14-5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS NOKIAN KAUPUNKI, KAAVOITUSYKSIKKÖ, (Dno TEKE 285 / 2014) Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan korttelia 5 ja katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 14. kaupunginosan kortteli 5 ja katuja virkistysaluetta. Kortteliin muodostetaan sitova tonttijaon muutos. Suunnittelualue sijaitsee Nokian kartanoalueen lounaispuolella 0,8 kilometrin päässä kaupungin ydinkeskuksesta etelään. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 27.3.2015. Kaavoitusjaosto 3.6.2015, 25.11.2015 Kh Kv
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 9.11.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 14. kaupunginosan korttelia 5 ja katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 14. kaupunginosan kortteli 5 ja katuja virkistysaluetta. Kortteliin muodostetaan sitova tonttijaon muutos. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Jorma Hakola. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha ja sijaitsee Nokian kartanoalueen lounaispuolella Matti Kurjenkadun, Emäkoskentien, Viholanraitin ja kartanonraitin välissä vajaan kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta etelälounaaseen.
1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ote ajantasa-asemakaavasta - Ote asemakaavan hakemistokartasta - Tonttijakokartta 1.5 Luettelo selostuksen taustaselvityksistä - Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2015 - Nokianvirran yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys, Ark.tsto Eija Teivas 1997 - Nokian renkaat OYJ Ympäristömeluselvitys, 2010 AXsuunnittelu ympäristö - Nokian renkaat OYJ Hajujen leviämismalli, 2010 AXsuunnittelu ympäristö - Nokian Emäkoskentien melusuojauksen yleissuunnitelma 2007, Pöyry Oy - Nokian arvokkaat luontokohteet, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö, 2005 - Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001 - Nokian kartanon navetta, Kuntoarvio ja kohdeinventointi, 2000, Ursula Dye - Yhteenveto maaperänäytteenotosta, Doranova Oy, 2015 - Selvitys Talli-Varastorakennuksen käytöstä, Heikki Maunula, kiinteistöpäällikkö Nokia yhtiöt, 20015 - Lausunto Nokian kartanon navetan käytöstä ampumaratana, Pekka Niemelä, Nokian seudun ampujat ry, 2015 2 TIIVISTELMÄ Kaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.8.2014. Alla kaavoituksen käynnistämissopimuksen sopimusalue
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue rajoittuu Nokian kartanoalueeseen, Matti Kurjenkatuun ja Emäkoskentiehen. Alueella on Nokian kartanon vanha navetta ja talousrakennus. Nokian arvokkaat luontokohteet (Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2005) mukaan alueella ei ole suojelukohteita. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Muutosalueen ympäristö on harvaa kaupunkirakennetta. Eteläpuolella on pientaloasutusta, Itäpuolella on päiväkoti, Pohjoispuolella Nokian kartanon entinen talouskeskus, puistoa ja viljelyksiä ja länsipuolella Emäkoskentie ja Koskenmäki. Kaavamuutosalueella on jäljellä Nokian kartanon navetta ja talousrakennus. Alueen halki kulkee tie. Alueella ei asuta. Alla talousrakennus ja navetta
NOKIAN KAUPUNKI Navetta yllä ja alla, alinna autotalli talousrakennus
Liikenne Ajoyhteys alueelle on etelästä Nuijamiestentieltä Matti Kurjenkadun kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella oleva Nokian kartanon navetta on Nokian virran yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvityksen kohdeinventointitietojen mukaan rakennettu 1902 ja muutettu 1936. Navetta rakennettiin uudelle paikalle koska vanha navetta purettiin karjan tuberkuloosin takia. 1936 tehdyissä muutoksissa rehu-ullakkoa suurennettiin ja välikatto tehtiin betonista, jolloin rakennuksen ilme muuttui täysin. Itäpäässä sijaitsevasta maitokamarista myytiin maitoa, ja sitä toimitettiin myös kartanon pirtissä toimineeseen leipomoon. Karja huutokaupattiin n. 1965. Viimeksi navettaa on käytetty ampumaratana. Alla navetta alkuperäisessä asussaan, josta MRL 118 :n mukaisia rakennustaiteellisia arvoja on jäljellä vain päädyn sisäänkäynti. Keskustaajaman osayleiskaavan selostuksen liitteessä navetan arvokkaina ominaisuuksia on pidetty rakennusten ohella myös ympäröivän puiston kasvillisuutta. Navetan erityispiirteinä mainitaan sen toimiminen maamerkkinä keskustasta saavuttaessa ja päätteenä näkymälle Viholan suunnasta. Edellä mainittujen kaupunkikuvallisten arvojen merkitys on hiipunut umpeenkasvun ja kaupungin rakentumisen myötä. Lisäksi navetan kaupunkikuvallinen ilme on täysin toinen kuin alkuperäinen, joten MRL 118 :n kaupunkikuvallisia perusteita tuskin on enää olemassa. Kaava-alueella oleva navetta on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1, kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuslain 135 :n 1 momentin nojalla voimassa olevassa asemakaavassa määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen kaupunkikuvallista arvoa.
Lähiympäristöstä mainitaan että Viholaan johtava soratie kulkee kumpareella sijaitsevan navetan pohjoispuolitse. Idästä lähestyttäessä navetan pääty on näkymän päätteenä. Rakennuksen itäpuolella on entisen auto- ja traktoritallin rajaama piha. Ympäristö on heinikoitunut. Takapihalla on romua. Nokian kartanon auto- ja traktoritallista todetaan että se rakennettiin alun perin 1930 kartanon autoja varten. Tiiliosaa laajennettiin 1984 katoksen suuntaan. Rakennuksessa toimi myös paja. Katoksen aukkojen muoto on muutettu ko. osalla. Rakennus rajaa L-muotoisena sorapintaisen pihan. Inventointikortin mukaan rakennuksen säilymisedellytykset ovat kohtalaiset. Rakennus on voimassa olevan asemakaavan rakennusalan mukainen mutta kaava sallii kaksikerroksisen rakennuksen. Nokian tehdaslaitosten valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristörajaus ei ulotu kaava-alueelle eikä alueella ole muinaisjäännöksiä. Rakennuksen suojelutavoite on kaupunkikuvalliselta ja rakennustaiteelliselta osalta kyseenalainen. Navetan merkitys kaupunkikuvassa on lakannut Emäkoskentien varren puiston kasvillisuuden ja meluaidan peitettyä näkymät. Alkuperäisestä navetasta on jäljellä vain kaakkoispäädyn sisäänkäynti ja kattorakenteet ovat niin huonossa kunnossa, että uutta käyttöä varten ne joudutaan uusimaan kokonaan. Kaava-alue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aletta vuoden 2007 rajaus (musta katkoviiva). Pirkanmaan maakunnallisten arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto) maisema-alueen tarkennuksessa kaava-alue ja No-
kian kartanon talouskeskuksen alue on rajattu pois (vihreä viiva). Ympäristöhäiriöt Alueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt ovat Nokian renkaiden tehdasalueen hajuhaitta ja Emäkoskentien liikennemelu. Tehdasalue muodostaa mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa riskitekijän lähinnä paksun nokisen savun muodossa. Kumitehdas on yli 0,5 km :n päässä kaava-alueesta. Onnettomuustilanteessa sopivan tuulen vallitessa haittojen ulottuminen alueelle on mahdollista mutta epätodennäköistä. Nokian Renkaiden tehdasalueelta syntyy melua ja hajuhaittoja. Tehtaan meluhaitta ei ulotu kaava-alueelle. Hajuhaitta on ajoittaista epämiellyttävää kumin hajua. Vallitsevat tuulet vievät satunnaiset hajuhaitat todennäköisimmin muualle kuin kaava-alueelle. Alla on karttamallinnus hajun leviämisestä.
Kumitehtaan aiheuttama meluhaitta ei selvityksen mukaan ulotu juurikaan kaava-alueelle. Nokian Emäkoskentien melusuojauksen yleissuunnitelman (Pöyry 2007) mukaan vuoden 2020 liikennemäärillä päiväajan melun raja-arvo (55 dba) ylittyy navetan länsipuolella.
Nokian Emäkoskentien melusuojauksen yleissuunnitelman (Pöyry 2007) mukaan vuoden 2020 liikennemäärillä yöajan melun raja-arvo (45 dba) ylittyy navetan länsipuolella. Suunnitellussa asemakaavassa autokatokset on sijoitettu siten, että ne muodostavat lisäsuojan liikennemelua vastaan. Lisäsuojan avulla liikennemäärät voivat kasvaa tarkasteluajankohtaa reilusti suuremmiksi ennen kuin tarvitaan kadun varteen lisää meluaitaa. Doranova Oy:n tekemän maaperäselvityksen mukaan alueelta otetut näytteet alittivat Valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) määrittelemän öljyhiilivetyjen alemman ohjearvon. Nokian ampujien selvityksen mukaan navetan itäpäässä olevaa maitohuonetta on käytetty vuosina 1990-2000 ilma-ase ampumaratana. Radalla ammuttiin pienitehoisilla ilma-aseilla lyijyloukuin varustettuihin taululaitteisiin, joten lyijy on pystytty keräämän pois. Tulvassa asuin käytössä navetan sisärakenteet uusitaan joten madollisuutta lyijyjäämiin ei jää. 3.1.3 Maanomistus Alueen korttelialueet ovat yksityisessä omistuksessa ja katu- sekä puistoalueet kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset: Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta ja Nokian kartanon maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä akm. Kaava-alue on merkitty ellipsillä.
Oikeusvaikutteisessa 29.11.2004 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa alueella on palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja lähivirkistysaluetta VL sekä asemakaavalla jo suojeltu rakennus ks 2. Alueella on merkintä kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alueen osa sk 1-4 jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Kaava-alue on merkitty ellipsillä. Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Arkistotunnus Hyväksymis- tai vahvistuspäivä 14:17 10.12.1992 14:42 7.5.2007 Ajantasakaavaote on esitetty selostuksen liitteenä. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liike-, ja toimistorakennusten korttelialuetta, puistoaluetta ja katualuetta. Lisäksi alueelle on osoitettu sr-1
merkinnällä yksi kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat sen kaupunkikuvallista arvoa. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 2700 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluku on II. Lisäksi alueen itäpäässä on johtorasite. Autopaikkoja on tehtävä liike- ja toimistotiloissa 1 autopaikka / 100 m 2. - Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 22.10.2001. - Pohjakarttana on kaupungin kartta- ja tonttiyksikön ylläpitämä pohjakartta. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaava on pantu vireille maanomistajien aloitteesta (kaavamuutosanomus 25.2.2014). Kaavamuutoksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.8.2014. Kaupungin tavoitteena on saada alue rakentumaan viihtyisäksi, turvalliseksi ja vetovoimaiseksi asuinkortteliksi, joka ottaa huomioon alueen kulttuuriset arvot. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 27.3.2015. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutos asetetaan nähtäville luonnosvaiheessa ja ehdotusvaiheessa osallisten kuulemista ja tarvittavia lausuntoja varten. 4.3 Asemakaavan suunnittelun aikaiset tavoitteet Saadun palautteen johdosta navetan suojeluperusteita on tarkasteltu uudestaan. Suojelulle ei välttämättä ole riittävän painavia perusteita. Rakennuksen kaupunkikuvallinen asema on keskustan ja Emäkoskentien suunnista hävinnyt kasvilisuuden peitteisyyden ja Emäkoskentien meluaidan estevaikutuksen
takia. Rakennuksen kaupunkikuvallinen ilme ei ole alkuperäinen. Rakennuksessa tehtyjen muutosten jäljiltä alkuperäisiä osia joilla oli rakennustaiteellista arvoa, on jäljellä vain kaakkoispäädyn sisäänkäynti. Kaikki muu on ajan kuluessa muutettu ja yksinkertaistettu. Rakennuksen kattorakenteet joudutaan huonon kunnon ja puutteellisen kantavuuden takia uusimaan mikäli halutaan jatkaa rakennuksen käyttöikää hankkeen mukaisesti. Kaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa antaisi pohjan korttelin tehokkaammalle vaihtoehtotarkastelulle. Maakuntakaavaluonnoksessa kortteli on osoitettu osaksi Tiivistettävää joukkoliikennevyöhykettä, jolla osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Suunnittelumääräyksen mukaan; Alueen tulee tukeutua tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Voidaan myös pohtia olisivatko historialliset arvot yksin riittävä peruste rakennuksen suojelemiseksi. Esitetyssä kaavaratkaisussa tällaista keskustelua ei kuitenkaan tarvitse käydä koska valittu ratkaisu ei uhkaa rakennusta. Kaavamuutoksen hakija on sitoutunut ajatukseen navettarakennuksen säilyttämisestä, eikä kaavan tavoitetta siltä osin ole muutettu. Talousrakennuksen osalta ei ole löydettävissä sellaista käyttötarkoitusta jolla sen käyttöikää olisi mahdollista jatkaa taloudellisesti. 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 3.6.2015 kaavoitusjaosto päätti asettaa kaavaluonnoksen laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtäville. 5.6. - 6.7.2015 kaavamuutosluonnos oli nähtävillä. Kaavaluonnoksesta annettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnot, mielipide ja kaavoituksen vastineet kohdassa 4.4.1. 25.11.2015 kaavoitusjaosto hyväksyi kaavakarttaan tehdyt muutokset sekä päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen julkisesti nähtäville. 4.4.1 Asemakaavaluonnoksen palaute ja vastineet Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto: Nokian kaupunki on pyytänyt Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa asemakaavan muutosluonnoksesta Nokian kaupunginosassa 14 korttelissa 5 ja puistoalueella. Kaavaluonnos on päivätty 13.5.2015. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että Nokian kartanon alueeseen kuuluvan navetan käyttötarkoitus muuttuu asuinrakennukseksi ja autotallina toimineen talousrakennuksen paikalle sijoitetaan uudisrakentamista.
Osayleiskaavan ohjausvaikutus Oikeusvaikutteisessa Keskustaajaman osayleiskaavassa 2010 asemakaavamuutoksen alue on lähivirkistysaluetta sekä palvelujen ja hallinnon aluetta. Pääosa suunnittelualueesta kuuluu yleiskaavan kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävään alueen osaan, jonka erityispiirteet tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Suunnittelualueella sijaitseva Nokian kartanon navetta on Keskustaajaman osayleiskaavaan merkitty asemakaavalla jo suojeltuna kohteena. Kaavamääräyksen mukaan rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen kaupunkikuvallisia arvoja. Edellä mainitut ja yleiskaavan nojalla huomioon otettavaksi määritellyt arvot on kirjattu Keskustaajaman osayleiskaavan selostukseen liitteeseen. Arvokkaina ominaisuuksina selostuksessa pidetään rakennusten ohella myös päärakennusta ympäröivän puiston kasvillisuutta. Navetan erityispiirteinä mainitaan sen toimiminen maamerkkinä keskustasta saavuttaessa ja päätteenä näkymälle Viholan suunnasta. Kaavoituksen vastaus: Vaikka huomattava osa alueelle esitetyistä suojeluperusteista on nykyään tuskin havaittavissa, kaavassa osoitetaan Nokian kartanon navetalle sellainen käyttö että rakennus on mahdollista säilyttää. Samalla ohjataan muuta rakentamista ja ympäristön käsittelyä ottamaan huomioon ympäröivän arvoalueen ominaispiirteet Kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen Kaavaluonnoksessa navettarakennus on suojeltu samoin määräyksin kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Luonnoksessa navetan rakennusalalle sallitaan kuitenkin kaksikerroksinen rakennus, jota ei voida pitää nykyisen rakennuksen säilymistä turvaavana määräyksenä. Määräys sallii pohjapinta-alaltaan yhtä suuren kerrosalan rakennuksen molempiin kerroksiin. Vinokattoiseen tilaan ei ole mahdollista toteuttaa alemman kerroksen kerrosalaa vastaavaa määrää, koska alle 1,6 m korkeita tiloja ei lueta kerrosalaan. Asuin tilojen toteuttaminen navetan toiseen kerrokseen edellyttänee Suomen rakentamismääräyskokoelman perusteella niihin myös ikkunoita. Muutostöillä olisi merkittävä vaikutus rakennuksen ulkovaippaan ja sen myötä kaupunkikuvallisiin arvoihin. ELY-keskus katsoo, että navettarakennuksen muuttaminen asumiskäyttöön tulee perustua tarkempiin selvityksiin rakennuksen ominaispiirteistä ja arvoista sekä muutosten merkityksestä niiden säilymiseen. Kaavan tulee ohjata korjaus- ja muutostöitä siten, ettei rakennuksen arvoja turmella. Kaavoituksen vastaus: Koska alkuperäisestä navetasta on jäljellä vain navetan kaakkoispäädyn sisäänkäynti, ei vuoden 1936 muutosten jälkeen voida enää puhua rakennustaiteellisista arvoista. Navetan kaupunkikuvallinen asema on kaupunkirakenteen täydentymisen ja kasvillisuuden lisääntymisen johdosta hiipunut. Näiden
yhteisvaikutuksen takia ei ole enää sellaisia MRL 118 :n mukaisia rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia arvoja jotka hankkeessa olisivat uhassa turmeltua. Historiallisten arvojen osalta ei tarvitse pohtia ovatko ne yksin riittävä peruste rakennuksen suojelemiseksi koska uusi käyttö varmistaa navetan säilymisen ja liittää siihen uuden ajallisen kerrostuman. Rakennuksen kerroslukua täsmennetään niin että toinen kerros jää pienemmäksi kuin ensimmäinen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä myös navettarakennuksen lähiympäristön merkittävyydestä on tarpeen tehdä tarkempi tarkastelu uudisrakentamisen sijoittamiseksi korttelialueelle edellä mainittua osayleiskaavan määräystä noudattavalla tavalla. Esimerkiksi talousrakennusten ja auton säilytyspaikkojen rakennusalan ulottaminen koko tontin alalle ja kiinni suojeltuun navettarakennukseen ei vaikuta riittävältä suojelutavoitteen näkökulmasta. Kaavoituksen vastaus: Rakennusaloja supistetaan rakennuskohtaisiksi ja annetaan määräykset ympäröivään kaupunkikuvaan sopeutumiseksi. Ympäristöhaitat Kaavaselostuksessa todetaan, että alueen merkittävimmät ympäristöhäiriöt ovat Nokian renkaiden tehdasalueen hajuhaitat ja Emäkoskentien liikennemelu. Kaavaluonnokseen ei sisälly ympäristöhäiriöiden rajoittamiseen tarkoitettuja määräyksiä. Selostuksessa esitetään otteet kumitehtaan ja Emäkoskentien meluselvityksistä mutta taustaselvityksenä mainittua hajujen leviämismallia ei ole liitetty kaava-aineistoon lainkaan. Ympäristöhäiriöiden vaikutuksia tulevalle asumiskäytölle on siten vaikea arvioida tarkemmin. Kaavoituksen vastaus: Ympäristöhäiriöt eivät ulotu merkittävästi kaava-alueelle. Niistä lisätään selostukseen tarvittavat selvitykset. Asemakaavaluonnoksen selostuksen mukaan navettaa on käytetty ampumaratana. Rakennuksen rakenteissa saattaa olla hauleista ja luodeista peräisin olevia haittaaineita, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa rakennuksen muuttamista asumiskäyttöön. Kaavatyön yhteydessä rakenteiden puhtaus on selvitettävä tilojen käyttöhistoriaan perustuen. Myös maaperän puhtaudesta on varmistuttava. Kaavaluonnoksen mukaan alueelle, jota on käytetty autojen ja traktorien säilytykseen sekä pajana, sijoitetaan asuinrakennuksia ja niihin liittyviä pihatoimintoja kuten leikki- ja oleskelualueita. Kaavoituksen vastaus: Kaava-alueesta teetetään maaperästä ja ampumakäytöstä tarvittavat selvitykset ja lisätään tulokset kaavaselostukseen. Kaavoitettava alue sijoittuu suuronnettomuusvaaraa aiheuttavan laitoksen konsultointivyöhykkeelle ja siitä tulee pyytää Tukesin turvallisuuslausunto. Kaavoituksen vastaus: Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto TUKES:lta.
Pirkanmaan ELY-keskus pyytää, että sille varataan mahdollisuus antaa lausunto kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavoituksen vastaus: ELY-keskukselta pyydetään lausunto kaavaehdotuksesta. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto: Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Museo totesi aiemmassa lausunnossaan (diar. 357/2013) alueen kulttuuriympäristön erityiset arvot ja katsoi, että uudisrakentaminen on mahdollista vain jos maiseman ja rakennetun ympäristön arvot ovat lähtökohtana rakentamiselle. Nokian kartanoiden ympäristö on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi maakuntakaava 2040:aa varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa vuonna 2014. Tähän Nokian kartanon kulttuurihistorialliseen ydinalueeseen luetaan myös kartanon talousrakennukset. Asemakaavaluonnoksessa esitetään suojeltavan kartanon navettarakennuksen ympäristö kaksikerroksisten asuinrakennusten alueeksi ja myös navetan sallituksi kerrosluvuksi kaksi. Rakennusala on rajattu tontilla 3 koko tontin kokoiseksi ja rakentaminen on mahdollista hyvin lähelle navettaa. Navetan ympärille on osoitettu alaa autojen säilytykseen ja talousrakennuksille. Tontilla 3 olevan talousrakennuksen purkaminen on mahdollista. Kaava on tavoitteiltaan lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta kulttuuriympäristön arvojen kannalta tulee vielä tarkistaa ja korjata seuraavia seikkoja. Navetan kerrosluvuksi tulee osoittaa korkeintaan 1,5 kerrosta. Kahta kokonaista kerrosta ei jyrkkäkattoiseen rakennukseen voi toteuttaa ilman merkittävää muutosta rakennuksen ulkoasuun ja siten poikkeamista suojelumääräyksessä esitetyistä tavoitteista. Asemakaavaan tulee liittää uudisrakentamisen tapaan liittyviä tarkempia määräyksiä mm. materiaalien, rakennusten massoittelun ja sijoittumisen sekä pihan rakentamisen osalta. Rakennusala tulee tarkistaa siten että uudisrakennuksen etäisyys navetasta on riittävä ja navetan kaupunkikuvallinen asema ei vaarannu. Maakuntamuseo esittää lisäksi, että myös talousrakennuksen säilyttämismahdollisuudet selvitetään. Kaavoituksen vastaus: Navetan kerrosalaa pienennetään tarkemman suunnitelman mukaisesti. Asemakaavan liitetään tarkemmat määräykset materiaaleista, massoittelusta, sijoittumisesta sekä pihan rakentamisesta. Rakennusala tarkistetaan huomioiden navetan asema kaupunkikuvassa. Kaavavalmistelussa tarkastellaan talousrakennuksen säilymismahdollisuus. Perusturvalautakunnan lausunto: Perusturvalautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta.
Rakennuslautakunnan lausunto: Rakennuslautakunnan lausunnon mukaan asemakaavassa tulisi antaa määräyksiä uusien rakennusten julkisivujen ja kattomuotojen ympäristöön sopivuudesta. Kaavoituksen vastaus: Määräyksiä lisätään esitetysti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunto: Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintavalmius suunnitelma-alueelle on riittävä suhteessa esitettyjen toimintojen riskeihin. Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa ehdotuksen suhteen. Alueen kunnallistekniikan suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee huomioida pelastustoimen sammutusveden tarve siten, että sammutusvettä on saatavilla enintään 250 metrin etäisyydellä sammutuskohteista. Kaavoituksen vastaus: Matti Kurjen kadun kääntöpaikalla korttelialueen länsikulmalla on lähin sammutusvesiposti. Pirkanmaa liiton lausunto: Asemakaavan valmisteluaineisto on alueella voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen. Kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta olisi suotavaa, että myös autotallirakennukselle esitettäisiin kaavassa uudelleenkäyttöä. Kaavamääräyksin tulee varmistaa rakentamisen ja piha-alueiden soveltuminen kulttuuriympäristön arvoihin. Pirkanmaan liitto katsoo että asemakaavan suunnittelua voidaan viedä eteenpäin huomioiden edellä esitetty ohjeistus. Kaavoituksen vastaus: Kaavavalmistelussa selvitetään talousrakennuksen mahdollinen uudelleenkäyttö. Kaavamääräyksissä huomioidaan rakentamisen ja piha-alueiden soveltuminen kulttuuriympäristön arvoihin. Harri Happosen ja Nina Mört-Happosen mielipide: Luonnos on mielestämme pääosin hyvä. Täydennysrakentamisen näkökulmasta rivi- ja luhtitalojen sijoittelu ja kulkuväylät huomioivat olemassa olevan asutuksen ja vanhan miljöön. On kuitenkin todettava, että ympäristön olemassa olevaan rakennuskantaan verrattuna luonnostellun asemakaavan rakennusoikeus on melko suuri. Tämä muuttaa entisen kartanon lähialueen luonnetta ja liikennemääriä. Rakennuttajan taloudellisten reunaehtojen kannalta tämä on ymmärrettävää, mutta alueella asuvana ja vanhaa miljöötä arvostavana olisimme kernaasti nähneet väljemmänkin kaavan.
Oma talomme osoitteessa Matti Kurjenkatu 6, näkökulmasta positiivista palautetta luonnos ansaitsee erityisesti seuraavasta: Matti Kurjenkadun vastakkaiselle puolelle luonnostellun luhtitalon asemointi ja suunta on hyvä. Luonnoksen perusteella ei tule tunnetta että tuijottelemme ikkunoista toisiamme uusien naapureiden kanssa. Tämä on hyvä asia, koska samaa tavoiteltiin yhdessä kaikkien naapureiden kanssa, kun Matti Kurjenkadun nykyisiä omakotitaloja rakennettiin muutama vuosi sitten. Uusien rakennusten ajotiet on sijoitettu hyvin, ne sopivat päätyvän tien liikenteeseen että olemassa olevien rakennusten ja niiden ajoteiden sijaintiin. Luonnoksissa olevista rakennustyypeistä voisi arvella, että korkeudeltaan ne ovat sopusuhtaisia, sopien kartanon alueen pientalovaltaiseen tyyliin. Ulkoasun suhteen toivomme että rivi- ja luhtitalot osaltaan heijastelevat vanhan kivinavetan, kartanon rakennusten ja Nokian tehtaan vanhojen työntekijöiden rakennusten miljöötä. Näille yhteistä on ollut omaan aikaansa nähden laadukas ja ennemmin aikaa kestävä kuin hetkellisiä muotiilmiöitä noudattava rakentamistyyli. Kaavoituksen vastaus: Kaavaan lisätään määräykset rakennusten sopeuttamisesta ympäristöönsä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kartanoalueen eteläpuolista Riihipuistoa ja korttelia 14-5 jossa on kartanon vanha navetta sekä talousrakennus. Voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialue halutaan muuttaa asumiskäyttöön soveltuvaksi. Pieni pala Riihipuistosta liitetään korttelialueeseen tontin takaosan ajoyhteyden muodostamista varten. Kortteliin muodostetaan kaksi tonttia. Nokian kartanon vanha navettarakennus on suojeltu jo nykyisessä asemakaavassa. 5.1 Aluevaraukset Riihipuisto osoitetaan lähivirkistysalueeksi ja kortteli 14-5 AKR asuin kerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi. Navetan suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi osoitetaan I u 2/3 ja muille asuinrakennuksille II. Talousrakennusten kerrosluvuksi osoitetaan I. Autopaikkoja edellytetään rakennettavaksi 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Navettarakennus osoitetaan suojeltavaksi merkinnällä sr-13 Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostöissä tulee huolehtia, että rakennuksen arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. 5.2 Kaavan vaikutukset Rakentuessaan kortteli täydentää alueen kaupunkirakennetta monipuolistaen alueen asuntotarjontaa rivitaloasunnoilla ja pienkerrostaloilla ja navettaan ra-
kennettavilla asunnoilla. Alueen kaupunkikuva saa uuden kehittyvän kerrostuman, kun navetta säilyy ja viereen rakennetaan uutta. Riihipuisto säilyy käytännöllisesti katsoen entisellään, koska kortteliin liitettävä osa on entistä tiealuetta, joten alueen rakentumisella ei ole havaittavaa vaikutusta luontoon. Alueen rakentumisella ei ole myöskään oleellista vaikutusta maisemaan koska uusi rakentaminen on matalaa ja sijoittuu varsinaisen maisema-alueen reunalle. Matti Kurjenkadun liikenne kasvaa, mutta pysyy rakentumisen jälkeenkin vähäisenä. Teknisen huollon verkostot ovat olemassa korttelialueen vieressä. Alueen asukasluku kasvaa noin sadalla. Vieressä on päiväkoti joten lapsiperheet voivat olla alueesta kiinnostuneita. Koulu ja kaupalliset palvelut ovat myös lähellä, eikä keskustan palvelutkaan ole kaukana. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavasta laaditaan maankäyttö- ja luovutussopimus koska korttelialueen ja puiston pinta-ala muuttuvat. Sopimuksen periaatteet on kirjattu kaupunginvaltuuston 25.8.2014 hyväksymään sopimukseen asemakaavoituksen käynnistämisestä. Nokia 26.11.2015 Jorma Hakola kaavoitusarkkitehti
Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 536 Nokia Täyttämispvm 11.11.2015 Kaavan nimi Nokian kaupungin 14. (Vihola) kaupunginosan kortteli 5 sekä katu- ja virkistysalueita Hyväksymispvm Ehdotuspvm 09.11.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 27.03.2015 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,7816 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,7816 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,7816 100,0 4600 0,26 0,0000 1900 A yhteensä 1,0419 58,5 4600 0,44 1,0419 4600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,0102-2700 T yhteensä V yhteensä 0,4935 27,7-0,0317 R yhteensä L yhteensä 0,2462 13,8 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,7816 100,0 4600 0,26 0,0000 1900 A yhteensä 1,0419 58,5 4600 0,44 1,0419 4600 AKR 1,0419 100,0 4600 0,44 1,0419 4600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä -1,0102-2700 K -1,0102-2700 T yhteensä V yhteensä 0,4935 27,7-0,0317 VP -0,5252 VL 0,4935 100,0 0,4935 R yhteensä L yhteensä 0,2462 13,8 0,0000 Kadut 0,2210 89,8 0,0000 Kev.liik.kadut 0,0252 10,2 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA 14 KAUPUNGINOSA KORTTELI 5 HANKE ALOITE Nokian kaupunki, asemakaavan muutos, 14. kaupunginosan kortteli 5, sekä katu- ja puistoaluetta. (Dnro TEKE 285 / 2014) Kaava on pantu vireille maanomistajien aloitteesta. Hanke on ollut vireillä kaavoituskatsauksessa 2014 ja 2015. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Nokian kartanoalueen lounaispuolella 0,8 km kaupungin ytimestä etelään.
LÄHTÖTIEDOT JA NYKYTILANNE MAANOMISTUS Asemakaavan muutosalue on osin yksityisessä omistuksessa ja osaksi Nokian kaupungin omistuksessa (puistot ja kadut). Suunnittelualue on kooltaan noin 1,7 ha SUUNNITTELUTILANNE MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta ja Nokian kartanon maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä akm. Maakuntakaavaote seuraavalla sivulla
YLEISKAAVA Kaava-alue Oikeusvaikutteisessa 29.11.2004 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa alueella on palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja lähivirkistysaluetta VL sekä asemakaavalla jo suojeltu rakennus ks 2. Lisäksi alueella on merkintä kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alueen osa sk 1-4 jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Alla yleiskaavaote. Kaava-alue
ASEMAKAAVA Pääosin alueella on voimassa 10.12.1992 vahvistettu asemakaava ja alueen länsipäässä on voimassa 7.5.2007 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa kortteli on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Alueella on osoitettu sr-1 kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen kaupunkikuvallista arvoa. Alueella on rakennusoikeutta yhteensä 2700 kerrosalaneliömetriä ja kerrosluku on II. Lisäksi alueen itäpäässä on johtorasite. Autopaikkoja on tehtävä liike- ja toimistotiloissa 1 autopaikka / 100 m 2. Alla ajantasakaavaote. TAVOITTEET Kaava on pantu vireille maanomistajien aloitteesta (kaavamuutosanomus 25.2.2014). Kaavamuutoksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.8.2014. Kaupungin tavoitteena on saada alue rakentumaan viihtyisäksi, turvalliseksi ja vetovoimaiseksi asuinkortteliksi, joka ottaa huomioon alueen kulttuuriset arvot.
OSALLISET Osallisia ovat kohdealueen ja naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset, rakennus- ja ympäristölautakunta, Turvallisuus- ja kemikaliovirasto TUKES, Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan maakuntamuseo sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavaluonnos pidetään laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivulla. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Lisäksi asiasta ilmoitetaan kirjeitse kohdealueen maanomistajille ja naapureille. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunto rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY - keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan aluepelastuslaitokselta sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Laadittavassa asemakaavaehdotuksessa mielipiteet ja lausunnot otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Internetiin kaupungin kotisivulle. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeellisiksi katsottavat lausunnot. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, ja päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Valtuuston päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SELVITYKSET Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen ja tekniseen huoltoon sekä sosiaalisiin oloihin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. - Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, 2015 - Nokianvirran yläjuoksun inventointi ja ympäristöselvitys, Ark.tsto Eija Teivas 1997 - Nokian renkaat OYJ Ympäristömeluselvitys, 2010 AXsuunnittelu ympäristö - Nokian renkaat OYJ Hajujen leviämismalli, 2010 AXsuunnittelu ympäristö
- Nokian Emäkoskentien melusuojauksen yleissuunnitelma 2007, Pöyry infra Oy - Nokian arvokkaat luontokohteet, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö, 2005 - Nokian kulttuuriympäristöohjelma, Pirkanmaan ympäristökeskus, 2001 KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELU Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vuoden 2015 aikana ja tavoitteena on hyväksyä kaavamuutos samana vuonna. Kaava laaditaan Nokian kaupungin kaavoitusyksikössä. Kaavan yhteydessä laaditaan maankäyttö- ja luovutussopimus. Kaavan valmistelijana toimii kaavoitusarkkitehti Jorma Hakola (p. 050 395 8759), jolta saa tarvittaessa lisätietoja hankkeesta. Osoite: Nokian kaupunki, kaavoitusyksikkö, PL 2, 37101 Nokia. Sähköpostiosoite: jorma.hakola@nokiankaupunki.fi Nokialla 9.11.2015 Jorma Hakola, Kaavoitusarkkitehti