UUSIKAUPUNKI VARTSAARI RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Kuva Pekka Alho UUSIKAUPUNKI VARTSAARI RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS SAARELAN RANTA-ASEMAKAAVA Selostus koskee 10.6.2013 päivättyä asemakaavaehdotusta Vireilletulo: 28.2.2013 Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1. Tunnistetiedot... 4 1.2. Kaava-alueen sijainti... 4 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4. Ranta-asemakaavan tilaaja ja laatija... 4 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Ranta-asemakaava... 5 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4. Maanomistus... 8 3.2. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 9 3.2.1. maakuntakaava... 9 3.2.2. Yleiskaava... 9 3.2.3. Rantakaava... 9 3.2.4. Rakennusjärjestys... 10 3.2.6. Rakennuskiellot... 10 3.2.6. Pohjakartta... 10 Alueen pohjakartan MK 1:2000 on laatinut Juhani Huttunen.... 10 Kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.... 10 Pohjakartan hyväksyi Uudenkaupungin kiinteistöinsinööri Johan Mikola.... 10 Hyväksymispäivämäärä: 11.6.2013.... 10 3.2.7. Alueen olevat selvitykset ja inventoinnit... 10 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1. Osalliset... 11 4.3.2. Vireilletulo... 11

4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 11 4.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet... 11 4.5. Ranta-asemakaavan ratkaisu ja perusteet... 12 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen... 12 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1. Kaavan rakenne... 13 5.1.1. Mitoitus... 13 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3. Aluevaraukset... 14 5.3.1. Korttelialueet... 14 5.3.2. Muut alueet... 14 5.4. Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 14 5.4.2. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.3. Kaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön... 15 5.4.4. Kaavan vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 15 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 15 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 5.7. Nimistö... 15 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta... 16 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot 1.2. Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava koskee: Kunta: Uusikaupunki 895 Kylä: Vartsaari 534 Tilat: osaa tilasta Porohaka 1-93 Petäjä 1-96 osaa tilasta Leppäranta 1-97 Suunnittelualue sijaitsee Vartsaaren kylän läheisyydessä, noin 21 kilometrin etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta etelään ja noin 13 kilometrin etäisyydellä Taivassalon keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen pohjoispuolitse kulkee Kutkumaantie. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,7 ha. 4 Suunnittelualueen sijainti. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavan nimi on Saarelan ranta-asemakaava. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueella sekä ympärivuotista että loma-asumista. 1.4. Ranta-asemakaavan tilaaja ja laatija Tilaajat: - Arto Vannesluoma - Maria ja Juha Penkkala Laatija: REJLERS OY Antinkatu 15 B 28100 Pori www.rejlers.fi

5 6 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 1. Seurantalomake 2. Ranta-asemakaava 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Luonto-, linnusto- ja liito-oravaselvitys 5. Viitasammakkoselvitys 6. Emätilaselvitys 7. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 8. Ehdotusvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen (lisätään myöhemmin) - Vireille tulo: 28.2.2013 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä: 28.2.-28.3.2013 - Valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä: 2.5.-3.6.2013 - Kaavaehdotus nähtävänä: - Hyväksymispäätös: Täydennetään prosessin edetessä. 2.2. Ranta-asemakaava Omarantaisten rakennuspaikkojen lukumäärä Kuutniemenaukossa kasvaa kahdella. Suunnittelualueelle osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO) ja loma-asuntojen korttelialue (RA-2). Muu kaava-alue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi sekä vesialueeksi. Loma-asumiseen osoitetun rakennuspaikan kerrosluku on I ja ympärivuotisen asumisen rakennuspaikan Iu½. Rakennusoikeus loma-asumisen rakennuspaikalla on 220 k-m 2 ja ympärivuotisen asumisen rakennuspaikalla 300 k-m 2. Ilmakuva Maanmittauslaitos. 3.1.2. Luonnonympäristö Alue on kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta kalliokohoumaa (6 m mpy) alueella 1:97, peltoa ja entistä, nyt osin vankkapuustoista hakamaata, jossa kuusettuneita kohtia lukuun ottamatta on kenttäkerroksessa enemmän niittykasveja kuin varsinaisia metsäkasveja. Pohjoispuoliselta Mari-nimiseltä vainiolta tulee runsasvetinen oja (rajalla 1:97 / 1:96). Rannat ovat leveästi ruoikoituneet (vyöhykkeen leveys > 60 m); paikoin ruoikko on edennyt saarekkeisesti. Loma-asumisen rakennuspaikan pinta-ala on 17000 m 2 ja ympärivuotisen asumisen rakennuspaikan 12000 m 2. 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoiman saaneesta kaavan hyväksymispäätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Kuutniemenaukon pohjoisrannalla. Alueen pohjoispuolitse kulkee Kutkumaantie, joka liittää alueen Vartsaaren kylätaajamaan. Suunnittelualue koostu pellosta, vesijättömaasta ja hakamaasta. Alue on kokonaisuudessaan rakentumaton. Alueen halki kulkee oja ja sähkölinja. Kiinteistöä 1:96 Pekka Alho.

7 8 Luonnonarvot Kasvillisuus-selvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, eikä uhanalaisten lajien esiintymiä, vaikka niitä tavataankin toisaalla Vartsaaren alueella. Linnustokartoituksen perusteella alueella ei esiinny erityisen arvokasta tai runsasta lintulajistoa. Viitasammakkokartoituksen perusteella Kuutniemenaukon itäosissa ei vaikuttaisi esiintyvän viitasammakkoa, ainakaan kartoitusvuonna 2013. Alueelle tehtyjen selvitysten mukaan alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. 2008, 2010, 2012 ja 2013 tehtyjen selvitysten perusteella on vaikea nähdä luontoarvoihin perustuvia esteitä kaavoittamisesta esim. lomarakentamiseen. Työpaikat, elinkeinotoiminta Metsäalueet ovat talousmetsäkäytössä ja kiinteistö 1:93 pääasiallisesti viljelyskäytössä. Virkistys Alueen luonnonympäristö tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet, kuten kalastus, uiminen, veneily, marjastaminen ja retkeily. Liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolitse kulkee Kutkumaantie, joka liittyy noin kilometrin päässä suunnittelualueesta itään Taivassalontiehen 196, jonka kautta pääsee Lokalahteen, Uudenkaupungin kaupunkiin ja Taivassaloon. Kutkumaantie on sorapäällysteinen. Ainoa oleellinen asia on liito-oravahavainnon perusteella tehty rauhoitus, sen keston määrittäminen ja suhde lomarakentamiseen. Kumpare jonka itäreunassa kiistanalainen haapa sijaitsee, on rakennuspaikaksi luontevin ja luultavasti ainoa mahdollinen muiden rakentamisen edellytysten täyttymiseksi. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Väestö Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä vakituista asumista. Suunnittelualueen pohjoispuolitse kulkeva Kutkumaantie Pekka Alho. Rakennuskanta Suunnittelualue on rakentumatonta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai inventoituja muinaismuistokohteita. Maisema kiinteistölle 1:93 Pekka Alho. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee sisäsaaristossa, mantereella, ja se on yleiskaavassa osoitettu kyläkeskuksen alueeksi. Alue kuuluu yleiskaavan loma-asutuksen mitoitusluokkaan I, 4 las / rantakm tai 1 las / 3 ha maa-aluetta. Vartsaaren kyläkeskus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Palvelut Alueen sisällä ei ole palveluita. Yhteiskunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Lokalahden keskustassa n. 6 km:n päässä pohjoisessa. Tekninen huolto Alueella on sähköverkko. Vesi- ja viemäriverkoston pääväylä sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaan ranta-alueilla tulee wc-vesille olla umpikaivo, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai muu puhdistusteholtaan vastaava käsittely. Kiinteistöjen on liityttävä järjestettyyn jätehuoltoon. Vapautusta liittymisestä voi anoa ympäristölautakunnalta. 3.1.4. Maanomistus Alue on yksityisessä omistuksessa.

3.2. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 3.2.1. maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, joka on vahvistettu 20.3.2013 Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien osalta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalous-/retkeily-/virkistysalueeksi (MVR). 9 3.2.4. Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys määrittää rakentamista kunnan alueella. Rakennusjärjestys on hyväksytty Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa 15.2.2002. Siinä rantoja koskevaa rakentamista säädellään kohdassa 5. 3.2.6. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3.2.6. Pohjakartta Alueen pohjakartan MK 1:2000 on laatinut Juhani Huttunen. 10 Kartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Pohjakartan hyväksyi Uudenkaupungin kiinteistöinsinööri Johan Mikola. Hyväksymispäivämäärä: 11.6.2013. 3.2.7. Alueen olevat selvitykset ja inventoinnit Alho, Pekka/Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut. Viitasammakkoselvitys. Uusikaupunki, Lokalahti, Kuutniemenaukko. 2013 Alho, Pekka/Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut. Luontoselvitys kaavoitusta varten. Uusikaupunki, Lokalahti, Vartsaari. 2012. Mäkelä, Petteri. Selvitys liito-oravista Uudenkaupungin Kuutniemenaukolla. 2012. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. 3.2.2. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu 14.12.1992 hyväksyttyyn Uudenkaupungin yleiskaavaan. Alue on osoitettu kokonaisuudessaan kyläkeskuksen alueeksi (AT). Alho, Pekka/Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut. Liito-oravan esiintyminen Uudenkaupungin Lokalahden Kuutniemenaukon pohjoisella rannalla. Kartoitus ja lausunto. 2010. Alho, Pekka/Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut. Liito-oravan esiintyminen Uudenkaupungin Lokalahden Kuutniemenaukon pohjoisella rannalla. Kartoitus ja lausunto. 2008. Hinneri, Sakari. Kasvillisuusselvitys. Uusikaupunki, Vartsaari. 2012. Autio, Antti/Rejlers Oy. Emätilaselvitys. Saarelan ranta-asemakaava. 2012. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Hankkeen lähtökohtana on kahden uuden omarantaisen rakennuspaikan osoittaminen Kuutniemenaukon rannalle. Alueella ei ole ranta-asemakaavaa. Noin puolet rakentamisesta pyritään osoittamaan loma-asumiselle ja puolet ympärivuotiselle asumiselle, jolloin rakentaminen voidaan ratkaista ranta-asemakaavalla. Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta. 3.2.3. Rantakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelun käynnistämisestä päätettiin Uudenkaupungin teknisessä lautakunnassa 5.2.2013 18.

4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset, alueen käyttäjät ja yhteisöt - Uudenkaupungin kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Varsinais-Suomen liitto - Sekä muut, joita hanke saattaa koskea 4.3.2. Vireilletulo Vireille tulo: 28.2.2013 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan yhtä aikaa kaavan valmisteluaineiston kanssa nähtäville. Täydennetään kaavaprosessin edetessä: OAS oli nähtävillä 28.2.-28.3.2013 Kaavaluonnos oli nähtävillä 2.5.-3.6.2013 Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.201v 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 18.1.2013 järjestettiin Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ranta-asemakaavaan liittyen. 4.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet Alueelle laaditaan ensimmäinen kaava noudattaen Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaista rakentamisen määrää ja sijoittumista ranta-alueille. Kunnan tavoitteet Kunnan rakennusjärjestyksessä annetaan seuraavia tavoitteita ranta-alueiden suunnittelulle. Rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Maa- ja metsätalouden lisäksi aluetta voidaan käyttää asumiseen, matkailuun, retkeilyyn ja haja-asutusluonteiseen pysyvään asumiseen. Yleiskaavassa alue on osoitettu kyläkeskuksen alueeksi. Alueella ei ole suojeluohjelmia, jotka ohjaisivat suunnittelua. Kaavoituksen tavoitteena on päivittää alueen toimintoja maakuntakaavan ja yleiskaavan suunnittelumääräyksiä noudattaen. 11 Kaavoituksessa tulee tutkia, että suunniteltu loma-asuntorakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; luonnonsuojelu, maisemaarvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen, sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. MRL 73 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on riittävän tonttitarjonnan varmistaminen Uudenkaupungin alueella, alueen mahdollisten luontoarvojen vaaliminen sekä rakentamisen ohjaaminen niin, ettei siitä aiheudu haittaa vesistölle tai maisemalle. Osallisten tavoitteet Toisen maanomistajan päätavoitteena on tilan osoittaminen kaavoituksella ympärivuotiseen asumiseen ja toisen maanomistajan päätavoitteena on tilan osoittaminen loma-asumiselle. 4.5. Ranta-asemakaavan ratkaisu ja perusteet Rakennuspaikkojen lukumäärä lisääntyy kahdella. Suunnittelualueelle osoitetaan yksi loma-asumisen rakennuspaikka ja yksi ympärivuotisen asumisen rakennuspaikka. Suunnittelualueelle osoitetaan yksi korttelialue, jonka tontti 1 osoitetaan loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) ja tontti 2 erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1). Perusteluita vakituisen asumisen sijoittumiselle ja määrälle: Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu kyläkeskuksen alueeksi (AT). Suunnitteluratkaisu noudattaa Uudenkaupungin yleiskaavaa. Yhteiskunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Lokalahden kylässä noin 6 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa tieyhteyksiä pitkin. Koulukuljetusten yms. järjestämisestä ei synny merkittäviä kustannuksia, koska etäisyys keskustaan on vain n. 6 km. Alueella on sähköverkko. Vesi- ja viemäriverkoston pääväylä sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alueen teknisen huollon mahdollisuudet ovat hyvät. Loma-asumiseen osoitettujen rakennuspaikkojen kerrosluku on I. Erillispientalojen tonttien kerrosluku on I ½. Loma-asumisen rakennuspaikan kerrosluku on kaupungin rakennusjärjestyksen mukainen. Vakituiseen asumiseen rakennettavien erillispientalojen mallit ovat nykypäivänä I ½ -kerroksisia. Rakennuspaikkojen koko on vähintään 5000 m 2 Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti. 4.5.1. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Luonnosvaiheessa lausunnon antoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Luonnosvaiheessa ei annettu mielipiteitä. Tiivistelmä lausunnosta ja vastine ovat esitetty liitteissä (LIITE 6). 12

5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan pinta-ala on 5,7 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA): 1,7 ha Erillispientalojen korttelialuetta (AO-1): 1,7 ha Maa- ja metsätalousaluetta (M): 2,3 ha 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueen ranta-alueet on kaavoitettu perinteisesti omarantaisiksi rakennuspaikoiksi rantaviiva ja /pinta-ala sekä vapaan rannan osuus huomioiden. Alueelle osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kaavoituksen aloitusvaiheessa on suunnittelualueelle laadittu emätilaselvitys, joka on liitteenä LIITE 5. Emätilalaskelmassa on käytetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaista mitoituslaskelmamenetelmää. MAAKUNTAKAAVA Mitoitusluokka 2: 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40 % Alueelle on kohtalainen saavutettavuus väestön painopistealueilta. Lisäksi tehokkuusluokkaan kuuluu hyvän saavutettavuuden päässä Helsingin kaupunkiseudulta olevia alueita. - Alueelle on vähintään kiinteä yhteys lossien välityksellä tai säännöllinen yhteysalusliikenne. - Alue on linja-autoliikenteen tai saaristoalueella yhteysalusliikenteen vaikutuspiirissä. Ranta-alueiden tulee sijaita siten, etteivät ne kilpaile taajamatoimintojen kanssa. Saaristossa ranta-alueet ovat kunnan pääsaariin kuuluvissa mantereisissa saarissa. - Rantojen tulee sijaita avoimia tai puoliavoimia vesistönosia vastaan tai olla suurien suljettujen vesistönosien avoimia selkiä vastaan. - Rantojen tulee olla mannerrantaa tai mantereisten saarten rantaa. - Peitteisyyden tulee olla hyvä. - Alueet eivät saa sijaita luonnonsuojelun intressialueen välittömässä läheisyydessä. - Järvien tulee kuulua osana suurempaan yhtenäiseen vesistöalueeseen. YLEISKAAVA Emätilaselvityksen alueet kuuluvat 14.12.1992 hyväksyttyyn Uudenkaupungin yleiskaavaan. Yleiskaava määrittää loma-asutuksen mitoituksessa käytettävät mitoitusperusteet osa-alueittain. Emätilaselvityksen alueet kuuluvat yleiskaavassa mitoitusvyöhykkeeseen: I: 4 las / rantakm tai 1 las / 3ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Saarelan emätila on pinta-alaltaan 18.8 ha. Rakennusoikeus yleiskaavan pintaalaperusteista mitoitusta käyttäen antaa emätilan alueelle 6 rakennuspaikkaa. Tämän johdosta käytetään MRL:n mukaista rantaviivaan perustuvaa mitoitusta, joka mahdollistaa 2 rakennuspaikkaa. SAARELAN EMÄTILA Suunnittelualueen tilat Porohaka 1:93, Petäjä 1:96 ja Leppäranta 1:97 kuuluvat vuonna 1923 rekisteröityyn Saarelan emätilaan. Emätilalaskelman mukaan Saarelan emätilan alueelle voidaan sijoittaa 2 rakennuspaikkaa. Alue on tällä hetkellä rakentumaton. Kaavaratkaisu ei myöskään ole ristiriidassa mitoitusvyöhykkeen 60 % vapaan rantaviivan vaatimuksen kanssa. 13 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset 5.4. Kaavan vaikutukset Ranta-asemakaavalla on pyritty suunnittelemaan laadukkaita rakennuspaikkoja vapaaajan käyttöön ja vakituiseen asumiseen alueen ominaispiirteitä hyödyntäen ja ympäristön erityisarvot huomioiden. Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, mukaisesti. Asetuksella ehkäistään lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, kiinteistön on liityttävä kaupungin vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi myöntää ympäristö- ja lupalautakunta. Näin voidaan arvioida, että kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen ei myöskään vaaranna vesiympäristöä. 5.3.1. Korttelialueet LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen enintään 100 k-m 2 lomaasunnon, yhden enintään 25 k-m 2 saunarakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 vierasmajan, yhden enintään 40 k-m 2 venevajan sekä kaksi talousrakennusta. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti luvulla. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen enintään 150 k-m 2 omakotitalon, yhden enintään 25 k-m 2 saunarakennuksen, yhden enintään 25 k-m 2 vierasmajan, yhden enintään 40 k-m 2 venevajan sekä kaksi talousrakennusta. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti luvulla. 5.3.2. Muut alueet MAA- JA METSÄTALOUSALUE Alueella ei ole rakennusoikeutta. 5.4.1. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ranta-asemakaava-alue sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä Lokalahden kylän palveluista ja noin 1 km:n etäisyydellä Vartsaaren kylätaajamasta. Uudenkaupungin yleiskaavassa suositellaan vakituisen asumisen sijoittamista asemakaavoitetulle keskusta-alueelle tai kylätaajamiin. Vakituisen asumisen osoittaminen asemakaavoittamattomalle alueelle hajauttaa jonkin verran tätä tavoitetta, vaikkakin alue on yleiskaavassa osoitettu kokonaisuudessa kyläkeskuksen alueeksi. Kaavalla osoitettavan vakituisen asumisen määrä on kuitenkin vähäistä ja alueen sijainnillinen saavutettavuus lähellä palveluja on hyvä. Näin ollen voidaan todeta, että vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen jäävät vähäisiksi. 5.4.2. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaavan määräyksissä on huomioitu uudenkaupungin rakennusjärjestys ja Uudenkaupungin yleiskaavan määräykset koskien rakennusten sijoittelua ja rakennustyyliä rantavyöhykkeellä. Näin ollen voidaan todeta, että ranta-asemakaavalla on pyritty muodostamaan mahdollisimman yhtenäinen kaupunkikuvallinen ilme naapurialueiden kanssa. 14

15 16 Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, mukaisesti. Asetuksella ehkäistään lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, kiinteistön on liityttävä kaupungin vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi myöntää ympäristö- ja lupalautakunta. Näin ollen voidaan arvioida, ettei kaava synnytä merkittäviä vaikutuksia teknisen huollon osalta. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on astunut voimaan. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen valvoo alueen rakentumista sekä muita MRL 128 mukaisia toimenpiteitä. 5.4.3. Kaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön. 5.4.4. Kaavan vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, mukaisesti. Asetuksella ehkäistään lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, kiinteistön on liityttävä kaupungin vesijohtoon ja viemäriin, ellei liittymisestä ole myönnetty vapautusta. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi myöntää ympäristö- ja lupalautakunta. Näin voidaan arvioida, että kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutuminen ei vaaranna vesiympäristöä. Rakentamista on ohjattu Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä noudattaen niin, että rakennusten sijoittelussa pyritään maiseman luonnonmukaisuus säilyttämään. Myös rakennusten etäisyydet rantaviivasta on määritetty Uudenkaupungin rakennusjärjestyksen määräyksien mukaisesti. Porissa 10.6.2013 Otto Arponen arkkitehti, SAFA Avustava suunnittelija: Antti Autio insinööri AMK REJLERS Oy Kaava-alueen läheisyydessä on rakentuneita rannanosia, joten voidaan todeta, että kaavan vaikutukset maisema-arvoihin jäävät vähäisiksi. Suunnittelualueelle on laadittu viitasammakkoselvitys. Selvitys tehtiin 2013 huhti- ja toukokuun vaihteessa, jolloin ilmat olivat hyvät ja lämpimät. Kartoituksen perusteella Kuutniemenaukon itäosissa ei vaikuttaisi esiintyvän viitasammakkoa. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla synny häiriötekijöitä. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 2. 5.7. Nimistö Alueelle ei tule uusia nimiä.