Tanja Matikainen Terttu Kauranen Tuuli Mirola Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkysely 2012 Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012
SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 1.1 Kyselyn tausta ja tarkoitus... 3 1.2 Kyselyn toteutus... 3 1.3 Vastaajajakaumat... 4 2 Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta... 5 2.1 Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista... 5 2.2 Nykyiset tiedon lähteet... 8 2.3 Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta... 14 2.4 Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi... 20 3. Toiminnan kehittäminen... 20 3.1 Ammattikorkeakoulun painoalat... 21 3.2 Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys... 23 3.3 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa... 25 3.4 Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen... 27 Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia... 27 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä kehitysehdotuksia... 28 Yrityksille ja yhteisöille tarjottavia palveluja koskevat kehitysehdotukset... 29 Muun toiminnan kehittäminen... 30 4. Yhteenveto ja kehittämistoimenpiteet... 30 Kuvaluettelo... 33 Lähteet... 33 Liitteet... 33
1 Johdanto 1.1 Kyselyn tausta ja tarkoitus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmille kohdistetulla kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka onnistunutta Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä on sidosryhmien näkökulmasta ja millä tavalla viestintää voitaisiin kehittää. Lisäksi kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä siitä, millainen toimija Saimaan ammattikorkeakoulu on ja miten ammattikorkeakoulu voisi kehittää toimintaansa. Ammattikorkeakoulu on aikaisemmin tehnyt vastaavan kyselyn vuonna 2009. Kyselyn perustella ammattikorkeakoulu teki muutoksia viestintäänsä ja nyt toteutetun kyselyn tarkoituksena oli myös arvioida noiden toimenpiteiden onnistumista. Tämän vuoksi raportissa esitetään myös vertailutietoja edelliseen kyselyyn nähden. 1.2 Kyselyn toteutus Saimaan ammattikorkeakoulun sidosryhmäkyselyn perusjoukkoon kuuluvat kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun ulkoiset sidosryhmät. Näitä olivat alueen elinkeinoelämän ja yhteistyöyritysten edustajat, kuntapäättäjät, neuvottelukuntien jäsenet, emoyhtiön Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän päättäjät, järjestöjen sekä koulutussektorin edustajat. Kysely toteutettiin lokakuussa 2012. Linkki Webropol-kyselyyn lähetettiin sähköpostitse 553 henkilölle, joista kysellyn vastasi 73. Vastausprosentiksi muodostui 13,2 %. Kyselylomake sisälsi monivalinta- ja vaihtoehtokysymyksiä sekä joitakin avoimia vastauskenttiä, joissa vastaajilla oli mahdollisuus esittää kehittämisehdotuksia esimerkiksi viestinnän toimivuuden ja ammattikorkeakoulun toimintojen parantamiseksi. Kysymyslomake on esitetty liitteessä 1. 3
1.3 Vastaajajakaumat Kyselyyn vastasi yhteensä 73 sidosryhmien edustajaa. Vastaajat edustivat erilaisia sidosryhmiä seuraavasti: Kuva 1. Vastaajan taustayhteisö 4
Taustatietoina kysyttiin vastaajan asemaa organisaatiossa. Vastaajista 58,9 % toimi organisaation johtotehtävissä, 31,5 % asiantuntijatehtävissä ja 9,6 % yrittäjinä. Kuva 2. Vastaajan asema organisaatiossa 2 Saimaan ammattikorkeakoulun viestintä sidosryhmien näkökulmasta Sidosryhmien edustajia pyydettiin arvioimaan viestinnän toimivuutta ja tehokkuutta sekä esittämään toiveita ja kehitysehdotuksia viestinnän toimivuuden parantamiseksi. 2.1 Tiedon saaminen ammattikorkeakoulun toiminnoista Vastaajilta kysyttiin, miten hyvin he saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä ja toiminnoista. Tiedonsaantia koulutuksesta, tutkimus- ja kehitystyöstä, palveluista yrityksille ja yhteisöille sekä muusta toiminnasta arvioitiin seuraavasti: Huonosti = 1, Melko huonosti = 2, Melko hyvin = 3, Hyvin = 4. Myös En osaa sanoa vaihtoehto oli mahdollinen. 5
Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisen onnistumista tarkasteltiin laskemalla keskiarvot näistä perustehtävistä jokaisesta erikseen (kuva 3). Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Perustehtävien saamien keskimääräisten arvosanojen perusteella laskettiin tiedottamisen kokonaisuuden arvosana. Keskiarvoksi saatiin 2,79. Vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulun toiminnoista tiedottamisen kokonaisuudessaan siis keskinkertaiselle tasolle. Tiedottaminen ei ole huonoa, mutta ei vielä melko hyvääkään. Kuva 3. Saimaan ammattikorkeakoulun eri toimintojen tiedotuksen arvosanat 6
Seuraavasta kuvasta (kuva 4) käy ilmi sidosryhmien mielipiteet ammattikorkeakoulun tiedottamisen onnistumisesta verrattuna aikaisempaan, vuoden 2009, sidosryhmäkyselyyn. Tässä muuttujat on esitetty uudelleen luokiteltuina ja yhdistettyinä ryhminä siten, että hyvänä ja melko hyvänä tiedonsaantia pitävät on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Samoin tiedonsaantia huonona tai melko huonona pitävät on yhdistetty yhteen ryhmään. En osaa sanoa ryhmä näkyy erikseen. Tulosten perusteella tiedottaminen kaikista perustehtävistä on parantunut vuoteen 2009 verrattuna. 100% 1,5 % 5,6 % 2,9 % 11,6 % 4,6 % 14,5 % 13,8 % 16,2 % 16,7 % 80% 35,3 % 60% 60,3 % 39,1 % 58,2 % 36,2 % 48,4 % 25,0 % En osaa sanoa Tiedonsaanti huonoa tai melko huonoa 40% 63,2 % 77,8 % 58,8 % Tiedonsaanti hyvää tai melko hyvää 49,3 % 49,3 % 20% 36,8 % 37,3 % 37,9 % 0% 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 Koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Kuva 4. Sidosryhmien mielipiteet Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtäviin liittyvästä tiedottamisesta: vertailu vuoteen 2009 7
Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista koulutukseen liittyvä tiedottaminen oli vastaajien mielestä onnistunut parhaiten. Vuonna 2012 tiedonsaantia koulutuksesta piti hyvänä tai melko hyvänä 77,8 % vastaajista. Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyssä vastaava luku oli 68,2 %. Tiedottaminen muista Saimaan ammattikorkeakoulun perustehtävistä - tutkimus- ja kehitystyöstä, yrityksille ja yhteisöille tarjottavista palveluista sekä muusta toiminnasta on tutkimuksen perusteella melko huonon ja melko hyvän tiedottamisen välimaastossa. Tutkimus- ja kehitystyön tiedottamista pitää hyvänä tai melko hyvänä 49,3 % vastaajista. Yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen tiedottamisen piti niin ikään hyvänä tai melko hyvänä 49,3 %. Vastaajista 58,8 % koki Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan tiedottamisen olevan hyvää tai melko hyvää. Tuloksista voidaan myös havaita, että tutkimus- ja kehitystoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan tiedottamisessa oli enemmän en osaa sanoa vastauksia kuin koulutuksen tiedottamista arvioitaessa. Syynä voi olla se, että nämä ammattikorkeakoulun perustehtävät eivät välttämättä ole kaikille vastaajille tuttuja, eikä näistä toiminta-alueista tiedoteta sidosryhmiä riittävästi. Tätä arviota tukee myös avoimista vastauksista saadut kommentit, joista kerrotaan myöhemmin tässä raportissa. Vastaajan taustayhteisöllä ei ollut merkitystä siihen, kuinka hyvin vastaajat saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. 2.2 Nykyiset tiedon lähteet Tutkimuksessa selvitettiin, mistä tiedotuskanavista sidosryhmät saavat tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Saimaan ammattikorkeakoulun eri tiedotuskanavista saatua tietoa asteikolla Ei lainkaan = 1, Melko vähän = 2, Melko paljon = 3, Paljon = 4 tai En osaa sanoa. Näiden arviointien perusteella laskettiin keskiarvot jokaisen tiedotuskanavan saamista arvosanoista. Keskiarvot on laskettu ilman en osaa sanoa vastauksia. Tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 5). 8
Kuva 5. Eri tiedotuskanaville annettujen arvosanojen keskiarvot Paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista ei vastaajien mielestä tuottanut mikään nykyisistä tiedotuskanavista. Parhaiten tietoa vastaajat saavat henkilöstöltä henkilökohtaisten kontaktien kautta sekä internet sivuilta. Nämä tiedonlähteet tuottavat vastaajien mielestä melko paljon tietoa. Useimmat tiedotuskanavat tuottivat tietoa jonkin verran. Tarkemmat tulokset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 6). 9
0% 20% 40% 60% 80% 100% Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 22,9 % 45,7 % 28,6 % 2,9 % Internet-sivut 12,5 % 50,0 % 26,4 % 4,2 % 6,9 % Lehdet 2,8 % 42,3 % 39,4 % 8,5 % 7,0 % Tiedotteet 5,6 % 39,4 % 35,2 % 12,7 % 7,0 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, neuvottelukunnat) 14,5 % 20,3 % 33,3 % 24,6 % 7,2 % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 8,8 % 17,6 % 44,1 % 23,5 % 5,9 % Uutiskirjeet 7,5 % 20,9 % 32,8 % 29,9 % 9,0 % Radio1,4 % 8,7 % 46,4 % 31,9 % 11,6 % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 7,2 % 26,1 % 47,8 % 18,8 % Paljon Melko paljon Melko vähän Ei lainkaan En osaa sanoa Kuva 6. Eri tiedotuskanavien tehokkuus Vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn vertailu ei ole mahdollista uutiskirjeiden ja sosiaalisen median osalta, koska näitä tiedotuskanavia ei ollut käytössä vuonna 2009. Samoin radion tehokkuutta tiedotuskanavana ei mitattu vuonna 2009. Vertailuja vuosien 2009 ja 2012 välillä on esitetty niiden tiedotuskanavien osalta, joilla vertailu oli mahdollista. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Eniten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista vastaajat kokivat tällä hetkellä saavansa henkilökohtaisissa kontakteissa henkilökunnan kanssa. Keskiarvo 2,9 kertoo, että vastaajat arvioivat tämän tiedotuskanavan tuottavan melko paljon tietoa. Vastaajista 68,6 % sai tätä kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaava luku oli 59 % vuonna 2009, joten kanavan tehokkuus on parantunut. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa koettiin myös vuonna 2009 parhaaksi tiedotuskanavaksi yhdessä internet sivujen kanssa. 10
Internet sivut Toiseksi tehokkain tiedotuskanava oli vastaajien mielestä Saimaan ammattikorkeakoulun internet sivusto. Internet sivujen saama keskiarvo tietolähteenä oli 2,8. Yhteensä 62,5 % koki saaneensa paljon tai melko paljon tietoa internet sivujen kautta. Tämän tiedotuskanavan tehokkuudessa on tapahtunut jonkin verran laskua, koska vastaava luku oli 69 % vuonna 2009. Internet sivujen ulkonäköä on muutettu edellisen sidosryhmäkyselyn toteuttamisen jälkeen ja sivustolla olevan tiedon määrään ja ajankohtaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Siksi on yllättävää, että internet sivujen tehokkuus tiedotuskanavana on hieman heikentynyt. Avoimissa vastauksissa tuli esille lukuisia ehdotuksia internet-sivujen sisällön kehittämiseksi esimerkiksi palvelutoiminnan osalta. Lehdet Lehtien kautta vastaajat kokivat saavansa keskinkertaisesti tietoa. Vastaajista 45,1 % koki saavansa lehtien kautta paljon tai melko paljon tietoa, suurin osa tästä määrästä (42,3 %) sai lehdistä melko paljon tietoa. Vuonna 2009 lehtien kautta sai tietoa 47 % vastaajista, joten tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt lähes samana. Tiedotteet Tiedotteet tuottivat vastaajien mielestä yhtä paljon tietoa kuin lehdet. Vuonna 2009 sidosryhmien edustajista 47 % sai tiedotteiden kautta paljon tai melko paljon tietoa, vuonna 2012 vastaava luku oli 45 %, joten tiedotteiden tehokkuus tiedotuskanavana on pysynyt melko samana. Tutkimustuloksia tulkitessa on huomioitava, että tiedotteen käsite on voinut olla kyselyssä epäselvä. On mahdollista, että sähköpostilla sidosryhmille jaettava uutiskirje on mielletty tiedotteeksi tai tiedotteen käsite ei ole ollut yksiselitteinen vastaajille. 11
Toimintaan osallistuminen Vastaajat arvioivat saavansa toimintaan osallistumalla jonkin verran tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 34,8 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa toimintaan osallistumisen kautta. Tämän tiedotuskanavan tiedottaminen on pysynyt samana vuoden 2009 tasosta, jolloin vastaava luku oli 34 %. Mielenkiintoiseksi tämän tiedotuskanavan saamien arvostelujen tutkimisen tekee niiden vastaajien suuri määrä, jotka eivät saa lainkaan tietoa toimintaan osallistumalla. Vastaajista 24,6 % kertoo, ettei saa lainkaan tietoa tätä kautta. Luultavasti näissä vastaajissa on suuri osa sellaisia, jotka eivät ole aktiivisesti mukana toiminnassa. Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 26,4 % koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa opiskelijakontaktien kautta (esimerkiksi työharjoittelun tai opinnäytetöiden yhteydessä). Tämän tiedotuskanavan tehokkuus on pysynyt melko samana, koska vuonna 2009 vastaava luku oli 30 %. Melko vähän tietoa opiskelijoiden kautta sai 44,1 % vastaajista ja 23,5 % ei kokenut saavansa lainkaan tietoa opiskelijakontaktien kautta. Tämän tiedotuskanavan vähäiseen tehokkuuteen voi olla selityksenä se, ettei läheskään kaikilla vastaajilla ole suoria opiskelijakontakteja. Toisaalta syynä voi olla myös se, ettei opiskelijoilla ole sellaista virallista tiedotuslähteen asemaa, kuten esimerkiksi henkilökunnalla on. Opiskelijoilla ei myöskään välttämättä ole riittävästi tietoa ammattikorkeakoulun asioista kertoakseen niistä. 12
Uutiskirjeet Uutiskirjeet koettiin myös melko vähän tietoa tuottavaksi tiedotuslähteeksi. Vastaajista 28,4 % sai uutiskirjeiden kautta paljon tai melko paljon tietoa. Vastaajista 29,9 % ei saanut uutiskirjeiden kautta lainkaan tietoa. Sidosryhmille lähetettävä sähköinen uutiskirje on otettu käyttöön vuoden 2009 sidosryhmäkyselyn jälkeen. Vastauksista voidaan päätellä, ettei uutiskirje toimi niin tehokkaana tiedotusvälineenä sidosryhmätiedottamisessa kuin sen on tarkoitus toimia. Vuoden 2012 sidosryhmäkysely lähetettiin sidosryhmiä edustaville henkilöille, joista osa on myös uutiskirjeen saajien sähköpostilistalla. Uutiskirjeen voi tilata kuka tahansa, myös esimerkiksi ammattikorkeakoulun henkilöstö. Uutiskirje on voitu tässä kyselyssä mieltää myös tiedotteeksi, jonka tehokkuutta vastaajat arvioivat erikseen. Tulosten perusteella uutiskirje ei ole tunnettu sidosryhmien keskuudessa ja se tuottanee myös liian vähän tietoa. Sekä uutiskirjeen sähköpostituslista että uutiskirjeen sisältö kannattaneekin tarkistaa. Radio Vastaajat arvioivat radion tiedotuskanavana vähän tietoa tuottavaksi. Vain noin 10 % koki radion tuottavan paljon tai melko paljon tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Radiosta ei saanut lainkaan tietoa 31,9 % vastaajista. Paikallisradio olisi todennäköisin Saimaan ammattikorkeakoulun asioista uutisoiva radiokanava, eikä voida varmuudella tietää, kuuntelevatko sidosryhmien edustajat ja tämän kyselyn vastaajat sitä. Sosiaalinen media Vähiten tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista vastaajat saivat sosiaalisen median, kuten Facebookin, Twitterin ja Wikipedian kautta. Sosiaalinen media tuottaa hyvin vähän tietoa ja suurin osa vastaajista ei saa lainkaan tietoa tätä kautta tai ei osaa arvioida tämän tiedotuskanavan tehokkuutta. 13
Vastaajista 33,3 % koki saavansa sosiaalisen median kautta paljon tai melko paljon tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta. Sosiaalinen media on uusi tiedotuskanava Saimaan ammattikorkeakoulussa. Koska noin kolmannes vastaajista koki saavansa paljon tai melko paljon tietoa tätä kautta, voidaan sanoa sosiaalisen median kanavien onnistuneen tehtävässään siten, että se tuottaa aidosti tietoa ammattikorkeakoulun toiminnasta niille, jotka tietoa sosiaalisen median kautta hakevat. 2.3 Toivotut tavat tiedottaa ammattikorkeakoulusta Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mistä he toivoisivat saavansa tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun asioista. Arviointi tapahtui seuraavalla asteikolla: Ei lainkaan tärkeä tietolähde = 1, Vähemmän tärkeä tietolähde = 2, Melko tärkeä tietolähde = 3, Tärkeä tietolähde = 4 ja En osaa sanoa. Näistä laskettiin keskiarvot ilman en osaa sanoa -vastauksia ja keskiarvojen perusteella saatiin selville vastaajien arviot eri tiedotuskanavien tärkeydestä. 14
Seuraavassa kuvassa (kuva 7) on esitetty sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä. Kuva 7. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä, keskiarvot 15
Eri vastausvaihtoehtojen saama kannatus on esitetty tarkemmin seuraavassa kuvassa (kuva 8). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Internet-sivut 47,2 % 43,1 % 9,7 % Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa 52,2 % 32,8 % 13,4 % 1,5 % Tiedotteet 27,5 % 53,6 % 11,6 % 7,2 % Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät ja neuvottelukunnat) 26,1 % 46,4 % 14,5 % 5,8 % 7,2 % Uutiskirjeet 26,2 % 38,5 % 29,2 % 3,1 3,1 % % Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. harjoittelun tai 22,1 % 42,6 % 23,5 % 7,4 % 4,4 % Lehdet 17,6 % 38,2 % 35,3 % 7,41,5 % % Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Wikipedia) 4,5 % 25,8 % 40,9 % 18,2 % 10,6 % Radio 10,3 % 19,1 % 44,1 % 26,5 % Tärkeä tietolähde Melko tärkeä tietolähde Vähemmän tärkeä tietolähde Ei lainkaan tärkeä tietolähde En osaa sanoa Kuva 8. Sidosryhmien mielipiteet tiedotuskanavien tärkeydestä Internet sivut Vastaajien mielestä internet sivut yhdessä henkilöstökontaktien kanssa olisivat tärkeimmät tiedonlähteet Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Internet sivut arvioidaan melko tärkeän ja tärkeän tiedonlähteen välimaastoon keskiarvolla 3,4. Vastaajista 90,3 % koki internet sivut tärkeäksi tai melko tärkeäksi tiedonlähteeksi. Internet sivujen tärkeys tiedottamisessa pysynyt vuoden 2009 tasolla. 16
Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet sivujen kanssa yhtä tärkeänä keskiarvon 3,4 perusteella melko tärkeän ja tärkeän välimaastossa vastaajat pitivät henkilökohtaisia kontakteja henkilökunnan kanssa. Vastaajista 85 % näki henkilökohtaiset kontaktit henkilöstön kanssa tärkeiksi tai melko tärkeiksi tiedonlähteiksi Saimaan ammattikorkeakoulun asioissa. Vuonna 2009 tärkeänä tai melko tärkeänä henkilöstökontakteja piti 82 % vastaajista. Tiedotteet Tiedotteet arvioitiin myös melko tärkeiksi tiedonlähteiksi ammattikorkeakoulun toiminnasta tiedottamisessa. Vastaajista 81,1 % koki tiedotteiden olevan tärkeä tai melko tärkeä tiedonlähde ja ne koettiin nyt tärkeämmiksi kuin vuonna 2009, jolloin 75 % vastaajista piti tiedotteita tärkeänä tai melko tärkeänä tiedotuskanavana. Toimintaan osallistuminen Toimintaan osallistuminen esimerkiksi neuvottelukunta- tai työryhmätyöskentelyn kautta olisi vastaajien mielestä melko tärkeä keino saada tietoa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta. Vastaajista 72,5 % piti toimintaan osallistumista esimerkiksi työryhmien tai neuvottelukuntien kautta tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä. Vuoden 2009 vastaava luku oli 63 %. Tulos kertoo siitä, että kyselyyn vastanneet henkilöt haluavat aidosti olla mukana Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa ja sen kehittämisessä. Uutiskirje Vastaajista 64,7 % piti uutiskirjettä tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä uutiskirjettä piti 29,2 % vastaajista. Kuten aiemmin on mainittu, on mahdollista, että uutiskirje on mielletty tiedotteeksi ja sen tärkeyttä on arvioitu kohdassa Tiedote. 17
Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa Vastaajista 64,7 % piti henkilökohtaisia kontakteja opiskelijoiden kanssa tärkeinä tai melko tärkeinä tiedonlähteinä. Osuus on pysynyt samana kuin edellisessä kyselyssä. Lehdet Lehtiä piti tärkeänä tai melko tärkeänä tietolähteenä 55,8 % vastaajista. Vastaajat arvostavat siis enemmän ammattikorkeakoululta itseltään tulevaa suoraa tiedottamista kuin lehtien välityksellä saatavaa tietoa ammattikorkeakoulua koskevista asioista. Sosiaalinen media Sosiaalinen media koetaan vähemmän tärkeäksi tiedonlähteeksi. Vain 30,3 % vastaajista piti sosiaalista mediaa tärkeänä tai melko tärkeänä tiedonlähteenä. Vastaajista 18,2 % ei pitänyt Facebookia, Twitteria ja Wikipediaa lainkaan tärkeänä tietolähteenä, 40,9 % vastaajista piti näitä vähemmän tärkeänä tiedonlähteenä. Ongelmana on luultavasti se, ettei sosiaalisen median kanavia tunneta kyselyyn vastanneiden sidosryhmien keskuudessa tai että sosiaalista mediaa ei koeta tässä yhteydessä sopivaksi tietolähteeksi. Radio Myös radio koetaan vähemmän tärkeänä tietolähteenä Saimaan ammattikorkeakoulun asioista tiedottamisessa. Vastaajista 26,5 % ei pitänyt radiota lainkaan tärkeänä tiedotuskanavana. Vähemmän tärkeänä tietolähteenä radiota piti 44,1 %. Tiedotuslähteistä radio on se, jolla vastausten välinen keskihajonta on suurin ja jonka tärkeydestä vastaajat ovat eniten eri mieltä. 18
Kun tarkastellaan viestinnän toteutumista ja vastaajien toiveita viestintäkanavista, voidaan havaita, että tiedottamisen lisäämistä toivotaan jokaisen tiedotuskanavan kautta (kuva 9). Lehdistä ja radiosta saatava tieto näyttää olevan lähinnä toivottua tasoa, lisäämistarvetta on erityisesti uutiskirjeiden kohdalla. Henkilökohtaiset kontaktit henkilökunnan kanssa Internet -sivut Lehdet Tiedotteet Toimintaan osallistumalla (mm. työryhmät, Henkilökohtaiset kontaktit opiskelijoiden kanssa (mm. Uutiskirjeet Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? Radio Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, 0 1 2 3 4 Keskiarvo ilman en osaa sanoa -vastauksia Mistä haluaisitte saada tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan tärkeä tietolähde 2 = Vähemmän tärkeä tietolähde 3 = Melko tärkeä tietolähde 4 = Tärkeä tietolähde Mistä saatte tietoa Saimaan amk:n toiminnasta? 1 = Ei lainkaan 2 = Melko vähän 3 = Melko paljon 4 = Paljon Kuva 9. Erot nykyisten ja toivottujen tiedotuskanavien välillä 19
2.4 Vastaajien ehdotukset viestinnän toimivuuden parantamiseksi Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten Saimaan ammattikorkeakoulun viestintää voisi parantaa. Tähän kysymykseen vastasi 19 henkilöä. Vastauksista nousivat esille sekä henkilökohtaisten kontaktien että erilaisten tiedotteiden merkitys viestinnän toimivuuden parantajana. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoululta henkilökohtaisten kontaktien ylläpitämistä sidosryhmiin päin. Säännöllisiä tapaamisia ja yhteistyökokouksia esimerkiksi kehittämis- ja hankeasioihin liittyen pidettiin tärkeänä. Yhteistyötä ja verkostoitumista sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, terveydenhuollon eri liittojen ja järjestöjen sekä kehitysyhtiöiden sekä peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa toivottiin. Yhteistyö voi olla yhteisiä kokouksia tai tapaamisia, tietoiskuja esimerkiksi kuntien valtuustoille ja hallituksille tai avointen ovien tapahtumia myös peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Vastaajien mielestä viestintää voitaisiin parantaa myös erilaisilla tiedotteilla, etenkin sähköpostitse ja sähköisissä uutiskirjeissä. Vastaajat toivoivat paitsi ajankohtaisista asioista tiedottamista, myös tietoa onnistumisista ja hyvistä tarinoista opiskelijoiden keskuudessa. Vastaajat halusivat myös enemmän tietoa siitä, mitä yhteistyömahdollisuuksia ja palvelutoimintaa Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaa yrityksille. Tiedotteita toivottiin myös kohdennettavan sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Vastausten perusteella on syytä tarkastaa uutiskirjeen postituslistaa siten, että se sisältää myös kehitysyhtiöiden, terveydenhuollon liittojen ja järjestöjen, kuntien valtuustojen ja hallitusten sekä yhteistyöyritysten yhteystiedot. 3. Toiminnan kehittäminen Sidosryhmäkyselyllä haluttiin selvittää, millaisena toimijana Saimaan ammattikorkeakoulu näyttäytyy sidosryhmien mielestä. 20
3.1 Ammattikorkeakoulun painoalat Saimaan ammattikorkeakoulu on valinnut toiminnalleen neljä painoalaa: johtaminen ja yrittäjyys käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit Venäjä-kumppanuus. Ammattikorkeakoulu on panostanut näiden painoalueiden kehittämiseen vuodesta 2010 lähtien. Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan näiden neljän painoalan näkyvyyttä ammattikorkeakoulun toiminnassa. Painoalojen näkyvyyttä arvioitiin asteikolla Hyvin (4), Melko hyvin (3), Melko huonosti (2), Huonosti (1) tai En osaa sanoa. Kuva 10. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun painoalojen näkyvyydestä 21
Vastauksista ilman en osaa sanoa vastauksia laskettujen keskiarvojen perusteella voidaan todeta, että vastaajien mielestä kaikki painoalat näkyvät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa keskinkertaisesti (kuva 10). Tyypillisin annettu arvosana kaikille painoaloille on melko hyvin eli 3. Kaikkien painoalojen osalta vastauksissa oli jonkin verran hajontaa. Tämä viestii siitä, etteivät painoalat näy kaikille vastaajille samalla tavalla. Puuttuvien vastausten ja en osaa sanoa vastausten määrä oli melko suuri. Vastausten jakauma on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 12). Erityisesti käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen painoala näkyy kyselyyn vastaajien mukaan varsin huonosti ammattikorkeakoulun toiminnassa. Kuva 11. Painoalojen näkyvyys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnassa 22
3.2 Saimaan ammattikorkeakoulun merkitys Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan merkityksen. Sidosryhmiltä kysyttiin, mikä seuraavista viidestä väittämästä vastaa parhaiten mielikuvaa Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnasta: - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. - Saimaan ammattikorkeakoulu on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. - Saimaan ammattikorkeakoulu on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. - Saimaan ammattikorkeakoulu on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Suurin osa vastaajista, 56,9 %, piti Saimaan ammattikorkeakoulua merkittävänä paikallisena toimijana, jolla on myös jonkin verran omaa aluettaan laajempaa vaikuttavuutta. Kohtuullisen merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi omalla toimialueellaan ammattikorkeakoulun arvioi 23,6 % vastaajista. Merkittäväksi paikalliseksi ja valtakunnalliseksi toimijaksi suomalaisessa korkeakoulukentässä Saimaan ammattikorkeakoulun arvioi 16,7 % vastaajista (kuva 12). 23
Kuva 12. Sidosryhmien mielikuvat Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun imagosta on pysynyt melko samana vuoden 2009 sidosryhmäkyselyyn verrattuna (kuva 13). 0% 20% 40% 60% 80% 100% Saimaan amk on merkittävä paikallinen ja valtakunnallinen toimija suomalaisessa korkeakoulukentässä. Saimaan amk on merkittävä paikallinen toimija ja sillä on myös jonkin verran omaa aluettaan Saimaan amk on kohtuullisen merkittävä paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on melko heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. Saimaan amk on heikko paikallinen toimija omalla toimialueellaan. 13,7 % 16,7 % 19,4 % 23,6 % 2,8 % 3,0 % 64,2 % 56,9 % 2009 2012 Kuva 13. Sidosryhmien mielikuva Saimaan ammattikorkeakoulun merkityksestä, sidosryhmäkyselyiden 2009 ja 2012 vertailu 24
3.3 Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkitys Etelä-Karjalassa Sidosryhmiä pyydettiin arvioimaan, millaisena he näkevät Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksen Etelä-Karjalassa. Koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan, yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen sekä muun toiminnan merkitystä arvioitiin asteikolla Suuri merkitys = 4, Keskinkertainen merkitys = 3, Vähäinen merkitys = 2, Ei lainkaan merkitystä = 1 ja En osaa sanoa. Vastausten keskiarvot on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 14). Kuva 14. Sidosryhmien mielipide Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa 25
Vastaajien mielestä kaikilla Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoilla on Etelä-Karjalassa vähintään keskinkertainen merkitys. Vastausten jakauma toiminnoittain on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 15). Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen merkitys Etelä-Karjalassa 100 % 90 % 80 % 9,7 % 4,2 % 1,4 7,0 % 12,7 % 8,5 % 32,8 % 70 % 1,5 % 60 % 45,1 % 56,3 % 13,4 % 50 % 40 % 90,3 % 30 % 37,3 % 20 % 10 % 36,6 % 28,2 % 14,9 % 0 % Koulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Palvelut yrityksille ja yhteisöille Muu toiminta Suuri merkitys Keskinkertainen merkitys Vähäinen merkitys Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kuva 15. Sidosryhmien näkemys Saimaan ammattikorkeakoulun koulutuksen ja muun toiminnan merkityksestä Etelä-Karjalassa Koulutuksella oli vastaajien mielestä tärkein merkitys Saimaan ammattikorkeakoulun toiminnoista. Vastaajista 90,3 % arvioi koulutuksella olevan suuren merkityksen Etelä-Karjalassa. Vastaajat kokivat yhtä tärkeinä Etelä-Karjalalle tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä yrityksille ja yhteisöille tarjottavien palvelujen merkityksen. Vastaajat arvioivat molempien merkityksen olevan keskinkertainen, keskiarvolla 3,2. Näiden toimintojen osalta vastaajien joukossa oli useita, jotka eivät osanneet arvioida näiden toimintojen merkitystä tai jättivät kokonaan vastaamatta. Tämä voi kertoa siitä, ettei vastaajilla ollut kokemusta TKI-toiminnasta tai yrityksille tarjottavista palveluista. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, ettei vastaajilla ole 26
riittävästi tietoa näistä toiminnoista tai niiden tuloksista, eivätkä he siksi ole voineet arvioida toimintojen merkitystä. Saimaan ammattikorkeakoulun muun toiminnan vastaajat arvioivat keskinkertaiseksi. Vastaajista 32,8 % ei osannut arvioida muun toiminnan merkitystä ja 38,3 % jätti kokonaan vastaamatta tähän kysymykseen. Syynä tähän voi olla tiedottamisen vähyys tai se, ettei vastaajilla ollut selkeää kuvaa siitä, mitä muulla toiminnalla tarkoitetaan. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota seuraavan sidosryhmäkyselyn toteutuksessa. 3.4 Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittäminen Sidosryhmiltä pyydettiin kehittämisehdotuksia Saimaan ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämiseksi. Yhteensä 25 vastaajaa kertoi mielipiteensä toiminnan kehittämistarpeista. Koulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Koulutuksen kehittämiseen liittyvistä vastauksista nousi vahvasti esille sidosryhmien toiveet yritys- ja työelämäyhteistyön lisäämisestä ja vahvistamisesta. Yhteistyötä tulisi lisätä muun muassa tarjoamalla koulutuksia työelämälle, yhteistyöprojekteilla sekä lisäämällä opiskelijoiden ja yritysten välistä vuorovaikutusta. Vastaajat toivoivat, että Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoaisi yrittäjien ja työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta. Ammatillista täydennyskoulutusta, lyhytkursseja, koulutuspäiviä tai työpajoja toivoivat sosiaalija terveysalan toimijat, ammattijärjestöjen edustajat ja rakennusalan yritykset. Konkreettisena kehittämisehdotuksena koulutustoiveiden kartoittamiseksi esitettiin ammattikorkeakoulun nettisivuille luotavaa keskustelufoorumia, joka keräisi tietoa yritysten koulutustarpeista ja mahdollistaisi keskustelun koulutusten sisällöistä. Vastaajat toivoivat Saimaan ammattikorkeakoulun tuovan osaamistaan esille nykyistä enemmän. Ammattikorkeakoulun toivottiin olevan mukana erilaisissa 27