YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

Transkriptio

1 YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin 74 %. Kysely koostui seitsemästä osiosta, jotka sisälsivät avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä. Osioissa selvitettiin yhdistyksen omaa toimintaa sekä yhteyksiä muihin yhdistyksiin ja kunnan toimintaan. Kysymykset koskivat tämänhetkisen tilanteen lisäksi toiveita ja tarpeita. Viimeisessä osiossa sai jättää vapaan kommentin haluamastaan aiheesta. Vastaajana voi toimia yhdistyksen yhteyshenkilö tai yhteistyönä useampi henkilö ja kysymyksiin ohjeistettiin voivan vastata arvion perusteella. Yhdistysten perustietoja Maantieteellisesti yhdistysten jäsenistö on sijoittunut sekä tiiviisti että harvaan asutuille alueille. Lähes kaikilla asuinalueilla vaikuttaisi olevan jonkinlaista yhdistystoimintaa, jossa aktiivisuuden vähäisyydestä huolimatta saatetaan pyrkiä ainakin ylläpitämään yhdistystä. Miltei kaikki yhdistyksistä on rekisteröity ja muutama yhdistyksistä on myös toisen yhdistyksen, kuten ProAgrian, Pirkan Kylät ry:n tai Kantri ry:n jäsen. Jäsenmäärän ja yhdistysaktiivien määrän ilmoittavat miltei kaikki vastaajat. Noin puolet vastaajista määrittää jäsenmäärän talouksina ja näistä vastaajista puolella yhdistyksen jäseninä on noin taloutta, muutamalla 60 tai taloutta ja yhdellä 300 taloutta. Lisäksi jäsenmäärä ilmoitetaan lukuna, vaihdellen välillä ja 300. Hieman alle puolet vastaajista ilmoittaa yhdistysaktiivien määräksi 5 10 henkilöä ja noin kolmasosa henkilöä. Useampia kymmeniä aktiiveja on muutamalla yhdistyksellä. Pari vastaajaa kuvaa hallituksen jäsenten olevan keskeisimpiä toimijoita, mutta näkee useamman henkilön osallistuvan aktiivisesti toimintaan. Yhdistyksistä suurin osa, noin kolme neljäsosaa ilmoittaa laatineensa suunnitelman toiminnalleen ja näistä vastaajista puolet tarkentaa suunnitelman olevan vuosittainen. Vain muutama yhdistys ilmoittaa saaneensa tukea toiminnan suunnitteluun Kantri ry:ltä, kunnalta tai erilaisilta asiantuntijoilta. 1

2 Toiminnat ja niihin osallistuminen Yhdistykset järjestävät monenlaisia toimintoja, joista kuvataan eniten yhteiseen ajanviettoon liittyviä tapahtumia sekä talkoita. Samoihin toimintoihin myös osallistutaan aktiivisimmin. Lisäksi järjestetään toimintoja liittyen liikunnallisuuteen, ympäristön ja toiminnan puitteiden kunnossapitoon, hankkeisiin sekä vaikuttamiseen. Useiden toimintojen puitteina ja kohteina ovat erilaiset ulkoalueet. Hieman yli puolet vastaajista ilmoittaa toimintoihin osallistuvan lähinnä jäseniä. Jäseniksi kuvataan esimerkiksi hallitusjäsenten lähipiiri, aktiivisin pieni toimijajoukko tai laajempi ryhmä. Muitakin kuin jäseniä osallistuu satunnaisemmin esimerkiksi liikunnallisiin toimintoihin. Suuri osa vastaajista, noin neljä viidesosaa kuvaa kaipaavansa toimintoihin enemmän osallistujia. Vain yhdessä vastauksessa osallistuminen nähdään riittäväksi ja muutama näkee toimintansa ylipäätään vähäiseksi tai tauolla olevaksi. Noin puolet vastaajista kuvaa toivovansa lisää osallistujia yhdistystoimintaan, kuten hallinnollisiin toimiin ja vuosikokouksiin sekä talkoisiin. Lisäksi osallistujia toivotaan yhteisiin tapahtumiin yleensä. Kuvion 1 mukaisesti miltei kolmasosa ilmoittaa, ettei toiminnassa tarvita tiloja ja muutama vastaaja kuvaa sopivien tilojen puuttuvan. Muutoin käytössä on jonkin tahon käyttöön antamat tilat tai vuokratut tilat. Erikseen mainittuja tiloja ovat esimerkiksi leikkipuisto tai -kenttä, ulkoilualueet sekä jäsenten tarjoamat tilat. Kuvio 1. Millaisia tiloja yhdistyksellänne on käytössä? 44 % Kunnan, seurakunnan tai muun tahon käyttöön antamat tilat Toiminnassa ei tarvita tiloja 32 % 2 Vuokratut tilat Sopivat tilat puuttuvat Yhdistyksen omistamat tilat 0 % 2

3 Noin neljä viidesosaa vastaajista esittää näkemyksiä osallistumisesta kunnan yhteiseen tapahtumaan. Vastauksissa ilmaistaan yleistä kiinnostusta osallistumiseen ja esitetään konkreettisia ehdotuksia. Toimintoja ehdotetaan yhteensä 20 kappaletta, kuten talkoiden, kirpputorin tai liikuntatapahtuman järjestämistä ja paikalliskohteen tai -toiminnan esittelyä. Lisäksi ehdotetaan osallistumista tapahtuman järjestämiseen, esimerkiksi tiedottamisen ja kuljetuksen hoitamiseen. Toimintojen lisäksi esitetään myös näkemyksiä siitä, mitä tällaisella tapahtumalla toivottaisiin tavoiteltavan ja miten kiinnostus osallistumiseen riippuu tapahtuman luonteesta. Viestintämuodot Miltei kaikki vastaajat ilmaisevat käyttävänsä joko sähköistä tai paperista viestintää. Muutamalla vastaajalla viestinnän puute liittyy toiminnan vähäisyyteen yleensä. Molemmissa viestintätavoissa aktiivisimmaksi viestintäkanavaksi ilmenee jäsenkirje tai tiedote, minkä voi havaita kuvioista 2 ja 3. Kuvio 2. Mitä seuraavista yhdistyksessänne käytetään aktiivisesti sähköiseen viestintään? Jäsenkirje/tiedote Facebook Sähköpostilista Yhdistyksen omat kotisivut 40 % 36 % 36 % 32 % 2 Lempäälän kylien yhteiset kotisivut Yhdistyksen oma lehti Yhdistystieto.fi-sivusto 0 % 0 % 3

4 Kuvio 3. Mitä seuraavista yhdistyksessänne käytetään aktiivisesti paperiseen viestintään? Jäsenkirje/tiedote 76 % Alueen ilmoitustaulu 52 % Lempäälän-Vesilahden Sanomat 20 % Yhdistyksen oma lehti Sosiaalisen median käyttämistä selvitettiin avoimella kysymyksellä ja vastauksista hahmottuu kolme vastaajajoukkoa siten, että sosiaalista mediaa käytetään aktiivisesti, jonkin verran tai ei lainkaan. Vastaajajoukot jakautuvat melko tasaisesti, kuitenkin sosiaalista mediaa käyttävien määrä on muita hieman pienempi. Sosiaalista mediaa käyttävistä vastaajista useat tarkentavat välineekseen Facebookin, jossa yhdistyksillä on omat sivut tai ryhmä jäsenille. Facebookia käytetään tiedonvälitykseen, koskien muun muassa yhdistysten toimintaa, kokouksia, tapahtumia ja alueella tapahtuneita yhteisiä asioita. Toiminnasta voidaan tiedottaa myös eri ryhmissä. Yhdistyksen omaa ryhmää käytetään erään vastauksen mukaan tiedottamisen lisäksi aktiivien keskinäiseen yhteydenpitoon. Suurin osa, kolme neljäsosaa vastaajista esittää näkemyksiä kysymykseen koskien millaista näkyvyyttä yhdistyksille toivottaisiin kunnan verkkosivuille. Useat maininnoista koskevat yhteystietoja, joihin kaivataan muun muassa selkeyttä. Lisäksi tarpeelliseksi näkyvyydeksi nähdään linkki yhdistyksen kotisivuille, yhdistyksen ilmoitustaulu, tietoa yhdistyksen toiminnasta ja kartta yhdistysten sijainnista. Muutamassa vastauksessa esitetään perusteluita yhteystietojen esittämisen merkityksellisyydestä, kuten mahdollisuudesta tavoittaa uusia asukkaita. Huomiota kiinnitetään myös siihen, miten tietojen päivittämisen nähdään tarvitsevan yhdistysten aktiivisuutta ja tähän ehdotetaan kannustamista. 4

5 Osaamisen kehittämistarpeet Eniten kehittämisen tarvetta yhdistysten toiminnassa nähdään tapahtumien järjestämiseen ja tiedottamiseen. Vastausten jakautuminen ilmenee kuviossa 4. Avoimessa vastausvaihtoehdossa yksittäiset maininnat koskevat sitä, miten osattaisiin hyödyntää rahoituslähteitä tai aktivoida ihmisiä yhdistystoimintaan ja yhteisöllisyyteen. Kuvio 4. Millaista osaamista yhdistyksessänne olisi tarpeen kehittää? Tapahtumien/toiminnan järjestäminen 4 Tiedottaminen 40 % Yhdistystoiminta 36 % Hankesuunnittelu Verkkosivujen luominen tai ylläpitäminen Sosiaalinen media, kuten Facebook 24 % 20 % 12 % Yhteydet muiden yhdistysten toimintaan Suurin osa vastaajista ilmoittaa saaneensa jostain lähteestä tietoa muiden yhdistysten toiminnasta. Eniten tietoa saadaan sanomalehdestä, internetistä, kuten kunnan verkkosivuilta ja sosiaalisista kontakteista. Yhdistysten yhteisiin tapaamisiin on osallistunut vain muutama vastaaja. Kuviossa 5 ilmenee yhdistysten välisen yhteistyön muotoja ja avoimen vastausvaihtoehdon kuvaukset huomioon ottaen hieman yli puolella vastaajista on yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Muutama yhdistys järjestää talkoita ja tapahtumia sekä jakaa tietoa yhdistystoiminnan osaamisesta. Noin kolmasosa kuvaa yhteistyötä olleen koskien muun muassa ympäristön, kuten järvialueiden kunnostamista, tilojen käyttämistä ja toiminnan suunnittelua. 5

6 Kuvio 5. Millaisissa asioissa yhdistyksenne on toiminut yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa? 76 % Talkoiden järjestäminen Tapahtumien järjestäminen Tiedon jakaminen yhdistystoiminnan osaamisesta Noin kolme neljäsosaa vastaajista esittää näkemyksiä siitä, millaista hyötyä yhteistyöstä voisi mahdollisesti koitua. Eniten hyötyä nähtäisiin olevan ideoiden vaihtamisesta tai kokemusten jakamisesta. Muutamassa vastauksessa kuvataan tarkempia kohteita, kuten oman toiminnan kehittäminen, uusien jäsenten hankinta ja rahoituksen hankkiminen. Noin puolet vastaajista esittää ehdotuksia siitä, mitä oma yhdistys voisi tarjota muille yhdistyksille. Muutama maininta koskee laitteita, käytäntöjä, hankkeita ja liikunnallisia toimintoja. Yksittäiset ehdotukset liittyvät asukkaiden mielipiteiden välittämiseen, tapahtumiin, ympäristön kunnostukseen, koulutukseen ja yhdistystoiminnan ylläpitämiseen. Edellä mainituista asioista esitetään neuvojen tai kokemusten jakamista sekä yhteistyön järjestämistä. Yhteydet kunnan toimintaan Miltei kaikki vastaajat kuvaavat yhdistyksellä olevan tai olleen yhteistyötä kunnan kanssa. Yhteistyöksi käsitetään monenlaisia toimintoja, joista useat kohdistuvat erilaisten alueiden kunnossapitoon, kehittämiseen ja ylläpitoon. Toiminnan kohteiksi kuvataan muun muassa tiestö, järvi- ja ulkoilualueet sekä leikkipaikat. Myös keskeisimmät yhteyshenkilöt kunnassa liittyvät ympäristön hoitamiseen. Tarkemmat kuvaukset yhteistyön muodoista liittyvät yhdistyksen toiminnan tukemiseen, kuten neuvojen saamiseen, yhteiseen toteuttamiseen sekä muutamassa vastauksessa tilojen käyttämiseen. Lisäksi puolet vastaajista kuvaa saaneensa taloudellista tukea omatoimirahan myöntämisenä. Muutama vastaaja kuvaa yhteistyöksi osallistumista kaavoitukseen tai ehdotusten tekemistä alueen asioihin. 6

7 Parannusehdotuksia yhteistyöhön esittää yli puolet vastaajista. Muutaman vastaajan mukaan yhteistyössä ei ole parannettavaa tai yhteistyötä ei ole. Tiedottamisen parantamisesta kysyttiin erikseen, mutta myös yhteistyön parantamisehdotuksissa esitetään näkemyksiä tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta. Useimmat toiveet liittyvät erilaisiin vuorovaikutusta edistäviin toimintatapoihin ja niiden toimivuuteen. Yhteydenpitoon ja tiedottamiseen toivotaan tiiviyttä, selkeyttä sekä säännöllisyyttä. Tiedottamisen kehittämisellä halutaan parantaa muun muassa mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Yhteistyöhön toivotaan asukkaiden näkemysten huomioimista ja yhteistä suunnittelemista, koskien esimerkiksi alueeseen kohdistuvia muutoksia ja liikennejärjestelyitä. 7