PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Transkriptio

1 PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso

2 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä

3 Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman painotukset Asiakaskeskeisyys Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden yhteistyön lisääminen Kuntien vastuun korostaminen (huom. ei terveyskeskus, yhteistoiminta-alue tai kuntayhtymä)

4 Perusterveydenhuollon vahvistaminen Perusterveydenhuollon rahoituksen varmistaminen Toimintatapojen kehittäminen osaaminen ym. järjestämissuunnitelmaan Perusterveydenhuollon osaamisen vahvistaminen Erikoissairaanhoidon kertakonsultaatiot (peruserikoissairaanhoito) järjestämissuunnitelma-asia Osaamisen laajentaminen (esim. kehitysvammahuolto, päihdehuolto, ym soshuolto) järjestämissuunnitelmaan Perusterveydenhuollossa tehtävä tutkimus miten evo-rahoitus jatkossa suuntautuu Perusterveydenhuollon yksikkö

5 PTH-yksikkö 1/2 Rooli perusterveydenhuollon sanansaattaja perusterveydenhuollon vahvistaja laaja-alainen kehittäjä yhteistyön edistäjä alueellinen koordinaattori Edellytykset Pth- ja esh-johto ovat strategisesti sitoutuneet yksikön hyödyntämiseen Yksikkö edustaa pth-näkökulmaa esh:ssa Yksikkö on mukana esh:n eri johtamisfoorumeissa Yksikkö on valtuutettu kehittämään yhteistyötä ja koordinoimaan yhteistyötä Yksikkö saa toimeksiannot kentältä ja sen tukitoimet kentälle ovat koordinoituja

6 PTH-yksikkö 2/2 Keinot Luo toimintamalleja pth:n ja esh:n välisen yhteistyön ja verkostojen kehittämiseen terveyden edistämiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön terveyskeskusten ammattihenkilöiden koulutuksen laadun parantamiseen perusterveydenhuollossa tehtävän tutkimuksen tekemisen kannustamiseen On jatkuvassa yhteydessä terveyskeskuksiin ja esh:n toimijoihin, ylläpitää erilaisia johtajien, asiantuntijoiden ja yhdyshenkilöiden verkostoja Tukee terveyskeskusten kehittämistoiminnan rakenteellista ja sisällöllistä kehittämistä sekä osaamisen ja muutoksen johtamista Innovoi, kehittää, tukee asiakaslähtöisen palvelurakenteen kehittämistä Osallistuu erilaisiin toimintoihin sekä järjestää ja luo tilaisuuksia, joissa käsitellään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä

7 PTH:n vahvistaminen 1/3 Moniammatillinen kehittämis- ja tutkimustoiminta; rakenteiden ja edellytyksien vahvistaminen Koko työyhteisön koulutus + yksilöiden täydennyskoulutuksen hyödyntäminen Osaamisen ja muutoksen johtaminen sekä tiedolla johtaminen (kirjaaminen, ongelmien ja riskien tunnistaminen, mittaaminen, seuranta, vastuut) ja uusien toimintatapojen arvioiminen

8 PTH:n vahvistaminen 2/3 Kehittämiskulttuurin muutos Käytännöt ei kehity yksittäisten ammattihenkilöiden osaamista parantamalla Ymmärrys toimijatasolla siitä, että kehittäminen kuuluu kaikkien työhön = kaikilla on kaksi työtä Arjen tyrannia ei ole kehittämisen este vaan kannustin

9 PTH:n vahvistaminen 3/3 Terveyskeskusten välisen yhteistyön lisääminen Hyödynnettävä muiden kokemuksia: säästää aikaa, rahaa ja resursseja Poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen ja terveyden edistäminen Hyvinvointi ei ole terveydenhuollon määrättävissä

10 Entä keinot? PTH ja ESH välisen yhteistyön lisääminen Toisen työn ymmärrys = arvostus, kuuleminen ja hoidon sujuvuuden parantuminen Vuoropuhelu, verkostot, foorumit = tehostettu hoitoketjutyöskentely UUSI MALLI valitaan kehittämiskohteet 2-3 kpl toimintakaudelle PTH-yksikkö on mahdollisuus, mutta toiminnassa tarvitaan tukea kunnilta sekä ohjausta ja toimintavaltuuksia

11 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on mahdollisuus ja keino vastata haasteisiin 1. Hyvinvointipalveluiden tarpeen kasvu Ikääntyminen, perheyhteisöjen muuttuminen, työelämän muutokset, sisäinen muuttoliike 2. Tarjontamahdollisuuksien rajallisuus Kestävyysvaje n 5% bruttokansatuotteesta 3. Palvelujärjestelmän ongelmat Luotu korjaamaan lyhytkestoisia vaivoja, arjen tyrannia Kr sairauksien kestohoitoa ja koordinaatiota vasta harjoitellaan Ennalta ehkäisyn soveltaminen epätasaista, poikkihallinnollinen yhteistyö puutteellista

12 Järjestämissuunnitelman ensisijaiset tavoitteet 1 Sitouttava laatimisen prosessi; kaikkia kuullaan, kaikki osallistuvat, avoimuus, vaikuttamismahdollisuus Sovittava (konkreettisesti), mitä palveluja tuotetaan yhdessä, mitä keskitetään esh:oon ja mitä tehdään yksin tai ostetaan. Hoitoketjuihin palveluiden laatukriteerit ja asiantuntijoiden määrittämiä hoidon porrastuslinjauksia

13 Suunnitelman ensisijaiset tavoitteet 2 Keskitytään tärkeimpiin kehittämiskohteisiin kärkihankkeet priorisoidaan yhdessä, tavoitteet, mittarit ja seurantajärjestelmät määritellään yhdessä Panostettava suunnitelman toimeenpanoon niin, että toimintakäytännöt ja yhteistyötavat todella muuttuvat

14 Mitä ideoita tähän mennessä järjestämissuunnitelman sisällöstä? Esitettävä selkeästi mitä tavoitellaan, millä keinoin ja mikä on hinta Suunnitelmaan kytkettävä eurot Sopiminen pyrittävä rakentamaan koko seutuun Sovittava taso ja tavat, missä toteutetaan Pitkän tähtäimen rakenteellinen ja seudullinen suunnitelma Haettava yhteiset kysymykset kuntien ja shp:n välillä; esim. psyk/päihdeasiakkaat, sosiaalipäivystys, lyhytaikaiset sairaalapaikat näille ainakin kehyssopimus Pth toimimaan isommissa kokonaisuuksissa = tehokkaasti (?), jossa shp ottaisi suuremman (ohjauksellisen?) roolin Toimenpidekuvaukset alueiden kriittisistä kehittämiskohteista Työvoiman ennakointitietotaulukko olemassa shp/hoitajista; vastaava samassa formaatissa myös terveydenhuollosta + vanhuspalveluista Työnjaon kehittäminen myös hoitotyön sisällä Yksityinen sektori, työterveys; miten roolitetaan?

15 Miten suunnitelma voi toimia? Se ei ole sitova sopimus, joka automaattisesti sitoo eri osapuolia Toteutus vaatii oman päätöksentekonsa Parhaimmillaan suunnitelma voi olla reittikartta, mitä terveydenhuollossa pitäisi tehdä Tärkeintä on, että suunnitelmaa seurataan vuosittain ja tehdään tarvittavat päätökset, muutokset ja korjaustoimet. Seuranta menee tiedoksi shp:n ja kuntien valtuustoille

16 Järjestämissuunnitelman hyväksyminen Hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kunnissa (toimielintä ei ole määritetty) Järjestämissuunnitelma hyväksytään sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Kunnista vähintään 2/3 on sitä kannatettava ja niiden asukasluvun on oltava ½ shp asukasluvusta Suunnitelma tehdään valtuustokaudeksi ja tarkistetaan vuosittain

17 Kenen suunnitelma? Onko suunnitelma tarkoitettu ohjenuoraksi kunnille, miten niiden pitäisi asiat järjestää?? Vai onko suunnitelma kuntien mahdollisuus sanoa sairaanhoitopiirille, mitä kunnat oikeasti haluavat Voiko suunnitelma olla sopimus työnjaosta? Miten sopimus voi oikeasti vaikuttaa toimintoihin? Mitä oikeasti halutaan?

18 Ratkaistavia pulmia Suunnitelman toimivuus pelkkä paperi ei vie asiaa eteenpäin Suunnitelmia on laadittu ja laaditaan jatkuvasti useimmiten ne jäävät omaan rauhaansa Kuntien kiinnostuksen herättäminen on haastavaa Erikoissairaanhoito suuri kokonaisuus miten saadaan mukaan? Miten turvataan eri osapuolten sitoutuminen laadittuun suunnitelmaan?

19 Miten suunnitelma voi toimia? Se ei ole sitova sopimus, joka automaattisesti sitoo eri osapuolia Toteutus vaatii oman päätöksentekonsa Parhaimmillaan suunnitelma voi olla reittikartta, mitä terveydenhuollossa pitäisi tehdä Tärkeintä on, että suunnitelmaa seurataan vuosittain ja tehdään tarvittavat päätökset, muutokset ja korjaustoimet. Seuranta tiedoksi shp:n ja kuntien valtuustoille

20 Seurantaan taulukko Seurantamittaristo ehkä tärkein asia? Sitä tuotetaan, mitä mitataan Nimettävä mitä seurataan Määritettävä vastuutahot Lopullinen seuranta kunnilla (mikä on kuntien yhteistyöelin???)

21