Kuntotarkastus RS 3. Lehtitie Masku Kärsämäentie Turku p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Lehtitie 22 21250 Masku 04.03.2019 Kärsämäentie 35 20360 Turku p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1975 rakennettu omakotitalo. Rakennus on perustettu maanvaraisesti betonianturoilla. Perusmuuri on betonirakenteinen. Alapohjana on maanvastainen betonilaatta, jonka päällä eristys ja pintalaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia, tiiliverhoiltuja ja puuverhoiltuja. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on profiilipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on lämmityskattila, lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennukseen suoritetut korjaus ja huoltotoimenpiteet on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat vesikatteessa havaitun reiän korjaamiseen, lumiesteiden korjaamiseen/lisäämiseen, puuverhouksen uusimiseen tarvittavilta osin (päätykolmiot), poistoilmakoneen korjaamiseen sekä korvausilmaventtiilien asentamiseen. Merkittävimmät jatkotutkimustarpeet liittyvät mm. vierustojen tarkastamiseen olosuhteiden salliessa, salaojien toiminnan tarkastamiseen ja keittiössä havaitun kosteuden syyn selvittämiseen ja korjaamiseen. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua mm. eristyslasielementtien uusimistarpeeseen. Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteeseen liittyvää riskiä pienentävät esim. sokkelin ulkopuolinen kosteuseristys ja salaojitus. Rakenteen kuntoa ei saatu tarkastuksella riittävän kattavasti selvitettyä. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä kuntotutkimuksella. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 29

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT 9. Vierustoja ei voitu tarkistaa lumipeitteen vuoksi 9. Ulkoseinän alaosa alle 10cm maanpinnasta, kuntotutkimus 10. Salaojien toiminnan tarkastamista 11. Puuverhouksessa havaittiin vaurioita 12. Eristyslasielementit ovat saavuttamassa teknisen käyttöikänsä 13. Vesikatteessa reikä 13. Kulkureitillä ei ole lumiesteitä 17. Keittiössä havaittiin kosteutta 20. Poistoilmakoneessa häiriö / ei käynnistynyt 20. Ei korvausilmaventtiileitä Korjaus/ uusiminen Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Tietokortti Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Rakennuksen vierustoja ei voitu tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Osa salaojakaivoista ovat lumen alla eikä niitä tarkastettu. Rakennuksen puurunkoa ei ole voitu tarkastaa kauttaaltaan eikä puurungossa mahdollisesti olevia lahovaurioita ole voitu luotettavasti kartoittaa, koska lahovaurioiden kartoittaminen vaatisi mm. ulkoverhousten poistamista sekä muita rakenteiden purkutoimenpiteitä. Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen, harjalta sekä tikkailta havainnoiden. Vesikatteen kuntoa ei voitu kokonaisuudessaan tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Yläpohjassa ei ole kulkusiltoja. Yläpohjatilaa tähystettiin keskialueelta (räystäillä tila matala). 4 MUUTA Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. Asukkaalta saadun tiedon mukaan rakennuksessa on ollut vesivahinko 2000-luvun alussa jonka yhteydessä lattiarakennetta on muutettu (ei tarkempaa tietoa). 3 / 29

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Varsinais-Suomen Ulosottovirasto Jarna Hurula PL 363 20101 Turku Tarkastuspäivä 04.03.2019 Tarkastaja Andreas Eriksson, RI (AMK) C-7781-24- 11 Rakenteiden kosteuden mittaaja, ET-pätevyys Ilmoitettu pinta-ala Ilmoitettu rakennusvuosi 1975 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaaja halusi selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Varsinais-Suomen Ulosottovirasto: Jarna Hurula & Crista Berndtson Kiinteistönvälittäjä Tuomas Bastman, Aninkainen.fi / Kaarinanhovi Oy (tarkastuksen alussa) Asukas Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 85-3 3,3 Pilvinen Huoneilma 23 19 3,7 Olosuhteet ennen tarkastusta Talviset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteuden tunnistin: Gann Hydrotest LG3 + B50 + puukosteusanturi, 04/2018 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite: Vaisala HMI41 + HMP42, 09/2018 Kamera Virtaamakuppi Käyttöveden lämpötilamittari Työkaluja 4 / 29

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Rakennustapa# Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat # Loppukatselmus Paikalla rakennettu Perustukset*: Maanvaraiset betonianturat Alapohja*: Maanvastainen betonilaatta, yläpuolella lämmöneristys sekä pintalaatta Ulkoseinät#: Puurakenteisia Julkisivupinnoite#: Tiiliverhous, Puuverhous Väliseinät#: Levyrakenteiset Kattomuoto#: Harjakatto Vesikate#: Profiilipeltikate # Puurakenteinen # Takka Lämmöntuotto#: Lämmityskattila Lämmönjako#: Vesikiertoinen lattialämmitys muoviputket # Koneellinen poistoilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Pääpiirustuksia Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 5 / 29

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 6 / 29

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 7 / 29

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 0-5 Maanpinta-lattiataso 0-5 Maanpinta-seinän puurungon alareuna 0-5 RAJAUS: Rakennuksen vierustoja ei voitu tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Suositellaan rakennuksen vierustojen tarkastamista olosuhteiden salliessa. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeleissa ei havaittu huomautettavaa (sokkelia hyvin vähän näkyvissä). Sokkelissa ei havaittu merkittäviä kosteuteen viittaavia jälkiä. Sokkelikorkeus sekä lattian ja maanpinnan korkeusero on pääasiassa niukka. Niukka sokkelikorkeus ja maanpinnan korkeusero voi lisätä ulkoseinän alaosan sekä alapohjarakenteiden kosteusrasitusta. Matala sokkelinkorkeus on tyypillistä 1970-80 - lukujen rakennuksille. Nykyinen suositus on, että sokkelin yläreunan ja maanpinnan välisen korkeuden tulisi olla vähintään 300 mm. Suositellaan mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan sokkelikorkeutta maanpintoja muotoilemalla. Perusmuurin vedeneristyksenä toimivasta patolevystä tehtiin havaintoja maanpinnan yläpuolelta rakennuksen vierustoilta. Patolevyn yläreunasta puuttuu peitelista. Perusmuurilevyn reunalistan tarkoitus on estää sade- ja pintavesien pääseminen perusmuurilevyn taakse. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan peitelistan asentamista. ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA Alapohjassa on pääosin lattiapinnoitteena kelluva laminaatti/lautaparketti ja näillä osilla lattiaa ei voida luotettavasti kartoittaa kosteudentunnistimella. Lattiapinnoilla ei havaittu kosteudentunnistimella kosteutta tai viitteitä kosteudesta (esim. tummentumia tai turpoamista). Ei toimenpiteitä. Lattiassa/alapohjassa havaittiin paikoin viettoa/kaareutumista (jalkalistojen alla rakoa). Kelluvan betonilaatan reuna-alueilla esiintyy usein rakoja jalkalistojen alla ja on seuraus betonilaatan kuivumisesta jossa reunaalueet hieman nousevat alkuvaiheessa ja tasaantuvat/laskevat ajan saatossa (ensimmäisten vuosien aikana). VIERUSTAT Tarkastettava laajemmin kun olosuhteet sallivat. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä ei havaittu kasvillisuutta tai multapenkkejä. Pasi Sundbergin mukaan rakennuksen vieressä on ollut köynnöskasveja joita on poistettu salaojien uusimisen yhteydessä. Köynnöskasveista on jälkiä esim. räystäillä ja julkisivussa. RISKIRAKENTEET Kohteen ulkoseinän alaosan puurakenteiden ja maanpinnan välinen korkeusero on alle 10 cm. Riskinä on ulkoseinärakenteen alaosien vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-8 / 29

00394). Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella pannuhuoneesta (sokkeli matalimmillaan). Rakenteeksi todettiin sisältä ulospäin verhouslevy, muovikalvo, eriste- /runkotila ja tuulensuojalevy. Puurungon alaohjauspuun alapinta on mittauksien perusteella samalla tasolla kuin / lähellä ulkona oleva maanpinta. Rakenteeseen liittyvää riskiä pienentävät esim. patolevytys ja salaojitus. Avauskohdasta poistettiin pala tuulensuojalevyä. Ko. kohdasta tiilivuorauksen muurauslaasti on kiinni tuulensuojalevyssä joka heikentää seinien alaosien tuuletusmahdollisuutta. Pintaindikaattorilla ei havaittu kohonneita lukemia tuulensuojalevyn taustalta muurauslaastista. Avauskohdasta ei havaittu poikkeavaa hajua. Alasidepuun yläpinnasta mitattiin 4-5 paino-%, kosteudet eivät ole kohollaan olevia. Kosteuden ollessa pitempi aikaisesti yli 18 paino-% se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle ja kun kosteus on yli 23 paino-% alkaa puurakenne vaurioitua. Riskin toteutumista voidaan pienentää sade- ja sulamisvesien oikealla poisjohtamisella, toimivalla perusmuurin vedeneristyksellä, toimivalla salaojituksella sekä kasvillisuuden poistamisella rakennuksen viereltä. Rakenteen kunto ei selvinnyt riittävän kattavasti avauksella. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä laajemmin erillisellä kuntotutkimuksella. 1. Yleiskuva 2. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus. Avauskohta pannuhuoneessa 3. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus. Kuva rakenteen sisältä. Tuulensuojan takana laasti kiinni levyssä 4. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus, sisäpuolella 9 / 29

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT RAJAUS: Osa salaojakaivoista ovat lumen alla eikä niitä tarkastettu. SALAOJIEN TASOEROT MITATTUNA TARKASTUSKAIVOISTA Tasoerot cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Salaojan yläpinta maanpinta 30 - = ei voitu arvioida tai mitata SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojien tarkastuskaivoissa ei havaittu huomautettavaa. Salaojien peitesyvyys on niukka, mikä lisää salaojien jäätymisriskiä. Salaojien peitesyvyyden tulisi nykymääräyksien mukaan olla suurempi kuin 50cm. Pienempää peitesyvyyttä kuin 50cm maanpinnasta ei tulisi käyttää silloinkaan, kun salaojaputken yläpuolella on leveydeltään ja paksuudeltaan riittävä routaeristys. Suositellaan salaojien toiminnan seuraamista erityisesti keväisin, jotta mahdollinen salaojien jäätyminen havaitaan. Salaojien vesien purkuputkenpää on Pasi Sundgrenin kertoman mukaan avo-ojassa. Salaojien purkupäät avo-ojassa on suositeltavaa tarkastaa säännöllisesti ja tarvittaessa puhdistaa, jotta se ei peity tai tukkeudu. Suositellaan purkuputkenpään tarkastamista kun olosuhteet sallivat. Salaojien toimintaa ei ole saatujen tietojen mukaan tarkastettu viimeiseen viiteen vuoteen. Salaojat suositellaan tarkastettavaksi säännöllisesti viiden vuoden välein ja tarkastuskaivot kahden vuoden välein (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Suositellaan salaojien toiminnan selvittämistä kuvaamalla tai painehuuhtelemalla salaojat. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikaton sade- ja sulamisvedet on johdettu syöksytorvien alla sijaitseviin rännikaivoihin, joista vedet on johdettu pois rakennuksen viereltä. 5. Salaojien tarkastuskaivoa 6. Sadevesien ohjausta 10 / 29

11 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT RAJAUS: Rakennuksen puurunkoa ei ole voitu tarkastaa kauttaaltaan eikä puurungossa mahdollisesti olevia lahovaurioita ole voitu luotettavasti kartoittaa, koska lahovaurioiden kartoittaminen vaatisi mm. ulkoverhousten poistamista sekä muita rakenteiden purkutoimenpiteitä. PUUVERHOUS Päätykolmioiden puuverhous halkeilee paikoitellen. Suositellaan vaurioituneen verhouksen uusimista. TIILIVERHOUS Ulkoverhouksessa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Vuorauksessa on paikoin epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet liittyvät mm. matalaan sokkelikorkeuteen sekä aikaisemmin rakennuksen vieressä olleisiin kasveihin. Tiiliverhouksen alaosan tuuletusaukot ovat pistokokeenomaisesti sekä rakenneavauksesta tehtyjen havaintojen perusteella pääosin ummessa. Katso otsikko 9 / Sokkelikorkeus < 100mm. Julkisivussa paikoin vielä hieman kasvillisuutta. Suositellaan julkisivun puhdistamista ja kasvien poistamista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Puu-ulkoverhous lähestyy teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 7. Julkisivua 8. Julkisivua 9. Julkisivua. Päätykolmioissa puuverhous osin halki 10. Kasvillisuutta hieman vielä jäljellä julkisivussa 11 / 29

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia. Ikkunat ovat kiinteitä 1-puitteisia ikkunoita, joissa eristyslasielementit ja ne on varustettu avattavilla tuuletusluukuilla. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien maalipinnat ovat paikoin haalistuneet. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien huoltokäsittelyä. Osassa eristyslasielementeissä havaittiin lievää harmaantumista. Eristyslasielementtien harmaantuminen johtuu elementin tiiveyden menetyksen vuoksi sen sisään päässeestä kosteudesta. Harmaantuminen tulee lisääntymään edelleen eikä ikkunan lämmöneristävyys ole enää alkuperäistä vastaava. VESIPELLIT Ikkunapeltien liitoksissa havaittiin epätiiveyskohtia. Tarkastuksessa ei havaittu ikkunoiden alapuolisissa pintarakenteissa kosteuden aiheuttamia jälkiä tai pintakosteudentunnistimella kosteutta. Ikkunapellityksien tiiveyden puutteista johtuen vesiä voi päästä pellityksen alapuolisiin rakenteisiin. Suositellaan ikkunapeltien asennusten korjaamista ja peltien alustan rakenteiden tarkastamista pistokokeen omaisesti. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Eristyslasielementit lähestyvät teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Eristyslasielementtien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta (Raksystems Insinööritoimiston Oy:n tarkastuksissa tehtyihin havaintoihin perustuva tieto). 11. Ikkuna 12. Ikkunapellin liitoskohta 13. Ulko-ovi 14. Ulko-ovi 12 / 29

13 VESIKATTO JA VARUSTEET RAJAUS: Vesikate tarkastettiin maasta tähystäen, harjalta sekä tikkailta havainnoiden. Vesikatteen kuntoa ei voitu kokonaisuudessaan tarkastaa lumipeitteen vuoksi. Suositellaan katteen laajempaa tarkastamista olosuhteiden salliessa. VESIKATE Katteessa ei näkyviltä osin havaittu merkittäviä vaurioita tai puutteita mutta lapetikkaan kohdalla on reikä pellityksessa. Suositellaan epäkohdan korjaamista. Viemärin tuuletusputki ei nouse riittävän ylös pellityksessä, joka aiheuttaa kosteuden tiivistysmismahdollisuutta pelitosan sisäpuolelle. Suositellaan viemärin tuuletusputken puutteen korjaamista. Suoruustarkastelussa ei havaittu merkittäviä painumia tai suoruuspoikkeamia. HORMI JA SADEHATTU Piipun päällä ei ole sadehattua. Suositellaan sadehatun asentamista. Piipun yläosan muurauksissa havaittiin rapaumaa ja lakivalu on halki/kopo. Suositellaan muurausten korjaamista. VESIKATON VARUSTEET Etupihan lumiesteen putki on vääntynyt. Suositellaan lumiesteen korjaamista. Lapetikkaiden kiinnitys on puutteellinen, mikä aiheuttaa käyttöturvallisuusriskin. Suositellaan lapetikkaiden kiinnityksen korjaamista. Kulkureittien kohdilla ei ole riittävästi lumiesteitä. Suositellaan lumiesteiden asentamista kulkureittien osalle. 15. Vesikatteessa reikä. 16. Vesikatetta, yleiskuva 13 / 29

17. Piippu. Lakivalu halki 18. Vesikatetta, yleiskuva 14 / 29

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Yläpohjassa ei ole kulkusiltoja. Yläpohjatilaa tähystettiin keskialueelta (räystäillä tila matala). Suositellaan kulkusiltojen asentamista. KÄYNTI ULLAKOLLE Käynti ullakolle on järjestetty aluslaudoituksessa sijaitsevan luukun kautta. YLÄPOHJAN TUULETUS Ullakon tuuletuksen toiminnalle on edellytykset ja se tapahtuu räystään raoista. Kadun puolella yläpohjatilan reunaosilla lämmöneristeet ovat osin kiinni vesikatteen aluslaudoituksessa, mikä heikentää yläpohjatilan tuulettumista. Suositellaan lämmöneristeiden asennuksen korjaamista. ALUSKATE Aluskatteena toimii vanha bitumikermikate. Vanhan katteen (aluslaudoituksessa) alapinnoilla ei havaittu viitteitä vaurioista tai kosteusrasituksesta. Ei toimenpiteitä. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Piipussa on kosteusjälkiä. Käsin tunnusteltuna (tarkastus mataluuden vuoksi vain toiselta puolelta) ei havaittu kosteutta piipun ympärillä. Kosteusjäljet liittyvät todennäköisesti piipun hatun puuttumiseen. Katso ostikko 13. Hormi ja sadehattu. Viemärin tuuletusputkessa havaittiin valumajälkiä. Katso otsikko 13. Pellitykset 19. Yläpohjaa 20. Yläpohjaa. Piipussa suolakertymää. 21. Yläpohjaa 22. Yläpohjaa. Eristys kiinni vesikaton aluslaudoituksessa kadun puolella. 15 / 29

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteisia. Pinnoitteena pesuhuoneessa laatat sekä saunassa paneeli ja alareunassa laatoitus. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristyksestä tehtiin havaintoja saunan lattiakaivosta. Vedeneristyksen laajuutta ja kuntoa ei voida tarkastaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Pesuhuoneen lattiakaivon kiristysrengas on löysä. Vesi saattaa ohjautua rakenteisiin epätiiviistä liitoksesta esimerkiksi kaivon padottaessa. Suositellaan kaivon tiiviyden korjausta. LATTIAKALLISTUS Tilassa havaittiin lattian kallistuksissa puutteita mm. WC-istuimen suunnassa sekä lattiakaivon alueella. Riittämätön kaato vaatii veden poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMK C2 Kosteus 1998) Suositellaan lattian kuivaamista esimerkiksi lastalla käytön jälkeen sekä lattian kaltevuuksien korjaamista tilan seuraavan remontoimisen yhteydessä. ILMANVAIHTO Pesuhuoneessa on poistoilmaventtiili. Saunassa on poisto- ja tuloilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Pesu- ja löylyhuoneen lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Kosteutta ei havaittu saunassa tai pesuhuoneen seinien yläosissa. Kosteutta havaittiin pesuhuoneen lattiakaivon ympärillä. Suihkujen roiskevesialueella havaitaan tyypillisesti kosteudentunnistimella kosteutta muutamien laattojen osalla. Laatan ja vedeneristeen välissä oleva kiinnityslaasti sekä laatan taustapinta kastuvat saumoista taustalle imeytyvän veden vaikutuksesta. Kosteudentunnistimella ei pystytä määrittelemään kosteuden sijaintia rakenteessa, mutta tarvetta rakenteiden kosteusmittauksiin ei arvioitu havaintojen perusteella olevan. HAVAINNOT PESUHUONE Nurkkasaumoissa havaittiin olevan paikoin tummentumaa. Suositellaan elastisten saumamassojen uusimista. Laatoituksessa havaittiin alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita "kopolaattoja". Kopolaatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne irtoavat kokonaan. HAVAINNOT SAUNA Saunassa havaittiin alaraunasta ettei jalkalistalaatoituksen taustan vedeneristystä ja seinien alumiinitiivistyspaperia ole liitetty toisiinsa. Rakenteissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä ja seinien alaosissa ei havaittu kosteudentunnistimella kosteutta. Lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle ja liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään vedenpääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään. Rakojen kautta 16 / 29

voi roiskevesiä päästä tunkeutumaan taustarakenteisiin, viitteitä tästä ei havaittu. Suositellaan saunassa seinän alaosan pinnoitteen/vedeneristyksen ja alumiinitiivistyspaperin liitoksen tiivistämistä tarkoituksen mukaisella tavalla. Tiivistämisen jälkeenkin tulee huomioida esimerkiksi tilaa pestäessä ettei liitokseen kohdisteta suurta kosteusrasitusta. 23. Pesuhuonetta 24. Pesuhuonetta 25. Pesuhuonetta 26. Pesuhuoneen lattiakaivo 27. Saunaa 28. Saunan lattiakaivo 17 / 29

16 WC LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Ei havaittu kosteutta. HAVAINNOT Tilassa ei havaittu huomautettavaa. 29. WC-tilaa 30. WC-tilaa 18 / 29

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmaventtiili. KOSTEUSHAVAINNOT Allaskaapin ja tiskikoneen edustan lattia, kylmälaitteiden edustan lattia ja seinäpinnat pesualtaan kohdalta kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopisteiden välillä. Kosteutta havaittiin astianpesukoneen vieressä lattiassa ja seinän alaosassa. Havaintojen perusteella kosteus on todennäköisesti tullut astianpesukoneen luukun kautta. Suositellaan kosteuden syyn selvittämistä/varmistamista, laajuuden tarkastamista ja korjaamista. HAVAINNOT Astianpesukoneen alapuolelle ei ole asennettu valumasuojakaukaloa. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteen alusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta. (RakMK C2 Kosteus) Suositellaan valumasuojakaukalon asentamista astianpesukoneen alle. Laatoituksessa havaittiin alustaansa puutteellisesti kiinnittyneitä tai irronneita kopolaattoja". Kopolaatat eivät aiheuta toimenpiteitä niin kauan kuin saumat ovat ehjät ja laatat eivät irtoa kokonaan. Laatat suositellaan kiinnitettäväksi mikäli ne kokonaan irtoavat. 31. Keittiötä 32. Keittiötä 33. Keittiötä. Kosteutta havaittiin seinän alaosassa ja lattiassa astianpesukoneen läheisyydessä 34. Allaskaappia 19 / 29

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT TULISIJAT Asukkaan kertoman mukaan tulisija on ollut viimeksi käytössä vuonna 2006. Mikäli tulisija ja savupiippu ovat olleet käyttämättä kauemmin kuin kolme vuotta, tulee nuohoojan tarkastaa ne ennen niiden käyttöönottoa. MUUT TILAT Takkahuoneessa levy-/puuseinän ja kivirakenteisen seinän liittymässä havaittiin halkeamia. Kyseiset havainnot eivät viittaa rakenteellisiin vaurioihin, vaan halkeamat aiheutuvat mm. rakenteiden elämisestä. Ei toimenpiteitä. 36. Muita asuintiloja. Halkeama seinässä. 35. Tekninen tila 37. Muita asuintiloja 20 / 29

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ YLEISTIEDOT Lämmityskattilan ikä ei ole tiedossa. Kattila osin eristetty ulkopuolelta. Lämmitysjärjestelmän jakotukissa ei havaittu vuotoja tai vaurioita. Öljysäiliö on sijoitettu pannuhuoneen viereiseen tilaan, säiliöt ovat muovia. Säiliöiden pinnoilla tai ympärillä näkyvissä osissa ei havaittu viitteitä vuodoista tai vaurioista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Lämmityskattiloiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on lämmityskattilan tyypistä riippuen 30-40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Öljysäiliö lähestyy teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Muovisten sisätiloihin asennettujen öljysäiliöiden tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Savupiippu lähestyy teknisen käyttöikänsä ylittämistä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Tiilipiippujen tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 39. Jakotukki, sauna 38. Lämmityslaitetta 40. Öljysäiliö 21 / 29

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei ollut havaittavissa poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana. VENTTIILEIDEN VIRTAUS Poistoilmakone ei käynnistynyt / vetänyt kunnolla. Ilmanvaihdon puutteet voivat lisätä pintojen sekä rakenteiden kosteusrasitusta sekä heikentää sisäilman laatua. Suositellaan ilmanvaihdon ilmavirtauksien puutteiden syyn selvittämistä sekä korjaamista. HAVAINNOT Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta on oleellista, että järjestelmä on aina päällä. Samoin kanavisto ja venttiilit tulee pitää puhtaina. Asuintiloihin ei ole pääosin asennettu korvausilmaventtiilejä. Korvausilmaventtiilien puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ja sisäilman laatua. Ikkunoiden ja ovien ollessa suljettuina pääsee asuntoon korvausilmaa hallitsemattomina vuotovirtauksina ikkuna-, ovi- ja seinärakenteiden läpi. Suositellaan korvausilmaventtiilien asentamista kaikkiin makuu- ja olohuoneisiin. Ilmanvaihto-kanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein sisäilman laadun varmistamiseksi. Ilmanvaihtokanavat ovat yläpohjasta tehtyjen havaintojen perusteella osin ns. taipuisaa alumiiniputkea ja niiden nuohous on hankalaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ilmanvaihtokoneen puhallin on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Ilmanvaihdon jatkuvasti päällä olevien puhaltimien tekninen käyttöikä on 10-15 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 41. Ilmanvaihtokonetta 22 / 29

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee teknisessä tilassa. Vesimittarissa ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna puutteita tai vaurioita. KÄYTTÖVESIVARAAJA Erillistä käyttövesivaraajaa ei ole, vaan käyttövesi lämmitetään lämmitysjärjestelmässä. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin 62 C. ns. Asumisterveysasetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 545/2015) mukaan: "Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 Celsius-astetta ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 Celsius-astetta". KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Käyttövesiliittymä Kuparia Vesijohdoissa ei havaittu viitteitä vaurioista tai puutteita näkyvillä osilla. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Viemäriputket (näkyvillä osin) Jätevesiviemäriliittymä Ei tiedossa TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Kuparisten vesijohtojen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa, riippuen asennustavasta ja pinnoituksista, 40-50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 42. Vesimittaria 23 / 29

22 SÄHKÖT Silmämääräisesti tarkasteltuna ei havaittu vaurioita tai puutteita sähköjärjestelmässä. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet/lähestyvät teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Parainen 07.03.2019 Andreas Eriksson RI (AMK) C-7781-24-11 Rakenteiden kosteuden mittaaja, ET-pätevyys 0306705686 Liitteet Alkuhaastattelulomake Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön 24 / 29

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³Palvelukuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Palvelukuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 25 / 29

ASBESTI Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1930 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia, mutta asbestia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa ainakin 1910- luvulta lähtien. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan tai huolletaan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Ennen korjauksien tai remontointien aloittamista tulee selvittää sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. KREOSOOTTI JA PAH-YHDISTEET Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttö rakentamisessa on ollut yleisintä vuosien 1890 1960 välillä. Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä tuotteita on käytetty erityisesti veden- ja kosteudeneristeenä, puutavaran kyllästyksessä, valuasfalteissa, kattohuovissa sekä rakennuspapereissa ja pahveissa. Kreosootti (kivihiilipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä lisäksi iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä. Rakenteissa olevista kreosoottia tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista ei aiheudu haittaa, ellei niistä siirry epäpuhtauksia sisäilmaan. Korjauksien ja remontointien yhteydessä kivihiilipikeä ja PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu kreosootin tai PAH-yhdisteiden kartoitus. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 26 / 29

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 27 / 29

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 28 / 29

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 29 / 29

Tietokortti Ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön (<10 cm) YLEISTÄ MATALASTA SOKKELIKORKEUDESTA äli puurunkoisen ulkoseinärakenteen alimmat puuosat ovat lähempänä maanpintaa kuin 10 cm, on rakenne herkkä kosteusvaurioille. Nykyisten ohjeiden mukaan puurakenteiden tulisi olla vähintään 30 cm:n korkeudella maanpinnasta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. ULKOSEINÄN ALAOSAN VAURION AIHEUTTAJIA opuolisen maakosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus. oseinän perustusten alla on liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines. oseinän alajuoksupuun ja sen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. vesien poisjohtaminen rakennuksen viereltä on puutteellinen. tojen kallistukset rakennuksen vierellä ovat puutteelliset. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA oseinärakenteen alaosan toteutustavan selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Vaurioituminen rakenteessa alkaa alajuoksupuun alapinnasta, minkä vuoksi alajuoksupuun alapinnan kunto tulee päästä toteamaan. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Puurunko liian lähellä maanpintaa, alle 10 cm Pintavedet Veden kapillaarinen nousu Salaojituspuutteet Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Kansallisomaisuuden edunvalvontaa jo vuodesta 1989 Palvelemme valtakunnallisen asiantuntijaverkon avulla kautta maan! Raksystems on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Olemme Suomen suurin kuntotarkastusyhtiö. Olemme tehneet yli 150 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta sekä suunnitelleet ja valvoneet tuhansia peruskorjaushankkeita. Tarjoamme asiakkaillemme palvelukokonaisuuksia, joiden avulla varmistamme kiinteistöomaisuuden arvon säilymisen ja terveellisen elinympäristön. Toimimme aktiivisesti alan kehitystehtävissä kiinteistöjen ja kansallisomaisuutemme edunvalvojina. Asuntokauppaan liittyvät palvelut Asiantuntijalausunnot riitatapauksissa Asuntokaupan kuntotarkastus Huoneistoalamittaus Kiinteistölakimiehet Energiapalvelut Energiansäästökartoitus Energiatodistus Ilmatiiviysmittaus Lämmitystapavertailu Lämpökuvaus Rakennuttaminen ja valvonta Kosteuskartoitukset KotiApp Omakotitalon PTS Ostajan kierros Kauppaturva Uuden asunnon tarkastus Motivan energiapalvelut U-arvon mittaus Vedensäästöpaketti Yritysten energiakatselmus Sisäilmapalvelut Asuinhuoneiston asbestikartoitus Ilmamäärien tarkastusmittaus Mikrobitutkimukset Suunnittelu Arkkitehtisuunnittelu Hankesuunnittelu Korjaussuunnittelu LVISA-suunnittelu Pelastussuunnittelu Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy SisäilmaStart Sisäilmatutkimukset Sisäilmatutka Merkkiainekaasukoe Hankesuunnittelu Kosteuskoordinaattori Osakasremontin valvonta Projektinjohto Rakennustyön tarkkailijapalvelut Kiinteistön kunto Asbesti- ja haittaainekartoitukset Asiantuntijalausunnot Asiantuntijalausunnot, rakentamisen laatu HTT-tavarantarkastus Betonirakenteiden kuntotutkimus Due diligence -palvelut Kiinteistön määräaikaistarkastukset Kiinteistön 10-vuotistarkastus Kiinteistön sähkötekninen määräaikaistarkastus Vuositarkastuksen ennakkotarkastus Kuntoarviointi ja PTS Kiinteistöstrategia Kuntoarvio ja PTS KuntoarvioStart OmaInsinööri Raksystems AEC Projektinjohto Oy Vahinkorakennuttaminen Valvonta- ja rakennuttamispalvelut Muut kuntotutkimukset ja -kartoitukset Ikkunoiden kuntoarvio Ilmanvaihdon kuntotutkimus Kosteusvaurioiden kuntotutkimukset LVI-tekninen kartoitus Sähköautojen latauspaikkojen tarvekartoitus Sähköjärjestelmien kuntotutkimus Sähköjärjestelmien lämpökuvaus Tarvekartoitus Vedeneristystarkastus Vesikaton kuntoarvio Märkätilojen kosteuskartoitus Putkistojen kuntotutkimus Asiakaspalvelu p. 030 670 5500 Vetotie 3A, 01610 Vantaa asiakaspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min (alv. 24 %). www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0