PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista"

Eija Siitonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista

2 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle, joista 123 vastasi. Kyselyllä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä hankkeen tavoitteista, työskentelytavoista, tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä viestinnästä. Arviointikyselyn tuloksia voidaan hyödyntää hankkeen arvioinnin ohella myös tulevassa valmistelutyössä. 33,4

3 Vastaajien roolit Poliittisen seurantaryhmän jäsen / varajäsen 24 20% hlöä Johtoryhmän jäsen (kuntajohtajat) 10 8% hlöä Sote-ryhmän jäsen (kuntien / kuntayhtymien sote-johtajat ja työryhmien puheenjohtajat) 24 20% hlöä Työryhmän jäsen 71 hlöä Muu 4% 5 hlöä 0% 20% 40% 60% 80%

4 Tavoitteet ja työskentely hankkeen aikana PoPSTer-hanke organisoitiin kokonaisuutena toimivasti (palvelukokonaisuudet ja työryhmät, kummit, sote-ryhmä, johtoryhmä, poliittinen ohjausryhmä). Palvelukokonaisuuksien mukaisissa työryhmissä työskentely tuki tavoitteiden saavuttamista. 3,9 3,9 7 Sote-ryhmän työskentely oli tarkoituksenmukaista. 3,8 Johtoryhmän työskentely oli tarkoituksenmukaista. Poliittisen ohjausryhmän työskentely oli tarkoituksenmukaista. 3,5 Työskentelyssä huomioitiin sidosryhmien näkemykset (mm. järjestöt, yrittäjät, koulutus- ja tutkimuslaitokset). Yhdyspintoja koskeva yhteistyö onnistui (mm. kunnat) ,3 0

5 Tavoitteet ja työskentely hankkeen aikana Työryhmien työskentelyyn on vaikea ottaa kantaa, on kokemusta vain poliittisen ohjausryhmän jäsenyydestä, mutta se oli pettymys, että poliittinen ohjausryhmä ei voinut ohjata työtä, vaan se ainoastaan informoitiin siitä, mitä oli milloinkin tehty. Järjestöjen näkemykset otettiin työryhmissä pääsääntöisesti hyvin huomioon. Osassa työryhmistä järjestöjen näkemyksiä ei kirjattu loppuraporttiin riittävässä laajuudessa, mutta tämä pystyttiin korjaamaan ottamalla kantaa loppuraporttiin. Tavoitteet olisi ollut hyvä määritellä valtakunnallisesti valmiimmiksi ja käytättää keskustelussa. Alueellinen tieto olemassa olevista toimintatavoista, resursseista ja käyntimääristä oli samoin ollut hyvä kerätä valmiiksi ennen työskentelyä jouduttaen ja tehostaen työskentelyä.

6 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluiden nykytila ja väestön palvelutarpeet on kuvattu selkeästi ja todenmukaisesti. Palvelukokonaisuuksia koskevat ehdotukset ovat asiakaslähtöisiä ja edistävät arjessa pärjäämistä. Palvelukokonaisuuksia koskevilla ehdotuksilla voidaan saavuttaa integraatiohyötyjä. Ehdotukset digitalisaation ja teknologian hyödyntämisestä ovat riittävän rohkeita. Palveluverkon taustalla olevat periaatteet on kuvattu ymmärrettävästi. Ehdotus alueelliseksi palveluverkoksi on tarkoituksenmukainen. 3,5 3,5 4,0 12 Ehdotetuilla keinoilla voidaan saavuttaa asukaskohtaisten sote-kustannusten nettokasvun puolittuminen pysyvästi, palvelujen taso turvaten. 2,8 Hanke vahvisti julkisen sektorin eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. 3,6 Hanke vahvisti maakunnallisen soten ja yrityssektorin välistä yhteistyötä. 2,9 Hanke vahvisti maakunnallisen soten ja muiden toimijoiden (mm. järjestöt, koulutus- ja tutkimuslaitokset) välistä yhteistyötä. Hanke paransi maakunnan valmiuksia sote-alan kehitystyössä ja innovaatioiden kehittämisessä. 3,3 3,6 Hankkeen tulokset vastasivat asetettuihin tavoitteisiin ,6 0

7 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus Työ on aloitettu ja konkreettiset tulokset ovat vasta valmistelussa! Loppuraportin paras anti oli nykytilan kuvaus, joita toki oli tehty jo aikaisemminkin, eikä päivitetyissä tiedoissa ollut suuressa kuvassa mitään uutta. Raportissa esitetyt tavoitteet hyviä. Keinovalikoima yleisellä tasolla eli hankkeessa nostettiin esille tietoa, tavoitteita ja ilmiöitä. Tavoitteisiin pääsemiseksi esitetyt toimenpide-ehdotukset jäivät yleiselle tasolle. Konkreettiset toimenpiteet jäivät toteutumatta.

8 Hankkeen viestintä 5 Viestintä oli avointa, oikea-aikaista ja ymmärrettävää. 3,9 Hankkeen sisäinen ja sidosryhmäviestintä onnistui. Viestintä kuntalaisille oli riittävää. 3,1 Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö sai hankkeesta riittävästi tietoa. 3,3 Hanke sai kansallista näkyvyyttä. 3,

9 Tärkeimmät viestintäkanavat www-sivut 72% intranet Pohjois-Pohjanmaan liiton intranetympäristössä 43% Facebook 14% Twitter 11% uutiskirjeet ja tiedotteet 63% kuntakierrokset 43% kohdennetut/pyydetyt tilaisuudet (kunnat, järjestöt, oppilaitokset jne.) sidosryhmien tapaamiset / sparraustilaisuudet 21% 25% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

10 Hankkeen viestintä

11 Ruusut ja risut avoin palaute ja kehitysehdotuksia jatkovalmisteluun Jatkossa valmisteluvastuut (esim. projektipäälliköt) on selkeästi määriteltävä ja ne on tiedotettava. On huolehdittava, että tiedonkulku ja keskustelu valmistelun ja kentän toimijoiden kanssa turvataan. Valmistelu ei voi irtaantua arjen realismista.

Samankaltaiset tiedostot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä