Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Transkriptio

1 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013

2 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn raportti Vertaistoimintaa Joensuun alueella 2013 oppaaseen on koottu Joensuun alueella toimivien vertaistukiryhmien ja vertaistuen yhteyshenkilöiden tietoja. Oppaan tarkoitus on helpottaa vertaistukitoiminnan löytämistä, ja opas on suunnattu sosiaalija terveysalan ammattilaisille, järjestöille ja kaikille vertaistukitoiminnasta kiinnostuneille. Opas on saatavilla sekä sähköisessä ( että painetussa muodossa. Sähköistä versiota päivitetään useammin, kuin tietoja päivityksistä tulee. Vertaistoimintaopas on julkaistu tänä vuonna toisen kerran, ja oppaan koostamisesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen osallisuushanke Salli ja KATHY-toiminta. Oppaan painamisesta ja levittämisestä vastaavat PKSSK:n ja Joensuun kaupunki/arjen mieli -hanke (Kaste-hankkeen Joensuun osahanke), Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus ry/jake-hanke, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri/terveempi Itä-Suomi hanke sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen osallisuushanke Salli ja KATHY-toiminta. Vuonna 2013 oppaan painosmäärä on 800 kappaletta, ja opasta jaetaan etenkin aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuoltoon ja sairaanhoitopiirille. Vertaistoiminnasta ja vertaistoiminnan oppaan käytöstä laadittiin toukokuussa 2013 webropol-kysely, joka lähetettiin 68 vertaistoiminnan toteuttajalle Joensuun seudulla. Nämä olivat pääasiassa erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä, seurakuntia ja yksittäisiä vertaistoimintaryhmiä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Salli -hanke toteutti kyselyn. Kyselyssä oli 16 kysymystä, joista 9 oli monivalintakysymyksiä ja 7 avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 25 vertaistoiminnan tahoa, ja vastausprosentti oli 36,8. Tässä raportissa on koottu yhteen kyselyn tulokset. Kyselyn kautta haluttiin tuoda esille vertaistoiminnan toteuttajien näkemyksiä etenkin vertaistoiminnasta tiedottamisesta ja vertaistoiminnan oppaasta. Vertaistoiminnan toteuttajilta pyydettiin myös kehittämisehdotuksia. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että tiedottamisessa on vielä tehtävää, ja kyselyn tuloksia onkin tarkoitus hyödyntää vertaistoiminnasta ja vertaistoimintaoppaasta tiedottamisen kehittämisessä. Vertaistoiminnasta tiedottamista pyritään kehittämään maakunnassa laajemminkin. Tavoitteena on, että opas saataisiin paremmin osaksi maakunnan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja sosiaalityön ammattilaisten työkalupakkia. Vertaistoiminnan tulisi olla ammattilaisille tutumpaa, ja tiedon vertaistoiminnasta pitäisi kulkeutua tehokkaammin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille.

3 Kyselyn tulokset 1. Onko sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisilla mielestäsi tarpeeksi tietoa vertaistoiminnasta? Vastaajien määrä: 25 Kyllä: 2 Ei: 17 Ei osaa sanoa: 6 Vastausten perusteella näyttäisi siltä, että vertaistoiminnasta ei ole kovinkaan paljon tietoa tai sitä ei vielä tunneta hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten keskuudessa. 2. Saavatko ihmiset mielestäsi riittävästi tietoa vertaistoiminnasta ja vertaisryhmistä? Vastaajien määrä: 25

4 Kyllä: 3 Ei: 17 Ei osaa sanoa: 5 Suuri osa, noin 70 %, vastanneista katsoo, että yksittäiset ihmiset eivät saa tarpeeksi tietoa vertaistoiminnan mahdollisuuksista, joten tiedottamista ja tietoisuutta vertaistoiminnasta olisi hyvä vahvistaa. 3. Mitä haasteita olet itse kohdannut vertaistoiminnasta tiedottamisessa? (Vastaajia 21) - tiedotus maksaa; tiedotusta liian vähän, esim. kaupungin työntekijöille; tietoa vertaistoiminnasta vaikea saada esille; tiedotus voi toimia ryhmän sisällä parhaiten - kokoontumisilmoitukset kalliita lehdissä, etenkin kun yhdistysten toiminta usein vapaaehtoispohjalta - jakelu ei välttämättä tarpeeksi laaja tai riittävä; tavoitettavuus haaste: missä ilmoittaa, tarpeeksi houkuttelevat ilmoitukset ja onko tarpeellinen tieto kerrottu; saavutettavuus ja kustannukset haasteena - vaikea tiedottaa oikea-aikaisesti ja oikein kohdennetusti; vaikea saada tietoa välittymään tarvitsijoille; jostain syystä tieto ei kohtaa tarvitsijoita; voi olla vaikeaa tavoittaa vertaistukea tarvitsevat henkilöt, esimerkiksi sairaalassa olevat kuntoutujat tai omaiset eivät välttämättä valmiita ottamaan tietoa vastaan - yksityisillä asiakkailla ei aina tarpeeksi tietoa siitä millaista toimintaa alueella tarjolla, järjestön sisältä tietoa kyllä löytyy - sana vertaisryhmä on itsessään hankala: ei käänny aina eri kielille, mikä vaikeuttaa tiedottamista - ihmisten sitoutumattomuus ja haluttomuus lähteä toimintaan, vaikeaa saada sovittua yhteisiä tapaamisia ja päivämääriä säännölliset ajat ja paikat helpottaisivat tiedottamista - useimmat saavat tietoa netin kautta suurin osa avun tarvitsijoista kuten syrjäytyneet ja ikääntyneet jäävät ulkopuolelle; kaikilla ei mahdollisuutta netin käyttöön - ihmisten vaihtuvuus, tiedonkulun haasteet, yhteydenpidon haasteet, tietämättömyys ja ennakkoluulot, pelko erilaisuutta kohtaan, väärinymmärrykset ym. - aihe voi olla arkaluontoinen vaikea saada uusia jäseniä - eräällä aktiivisella vertaistukitoimijalla ei haasteita, tiedottaa itse aktiivisesti - jos ryhmä toimii vapaaehtoisvoimin, kokoontumiset eivät säännöllisiä, kysymys paikan järjestämisestä ja kulloisistakin panostuksista - tilojen puute voi olla haaste ja kalliit vuokrat (vapaaehtoistenkin maksettava vuokraa) kunnan tulisi järjestää tilat ja toimintamahdollisuudet - lääkäreiden suhtautumisessa vertaistoimintaan toivomisen varaa; on pitänyt olla varsin aktiivinen esim. sairaalan suuntaan

5 Tässä kysymyksessä etenkin tavoitettavuus ja tiedottamisen sekä toiminnan järjestämisen hankaluudet ja kustannukset nousivat esille. Tietoa ei saada kovinkaan helposti välittymään avun tarvitsijoille. Esille tuotiin myös se, että netin kautta on helpompi saada tietoa jos siihen on mahdollisuuksia, mutta monet apua tarvitsevat eivät voi tai eivät muuten käytä nettiä ja jäävät siltä osin avun ulkopuolelle. Vertaistoiminnan tapaamisia voi myös olla vaikea järjestää aikataulujen yhteensovittamisen ja yhteydenpidon hankaluuksien takia. Myös aiheen mahdollinen arkaluontoisuus, tietämättömyys ja ennakkoluulot voivat osoittautua haastaviksi. 4. Miten ihmisille voisi paremmin tiedottaa vertaistoiminnasta? (Vastaajia 20) - sosiaalipuolella julkaistavat tiedotteet; painetut mainokset (ovat toisaalta kalliita ja lyhytikäisiä, niiden tiedot vanhenevat ja mainoksia voi jäädä yli), myös lehtien järjestöpalstoilla ilmoittelu ja lehtijutut - ilmaiset lehdet ja radio useimmilla saatavilla, oma vertaistoimintatiedote radioon? - joka kotiin jaettava opas, mutta kuka päivittäisi? - olemalla esillä mahdollisimman monilla tahoilla: lehdet, koulutukset, luennot, tapahtumat - enemmän tiedotusta aikuiskoulutukseen - kirje palvelisi parhaiten kuten tähänkin asti - median eri keinot, valtakunnallisuus, yhteisen verkostoitumisen keinot; netistä löytyy tietoa jos osaa etsiä, mutta kaikilla ei kuitenkaan mahdollisuutta etsiä tietoa netistä - tiedottaminen ja yhteydenpito säännöllisesti ja vastavuoroisesti ammattilaistoimijoihin - siinä tilanteessa, kun asiakas asian äärellä, oli työntekijä kuka tahansa; lähinnä niiden yhteisöjen ja viranomaisten kanssa joiden parissa ihminen toimii tai on tekemisissä; tapaamalla ihmisiä siellä, missä liikkuvat ja viettävät aikaa; paras tapa levittää tietoa on suusta suuhun tekniikka - ihmisille voisi jo osastohoitovaiheessa jakaa tiedotteita jossa kerrotaan yksilöidysti ryhmistä; hoitajat ja sosiaalityöntekijät avainasemassa tietoa jaettaessa etenkin kriisitilanteissa - avainasemassa lääkärit ja julkinen terveydenhuolto kokonaisuutena, myös yhdistykset; ammattihenkilöstön ohjattava vertaisryhmiin, sairaaloiden yhteyshenkilöt paremmin yhteistyöhön keskenään ja vertaistoimintaa järjestäviin potilasjärjestöihin; toisaalta Joensuussa on eri potilasjärjestöjä, jotka tiedottavat "omilleen" hyvin ja heillä on aktiivista toimintaa - vastavuoroisuus tärkeää: olisi hyvä, jos terveydenhoitoalan eri ammattilaiset ym. olisivat itse aktiivisempia yhteydenpidossa vapaaehtoisiin vertaisryhmien toimijoihin

6 - vertaistoimintaa käytännönläheisemmäksi ihmisiä rohkaistava ja kannustettava osallistumaan ryhmiin; toimintaa lisää niin tulee laajemmin tutuksi - järjestöiltä ei voi saada helposti tietoa avun tarvitsijoille - opas riittämätön ja kankea mutta sekin jotain Tähän kysymykseen tuli runsaasti ehdotuksia siitä, miten vertaistoiminnasta tiedottamista voisi parantaa. Keskeistä on se, että tietoa ja tiedottamista olisi mahdollisimman monilla areenoilla. Vastauksissa toivottiin myös sitä, että ammattihenkilöstö tiedottaisi vertaistoiminnan mahdollisuuksista enemmän. Yhteistyötä ja vuoropuhelua sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja vertaistoimintaa järjestävien välillä haluttaisiin lisää. Vertaistoiminnan tulisi olla käytännönläheisempää, ja ihmisiä tulisi tavata siellä, missä he pääasiassa liikkuvat. Myös vertaistoimintaa lisäämällä voitaisiin mahdollisesti vahvistaa sen tunnettavuutta. Eräs vastaaja huomauttaa, että järjestöistä ei saa helposti tietoa, joten järjestötkin voisivat tiedottaa vertaistoiminnasta enemmän ulospäin. 5. Oletko saanut riittävästi tietoa uudesta Vertaistoimintaa Joensuun alueella 2013 oppaasta? Vastaajien määrä: 24 Kyllä: 8 En: 12 En osaa sanoa: 4 Puolet vastanneista katsoo, ettei ole saanut oppaasta tarpeeksi tietoa, joten oppaasta tiedottamisessa olisi vielä parannettavaa.

7 6. Oletko tutustunut oppaaseen? Vastaajien määrä: 25 Kyllä: 12 En: Jos olet, oletko tutustunut... Vastaajien määrä: 12 Sähköisessä muodossa: 7 Painetussa muodossa: 3 Sekä sähköisessä että painetussa muodossa: 2 Useimmat ovat tutustuneet sähköiseen muotoon, ja se onkin toisaalta helpommin saatavilla. Painettuja oppaita on kuitenkin rajallisemmin jakelussa.

8 8. Oletko käyttänyt opasta? Vastaajien määrä: 25 Kyllä: 4 En: 21 Vastanneista vain neljä on tähän mennessä käyttänyt opasta jollain tavalla (joko työssä tai vapaa-ajalla). 9. Jos olet käyttänyt opasta, miten olet sitä käyttänyt ja missä yhteyksissä? (Vastaajia 4) - vertaistukihenkilöihin yhteydessä olevien ihmisten ohjeistuksessa - tiedottamiseen omassa järjestössä - opasta on käytetty, jos omasta järjestöstä ei löydy sellaista toiminnan muotoa, joka olisi sopivin asiakkaalle - oppaasta on etsitty muita vertaistoimintaa järjestäviä tahoja

9 10. Ovatko yhteydenotot vertaistoimintaan liittyen lisääntyneet viimeisen vuoden aikana? Vastaajien määrä: 24 Kyllä: 8 Ei: 10 En osaa sanoa: Onko vertaistoiminnan opas mielestäsi lisännyt ihmisten kiinnostusta vertaistoimintaan tai tietoisuutta vertaistoiminnasta? Vastaajien määrä: 23 Kyllä: 4 Ei: 3 En osaa sanoa: Oletko kuullut oppaasta palautetta tai kokemuksia muilta?

10 (Vastaajia 17) - suurin osa ei ollut kuullut palautetta tai kokemuksia - opasta pidetään hyvänä mutta jakelua tulisi laajentaa; onko opas liian Joensuupainotteinen, ja entä syrjäseutujen ryhmät? - opas on hyvin tehty ja oppaasta saa hyvin tietoa eri ryhmistä - vain oman järjestön toimijoilta on kuultu palautetta; osa on tietoisia oppaan olemassaolosta - opasta olisi hyvä olla aivan vapaasti saatavissa paperiversiona 13. Miten toimiva tai käyttökelpoinen opas mielestäsi on? (Vastaajia 15) - järjestötoimijoille toimiva tai käyttökelpoinen; opas ihan hyvä; opas toimiva ja kattava; hyvä kokonaisuus; toimiva ja jaottelu toimii; opas on kattava ja käyttökelpoinen; hyvin selkeä ja ymmärrettävä - opas voisi olla toimiva pitäisi olla paperiversio jakelussa, esim. terveyskeskusten odotusauloissa - onhan se jotain kumminkin - miksi kaikki sähköisessä muodossa eikä oteta huomioon käyttävätkö kaikki nettiä Opas on saanut pääosin hyviä arvosteluja, ja opasta kehutaan toimivaksi. Vaikka sähköinen versio olisi periaatteessa helpommin saatavilla, huomautetaan tässäkin siitä, että monilla ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia käyttää internetiä tiedon ja avun hankkimiseen. Myös oppaan laajempaa jakelua toivotaan, esimerkiksi terveyskeskuksiin. 14. Miten opasta voisi kehittää niin, että se olisi entistä toimivampi? (Vastaajia 9) - yli puolet ei osannut sanoa tai ei ollut vielä perehtynyt tarpeeksi - tulisi olla päivityksiä ja siihen resursseja, esimerkiksi Jellin kautta? - jakelun tulisi olla kattavampi - opasta voisi postittaa järjestöihin vaikka yhden paperiversion saataisiin ehkä paremmin käyttöön - opas ei välttämättä sellainen että tavoittaisi vertaistuen tarvitsijat Tässäkin kysymyksessä on pohdittu jakelun laajuutta ja riittävyyttä. Painetun oppaan jakelua haluttaisiin laajentaa, ja oppaan päivitykseen toivottaisiin riittävästi resursseja.

11 15. Minkä arvosanan antaisit oppaalle? (1 huono, 5 kiitettävä) Vastaajien määrä: 16 Arvosana 1: 1 kpl Arvosana 2: 1 kpl Arvosana 3: 3 kpl Arvosana 4: 9 kpl Arvosana 5: 2 kpl 16. Muita kommentteja ja palautetta oppaasta (Vastaajia 4) - hyvä kokonaisuus - oppaaseen luvataan perehtyä vielä tarkemmin - todennäköisesti opas on käytössä eri työmuodoissa