valtateille ja satamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen

Taloussuunnitelma 2017 2019 8 B. Yhteistyö ja osallistuminen Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa -> Luottamusohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja -> Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin Palvelujen tuottaminen konserniperiaatteella -> Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen -> Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestintäyhteyksiä käyttäen Onnistunut viestintä -> Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite Lähipalvelujen säilyttäminen -> Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla tavalla laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntäen Kuntayhteistyön lisääntyminen -> Palvelut järjestetään yhteistyössä ilman rajoja Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän väheneminen -> Toimintojen tehostaminen; kulujen vähentäminen, tulojen lisääminen Taloudellisesti kestävät investoinnit -> Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan, ostot ja myynnit kilpailutetaan kattavasti D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen Strateginen menestystekijä Terveellisten elämäntapojen edistäminen yksilötasolla Strateginen tavoite -> Terveyttä edistävän liikunnan ja ravintotottumusten edistäminen Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa -> Varhainen tukeminen moniammatillisesti, ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ensisijaisuus, ympäristön tur-

Taloussuunnitelma 2017 2019 9 vallisuuden parantaminen Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen / syrjäytymisen ehkäiseminen -> Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallistamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Kulttuurin ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien merkityksen huomioiminen, työttömien (erit. nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien) aktivointi, lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa E. Opetus- ja koulutuskaupunki Strateginen menestystekijä Kauhajoella on vahva ja kattava varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus Kauhajoella on vahva ja kattavat vapaan sivistystoimen palvelut (elämänlaatupalvelut) Toisen ja korkea-asteen koulutuksen opetustoiminnan jatkuminen Kauhajoella Strateginen tavoite -> Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluiden tehokas ja taloudellinen järjestäminen; pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa toiminta-ympäristöissä -> Resurssien turvaaminen Toimintojen paikallinen ja alueellinen yhteensovittaminen -> Selvitetään kokonaisuus Alueellinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen ja mukanaolo

Taloussuunnitelma 2017 2019 10 Kaupungin kehitysnäkymiä Elinkeinopolitiikka Pitkään jatkunut maailman laajuinen talouskriisi vaikuttaa edelleen myös Kauhajoen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Talouden taantuma heijastuu voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toimialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Vaikka työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla, koetaan tulevaisuudesta yleistä epävarmuutta. Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, jonka painopistealueeksi on valittu panostus yrityspalveluihin. Keskeisiä toimenpiteitä yrityspalveluissa ovat perinteisen yritysneuvonnan lisäksi mm. omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja uuden EU-rahoituskauden yritystukiasioista tiedottaminen. SEK on vahvasti mukana mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n käynnistämissä seutukaupunkipiloteissa, jotka tähtäävät pienten seutujen yhteistyön ja kilpailukyvyn kehittämiseen. SEK vetää yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilottia. Pilotin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, kuituverkkojen hyödyntämistä sekä nk. resurssiviisautta. Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoden 2015 alusta vuoden 2017 kesäkuuhun saakka. Leader -toimintaryhmänä toimii Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien alueella Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Nyt alkaneen uuden ohjelmakauden alusta Kurikan kaupunki kuuluu kokonaisuutena samaan Leader -alueeseen. Yhdistys on valmistautunut ehdotuksessaan vuosien 2015 2020 ohjelmakaudella toteuttamaan noin 12 milj. euron hankeohjelman, josta kuntien rahoitusosuus on 20 %. Kauhajoen kaupungin vuoden 2016 arvioiduksi rahoitusosuudeksi muodostuu (37,28 %). Kuntarahaosuus Leadertoimintaan sekä muuhun yhdistystoimintaan tulee olemaan yhteensä 121.970, josta arvioitu kuntarahoitusosuus on 100.949 euroa ja yleisavustus 21.021 euroa. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli 14.007 henkeä. Väestön määrä väheni edellisvuodesta 74 henkilöllä. Väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 14081. Vuoden 2015 aikana, 30.9.2015 mennessä väkiluku oli vähentynyt 103 hengellä. Luku on edellisvuotta suurempi. Arvion mukaan vuoden 2015 aikana syntyvyys tullee olemaan edellisvuotta suurempi, koska syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 128. Vuonna 2014 syntyi 155 lasta, joka oli 50 enemmän kuin vuonna 2013. Työttömyys Kauhajoella työttömyys on hieman laskenut 31.12.2014 tilanteesta (14,0 %) syyskuuhun 2015, jolloin työttömyys -% oli 11,3 %:a. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 725 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v) määrä on voimakkaasti kasvanut ja oli 118 henkilöä eli 16,3 % (10,6%). Työllisyyden arvioidaan talouskriisin takia pysyttelevän nykytasolla tai ehkä hiukan vaikeutuvan. Kauhajoella osalla yrityksistä on edessään haasteita myynnissä alasta riippuen, mutta oleellisia muutoksia työllisyystilanteeseen ei ole tiedossa.

Taloussuunnitelma 2017 2019 11 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2016 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön Talouden suhdannenäkymät 2015-2017 -katsauksessa todetaan, että Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehitys oli heikko, sillä talous kasvoi vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Katsauksen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v. 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Kuntien talousnäkymät vuonna 2016 Kuntatalous vuonna 2016 Suomen kuntaliiton arvion mukaan hallitusohjelmassa kuntia koskevia keskeisiä myönteistä on mm. että kunnille ei anneta uusia tehtäviä eikä velvoitteita, joskin työllisyyden hoidossa vaikeimmin työllistettävien osalta vastuu tultaneen siirtämään nykyistä enemmän kuntien harteille. Edelleen, kuntien tehtäviä ja velvoitteita luvataan vähentää 1 mrd :lla, kokeilutoimintaa edistetään monin tavoin ja toiminnan joustavuutta lisätään mm. kaavoitussäädöksiä uudistamalla, kunnille korvataan veroperusteiden muutokset, kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, ei uusia valtionosuusleikkauksia, ellei tehtäviä ja velvoitteita samalla vähennetä, maksupolitiikkaa vapautetaan sekä liikenneinfran peruskorjaukseen luvataan lisäpanostusta. Hallitusohjelmassa puolestaan kielteisiä vaikutuksia on mm. että kunnat menettävät 5 % - yksikön määräaikaisen korotuksen yhteisöverossa (-270 milj. /v. 2016), kuntien valtionosuuksiin ei indeksitarkistuksia (-60 milj. /-16), sote -uudistuksen toimeenpano ja mm. rahoitus täysin auki samoin jätehuollon uudet linjaukset tuovat kunnille lisävastuita Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuuden kompensaatio päättyy vuonna 2016. Muutoksen seurauksena yhteisöveron kunnalle maksettava määrä alenee ennusteen mukaan 16 %, joka merkitsee noin 600.000 euron alentumista kertymään. Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja - suunnittelukaudella Kaupungin taseeseen on syntynyt useana vuonna kattamatonta alijäämää, joten taloussuunnitelmakausi on laadittava ylijäämäiseksi. Koska taloussuunnitelmakauden aikana ei ole saatu taseen alijäämää poistumaan, on valtuusto vahvistanut toimenpideohjelman, jona aikana alijäämä katetaan.

Taloussuunnitelma 2017 2019 12 Henkilöstön osalta talousarvioon on huomioitu, että tulevat eläköitymiset voidaan hyödyntää mahdollisimman täysipainoisesti. Käydyssä yhteistyötoimikunnan neuvottelussa on tarkasteltu käytettävissä olevia keinoja henkilöstökulujen pysyväksi alentamiseksi. Henkilöstökulujen säästötavoitteeksi on sovittu 2,7 miljoonaa euroa vuosien 2014 2017 aikana. Henkilöstökustannusten kehitys on ollut vuosina 2013 2015 seuraavat; vuosi 2013 henkilöstökulut 24,4 milj. euroa (ta 24,67 m ), vuosi 2014 23,3 milj. euroa (ta-=24,3m ) ja arvio vuoden 2015 henkilöstökuluiksi on 23,4 milj. euroa (ta = 24,1milj.euroa). Voidaan todeta, että henkilöstökulujen alentuminen on tilinpäätösten mukaan, vuosina 2013 2015, toteutunut suunnitellulla tavalla. Talousarvion rahoitusosa määrittelee lakisääteisten palveluiden rahoittamisen (verorahoitus), maksujen ja taksojen sekä investointien rahoittamisen tason. Verorahoituksesta päätetään vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Investointiohjelman laajuus ja kohteiden rahoitus päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Omaisuuden myyntituottoja ei ole kirjattu talousarvioon niiden epävarmuuden johdosta (kirjanpitolain edellyttämä varovaisuuden periaate). Talousarvioehdotus perustuu 0,6 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopimuskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus. Kaupunginhallituksen vastuualueella työllistämisen nettomenoa on arvioitu aiempaa pienemmäksi vuoden 2015 toteutuneen käytön mukaisesti. Työllistämiseen kunnille osoitettavat määrärahat ovat alentuneet ja palkkatukityöllistämisen vaikeutumisesta. Työllistämisessä pääpaino on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaa palkkatuetun sijaan. Aktivointitoimia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä LLKY:n kanssa. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Sivistyslautakunnan keskeisimpiä tavoitteita ovat mm. seuraavat: Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta järjestetään siten, että opetuksen ja koulutuksen perustehtävä ja palvelut pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyö asiakas- ja sidosryhmien kanssa on toimiva ja vuorovaikutteista. Kauhajoki on mukana OPS 2016 -uudistuksessa osana maakunnallista 18 kunnan Osaava OPS -ryhmää. Alueellisesti Kauhajoki tekee yhteistyötä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kanssa. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella pääasiallisena tavoitteena on nuorten elinolojen kehittäminen, edellytyksien luominen omatoimiselle harrastamiselle ja liikuntavalmiuksien kehittämiselle. Esi- ja perusopetukselle laaditun uuden opetussuunnitelmaa jalkautetaan paikallisesti yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella.

Taloussuunnitelma 2017 2019 13 Lukiokoulutukselle laaditaan opetussuunnitelma vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä. Lukio valmistautuu sähköisiin yo-kirjoituksiin syksyllä 2016. Sivistystoimi toteuttaa rakenneohjelmien ja kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimenpiteitä toteuttamalla kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Teknisen lautakunnan toiminnasta suurin osa on muiden lautakuntien tukipalvelujen tuottamista. Teknisen lautakunnan toiminnan haasteena on tuottaa mm. puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluita taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa hoidettava kiinteistömassa kasvaa ja käytettävät resurssit supistuvat. Keskeisenä tavoitteina teknisellä toimella on toimenpiteet, joilla pyritään energian säästöön sekä kiinteistöillä että katuvalaistuksessa. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Energiatehokkuutta haetaan mm. ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) hankkeen kautta, jossa on tarkoitus luoda mm. energiatehokkuutta ajava kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehokkuuspilottihankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma, jonka on tarkoitus olla valtuustokäsittelyssä vuoden 2016 aikana.. Osayleiskaavalla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Teknisen lautakunnan alaisesta toiminnasta selvitetään mm. sitä, missä määrin kaupunki tuottaa tukipalveluita itse ja missä määrin ostaa ulkopuolelta. Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvasta lupa-, valvonta sekä neuvontatoiminnasta. Rakennusvalvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä. Maa-ainesasioissa toimivallan siirto ympäristöviranomaiselle tapahtuu viimeistään 1.7.2016. Rakennusvalvonta tultaneen siirtämään alueelliseksi toiminnaksi siten, että pyritään suurentamaan rakennusvalvontayksiköitä, jolloin yhteistyö naapurikuntien kanssa laajenee. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityiskohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi sekä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa.

Taloussuunnitelma 2017 2019 14 Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelmanmukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä tuloskortit toimielimittäin. Hallintokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esitetään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön määrän kehitys, jakautuminen toimintoihin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2016 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrätään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sitovana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää. Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käytöstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Tuloslaskelma-, rahoitus- sekä investointiosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosa Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja menot (ilman sisäisiä eriä) nettoarvio Muut rahoitustulot ja menot nettoarvio Rahoitusosa Antolainat nettoarvio sekä lainanotto ja lyhennykset nettoarvio Investointiosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueiden nettomenot.

Taloussuunnitelma 2017 2019 15 Tehtäväalueet ovat seuraavat: Kiinteä omaisuus Talonrakennus (talonrakennus on valtuustoon nähden sitova hankkeittain/netto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Arvopaperit ja osuudet Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat Kiinteistöjen ostot Irtaimen omaisuuden hankinta on sitova toimialoittain. Toimialat ovat seuraavat: Hallinto-osasto Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Muut määrärahojen käyttöä sitovat ohjeet Erityisperustelut ovat sitovia valtuustoon nähden TULOSLASKELMAOSA Toiminta Kauhajoen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 luvun ongelmallinen. Tulojen ja menojen epätasapaino on jatkunut pitkään ja kaupungin monista tasapainottamispyrkimyksistä huolimatta kaupungin taloutta ei ole saatu kasvu-uralle, vaan alijäämää on kertynyt vuosien kuluessa paljon ja kaupungin velkamäärä on koko ajan lisääntynyt. Kaupungin taseen alijäämä samoin kuin velkamäärä olivat edellisvuotta pienemmät ensimmäisen kerran vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kaupungin talouden tasapainottamista hankaloittaa ennen kaikkea valtionosuusrahoituksen leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu. Toimenpideohjelma on laadittu siten, että lakisääteisten palveluiden (mm. lasten päivähoito, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut) kustannusnousu kompensoidaan verotulo- ja valtionosuusrahoituksella. Muihin kustannuspaineisiin vastataan palvelurakenneselvityksen toimenpiteillä. Investointien rahoitus pyritään järjestämään siten, että Kauhajoki ei velkaantuisi enempää. Näillä toimenpiteillä talous saadaan kuntalain edellyttämään tasapainoon 2020 Talousarvion 2016 keskeiset luvut ovat

Taloussuunnitelma 2017 2019 16 1000 euroa TP 2014 ulkoiset+sisäiset TA 2015 +muutos TA 2016 Ta15 Ta16 muutos % Toimintatuotot 51 383 49 966 49 715-0,5 % Toimintakulut -129 444-131 637-129 902-1,3 % Toimintakate -77 942-81 488-80 042-1,8 % Verotulot 44 840 45 282 45 169-0,2 % - kunnallisvero 38 090 38 384 38 431 0,1 % - yhteisövero 3 395 3 431 3 238-5,6 % - kiinteistövero 3 355 3 467 3 500 1,0 % Valtionosuudet 36 111 36 894 38 832 5,3 % Rahoitustuotot/-kulut 164 1 821 43-102,4 % Vuosikate 3 172 2 510 4 002 59,4 % Poistot -4 314-4 540-4 551 0,2 % Yli-/alijäämä -1 097-2 031-550 -72,9 % Kertynyt alijäämä -10 320-12 350-12 900 4,5 % Nettoinvestoinnit -5 101-3 729-7 842 110,3 % Lainamäärä 31.12. 59 756 55 374 59 169 7 % Talousarvion laadinta perustuu alijäämän kattamisvelvoitteelle, jonka täyttämiseksi suunnittelukausi on pidennetty neljäksi vuodeksi jo vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä. Toimintatuotot Kokonaisuudessaan kaupungin toimintatuotot vähenevät 0,5 % Toimintatuottojen kehitys on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suuren osan toimintatuotoista muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien maksuosuudet, jotka ohjataan yhteistoimintalautakunnan kautta LLKY:lle, joissa myös tapahtuu suurin lasku talousarvioon 2015 verrattuna. Toinen oleellinen aleneva tuloerä on tuet ja avustukset. Vuoden 2016 talousarvioon ei ole esitetty tulona omaisuuden realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja. Toimintakulut Talousarvion toimintakulut sisältävät kaupungin kaikkien omien kulujen lisäksi myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, (LLKY), osalta kaikkien osakaskuntien perusturvan kulut. LLKY:n palvelujen ostot erikoissairaanhoitoa myöten tapahtuvat Kauhajoen yhteistoimintalautakunnan kautta. Toimintakulut ovat 129,89 miljoonaa euroa jossa laskua tämän vuoden talousarvioon (sisältää muutosbudjetin) on 1,3 %. Talousarvio on haasteellinen ja on selvää, että toimintavuoden 2015 aikana joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelurakenneselvityksen toimenpiteiden toteutumiseen sekä ottamaan kantaa mm. siihen, voidaanko tehtäviä jakaa / keskittää seutukunnan kuntien kesken. Talousarvion toimintakate on 80,04 miljoonaa euroa ja siinä on 2015 vuoden muutettuun talousarvioon laskua 1,8 %.

Taloussuunnitelma 2017 2019 17 Verotulot Kunnallisvero Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 9.11.2015 veroprosenteista talousarviovuodelle 2016. Kuten palvelurakenneselvityksessä on todettu, lakisääteisten palvelujen kustannusten nousu pyritään mahdollisuuksien mukaan rahoittamaan verotulokasvulla. Kauhajoen kaupungin oman toiminnan kustannukset ovat rakennemuutosten ja saneeraustoimenpiteiden myötä alentuneet eikä niihin ennusteta kasvua toimintavuodelle 2016. Kaupunginvaltuusto päätti pitää kunnallisveroprosentin edelleen 22,00 %:ssa. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän yhteensä 38,430 miljoonaa euroa jolloin veroennustekehikon mukainen kasvu edelliseen vuoteen olisi 0,1 %. Talouden tasapainottamisen edellytys on, että suunnittelukauden ja toimenpideohjelman aikana verotulokertymä selvästi kasvaa. Tasapainotusohjelmaa hyväksyttäessä kunnallisveron korotukset oli suunniteltu vuosille 2016 ja 2018. Suunnitteluvuonna verotulojen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi -0,2 %. Yhteisövero Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 3,24 miljoonaa euroa, joka on arvioitu olevan - 5,6 % vuoden 2015 kertymää pienempi. Kiinteistöverot Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 9.11.2015 pitää myös kiinteistöverot aiemmin päätetyllä tasolla; yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (entinen), vakituinen asuinrakennus 0,65 % (+0.10), muu asuinrakennus 1,20 % (+0,10), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 2,10 % (+0,7), yleishyödyllisen yhteisön vero 0,00 % ja rakentamaton tontti 3,0 %. Kiinteistöverotuloa ennustetaan kertyvän 3,5 miljoonaa euroa eli kasvua olisi 1 %. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Kauhajoella valtionosuutta ennustetaan kertyvän yhteensä 38,83 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmassa valtionosuuskasvuksi on arvioitu vuosittain 1,5 prosenttia. Kasvu valtionosuuksissa johtuu valtionosuuslaskennan pohjana olevien laskennallisten kustannusten noususta. Valtionosuuksien kasvu ei riitä kattamaan kunnan lakisääteisten velvoitteiden kustannusten kasvua. Kauhajoen valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen perusteella ja niitä on tarkistettu mm. päivitetyillä väestö- ja oppilastiedoilla. Talousarvion varauksessa on huomioitu mahdollinen oppilasmäärien alentumisesta johtuva palautus. Rahoitustuotot ja kulut Korkomenot ja muut rahoituskulut kasvavat lainamäärän lisääntymisestä johtuen. Korkotulot sisältävät antolainoista ja talletusvaroista saatavat korkotulot. Pääosan rahoitustuotoista muodostavat Fortum Oyj:n osingot. Sijoitusomaisuutta on edelleen hajautettu vuoden 2015 lopulla myymällä Neste Oyj:n osakkeet. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan tasan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

Taloussuunnitelma 2017 2019 18 Vuosikate Vuosikate on 4,00 miljoonaa euroa. Vuosikate on 87,93 % poistoista. Poistot Tuloslaskelmassa poistojen määrä on laskettu uudistuneiden poisto-ohjeiden mukaisesti. Talousarvion poistot ovat 4,54 miljoonaa euroa. Poistojen määrän kasvuun vaikuttaa olennaisesti Valtatie 67 alikulkutyön poisto (kaupungin rahoitusosuus), joka poistetaan kolmen vuoden aikana. Ko. työn vuosittainen poisto on 170.000 euroa ja se on ajoitettu vuosille 2015-2017. Tulos Kaupungin tulos muodostuu poistojen jälkeen 0,55 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Suunnittelukaudella tärkein tehtävä on toteuttaa palvelurakenneuudistus, joka mahdollistaa talouden tasapainon saavuttamisen. Investoinnit Investointiohjelman loppusumma on talousarviovuonna 7,84 miljoonaa euroa. Investointeja voidaan rahoittaa omaisuuden myynnillä. Pääpaino investoinneissa on koulurakentamisessa. Lainat Kaupungin peruspalvelujen suuret investoinnit ja tulorahoituksen riittämättömyys ovat kasvattaneet velkamäärää viime vuosina erittäin nopeasti. Lainoitusta joudutaan käyttämään investointien rahoitukseen vielä useita vuosia, vaikka investointitarve vähenee suurimpien kohteiden valmistuttua. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Lyhytaikaista lainaa tarvitaan edelleen pitkäaikaisen lainan lyhennysten hoitamiseen. Suurin rahoitustarve kohdistuu suunnitelmakaudella vuodelle 2016, jolloin rahoitettavaksi ajoittuu rakenteilla oleva Aron koulu. Kaupungin lainarahoitustarve on riippuvainen toimintatalouden ylijäämästä. On siten välttämätöntä, että talouden (tulos ja toiminnan kassavirta) tasapainottamisessa onnistutaan. Velkamäärän kasvu johtaa verorahoituksen lisäämiseen, joka on ainoa keino velkapääoman ja korkojen hoitamiseksi.

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2019 19 KAUHAJOEN KAUPUNKI TP 2014 TA 2015 TA muutos TA 2015+ muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 42 609 238 42 036 852 42 036 852 41 871 113 Maksutuotot 1 305 782 1 154 870 1 154 870 1 148 407 Tuet ja avustukset 1 548 716 1 259 510 1 259 510 1 116 898 Muut toimintatuotot 5 919 348 5 514 419 5 514 419 5 579 292 TOIMINTATUOTOT yhteensä 51 383 084 49 965 651 0 49 965 651 49 715 710 51 394 994 52 408 486 53 307 185 54 095 281 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 614 184 190 184 190 144 190 140 000 140 000 140 000 140 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -23 313 224-24 035 241-24 035 241-23 751 491 Palvelujen ostot -97 323 031-97 396 249-1 750 000-99 146 249-97 665 498 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 635 623-3 448 402-3 448 402-3 555 450 Avustukset -1 881 250-1 944 000-1 944 000-1 776 000 Muut toimintakulut -3 290 893-3 063 521-3 063 521-3 153 118 TOIMINTAKULUT yhteensä -129 444 023-129 887 413-1 750 000-131 637 413-129 901 557-131 869 254-134 042 134-136 062 207-138 315 691 T o i m i n t a k a t e -77 942 325-79 737 572-1 750 000-81 487 572-80 041 657-79 820 960-81 493 648-82 615 022-84 080 410 Verotulot 44 839 747 45 282 000 45 282 000 45 169 000 47 526 535 48 239 433 49 204 222 50 188 306 Valtionosuudet 36 110 504 36 394 200 500 000 36 894 200 38 832 100 39 414 582 40 005 800 40 805 916 41 622 035 Rahoitustuotot ja -kulut 163 758 7 321 100 1 821 100 42 500-54 000-134 000-214 000 3 161 000 Korkotuotot 38 720 32 000 32 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 Muut rahoitustuotot 1 258 800 8 395 100-5 500 000 2 895 100 1 162 500 1 160 000 1 160 000 1 160 000 4 615 000 Korkokulut -1 129 680-1 100 000-1 100 000-1 150 000-1 230 000-1 310 000-1 390 000-1 470 000 Muut rahoituskulut -4 082-6 000-6 000-5 000-19 000-19 000-19 000-19 000 V u o s i k a t e 3 171 683 9 259 728-6 750 000 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116 10 890 931 Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 038-4 540 250-4 540 250-4 551 450-4 701 450-4 641 450-4 641 450-4 641 450 Kertaluontoiset poistot -63 966 0 0 Arvonalentumiset 0 Vyörytykset 0 T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 321 4 719 478-6 750 000-2 030 522-549 507 2 364 706 1 976 136 2 539 666 6 249 481 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971 0 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Taloussuunnitelma TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -1 097 349 4 719 478-6 750 000-2 030 522-549 507 2 364 706 1 976 136 2 539 666 6 249 481 2 892 225 TASEEN ALIJÄÄMÄ 31.12. -10 319 706-5 600 228-12 350 228-12 899 735-10 535 029-8 558 894-6 019 228 230 253 Asukasluku Taseen alijäämä/asukas -737-400 -882-921 -753-611 -430 16 14000

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2019 20 Tuloslaskelma (ulkoinen) KAUHAJOEN KAUPUNKI ulkoinen TP 2014 TA 2015 TAmuutos TA 2015 + muutos TA 2016 Muutos TA+m 2015- TA 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 40 159 447,93 39 618 173 39 618 173 39 375 481-0,61 Maksutuotot 1 302 705,92 1 154 870 1 154 870 1 148 407-0,56 Tuet ja avustukset 1 548 716,07 1 259 510 1 259 510 1 116 898-11,32 Muut toimintatuotot 3 633 294,85 3 417 100 3 417 100 3 497 699 2,36 TOIMINTATUOTOT yhteensä 46 644 165 45 449 653 45 449 653 45 138 485-0,68 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 614 184 190 184 190 144 190-21,72 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -23 313 224-24 035 241-24 035 241-23 751 491-1,18 Palvelujen ostot -94 870 403,28-94 826 661-1 750 000-96 576 661-95 179 530-1,45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 635 623,40-3 558 402-3 558 402-3 555 450-0,08 Avustukset -1 870 499,96-1 944 000-1 944 000-1 776 000-8,64 Muut toimintakulut -1 015 352,35-1 007 111-1 007 111-1 061 861 5,44 TOIMINTAKULUT yhteensä -124 705 103-125 371 415-1 750 000-127 121 415-125 324 332-1,41 T o i m i n t a k a t e -77 942 325-79 737 572-1 750 000-81 487 572-80 041 657-1,77 Verotulot 44 839 747 45 282 000 45 282 000 45 169 000-0,25 Valtionosuudet 36 110 504 36 394 200 500 000 36 894 200 38 832 100 5,25 Rahoitustuotot ja -kulut 163 758 7 321 100-5 500 000 1 821 100 42 500 Korkotuotot 38 720 32 000 32 000 35 000 9,38 Muut rahoitustuotot 1 258 800 8 395 100-5 500 000 2 895 100 1 162 500-59,85 Korkokulut -1 129 680-1 100 000-1 100 000-1 150 000 4,55 Muut rahoituskulut -4 082-6 000-6 000-5 000-16,67 V u o s i k a t e 3 171 684 9 259 728-6 750 000 2 509 728 4 001 943 59,46 Suunnitelman mukaiset poistot -4 250 038-4 540 250-4 540 250-4 551 450 0,25 Kertaluontoiset poistot -63 966 0 0 0 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Vyörytykset 0 0 0 0 0 T i l i k a u d e n t u l o s -1 142 320 4 719 478-6 750 000-2 030 522-549 507-72,94 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 44 971 0 0 Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ -1 097 348 4 719 478-6 750 000-2 030 522-549 507-72,94 Taseen yli-/alijäämä 31.12. -10 319 706-5 600 228-12 350 228-12 899 735 4,45 Valtuustoon nähden sitovat Tuloslaskelmaosan tunnusluvut Toimintatuotot %:a toimintakuluista -37,37-36,20-35,70-35,98 Vuosikate %:a poistonalaisista investoinneista 41,42 86,24 32,91 51,03 Vuosikate %:a poistoista 75,77 203,95 55,28 87,93 Vuosikate /asukas 226 661 179 282 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas -737-400 -882-921 Asukasluku 14007 14000 14000 14000

Taloussuunnitelma 2017 2019 21 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmasta siirtyvästä vuosikatteesta, arvioiduista satunnaisista eristä, investointien valtionosuuksista, käyttöomaisuuden myyntituloista sekä antolainojen lyhennyksistä. Näillä tuloilla katetaan tulevia investointeja ja antolainojen lisäyksiä. Vuosikate ja muut rahoitustulot eivät riitä rahoitustarpeen kattamiseen, joten talousarviovuonna sekä taloussuunnittelukaudella joudutaan mm. investointien rahoitus kattamaan lainanotolla. Lainananto / antolainojen lyhennykset Toiminta-ajatus: Kaupunki voi harkinnan mukaan antaa lainaa konserniyhtiöille sekä yleishyödyllisille yhteisöille. Tavoitteet: Julkisiin palveluihin rinnastettavia palveluja tuottavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa voidaan tukea antamalla tarvittaessa lainaa. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää em. antolainaa ja päättää sen ehdoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. (Hallintosääntö 5, 12 mom). (Lainaa voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella esim.ely- tai leader -rahoitteisen hankkeen toteuttamisen ajaksi hallinnoijana toimivan yleishyödyllisen yhdistyksen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainasta ei peritä korkoa). Kaupunginvaltuusto voi myöntää erillisellä päätöksellä takauksia konserniyhteisöjen lainoille. Takauksen vastavakuudeksi tulee saada yhtiön kiinteään omaisuuteen kohdistuvat pantit. Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Lainarahoitusta käytetään, jos hankkeiden toteuttaminen katsotaan toiminnan kannalta välttämättömäksi ja rahoitusta ei saada muutoin järjestettyä. Lainarahoituksella katetaan ensisijaisesti tuloa tuottavia investointeja. Muista hankkeista etusijalle asetetaan peruspalveluja tukevat sekä elinkeinoelämän kehittymistä ja toimintaedellytyksiä edistävät sekä kuntalaisten asumisviihtyisyyttä ja hyvinvointia tukevat hankkeet. Lainat otetaan pääasiassa tarjouskilpailun kautta. Lainojen korkoriskiä pyritään minimoimaan korkosuojauksella, lainasalkkua hajottamalla sekä kiinteisiin että vaihtuviin korkoihin tai sitomalla laina mahdollisesti johdannaissopimuksella. Lyhytaikaista rahoitusta käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Tilapäislainaa voidaan ottaa enintään 20 milj. euron määrään saakka. Lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti kuntatodistusten kautta. Pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan talousarviovuonna 7,80 miljoonaa euroa. Talousarviolainalla rahoitetaan talousarviovuoden investointiohjelma, mm. Aron koulun rakentamiseen.

Taloussuunnitelma 2017 2019 22 Rahoituslaskelma 2016 2019 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TP 2014 TA 2015 TA muutos TA 2015 +muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tulorahoitus Vuosikate 3 171 684 9 259 728-6 750 000 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -213 368 * 2 958 316 9 259 728 2 509 728 4 001 943 7 066 156 6 617 586 7 181 116 Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit -5 570 449-3 728 570-3 728 570-7 842 035-5 307 600-7 649 800-7 323 400 Rahoitusosuudet investointeihin 166 400 0 Pysyvien vast.hyödykk.luovutustulot 516 269 0 * -4 887 780-3 728 570 0-3 728 570-7 842 035-5 307 600-7 649 800-7 323 400 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -1 929 464 5 531 158 0-1 218 842-3 840 092 1 758 556-1 032 214-142 284 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0-30 000-20 000-50 000-30 000-30 000-30 000-30 000 Antolainasaamisten vähennykset 136 502 75 000 75 000 75 000 75 000 75 000 75 000 * 136 502 45 000-20 000 25 000 45 000 45 000 45 000 45 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 4 100 000 3 700 000 3 700 000 7 800 000 5 300 000 6 700 000 5 300 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -4 316 720-4 311 720-4 311 720-4 311 720-4 576 720-4 911 720-5 176 720 Lyhytaikaisten lainojen muutokset -700 000-4 964 438 1 805 562 306 812-2 526 836-801 066-25 996 * -916 720-5 576 158 0 1 193 842 3 795 092-1 803 556 987 214 97 284 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos 8 163 0 Saamisten muutos 1 251 432 0 Korottomien velkojen muutos 1 059 009 0 * 2 318 604 0 0 0 0 0 0 0 Rahoituksen nettorahavirta 1 538 386-5 531 158-20 000 1 218 842 3 840 092-1 758 556 1 032 214 142 284 RAHAVAROJEN MUUTOS -391 078 0-20 000 0 0 0 0 0 asukasmäärä 14 007 14 007 14 007 14 007 14 000 14 000 14 000 14 000 Lainat 59 756 448 54 180 290 54 180 290 55 374 132 59 169 224 57 365 668 58 352 882 58 450 166 Lainat/asukas 4 266 3 868 3 868 3 953 4 226 4 098 4 168 4 175

Taloussuunnitelma 2017 2019 23 TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottamisohjelma 2016 2020 Uuden kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan kolmen tai useamman vuoden mittaisen taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukaan 148 (Alijäämän kattamista ja arviointimenettelyä koskevat siirtymäsäännökset) 110 :n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 :n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Uuden kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. Kuntalain velvoitteeseen viitaten taloussuunnitelmassa ja tasapainottamisohjelmassa on varauduttava alijäämän kattamiseen vuosien 2014-2020 aikana. Alijäämää ei saada poistetuksi taseesta talousarvion ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä tasapainottamisohjelmalla vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnittelukausi on kuitenkin ylijäämäinen. Talouden tasapainottaminen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisten kustannusten alentamisella ja tulokertymän lisäyksillä. Investoinneista toteutetaan vain kiireellisimmät, jotka ovat toiminnallisesti välttämättömiä ja taloudellisesti kannattavia. Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus PALVELUT JA RAKENTEET Palvelurakennepaketin lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa osittain palvelutarjonnan supistamista, palvelujen uusia järjestämistapoja sekä palvelujen laajuuteen ja laatuun puuttumista. Ohjausryhmä asetti pääpainon toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa näin kuntalaisille palvelujen heikentymisenä näkyvä vaikutus on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Toimintavuoden 2015 osalta on kartoitettu yhteistyömuotoja seutukunnan muiden kuntien kanssa ja työ jatkuu myös talousarviovuoden aikana.

Taloussuunnitelma 2017 2019 24 Kauhajoen kaupunki / toimenpiteet 2016-2017 ( henkilöstösäästötavoite esitetään erikseen) Osakokonaisuus 2 016 2 017 Kuntayhtymien, yhdistysten jäsenyydet, maksuosuudet ja tuet 222 000 0 Kuntamarkkinointi 31 000 0 Toimintojen uudelleen järjestäminen ja laadun/laajuuden arviointi 55 000 35 000 Luottamushenkilöorganisaation, osastojen johtamisen uudelleentarkastelu 50 000 50 000 Yhteensä 358 000 85 000 HENKILÖSTÖ Kauhajoen kaupungin henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa taloussuunnittelukaudella 54 henkilöä. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää täysimääräisesti eläköitymiset hyväksi. Tämän lisäksi tulee tapauskohtaisesti tarkasteltavaksi määräaikaisten työsuhteiden määrä. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan tehtäväjärjestelyin. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eläköitymiset tapahtuvat tehtävissä, joiden täyttäminen sisäisesti on mahdotonta erityisesti pätevyysvaatimusten takia. Palveluita ja toimintoja sopeuttamalla aikaansaatavat henkilöstösäästöt ovat luonteeltaan pysyviä ja niiden aikaansaamiseen tulee kaikilla hallintokunnilla pyrkiä. Eri osastoilla voi tulla tarpeelliseksi tehdä työtehtävien muutoksia. Palvelujen supistumisten kautta saattaakin tulla harkittavaksi työtehtävien osa-aikaistamisia tai irtisanomisia ellei uudelleen sijoittaminen selvittelymenettelyn avulla toteudu. Pysyvien henkilöstösäästöjen lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoisia säästökeinoja sekä mahdollisia työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia säästötoimenpiteitä. Koko henkilöstöä koskeva lomautus toteutettiin vuonna 2014. Talousarviovuodelle 2016 on yhteistoimintaneuvottelussa sovittu, että työnantaja ei toteutua vuoden 2016 aikana koko henkilöstöä koskevia yksipuolisia säästötoimenpiteitä kuten lomautuksia. Toimenpideohjelman osana, vuonna 2013 laaditussa henkilöstökulujen säästöohjelmassa säätötavoitteeksi vuosille 2014 2017, on määritelty yhteensä 2.700.000 euroa, josta noin 810.000 euroa kohdistui talousarviovuodelle 2015. Yhteistyötoimikunta on todennut, että em. tavoite vuosien 2014 2015 osalta on toteutumassa suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2016 talousarvion palkkasumma on 23,75 miljoonaa euroa, joka on 1,18 % vuoden 2015 talousarvion palkkasummaa pienempi. Henkilöstökulujen säästötavoite vuoden 2016 talousarvion palkkasummasta on 494.000 euroa, joka toteutetaan osin opetustoimen vuosina 2015-2016 toteutettavin järjestelyin sekä mm. eläköitymisten, vapaaehtoisten loma-, säästövapaaym. toimenpiteiden avulla.

Taloussuunnitelma 2017 2019 25 RAHOITUS Kaupungin rahoitustarve jakautuu palvelujen rahoittamiseen, investointien rahoitukseen sekä kaupungin palvelutuotannon kannalta toissijaisen omaisuuden realisointiin. Palvelujen rahoittaminen tapahtuu verotulo- ja valtionosuusrahoituksella sekä palvelujen myynnistä saatavilla maksuilla ja taksoilla. Lakisääteisten palvelujen rahoittamisessa avainasemassa on verorahoitus. Verorahoitus päätetään kunnissa vuosittain. Verorahoitus koostuu kolmesta erästä, joista kunnan omassa päätösvallassa ovat tuloveroprosentti ja kiinteistöverot. Yhteisöveroa kunnalle kertyy pääsääntöisesti paikallisten yritysten verotettavasta tulosta, valtakunnallisen ohjauksen kautta. Suurimmat haasteet tasapainoisen talouden ylläpitämisessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustannukset, jotka johtuvat pääasiassa valtionhallinnon kunnille lisäämistä velvoitteista sekä palvelutarpeen kasvusta. Verorahoituksen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Tuloveroa sekä kiinteistöveroja ei koroteta vuodelle 2016. Kauhajoen kaupunki on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti suurten, palvelurakenteen kannalta välttämättömien investointien myötä. Kauhajoen velkamäärä / asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Velkaantumisen hillitsemiseksi on etsitty aktiivisesti vaihtoehtoisia keinoja investointien rahoittamiseen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että sijoitusomaisuudella voidaan rahoittaa investointeja tapauskohtaisesti erillisillä talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtävillä päätöksillä. Rahoitettava investointi tulee olla toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus ja sen tulee olla palvella omia kuntalaisia. Sijoitusomaisuuden realisoinnin lisäksi kaupungin tulee edelleen realisoida omaisuutta, joka ei ole palvelutuotannon käytössä. Realisoitavaksi omaisuudeksi on määritelty mm. yksittäisiä kiinteistöjä, viemäriverkosto, kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kauhajoen Logistian osakkeet jne. Omaisuuden realisoinnille ei ole palvelurakenneselvityksessä laskettu arvoa kirjanpitolain edellyttämää varovaisuuden periaatetta noudattaen. Toteutuessaan myynnit helpottavat osaltaan talouden tasapainottamista. Rahoitus Taloussuunnittelukauden päättyessä vuoden 2019 vuosikatteeksi muodostuu 7,18 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma, verotulo- ja valtionosuuskehitys huomioiden kaupungin taloussuunnitelma on ylijäämäinen 2019. Talouden tasapainottamiseen vaikuttaa olennaisesti kuluvan vuoden loppupuolella selviävä SOTE ratkaisun rahoitusmalli ja valtionosuusuudistus. Talouden tasapainottamiseen pyritään ennen kaikkea palvelurakennemuutoksilla, verorahoituksella sekä seutukunnallisella yhteistyöllä. Mikäli näillä toimenpiteillä ei päästä kuntalain edellyttämään tasapainotilaan (toimenpideohjelman mukaisesti taseessa oleva alijäämä tulee olla katettu vuonna 2020), tullaan alijäämä lopuksi kattamaan sijoitusomaisuutta myymällä.

Taloussuunnitelma 2017 2019 26 Investoinnit Uusien koulu- ja päiväkotirakennusten rakentamispäätösten yhteydessä on sitouduttu siihen, että toimitilojen kokonaismäärä ei kasva. Kiinteistöjen sijainnista, rakennusteknisestä kunnosta ja käyttötarkoituksesta riippuen korjauksen tarpeessa olevat kiinteistöt joko kunnostetaan, puretaan tai myydään. Eri kiinteistöissä havaittujen sisäilmaongelmien takia sekä kaupungin, että LLKY:n henkilöstöä on jouduttu sijoittamaan vuokratiloihin. Sanssin koulun Tuunaisen siipi poistetaan lämpimänä tilana käytöstä ja puretaan aikanaan, samoin entinen neuvolarakennus. Koulukäytöstä poistuvat rakennukset myydään. Keskeisimmät ja käyttötarkoitukseltaan tärkeimmät kiinteistöt peruskorjataan kuten mm. koulukeskus, Opintola, terveyskeskus, Sanssin entisen koulun Terijoen ja Koiviston siivet, Anin koulu. Voimassa olevia tilojen käyttökorvauksia tarkistetaan ja ulotetaan koskemaan kaikkia kaupungin omistamia liikunta-, harrastus- ym. tiloja. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Toimitilojen rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti yksityistä rahoitusta. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuusja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. OMISTAJAPOLITIIKKA Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointitapoja on arvioita kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteuttamista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella tavalla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on määriteltävä taloudellisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että erityistä harkintaa noudattaen tulevaisuudessa yksittäisiä investointeja voidaan rahoittaa realisoimalla sijoitusomaisuutta. Kauhajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.11.2015 sijoitussuunnitelman, jonka mukaisesti kaupungin varallisuutta hoidetaan. Fortum Oyj:n osakkeiden omistus Kauhajoen kaupunki omistaa Fortum Oyj:n osakkeita yhteensä 902.640 kpl. Osakkeet tuottavat rahoitustuottoina vuosittain osinkoa, joka oli vuonna 2015 1,10 osakkeelta eli 992.904 euroa. Fortum Oyj maksoi 2015 lisäksi 0,20 euron lisäosingon yhteensä 180.528 euroa. Kaupungin Fortum omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa noin 15,01 miljoonaa euroa. Neste Oyj:n omistus Kauhajoen kaupunki luopuu Neste Oyj osakkeista vuoden 2015 aikana. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

Taloussuunnitelma 2017 2019 27 Sijoitussalkku Hajautetusti osake- ja korkorahastoihin sijoitetun rahoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 4,63 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa voidaan tulouttaa vuosittain kaupunginhallituksen päätöksellä. Irtaimen omaisuuden myynti Hallintokunnilla on oikeus irtaimen omaisuuden myyntiin hallintosäännön määräysten mukaisesti. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniyhteisöjen on otettava huomioon ja toteutettava kaikessa toiminnassaan kaupunginvaltuuston vahvistamat strategiset tavoitteet ja päämäärät. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan kannattavuudesta ja tehokkuudesta huolehditaan. Samoin niiden päätöksenteossa otetaan huomioon koko konsernin etu. Omistajapolitiikalla vaikutetaan siihen, että pääomasijoituksille, maa- ja kiinteistöomaisuudelle saadaan riittävä tuotto ja että kaupungille ja kaupunkilaisille tuotetaan hyvälaatuisia ja edullisia palveluja. Kauhajoen kaupungin konserni- ja tytäryhteisöjen sekä osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan toimintoja uudestaan. Tavoitteet 1. Valtuusto määrittelee omistajana tuloutustavoitteet: - Kaupunki maksaa Kauhajoen vesihuolto Oy:lle, joka hoitaa myös jätevesilaitosta, kaupunginhallituksen elinkeinojen vastuualueelta laskennallista toimintatukea, jolla katetaan laitoksen erityisistä syistä laskennallisia kustannuksia alhaisempia palveluhintoja (hulevesikorvaus). 2. Konserniyhtiöiden ja kaupungin toimintojen yhteensovittaminen - yhteisöjen ja kaupungin toiminnot tulee järjestää siten, että saavutetaan synergiaetua; mm. on toteutettava tietojärjestelmien, laitteistojen ja henkilöstön joustava yhteiskäyttö ja tarvittaessa siirtyminen organisaatiosta toiseen ns. vanhana työntekijänä 3. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tuloksellisuus ja kannattavuus - Tytäryhtiöille ei aseteta tuloutustavoitetta toiminnan tulee olla kannattavaa 4. Kaupungin omaisuuden omistajastrategian toteuttaminen - maa- ja kiinteistöomaisuuden käyttö on kaupungin strategian mukaista 5. Kuntayhtymien toiminnan ohjauksen sekä seurannan kehittäminen, erityisesti - Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä - Suupohjan koulutuskuntayhtymä - Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - palvelujen hinnoittelun ja palvelurakenteen selvitykset ja toimeenpano 6. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelujen hinnoittelun tulee edistää tietojärjestelmien tehokasta alueellista hyödyntämistä ja seudun yhteisten tukipalvelujen tehostumista taloudellisesti ja toiminnallisesti Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus ja seuranta Kaupungin konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastaa kaupunginhallitus sekä konsernijohto, johon kuuluvat viranhaltijat määritellään konserniohjeessa.

Taloussuunnitelma 2017 2019 28 Konserniyhteisöjen päätettäväksi tulevia asioita on ennen päätöksentekoa oleellisilta osin esiteltävä kaupunginhallitukselle ohjeistuksen antamista varten. Tällaisia asioita ovat konserniyhteisön oleelliset muutokset tytäryhteisön ääni- ja päätösvallassa, merkittävät muutokset tytäryhteisön liiketoiminnassa ja toimialassa sekä valmisteilla olevat merkittävät investointihankkeet. Em. asioista on annettava tietoja myös kaupungin toimintakertomuksessa siltä osin kuin ne eivät ilmene konsernitilinpäätöksestä. Konserniyhteisöjen tulee raportoida kaupunginvaltuustolle toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Kaupungin edustajien konserniyhteisöjen hallinnossa tulee raportoida kaupunginhallitukselle / ao. lautakunnalle vähintään kolme kertaa vuodessa.

Taloussuunnitelma 2017 2019 29 KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallituksen strategiset menestystekijät Strategiset tavoitteet A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus B. Yhteistyö ja osallistuminen C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen E. Opetus- ja koulutuskaupunki Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muodossa SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyö - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen Uusien toimialojen kehittymisen mahdollistaminen maankäytön suunnittelulla ja ohjauksella Liikenneyhteyksien parantaminen valtateille ja satamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen Yhteistyö ja osallistuminen Suupohjan yhteisen strategian rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestintäyhteyksiä käyttäen Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla tavalla laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntäen, ilman rajoja Kiinteistöjä käytetään tehokkaasti, strategisesti keskeiset kunnostetaan, omien toimintojen kannalta tarpeettomista rakennuksista ja kiinteistöistä luovutaan, ne joko puretaan tai myydään Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallistamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Opetus- ja koulutuskaupunki Toisen ja korkea-asteen koulutuksen toimintojen paikallinen ja alueellinen yhteensovittaminen

Taloussuunnitelma 2017 2019 30 Strategiset tavoitteet 2016-2019 Asiakas/ palvelutaso Valtuustotason tavoitteet 1. Yrittäjyyden edistäminen Toimenpiteet vuodelle 2016 1. SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen 1.1 Jalkautuminen yrityksiin, yritykset uudistuvat, laajentuvat Avainmittarit 1. SEK:n ja kaupungin strategiat päivitetty ja yhteen sovitettu 1.1.Työttömyysaste alle v. 2014 ka.tason % (ka.11,9 %) 2. Kaupungin elinvoimaisuus vahvistuu Vastuualuetason tavoitteet 3. Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja 4. Onnistunut viestintä Toteutuminen Prosessi/ Valtuustotason tavoitteet 5. Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa 6. Palvelujen tuottaminen konserniperiaatteella Vastuualuetason tavoitteet 7. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen 8. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä yritystoiminnan sijoittumiselle 3. Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin 4. Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää 5. Seutuyhteistoimintaohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa 6. Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla 7. Alueellinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen ja mukanaolo. 7.1 Hanketoimin edistetään Sööpärin koulutilojen ja SAIn toimintojen jatkumista ja kehittymistä 8. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin panostetaan ennalta ehkäisevin toimenpitein 2. Osayleiskaava valmistunut 3. Uusia kontakteja ja verkostoja on syntynyt mm. hankkeiden kautta - ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kaupunkikeskukset) - Geopark + jatko - Kuljetus-logistiikka 4. Viestintäohjeistus päivitetty 5 Seutustrategia laadittu 6. Kaupungin palveluja tuotetaan yhteistoiminnassa konserniyhtiöiden, kuntayhtymien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa nykyistä enemmän 7. Toisen ja korkea-asteen koulutuspaikat säilyvät Kauhajoella 7.1 Sööpärin tiloihin saatu jatkotoimintaa ja SAIn opetus tukee yritystoimintaa 8. Hyvinvointia kuvaavien keskeisten indikaattoreiden kehityssuunta on positiivinen

Taloussuunnitelma 2017 2019 31 Toteutuminen Henkilöstö / johtaminen Valtuustotason tavoitteet 9. Strategian jalkauttaminen 9.1 Henkilöstökustannusten kehitys Vastuualuetason tavoitteet 10. Esimiesten strateginen johtamisosaaminen 11. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö 12. Henkilöstöä koskevat yleisohjeistukset kunnossa Toteutuminen Talous Valtuustotason tavoitteet 13. Kaupungin toiminnallinen talous on tasapainoinen ja ohjelmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää 14. Taloudellisesti kestävät investoinnit Vastuualuetason tavoitteet 15. Kaupunginhallituksen talousarvion toteutuminen 9. Strategian sisällyttäminen hallintokuntien toimintoihin ja toimintasuunnitelmiin 9.1 Henkilöstön osaamista ja työn tehokkuutta parannetaan koulutuksen, perehdytyksen ja tietojärjestelmien kehittämisen avulla 10. Henkilöstökoulutus mm. strategisesta johtamisesta 11. Henkilöstöohjeistuksen päivitys ja henkilöstön osallistuminen työyhteisön kehittämiseen 12. Tasa-arvosuunnitelman päivittäminen 13. Talouden tasapainottamisohjelmaa toteutetaan taloussuunnitelman mukaisesti 14. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. 15. Vastuualueiden toimenpiteet taloustavoitteiden toteuttamiseksi 9. Lautakuntien tuloskortit on uudistettu strategian mukaisiksi 9.1 Henkilöstöohjelma henkilöstömäärän ja palkkasumman osalta toteutuu 9.2 Sairaspoissaolot vähenevät 10. Esimies- ja henkilöstökoulutus n. 2 pv /hlö, erityisesti sisäisenä koulutuksena 11. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät päivitetty 12. Tasa-arvosuunnitelma päivitetty 13. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat parantuneet; 13.1 Taseen alijäämä, /as 13.2 Vuosikate /as. 13.3 Käyttötalouden nettomenot / asukas (tp-2014 5.567 /as) (ta- 2015 5.754 /as) 14. Velkamäärän kasvu pysähtyy. 14.1 Velka /as 15. Kaupunginhallituksen nettomeno alittuu Toteutuminen

Taloussuunnitelma 2017 2019 32 HALLINTO-OSASTO TP 2014 TA 2015 muutos TA 2015 + muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 408 393 365 466 365 466 344 629 Maksutuotot 45 332 33 000 33 000 46 837 Tuet ja avustukset 244 654 176 500 176 500 136 200 Muut toimintatuotot 255 199 246 400 246 400 204 400 TOIMINTATUOTOT yhteensä 953 577 821 366 0 821 366 732 066 739 387 746 781 754 248 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 793 937-1 728 713-1 728 713-1 581 853 Palvelujen ostot -2 446 943-2 305 380-2 305 380-2 297 370 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -54 047-48 980-48 980-48 880 Avustukset -523 532-349 000-349 000-188 000 Muut toimintakulut -325 953-346 371-346 371-247 120 TOIMINTAKULUT yhteensä -5 144 413-4 778 444 0-4 778 444-4 363 223-4 363 223-4 406 855-4 406 855 T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -4 190 836-3 957 078 0-3 957 078-3 631 157-3 623 836-3 660 075-3 652 607 Hallinto-osasto Päävastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Hallinto-osasto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Ajantasaista tiedottamista lisätään kaupungin omilla nettisivuilla mm. ajankohtaisista, valmisteilla olevista asioista sekä julkaistaan esityslistat sähköisesti ennen kokousta, lisäksi kaupunginvaltuuston kokoukset lähetetään internetin välityksellä suorina lähetyksinä. Kehitetään ja laajennetaan asiankäsittelyjärjestelmän mahdollistamaa sähköistä kokouskäytäntöä ulottamaan kaikkiin toimielimiin. Sähköisten menetelmien helppokäyttöisyyttä edistetään. Hallinto-osaston toimesta annetaan opastusta ja koulutusta edelleen muille osastoille hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa. Hallintopalvelujen rakennetta ja palveluketjuja kehitetään ja uudistetaan koko organisaatiossa. Vuoden 2016 alkupuoliskolla päivitetään kaupungin hallintosääntö Kuntaliiton ohjeiden mukaan uuden kuntalain säädöksiä vastaavaksi. Avustukset kohdennetaan yhteisöille, joiden toiminta kohdistuu laajoihin väestöryhmiin ja avustuksen käyttötarkoitus edistää kaupungin palvelurakenteen kehittymistä kustannustehokkaasti. Avustuksia kohdennettaessa tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla yhteisö voisi myös tukea kaupungin palvelutoimintaa. Kaupunki osallistuu harkintansa mukaan yhteisöinvestointien kuntarahoitukseen määrärahojen puitteissa (ks. Rahoitusosa / Antolainat). Kaupunki kuuluu jäsenenä ainoastaan sellaisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden toiminta edistää kaupungin, elinkeinoelämän tai asukkaiden palvelujen kehittymistä ja toimeliaisuutta.

Taloussuunnitelma 2017 2019 33 Kuntamarkkinoinnissa parannetaan kaupungin ilmettä uudistettujen kotisivujen ja erityisesti sähköisten tietoverkkojen kautta tapahtuvaa näkyvyyttä. Vähäisten resurssien takia kuntamarkkinoinnin tavoitteena tulee olla hyvä tuloksellisuus suhteessa panostuksiin. Markkinointia suoritetaan yhteistyössä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta suoritettava markkinointipanostus määritetään alueellisen ja valtakunnallisen näkyvyyden perusteella. Viestintä- ja markkinointimenetelmiä parannetaan vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi. Asiakaspalvelusta saatavat palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään. Talous- ja henkilöstöpalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminnan laajuus (* v. 2010 alkaen palkka- ja kirjanpitopalvelut ostopalveluna SPK Oy:ltä) Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 palkansaajia (vakinaiset ja määräaikaiset virat ja toimet- ei 499 494 490 sijaiset) sairauspoissaolot kal.pv/hlö (kaupungin henkilöstö) 10,5 10 10 kirjanpidon ajantasaisuus < 3 työpv < 3 pv <3 pv <3 pv Työllistettäviä henkilötyövuotta 15 9 15 Työharjoittelijoita, htv 7 7 7 Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Talous- ja henkilöstöpalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalvelut sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhteisöille ja kuntayhtymille jo vuodesta 2010 lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksiköiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoimikunnan toiminta. Hallinto-osaston henkilöstöön kuuluva työnsuunnittelija vastaa työllistämisen järjestämisestä LLKY:n sosiaalityön kanssa yhteistyössä. Työllistämisen tavoitteena on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu sekä nuorisotakuun toteuttaminen, jossa kaikki alle 30-vuotiaat pyritään yhteistoimin saamaan toimenpiteiden piiriin eri toimijoiden kanssa ja siten kiinnittämään nuoret opintoihin tai työelämään. Työllistämisperiaatteita selvitetään tarkemmin työllistämistä koskevassa luvussa. Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousarviossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnallisverotus: Ostetaan kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevat palvelut valtiolta. Määräraha perustuu verohallinnon ennakkoilmoitukseen.

Taloussuunnitelma 2017 2019 34 Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta v. 2011 hankittua asianhallintajärjestelmää hyödynnetään kokonaisvaltaisesti yhä laajemmin käytön osaamisen lisääntyessä. Vuoden 2016 alussa kokoushallinta uudistuu integroituna asianhallintohjelmistoon. Henkilöstöhallinnon alueella jatkuu työhyvinvointitoiminta, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaehtoiseen kuntoutumiseen ja sen avulla sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tyky -toimintaa varten varataan vuodelle 2016 n. 32.600, josta 14.400 euroa mm. liikunnanohjaajan palkkaosuutta ja 18.200 työterveyshuollon ja liikuntapalvelujen palvelujen osuutta. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on LLKY:n työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Työllisyystyöt Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Työllistämisvaroin palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä sekä jo työelämästä syrjäytyneitä henkilöitä. Työllistämis- / aktivointitoimien kuntien omavastuuosuutta on korotettu alentamalla tukityöllistetyistä maksettavia palkkatukia. Näin voidaan työllistää palkallisesti 85 %:n työajalla 19 henkilötyövuotta sekä lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia yhteensä 10 henkilötyövuoden ajan. Bruttomeno on noin 336.000, johon saadaan työllistämistukea n. 100.000, joten nettokustannukseksi muodostuu noin 233.000. Nettomäärärahaa on alennettu 100.000 eurolla, koska vuoden 2015 aikana ei palkkatukityöllistettyjä voitu työllistää suunnitellulla tavalla tukien myöntämisperusteiden muutoksesta johtuen. Työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) on noin 50-60 henkilöä. Kyseiset henkilöt eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen (ovat tulottomia) ja he eivät ole oikeutettuja kuin osaan työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Heidän kohdallaan suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpiteitä ei ole kovin todennäköistä. Työllistämisen lisäksi sosiaali- ja terveysviranomaiset selvittävät vaikeimmin työllistettävien osalta terveydellisiä asioita sekä eläkemahdollisuuksia. Aktivointitoimista vastaa perusturvaosasto (peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), jota muut hallintokunnat avustavat varaamalla työkohteita työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille. Työllistymistä edistävän monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveysja kuntoutuspalveluja. TYP:llä on yksi toimipiste monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Toimipiste sijaitsee Seinäjoella. Muualla kuin yhteisessä kiinteässä toimipisteessä tarjottava monialainen yhteispalvelu tapahtuu Etelä-Pohjanmaan TYP:n johtoryhmän hyväksymän asiakasprosessi-mallin mukaisesti Seinäjoen lisäksi 11 toimipisteessä maakunnan alueella. Nuorisotakuun toimeenpano-ohjelma on laadittu vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle.

Taloussuunnitelma 2017 2019 35 Opiskelevien ja koululaisnuorten työllistämiseen on varattu erillinen määräraha. Työllistämisen toteutuksesta vastaa nuorisopalvelut. Tavoitteena on turvata kesätyöhön halukkaille nuorille lyhytaikainen kesätyöpaikka. Summa sisältyy nuoriso- ja liikuntatoimen talousarvioon. Nuorisotyöllisyyden kehitys Kauhajoella v. 2014 2015, arvio 2016 Kohderyhmä 2014 * 10/2015 2016 Alle 25 -v 158 141 135 Alle 25 -v, % 17,7 19,6 18,7 Yli vuoden työttömänä olleet 95 120 120 Yli vuoden, % 10,6 16,7 16,6 Kokon. Työttömyys hlöä 894 720 720 Kokon. Työttömyys, % 14,0 11,2 11,0 *) hlö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku kaikista työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaiden prosenttiluku nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä Toimenpideohjelma Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v. 2016 Henkilöä Päivää Nuorisotakuun alaiset nuoret - Selitys - alle 25 -vuotiaat - 25-29 -vuotiaat Perusopetus - yhteishaku 154 yhteishaun piirissä keväällä 2016 Kaupungin työllistämistoimet - työkokeilu 5 Jakson kesto 1 6 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. - palkkatuki 3 Työaika vähintään 85 % alan normaalista kokonaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. - kuntouttava työtoiminta 12 Jakson kesto 3 24 kk. Työaika 1 4 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Nuorisopalvelut - etsivän nuorisotyön kontaktit 70 / 60 / 60 kontaktit / tavoitetut / toimenpiteet - kesätyöseteli nuorille 140 Arviota nuorten työttömien lukumäärästä on hyvin hankala tehdä. Odotettavissa kuitenkin on, että loppuvuoden 2015 työttömyysluvut antavat suuntaa tulevaan. Voidaan olettaa, että nuorten työttömien työnhakijoiden määrä tulee kasvamaan, sillä yleensä vuoden alkupuolella nuoria asiakkaita tulee lisää TE-toimiston palveluiden piiriin. Lisäksi työpaikkojen sekä nuorille suunnattujen työvoimakoulutuksien puute alueellamme vaikuttavat nuorten työttömyyteen. Näin ollen

Taloussuunnitelma 2017 2019 36 nuorisotakuun piiriin kuuluvaksi voidaan katsoa kaikki työnhakijoina olevat nuoret, sillä uhka työttömyyden pitkittymiseen yli 3 kuukauteen on olemassa. Lisäksi nuorten työttömyystilanne 24.11.2015 (Kauhajoki) työttömät alle 25 v. 154 hlöä työttömät 25 29 v. 71 hlöä Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toimenpiteillä. Elinkeinoelämän kehittämistä, sen vireyttä ja kilpailukykyä, edistetään kaupungin omin toimenpitein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla sekä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle paikkakunnalla. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan kaupunginvaltuuston erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Avustukset ulkopuolisille yhteisöille jäädytetään pääosin toistaiseksi. Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2015, enn Ta 2016 Ruokamessut (maksavat asiakkaat) Sanssinkartano (vuokrattu ulkopuoliselle) Hämes-Havunen (vuokrattu) Nummijärvi Camping (vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle) 13 000 4 500 1 000 - Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö 31.12.2016 Messupäällikkö; messut 66 %/ matkailu 34 % Esimies: hallintojohtaja 13 000-1 000 - Maaseutuhallinto Vastuualueen esimies: Maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki Toiminta-ajatus: Maaseutuhallinto on maataloushallinnon palveluyksikkö, joka toteuttaa valtiovallan maaseutuhallintoa yhteistoiminta-alueella. Kauhajoen yhteistoiminta alueeseen kuuluvat Kauhajoen kaupungin lisäksi, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunta. Tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa kansallisten ja EU tukien vastaanotto- käsittely- ja päätöstehtävät tehokkaasti ja ajallaan. Vuonna 2015 maataloustukia maksettiin tukia noin 17 miljoonaa euroa. Tulotukien tarkoituksena on tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Tuleva ohjelmakauden muutos lisää paljon viljelijöiden neuvontaa ja kuntiin siirtyviä tehtäviä elykeskuksesta. Valvontojen kasvun vuoksi, aiempina vuosina maksettujen tukien takaisinperinnät

Taloussuunnitelma 2017 2019 37 ja niihin liittyvät toimenpiteet työllistävät yhä enenevässä määrin. Maaseudun monipuolisen elinkeinotoiminnan edistäminen sekä joustava toiminta yhteistyötahojen kanssa. Tiivis yhteistyö maaseudun ihmisten kanssa sekä yhteistyö maataloudellisten yhdistysten, neuvontajärjestöjen ja naapurikuntien kanssa on kaikkien osapuolien eduksi. Kehittäminen Kehittämistavoitteena on kiinnittää huomio perusmaatalouden ongelmakohtiin, joita on esim. kalkituksen ja salaojituksen vähäinen määrä sekä hukkakauran runsas esiintyminen. Maataloudella ja elintarvikkeiden jalostuksella on alueellamme suurempi merkitys kuin monelle muulle maakunnalle. Kauhajoen osuus Etelä-Pohjanmaan maataloustuotannosta on 10 % ja koko maan osalta Kauhajoki sijoittui vuonna 2014 maatalouden myyntituloilla mitattuna viidenneksitoista. Kotieläintilat tarvitsevat painavaa viljaa ja laadukkaan nurmisadon tuottaessaan lihaa ja maitoa. Kasvinviljelytiloille sadon määrällä, laadulla ja kannattavuudella on ratkaiseva merkitys. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toteutunut Tavoitetaso Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Määrätavoite/toiminnan laajuus Maatiloja 503 490 470 Taloudellinen tavoite (e/yksikkö) Maataloustuet / tila 33 853 32 000 32 000 Tehokkuustavoite (tuottavuus) Peltoala tukien piirissä ha 22 834 23 000 23 000 Laatutavoite (Asiakasnäkökulma) Asiakaspalvelu pyritty hoitamaan niin ettei asiakas joutuisi odottamaan 1 h Toteutunut Toteutuu Toteutuu pidempään ruuhka-aikanakaan Kehittämistavoite Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Neuvonta viljelijöille Neuvontaa viljelijöille Neuvontaa viljelijöille

Taloussuunnitelma 2017 2019 38 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Lautakunnan strategiset menestystekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoiva kuntalainen Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Yhteistyö ja osallistuminen Valtuustoon nähden sitovat mittarit = V Strategiset tavoitteet vuosille 2016-2018 Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Asiakas / palvelutaso 1. Lähipalvelujen säilyttäminen 1.1 Laadukkaiden, taloudellisten ja vaikuttavien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten peruspalvelutason palvelujen saatavuuden / saavutetta-vuuden turvaaminen 1.1 Hoito-, hoiva- ja sosiaalitakuun noudattaminen, subjektiivisten oikeuksien täyttyminen: Määräajat toteutuvat 100 % (V) 1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä 2. Terveellisten elämäntapojen edistäminen ja Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa 2.1 Sote-palvelujen tuottajalla käytössä mm. Neuvokas perhemenetelmä, Laajennetut terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Elämäntaparyhmät, Seniorineuvonta, Ikäihmisten vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja tiedon jakaminen ravitsemus-suosituksista, Liikunnan ja kuntoutumisen tukeminen 3.1 Palvelusopimuksessa ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ja varhaisen tuen painottaminen, Moniammatillinen työskentelytapa, Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, Lapsiperheiden kotiavun lisääminen 2.1 Hyvinvointikertomuksessa valittujen indikaattori-arvojen paraneminen mm. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi paranee lähemmäksi maan keskiarvoa (=100) v. 2014 Kauhajoki 116,1 (V) Teuva 104,9 Isojoki 113,5 Karijoki 105,9 3.1 Ympärivuorokautiset sijoitukset vähenevät kaikissa avun tarvitsijoiden ryhmissä: Lasten kodin ulkopuoliset sijoitukset 0-17 v. vast.ikäisestä väestöstä vähenee Tilanne Kauhajoella v. 2011 1,2 v. 2012 1,0 v. 2013 0,7 v. 2014 lähtenyt nousuun v. 2013 Teuva 0,6, Isojoki 0,8 Karijoki 0,5 75 vuotta täyttäneistä asuu 91-92 % kotona vastaavanikäisestä väestöstä (V), tilanne 31.12.2014:

Taloussuunnitelma 2017 2019 39 Kauhajoki 88,5 % Teuva 91,3% Isojoki 88,3 % Karijoki 89,3 % Säännöllisen kotihoidon piirissä suositus13-14 % Kauhajoki 11,2 % Teuva 10,5 % Isojoki 15,5 % Karijoki 8,3 % Tehostetussa palveluasumisessa suositus 6-7 % Kauhajoki 10 % Teuva 6,9 % Isojoki 9,0 % Karijoki 10,7 % Omaishoidon tuen piirissä suositus 6-7 % Kauhajoki 6,3 % Teuva 9,6 % Isojoki 10,8 % Karijoki 4,1 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa suositus 2-3 % Kauhajoki 1,5 % Teuva 1,8 % Isojoki 2,6 % Karijoki 0 4. Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen /Syrjäytymisen ehkäiseminen Prosessit 5. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa Henkilöstö / johtaminen 6. Hyvinvointi-johtamisen kehittäminen 7. Onnistunut viestintä 4.1 Llky:n osallistuminen Parempi Arki-hankkeeseen, Vapaaehtoistyön kehittäminen, Työttömien aktivointi, Etsivä nuorisotyö 5..1 Lautakunnan ohjeistus ja yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen LLKY/Yhteistoimintalautakunta/henkilöstö 6.1 Koulutus ja perehdytys uudistuvaan hyvinvointikertomukseen, yhteistyön lisääminen hyvinvointityössä oppilaitosten kanssa 7.1 Yhteistoimintaltk seuraa sotepalvelujen tarpeen kehitystä ja palvelujen vastaavuutta 7..2 Hyvinvointitietojen kehityksestä tiedotetaan kuntalaisia, 4.1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 17-24-vuotiaista vähenee (V), tilanne v. 2013 Kauhajoki 10,6 % Teuva 9,3 % Isojoki 10,6 % Karijoki 8,0 % 5.1Yhteiset neuvottelut/ kuntajohtajapalaverit palvelusopimuksen toteutuminen 6.1Toteutunut kyllä/ei 7.1 Llky:n toteutumaraportit ja asiakastyytyväisyysraportit 7.2. Toteutunut kyllä/ei

Taloussuunnitelma 2017 2019 40 Talous 8. Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen yhteistyö vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa 8.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehitystä säännöllisesti, palvelurakenteen edelleen keventäminen 8.1 Neuvottelut talouden ja tarpeiden muutoksista, ohjeistus YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA 2015 + muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 37 927 118 37 431 361 37 431 361 37 226 292 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 690 701 775 000 775 000 797 500 Muut toimintatuotot 513 0 0 TOIMINTATUOTOT yhteensä 38 618 332 38 206 361 0 38 206 361 38 023 792 38 784 268 39 559 953 40 351 152 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -1 086 811-1 057 332-1 057 332-995 276 Palvelujen ostot -87 645 170-87 565 530-1 700 000-89 265 530-88 054 130 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -432-1 500-1 500-1 500 Avustukset 0 Muut toimintakulut -11 103-5 100-5 100-5 000 TOIMINTAKULUT yhteensä -88 743 516-88 629 462-1 700 000-90 329 462-89 055 906-90 837 024-92 653 765-94 506 840 T o i m i n t a k a t e (SITOVA) -49 414 801-50 423 101-1 700 000-52 123 101-51 032 114-52 052 756-53 093 811-54 155 688 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vastuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan 1.4.2015. Lain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä

Taloussuunnitelma 2017 2019 41 korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelusta tuli subjektiivinen oikeus. Lastensuojelulakiin tulee vuoden 2016 alussa muutos koskien lapsen kiireellistä sijoitusta. Sen mukaan kiireellinen sijoitus on mahdollista vain, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Muutoksen tavoitteena on halu korostaa kiireellisen sijoituksen viimesijaisuutta ja painottaa kiireellisiä avohuollon tukitoimenpiteitä. Isyyslain muutokset 1.1.2016 alkaen tarkoittavat sitä, että isyyden tunnistaminen voi tapahtua myös ennen lapsen syntymää. Ilmoitus on annettava henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa syntyvän lapsen äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tässä tapauksessa mies voi kuitenkin peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelalle 1.1.2017. Valtion ja kuntien työnjakoa vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisestä ja siirtämisestä kunnille selvitellään parhaillaan ministeriötasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Uusi sosiaalihuoltolaki-luonnos sekä kuntalakiehdotus sisältävät myös hyvinvointiraportointia ja kertomusta sekä arviointia koskevat määräykset. Peruspalvelujohtaja toimii alueella kolmen kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä ja Kauhajoen hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana.

Taloussuunnitelma 2017 2019 42 SIVISTYSLAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Sivistysjohtaja Eija Liikamaa PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen - kaupungin vetovoimaisuus - Yhteistyö ja Osallistuminen - Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - hyvinvoiva kuntalainen - Opetus- ja koulutuskaupunki Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelut 2. Kauhajoella on monipuoliset, hyvinvointia tukevat elämänlaatupalvelut (kansalais- ja musiikkiopistot sekä kirjasto- ja tieto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) 3. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen opetustoiminnan jatkuminen Kauhajoella Strategiset tavoitteet vuosille 2016 - Toimenpiteet vuodelle 2016 2019 Asiakas / palvelutaso Valtuustotason tavoitteet Ko. näkökulmaa koskeva mittari Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluiden tehokas ja taloudellinen järjestäminen pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa toiminta-ympäristöissä Toteutunut kyllä/ ei Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasaarvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut eri-ikäisille Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa Elämänlaatupalveluiden strategioiden yhtenäistäminen Toimiva ja vuorovaikutteinen yhteistyö asiakas- ja sidosryhmien kanssa. Toteutunut kyllä/ ei Toteutunut kyllä/ ei

Taloussuunnitelma 2017 2019 43 Vastuualuetason tavoitteet Onnistunut viestintä Varhaiskasvatus Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen turvallisessa ja kehittävässä kasvuympäristössä: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat esi- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Sosiaalisen median lisääminen tiedottamisessa ja viestinnän tehostaminen Varataan riittävästi laadukkaita päivähoitopaikkoja, vuorohoitoa sekä avoimia varhaiskasvatuspalveluja Seurataan varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen - Yhtenäinen perusopetus laadukkaassa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Oppimistulosten seuraaminen Lukion maakunnallinen markkinointi Lasten ja nuorten luku-ja kirjoitustaidosta huolehtiminen OPS:issa sovi- Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-4, huono-erinomainen) Ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmat,riskienhallintaohjeet yms. (kyllä/ei) Oppimistulosten arviointi, valtakunnalliset sekä paikalliset testit ja kokeet. Kyselyt järjestetystä toiminnasta. Toteutunut (kyllä/ei) Oppilashuoltotyön jatkuva kehittäminen Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen oppilashuoltotyössä -riittävä ja oikea-aikainen tuki. Oppilaskuntatyöskentely ja vanhempainyhdistysten toimiminen Toteutunut (kyllä / ei) Toteutunut (kyllä/ei) Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto. (Esi-, perusopetus ja lukiokoulutus) Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasaarvoisesti eri-ikäisille saatavilla oleva opistotoiminta ja kulttuuripalvelut Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Kirjasto- ja tietopalvelut Ajantasaiset ja saavutettavat kirjasto- ja tietopalvelut eri ikäryhmille Opetussuunnitelmien käyttöönotto. Kulttuurin kehittämissuunnitelman päivitys laajapohjaisella työryhmällä Kulttuurikasvatussuunnitelma osana perusopetuksen OPS Lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus: taiteen perusopetuksen yhtenäinen OPS v. 2017 Yleisen kulttuuritoimen monipuolinen tarjonta kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmasta Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä / ei Toteutunut kyllä / ei Opetussuunnitelmatyön aloitus Järjestämiskerrat, osallistujamäärät Järjestämiskerrat, osallistujamäärät

Taloussuunnitelma 2017 2019 44 tuin ja muin tukitoimin Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista Opiskelijakirjastona (mm. Seamk) toimiminen, opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen kokoelmatyössä. TietoHoiva-kirjaston kotipalvelun ulottaminen muillekin kuin kotihoidollisiin yksiköihin (kuljetuksen järjestäminen) Isoon E-Pohjanmaan Kimppojen kimppaan valmistautuminen (Kirjaston riittävä edustus valmistelutyöryhmissä) Riittävät resurssit ja aukiolot Tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioiden erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja Lainat Kuljetuskerrat, asiakkaat Kauhajoen ja muiden Krannit- kirjastojen edustuksellisuus työryhmissä aukiolotunnit kävijä-, tapahtuma ja käyttäjämäärien seuranta Prosessi Valtuustotason tavoitteet Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja Terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteinen toiminta eri sektoreiden kanssa Valmistelu ja päätöksenteko joustavasti huomioiden koko prosessi Osallistutaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen johtoryhmään ja sen työskentelyyn. Palveluiden järjestäminen koko elämänkaari huomioiden. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvointikertomuksen mittarit. Asiakastyytyväisyyskyselyt Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa Liikunnan kehittämissuunnitelman 2011 2020 toimenpideohjelman päivittäminen Vastuualuetason tavoitteet Varhaiskasvatus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kaikissa varhaiskasvatuksen eri prosesseissa sekä varhaiskasvatussuunni- Varhainen tukeminen moniammatillisesti, ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ensisijaisuus, ympäristön turvallisuuden parantaminen Päivitetään vuosittain kohdentuen sivistysosaston eri sektoreille (poikkihallinnollinen kokonaisuus) Sähköisen asioinnin ja työvälineiden vahvistaminen hallinnollisissa prosesseissa sekä kasvatus- ja opetus- Toteutunut (kyllä/ei) Sähköisten palvelujen käyttöaste asiakasprosessissa (%)

Taloussuunnitelma 2017 2019 45 telma- ja strategian/toimintasuunnitelmatyön käynnistäminen Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus OPS-2016 prosessi esi- ja perusopetuksessa TVT-strategian jalkauttaminen ja kehittäminen työssä Lakimuutosten huomioiminen palvelurakenteessa ja palvelujen toimivuudessa Esi- ja perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen paikallisesti yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella Pedagogiikka, koulutus ja hankinnat etenevät. (Hankkeet tukena) Suunnitelmatyöt on käynnistynyt (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Lukiokoulutuksen uusi opetussuunnitelma Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköistäminen Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Oikea-aikainen ennakoiva ja kustannustehokas päätöksentekoprosessi Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät pääosin vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2020 (AVI/OKM) Henkilöstö / johtaminen Valtuustotason tavoitteet Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen Rakenteen jatkuva strateginen tarkastelu Opetussuunnitelman laadinta saatavien perusteiden mukaisesti 1.8.2016 mennessä Sähköiset oppimisalustat, materiaalit ja koeviikot Sähköiset yo-kirjoitukset syksy 2016 lukien Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnon yhdistämisen päätös Uusien järjestelmien ja tietokantojen käyttöönotto Laaditaan talousarviovuosittain Kaikkien vastuualueiden työntekijöiden täydennyskoulutus, lakisääteinen koulutus Esimiesten koulutus Kokonaisvaltainen tarkastelu kaikilla tasoilla vuosittain sekä pitemmällä tähtäimellä. Kaupungin talouden Toteutunut kyllä/ei Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Toteutunut kyllä/ei Laadittu kyllä/ei Kehityskeskustelut (%) Toteutunut (kyllä/ei) koulutuspäivien lkm Reagointi muuttuneisiin tilanteisiin (kyllä/ei)

Taloussuunnitelma 2017 2019 46 tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet Henkilöstön määrä Vastuualuetasojen tavoitteet Henkilöstön kouluttautuminen Yhteisen soveltuvan henkilöstön käyttö Talous Valtuustotason tavoitteet Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän vähentäminen Taloudellisesti kestävät investoinnit Vastuualuetasojen tavoitteet Toiminnan sopeuttaminen talous- ja palvelurakenneselvityksen mukaiseksi Riittävä ammattitaitoa ylläpitävä koulutus Henkilöstön tarkoituksenmukainen rekrytointi Rakenneohjelmien ja kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet - toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla - hankerahoituksen hakeminen Rakenneohjelmien mukaiset toimenpiteet Toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen Turvataan palvelut oikeilla ratkaisuilla tiukkanakin aikana. Talouden ja toimintojen jatkuva tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen Hankerahoituksen hakeminen Pitkälle ulottuva ja monitahoinen toiminnan tarkastelu. Taksojen ja palvelumaksujen tarkistaminen vuosittain Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei)

Taloussuunnitelma 2017 2019 47 SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA 2015 + muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 420 455 408 700 408 700 402 000 Maksutuotot 1 112 790 947 700 947 700 952 900 Tuet ja avustukset 477 341 262 790 262 790 141 478 Muut toimintatuotot 266 860 257 900 257 900 343 400 TOIMINTATUOTOT yhteensä 2 277 446 1 877 090 0 1 877 090 1 839 778 1 858 176 1 876 758 1 895 525 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -16 107 733-16 830 694-16 830 694-16 711 968 Palvelujen ostot -4 622 480-4 546 454-4 546 454-4 516 659 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -570 502-702 742-702 742-630 720 Avustukset -1 300 794-1 527 000-1 527 000-1 520 000 Muut toimintakulut -2 353 355-2 042 489-2 042 489-2 197 172 TOIMINTAKULUT yhteensä -24 954 864-25 649 379 0-25 649 379-25 576 519-25 832 284-26 090 607-26 351 513 T o i m i n t a k a t e -22 677 418-23 772 289 0-23 772 289-23 736 741-23 974 108-24 213 849-24 455 988 Tavoite TP 2014 TA 2015 TA 2016 Päivähoitolasten määrä 536 550 550 - oma toiminta 462 470 470 - palveluseteli (yksityinen) 74 80 80 Esiopetuksen oppilasmäärä 147 162 165 Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä 142 151 150 Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmäärä 881 793 787 Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät 459 414 426 Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä 138 148 170 Lukion opiskelijat 238 236 221 Kansalaisopiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto 8 491 8 800 8400 2600 Panula-opiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto 7 390 7 400 7400 300 Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijät 10 000-13 000 Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h) 250 304 2 943 300 000 3 300 300 000 3 300 Nuorisotalon kävijät, kohdatut, yht. 16 835 22 000 22 000 Virkistysuimala-urheilutalon kävijät 98 559 100 000 100 000 - uimala 66 687 66 000 66 000 - urheilutalo 31 872 34 000 34 000 Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaa-ajankäyttö 64 300 18 200 46 100 65 000 20 000 45 000 65 000 20 000 45 000 Sivistyksen hallinto tuottaa koko osastoa koskevia hallinto- sekä tukipalveluita. Sivistyksen hallinto vastaa mm. toimielintyöskentelystä ja osastotasoisesta asiakirjahallinnasta. Sivistyksen hallinnon esimies, sivistysjohtaja, käyttää osaston korkeinta harkintavaltaa eri vastuualueille kohdistuvissa talous-, henkilöstö sekä hallintoasioissa. Sivistysjohtajan alaisuudessa toimivat

Taloussuunnitelma 2017 2019 48 vastuualueiden esimiehet, jotka muodostavat sivistysosaston johtoryhmän. Sivistysosaston hallintoon kuuluu myös toimistohenkilöstö, joka vastaa asiavalmistelusta sivistyksen toimialan asioissa. Sivistysosaston toimintaa tarkastellaan uudelleen hallinnon uudistamishankkeen myötä. Työtehtävien järjestelyillä on saavutettu toiminnan tehokkuutta tuotannollis-taloudellisesta näkökulmasta jo vuoden 2014 aikana, mutta järjestelyjä jatketaan tulevina talousvuosina. Sivistysosasto tuottaa kuntalaisille varhaiskasvatus-, opetus ja koulutus-, Panula- ja kansalaisopisto-, nuoriso- ja liikunta- sekä kirjasto ja tietopalveluita. Varhaiskasvatus; varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään varhaiskasvatuspalveluja keskimäärin 550 lapselle joko kaupungin omana toimintana tai palvelusetelillä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja jatketaan Perhetupa Soffassa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (SRK, Ensi- ja turvakotiyhdistys, MLL). Hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa varhaiskasvatuksen hallinnossa, kasvatuksessa/ opetuksessa, asiakaspalvelussa ja kasvatuskumppanuudessa vahvistamalla sähköistä asiointia. Kustannustehokkaiden palveluiden järjestämiseksi seurataan hoitopaikkojen tasapuolista ja tehokasta käyttöä täyttöaste -taulukolla. Vuoden aikana aloitetaan lakisääteisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen opetushallituksen esityksen mukaisesti. Laaditaan myös varhaiskasvatukselle pitkän aikavälin toimintasuunnitelma siitä, miten varhaiskasvatus Kauhajoella toteutetaan. Suunnitelmassa tulee huomioida lakimuutosten vaikutus palvelurakenteeseen ja palvelujen toimivuuteen. Tavoitteena on järjestää laadukkaat ja lapsen edunmukaiset varhaiskasvatuspalvelut kustannustehokkaasti pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa, turvallisissa toimintaympäristöissä. Opetus ja koulutus; vs. sivistysjohtaja Lari Marjamäki Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään esi- ja perusopetusta lakisääteisine palveluineen noin 1500 oppilaalle. Talousarvioon varatuin resurssein varaudutaan järjestämään myös lukiokoulutusta noin reilulle 200 lukion opiskelijalle. Opetuksen ja koulutuksen toiminta tulee keskittymään tulevana talousarviovuonna uusien opetussuunnitelmien sisäänajoon sekä esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Opetussuunnitelmien käyttöönotto on perusopetuksessa portaittaista ja lukiokoulutuksessa kertaluonteista. Uudet opetussuunnitelmat vaativat panostusta sekä opetukseen että materiaaleihin, mikä edellyttää asianmukaista koulutusta henkilöstölle. Kasvavat tieto ja viestintäteknisten taitojen (TVT) käyttötarpeet edellyttävät myös koulutusta. Lukiokoulutuksen kehittäminen opiskelijoiden jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi on haastavaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Uusien opetussuunnitelmien mukaiset tuntijaot on pyritty järjestämään niin, että päähuomio on oppilaalle annettavassa opetuksessa, sen laadussa ja määrässä. Myös eri hankerahoitusten kautta on pyritty saamaan käyttöpääomaa esimerkiksi laitehankintoihin, jotka tukevat opetussuunnitelman hengen mukaista monilukutaitoa. Koulujen toimintakulttuurin muotoutumisen tärkeys on myös yksi tärkeistä päämääristä tulevana talousarviovuonna yhtenäisen perusopetuksen hengessä. Investoinneista suurimpina opetuksen ja koulutuksen vastuualueella talousarviovuonna tulee olemaan Aron koulun rakentaminen. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä kansalaisopisto; rehtori Niina Kiprianoff Panula-opiston ja yleisen kulttuuritoimen sekä kansalaisopiston tehtävä on tarjota eri näkökulmasta kuntalaisille harrastusopintoja omaehtoisen hyvinvoinnin ja tavoitteellisen oppimisen tu-

Taloussuunnitelma 2017 2019 49 eksi, iästä riippumatta sekä monipuolisia kulttuuripalveluita sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistamiseksi. Talousarvio 2016 on laadittu talousarvio- ohjeistuksen mukaan eivätkä teknisen toimen kulut nouse tällä vastuualueella. Panula-opiston ensi vuoden tavoitteina on laadukkaan, tavoitteellisen musiikin ja tanssin opetustoiminnan oppilasmäärän kasvattamisen (erityisesti ryhmäopetuksessa) lisäksi eri rahoituksella järjestettävä alueellinen Lakeus Soi pianotapahtuma. Yleisen kulttuuritoimen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja omaehtoisen toiminnan edistäjänä sekä seudullisen kulttuuritoiminnan yhteistyökumppanina vahvistuu. Kansalaisopiston rooli opetustoiminnan järjestäjänä vahvistuu aktiivisen kumppanuuden keinoin asiakaskunnan laajentamiseksi. Opetustoiminnassa käytetyn kaluston ikä tulee huomioida jatkosuunnitelmissa resursointina. Henkilöstökulut ovat erittäin merkittävä osuus toimintakuluista: kansalaisopistossa reilu 80 %, Panula-opistossa 94 % ja yleisen kulttuuritoimen kuluista lähes 55 %. Panula-opiston ja kansalaisopiston henkilöstömenot on laskettu voimassa olevien päätösten mukaan. Yleisen kulttuuritoimen budjettiin on siirretty avustussumma 10 000 sivistyksen hallinnosta. Hyvä on muistaa, että näiden toimintojen kustannuksiin osallistuvat paitsi osallistujat kurssi- ja lukukausimaksuilla, osalliskunnat sopimuksen turvin sekä valtio valtionosuuksin. Nuoriso- ja liikuntapalvelut; vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää Vapaa-aikajohtokunnan toimialana ovat kaupungin ylläpitämät nuoriso- ja liikuntatilat ja palvelut sekä paikallisen että alueellisen vapaa-aikatoiminnan edistäminen ja nuorisovaltuusto. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen perustehtävänä on tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioiden erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toiminta on keskittynyt liikuntapalveluiden osalta virkistysuimalaurheilutalo Virkkuun ja sen läheisyydessä oleville ulkoliikuntapaikoille ja -alueille sekä nuorisopalveluiden osalta nuorisotalo Räimiskälle. Walkers -nuorisokahvilatoimintaa on toteutettu Kauhajoen seurakunnan kanssa yhteistyössä jo kohta 20 vuoden ajan. Lisäksi ylläpidetään bänditalo Peltomaata. Muuna toimialueena on Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli ja sen monipuolinen lähiliikuntapaikka-alue. Vapaa-ajan toimintayksikköinä sekä kehittämiskohteina ovat painoalueet: 1. Vapaa-aikakeskus mukaan lukien urheilukeskusalue 2. Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskus 3. Koulukeskuksen liikuntahalli, lähellä olevat muut liikuntatilat, sekä lähiliikuntapaikka-alue. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella on Kauhajoen nuorisovaltuuston toiminta, nuorten kesätyöllistäminen palvelusetelein ja etsivä nuorisotyö (hankerahoitus). Vapaaehtoistoimintaa (kolmannen sektorin työ) tuetaan jakamalla liikunta- ja nuorisotoimen avustuksia: perus- ja kohdeavustukset sisältäen erityisavustamisen (avustusten jakoperusteet). Liikuntapaikkojen ja -alueiden rahoitussuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain sekä LIPAS valtakunnallinen liikuntapaikkojen tietopankki, tilanne Kauhajoen osalta. Muita tärkeitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen ja -alueiden ajanmukainen toimivuus, turvallisuus ja ajankohtainen tiedottaminen ja seuranta, turvallisuusasiakirjojen päivittäminen, ulkoliikuntapaikkojen ja - alueiden hoidon sekä käytön toimintasuunnitelman laatiminen sekä seuranta yhteistyössä teknisen toimialueen kanssa. Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma, Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki 2011-2020, on osana kaupunkistrategiaa. Kehittämissuunnitelma ja sen toimenpideohjelma on yhteinen työväline, joka on suuntaamassa hyvin poikkihallinnollisesti tavoitteellista toimintaa ja työtä,

Taloussuunnitelma 2017 2019 50 sen suunnittelua ennen kaikkea terveyttä edistävässä toiminnassa ja olosuhteiden luomisessa sekä kehittämisessä, päivittäisessä huolinnassa unohtamatta nuoriso- ja kilpaurheilua. Kaikille avoin liikuntafoorumi sekä valmentajafoorumi seuravalmentajille pidetään kerran vuodessa. Suunnitelman toimenpideohjelma on päivitetty 2014-2015 ja esitetty edelleen huomiotavaksi (kaupunki, LLKY, seurat, muut toimijat ja yhteisöt). Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintaa ja työtä auttaviin projekteihin haetaan avustuksia resurssien mukaan eri rahoittajatahoilta omina tai yhteishankkeina esim. koulujen ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjasto- ja tietopalvelut; kirjastotoimenjohtaja Pirjo Pieski Kaupunginkirjaston tavoitteena ovat toimintaympäristönsä laajuus, toiminnan volyymi ja tarpeet sekä yhteistyösitoumukset huomioon ottaen järjestää ajantasaiset, saavutettavat ja riittävin resurssein järjestettävät kirjasto- ja tietopalvelut eri ikä- ja kohderyhmille. Kirjaston talouden suunnittelussa on otettu huomioon nykytilanne ja lähitulevaisuus. Kirjastotoiminta järjestetään pitäen taloudelliset näkökohdat mielessä ja talouden tasapainottamisohjelma ohjenuorana. Kirjaston kehittämis- ja tapahtumaprojekteihin haetaan AVI:lta ulkopuolista rahoitusta. Taloudellista tehokkuutta tavoitellaan seutukunnallisen (Krannit) ja maakunnallisen (Kimppojen kimppa) yhteistyön voimin. Hallintokuntarajat ylittävät yhteistyömuodot ovat voimallisesti kirjastoarkea Kauhajoella kirjaston ja koulun yhteistyössä (OPS16) ja kaupungin kotihoidon kanssa (Tieto Hoiva-palvelu) vaatien huomion tehtävien resurssijaossa. Monipuolista yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös oman vastuualueen sisällä ja kolmannen sektorin kanssa.

Taloussuunnitelma 2017 2019 51 TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle Teknisen lautakunnan strategiset menestystekijät 1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Kestävä maankäytön suunnittelu ja toteutus 3. Talouden tasapaino Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen 2. Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet 3. Terveellisten elämäntapojen edistäminen Taloudellisesti kestävät investoinnit Asiakas / palvelutaso Strategiset tavoitteet vuosille 2016 2019 Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1.Yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisuuden kehittäminen 2. Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet 1.1. Osayleiskaava 2035 hyväksyminen 1.2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen taajamaa ympäröiville, rakennemallissa osoitetuille rakentamispaineisille alueille 1.3. Kaupan ja muiden toimialojen kehittymismahdollisuuksien huomioiminen kaavoituksella 2.1. Seudullinen liikenneyhteyksien kehittäminen 2.2. Oman katuverkon kehittäminen 1.1. Hyväksytty 1.2. Hanke aloitettu 1.3.Aloitetut hankkeet, kaupan suuryksikköjen kokonaismitoituksen turvaaminen 2.1.Kt 44, mt 661 Isojoen tien ja Suupohjan radan kehittämiskeskustelujen vaikuttavuus Elyn suuntaan 2.2. Toteutuneet hankkeet Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Tehokas palvelutoiminta 3.1. Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujen järjestäminen 3.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossapito 3.3.Ruoka-puhtaus,-ja kiinteistö- 3.1..Suunnittelukohteiden määrä 3.2 Vuosittaisten kunnossapitotoimien määrä 3.3..Suoritemäärät /yksikkö

Taloussuunnitelma 2017 2019 52 palvelujen järjestäminen 3.4.Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 3.5.Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen ja suunnitelmallinen viestintä esim. / ateria ja /m2 3.4..Suoritemäärät ha 3.5.Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyytyväinen asiakas, reklamaatioiden määrä/ käsittely, toimitaan konserniviestinnän ohjeistuksen mukaan Prosessi Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kestävä maankäytön suunnittelu ja toteutus 2. Terveellisten ja turvallisten elämäntapojen edistäminen 3. Ydinkeskusta-alueen kehittäminen viihtyisämmäksi 1.1.Kaavoituskatsaus 2015 ja kaavoitusohjelma 2016-2018 1.2.Maapoliittinen ohjelma 1.3. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 1.4. Kaava-alueiden ja uusien verkostojen rakentaminen 1.5 Maanmittaustoimitukset 2.1 Terveyttä edistävän ravintotottumusten lisääminen 2.2.Terveyttä edistävän liikunnan mahdollistaminen suorituspaikkoja ylläpitämällä 2.3.Terveelliset ja turvalliset toimitilat esteettömyys ja sisäilman laatu huomioiden 3.1. Jokirannan ja kaupunkikeskustan kehittämishankkeiden aloittaminen (jokirantasilta, rantojen perkaus, matkahuollonkortteli) 1.1.Toteutuma 1.2.Jatketaan laadintaa 1.3.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa (ha) 1.4 Toteutuma 1.5. Toteutuma 2.1. Kehittämistoimenpiteiden määrä (kampanjat, valistukset) 2.2.Suorituspaikkojen ylläpito, /vuosi, kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö 2.3.Tehdyt toimenpiteet kiinteistöillä 3.1.Toteutuneet hankkeet Osaston tarkemmat tavoitteet 4. Kiinteistöohjelman täytäntöönpano 5. Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 4.1.Kiinteistömassassa tapahtuvat muutokset. 4.2. Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta. Teknisten arvojen päivitykset. 5.1.Määrärahojen puitteissa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä 4.1.Kohteet/kiinteistöneliöt/kuutiot. 4.2..Energiansääst. tavoite (2005-2016 9 %) 5.1 Tehdyt toimenpiteet

Taloussuunnitelma 2017 2019 53 Henkilöstö / johtaminen Valtuustoon nähden sitova tavoitteet 1. Kuntayhteistyö ja osallistuminen Osaston tarkemmat tavoitteet 2. Toimiva palvelurakenne 3. Työhyvinvointi 1.1 Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti kuntayhteistyötä toteuttamalla 1.2 Osallistutaan aktiivisesti omaa toimialuetta koskeviin seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin 1.3 Vuorovaikutteisuus valmistelussa ja päätöksenteossa 2.1.Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, varahenkilöjärjestelmä, työtehtävien sisällön tarkistus 3.1.Henkilöstön motivointi, kannustaminen ja työmenetelmien kehittäminen 3.2 Yhteishengen kohottaminen 3.3.Kehityskeskustelut vuosittain 3.4. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö 1.1 Yhteisesti tuotettuja palveluja ja yhteistyötä enemmän 1.2 Uudet kontaktit ja verkostot 1.3 Kuulemistilaisuudet, lausuntopyynnöt ja muu vuorovaikutus (kpl) 2.1. Resurssien oikea mitoittanen ja tehtäväkuvien läpikäynti 3.1.Koulutustarpeet tehtävien hoitamiseksi, ohjelmistohankinnat ja päivitykset ajan tasalle. 3.2.TYHY-päivän järjestäminen. 3.3 Käyty 3.4.Käytetään Talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän vähentäminen 2. Taloudellisesti kestävät investoinnit Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Vastuualueiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. 1.1 Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin 2.1.Kiinteistöjen käytön tehostaminen, kattava kilpailutus 3.1.Jatkuva seuranta 1.1 Talouden ja toiminnan tunnusluvut tulot, menot ja toimintakate, reagointi 1.2 Kokonaisnettoinvestointien toteutuma 2.1. Kiinteistökustannusten kehittyminen 3.1.Vastuualueiden talouden tunnusluvut, tulot/menot, toimintakate

Taloussuunnitelma 2017 2019 54 TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA 2015 + muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 853 326 3 831 325 3 831 325 3 898 192 Maksutuotot 32 295 25 570 25 570 25 570 Tuet ja avustukset 140 402 45 220 45 220 41 720 Muut toimintatuotot 5 402 385 5 010 119 5 010 119 5 031 492 TOIMINTATUOTOT yhteensä 9 428 409 8 912 234 0 8 912 234 8 996 974 9 041 959 9 087 169 9 132 605 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 118 284 181 190 141 190 140 000 140 000 140 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -4 058 557-4 140 686-4 140 686-4 202 254 Palvelujen ostot -2 597 152-2 928 135-50 000-2 978 135-2 756 589 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 009 193-2 690 380-2 690 380-2 869 550 Avustukset -57 924-68 000-68 000-68 000 Muut toimintakulut -607 435-651 961-651 961-685 326 TOIMINTAKULUT yhteensä -10 330 261-10 479 162-50 000-10 529 162-10 581 719-10 634 628-10 687 801-10 741 240 T o i m i n t a k a t e -783 568-1 385 738-50 000-1 616 928-1 443 555-1 452 669-1 460 632-1 468 635 Päävastuualueen esimies: Tekninen johtaja Harri Virtanen Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekninen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun osallistumisesta. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaa edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää. Ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toimintasuunnitelmineen kaupungissamme kuuluu myös tekniselle lautakunnalle. Energian säästöön tähtääviä toimia tehdään kiinteistöillä vuosibudjetin mukaisesti. Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä energian säästöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Tulevina vuosina siirrytään katuvalaistuksessa vaiheittain Led -valaistukseen. Kaupunki on aloittanut katuvalaistuksen nykytilan selvityksen yhdessä konsultin avustuksella. Konsultti laatii katuvaloverkkoamme koskevan yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa määritellään missä järjestyksessä ja millä aikataululla investointeja tehdään ja miten katuvaloja halutaan tulevaisuudessa ohjata. Uusi teknologia mahdollistaa älykkyyden ottamisen mukaan valaistuksen ohjaamiseen eli siellä valaistaan missä valaistusta milläkin tehokkuudella tarvitaan. Turvallisuutta pystytään lisäämään polttamalla valoja yöaikaankin pienemmällä teholla. Kaupungilla on myös mahdollisuus päästä mukaan pilotoimaan omaa katuvalaistus -hanketta ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) hankekuvioiden kautta. Hankkeen kautta on tarkoitus luoda kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan.

Taloussuunnitelma 2017 2019 55 Kauhajoen kaupunki on osallistunut seutukaupunkiverkostopilottiin Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehokkuuspilottihankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilöstöresursseja vähentämällä tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastolla on kuitenkin huolehdittava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatkuvuus ennen kuin eläköitymiset toteutuvat. Toimitilapalveluissa ja kunnallistekniikan vastuualueilla vuosien 2016-2017 aikana tavoitellaan 3 htv:n vähennystä eläköitymisten kautta. Toimitilapalveluissa toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttäisi rakenteellisia muutoksia. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Palvelujen määrää ja laatua sovitetaan asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on suunniteltu jaettavan sivistysosaston kanssa. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma. Osayleiskaavalla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Vuonna 2016 kaavoituksen tavoitteena on saattaa osayleiskaava 2035 valtuustokäsittelyyn. Myöhemmin tullaan laatimaan taajamaa ympäröiville rakentamispaineisille alueille omat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja tämä prosessi on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 aikana. Suolakankaan tuulivoimayleiskaava on tarkoitus saattaa ehdotusvaiheeseen ja valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos sekä valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava ovat tehneet tarpeelliseksi muuttaa Kauhajoen asemakaavaa niiden tonttien osalta, jotka mahdollistavat yli 2000 k-m 2 kaupan yksikön sijoittamisen. Kaavamuutoksella tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa kaupan suuryksiköt salliviksi liikerakennusten korttelialueeksi merkinnällä KM. Tekninen osasto edistää asemakaavoitukseen soveltuvien maa-alueiden hankintaa sijainniltaan keskeisiltä alueilta. Omaisuusmassaa hoidetaan vähentyvien resurssien rajoissa. Kiinteistöstrategian mukaisesti kaupunki luopuu niistä kiinteistöistä, jotka eivät ole ydintoimintojen ja strategisten tavoitteiden mukaisten toimintojen kannalta välttämättömiä myöskään pidemmällä aikavälillä. Myyntitoimia tehostetaan ja myynneissä käytetään tarvittaessa myös ulkopuolista välittäjätahoa. Peruskorjauksia ja kunnostuksia tehdään määrärahojen puitteissa niillä kiinteistöillä, jotka ovat ydintoimintojen kannalta tärkeitä ja välttämättömiä. Tavoitteena on kohdistaa toimenpiteet ja vähenevät resurssit energiataloutta ja sisäilman laatua parantaviin tekijöihin. Investoinnit vuosille 2016-2020+ Kaupungin isoin investointihanke on Aron koulun rakentaminen ja suurin rahoitustarve tämän hankkeen osalta kohdistuu vuodelle 2016. Koulu valmistuu loppuvuoteen 2016 ulkopuolen viimeistelyä lukuun ottamatta. Muut talonrakennuspuolen investointikohteet ovat selkeästi pienempiä ja toimenpiteet näillä kiinteistöillä ovat vahvasti korjauspainotteisia tai energiatalotta ja

Taloussuunnitelma 2017 2019 56 turvallisuutta lisääviä parannuksia. Sanssin palvelukodin automaattinen sammutusjärjestelmä, alakoulun K-osan ja vieressä olevan auditorion vesikaton uusiminen ja opintolan perustusten kuivatuksen parantaminen ovat esimerkkejä edellä mainituista kohteista. Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Vuoden 2016 tärkein perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuutta parantavina kohteina on tarkoitus investointiohjelman mukaan toteuttaa Savikyläntien kevyenliikenteen väylän rakentaminen välillä Osmontie-Jukolantie ja Urheilutien sillan levittäminen kevyenliikenteen väylällä. Kauhajoen kaupungin tilauksesta on laadittu selvitys Eteläisen Yhdystien ja Topeekan liittymän turvallisuustilanteen parantamiseksi. Liittymän liikenneturvallisuustilanne on heikko. Vuosien 2010 2014 aikana liittymässä on sattunut yhteensä 11 onnettomuutta. Tutkituista vaihtoehdoista liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on pitkällä tähtäimellä suositeltavin ratkaisu, sillä siinä toteutuu molemmat työlle asetetut tavoitteet - liikenneturvallisuus tilanteen paraneminen ja liittymän erinomainen palvelutaso. Kiertoliittymä sopii liikenneympäristöön toimien siinä porttina saavuttaessa Kauhajoen keskustaajamaan. Liittymä sijaitsee puoliksi kaupungin ja elykeskuksen alueilla jolloin kustannukset tulisi myös olla puoliksi. Kustannusjaon selvittämiseksi pyritään vuoden 2016 aikana aloittamaan neuvottelut jonka jälkeen voidaan tarvittava määräraha varata budjettiin. Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha omarahoitusosuudeksi Jokirantapuiston kevyenliikenteensillan rakentamiseen ehdolla, että kaupunki saa sillan rakentamiseen ulkopuolisen hankerahoituksen. Samoin ympäristöhankkeisiin varataan määräraha metsähallituksen alulle laittamaan Lauhanvuorta, Katikkaa ja Kauhanevaa koskevaan investointihankkeen mahdolliseen kuntarahoitusosuuteen. Näiden investointien on tarkoitus parantaa alueen matkailullista houkuttelevuutta ja tarjota alueen asukkaille parempia olosuhteita ulkoiluun ja liikuntaan sekä tukea Lauhanvuori-Hämeenkankaan geologiateeman edistämistä kohti Geopark toimintamallin luomista ja Geopark-hakemusta. Tievalaistuksen ikääntyminen aiheuttaa sellaisia alueellisia korjaustarpeita, joita ei voida hoitaa kunnossapitovaroin. Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen muuttamista energiaa säästäväksi Led-valaistukseksi. Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan mm. Äijälän alueella. Puhdistamoa kuormittavien vuotovesien poistamiseksi laajennetaan sadevesiviemäriverkostoa sekä jatketaan jätevesiviemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vaurioitunut Talvitien jätevesipumppaamo.

Taloussuunnitelma 2017 2019 57 RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuualueen esimies: Rakennustarkastaja Esa Alapiha Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun. Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta. Rakennuslautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Suunnitellun maankäytön toteuttaminen lupamenettelyssä Talousarvio Strategiset tavoitteet vuosille 2016 2019 Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Asiakas / palvelutaso Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Rakennusvalvonnan tehtävä on antaa lain mukaisesti maksutonta ohjausta ja neuvontaa kaikissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä käsitellä tarvittavat luvat. 1.1 Asiakaslähtöiset ja joustavat palvelut ja lupien käsittely 1,2 Yritysten hankkeiden tukeminen, neuvonta ja ohjaus 1.1. Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä 1.2.Lupamäärät 2. Rakennusvalvontojen valtakunnalliset tavoitteet ja muutokset 3. Ympäristönsuojelu- ja maaaineslain muutosten toimeenpano (Laki maa-aineslain muuttamisesta 424/2015) 2.1 Tavoitteena suurempien ylikunnallisten yksikköjen perustaminen. 2.2 Kuntayhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa 3.1. Toimivallan siirto maaainesasioissa ympäristöviranomaiselle viimeistään 1.7.2016 2.1 Toimitaan tulevien valtionhallinnon päätösten mukaisesti 3.1. Hallinto- ja johtosääntöjen päivitykset tarvittavilta osin sekä lupa-, valvonta- ja vakuusasioiden siirto. 4. Tehokas palvelutoiminta ja sähköisen asioinnin kehittäminen 4.1. Nykyaikaisten tietojärjestelmien käyttö 4.1. Hyödynnetään asiakaspalvelussa ja tiedon siirrossa sähköistä materiaalia ja tietojärjestelmiä

Taloussuunnitelma 2017 2019 58 4.2. Selvitetään sähköisen lupapalvelun ja arkistoinnin järjestelmien käyttöönottoa / kustannuksia 5. Rakennus- ja luparekisterien ylläpito 5.1. Rekisteritietojen korjaukset ajan tasalle 5.1. Käytettävissä on luotettavat ja paikkansapitävät tiedot Henkilöstö / johtaminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 6. Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito 6.1 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö 6.1 Koulutustarpeiden huomioiminen, osallistutaan ja seurataan aktiivisesti omaa toimialuetta koskevia muutoksia ja lainsäädäntöä. 7. Toimiva palvelurakenne 8. Työhyvinvointi 7.1. Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, varahenkilöjärjestelmä, työtehtävien sisällön tarkistus. 8.1. Henkilöstön motivointi, kannustaminen ja työmenetelmien kehittäminen 8.2. Kehityskeskustelut vuosittain 8.3. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. TYHYtoiminta. 7.1. Resurssien oikea mitoittanen ja tehtäväkuvien läpikäynti. Henkilöstön siirtyminen maaainestehtävien muutoksen johdosta. 8.1. Koulutustarpeet tehtävien hoitamiseksi 8.2. Käydään kerran vuodessa 8.3.Toimitaan laaditun ohjeistuksen mukaisesti, osallistutaan TYHY-toimintaan. Talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 9. Talouden hallinta 10. Maksut ja taksat ajan tasalla 11. Keskeneräiset rakennushankkeet 9.1 Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin 10.1. Tarkistus vuosittain 11.1. Keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattaminen 9.1 Talouden ja toiminnan tunnusluvut tulot, menot ja toimintakate, reagointi 10.1 Toimintakatteen parantaminen 11.1. Aktiivinen seuranta

Taloussuunnitelma 2017 2019 59 RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA 2015 + muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 116 544 148 600 148 600 123 100 Tuet ja avustukset 395 0 Muut toimintatuotot 0 TOIMINTATUOTOT yhteensä 116 939 148 600 0 148 600 123 100 123 716 124 334 124 956 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 330 3 000 3 000 3 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -271 513-277 816-277 816-260 140 Palvelujen ostot -32 979-50 750-50 750-40 750 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 460-4 800-4 800-4 800 Avustukset 0 Muut toimintakulut -17 145-17 600-17 600-18 500 TOIMINTAKULUT yhteensä -324 096-350 966 0-350 966-324 190-325 811-327 440-330 714 T o i m i n t a k a t e -206 828-199 366 0-199 366-198 090-202 095-203 106-205 759

Taloussuunnitelma 2017 2019 60 INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOHJELMA 2016-2010+ 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+ Rahoitus yhteensä (brutto) 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600 Investointien rahoitusosuudet: - - - - - Omaisuuden myynti (tasearvot): Investoinnit netto: 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600 Kustannusarvio 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+ MAA- JA VESIALUEET Maan hankinta 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Metsätilojen perusparantaminen 50 000 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 Maa- ja vesialueet yhteensä: 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000 Rakennushankkeet TALONRAKENNUS LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt: Sanssin palvelukoti, terveyskeskus 3 312 000 162 000 200 000 2 950 000 *sanssinkodin sprinklaus (Pelastuslaki 29.4.2011/379 9 ja 12 ) 90 000 X *Intervalliyksikössä päivähuoneen E166 muutos 72 000 X *sanssinkodin peruskorjaus 3 150 000 X X Terveyskeskus keittiö 98 000 98 000 *lattiapinnoitteen uusiminen + väliovet + lastauslaiturin kunnostustyö ym. 98 000 X Hammashoitola (peruskorjaus) 935 000 935 000 *peruskorjaus (1 kerros) 860 000 X *hoitohuoneiden kaapistojen uusiminen 75 000 X Teollisuushalli 1 (entinen Tiklas) 47 000 47 000 *akustiikan parantaminen TOKE-puolella 35 000 X *jätehuollon uudelleenjärjestely 12 000 X LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: 162 000 345 000 3 885 000 - - Sivistys osasto: Filppulan päiväkoti 60 000 60 000 *vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset 60 000 X Filppulan koulu 45 000 45 000 *vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset 45 000 X Koulukeskus, auditorio (L) ja vanha liikuntasali (J) 3 095 000 440 000 835 000 420 000 1 400 000 *K- ja L- osa vesikaton uusiminen (n. 1350 m2 = 300 /m2)) 405 000 X *N-osa liikuntasalin äänentoistolaitteiston uusiminen 35 000 X *L-osa auditorio, peruskorjaus, penkit, lattiapinta, TATE ym. 820 000 X *J-osan vesikaton uusiminen (n. 1400 m2 = 300 /m2) 420 000 X *J-osa vanha liikuntasali liikuntasali, peruskorjaus, TATE ym. 1 400 000 X *J-osa vanha liikuntaslin päädyssä (länsi) pihan rakentaminen 15 000 X Sanssinkoulu 4 226 000 510 000 263 200 1 052 800 2 400 000 * rakennuksen käyttötarpeen mukaiset pienet muutokset 40 000 X * terijoen siiven peruskorjaus 1 316 000 X X * koiviston siiven peruskorjaus 2 400 000 X * tuunaisen siiven purkaminen + liitososan muutostyö 470 000 X

Taloussuunnitelma 2017 2019 61 Talonrakennus (jatkuu) 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+ Lustilan koulu 36 000 36 000 *jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen X Pukkilan koulu 181 000 100 000 81 000 * esikoulutilan rakentaminen entiseen asuntoon 100 000 X * koulun ilmanvaihdon tehostaminen 55 000 X * rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) 26 000 X Kainaston koulu 226 000 26 000 200 000 * rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) 26 000 X * toiminnallinen parantaminen ulko-alueella, lähiliikunta-alue, ym. 200 000 X Kainaston koulu neuvolakiinteistö 35 000 35 000 * ilmanvaihdon rakentaminen 35 000 X Hyypän koulu 76 000 40 000 36 000 *pihan laajentaminen esikoulutilan rakentamiselle + viem.+sähkö (viipaleratkaisu) 40 000 X *jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen 36 000 X Aron uusi koulurakennus 6 500 000 4 950 000 200 000 Aninkoulu 1 060 000 810 000 250 000 *ison puolen rakennuksen peruskorjaus 810 000 X *pikku puolen rakennuksen peruskorjaus 250 000 X Lukio 2 575 000 75 000 2 500 000 *korkean osan ikkunoiden uusiminen 75 000 X *peruskorjaus 2 500 000 X Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) 580 000 30 000 550 000 *pihajärjestelyt etupihalla 30 000 X *ilmanvaihdon rakentaminen 110 000 X *kirjaston muutostyö, haetaan valtionavustusta 440 000 X Vapaa-aikakeskusalue 313 000 140 000 173 000 *varaston rakentaminen, kylmä varastohalli 105 000 X *kenttien äänentoiston parantaminen 33 000 X *pysäköintialueen rakentaminen, kenttätien puoli - X *pesäpallokentän kioski / kuuluttamo - X *jalkapallokenttä (virallinen) 140 000 X *kuntoradan laajennus 35 000 X Uimahalli / urheilutalo 480 000 30 000 400 000 50 000 * asiakaskulunvalvonta 30 000 X * squas-tilan kunnostus 10 000 X * urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen 390 000 X * kahvion ilmastoinnin tehostaminen 50 000 X Sotkan ulkoilualue 50 000 50 000 *varaston rakentaminen, kylmä varastohalli 50 000 X Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Sivistys yhteensä: 5 632 016 3 306 017 1 513 218 5 174 819 2 670 000 Teknisen osasto: Kaupungintalon korjaustyöt 267 000 45 000 15 000 95 000 55 000 57 000 *vesikaton korjauksia 15 000 X *sammaleen poisto ulkoseinältä, tippalistojen korjaus 30 000 X *polkupyöräkatos 15 000 X *hissin uusiminen 95 000 X *valtuustosalin äänestysjärjestelmä 55 000 X *valtuustosalin akustiikan parantaminen = lattia / seinä 57 000 X Teknisen keskusvarasto, peruskorj. ja pesuhalli+var 287 000 287 000 *peruskorjaus 180 000 X *pihatyöt 50 000 X *varastokatos 57 000 X

Taloussuunnitelma 2017 2019 62 Talonrakennus (jatkuu) 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+ Linja-autoasema 295 000 295 000 *Ikkunoiden uusiminen, eteläpuolelle 95 000 X *ilmanvaihtokoneen uusiminen + IV konehuoneen muutos 200 000 X Aravatalo 75 000 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000 *huoneistojen kunnostuksia, mm. WC-tilat 15000 / vuosi X X X X X Rewellin kiinteistö 130 000 130 000 *lämpö- ja vesiputkistojen uusiminen 90 000 X *ulkoseinän pinnoitus + rännivesikaivot + salaojitus 40 000 X Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen 400 000 80 000 80 000 80 000 80 000 80 000 Paloasema 200 000 40 000 160 000 *lattian pinnoitus länsipään tallit (n. 350 m2) 40 000 X *jätehuollon uudelleenjärjestely (syväkeräysastiat) 10 000 X *laajennus, varastoa lisää 150 000 X Opintola (vanha kunnantalo) 235 000 55 000 40 000 140 000 *uudet salaojat ja rännivesikaivot sekä perusmuurin eriste 55 000 X *hankesuunnittelu 40 000 X *putkistojen uusiminen 140 000 X Pienet investointihankkeet (100 000 / vuosi) 500 000 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Eri kiinteistökohteiden suunnittelu 150 000 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000 Tekninen yhteensä: 327 016 322 017 752 018 282 019 864 000 Elinkeino-osasto Sanssinkartano 140 000 140 000 *ilmastoinnin rakentaminen 110 000 X *ulkomaalaukset (pienhanke) 30 000 X Punaisen tuvan säilyttävä korjaus 70 000 70 000 *sosiaalitilojen kunnostus 1 ja 2 kerros 45 000 X *ulkovuorauksen ja ikkunoiden kunnostus sekä maalus, lopputyöt 25 000 X Hämes-Havunen (haetaan museoviraton avustus) 184 000 25 000 40 000 35 000 42 000 42 000 *tiilikatteiden pesu ja pintakäsittely (n. 1800 m2) 25 000 X *isotupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus 20 000 X *pikkutupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus 20 000 X *aitta, rakennuksen nostaminen, vesikaton ja seinien kunnostus 35 000 X *kahvilarakennus, ulkoseinien maalaus, rännit 42 000 X *talli / tanssisali, katon kunnostus, ulkoseinät ym 30 000 X *aitat 2 kpl, rakennuksen ulkoseinän kunnostus 12 000 X Elinkeinopalvelut yhteensä: 95 000 40 000 35 000 42 000 182 000 Talonrakennus yhteensä: 6 216 032 4 013 034 6 185 236 5 498 838 3 716 000

Taloussuunnitelma 2017 2019 63 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 2 016 2 017 2 018 2 019 2020+ Katujen rakentaminen 1 346 000 206 000 285 000 285 000 285 000 285 000 Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus 550 000 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000 Puistojen rakentaminen 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Ympäristöhankkeet 580 000 220 000 90 000 90 000 90 000 90 000 *Jokirantapuiston silta rahoitusosuus, mikäli hankerahoitus toteutuu 160 000 X *Jokirantapuisto ja kevyenliikenteen väylät 60 000 X Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 556 000 505 000 505 000 505 000 505 000 Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: 6 772 032 4 518 034 6 690 236 6 003 838 4 221 000 MUUT KONEET JA KALUSTOT Hammashoitola; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto 70 000 70 000 Sanssin palvelukoti; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto 60 000 60 000 Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät 270 000 150 000 40 000 80 000 *Aron koulu, irtaimisto 150 000 X *Kirjaston irtaimisto 40 000 X *Lukion peruskorjaus II vaihe, irtaimisto 80 000 X Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat 250 000 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000 Teknisen irtaimisto 575 000 295 000 70 000 70 000 70 000 70 000 *laitehankintoja toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin 70 000 X X X X X *terveyskeskus keittö; jätesilppuri 25 000 X *latukoneen hankinta 130 000, ympäristönhoitokone 70 000 200 000 X Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: 495 000 120 000 290 000 200 000 120 000 Osakepääomaan Kiinteistöjen mahd. yhtiöittäminen 20 000 Muut, erikseen päätettävät osakepääomat 100 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Yhteensä: 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 SAI investointiosuus 160 735 53 535 53 600 53 600 53 600 53 600 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot 2 315 500 395 500 480 000 480 000 480 000 480 000 Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: 395 500 480 000 480 000 480 000 480 000 Kaikki investoinnit yhteensä, menot: 7 846 067 5 301 634 7 643 836 6 867 438 5 004 600

Taloussuunnitelma 2017 2019 64 INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT 2016 2019+ MAA- ja VESIALUEET Maan hankinta Varaudutaan maan hankintaan. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 100 000 2017 100 000 2018 100 000 2019 100 000 2020+ 100 000 Metsätilojen perusparantaminen Kaupungin metsätilojen maanomistajakustannusosuudet, lähinnä ojitus- ja tiehankkeista aiheutuvat. RAKENNUSHANKKEET Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 10 000 2017 10 000 2018 10 000 2019 10 000 2020+ 10 000 LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) toimii osakaskuntien omistamissa tiloissa vuokralla. Jokainen kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen korjauksista. Sanssin palvelukoti ja intervalliyksikkö Sanssin palvelukodin osalla ei ole automaattista sammutus järjestelmää, järjestelmä on turvallisuusvaatimuksena toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Muissa terveyskeskuksen vastaavissa yksiköissä automaattinen sammutus järjestelmä on toteutettu aiemmin. Entisen vuodeosasto 2:sen toiminta on muuttunut intervalliyksiköksi, muuttuneessa tilanteessa ja toiminnan ylläpitämisen edellytyksenä että tehdään tarpeelliset huonejärjestelyt; yksi hoitohuone liitetään oleskelutilaan. Sanssin palvelukotiin on ehdolla peruskorjaus vuosille 2017-2018 Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 162 000 2017 200 000 2018 2 950 000 2019 0 2020+ 0

Taloussuunnitelma 2017 2019 65 Terveyskeskuksen keittiö Terveyskeskuksen keittiön lattia on todettu työpaikkatarkastuksessa liukkaaksi sekä lattian hoidettavuutta on parannettava, esitetään lattian uusimista. Myös lastauslaiturin pinnoite ei täytä hygieniavaatimuksia, keittiön väliovet on myös tarkoitus uusia samanaikaisesti. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 98 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Hammashoitola Hammashoitolakiinteistössä 1-kerroksen peruskorjaus. Rakennusosa on peruskorjauskorjausiässä. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 0 2018 935 000 2019 0 2020+ 0 Teollisuushalli 1 TRILLA (entinen Tiklas): Teollisuushalli on tehokkaassa käytössä LLKY:n toiminnassa. Hallissa on tarkoitus parantaa työskentelytilojen akustisia ominaisuuksia, myös jätehuolto ehdotetaan syväkeräysastioihin. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 47 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 LLKY:n irtaimistot peruskorjaustöiden yhteydessä: Hammashoitola 2018 70 000 Sanssin palvelukoti 2018 60 000 SIVISTYSOSASTO Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 0 2018 130 000 2019 0 2020+ 0 Filppulan päiväkoti: Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v. 2017.

Taloussuunnitelma 2017 2019 66 Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 60 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Filppulan koulu Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v. 2017. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 45 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Kauhajoen keskuskoulu K- ja L- osassa on vanha alkuperäinen vesikate, kate on singelipäällysteinen huopakate, vesikatteessa on todettu vuotoja. Vesikattorakenteet lämpöeristeineen on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan, vesikattoa nostetaan kauttaaltaan sellaiseksi että saadaan tuulettuva ullakkoratkaisu. Toteutus ehdotetaan v. 2016 Liikuntasalin äänentoistolaitteet on todettu puutteellisiksi, laitteiden ns. päivittämistä ehdotetaan v. 2016. Peruskorjaamatta ovat vanha liikuntasalin (J-osa) sekä auditorio (L-osa). Viimeksi mainitun rakenteet ovat alkuperäiset ja tulee kunnostaa kiireellisenä. Näissä rakennusosissa mm. ilmastointilaitteistot ovat vanhoja eivätkä täytä nykyisiä julkisen yleisötilan vaatimuksia, ei myöskään ole lämmön talteenottoa ja auditorion lattiassa on vanha kokolattiamatto (terveysriski). J-osan tasakattomallista vesikattoa on korjattu vesivuotojen takia, rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja vesivuotojen estämiseksi vesikaton uusiminen on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 440 000 2017 835 000 2018 420 000 2019 1 400 000 2020+ 0 Sanssin koulu Sanssin koulun Tuunaisen siipi esitetään purettavaksi 2017, ko. rakennusosa on suljettu, poistettu käytöstä ja on kylmillään. Koiviston- ja Terijoen siivissä on Aron koulun väistötila vuosi 2016. Koiviston- sekä Terijoen siipien peruskorjauksiin varaudutaan tulevina vuosina.

Taloussuunnitelma 2017 2019 67 Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 510 000 2018 263 000 2019 1 052 800 2020+ 2 400 000 Lustilan koulu Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 36 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Pukkilan koulu Pukkilan koulun ns. asunto-osan (n.100 m 2 ) peruskorjaus sekä tilojen uudelleen järjestely. Peruskorjaus on tarpeen koska tilaan on suunnitteilla esiopetustila ja opetusryhmät ovat suurempia kuin nykyisin. Myös luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 100 000 2017 81 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Kainaston koulu Luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Myös piha-alueelle on ehdolla toiminnallisia muutoksia. Kainaston neuvolarakennukseen ehdotetaan ilmanvaihdon rakentamista. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 26 000 2018 35 000 2019 200 000 2020+ 0 Hyypän koulu Hyypän koulun yhteyteen on suunnitteilla lisätilaa esikoulun käyttöön. Lisärakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuokrattavalla viipaleratkaisulla, varaudutaan piha-rakentamiseen tarvittavilta osin v. 2016 Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus

Taloussuunnitelma 2017 2019 68 2016 40 000 2017 36 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Aron koulu (udisrakennus) Aron koulu rakennetaan uudisrakennuksena, tulevaisuuteen tähtäävä ja tarpeenmukainen uusi koulurakennus. Koulurakennuksen mitoituksessa on otettu huomioon kouluverkkoselvityksen mukainen tarve. Hanke ei kata muita rakennustarpeita. Rakentaminen on aloitettu syksyllä 2015 Rakentamisen alustava kustannusarvio on 6,5 milj.. Irtaimiston kustannusarvio on150 000 Liikuntasalille haetaan erillistä valtionavustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 4 950 000 2017 200 000 2018 0 2019 0 2020+ 0 Aninkoulu (iso rakennus) Rakennukseen on tehty kuntotutkimus. Rakennuksen kunnostus tehdään sivistyssektorin tarpeita varten, korjauksia isolle- ja pikkurakennukselle ehdotetaan tuleville vuosille Lukio Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 810 000 2018 0 2019 0 2020+ 250 000 Lukion loppuosa odottaa peruskorjausta. Rakennuksen ns. luokkaosa on jo ylittänyt peruskorjausiän. Korkean osan ikkunoita ehdotetaan huonokuntoisuuden vuoksi vaihdettavaksi aikaisemmin. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 75 000 2018 0 2019 2 500 000 2020+ 0 Kirjaston muutostyöt Kirjaston sisäinen laajennus sekä ilmastointijärjestelmään jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Laajennukselle haetaan valtionosuutta.

Taloussuunnitelma 2017 2019 69 Kirjaston eteen ehdotetaan myös pihajärjestelyjä. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 30 000 2018 550 000 2019 0 2020+ 0 Vapaa-aikakeskusalue Vapaa-aikakeskuksessa tehtäviksi ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. varastohallin rakentaminen, urheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston parantaminen, jalkapallokenttä, kuntoradan laajennus, squash-tilan kunnostus, urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen, Virkun kahvion ilmastoinnin tehostaminen. Muita ovat mm. yleisurheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston parantaminen, harjoituskentän muutostyöt, kuntoradan laajennus. Lisäksi esitetään myös pienhankemäärärahaa 20 000 / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 50 000 2017 560 000 2018 243 000 2019 20 000 2020+ 20 000 Sivistystoimen irtaimistojen jakosummat: Irtaimisto eri kohteille 50 000 / vuosi Aron koulu 2016 150 000 Lukio 2019 80 000 Kirjasto 2018 40 000 Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 200 000 2017 50 000 2018 90 000 2019 130 000 2020+ 50 000 Sotkan ulkoilualue TEKNINEN OSASTO Ampumahiihtostadionille keskeiselle rakennetaan kylmävarasto latukoneen, lumitykin ja moottorikelkkojen sekä muiden välineiden säilytykseen. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 50 000 Kaupungintalon korjaustyöt Kaupungintalon kuntotutkimuksen mukaiset toimenpiteet (mm. ulkoseinien puhdistus sammaleesta), sekä vesikaton korjauksia v. 2016. Valtuustosalin äänestysjärjestelmän ja akustiikan parantaminen / nykyaikaistaminen. Tulevia hankkeita on myös hissin uusiminen sekä ulko-alueelle polkupyörä-

Taloussuunnitelma 2017 2019 70 katos. Kaupungintaloon toteutetaan laajamittainen kuntokartoitus kuluvan syksyn aikana. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 45 000 2017 15 000 2018 95 000 2019 55 000 2020+ 57 000 Teknisen osaston keskusvarasto Keskusvaraston peruskorjaus sekä varastohallin rakentaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 0 2017 0 2018 0 2019 0 2020+ 287 000 Linja-autoasema kiinteistö Linja-autoaseman etelänpuolen ikkunat sekä ikkunoiden alapuolinen seinärunko on uusimisen tarpeessa, ilmastointikoneeseen lämmön talteenotto. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 0 2017 0 2018 0 2019 0 2020+ 295 000 Aravatalo kiinteistö Varaudutaan huoneistojen kunnostuksiin, keittiö sekä WC- ja pesutiloissa 15 000 / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 15 000 2017 15 000 2018 15 000 2019 15 000 2020+ 15 000 Rewellin kiinteistö Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa sekä rännivesikaivojen rakentaminen sekä ulkoseinän pinnoittaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 0 2017 0 2018 130 000 2019 0 2020+ 0

Taloussuunnitelma 2017 2019 71 Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Kasvavassa kiinteistöjen energiakustannuksissa kiinnitetään huomiota rakennuksien energiakulutuksen säästämistoimenpiteisiin. Toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. valaistuksen ohjauksia, kiinteistöautomatiikan nykyaikaistamista ym. vastaavia toimenpiteitä jotka edesauttavat pienentämään kasvavia energiakustannuksia. Toimenpiteet pyritään kohdentamaan suuria energiatarpeita käyttäviin kiinteistöihin. Paloasema Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 80 000 2017 80 000 2018 80 000 2019 80 000 2020+ 80 000 Paloaseman länsipään lattiapinta on uusimisen tarpeessa lisävaurioiden ehkäisemiseksi. Varaston laajennus sekä jätehuollon uudelleenjärjestely paloturvallisuussyistä ovat ajankohtaisia. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 0 2017 40 000 2018 160 000 2019 0 2020+ 0 Opintola Kiinteistöön tehdään laajamittainen kuntotutkimus kuluvan syksyn aikana. Ensi vuodelle ehdotetaan salaojituksen uusimista. Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa. Tilojen käyttötarpeiden selvittämiseksi käynnistetään hankesuunnitelman laatiminen sekä varaudutaan peruskorjauksen toteuttamiseen tulevina vuosina. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 55 000 2017 40 000 2018 140 000 2019 0 2020+ 0 Tekninen muut Pienhankkeet : Rakennusten ennalta arvaamattomiin korjauksiin varaudutaan, korjaustoimenpiteet toteutetaan teknisen johtajan päätöksellä. Määrärahan varaus mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisien vahinkojen tmv. korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen. Eri kiinteistökohteiden suunnittelu: Kaupunki omistaa merkittäviä kiinteistöjä joiden jatkokäytön (rakennushankkeen) valmistelu / hankesuunnittelu sekä myös kuntotutkimukset

Taloussuunnitelma 2017 2019 72 on tehtävä hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi, myös mahdolliset uusien rakennushankkeiden valmistelut. Kiinteistöt joissa on odotettavissa tulevina vuosina toiminnan muutoksia mm. Opintola (vanha kunnantalo), Sanssinkoulu. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 130 000 2017 130 000 2018 130 000 2019 130 000 2020+ 130 000 Teknisen osaston irtaimiston hankinta Määräraha on teknisen osaston perustoimintojen välttämättömiin laite- ja varustehankintoihin toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin sekä olemassa olevan varustuksen uusimiseen. ELINKEINOPALVELUT Toimitilapalvelujen eri kiinteistöjen kiinteistönhoito-, ruokahuolto- ja siivoustehtävien hoitamiseksi tarvittava laite- ja varustehankintojen määrärahavaraukset ovat teknisen lautakunnan vastuulla. Erityisesti keittiölaitteiden mahdollinen kiireellinen uusinta tuo suuria yksittäisiä kustannuksia. Määrärahaan vuodelle 2016 sisältyy välttämätön latukoneen hankinta liikuntapaikkojen hoitajien käyttöön sekä ympäristökoneen hankinta kunnallistekniikan eri tehtäviin. Kaupunginhallituksen ehdotus: 2016 295 000 2017 70 000 2018 70 000 2019 70 000 2020+ 70 000 Sanssinkartano Rakennuksen koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, sekä ulkomaalaus. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 0 2017 0 2018 0 2019 0 2020+ 140 000 Punaisen tuvan säilyttävä korjaus (Sanssinkartanon vieressä) Rakennuksen ulkolaudoitus sekä ikkunat ovat kiireellisen korjauksen tarpeessa, korjaustyö aloitettiin 2015. Myös rakennuksen saunaosasto sekä alakerran WC-tilat ovat korjauksen tarpeessa. Rakennukseen on syytä tulevaisuudessa toteuttaa myös täysimittainen peruskorjaus.

Taloussuunnitelma 2017 2019 73 Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 70 000 2017 0 2018 0 2019 0 2020+ 0 Hämes-Havunen Hämes-Havusen rakennukset ovat kunnostuksen tarpeessa, mm. kaikki vesikattopinnat ovat pahoin sammaloituneet, aittarakennus sekä tallirakennukset ovat liian alhaalla maan pintaan nähden, Rakennusten säilymisen kannalta ja vaurioiden ehkäisemiseksi esitetään toteutettavaksi ns. säilyttäviä korjaustoimenpiteitä. Korjauksille haetaan museoviraston avustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 25 000 2017 40 000 2018 35 000 2019 42 000 2020+ 42 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Näin saadaan pitkällä tähtäimellä parannettua katuverkoston kuntoa ja liikenneolosuhteita. Perusparannuskohteet perustuvat tehtyyn katujen kuntotutkimukseen. Seuraavaksi merkittävin perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuuskohteina rakennetaan kevyenliikenteenväylä Savikyläntielle välille Osmontie-Jukolantie. Kaupunginhallituksen esitys: 2016 206 000 2017 285 000 2018 285 000 2019 285 000 2020+ 285 000 Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus Varataan määräraha päällystysosuuteen kun asukkaat päällystävät asuntokatunsa teknisen lautakunnan päättämän periaatteen mukaisesti. Päällystetään katuja joiden päällyste purkautuu muodostaen herkästi ajoradalle vaarallisia kuoppia sekä kevyenliikenteenväyliä joiden päällysteen railot ja muu rikkoutuminen aiheuttaa kaatumisvaaroja ja talvella liukastumisia pinnan kaltevuuksien muutosten takia. Määrärahaa varataan päällysteiden peruskorjauksiin eri kohteisiin. Kaupunginhallituksen esitys: 2016 110 000 2017 110 000 2018 110 000

Taloussuunnitelma 2017 2019 74 2019 110 000 2020+ 110 000 Puistojen rakentaminen Leikkikenttien välineistö on vielä osaksi vanhaa ja täten on riskejä välineiden aiheuttamille onnettomuuksille. Talousarvioon varataan määräraha kalusteiden ja leikkivälineiden uusimiselle. Lisäksi leikkikenttien muita varusteita joudutaan lisäämään ja rakentamaan. Kaupunginhallituksen esitys: 2016 20 000 2017 20 000 2018 20 000 2019 20 000 2020+ 20 000 Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha Jokirantapuiston kevyenliikenteensillan rakentamiseen kaupungin rahoitusosuuteen sekä puiston kevyenliikenteen väylälle. OSAKEPÄÄOMA Kaupunginhallituksen esitys: 2016 220 000 2017 90 000 2018 90 000 2019 90 000 2020+ 90 000 Kaupunginhallituksen esitys: Määrärahavaraukset sopimuksiin perustuen seuraavasti. - muu varaus 20.000 2016 20 000 2017 20.000 2018 20.000 2019 20.000 2020+ 20.000 Suupohjan koulutuskuntayhtymän rakennus- ja laiteinvestoinnit Ammatillisen koulutuksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä välttämättömiin laiteinvestointeihin, kuntaosuus. Kaupunginhallituksen ehdotus 2016 53 535 2017 53 600 2018 53 600 2019 53 600 2020+ 53 600

Taloussuunnitelma 2017 2019 75 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot Viemäri verkoston vuotovesien vähentämiseksi laajennetaan hulevesiverkostoa. Suurin kohde on Filppulan alueen sadevesiviemäröinti. Vanhoilla alueilla on paljon vielä kiinteistöjä jotka ovat liittäneet salaoja- ja kattovesiä jätevesiviemäriverkostoon. Näille kiinteistöille tulee olla mahdollisuus eriyttää perus- ja hulevedet jätevedestä ja johtaa ne hulevesiverkostoon. Lisäksi jatketaan viemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vaurioitunut Talvitien pumppaamo. Kaupunginhallituksen esitys: 2016 395 500 2017 480 000 2018 480 000 2019 480 000 2020+ 480 000

Taloussuunnitelma 2017 2019 76 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. Paree -hanke jatkuu edelleen. Henkilöstölle on jaettu 10 euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä kolme kpl vuonna 2015. Niitä on lunastettu 324 kpl 16.11.2015 mennessä. Setelin arvo pidetään ennallaan. Varhaisen tukemisen -mallia hyödynnetään, kun seurataan henkilöstön jaksamista työssään. Henkilöstölle tehtiin toukokuussa 2014 työtyytyväisyyskysely. Tarkoitus on järjestää vastaava kysely kahden vuoden välein, joten seuraava kysely tehdään vuonna 2017. Henkilöstöhankintaa varten kaupungilla on käytössään Kuntarekry ohjelma, joka helpottaa hakumenettelyä sen eri vaiheissa. Henkilöstösäästötavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuosien 2014 2017 aikana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lomautuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Ohjausryhmän työtä on päätetty jatkaa toistaiseksi: ohjausryhmä seuraa paketin toteutumista ja tekee tarvittaessa siihen muutoksia. Johtoryhmä harkitsee kaikkien vapautuvien virkojen ja toimien täytön. Tapauskohtaisesti tutkitaan, voidaanko tehtävä täyttää sisäisesti. Sijaiskuluja pyritään vähentämään rajoittamalla sijaisten palkkaamista ja erityisesti 1 3 pv kestävissä sijaisuuksissa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää, vaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnan järjestämisen kannalta välttämätöntä. Toimintojen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden (SPK ja LLKY) kanssa. Luonnollinen poistuma kaupungilla Suupohjan seutupalvelukeskuksella sekä liikelaitoskuntayhtymässä pyritään hyödyntämään täysimääräisesti sisäisillä työjärjestelyillä. Kauhajoen kaupungin palveluksessa on arviolta 593 henkilöä 31.12.2015. Vakinaisia työntekijöitä on 453. Määräaikaisia työntekijöitä on yhteensä 140 henkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia on 56,sijaisia 24, avoimen viran hoitajia 1, muita työntekijöitä 50 ja työllistämistuella palkattuja 9 työntekijää. Teknisellä osastolla on 11 vakinaista tuntipalkkaista työntekijää.

Henkilöä Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2019 77 Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisesti työskentelee 48 henkilöä, ja sivutoimisesti 2 henkilöä. Virkoja on täyttämättä 38 kpl ja toimia 1 kpl. Henkilöstömäärältään suurin on sivistysosasto 74,0 %, toiseksi suurin on tekninen osasto 21,84 %,hallinto-osastolla on 3,9 % ja yhtestoimintalautakunnassa on 0,26 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärät, niiden lisäykset ja vähennykset on laskettu 31.12. tilanteen mukaan. Henkilöstö yhteensä v. 2015-2019 (virat ja toimet) 500,00 490,00 480,00 470,00 460,00 450,00 440,00 430,00 420,00 410,00 400,00 2015 2016 2017 2018 2019 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 488,7 484,7 484,7 484,7 Henkilöstö viroissa ja toimissa 31.12.2015 Tekninen osasto; 107,50 21,84% Hallintoosasto; 19,21 3,9 % Yhteistoimintal autakunta; 1,29 0,26 % Sivistysosasto; 364,15 74,0%

Taloussuunnitelma 2017 2019 78 Eläkkeelle Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa, tai on jo saavuttanut v. 2016 18 henkilöä v. 2017 18henkilöä v. 2018 21 henkilöä v. 2019 16 henkilöä Yhteensä 73 henkilöä Eläkeiän saavuttaminen ja henkilöstöpoistuma (henkilöä) vuosina 2015 2018 Vuosi 2015 toteutunut 2016 2017 2018 Yhteensä v. 2016-18 Eläkeiän saavuttajia 13 18 18 21 57 Eläkkeelle jääneet 6 v. 2015 joista välttämättä 7 14 13 21 48 täytettävä Henkilöstön vähennys 6 4 5 0 9 (henkilöä) Henkilöstövähennys (htv/ ta-vuosi) 4,2 3,5 3,83 0 7,33

Taloussuunnitelma 2017 2019 79 Nimike 2016 2017 2018 2019 Yht. Vastuualue Erityisluokan opettaja 1 1 Sivistys Erityisopettaja 1 1 Sivistys Hallintojohtaja 1 1 Hallinto-osasto Henkilöstösihteeri 1 1 Hallinto-osasto Hitsaaja, vanhempi 1 1 Tekninen/tuntipalkat Kaupunginjohtaja 1 1 Kaupunginhallitus Keittäjä 1 1 2 Tilapalvelut Kiertävä perhepäivähoitaja 1 1 2 Varhaiskasvatus Kirjastonhoitaja 1 1 2 Sivistys Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Sivistys Kirjastovirkailija 1 1 Sivistys Kirvesmies 2 1 3 Tekninen/tuntipalkat Kouluhuoltaja 2 2 Tilapalvelut Kulttuurisihteeri 1 1 Sivistys Kunnossapitopäällikkö 1 1 Tekninen Laitoshuoltaja 1 1 Tilapalvelut Lastenhoitaja 1 1 1 3 Varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja 2 2 Varhaiskasvatus Lukiokoulutuksen lehtori 1 1 Sivistys Mittaustyönjohtaja 1 1 Tekninen/tuntipalkat Oppilasasiainsihteeri 1 1 Sivistys Opistosihteeri 1 1 Sivistys Palvelusihteeri 1 1 Hallinto-osasto Palvelusihteeri 1 1 Tekninen Palvelusihteeri 1 1 Sivistys Perhepäivähoitaja 1 5 1 1 8 Varhaiskasvatus Perusopetuksen lehtori 2 2 1 5 Sivistys Perusopetuksen luokanopettaja 2 1 1 3 7 Sivistys Peruspalvelujohtaja 1 1 Hallinto-osasto Päivähoidon avustaja 1 2 1 4 Varhaiskasvatus Ryhmäperhepäivähoitaja 1 1 2 Varhaiskasvatus Tilahuoltaja 1 2 2 5 Tilapalvelut Toimistosihteeri 1 1 Hallinto-osasto Työnjohtaja 1 1 Tekninen Työpäällikkö 1 1 Tekninen Valvoja 1 1 Tekninen Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 Sivistys Varhaiskasvatuksen alue-esimies 1 1 Varhaiskasvatus Vastaava liikuntapaikkamestari 1 1 Tekninen 18 18 21 16 73 Vuosina 2016-2019 eläkeiän saavuttaa 73 henkilöä; eniten sivistyksen henkilöstöä 24, joista opetushenkilöstöä on 15, päivähoidon henkilöstöä on 22, joista perhepäivähoitajia on 8, teknisen henkilöstöä 11, tilapalvelujen henkilöstöä 10, ja hallinnosta eläkeiän saavuttaa 6 henkilöä.

Henkilöä Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2019 80 Arvio vanhuuseläkeiän täyttävien määrästä vastuualueittain vuosina 2016-2019 25 20 15 10 5 0 2016 2017 2018 2019 Tilapalvelut 2 1 4 3 Tekninen 3 3 2 3 Sivistys 7 5 6 6 Varhaiskasvatus 5 7 6 4 Hallinto-osasto 1 2 3 0 Huomioita osastojen henkilöstöstä Hallinto-osasto Hallinto-osaston työntekijöitten työpanos jakaantuu 1.1.2015 alkaen yhteistoimintalautakunnalle seuraavasti: Palvelusihteeri 11 % Arkistosihteeri 10 % Talouspäällikkö 5 % Toimistosihteeri 3 % Maaseututoimiston henkilöstöstä kolme työntekijää, jotka ovat Kauhajoen kaupungin palveluksessa, sijoittuvat naapurikuntiin (Isojoki, Karijoki ja Teuva). Maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueena naapurikuntien kanssa. Sivistysosasto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualueella henkilöstön määrä ja eläkkeelle jäävien tilalle rekrytointi arvioidaan aina päivähoidon kysyntään verraten. Päivähoidon henkilöstön määrästä ja pätevyydestä säädetään varhaiskasvatuslaissa sekä päivähoitoasetuksessa. Sivistyksen hallinto Sivistyksen hallinnon uudistusta jatketaan vuosien 2015 16 aikana.

Taloussuunnitelma 2017 2019 81 Perusopetus ja lukiokoulutus Mahdolliset opetushenkilöstön vähennykset voidaan hyödyntää eläköitymisten kautta. Nyt on kuitenkin tilanne sellainen, että eläköityvien opettajien virat tulee pääsääntöisesti täyttää, koska ikäluokkien koko edellyttää olemassa olevan henkilöstömäärän ylläpitämistä. Virkojen täyttöä on tarkasteltava aina oppilasmäärän mukaan. Henkilöstön palkkauksen tueksi pyritään saamaan aina mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta esim. opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualue Opetus- kulttuuriministeriön rahoittamaan Etsivän nuorisotyön hankkeeseen on saatu rahoitus, 60.000 kahden henkilön palkkaamiseen (sis. henkilöstökulut) ajalle 1.10.2014-30.9.2015. Hankkeeseen on saatu jatkoa ja lisärahoitusta ajalle 1.10.2015-30.9.2016. Kaupungin osuus hankkeelle on n. 15.000 /vuosi. Luvassa hankkeelle on ainakin vv.2016 2017 valtionapu, joka mahdollistaa erityisnuorisotyöllisen toimenpiteen kaupungin nuorisotyössä. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta edelleen 1.10.2016-30.9.2017. Liikuntapalveluissa erityisliikunnan suunnittelijan työpanosta on 35 % yleishallinnossa, kaupungin työhyvinvointihanke Pareessa. Vastaavasti liikuntapalveluiden hallintoa erityisliikunnan osalta korvaa vastaavan liikunnanohjaajan työpanos 35 % Virkusta. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä Kauhajoen kansalaisopisto 2016 Panula-opiston ja Kauhajoen kansalaisopiston hallinnollinen yhdistyminen 1.8.2016 alkaen. Yleinen ja seudullinen kulttuuritoimi (kulttuurisihteeri) säilyy Panula-opiston alaisuudessa. Kirjasto ja tietopalvelut Yhden henkilön eläköityessä kirjaston henkilöstömäärää arvioidaan uudelleen ja tarvittaviin toimintoihin pyritään löytämään ratkaisut sisäisin järjestelyin. Tekninen osasto Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Eläkkeelle vuosina 2016-2018 Vuonna 2016: Kunnallistekniikka/Kunnossapitopäällikkö Toimitilapalvelut/Työpäällikkö Toimitilapalvelut Valvoja Mittaustyönjohtaja Vuonna 2017:

Taloussuunnitelma 2017 2019 82 Työnjohtaja (50 %) Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työntekijöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Toimitilapalveluissa 1-3 päivän sijaisuudet hoidetaan siirtämällä henkilöstöä suuremmista yksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilöstöresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastolla on kuitenkin huomioitava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatkuvuus ennen kuin eläköitymiset toteutuvat. Osastolla vuodelle 2016 toteutunee henkilötyövuosien vähennyksenä kunnossapitopäällikön ja työpäällikön eläköityminen loppuvuodesta. Mittauspuolen työnjohtajien eläköityessä tarvittavat palvelut on suunniteltu hankittavaksi osittain ostopalveluna. Kunnallistekniikassa puisto/ulkoilualueiden määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät edelleen syyskuun loppuun mennessä vuonna 2016. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa syyskuusta 2013 alkaen toistaiseksi. Kaavoittaja jatkaa 80 %:n työajan tekemistä vuonna 2016. Rakennusvalvonta 1.7.2016 alkaen projektityöntekijä siirtyy tällä tietoa LLKY:n ympäristötoimeen hoitamaan maa-ainesasioita. Alustavasti on puhetta ollut jo vuodenvaihteesta mutta kaikki on kiinni ympäristöpuolen järjestelyistä. Työllistäminen Työllistämisen tavoitteena on työllisyyden edistäminen tarjoamalla työnhakijoille määräaikaisia työjaksoja. Mahdollisia toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ sekä muut työ- ja elinkeinotoimiston mahdollistamat työllistymistä edistävät palvelut. Suunnitelmat tehdään ja tavoitteet laaditaan jokaisen työllistettävän henkilön tarpeet yksilöllisesti huomioiden. Kaupungin yhteisistä työllistämisvaroista palkataan palkkatukityöhön pitkäaikaistyöttömiä sekä työelämästä syrjäytymisuhan olla olevia henkilöitä yhteistyössä kaupungin ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sekä mahdollisuuksien mukaan muiden työllistävien tahojen kanssa. Kaupungin palveluksessa olevan työnsuunnittelijan palveluja ja työpanosta myydään myös LLKY:lle.

Taloussuunnitelma 2017 2019 83 Kuntien velvollisuus on työllistää vähintään 300 pv työmarkkinatukea saaneita.

Taloussuunnitelma 2017 2019 84 KAUHAJOEN KAUPUNKI VIRAT JA TOIMET Kaupungin virat ja toimet 2015 V = Virkasuhteinen Vakanssit Täyttämättä Hall. kunta esittää V/T KH esitys V/T KH esitys V/T KH esitys V/T KH esitys V/T (Sisältää kaikki työ- ja virkasuhteiset, myös määräaikaiset, ei sijaisia) T = Työsuhteinen Virat Toimet Virat Toimet 2016 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Ts 2019 HALLINTO-OSASTO Yleinen hallinto Kaupunginjohtaja 1 V 1 Hallintojohtaja 1 V 1 Hallintosihteeri 0,55 V 0,55 Kaupunginjohtajan sihteeri 1 T 1 Arkistosihteeri 0,9 V 0,9 Toimistosihteeri 0,97 T 0,97-1 -1 Toimistosihteeri V 1 1 Palvelusihteeri 0,89 T 0,89-1 -1 Osastosihteeri V 1 1 Erityisliikunnan suunnittelija (Paree)0,35 35 % T 0,35 Monistamo Toimistosihteeri 1 T 1 Maataloustoimisto Maaseutupäällikkö 1 V 1 Maaseutuasiamies 1 V 1-1 Palvelusihteeri 2 V 2 Maaseutusihteeri 3 V 3 Matkailu Emäntä 0,6 T 0,6 Ruokamessut Messupäällikkö 1 T 1 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talouspäällikkö 0,95 V 0,95 Henkilöstösihteeri 1 V 1 Työnsuunnittelija 1 T 1 HALLINTO-OSASTO 19,21 12,4 6,81 0 0 0,0 0,0-1,0 0,0 0,0 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Peruspalvelujohtaja 1 V 1 Arkistosihteeri 0,1 V 0,1 Toimistosihteeri 0,03 T 0,03 Palvelusihteeri 0,11 T 0,11 Talouspäällikkö 0,05 V 0,05 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA 1,29 1,15 0,14 0 0 0 0 0 0 0 SIVISTYS Muutokset / perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet VARHAISKASVATUS Toimistosihteeri 1,93 T 1,93 Varhaiskasvatusjohtaja 1 V 1 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 2 T 3 1 Varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 V 4 Varhaiskasvatuksen alue-esimies 0 V 1 1 Lastentarhanopettaja 14 T 14 Lastentarhanopettaja 1 78,43 % T 1 Lastentarhanopettaja 1 50 % T 1-0,5-0,5 Vastaava lastentarhanopettaja 5 T 5 Lastenhoitaja 31 T 31 Lastenhoitaja 3 78,43 % T 3 Päivähoidon avustaja 9 T 9 Päivähoidon avustaja 1 50 % T 1-0,5 Kiertävä perhepäivähoitaja 3 T 3 Kiertävä perhepäivähoitaja 1 50 % T 1 Perhepäivähoitaja 34 T 34 Ryhmäperhepäivähoitaja 3 T 3 Kolmiperhepäivähoitaja 1 T 1 Varhaiskasvatus yht. 115,93 6,00 111,93 1,00 1,00-0,5-0,5-0,5 0 0

Taloussuunnitelma 2017 2019 85 MUU SIVISTYSTOIMI Sivistysjohtaja 1 V 1 Opetuspäällikkö 0 V 1 1 Osastosihteeri 1 V 1 Toimistosihteeri 1 T 1 Koordinaattori 1 T 1 Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5 Toimistosihteeri 1 T 1 Toimistosihteeri 0,07 0,07 % T 0,07 Toimistosihteeri 1 82,76 % T 1 Koulusihteeri 3 T 3 Koulusihteeri 1 60 % T 1 Opistosihteeri 2 T 2 Oppilasasiain sihteeri 1 V 1 Koulukuraattori 4 T 4 Lukiokoulutuksen rehtori 1 V 2 1 Perusopetuksen rehtori 3 V 3 Kansalaisopiston rehtori 0 V 1 1 Musiikkiopiston rehtori 1 V 1 Apulaisrehtori 1 V 1 Perusopetuksen luokanopettaja 45 V 58 13 Päätoiminen tuntiopettaja 14 V 14 Päätoiminen tuntiopettaja 1 87,93 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 81,63 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 94,18 % V 1 Esiluokanopettaja 1 V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 83,33 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 7 82,61 % V 7 Sivutoiminen tuntiopettaja 1 V 1 Erityisopettaja 7 V 7 Erityisluokanopettaja 10 V 11 1 Perusopetuksen lehtori 32 V 45 13 Oppilaanohjaaja 2 V 2 Lukiokoulutuksen lehtori 12 V 17 5 Koulunkäyntiohjaaja 8 T 8 Koulunkäyntiohjaaja 1 50,32 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 1 60,78 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 10 83,66 % T 10 Koulunkäyntiohjaaja 2 83,70 % T 2 Koulunkäyntiohjaaja 1 86,27 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 2 88,89 % T 2 Koulunkäyntiohjaaja 1 94,12 % T 1 Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 T 1 Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 94,77 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 8 T 8 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 2 88,89 % T 2 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 91,50 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 94,12 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 94,77 % T 1 Aamu- ja iltapäivätoim.ohjaaja 4 T 4 Kouluavustaja 1 T 1 Kouluavustaja 1 78,43 % T 1 Kouluavustaja 1 91,50 % T 1 Kansalaisopiston opettaja 3 V 3 Kansalaisopiston yhdysmies 2 14,0 % T 2 Musiikkikoulun opettaja 3 V 4 1 Musiikkikoulun opettaja 1 81,70 % V 1 Musiikkikoulun opettaja 1 89,87 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 26,09 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 36,22 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 53,61 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 2 60,87 % V 2 Päätoiminen tuntiopettaja 1 89,87 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 V 1 Sivutoiminen tuntiopettaja 2 V 2 Kirjastotoimenjohtaja 1 V 1 Kirjastonhoitaja 2 T 2 Kirjastovirkailija 7 T 7 Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 V 1 Kulttuurisihteeri 1 T 1 Palvelusihteeri 1 T 1-1 Erityisliikunnan suunnittelija 0,65 65,0 % T 0,65 Vastaava nuorisotyöntekijä 1 T 1 Nuoriso-ohjaaja 2 T 2 Erityisnuorisotyöntekijä 1 T 1 Etsivä nuoristyöntekijä 2 T 2 Vastaava liikunnanohjaaja 1 T 1 Vastaava uimaopettaja-valvoja 1 T 1 Uinninvalvoja-ohjaaja 1 T 1 Muu siv.toimi yht. 248,22 0 199 85,22 36 0 0 0-1 0 0 Sivistyst. Yht 364,15 0,00 205,00 197,15 37,00 1,00-0,5-0,5-1,5 0,0 0,0

Taloussuunnitelma 2017 2019 86 TEKNINEN Ympäristöjohtaja 0 V 1 1-1 -1 Tekninen johtaja 1 V 1 Työpäällikkö 1 V 1-1 Kunnossapitopäällikkö 1 V 1 Kiinteistöpäällikkö 1 V 1 Työnjohtaja 1 T 1 Työnjohtaja 1 50 % T 1-0,5 Valvoja 1 T 1-1 -1 Kunnallistekniikan työnjohtaja 1 T 1 Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5 Kaavoittaja 1 80 % V 1 Rakennustarkastaja 3 V 3 Projektityöntekijä 1 T 1-1 -1 Palvelusihteeri 2 T 2 Suunnittelija 1 T 1 Osastosihteeri 1 V 1 Asuntosihteeri 1 V 1 Toimistosihteeri 1 T 1 Siivoustyönjohtaja 1 T 1 Siivoustyönohjaaja-tilahuoltaja 1 T 1 Ruokapalvelupäällikkö 1 T 1 Ravitsemustyönjohtaja 1 T 1 Emäntä 1 T 1 Apuemäntä 1 T 1 Ruokapalveluvastaava 1 T 1 Keittäjä 22 T 22 Keittiöapulainen 3 T 3 Ravitsemistyöntekijä 4 T 4 Ruoka-autonkuljettaja 2 T 2 Kouluhuoltaja 6 T 6 Tilahuoltaja 22 T 22 Laitoshuoltaja 2 50 % T 2 Laitoshuoltaja 1 78,4 % T 1 Laitoshuoltaja 3 T 3 Siivoustyönohjaaja-laitoshuoltaja 1 T 1 Talonmies 2 T 2 Talonmies 1 30,2 % T 1 Kiinteistönhoitaja 4 T 4 Hallimestari 1 T 1 Vastaava liikuntapaikkamestari 1 T 1 Liikuntapaikkamestari 1 T 1 Laitosmies 1 T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 21,40 % T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 13,07 % T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 3,00 % T 1 Varastonhoitaja 1 T 1 Tekninen yht 107,5 11,0 97,5 1,0 0,0-3,0-3,0-1,5 0 0 Muutokset yhteensä -3,5-3,5-4,0 0,0 0,0 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 229,55 301,60 38,0 1,0 488,7 488,7 484,7 484,7 484,7 Muutos (%) -0,7-0,7-0,8 0,0 0,0

Taloussuunnitelma 2017 2019 87 LIITTEET Taloussuunnitelman ja vuotuisen talousarvion valmistelu- ja käsittelytapa Valtuusto - määrittelee kaupungin perustehtävän, vision, arvot sekä strategiset menestystekijät - hyväksyy päävastuualueiden (kaupunginhallituksen ja lautakuntien) tuloskortit sisältäen perustehtävän, kriittiset menestystekijät, strategiset tavoitteet sekä talousarviovuoden tulostavoitteet - määrittelee talousarviovuoden tavoitteet hyväksyen tavoitteisiin sidotut määrärahat - päättää vakinaisesti perustettavista viroista ja myöntää määrärahat vakinaisen työsuhteen perustamiseen - myöntää vastuualueille määrärahat nettomääräisinä ja hyväksyy hankekohtaisesti määrärahat investointihankkeisiin - päättää yksityisen kuntalaisen avustamisen perusteista, jos meno on valtionosuuden ulkopuolista menoa - antaa muita mahdollisia toiminnallisia velvoitteita. Valtuuston vahvistettua talousarvion ja taloussuunnitelman Kaupunginhallitus päättää: - antaa hallintokunnille ohjeet lopullisen vuotuisen käyttösuunnitelman laatimisesta ja talousarviomäärärahojen jaosta - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion alaistensa tulosalueiden osalta - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron alaistensa vastuualueiden välillä siten, että ao. tukiyksikölle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarvioita aliteta. Tehdyt siirrot perusteluineen on esitettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä - valtuustoon nähden sitovan määrärahan muodostavat rahoitusosassa korko- ja muiden rahoitusmenojen ja antolainojen yhteismäärä - kaupunginhallitus voi kokonaismäärärahan puitteissa päättää antolainan myöntämisestä ja tarvittaessa lainan ottamisesta kaupungille Lautakunta: - antaa johtokunnille ohjeet lopullisen käyttösuunnitelman laadinnasta ja myönnettyjen määrärahojen jakamisesta eri menokohdille ottaen huomioon kaupunginhallituksen antamat yleisohjeet - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion niiden lukujen osalta, joiden toiminta ei ole johtokuntien toimialueella - käsittelee yhteisöjen hanke- ja toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa siltä osin kun käsittely ei kuulu johtokunnalle - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä lautakunnassa käsiteltäviä lukuja koskevat kylätoimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron vastuualueiden välillä siten, että ao. palvelulohkolle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarviota aliteta. Tehdyt siirrot on perusteluineen esitettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

Taloussuunnitelma 2017 2019 88 Johtokunta päättää: - laatii lopullisen käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja ottaen huomioon annetut ohjeet - käsittelee yhteisöjen toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen ja lautakunnan antamien ohjeiden puitteissa - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä hallinnonalaa koskevat kylätoimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

Taloussuunnitelma 2017 2019 89 Lisätietoa Asukasluku: 31.12.2014 virallinen asukasluku

Taloussuunnitelma 2017 2019 90