1 (11) Eveliina Eteläkoski / EE DA:411/2015 K3008 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN ALA-LEMUSSA - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy kaavatyön kuluessa. 1 Aloite Lemon kartano Oy 2 Suunnittelualue 3 Lähtötiedot Lähtötilanne Osayleiskaava-aluetta rajaavat pohjoisessa Lemuntie ja Yli-Lemun puistotien linjaus, idässä voimassa olevaan Lemunniemen osayleiskaavaan merkitty Yli-Lemun asuinalue, etelässä Kuusistonsalmi ja lännessä voimassa olevaan Lemunniemen osayleiskaavaan merkitty Ala-Lemun asuinalue. Kaava-alue saattaa tarkentua työn aikana. Lemunniemen osayleiskaavan muutos keskeisellä asuinalueella Yli-Lemusta Auvaisbergiin on myös vireillä. Osayleiskaavan muutokset tehdään osittain rinnakkain. Osayleiskaavatöiden rajaukset ovat liitteenä. Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009. Se tuli voimaan vuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin 5.000 asukkaan pientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestä osayleiskaavan mukaisella rakentamisella 3 500 5 000 asukkaan alue. Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä 2012. Lemunniemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa. Lemunniemen kerros- ja pientaloalueiden mitoitus on noin 10 000 asukasta. Vireillä olevan Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteissa on linjattu rakennemallin soveltamista Lemunniemellä ja Piispanristillä. Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Kokonaisuuteen kuuluu myös Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavan muutos Piispanristillä. Lemunniemessä osayleiskaavaa muutetaan Auvaisbergista Yli-Lemuun ulottuvalla keskeisimmällä uudella asuinaluevyöhykkeellä. Ala-Lemun kartanon alueen asemakaavatyö on vireillä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta 21.10.13 132. Työhön on laadittu useita luontoselvityksiä sekä idealuonnoksia. Asemakaavatyö on edelleen luonnosvaiheessa. Yksi keskeinen ongelma suunnittelussa on ollut voimassa oleva osayleiskaava. Ala-Lemun kartanon alueelle voi sen mukaan sijoittaa tiloja vapaa-ajan, matkailu-, kulttuuri- ja opetuspalveluita varten. Asuntoja voisi alueella olla vain vähäinen määrä. Maanomistajan tavoitteena on sijoittaa alueelle asuntorakentamista noin 15.000 k-m2. Maanomistajan kanssa Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) 588 4000 www.kaarina.fi 20781 KAARINA 20780 KAARINA (02) 243 4066 (Faksi) etunimi.sukunimi@kaarina.fi
2 (11) on neuvoteltu useaan otteeseen. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti 9.9.2015 123, että vireillä oleva asemakaava rajataan koskemaan Ala-Lemun kartanon päärakennuksen pohjoispuolista aluetta Lemuntielle saakka. Sen itäpuolelta on mukana kaavoittamatonta aluetta Yli-Lemun puistotien linjauksen suunnittelua varten. Alueen asemakaavan muutos noudattaa voimassa olevaa Lemunniemen osayleiskaavaa. Asemakaavan muutoksessa aluetta kehitetään monipuolisena matkailun ja palvelujen alueena. Alueelle tavoitellaan myös loma-asuntoja ja palveluasumista. Laajempi asuntorakentaminen alueelle tukeutuu osayleiskaavatasoiseen tarkasteluun rakentamisen sijoittumisesta, mitoituksesta ja muodostuvasta yhdyskuntarakenteesta. Rakennettavien alueiden määrittelyssä huomioidaan selvitysten mukaiset alueen luontoja kulttuuriarvot. Lemunniemen osayleiskaavan muuttaminen Ala-Lemun alueella on käynnistetty kaupunginvaltuuston päätöksellä 21.9.2015 94. Maanomistus Merkittävä osa suunnittelualueesta on Lemon Kartano Oy:n omistuksessa (kiinteistö 202-3-3900-1). Sitä ympäröivät Turun kaupungin omistamat alueet. Sovinnonmäen eteläosassa on yksityisiä maanomistajia. Kaava-alue rajautuu idässä Kaarinan kaupungin omistamiin alueisiin. Kaavoitustilanne Maakuntakaava Alue on maakuntakaavassa Lemunniemen keskeisten alueiden tapaan taajamatoimintojen aluetta (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Ala-Lemun kartano on suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus (SR 202011). Lemunniemessä seudullinen virkistysalue on merkitty Rauvolanlahdelta Haritusta Yli- Lemuun Kuusistonsalmelle. Lemunniemen metsä on toinen virkistysalue Auvaisbergistä Pitkäänsalmeen. Suunnittelualueelle on merkitty Kuusistonsalmea seuraileva itälänsisuuntainen ulkoilureitti. Maakuntakaava on liitteenä. Kaupunkiseudun rakennemalli Kaupunkiseudun rakennemallissa alueen länsiosa on osa aluetta 68, uusi pientaloalue Lemunniemeen. Koko alueelle 68 mitoitettu asukasmäärän lisäys on 500 henkilöä, keskimääräinen aluetehokkuus 0,1 ja uusi kerrosala 25 000. Suunnittelualueen itäosa on rakennemallissa kehitettävää kaupunkiseudun vihervyöhykettä. Koko Lemunniemen mitoitus on rakennemallissa noin 10.000 asukasta. Lemunniemi rakennetaan pääosin vuoden 2025 jälkeen. Rakennemalli on liitteenä.
3 (11) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Lemunniemen osayleiskaava (2011). Lemunniemen tärkeimmät asuinalueet sijoittuvat Yli-Lemun ja Auvaisbergin välille. Suunnittelualue on Lemunniemen osayleiskaavassa palvelujen aluetta (P), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), venesataman aluetta (LV-1), lähivirkistysaluetta (VL-2 ja VL-3) ja pientalovaltaista asuinaluetta (AO-2 ja AO-4). Kartanon kiinteistö on palvelujen aluetta (P). Asemakaavassa saa alueelle sijoittaa tiloja vapaa-ajan, matkailu-, kulttuuri- ja opetustiloja varten. Alue on merkitty rasterilla alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Vanhan kartanoympäristön säilyminen tulee turvata, kun laaditaan asemakaavoja, rakentamistapaohjeita tai valmistellaan lupaasioita. Kartanoympäristöön kuuluu pihapiiri talousrakennuksineen. Asemakaavassa saa osoittaa rakennusoikeutta pihapiiriin soveltuvaa täydennysrakentamista varten. Kartanon kiinteistön itäpuolinen peltoalue on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Kenttiä ja niiden toimintaan liittyviä rakennuksia ja rakennelmia saa rakentaa tämän osayleiskaavan perustella. Kenttien rakentaminen edellyttää maisematyölupaa. Kartanon kiinteistön itäpuolella rannassa on venesatama (LV-1). Asemakaavassa saa alueelle osoittaa rakennusoikeutta venesataman toimintaan liittyviä rakennuksia varten. Kartanon kiinteistön länsipuolinen alue on lähivirkistysaluetta (VL-2). Rakennettavaa rantapuistoa ja uimarantaa varten tarkoitettu alue. Asemakaavassa saa osoittaa vähäisessä määrin rakennusoikeutta puiston ja uimarannan toimintaan liittyviä rakennuksia varten. Asemakaavassa tulee osoittaa alueella oleville venevalkamaoikeuksille paikka alueelta tai viereiseltä LV-2 alueelta. Sovinnonmäki on lähivirkistysaluetta (VL-3). Rakennettavaa asuntoalueen lähipuistoa varten tarkoitettu asemakaavoitettava alue. Kartanon kiinteistön luoteispuolinen alue Lemuntien pohjoispuolella ja Sovinnonmäen eteläpuolella on pientalovaltaista asuinaluetta (AO-2). Erillispientalojen rakentamiseen tarkoitettu asemakaavoitettava alue. Asemakaavassa saa alueelle osoittaa erillispientaloja sekä ryhmiä, joissa samalle tontille rakennetaan useita asuntoja. Ohjeellinen erillispientalotontin koko on 1.000 m2. Ryhmissä saa olla enintään 20% alueen asuinkerrosalasta. Alueella voi olla vähäisessä määrin tiloja lähipalveluita varten. Ohjeellinen tonttitehokkuus on e=0.20. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot. Sovinnonmäen eteläpuolen ranta-alue on pientalovaltaista asuintoaluetta (AO-4). Pientalojen rakentamiseen tarkoitettu asemakaavoitettava asuntoalue. Asemakaavassa saa alueelle osoittaa erillispientaloja. Ohjeellinen erillispientalotontin koko on 1.500-2.000 m2. Ohjeellinen tonttitehokkuus on e= 0.10-0.20. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot. Lisäksi osayleiskaavaan on merkitty kevyen liikenteen tie tai ulkoilureitti kartanon kiinteistön itä- ja länsireunaa seuraillen kokoojakadulta rantaan. Osayleiskaava on liitteenä.
4 (11) Asemakaava Ala-Lemun kartanon asemakaava (hyv. 2000) kattaa osan suunnittelualueesta. Kartanon kiinteistö 202-3-3900-1 on matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM). Alue on tarkoitettu kurssi-, majoitus- ja ravitsemistoimintaa palvelevia rakennuksia varten. Alue on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Olemassa olevat rakennukset, puusto sekä merimaisema ovat lähtökohtana laadittaessa alueelle suunnitelmia rakentamista ja alueen hoitamista varten. Asemakaavassa alueella on useita rakennusaloja, joilla on rakennusoikeutta yhteensä 5340 k-m2. Rakennusten kerrosluku on rakennusaloittain I-II. Lisäksi alueelle on merkitty alueen sisäistä jalankulkua ja huoltoliikennettä varten tarkoitettuja alueen osia sekä pysäköintialue. Autopaikkoja on rakennettava RM-korttelialueella 1 ap / 80 k-m2. Kartanon puutarhaa on hoidettava hedelmätarhana (pu). Alueella on useita suojeltuja rakennuksia sekä luontoarvoja (ks. kohta suojelukohteet). Kartanon kiinteistön itäpuolella rannassa on venesatama (LV). Sen luoteiskulmassa on rakennusala huoltorakennukselle. Rakennusoikeus on 200 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku I. Autopaikkoja on rakennettava LV-korttelialueella 1 ap / 2 venepaikkaa. Venepaikkoja saa rakentaa 60. LV- ja MT-alueilla on veneiden talvisäilytys kielletty. Kartanon itä- ja länsipuoliset alueet ovat maatalousalueita (MT). Ne on hoidettava avoimena peltona, niittynä tai nurmikkona (pe). Asemakaavassa on mainittu, että alueelle ei rakenneta Kaarinan kaupungin vesihuoltoa. Laaditut selvitykset: - Kaarina Lemunniemi muinaisjäännösinventointi, Marja Anttila, 2003 - Lemunniemen osayleiskaava-alueen meluarviointi, Suunnittelukeskus Oy, 2004 - Lemunniemen osayleiskaava, rakennuskanta, inventointikorttien täydennys, Jaakko Pöyry Infra, 2004 - lepakkokartoitus, Petteri Vihervaara, 2003 - maakotiloselvitys, Routio, 2006 - Kaarinan kaupungin kaava-alueiden kääväkässelvitys, Kunttu & Kotiranta, 2010 - Ala-Lemun kartanon alueen alustava luontoselvitys, Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2013 (koskee lähinnä suunnittelualueella olevaa tervalepikkoa) - Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan luontoselvitys, Enviro Oy / Esa Lammi, 2014 - Kaarinan Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan lepakkoselvitys, Bathouse / Nina Hagner- Wahlsten, 2014 - Viiden uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Kaarinan Ala-Lemun kaavaalueella vuonna 2015, Fauntica Oy, 2015 Suojelukohteet Muinaismuistot: Alueen lounaisosassa jalopuulehdon eteläreunassa sijaitsee muinaisjäännöksiä, jotka on merkitty myös Lemunniemen osayleiskaavaan ja voimassa olevaan asemakaavaan (sm). Muinaismuistolain 295/63 rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista ja hoitotoimista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alueella on tykkipatteri, Ramsayn tammi ja mahdollinen tienpohja historialliselta ajalta. Maanpinnalla näkyvät valli, maakumpu, kiviringin ympäröimä tammi ja mahdollinen kul-
5 (11) kuväylä. Lisäksi alue on Suomen sodan aikainen taistelupaikka. Kohde on muinaisjäännösrekisterin kohde 100002063. Muinaisjäännösrekisteriin on merkitty lisäksi Lemuntien pohjoispuolella olevaan metsään kolme muinaisjäännöstä. Jäännökset ovat kivirakenteinen kiuas (kohde 100015313), mahdollinen hautaröykkiö (kohde 1000015308) ja kivipöytä (kohde 100015312). Rakennetun ympäristön kohteet: Ala-Lemun kartano on suojeltu Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (kohde SR 202011), Lemunniemen osayleiskaavassa (maakunnallisesti merkittävinä kohteina sr-1 merkittyjä rakennuksia ovat kartanon päärakennus, talli, muonamiehen talo, puutarhurin talo sekä aitta) ja Ala-Lemun kartanon asemakaavassa (sr-1 merkinnällä suojeltuja rakennuksia on edellä mainittujen lisäksi jalopuumetsikössä sijaitseva varastorakennus). Suojelumerkintä sr-1 edellyttää, että korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennusta ei saa purkaa. Luonnonsuojelu: Ala-Lemun kartanon alueen luontoselvityksen (Enviro Oy, Esa Lammi, 2014) tavoitteena oli selvittää kaavoituksen tueksi alueiden suojeltavat luontotyypit sekä liito-oravan, lepakoiden ja viitasammakon esiintyminen, ja määrittää ne alueet, joissa uhanalaisten lajien esiintyminen on todennäköistä. Selvitysalueeseen kuului Ala-Lemun kartanon alue Kuusistonsalmelta Lemuntielle saakka sekä Lemuntien pohjoispuolella oleva metsäalue. Selvityksen mukaan Ala-Lemun kartanon alue luonnonoloiltaan monipuolinen kohde, jossa on merkittäviä perinneympäristöjä ja arvokkaita luontokohteita. Alueelta on löydetty useita uhanalaisten lajien elinpaikkoja, mutta siellä ei ole luonnonsuojelulain suojaamia luontotyyppejä tai vesilain mukaisia pienvesiä. Selvitysalueelta rajattiin viisi kasvillisuuden kannalta arvokasta luontokohdetta (kartassa vihreällä) ja neljä lepakoille tärkeää kohdetta (kartassa ruskealla rasteri niiltä osin kuin ei ole päällekkäinen luontokohteiden kanssa). Alueelta ei tavattu liito-oravia tai viitasammakoita.
6 (11) Tervaleppälehto (kartan kohde 1): Tervaleppälehto on alueen arvokkain luontokohde. Rantalehdon luonnonarvot ovat riippuvaisia ylispuuston säilymisestä, laho-puuston määrästä ja alueelle ajoittain nousevasta merivedestä. Tervaleppiä kasvava rantametsä ja sinne johtava jalopuukujanne on II arvoluokan lepakkokohde. Alueella on myös monipuolinen linnusto. Tammimetsikkö (kartan kohde 2): Kartanon piha-alueen lounaiskulmassa on pieni tammimetsikkö. Kasvillisuudessa on tavanomaisten niittykasvien lisäksi mm. lehtomaitikkaa, maarianverijuurta, kyläkellukkaa, syylälinnunhernettä ja ukkomansikkaa. Tammimetsikkö on lepakoille tärkeää ruokailualuetta (III luokan kohde). Metsittyvä niittyalue (kartan kohde 3): Tammimetsikön pohjoispuolella oleva metsittyvä niittyalue on osa kartanon perinneympäristöjä. Sen luonnonarvoja uhkaa metsittyminen. Alueella on poikkeuksellisen runsas esiintymä syylälinnunhernettä. Alueen eteläosa on lepakoille tärkeää ruokailualuetta (III luokan kohde). Kallioalue (kartan kohde 4): Kartanon pohjoispuolella olevan metsäalue on kasvistollisesti arvokas ja geologisena kohteena näyttävä. Rinteet ovat porrasteisia ja kallionlaella on useita kookkaita siirtolohkareita. Kallioalueen lounaispuolelta on löydetty alueellisesti uhanalainen, lahopuulla kasvava kielinahakka. Kohteen itä- ja länsipuolella on lepakoille tärkeitä ruokailualueita (III luokan kohde). Kallioketo (kartan kohde 5): Tienvarren pieni kallioketo on silmälläpidettävän ketoneilikan kasvupaikka. Ylempänä kalliorinteellä kasvaa vaarantunutta keltamataraa. Luontokohteet nykyisissä kaavoissa: Sovinnonmäen jalopuulehto on Lemunniemen osayleiskaavaan merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Ala-Lemun kartanon ranta-alue ja jalopuumetsikkö on Lemunniemen osayleiskaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Alueella sijaitsee mahdollinen luonnonsuojelulain 29 mukainen luontotyyppi tai uhanalaisen lajin elinympäristö. Ala-Lemun kartanon asemakaavassa alue on merkitty rantapuuston osaksi (rp). Aluetta tulee hoitaa siten, että rantapuusto säilyy. Kartanon länsipuolella sijaitseva jalopuulehto on merkitty asemakaavassa luonnontilassa säilytettäväksi alueen osaksi (lu). Alueella sallitaan muinaisjäännösten hoidossa vaadittavat toimenpiteet. Alueelle on laadittava erillinen hoitosuunnitelma. 4 Tavoitteet Kaavan tarkoitus Lemunniemen osayleiskaavan muutos keskeisellä asuinalueella Yli-Lemusta Auvaisbergiin on vireillä. Kaavatyö on tavoite- ja luonnosvaiheessa. Kaupunkirakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Yli- Lemu on Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte Kuusistonsalmen rannassa. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen ajoitus ja mitoitus määräy-
7 (11) tyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientaloalueita rakennetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Ala-Lemun kartanon alueella on painetta tulla rakennetuksi jo ennen ympäröivien alueiden rakentamista. Rakentaminen edellyttää etupainotteisia investointeja katuyhteyksiin. Rakentamisen määrää Ala-Lemussa peilataan suhteessa rakennemalliin, osayleiskaavaan ja koko Lemunniemen mitoitukseen. Osayleiskaavojen muutokset tehdään osittain rinnakkain. Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Ala-Lemun kartanon alueen maankäyttöä nykyistä osayleiskaavaa monipuolisemmin. Tavoitteena on, että alueella voi olla matkailu- ja vapaa-ajanpalveluja sekä asumista. Jo laadittujen selvitysten sekä muun aineiston pohjalta määritellään rakennettavat alueet ja rakentamattomina pysyvät alueet sekä näiden erilaiset käyttötarkoitukset. Alueen luontoarvojen suojelumerkinnät tarkennetaan laadittujen selvitysten perusteella. 5 Osalliset Kaava-alue: - kaava-alueen maanomistajat - muut osalliseksi ilmoittautuvat Viranomaiset: - ELY-keskus - Turun maakuntamuseo - Varsinais-Suomen liitto Muut yhteisöt: - sähkönsiirtoyhtiö Caruna Oy - Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys ry. Kaupungin toimialat: - rakennusvalvonta Jukka Latokylä - ympäristönsuojelu Jouni Saario - kunnallistekniikka ja viherrakentaminen Risto Saari, Ossi Vesalainen - Varsinais-Suomen pelastuslaitos Anssi Ylhä - palvelupiste Pirjo Helenius - Kaarinan Kehitys Oy Jytta Poijärvi-Miikkulainen 6 Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Kaavatyön aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tavoitteet Kaavoituspäätös kaupunginvaltuusto 21.9.2015 94 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja osayleiskaavan tavoitteet kaavoitus- ja rakennuslautakunta () kaupunginhallitus (pvm)
8 (11) Kaavatyön aloittaminen - ilmoitus Kaarina-lehdessä (pvm), voi ilmoittautua osalliseksi - ilmoitus aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tavallisena kirjeenä kaava-alueen maanomistajille, Kaarinan yrittäjät ry:lle ja Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys ry:lle - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä palvelupisteessä Viranomaisyhteistyö, aloitusneuvottelu - ulkopuoliset viranomaiset - ympäristöpalvelut Osallistuminen tarvittaessa osallistumiskokous, kutsut tavallisena kirjeenä. Osallistumiskokous voidaan pitää yhteisenä muiden alueen kaavahankkeiden kanssa. Kaavaluonnoksen laatiminen Osallistuminen luonnosvaiheessa osallistumiskokous, kutsut tavallisena kirjeenä Viranomaisyhteistyö luonnosvaiheessa - ulkopuoliset viranomaiset - ympäristöpalvelut Luonnoksen hyväksyminen - kaavoitus- ja rakennuslautakunta osallistumiskokouksen järjestämistä varten - kaavoitus- ja rakennuslautakunta - kaupunginhallitus - hyväksytty luonnos lähetetään tiedoksi osallisille, kommentoimisaika - hyväksytty luonnos kommentoimisajan nähtävillä - ilmoitetaan Kaarina-lehdessä, kaavoituksen kotisivulla ja tavallisella kirjeellä osallisille Kaavaehdotuksen laatiminen Osallistuminen ehdotusvaiheessa tarvittaessa osallistumiskokous, kutsut tavallisena kirjeenä. Osallistumiskokous voidaan pitää yhteisenä alueen muiden kaavahankkeiden kanssa. Kaavaehdotuksen hyväksyminen - kaavoitus- ja rakennuslautakunta osallistumiskokouksen järjestäminen - kaavoitus- ja rakennuslautakunta - kaupunginhallitus Julkinen nähtävänäolo ja lausuntojen pyytäminen - kuulutetaan Kaarina-lehdessä, kaavoituksen kotisivulla ja tavallisella kirjeellä osallisille - lausunto ympäristönsuojelulautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, terveystarkastajalta, Turun kaupungilta, ELY-keskukselta, Varsinais- Suomen liitolta, Turun maakuntamuseolta, johtavalta rakennustarkastajalta, Kaari-
9 (11) nan yrittäjät ry:ltä, Kaarinan Kehitys Oy:ltä, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sekä Caruna Oy:ltä Viranomaisyhteistyö, ehdotusvaiheen neuvottelu - ulkopuoliset viranomaiset - ympäristöpalvelut Osayleiskaavan hyväksyminen Kaavan hyväksyminen - kaavoitus- ja rakennuslautakunta - kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto - ilmoitetaan muistuttajille - ilmoitetaan ELY-keskukselle Kaavan voimaan tulo ilmoitetaan Kaarina-lehdessä Yleinen tiedottaminen Kaarinan kaavoituksesta on jatkuvasti tietoja kaavoituksen kotisivulla sekä maankäyttöja rakennuslain 7 mukaisessa kaavoituskatsauksessa 7 Arviointi - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenneverkkoon - vaikutukset luontoon ja maisemaan - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - yritysvaikutukset - osallisten esille nostamat kysymykset 8 Kaavatyön arvioitu aikataulu - 2015 aloitus, tavoitteet - 2016 rakennevaihtoehdot, osayleiskaavaluonnos - 2017 osayleiskaavaehdotus, lausunnot, julkinen nähtävillä olo, hyväksyminen 9 Suunnittelijat ja yhteystiedot Kaarinan kaupungin kaavoitustoimi: Lautakunnankatu 4 B II krs, PL 17, 20781 Kaarina kaupunginarkkitehti toimistoarkkitehti Pasi Aromäki Eveliina Eteläkoski p. 050 373 2440, 050 3730 763 email: pasi.aromaki@kaarina.fi eveliina.etelakoski@kaarina.fi
10 (11) Ylhäällä on ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta Vasemmalla on ote kaupunkiseudun rakennemallista. Ala-Lemun kartanon alue on osa aluetta 68 sekä kaupunki-seudun vihervyöhykettä. Alhaalla ote voimassa olevasta Lemunniemen osayleiskaavasta (2011)
11 (11) Eveliina Eteläkoski / EE DA:411/2015 Rauvola Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen alustava aluerajaus on piirretty karttaan sinisellä viivalla. Kaava-alue saattaa muuttua työn aikana. Nykyinen osayleiskaava jää voimaan kaava-alueen ja Pitkänsalmen välissä Ala-Lemussa, Torppalassa, Kuokkamaassa ja Rauvolassa. Herrasniitty Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen Ala- Lemussa aluerajaus on piirretty karttaan punaisella viivalla. Kuokkamaa Uusihaka Auvaisberg Torppala Yli-Lemu Ala-Lemu Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) 588 4000 www.kaarina.fi 20781 KAARINA 20780 KAARINA (02) 243 4066 (Faksi) etunimi.sukunimi@kaarina.fi