Punkalaitumen kunta. Talousarvio 2016

Punkalaitumen kunta Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018

Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 3 2. Yleisperustelut... 4 3. Organisaatiorakenne... 9 4. Talousarvion laadinta ja sitovuus... 12 5. Kunnan henkilöstö... 12 6. Kuntastrategia ja tavoitteet... 13 7. Käyttötalous... 16 8. Tuloslaskelmaosa... 48 9. Investointiosa... 51 10. Rahoitusosa... 53 11. Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö... 55 2

1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2016 merkitsee Punkalaitumen kunnassa jälleen monen uuden asian alkua. Uudistumisen tarpeeseen vaikuttavat paitsi monet uuden kuntalain vaatimat muutokset kunnan organisaatiossa vuodesta 2017 alkaen, mahdollinen hallitusohjelman mukainen kuntien tehtäväkentän uudistaminen, yleisen taloudellisen kehityksen tuomat haasteet, mutta myös sisäisenä uudistustarpeena todennäköinen uuden kunnanjohtajan aloittaminen tehtävässään. Sisäiselle uudistamiselle luovat puitteita uuden kouluhankkeen rakennusvaiheen käynnistyminen sekä keskustan kehittämishankkeen valmistuminen. Tähän talousarvioon listatut kärkihankkeet merkitsevät monipuolista kunnan uudistamista lähivuosien aikana rakenneuudistuksista huolimatta. Valtuustokauden lähestyessä loppuaan kuntien roolin ja tehtävänkentän murros jatkuu. Lähes kaikki kunnan toiminnan sekä rahoituksen perusteet ovat avoimia kysymyksiä niin päättäjille kuin asioita valmisteleville virkamiehille. Varmaa on, että nykyisellä valtuustokaudella muutoksia ei tulla toteuttamaan. Näköpiirissä sen sijaan on, että uuden kuntalain mukaisen hallinnon tiivistämisen jälkeen kuntaa koskevat isot päätökset tullaan tekemään aiempaa pienemmällä valtuutettujen joukolla. Uusi kuntalaki määrittää alle 5000 asukkaan kunnan valtuuston kooksi 13 valtuutettua. Seuraavan valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alussa vuonna 2017. Tämä merkitsee kuntavaalien pitämistä keväällä 2017. Edelleen hallitus sekä tarkastuslautakunta ovat lakisääteisiä toimielimiä. Miksi nämä perusteet on kirjattu kunnanjohtajan katsaukseen talousarviossa? Yksinkertaisesti siitä syystä, että talousarviovuoden käynnistyessä yksi kuntahallinnon tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että kevään 2016 aikana suunnitellaan, neuvotellaan sekä laaditaan päätösesitykset kunnan uudesta hallinto- ja toimielinorganisaatiosta kesäkuusta 2017 alkaen. Ihannetilanteessa linjapäätös asiasta voitaisiin tehdä jo valtuustossa kesäkuussa 2016, jolloin syksyllä 2016 seuraava talousarvio voitaisiin suunnitella jo tämän organisaation pohjalle. Suunnitelmavuosien rahoitusperusteet voidaan tässä vaiheessa arvioida toteutuviksi nykyiseltä pohjalta, mutta todellisuudessa kuntien rahoitusperusteisiin vuodesta 2018 alkaen vaikuttaa vielä moni epävarmuustekijä. Keskeisistä toimintaa ohjaavista peruspilareista kuntien valtionosuusohjauksen uudistus on saatettu loppuun vuoden 2014 aikana. Nämä juuri hyväksytyt perusteet ovat jo muutoksen kohteena, ja niiden kohtalo tulee vaikuttamaan merkittävällä tavalla pieniin, vanhusvoittoisiin kuntiin. Uuden kuntalain mukaisen julkisen talouden suunnitelman kautta toteutettava uusi kuntatalouden makro-ohjaus vahvistaa kuntatalouteen liittyvää tavoitteenasettelua huomattavasti. Tämä on katsottu välttämättömäksi koko julkisen talouden kestävyyteen ja vakauteen mutta myös talouskasvuun liittyvien tavoitteiden näkökulmista. Kestävyyteen liittyvät kustannuspaineet kohdistuvat suurelta osin myös kuntiin. Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kautta kuntatalouden kireys ja velan kasvu vaikuttavat jatkossa suhteellisesti enemmän myös finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja julkisen talouden sitoumuksissa pysymiseen. Tällä hetkellä jatkuva kunnallisveroasteen nousu jarruttaa talouskasvua ja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua kuntien välillä. Toteutuessaan aluehallintouudistus tulee muuttamaan etenkin pienen peruskunnan roolia merkittävästi. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu kootaan maakunnan kokoisille tuottamisalueille, rakenne- ja rahoituskysymys asettavat pienet kunnat tilanteeseen, jossa toimijat joutuvat tarkastelemaan omaa asemaansa suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Punkalaitumen kunnan vahvuutena tulevissa muutoksissa on kunnan nykyinen tilanne. Kunnan talous on kohtalaisen hyvällä pohjalla, ja kuntaorganisaatiossa on valmiutta sopeuttaa tilannetta tuleviin muutoksiin. Kunta pystyy edelleen itsenäisenä kuntana neuvottelemaan asemastaan esimerkiksi itsehallintoalueuudistuksessa, ja päättämään tulevaisuuden näkymistään kohtalaisen kauaskantoisella otteella. On ollut järkevää odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten todellinen toteutumistilanne ennen kuin kunta muodostaa kantansa rakenteellisiin vaatimuksiin. Samaan aikaan kunta on hyvällä riskienhallinnalla välttynyt rakenteellisilta tai palveluntuotantoon ja -hankintaan kohdistuvilta riskeiltä. Edelleen on syytä muistaa, että vain rakenteisiin keskittymällä itse toiminnan kehittäminen jää pahimmillaan toissijaiseen asemaan. 3

Punkalaitumen kunnan vuoden 2016 talousarvio laaditaan tilanteessa, jossa kunnan kuluvan talouden toteuma näyttää kohtalaiselta. Toimintavuosi 2015 on mennyt kunnan omien toimintojen osalta hyvin ja taloudellisesti tasapainossa, ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon ostopalvelut näyttävät toteutuvan lähes suunnitelman mukaisella tasolla. Kunnan vuonna 2014 kokema tappio turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen lakkauttamisen vuoksi saatiin käännettyä pieneksi voitoksi sekä silloisen viivytystaistelun että kesällä 2015 toteutetun ripeän jälleenavaamisen myötä. Tilanne on parantanut kunnan omistamista kiinteistöistä saatavaa rahavirtaa, mutta ennen kaikkea lisännyt paikallista ja seudullista palvelukysyntää. Sen sijaan vuoden 2016 talousarvion käyttötaloussuunnittelua on vaikeuttanut edelleen Huittisten Puhdistamo Oy:n toiminnan käynnistyminen, mikä merkitsee suurta kustannuskasvua vesilaitoksen osalta. Myös vanhan jätevedenpuhdistamon purkukustannukset kohdistuvat kertaluontoisina menoina käyttötaloudessa. Kuntastrategian mukainen ostopalveluiden kustannustehokkuuden tarkastelu alkaa tuottaa tulosta talousarviovuonna kun palvelut saadaan hankittua euromääräisesti aiempia vuosia halvemmalla. Säästöjä joudutaan jatkossakin etsimään ostopalveluiden sekä kuntayhteistyön kustannustehokkuutta tarkastelemalla. Punkalaitumen kunnassa on tehty isoja investointeja viime vuosina. Siitä huolimatta kunnan asukasvelka on vuoden 2015 päättyessä hyvin alhainen, arviolta alle 600 euroa/asukas. Ensi vuodesta sekä suunnitelmavuodesta 2017 on tulossa vieläkin mittavampia investointien osalta. Tämä johtuu Yhteiskoulu-lukion uudisrakennushankkeesta, mikä väistämättä merkitsee asukaskohtaisen velan nousemista ensi vuoden aikana tasolle 1400 euroa/asukas (alun perin vuodelle 2015 suunniteltu taso). Vuosien 2017 ja 2018 aikana kunnan velkataso noussee lähelle Suomen kuntien keskiarvotasoa (yli 2700 /asukas). Käyttötalousmenot eivät lisää velan ottoa, mutta isot investoinnit joudutaan toteuttamaan pääosin velkarahoitteisesti. 2. Yleisperustelut Uuden kuntalain mukaan (12 ) valtion talousarvioesityksen yhteydessä esitetään arvio kuntatalouden kehityksestä sekä valtion talousarvion vaikutuksista kuntatalouteen. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntatalouden vuosikate heikkenee selvästi vuonna 2015, eikä tilanne ilman korjaavia toimenpiteitä lähivuosinakaan muutu parempaan. Painelaskelman mukaan kuntatalouden vuosikatteen ja poistojen ero kasvaisi jatkuvasti. Tällainen kehitys johtaisi heikon talouden kuntien määrän selvään nousuun. Kuntakohtaisessa tarkastelussa suurimmat laskennalliset sopeuttamistarpeet näyttäisivät olevan alle 10 000 asukkaan kunnissa. Yleisen kuntakohtaisen painelaskelman perusteella kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat hyvin erilaiset. Epätasapainotilanne on vaikein alle 10 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa esimerkiksi tuloveroprosentit ovat myös jo lähtökohtaisesti korkeimmat. Veroprosentteja on korotettu keskimääräistä enemmän ja veroprosentin tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa. Pienimmissä kunnissa on keskimäärin noin neljän prosenttiyksikön paine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti vain noin prosentilla. Verojen korotuksista huolimatta verotulojen kasvu 556 M euroa oli huomattavasti aiempaa vuotta (1,3 mrd) pienempi. Kuntien ja kuntayhtymien investointitarpeet ovat edelleen mittavat, ja investointien on arvioitu pysyvän lähivuodet korkealla tasolla. Edellä kuvattu vuosikatekehitys huomioon ottaen tämä johtaisi kuntatalouden velan kiihtyvään kasvuun. Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta kriittisin kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin siirrettyä liikkumavaraa investointeihin niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tämän ehkäisemiseksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita on arvioitava sekä kestävän rahoituksen että tuottavuuden nostopotentiaalin näkökulmista. Kuntatalous on ratkaisevasti riippuvainen yleisestä talouskehityksestä, Suomen kilpailukyvystä sekä työllisyydestä. Euroalueen taantuman uskotaan päättyneen ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Yhdysvaltojen talouden kasvu on jo voimakasta, Kiinan kasvu hidastuu. Euroalueen talouden kasvua hidastaa edelleen useiden jäsenmaiden heikko kilpailukyky, mutta Saksan kysynnän kasvu tukee elpymistä. Suomen taloudessa odotetaan käännettä parempaan. Vuonna 2016 lähteistä riippuen Suomen kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 0,5-1,6 prosenttia ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaisi vajaat 4 pro- 4

senttia. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen talous supistui vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Suomen taloutta vaivaavat edelleen rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja. Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kehityksen puitteissa. Julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä niin sanottu kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna noin 9 mrd. euroa vuoteen 2018 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Julkista taloutta rasittaa myös edelleen heikko suhdannetilanne. Kuntatalouteen on viime vuosina syntynyt tulojen ja menojen välinen epäsuhta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys kuntien omavaraisuuden laskussa sekä vastaavana aikana tapahtuneessa kuntien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvussa on huolestuttava. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoi edelleen vuonna 2014 ollen vuoden lopussa 14,9 miljardia euroa. Kasvu kuitenkin hidastui edellisvuoteen verrattuna. Kuntien vuosikatteet heikkenivät 1,6 prosenttia, johon vaikutti muun muassa valtionosuuksien pieneneminen 1,3 prosentilla. Sitä vastoin kuntien toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna hyvin maltillisesti, 1,0 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 733 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 542 euroa. Tilanteessa, jossa kuntien resurssit palveluiden tuottamiseen vähenevät, Suomen väestönkehitys sekä yhteiskunnan kasvava pahoinvointi aiheuttaa voimakasta yhteiskunnan palveluiden tarpeen kasvua. Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin parantamiseksi tarvitaan yhä enemmän työtä ja resursseja, jotta suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ei rapistuisi. Kuntien tulopohjan vahvistaminen taloudellisten resurssien turvaamiseksi on avainasia tämän yhtälön ratkaisemissa. Tämä on mahdollista ainoastaan onnistuneella elinkeinopolitiikalla sekä oman aluetalouden vahvistamisella. Samaan aikaan nykyisiä palveluita pitää pystyä tuottamaan aina vain aiempaa tehokkaammin. Kaikkia palveluita ei jatkossa edes pystytä tuottamaan, jolloin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa korostuu. Nykyisessä ajattelussa korostuu edelleen liikaa keskittäminen. Resursseja voitaisiin jakaa nykyistä tehokkaammin kohdentamalla palvelu 5

sinne, missä sitä tarvitaan. Tehokas, kapea ja suoraviivainen hallinto sekä paikallinen johtaminen lähellä suorittavaa työtä vaikuttaa onnistuneemmalta ratkaisulta tähän hätään kuin asioiden ulkoistaminen kauaksi palvelun tarvitsijasta. Vuoden 2016 kuntaorganisaation tärkein tehtävä on valmistella kunta toimimaan vuoden 2017 toimeenpantavassa kuntaorganisaatiossa sekä olla aktiivisesti itsenäisenä kuntana mukana vaikuttamassa aluehallintouudistuksen toteuttamiseen. Samalla tulee jatkaa elinvoiman kannalta tärkeiden hankkeiden ja pakollisten investointien toteuttamista. Väestökehitys Kunnan asukasmäärä on laskenut jo pitkään, vuosikymmenien ajan. Vuoden 2013 lopussa asukkaita oli 3173 henkeä. Vähennys oli edellisvuoteen verrattuna vain 8 henkeä, joten väestön vähentyminen oli ennakoitua pienempää. Vuoden 2014 lopussa väestömäärä oli 3116 asukasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty väestöön liittyviä tunnuslukuja. Tilastosta näkyy, että yli 65-vuotiainen osuus on edelleen kasvanut. Koko maan vastaava osuus on 19,9 %. 2013 2014 Asukasluku 31.12. 3173 3116 Asukasluvun muutos -0,9 % -2,3 0-14 -vuotiaiden osuus, % 13,3 13,2 15-64 -vuotiaiden osuus, % 56,9 56,7 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 29,8 30,1 Lähde: Väestörekisterikeskus / tilastot 31.12.2014 Työllisyystilanne Pirkanmaalla työttömien osuus työvoimasta on vaihdellut kuluneen vuoden aikana 14 15 %:n välillä. Yleisesti työttömyys on edelleen kasvanut noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Pirkanmaan työttömyys on ollut hieman maan keskivertoa korkeampaa. Edelleen uusien avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna vajaat kymmenen prosenttia, joten työmarkkinoiden tilanne kokonaisuutena ei ole kehittynyt myönteiseen suuntaan. Punkalaitumen työllisyysaste on säilynyt tilanteeseen nähden kohtalaisena verrattuna maakunnalliseen tilanteeseen. Työttömyysaste on vaihdellut 8 10 % välillä, mutta pääsääntöisesti pysytellyt lähes ainoana kuntana Pirkanmaalla alle 10 prosentissa. Punkalaitumen kunnassa on kuitenkin aiempaa suurempi määrä nuorisotakuun piirissä olevia alle 25-vuotiaita työttömiä. Heidän aktivointiasteensa on ollut Punkalaitumella maakunnan korkein, mutta pysyvien ratkaisuiden tai onnistumisien löytäminen tuntuu olevan entistä vaikeampaa. Työttömien työnhakijoiden passivoituminen on suuri vaara nykytilanteessa, jossa työllisyyspalveluiden järjestämisestä kuntien ja valtionhallinnon välillä ei ole saatu aikaan kestävää ja toimivaa ratkaisua. Onneksi Lounais-Pirkanmaa tekee aktiivista työtä työllisyydenhoidon kehittämiseksi. Tämä työ vie kuitenkin voimavaroja kunnan budjetista lähivuosina, ja näköpiirissä on, että valtio osallistuu työllisyyden hoidon ja todellisen aktivoinnin kustannuksiin yhä pienemmällä panoksella. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan tehtävänä on kuntalain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee myös seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Tiedot raportoidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Sastamalan kaupunki sekä Punkalaitumen kunta tuottivat yhteisen hyvinvointikertomuksen ensimmäisen kerran vuonna 2012. Sastamalan kaupungin sekä Punkalaitumen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että alueella toimii yhteinen elämänhallintatyöryhmä, johon kuuluu molempien kuntien hallitusten puheenjohtajat sekä kunnanjohtajat. Elämänhallintatyöryhmän asiat valmistelee alueen yhteinen hyvinvointikoordinaattori. Punkalaitumen ja Sastamalan johtoryhmät toimivat poikkihallinnollisina turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhminä, joiden tehtävänä on strategian, ohjelmien ja suunnitelmien käytännön toteuttaminen. Elämänhallintatyöryhmä on päättänyt tuottaa seuraavan vuosittaisen hyvinvointikertomuksen keväällä 2016, jolloin se rytmittyy paremmin osaksi kuntien tilinpäätösvalmisteluja sekä edellisen vuoden raportointia. 6

Terveyden edistämisen piiriin kuuluva palveluntuotanto on sopimusperusteisesti Sastamalan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen vastuulla. Kunnan on kuitenkin aktiivisesti tunnistettava ja kehitettävä niitä toimintoja, joiden avulla ihmisten yleistä hyvinvointia voidaan parantaa. Näitä ovat mm. paikallisen taloudellisen elinvoiman myönteinen kehittäminen, paikallisen vahvan yhdistystoiminnan tukeminen sekä kunnan kaikkien toimien arvioiminen kokonaisvaltaisen elinvoiman kasvun ja kehittämisen näkökulmasta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voidaan pitää kunnassa aktiivisesti toimivaa ja laajaa kolmannen sektorin yhdistysverkostoa. Valtuustokaudella 2013 2016 on päätetty panostaa lähellä tarjottaviin peruspalveluihin sekä lasten- ja nuorten hyvinvointiin. Vuonna 2016 jatketaan lähipalveluiden aktiivista vaalimista sekä lisätään monialaisesti panoksia työllisyyden hoitoon. Elinkeinotoiminnan kehittäminen Punkalaitumen kunta tuottaa elinkeinopalvelut yhteistoiminnassa Sastamalan Seudun Yrityspalvelu (Sasyp) Oy:n kanssa. Seudullinen elinkeinostrategia laadittiin yhteistyössä yritysten sekä sidosryhmien kanssa Sastamalan seudulla vuoden 2014 alkupuolella. Punkalaitumen kunta osallistui aktiivisesti strategiatyöhön. Strategiaa varten tehtiin laaja yrittäjäkysely, jonka perusteella on etsitty painopisteitä alueen elinkeinojen kehittämismahdollisuuksista. Sasyp Oy tuottaa yrityspalveluiden lisäksi matkailu- ja markkinointipalvelua koko Lounais-Pirkanmaalla. Kunnassa on jatkettu vuoden 2015 aikana Energiaomavaraisuushankkeen toista vaihetta, jonka tarkoituksena on valmistella toimeenpanoa alueen energiapotentiaalin käytännön tason hyödyntämiseksi. Kunnassa on jo selvitetty perusteita maa- ja metsätalouden tuotannon sivuvirtojen aiempaa tehokkaammaksi hyödyntämiseksi energiantuotannossa. Vuoden 2015 aikana kunta on lisäksi selvittänyt nykyisen hallitusohjelman mukaisen kiertotalouden mahdollisuuksia energiantuotannon sivuvirtojen laadukkaassa hyödyntämisessä. Kunta on liittynyt Baltic Sea Action Group ry:n (BSAG) jäseneksi, mikä lisää mahdollisuuksia rakentaa kumppanuuksia hankkeen toteut- 7

tamiseksi ja esimerkiksi hallitusohjelman mukaisiin kärkihankkeisiin pääsemiseksi. Talousarviovuonna ratkeaa mahdollisuus konkretisoida kiertotaloushanke osana Suomen kärkihankeperhettä. Bioenergianeuvotteluiden seurauksena kunnassa on käynnistynyt myös kaksi tuulipuistohanketta, joista toisen osayleiskaava valmistui talousarviotavoitteiden mukaisesti elokuussa 2015. Kaavasta on kuitenkin valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mikä viivästyttää yli 30 M euron investointihankkeen toteutumista. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2015 maakaupan energiapuuterminaalihankkeen käynnistämiseksi Kanteenmaan risteysalueella. Myös tämä hanke on sidottu mahdolliseen valitukseen ympäristöluvasta. Aktiivista kunnan ja yrittäjien välistä vuoropuhelua jatketaan myös talousarviovuonna. Yrittäjätoimikunnan esityksestä kunnassa selvitettiin talousarviovalmistelun aikana kuntakeskustan kehittämishanketta, jonka etenemiseksi kunta muutti asemakaavaa keskustan yhden korttelin sekä uuden tien rakentamiseksi. Talousarviovuonna keskustan kehittämiseksi tulisi rakentaa kevyenliikenteen väylä jokirantaan. Keskustan kehittämishankkeen selvitystuloksia pantiin käytäntöön mm. liikehuoneistopörssin (www.punkalaitumelle.fi) avulla vuoden 2014 aikana. Keskustan kehittämistä jatketaan myös lisäämällä bioenergialämmityskohteita ja rakentamalla lämpöverkkoa. Kehitystyössä pontena toimivat kunnan ratkaisut omien kiinteistöjensä osalta. Talousarviovuonna edistetään Kanteenmaan maankäytön ratkaisuja, jotka mahdollistavat maakuntakaavaluonnokseen 2040 maaseudun kehittämisalueeksi merkityn alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen elinkeinojen vauhdittamiseksi kunnassa. Muutos- ja kehittämistarpeet Kunta on strategiassaan merkinnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden lähipalvelut yhdeksi. Nykyisen tilannearvion mukaan talousarviovuonna itsehallintoalueuudistus tulee olemaan merkittävässä asemassa kuntastrategian toteuttamisen kannalta. Punkalaitumen kunnan tavoitteena rakenneuudistuksissa on turvata mahdollisimman paljon nykyisestä terveyspalveluketjun tuottamista palveluista jatkossakin Punkalaitumen terveysasemalla. Kunta on tunnistanut merkittävimmäksi tulevaisuuden kustannussäästöksi kunnan hankkimien ostopalveluiden kustannustehokkuuden lisäämisen. Punkalaitumen kunta ja Sotesi ovat vaihtelevasti onnistuneet hillitsemään erikoissairaanhoidon kasvupaineita. Toteutunut vuosi 2015 näyttää tältä osin aiempia vuosia paremmalta. Kunnan konserniyhtiöiden sekä kuntayhtymien päätöksentekoelimissä pyritään vaikuttamaan siten, että kuntayhtymien tarjoamat palvelut tuottavat lisäarvoa Punkalaitumen kunnan strategisten linjausten toteuttamisessa. Kunnan toteuttaman asunto-osakeyhtiöiden fuusion seurauksena määrätietoista työtä kuntakonsernin omistaman asuntokannan kehittämiseksi tulee jatkaa. Punkalaitumen kunnassa jatketaan henkilöstölähtöisen kehittämisen henkilöstöpolitiikkaa. Kunnan johto ja esimiehet ovat sitoutuneet rohkaisemaan henkilöstöä kehittämään omaa työtään sisäisen uudistamisen kautta. Henkilöstöä arvostetaan työssään ja kunnan tärkeimpänä voimavarana nähdään omaa työtään arvostava henkilöstö. Riskienhallinta kunnassa Kuntalain (39 ) mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (14 ). Vuoden 2015 lopulla Punkalaitumen kunnassa järjestetään sekä luottamusjohdolle että kunnan viranhaltijaesimiehille uuden kuntalain mukainen riskienhallinnan koulutus. Koulutuksen yhteydessä arvioidaan tulevaa talousarviovuotta sekä suunnitelmavuosia tarkastellen kunnan keskeiset tunnistetut riskit ja luodaan perusteet niihin vaikuttamiselle. Koulutusta ja talousarviovuoden toimintaa varten on tunnistettu seuraavat riskit: 1. rakenneuudistuksen vaikutus kunnan talousnäkymiin (kuntien rahoitusmalli) 2. päivähoidon henkilöstön eläköityminen ja rakennemuutoksen toteuttaminen 3. ruokapalveluiden kustannustehokkuus ja kilpailukyky suhteessa alan muuhun tarjontaan 4. kunnille asetettavien työllistämisen ja työllisyydenhoidon lisävelvoitteet (erityisesti nuoret) 5. aluehallintouudistuksen mahdollinen vaikutus teknisen toimen palveluiden ulkoistamiseen omistuksen muutoksen myötä 6. yhtenäiskoulun onnistunut perustaminen ja opetuksen monipuolinen turvaaminen 7. uuden koulun rakentamishankkeen toteutuminen sekä teknisen osaamisen että talouden näkökulmista 8

8. kirjastotoimen tulevaisuus maakuntatason muutosvaatimusten näkökulmasta 9. pienen hallinto-organisaation haavoittuvuus (asiantuntijuuden ja resurssien riittäminen ja käsiteltävien asioiden laajuus muutosten aikana). 3. Organisaatiorakenne Luottamushenkilö- ja toimialaorganisaatio Kunnan hallinto-organisaatio uudistui vuoden 2013 alusta lukien, kun yksi toimiala päättyi perusturvatoimen siirryttyä Sastamalan kaupungille. Jäljelle jääneet toimialat ovat hallinto-, sivistys- ja tekninen toimi. Kunnanhallitus nimeää toimialajohtajat, jotka tällä hetkellä ovat hallinto- ja talousjohtaja, sivistystoimenjohtaja ja tekninen johtaja. Kunnanjohtaja ja toimialajohtajat muodostavat johtoryhmän. TOIMIELINORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Henkilöstöjaosto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallintotoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta 9

Toimialat ja osasto KUNNANJOHTAJA Elinkeinotoiminta ja kehittämistoiminta Kaavoitus Tilapäiset projektit Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Maaseututoimi HALLINTOTOIMI Hallinto- ja talousjohtaja SIVISTYSTOIMI Sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMI Tekninen johtaja Vaalit Tarkastustoiminta Yleishallinto Tietohallinto Maa- ja metsäalueet Ruoka- ja puhtaanapito Hallinto Päivähoito Perusopetus Lukio-opetus Muut koulutuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuritoiminta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Työllistäminen Tekniset toimistopalvelut Liikenneväylät ja yleiset alueet Toimitilapalvelut Asunto- ja vuokraustoimi Vesihuoltolaitos Pelastustoimi Rakennusvalvonta Kunnan kolme toimialaa on jaettu osastoihin, jotka määritellään hallintosäännössä. Kunnanhallitus nimeää osastoille esimiehet. Talousarvio on sitova osastotasolla. Osastojen esimiehet Kunnanjohtaja Hallinto- ja talousjohtaja Elinkeinotoiminta ja kehittämistoiminta Kaavoitus Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Maaseututoimi Vaalit Tarkastustoiminta Yleishallinto Tietohallinto Maa- ja metsäalueet 10

Palvelupäällikkö Sivistystoimenjohtaja Päivähoidon johtaja Yhteiskoulun ja lukion rehtori Kirjastotoimenjohtaja Vapaa-aikatoimensihteeri Tekninen johtaja Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Ruoka- ja puhtaanapitopalvelut Sivistystoimen hallinto Perusopetus Muut koulutuspalvelut Päivähoito Lukio-opetus Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Työllistäminen Tekniset toimistopalvelut Pelastustoimi Liikenneväylät ja yleiset alueet Toimitilapalvelut Asunto- ja vuokraustoimi Vesihuoltolaitos Rakennusvalvonta ja maa-aineslain ja yksityistielain mukaiset asiat Konsernirakenne PUNKALAITUMEN KUNTA TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT OMISTUSYHTEISÖ Punkalaitumen Vuokraasunnot Oy Pirkanmaan liitto Kiinteistö Oy Pietarinvirasto Sastamalan koulutuskuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sastamalan Tukipalvelu Oy 5,51 % Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy 12,80 % Huittisten Puhdistamo Oy 5,00 % Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2,96 % 11

4. Talousarvion laadinta ja sitovuus Kunnanhallitus antoi hallintokunnille talousarvion laadintaohjeet sekä talousarvioraamin elokuussa 2015. Ohjeen mukaan talousarvion keskeisiä laadintaperusteita ja -tavoitteita olivat mm. Vuosikatteen tavoitetasona tavoitellaan vähintään suunnitelman mukaisia poistoja vastaavaa vuosikatetta. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2013 kahden tappiollisen vuoden jälkeen. Tavoitteen toteutumiseen vuonna 2015 vaikuttaa verotulokertymä ja valtionosuudet sekä kunnan oma käyttötalous, erityisesti se miten ostopalveluiden tilaamisessa onnistutaan. Aiempaa korkeamman vuosikatetavoitteen saavuttaminen on haasteellista muuttuneen poistosuunnitelman johdosta. Sotesin kanssa käydyissä neuvottelussa keskeinen tavoite on muuttaa kustannusvertailua lähtökohtaisesti aiempiin toteumiin perustuvaksi ja tavoitella 1-2 prosentin hillittyä kasvua tai jopa nollabudjetointia suhteessa vuoden 2014 menoihin. Erikoissairaanhoidon osalta vuotta 2014 ei lähtökohtaisesti tule pitää vertailuvuotena sen poikkeuksellisen huonon kustannuskehityksen vuoksi. Erikoissairaanhoidon menot onkin budjetoitava hyvin niukalla, korkeintaan 1-2 prosentin kasvulla. Verotulolaskelmassa tuloveroprosentti on 21,50 %. Kiinteistöverokertymää pyritään kasvattamaan vuonna 2014 aloitetulla kiinteistöveron piiriin kuuluvien kiinteistöjen kartoituksella. Maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset ja mahdolliset uudet asiakasmaksujen lisäämismahdollisuudet käytetään täysimääräisesti hyväksi. Sitran kanssa toteutetun hankkeen kautta opittu henkilöstölähtöisen toimintatavan jatkuminen tulee hyödyntää hallintokunnissa henkilöstön kanssa mahdollisimman tehokkaasti. Palvelutasoa heikentävien lomautusten ja irtisanomisien sijaan ensisijainen tavoite on motivoida henkilöstöä kustannustehokkaaseen työtapaan. Vaihtoehtoiset toimintatavat tulee arvioida aina henkilöstövaihdosten yhteydessä. Kunnanvaltuusto päätti pitää tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit ennallaan. Talousarviovalmistelussa ei päästy vuosikatetavoitteeseen, joten vuosikate ei riitä kattamaan poistoja. Tosin viimeiset vuodet ovat toteutuneet hieman suunniteltua paremmin, mikä luo edellytyksiä myös jatkossa aiottua parempaan tulokseen. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat sitovasti osastoittain ja käyttösuunnitelmat ohjaavat kunnan muiden toimielinten tehtävien hoitoa. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallituksella ja lautakunnilla on vielä mahdollisuus muokata käyttösuunnitelmiaan ja siirtää määrärahoja kustannuspaikkojen kesken. Lopulliset käyttösuunnitelmat on jätettävä kunnanhallitukselle viimeistään 28.2.2016. Määrärahaa voidaan käyttää vain talousarviovuonna. Jos määrärahat eivät näytä riittävän, niin osaston vastuuhenkilön on hyvissä ajoin tehtävä ylityspyyntö. Pyyntö tehdään sitovuustasolla eli osastotasolla. Investointiosaan otetaan määrärahat aktivoitavien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion. 5. Kunnan henkilöstö Osaava henkilöstö on organisaation tärkein menestystekijä tavoitteiden ja asiakastyytyväisyyden tavoittelussa. Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden saumaton yhteistyö on myös tulevaisuudessa menestymisen edellytys. Henkilöstökustannusten hallintaa ja työn tuottavuuden tehostamista on kunnassa tehty määrätietoisesti. Sitran rahoittama henkilöstöhanke päättyi 2013, mutta toimintamallia on pyritty jatkamaan. 12

Henkilöstön määrä Vuoden 2015 alussa Punkalaitumen kunnalla oli 144 työntekijää. Lukumäärässä on mukana myös sijaiset. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstön jakautuminen yksiköittäin. TA 2016 sarakkeeseen on arvioitu talousarviovuoden aikana tarvittavan henkilöstön määrä. Kunta vähentää talousarviovuoden sekä suunnitelmavuosien aikana henkilöstöään mahdollisuuksien mukaan toimintaa tehostamalla. Henkilöstö vähenee pääsääntöisesti eläköitymisen tai muun luonnollisen poistuman kautta. 31.12.2014 1.11.2015 TA 2016 Hallintotoimi Hallintotoimi 8 10 8 Ruoka- ja puhtaanapitopalvelut 22 19 19 30 29 27 Sivistystoimi Sivistystoimisto ja lukio 12 10 12 Peruskoulut 45 44 44 Päivähoito 20 18 19 Kirjasto, liikunta- ja nuorisotoimi 18 13 12 95 85 87 Tekninen toimi Tekninen toimisto 5 5 5 Toimitilapalvelut ja vesihuolto 14 16 10 19 21 15 yhteensä 144 135 129 6. Kuntastrategia ja tavoitteet Kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2013 uudet kunnan strategiset linjaukset 2020. Kunta on olemassa kuntalaisten parhaaksi. Toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys, palvelualttius ja vastuullisuus. Punkalaitumen kunnassa on ohut, joustava ja tehokas kuntaorganisaatio ja palveluiden järjestäminen nojaa toimivaan kuntayhteistyöhön. Strategian mukaan Punkalaidun on kasvamisen kunta, jossa yhteistyötä tehdään ihmisläheisellä otteella. Kuntaorganisaation tulee olla toiminnaltaan taloudellinen. Punkalaitumen kunta onnistuu oikeilla valinnoilla vastaamaan kysymyksiin kunnan itsenäisyydestä, laadukkaiden peruspalveluiden turvaamisesta, onnistuneesta kunta- ja kuntayhtymäyhteistyöstä sekä vanhusväestön, lasten ja nuorten elämänlaadun turvaamisesta. Nuorten aseman ja elämänlaadun vahvistaminen on lähitulevaisuuden painopiste. Kunnan arvoja ovat yhteistyö ja ihmisläheisyys. Luonto, vahva alkutuotanto, yrittäjyys ja maahanmuutto-osaaminen tunnistetaan Punkalaitumen kunnan voimavaroiksi. Punkalaitumen kunnassa arvostetaan rehellisyyttä ja palvelualttiutta. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamisessa kunnan tulee entistä paremmin hyödyntää omia tunnistettuja vahvuuksia. Elinkeinoelämän verkostoissa luotu kannustava näkemys mahdollistaa suuretkin hankkeet. Uusien asukkaiden ja paluumuuttajien houkuttelemiseksi Punkalaidun tavoittelee asemaa arvostettuna asuinkuntana, joka koetaan turvasatamaksi kaikenikäisille. Punkalaitumen vahvuuksia ja ydinosaamista ovat maaseutuosaaminen sekä monipuolinen ja yhteistyökykyinen yrittäjien verkosto. Alkutuotanto, luonto ja kasvava maaseutuyrittäminen ovat ratkaisevia tekijöitä kunnan elinkeinoelämän kehittämisessä. Suunnitelmallinen, toimivan kouluverkon vaaliminen nähdään arvokkaana kunnan tasapainoisen kehittämisen kannalta. Terveydenhuollon toimintojen paikallinen turvaaminen on olennainen osa sosiaali- ja terveyshuollon yhteistyötä. Kunnassa satsataan ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveystyöhön. 13

Strategiset tavoitteet Kunnan strategian mukaiset tavoitteet ohjaavat talousarvion laadintaa ja tavoitteiden tulee perustua valtuuston hyväksymiin strategisiin linjauksiin. Talousarvion kehyksenä käytetään valtiovarainministeriön laatimaa ns. nelikenttämallia, jonka avulla kunnan tuottamien palveluiden vaikuttavuutta, aikaansaannoskykyä ja tuottavuutta sekä taloudellisuutta ohjataan aiempaa tehokkaammin. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoitettuja muutoksia, joita tuotetuilla tuotteilla/palveluilla saadaan aikaan asiakkaissa. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. Organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta ja koostuu mm. osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Taloudellisuus merkitsee käytettävissä olevien resurssien hyödyntämistä mahdollisimman suuren palvelutuotannon aikaansaamiseksi tai tavoiteltuun palvelutuotantoon pyrkimistä mahdollisimman vähin uhrauksin. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotoksien ja panoksiensuhdetta. VAIKUTTAVUUS PALVELUKYKY 1. Kunnan elinvoiman ja asukkaiden elämänlaadun kasvu 2. Onnistunut toiminta sote- ja itsehallintouudistuksessa 3. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksen parantaminen ml. maankäyttö 1. Pitkän tähtäimen suunnittelu 2. Laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut Punkalaitumella 3. Kasvamisen kunnan palvelulupaus 4. Yhteisöllisyyden kasvu 4. Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, taloudellisuus 1. Tasaisesti käyvä kuntakone 1. Kustannustehokkaat ostopalvelut ja kuntayhteistyö 2. Kustannustietoinen henkilöstö 2. Teknisen infrastruktuurin kehittäminen 3. Työtään arvostava henkilöstö ja luottamusjohto 3. Tasapainoinen talous 4. Palvelutehtävän ja tavoitteiden tunnistaminen 4. Strateginen kumppanuus elinkeinoelämässä AIKAANSAANNOSKYKY TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS 14

Strategisten tavoitteiden lisäksi kunta on nimennyt ja valmistellut talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille kärkihankkeet, joiden toteuttaminen varmistaa kuntastrategian jalkautumisen kuntaorganisaatiossa sekä strategian kokonaisvaltaisen toteutumisen valtuustokaudella. Kärkihankkeet ovat luonteeltaan laajoja kokonaisuuksia, jotka kuitenkin vaativat toteutuakseen konkreettisia kunnan päätöksiä ja toimia. Kärkihankkeiden toteuttaminen vastaa osastotason sitovien tavoitteiden toteuttamista. Kärkihankkeet 2016-2018: yhteiskoulu-lukio uudisrakennushankkeen onnistunut suunnittelu ja rakennustöiden käynnistäminen keskustan kehittämishankkeen valmistuminen ja kuntaimagon uudistaminen energiahankkeiden jalkautuminen alkaen tuulivoimahankkeen toteutumisesta onnistuneen maahanmuuton hyödyntäminen kunnassa kunnan edunvalvonta SOTE- ja itsehallintouudistuksessa henkilöstön työhyvinvoinnin ja osallistamisen parantaminen teknisen infrastruktuurin kehittäminen nuorison hyvinvoinnin kehittäminen työllisyyden hoidon kehittäminen rakennemuutoksen toteuttaminen päivähoidossa yhtenäiskoulun selvitystyön valmistuminen. 15

7. Käyttötalous Hallintotoimi Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus VAALIT Osasto sisältää vaalilain mukaisten kunnallis-, eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaalien kustannukset. Perustelut Vuonna 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Uuden kuntalain mukaan vuoden 2016 kunnallisvaalit siirtyvät seuraavalle. Vaalien ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestykset järjestetään kunnantalolla. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Seuraavat kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Seuraavat presidentinvaalit toimitetaan v. 2018 tammihelmikuussa. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille äänioikeutettujen määrään perustuvan kertakorvauksen. Vaalit TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 5 152 5 000-100,0 0 5 000 Ulkoiset menot -4 097-6 000-100,0-10 000-5 000 Toimintakate 1 055-1 000 0-100,0-10 000 0 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -21 0,0 Toimintakate -21 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 5 152 5 000 0-100,0 0 5 000 Menot yhteensä -4 118-6 000 0-100,0-10 000-5 000 Toimintakate 1 034-1 000 0-100,0-10 000 0 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus TARKASTUSTOIMINTA Tarkastustoiminnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lisäksi tarkastuslautakunta arvioi, miten valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ovat toteutuneet. Perustelut Tarkastuslautakunta toimii yhteistyössä ammattitilintarkastajan kanssa. Kunnan tilintarkastuksesta on tehty sopimus BDO Audiator Oy:n kanssa vuosille 2013 2016. Vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii Aino Lepistö. 16

Tarkastustoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 0,0 Ulkoiset menot -7 811-8 250-8 600 4,2-9 000-9 000 Toimintakate -7 811-8 250-8 600 4,2-9 000-9 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -25 0,0 Toimintakate -25 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 0 0 0 0,0 0 0 Menot yhteensä -7 836-8 250-8 600 4,2-9 000-9 000 Toimintakate -7 836-8 250-8 600 4,2-9 000-9 000 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus YLEISHALLINTO Kunnan yleishallintoon sisältyy kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä hallintotoimiston tehtäväalueet. Yleishallinto tuottaa keskitetysti hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluita. Yleishallinto vastaa myös markkinoinnista, viestinnästä, yhteispalvelupisteestä ja tilapäisistä projekteista. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Viranomaispalveluiden tarjoaminen lähipalveluina Kuntaimagon parantaminen Kuntalaiset saavat tietoa kunnan tarjoamista palveluista ja ajankohtaisista asioista Kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen Yhteispalvelupisteen tarjoamat palvelut Kunta näkyy positiivisena elinkeino-, asuinja matkailupaikkakuntana. Tiedotteiden ja kotisivujen ajantasaisuus ja sosiaalisen median käytön aktiivisuus. Sairauspäivät ja sijaisuuskulut Mahdollisimman laaja palvelutarjonta ja asiakkaiden opastus sähköisten palveluiden käytössä Näkyvyys perustuu kunnan toiminnan uutisointiin ja verkkonäkyvyyden kasvuun, kotisivujen ilmeen uudistaminen, keskustan uuden ilmeen markkinointi, matkailuesitteen toteuttaminen Kunta tiedottaa aktiivisesti ajankohtaisista asioista eri tiedotusvälineitä hyödyntäen, kotisivut ovat ajan tasalla Sairauspäivien ja henkilöstömenojen pieneneminen jatkuu, puuttumiskynnyksen madaltaminen, toteutetaan henkilöstökysely Perustelut Vauvarahan määrä nostetaan 500 euroon. Maahanmuuttajat kylille -hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. 1.6.2015 alkaen aloitettiin uusi Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke ja se kestää kaksi vuotta. Hankkeen tavoitteena on kehittää maaseudun elinvoimaa maahanmuuton avulla sekä vielä aiempaa vahvemmin edistää maahanmuuttajien työllistymistä sekä yritysyhteistyötä. 17

Henkilöstöhallinnon keinoin kunnassa pyritään kehittämään työhyvinvointia. Työmotivaation ja työhyvinvoinnin parantamisella sekä Sisujen eli kunnan henkilöstön sisäisten kehittäjien avulla jatketaan työtä henkilöstölähtöisen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallinto käsittelee viivytyksettä henkilöstön esiin nostamat kehitysideat. Työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta ongelmatilanteisiin puututaan viivytyksettä. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Talousarviovuoden tavoitteiden lisäksi suunnitelmavuosina painopistettä kohdennetaan ostopalveluiden kustannustehokkuuden parantamiseen, josta kunta saa merkittävimmän kustannushyödyn. Erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu vuonna 2014 loi painetta vaikuttaa ostopalveluiden vaikuttavuuteen mm. elämänhallintatyön kautta (seudun sote-toiminnan strateginen johtoryhmä). Yleishallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 15 911 42 400 70 500 66,3 44 000 29 000 Ulkoiset menot -700 552-833 600-835 200 0,2-813 000-795 000 Toimintakate -684 641-791 200-764 700-3,3-769 000-766 000 Sisäiset tulot 25 000 25 000 0,0 25 000 25 000 Sisäiset menot -97 658-115 700-111 600-3,5-112 000-112 000 Toimintakate -97 658-90 700-86 600-4,5-87 000-87 000 Tulot yhteensä 15 911 67 400 95 500 41,7 69 000 54 000 Menot yhteensä -798 210-949 300-946 800-0,3-925 000-907 000 Toimintakate -782 299-881 900-851 300-3,5-856 000-853 000 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus TIETOHALLINTO Tietohallintoon sisältyy atk-laitteistojen ja -ohjelmistojen sekä vaihdepalveluiden hankinta. Palvelut hankitaan pääosin Sastamalan Tukipalvelu Oy:stä, jossa kunta on osakkaana yhdessä Sastamalan kaupungin ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Tietohallinnon kustannustehokkuuden parantaminen Tietohallinnon menot Menot eivät kasva Perustelut Talous- ja henkilöstöhallinnon laajamittainen ohjelmistomuutos on toteutettu vuosina 2012 ja 2013, raportointia kehitettiin vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 kunnan taloushallinto aloitti Punkalaitumen Vuokraasunnot Oy:n taloushallinnon hoitamisen, ja toimintamallia jatketaan. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Suunnitelmavuosina haetaan kustannustehokkuutta tietohallintopalveluihin yhdessä SaTu Oy:n muiden osakkaiden kanssa. 18

Tietohallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 90 1 000 100,0 1 000 1 000 Ulkoiset menot -159 085-162 700-152 700-6,1-152 000-152 000 Toimintakate -158 994-162 700-151 700-6,8-151 000-151 000 Sisäiset tulot 163 062 162 700 151 700-6,8 151 000 151 000 Sisäiset menot -4 067 0 0 0,0 Toimintakate 158 995 162 700 151 700-6,8 151 000 151 000 Tulot yhteensä 163 153 162 700 152 700-6,1 152 000 152 000 Menot yhteensä -163 152-162 700-152 700-6,1-152 000-152 000 Toimintakate 0 0 0 0,0 0 0 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus ELINKEINOTOIMI JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tehtävänä on elinkeinoelämän edellytysten, yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn parantaminen, myönteisen yrittäjäilmapiirin luominen sekä elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Tehtävää toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n ja Joutsenten Reitti ry:n kanssa. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Tuulivoimayhtiö jatkaa kunnassa Bio- ja uusiutuvan energian toiminnalle ja uusille yrityksille luodaan aiempaa vahvempia toimintaedellytyksiä Liikekeskustan kehittäminen etenee Elinkeinoyhteistyö (Sasyp Oy) kehittyy Hankeyhtiö etenee hankkeen ensimmäiseen investointipäätökseen Kunta mahdollistaa bioenergiahankkeen jatkotyön hyödyntämisen alan liiketoiminnan laajentamiseksi Tyhjät liikekiinteistöt, keskustan kehittämishankkeen käynnistyminen Sasyp Oy:n tekemien toimenpiteiden määrä, laatu ja raportointi kunnassa Kuntaorganisaatio edesauttaa toiminnallaan hankkeen edistymistä ja edistää paikallista hyötyä Kunnassa kehitetään myös muita kuin pelkkään lämpöliiketoimintaan perustuvia energiaratkaisuita, esimerkiksi aurinkovoimaa Tyhjät kiinteistöt vähenevät sen kautta, että kuntakeskusta koetaan mielekkääksi liiketoimintapaikaksi ja sitä markkinoidaan aktiivisesti, kehittämishanke valmistuu Sasyp Oy:n toiminta ja vaikuttavuus näkyvät vieläkin aktiivisemmin Punkalaitumen kunnassa Perustelut Tuulivoimahankkeen oikeusvaikutteinen osayleiskaava mahdollistaa Isosuon puiston rakentamisen. Hanke hyödyttää kunnan omia yrittäjiä rakennusvaiheessa ja tuotantovaiheessa. Lisäksi kunta jatkaa toimintaa energiahankkeen esiselvitystyön tulosten jalkauttamiseksi. Bioenergiahankkeen tavoitteena on ollut kerätä tietoa sekä tuottaa kriittisiä selvityksiä kuntaan perustettavien energiayhtiöiden perustamisedellytysten luomiseksi. Tavoitteena on kestävän ja totuudenmukaisen tiedon tuottaminen, ja esille on tuotu myös paikalliseen energia- ja biopolttoainetuotantoon liittyvät haas- 19

teet mm. kannattavuuslaskelmin. Työ on ollut rohkaisevaa, ja tulokset viittaavat siihen, että bioenergia on alana varteenotettava kasvuala Punkalaitumen kunnassa. Työtä jatketaan vuonna 2016 Manner-Suomen maaseuturahaston myöntämän tuen turvin monipuolisella otteella. Parhaimmillaan hanke konkretisoituu kestävinä liiketoimintakumppanuuksina kunnan yrittäjien sekä energia-alan toimijoiden kesken. Keskustan kehittämishanke saadaan toteutettua Manner-Suomen maaseuturahaston myöntämän tuen mukaisesti. Lisäksi kunta mahdollistaa maankäytön ratkaisut keskustan kehittämiseksi jatkovuosina. Kunta edistää hyvää ja ratkaisukeskeistä keskustelukulttuuria ja luo oikeanlaisen foorumin yrittäjille ja yhteisöille, mikä mahdollistaa hankkeen läpiviennin ja suunnitelmien toteuttamisen. Sasyp Oy:n toteuttama seudullinen elinkeinostrategia valmistui vuonna 2014. Strategiatyön kautta luodaan näkymiä kunnan ympärillä oleviin elinkeinoelämän muutoksiin, jotta kunta osaisi näitä muutoksia hyödyntää oman aluetaloutensa kehittämisessä. Punkalaidun painotti elinkeinostrategian valmistelussa maaseudun elinkeinojen kehittämisen näkökulmaa ja mahdollisuuksia. Elinkeinostrategian toteuttamista jatketaan ja strategia avulla luodaan vahvoja edellytyksiä määrätietoiseen ja pitkäaikaiseen elinkeinoelämän kehittämiseen perustoimintojen kuten yritysneuvonnan sekä yrittäjien sukupolvenvaihdoksen tukemisen keinoin. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Kunnassa toteutuneet energiahankkeet vakiinnuttavat asemansa aluetalouden osana ja piristävät aluetaloutta. Tuulivoimapuistohanketta jatketaan Arkkuinsuolla ja aurinkovoimapuistoja liitetään niihin. Keskustan kehittämistä jatketaan kaupallisen toiminnan elinvoiman ja palveluiden toimintaedellytysten parantamiseksi. Suunnitelmavuosina kunta jatkaa yrittämisen mahdollisuuksien parantamista uuden elinkeinostrategian mukaisesti. Elinkeinotoimi ja kehittämistoiminta TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 46 567 3 000 178 700 5856,7 3 000 3 000 Ulkoiset menot -134 681-132 750-293 100 120,8-120 000-120 000 Toimintakate -88 113-129 750-114 400-11,8-117 000-117 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -88-3 000 100,0-2 000-2 000 Toimintakate -88 0-3 000 100,0-2 000-2 000 Tulot yhteensä 46 567 3 000 178 700 5856,7 3 000 3 000 Menot yhteensä -134 768-132 750-296 100 123,1-122 000-122 000 Toimintakate -88 201-129 750-117 400-9,5-119 000-119 000 20

Osasto KAAVOITUS Palvelusuunnitelman kuvaus Aluearkkitehdin palvelut ostetaan Sastamalan kaupungilta. Aluearkkitehti toimii kaavoituksen, rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan sekä kulttuuriympäristön hoidon asiantuntijana. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Penttilän alueen kaavan valmistuminen Kaavan valmiusaste Maaperäselvitysten vuoksi hanke arvioidaan uudelleen vuonna 2016 Tuulivoimaosayleiskaava Kaavan valmiusaste Laadukas kaava mahdollistaa hankkeen investointipäätöksen ja rakentamisen sekä aurinkopuistojen suunnittelun Keskustan ilmeen parantaminen Kunnan yleistasoinen rakennesuunnitelma Kanteenmaan energiantuotanto- ja teollisuuskaava Liike- ja teollisuustonttien riittävyyden turvaaminen Kaavan valmiusaste ja ehjä kokonaisuus Keskusta-alueen maisemanhoito Suunnitelma antaa riittävän pohjan pitkäjänteiselle kaavoituksen ohjaukselle Kaavan valmiusaste, OAS:n käynnistäminen, mikäli hankevastaava löytyy Tarjottavien tonttien määrä ja laatu Korttelin 395 rakentaminen päätökseen, maisemanhoitoa tehostetaan, kasvatetaan keskustan asuinrakentamista, aloitetaan asemakaavan päivitystyö Valmistuu vuoden 2016 aikana Edistää Vt. 2 Kanteenmaan risteysalueen teollisuusrakentamista vuonna 2017, sallii 2016 aloitetut rakennushankkeet (energiapuuterminaali ja biokaasulaitos) Uudet alueet kaavoitettu ennen kuin vanhat alueet ovat käytössä Perustelut Vuoden 2016 alussa kunta käsittelee yleistasoisen rakennesuunnitelman kunnan kaavoituksen pohjaksi. Rakennesuunnitelma tukeutuu osaltaan maakuntakaavan 2040 luonnokseen, osaltaan kunnan yleistasoisiin kehittämissuunnitelmiin. Rakennesuunnitelmalla linjataan maankäytön kehittämistavoitteet keskipitkällä tähtäimellä. Siinä otetaan kantaa paitsi maaseudun ja elinkeinojen kehittämisalueisiin, myös kunnan keskustaajaman kehityssuuntiin. Ympäristölupaprosesseista riippuen Kanteenmaan risteysalueen energiapuuterminaali sekä biokaasulaitoshanke voivat käynnistyä ennen laajempaa maankäytön suunnittelua. Hankkeiden toteutuminen olisi kuitenkin kestävä peruste jatkaa alueen kaavatason pitkäntähtäimen suunnittelua. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Suunnitelmavuosina toteutetaan kuntakeskustan asemakaavan päivittäminen ml. siltojen (Sarkkilan silta - Riippusilta) välinen joenrannan kevyenliikenteenväylän suunnittelu sekä Kanteenmaan risteysalueen osayleiskaava. 21

Kaavoitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-% TS 2017 TS 2018 Ulkoiset tulot 9 712 12 000 12 050 0,4 12 000 12 000 Ulkoiset menot -25 277-35 500-36 050 1,5-36 000-36 000 Toimintakate -15 565-23 500-24 000 2,1-24 000-24 000 Sisäiset tulot 0,0 Sisäiset menot -11 0 0,0 Toimintakate -11 0 0 0,0 0 0 Tulot yhteensä 9 712 12 000 12 050 0,4 12 000 12 000 Menot yhteensä -25 288-35 500-36 050 1,5-36 000-36 000 Toimintakate -15 576-23 500-24 000 2,1-24 000-24 000 Osasto Palvelusuunnitelman kuvaus MAA- JA METSÄALUEET Tehtäväalueeseen sisältyy kunnan omistamien maa-alueiden hoitaminen. Peltoalueet vuokrataan niiden soveltuessa elinkeinon harjoittamiseen. Metsien hoidosta on tehty sopimus Punkalaitumen Metsänhoitoyhdistys ry:n kanssa. Metsät hoidetaan hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteet Arviointitapa/mittarit Tavoitetaso Metsien taloudellinen ja ympäristöystävällinen hoitaminen Puunmyyntitulot Metsähakkuita suoritetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti Perustelut Kunnalla on metsäalueita n. 630 ha, josta on vuosittain tehty hakkuita metsähoidollisesti järkevällä tavalla. Puunmyyntitulot ovat olleet merkittävä kuntatalouden tulolähde. Vuonna 2013 metsänhoitosuunnitelma on uusittu, uusi suunnitelma on laadittu vuosille 2013 2022. Kunnan peltoalueiden vuokrasopimukset on uusittu vuonna 2013. Kunta vuokraa ne peltoalueet, joita ei tarvita omassa toiminnassa. Vuokrasopimukset on kilpailutettu alkuvuonna 2014 ja niihin on lisätty ehto siitä, että kunta voi keskeyttää vuokrasopimuksen hyvin perustein, esim. ottaa maa-alueen muuhun käyttöön. Suunnitelmavuodet 2017 2018 Suunnitelmavuosina puun myynnin taso pysyy samana kuin vuonna 2015. 22