Ihoden asemakaavan muutosalueen luontoselvitys

T201801 10.6.2018 Pyhärannan kunta Ihode Ihoden asemakaavan muutosalueen luontoselvitys

T201801 1 Esipuhe Pyhärannan kunnassa sijaitsevan Ihoden asemakaavan muutosalueen luontoselvitys on tehty :n toimeksiannosta. Työ on tehty asemakaavatasoisesti ja toimeksiannossa keskeisenä tehtävänä oli selvittää kaava-alueen ja sen vaikutusalueen nykyiset luontoarvot. Alueen merkittäviä luontotyyppejä kartoitettaessa huomioitiin myös alueen merkitys ulkoilun ja virkistyksen kannalta. Saatujen tietojen mukaan selvitysalueelle ei ole tehty aiempia asemakaavatasoisia luontoselvityksiä. Tämän raportin valokuvat KV Ympäristökonsultointi. Yhteystiedot: Piilipuunkuja 10 Fin-21410 LIETO Kotipaikka Lieto Y-tunnus 2079783-8 Puhelin 0400 358 551 Liedossa 10.6.2018 Kai Vuorinen Ympäristöasiantuntija Kansi: viljelyröykkiö

T201801 1 Sisältö Esipuhe 1 JOHDANTO 2 2 MENETELMÄT 2 3 YLEISTÄ 2 3.1 Selvitysalueen sijainti 2 3.2 Selvitysalueen ympäristön yleiskuvaus 3 3.3 Selvitysalueen olemassa olevat suojelualueet ja muut huomioitavat kohteet 4 3.4 Selvitysalueen eläimistö 4 3.5 Selvitysalueen kasvillisuus 5 3.6 Selvitysalueen topografia, kallio- ja maaperä 6 4 TULOKSET 7 4.1 Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit 7 4.2 Muut luonto- ja ympäristöarvot 8 5 TULOSTEN TARKASTELU 11 5.1 Luontoselvityksen tulosten tarkastelu 11 5.2 Luontoselvityksen tulosten epävarmuustekijät 11 6 LÄHTEET 12 Liitteet Liite 1. Luontokohteet, tuloste A3 (MK 1:2500)

T201801 2 1 JOHDANTO 2 MENETELMÄT 3 YLEISTÄ on tilannut Ihoden AK:n muutosalueen ja sen laajennusalueen luontoselvityksen :ltä. Selvitystyön alkuvaiheessa (2/2018) lähtötietoja on saatu tilaajalta. Kartat ja ortoilmakuvat ovat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä, KTJ sekä MML:n avoimen tiedon hausta. Tiedonvaihto ja keskustelut työn tilaajan kanssa antoivat lähtökohdat ja tavoitteet luontoselvityksen tekemiselle jo työn aloitusvaiheessa. Tämän luontoselvityksen on laatinut FM Kai Vuorinen. Luontoselvitys koostuu raportista ja liitekartasta. Niissä esitetään alueen luontoa ja ympäristöä. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 24.3., 7.5. ja 5.6.2018, joiden aikana koko alue tarkistettiin maastossa monipuolisesti. Maastokäyntien aikana tehtiin havainnot kasveista, eläimistä ja luontotyypeistä. Työn tilaajalta, Pyhärannan kunnalta, ELY-keskukselta ja SYKE:sta saatujen lähtötietojen perusteella alueelle ei sijoitu suojelualueita. Työn edetessä selvitysalue tarkistettiin suojeltavien luontotyyppien, kasvi- ja eläinlajien sekä huomioitavien luontokohteiden ja lajien varalta. Luontotietoja tarkistettiin myös eri tietojärjestelmien kautta mm. Hertta-järjestelmä (Karpalo ja Liiteri), Lounaispaikka ja Maankamara. Työssä keskeinen huomio kohdistettiin erityisesti niihin luontoarvoihin, jotka voivat rajoittaa alueelle suunniteltua tulevaa maankäyttöä. Näitä luontoarvoja voivat olla: o Luonnonsuojelulain mukaiset suojellut luontotyypit (1096/1996 4 luvun 29 ) o Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (N:o 1093/1996 3 luvun 10 ) o Vesilain mukaiset luonnontilaisena säilytettävät vesiluonnon kohteet (1961/264 1 luvun 15a, 17a ) o Uhanalaisuusluokituksen mukaiset lajit (www.ymparisto.fi Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 sekä Lintujen ja nisäkkäiden punaiset listat 2015) o Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit (92/43/ETY), Suomen ympäristökeskus 2018a o Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit (79/409/ETY), Suomen ympäristökeskus 2018b o Mahdolliset muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Erityistä huomiota kohdistettiin niihin edustavampiin lajeihin, joita voidaan tavata kallioiden paahderinteillä, maatalousalueen kedoilla ja luontaisissa sekametsissä. Lajistossa paikallisena erityishuomion kohteena olivat mm. liito-orava, sammakot, lepakot, linnut sekä hyönteiset. 3.1 Selvitysalueen sijainti Ihoden AK:n alue sijoittuu Pyhärannan kunnan Ihoden taajaman itäreunaan. Alueelle pääsee autolla VT8 -tieltä itään ja ajetaan lopulta Iholuhdantietä noin 1 km matka. Alueen länsireunassa on vaihtelevasti metsä- ja kalliomaata sekä Itäreunassa lehtipuuvaltaisempia metsäkuvioita. Selvitysalueen keskivaiheilla on vanhoja peltokuvioita istutettu kuusikoiksi. Selvitysalueen reunat rajoittuvat useimmiten ojiin ja viljelyalueisiin. Kaava-alueen koko on noin 8,4 ha ja luontoselvitysalue on noin 10 ha.

T201801 3 P Kuva 1. Selvitysalue, noin 10 ha, sijoittuu VT8:n itäpuolelle. Mittajana (500 m) on kartan alakulmassa. Lähde KTJ 2018 Maanmittauslaitos. P Kuva 2. Selvitysalue (kaava-aluetta laajempi) on rajattu punaisella. Mittajana (100 m) on kartalla. Lähde KTJ 2018. 3.2 Selvitysalueen ympäristön yleiskuvaus Selvitysalue koostuu kolmesta tilasta 631-402-4-31, 631-402-2-67 ja 631-402-1-112. Ne on rajattu kuvaan 2. Lisäksi tarkasteltiin länsipuolista tilan reunaa 631-402-4-6. Peltoalueiden reunoilla kasvaa erityisesti kookkaita katajia ja haapaa. Puut ja pensaat ovat lajeiltaan tavanomaisia. Viljelykarkulaispensaat ovat myös lajeiltaan tavallisia. Korkeimman kallion laella ja sen reunoilla puusto muodostuu eri-ikäisistä männyistä. Niiden lisäksi länsireunalla esiintyy n. 100 110 -vuotiasta kuusta 8 kpl ja muutamia vanhoja, kilpikaarnaisia mäntyjä. Koillis- ja pohjoisreunoilla sijaitsee puro/oja sekä pienialainen kosteikko. Koko alueen kasvillisuus on voimakkaasti villiintynyt ja kasvillisuuskuviot ovat jokseenkin epämääräisiä. Alueelle sijoittuu lisäksi kolme laajempaa istutuskuusikkoa. Kapean Ihodenjoen suuntaan kurottautuva peltokaistale on heinävaltainen ja kasvaa pääosin ruderaattikasvillisuutta. Juuri tilan 631-402-1-119 puolella Ihodenjoen törmässä on rehevää puronvarsi -kasvillisuutta. Selvitysalueen raja selvitysalue

T201801 4 Kuvat 3 ja 4. Yllä on näkymä Ihodenjoen varrelta (vas.) ja peltokuviolta pohjoiseen (oik.) avautuvasta näkymästä. Kuvista havainnollistuu istutuskuusikot ja niitä ulokkeellisemmat kataja-mänty-haapa -metsiköt. 3.3 Selvitysalueen olemassa olevat suojelualueet ja muut huomioitavat kohteet Tarkistettujen lähtötietojen perusteella selvitysalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, kaavojen suojelualueita, pohjavesialueita, Natura 2000-alueita, valtakunnallisten suojeluohjelmien mukaisia alueita eikä perinnemaisemaselvityksen, muinaismuistojen, kallioinventoinnin tai pienvesiselvityksen kohteita. Selvitysalue on sen ulkopuolisen eteläisen viljelysmaan osalta merkitty maisemallisesti merkittäviksi peltoalueiksi (keskeistä avoimuus). Ennakkotietojen mukaan alueelle ei sijoitu liito-oravan elinympäristöjä. Uhanalaisten tai rauhoitettujen kasvien tai eläinten esiintymistä alueella ei ole aiempia tietoja. Selvitysalue on Vakka-Suomen maakuntakaavan (20.3.2013) mukaisesti maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaava-alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Alueella on laadinnassa Ihoden osayleiskaava, jossa merkintöinä ovat pientalovaltainen asuinalue (AP), metsätalousalue (M) ja kaakon puolella maisemallisesti arvokas peltoalue (MA). Asemakaavamuutosalueella on voimassa Ihoden asemakaava 19.10.1987. Kaavassa alueelle tulevan tien viereinen pieni osa-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). 3.4 Selvitysalueen eläimistö Selvitysalueella nähtiin nisäkkäistä metsäpeura, rusakko, kettu ja myyriä. Muiden havaintojen perusteella alueen nisäkäskantaan kuuluu lisäksi oravia ja hirviä. Alueella sijaitsevien peltojen ojat olivat monin paikoin kuivuneita. Selvitysalueen pohjoiselle sivulle sijoittuvissa viljelytarkoituksissa muodostuneissa kuopissa havaittiin vesimittaria ja surviaissääsken toukkia. Sammakoiden tai sisiliskojen liikkeitä alueilla ei kuitenkaan havaittu. Selvitysalueella ei havaittu liioin vaskitsaa tai käärmeitä. Ketomaiset peltojen reunusalueet ovat hyönteisille tärkeitä elinympäristöjä. Liito-oravan elinympäristöistä pyrittiin löytämään havaintoja ensimmäisen maastokäynnin yhteydessä 24.3.2018. Kaikki selvitysalueen haavat, kookkaat raidat ja kuuset tarkistettiin pesäkolojen, pesinnän ja papanahavaintojen varalta. Selvitysalueelta ei tehty yhtään papanahavaintoa tai pesäpuiden löytöjä. Lepakot: Lepakoita havainnoitiin keskiyöllä 7.5.2018 hämärän saavuttua (noin 1 h auringon laskun jälkeen) detektorin avulla. Alueelta ei löydetty lepakkojen ruokailualueita. Koska kaava-alueelle ei sijoitu enää olemassa olevia rakennuksia, on todennäköistä, että läheisyyteen asettuneiden lepakoiden ruokailualueet ja päiväpiilot sijoittunevat muihin rakennuksiin mm. länteen pientalovaltaiselle alueelle ja toisaalta Ihoden jokivarteen lähemmäs metsäaluetta ja/tai rakennuksia. Kaava-alueella on silti joitakin luonnollisia kalliolouhikoita ja useita viljelyskivikasoja. Linnut: huhti-, touko- ja kesäkuun maastokäyntien yhteydessä metsäalueen lajistoon kuuluivat mm. sepelkyyhky (1pari), räkätti-, laulu- ja mustarastas (yli 20p.), käpytikka (1

T201801 5 yksilö), peippo (5p.), viherpeippo (1y.), varis (5y), harakka (6y), keltasirkku (2p.), peltosirkku (1p.), sini- ja talitiainen (7p. ja 4p.), västäräkki (3 p.), metsäkirvinen (3p.), leppälintu (1y.) ja kirjosieppo (4p.). Selvitysalueen ulkopuolisella Ihoden joen peltoaukealla havaittiin kyhmyjoutsenryhmä (4 kpl) kahdesti ja kiuruja ilmassa kesäkuussa. Ihodenjoen rannoilla oli sinisorsaparvi (> 30 yksilöä) sekä kala- ja harmaalokkeja ruokailemassa. Luhtahuitteja nähtiin peltotöyräällä, joista toinen ilmassa kaartelemassa ja toinen pesällä maassa. Yöllä kaulushaikara (1ä.) piti kauaskantavaa matalaa puhallusta tuntien ajan Ihodenjoen töyräällä. P METSIEN 4 x LAULUJOUTSEN PIENLINNUSTON PESINTÄ- JA RUOKAILUALUEITA KÄPYTIKKA KAULUSHAIKARA TILTALTTI 4 x LAULUJOUTSEN LEHTOKURPPA 2 x LUHTAHUITTI 5 x KIURU Kuva 5. Selvitysalueella ja sen vaikutusalueella havaittuja lintuja ja tärkeimpiä lintujen pesimisalueita. Mittajana (100 m) on kartalla. Lähde KTJ 2018. Selvitysalueen metsät ja lähipellot olivat lintulajien suhteen melko monipuolisia johtuen mm. maataloustoiminnasta, Ihodenjoesta ja puuston nykyisestä vaihtelevasta metsän rakenteesta. Huomionarvoisista alueen ilmeisistä pesijöistä kaikki lajit (lehtokurppa, tiltaltti ja käpytikka) ovat elinvoimaisia Etelä-Suomen alueella. 3.5 Selvitysalueen kasvillisuus Asemakaavan selvitysalueella puulajisto jakautuu selkeisiin istutettuihin kuusikkopeltoihin ja luontaisempiin sekametsiköihin kallioisille alueille. Puuston muodostavat männyn lisäksi mm. terva- ja harmaaleppä, hies- ja rauduskoivu, haapa, pihlaja ja kataja. Katajat ovat paikoin kookkaita, muodostaen melko yhtenäisiä ryhmiä. Alueella ei tavattu merkittäviä luontaisia jalopuita. Ojat ja ojien varsialueet peittyvät vain avoimien peltojen reunoilla pajuihin. Aiempien peltokuvioiden reunoilla (pääasiassa kaakkoisilla) kasvaa monin paikoin pihlajaa, tuomea, lehtokuusamaa, terttuseljaa, taikinamarjaa, musta- ja punaherukkaa. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvilajit metsäalueella ovat alueellisesti OMT- ja MTmetsätyypeille valtalajeja. Kenttäkerroksen lajeista mustikka, käenkaali ja oravanmarja esiintyvät alueella tyyppilajeina. Muina lajeina mustikkatyypin reuna-alueilla tavattiin mm. puolukka, metsäorvokki, ahosuolaheinä, sananjalka, rönsyrölli, metsälauha ja kevätpiippo. Lehtolaikuissa (OMaT ja GDT) ja vanhoja viljelysalueita peittävän metsän suojassa kasvavat mm. valkovuokko, taikinamarja, punaherukka, mustaherukka, nuokkuhelmikkä, metsäalvejuuri, metsäimarre, kivikkoalvejuuri ja kurjenpolvi. Muutamilla kallioiden reunoilla löytyi kallioimarretta. Sudenmarjaa ja sinivuokkoa tavattiin pienialaisesti myös yhden kaakkoisen viljelysröykkiön lähellä ja muun lehtomaisen kasvillisuuden yhteydessä.

T201801 6 Viljelysröykkiöt ovat kautta koko alueen mm. käenkaalin, oravanmarjan sekä sanikkaisten ja/tai herukkakasvien reunustamia. Vadelma, ojakellukka, mesiangervo ja nokkonen kasvavat runsaina itäreunan koivujen ja haapojen muodostamassa valoisassa metsäkuviossa. Sammallajiston pohjakerroksessa muodostavat yleiset seinä-, kynsi- ja metsäkerrossammalet. Rahka- ja karhunsammalet peittävät umpeutuneita metsäojia. Kallioiden päällä tavanomaiset jäkälät ja kallion koloissa sammalet ovat tavallisia. Kallioiden pinnalla havaittuja sammallajeja olivat: kalliokarsta-, kivitiera-, metsäkulo- ja kivikynsisammal. Jäkälälajit, jotka kasvavat erityisesti selvitysalueen korkeimmilla karukkokallioilla, ovat alueellisesti tavanomaista pallero- ja harmaaporonjäkälää ja torvijäkälää. Kallioilla kartta- ja rupijäkäliä esiintyy sammalien kanssa vuorotellen. Ketokasvillisuutta esiintyy alueella vähän ja se johtunee kookkaaksi kasvaneesta metsästä ja sen aiheuttamasta varjostuksesta. Selvitysalueella metsätyypit vaihtelevat kallioisuuden ja maanpeitteen paksuuden mukaisesti tuoreesta kuivempaan tyyppiin seuraavasti: OMaT (Lehto), OMT (Lehtomainen kangas), MT (tuore kangas) ja CT (karuhko kangas). Mäkien kasvillisuus on pääosin puolukkatyyppiä. Alueen kasvillisuus on muuttumattominta kallioiden laella. Selvitysalueen edustavimmat luontokohteet on kuvattu kappaleessa 4 Tulokset. Samassa yhteydessä tarkastellaan lähemmin luontokohteiden kasvilajistoa. 3.6 Selvitysalueen topografia, kallio- ja maaperä Selvitysalueella on melko vaatimattomat korkeusvaihtelut, sillä alueella on vain kaksi avoimempaa kalliota näkyvissä. Toinen kallion paljastuma on länsirajalla ja toinen, huomattavan pienialainen, on pohjoiskoillisen peltokuvion vieressä. Korkeustaso on suurimmillaan länsireunan kalliolla noin 29 m (mpy) ja matalimmillaan Ihodenjoen rannalla (12 m). Maanpinta kohoaa joelta noustessa kohti rakennettavaa aluetta noin 14 m tasoon. Maastonvaihtelut ovat havaittavissa liitekartalla. Selvitysalueella ei ole irtolohkareita. Kuvat 6 ja 7. Pienempi kallio (vas.) pohjoisrajalta ja oikealla on länsirajan metsämaata 25 m 29 m käyrältä. Kalliomaa kattaa selvitysalueesta noin 25 %. Avokallioita esiintyy korkeimmilla mäkialueilla, mutta niiden reunoilla ja väleissä esiintyy irtainta maa-ainesta (pintamoreenia ja savea). Pelloilla maaperä on liejusavea/savea. Kivistä pintamoreenia on kerätty ns. viljelysröykkiöiksi. Kuva 8. Selvitysalue maaperälajit ovat kalliomaa, moreeni, liejusavi ja savi. Kallioperäkartan mukaan tonaliitti on kalliopaljastumien kivilaji ja pyterliittinen rapakivigraniitti on toissijainen kivilaji pintamaan eteläosassa.

T201801 7 4 TULOKSET Selvitysalueella ei ole vesilain, metsälain eikä luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaisia kohteita. Alueen luontotyypit eivät täyttäneet vesilain mukaisia vesiluonnon tyyppejä, metsälain mukaisia kohteiden eivätkä luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Selvitysalueella ei havaittu Lintudirektiivin liitteen I mukaisten äärimmäisen uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten tai vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lintulajien pesintäpaikkoja, joita kaavoituksen mukaisen suunnitelman toteuttaminen uhkaisi. 4.1 Luontodirektiivin liitteen IVa mukaiset lajit Selvitysalueella havainnoitiin luontodirektiivin mukaisista lajeja kuten esim. liito-oravaa, sammakoita ja lepakoita. Liito-oravan papanoita etsittiin mm. kaikkien haapojen, kookkaiden raitojen, koivujen ja kuusien juurilta, niitä kuitenkaan löytämättä. Alueelle sijoittuvista kookkaista haavoista, kuusista ja puronvarsiympäristöistä huolimatta niillä ei lajia löydetty. Selvitysalueella ei havaittu ruskosammakoita, viitasammakoita eikä matelijoita (sisiliskoja, vaskitsaa tai käärmeitä). Kevään runsaat lumet kuivuivat juuri silloin kun sammakoiden kutuaika oli juuri loppunut. Lähes kaikki ojauomat ovat kuivia ja jopa sammalet ovat kuivahtaneita umpeutuneissa metsäojissa kuusikon suojissa. Alueen kaksi suurinta lammikkoa, jotka sijoittuvat avoimien peltojen ja metsien rajapintaan, olivat myös vähävetisiä. Pohjoispuoleinen oja oli vielä keväällä vuolas mutta kesäkuussa niukkavetinen. Kaksi alueen suurinta lammikkoa (kooltaan noin 3m x 6m ja 2,5m x 3,5m) ja pohjoisen sivun puro ovat tärkeitä kosteustasapainon osatekijöitä alueella mm. sammakoille ja matelijoille. Alueella on vielä kolmaskin kosteikko mutta se on kooltaan vaatimaton (1,5m x 1,5m) ja kuivunut. Pienvesien muuttumattomuus vaikuttaa tärkeältä säilytettäväksi. P METSIEN PIENVEDET: PIENET LAMMIKOT 3 kpl JA PURO 1 kpl LEPAKOIDEN SELVITYSREITIT 7 kpl Kuva 9. Selvitysalueella ja vaikutusalueella havaittuja kosteikkoja (sininen) ja lepakoiden selvitysreitit (harmaa). Mittajana (100 m) on kartalla. Lähde KTJ 2018. Lepakoiden esiintymistä selvitettiin (2 h) alkuyön aikana toukokuun alussa. Lämpimien olosuhteiden johdosta ilmassa oli jo iltaisin kohtalaisesti hyönteisiä, joten alueelta odotettiin havaintoja. Lisäksi saman viikon havaintojaksossa oli jo Varsinais-Suomessa havaittu mm. pohjanlepakkoa. Ihodessa havaintoja tehtiin D230 -detektorilla, näköhavainnoilla ja sijaintitietojen pohjalta. Asemakaavan alueelta lepakoita ei kuitenkaan nyt havaittu, vaikka alueen oletetut saalistusja ruokailualueet (7 kpl) tarkistettiin yllä esitetyn kartan mukaisesti. Tarkistettavia sijainteja olivat mm. rakennukset, kallionkolot ja muuttumattomina pysyneet puoliavoimet metsä- ja niittykuvioiden rajat. Näiden lisäksi liikuttiin muillakin metsäkuvioiden rajapinnoilla.

T201801 8 4.2 Muut luonto- ja ympäristöarvot Kohde 2: Tuore lehtorinne, viljelysröykkiöt ja ketomainen kallio. Kohteessa on lehtorinne, joka vaihettuu ketomaisen kalliopinnan ja laajahkon viljelysröykkiön väliin/reunaan. Lehtorinne on loivapiirteinen ja sisältää kuoppia. Lehtorinteen lajistosta kasvaa mm. kurjenpolvi, nurmitädyke, käenkaali, oravanmarja, sudenmarja, ahomansikka, mesiangervo, kielo, lillukka, metsä-orvokki, keto-orvokki, ahosuolaheinä, kevätpiippo, nuokkuhelmikkä ja nurmilauha. Puusto on pääosin lehtipuustoa (mm. raita, pihlaja, rauduskoivu, lehtokuusama ja tuomi). Katajaa on harvakseltaan. Lehtorinne vaihettuu länteen päin heinävaltaisemmaksi ja kaakkoispuolella maan pintaa valtaavat jo vadelma, vuohenputki, nokkonen ja sanikkaiset. Päiväperhosia ja hyönteisiä alueella nähtiin vähän. Toimintasuositus. Kohteen kokonaisuuden luonnontilan säilyttäminen lisää paitsi kaavaalueen monimuotoisuutta mutta antaa myös lähimaisemaan kaunista maisemakuvaa. Alueen röykkiöt ovat melko matalat 0,4m-0,7m. Puusto suojaa rinnettä sopivasti eikä puustoa tulisi juurikaan poistaa. Kuvat 10 ja 11. Selvitysalueelle sijoittuu kaunis ja edustava tuore lehtorinne, jossa kasvaa mm. sudenmarjaa. Kohde 3. Ketomainen kumpu ja viljelysröykkiö. Selvitysalueen pohjoiseen osaan sijoittuu noin 3-4 metriä muusta ympäristöstä kohoava kalliokumpu. Sen pohjoisosaan on lisäksi kerätty viljelysmailta kiviä röykkiöksi. Ketomainen kumpu on kasvamassa umpeen ja mm. vadelma ja lähipuusto tukahduttavat kenttäkerroksen matalaa kalliokasvillisuutta. Kasvilajistoltaan heinävaltaisessa ympäristössä ei kuitenkaan ole erityisen edustavia lajeja. Toimintasuositus. Kohde 3 on pienialainen ja siten helpohko säilyttää rakentamattomana (tiet, yhdyskuntatekniikka ja kaavatontit). Kohteesta tulisi poistaa vadelmaa ja hiukan haittapuustoa, jolloin ketolajien elinvoima palautuisi. Kohde 1, 4 ja 5. Viljelysröykkiöt (kolme muuta edustavaa röykkiöitä). Alueelle sijoittuu kymmenittäin viljelysröykkiöitä. Muutamat niistä muodostavat ketjumaisen kuvion mutta osa niistä on melko pieniä ja matalia sekä yksittäisiä. Viidessä viljelysröykkiön kohteessa (kohteet 1-5) kasvillisuus on näyttävää ja edustavaa. Suojelullisia arvoja tai harvinaisia lajeja niissä ei kuitenkaan ollut. Röykkiöillä voi olla suurempi merkitys metsien kivien ja louhikon koloihin pesijöille (mm. kyy, ilves, näätä, myyrät, päästäiset, supikoira, kettu tms.). Kasvillisuus röykkiöittäin vaihtelee jonkin verran mutta lajisto on kaikkiaan paikallisesti edustavaa mm. sudenmarja, taikinamarja, punaherukka, kielo, käenkaali, nurmitädyke, aho-orvokki, kevätpiippo ja nurmilauha. Liitekarttaan merkittyjen viljelysröykkiöiden lisäksi alueella on joitakin muita vähäisiä ja pienialaisia sekä lähinnä vain metsäkerrossammalten (ja seinäsammalten) peittämiä röykkiöitä. Kohteet 2 ja 3 on kuvattu erikseen (edellä). Toimintasuositus. Alkuaan maanviljelytoiminnan tuloksena syntyneitä viljelysröykkiöitä tulisi alueella mielellään säilyttää. Ne ovat tärkeitä kasvilajien säilymisen kannalta mutta monin paikoin niissä esiintyy vaatimattomia metsäkukkia, jotka ovat puolestaan mm. päiväperhosille

T201801 9 ja lentäville hyönteisille ravinnonkeruupaikkoja. Viljelysröykkiöt sijoittuvat ketjumaisina eri puolille aluetta. Pääosin ne ovat melko kapeita ja siten kaavan rakenteeseen sovitettavissa. Kohteiden 2-5 oheen liittyy myös muita luontoarvoja mm. keto tai lehto tai kallio. Kuvat 12 ja 13. Selvitysalueelle sijoittuu useita viljelysröykkiöitä kohteen 4 lähellä on röykkiön päälle kehittynyt jo varpukasvillisuutta. Vasemmalla on kallio, joka on em. röykkiön vieressä. Kuvat 14 ja 15. Selvitysalueen eteläosassa on kohde 5, jossa viljelysröykkiö sijoittuu katajakedon viereen. Toinen viljelysröykkiön osa on kahden ojan risteyskohdan pohjoispuolella (istutusmetsikön kulmassa). Kuvat 16 ja 17. Selvitysalueen länsireunassa on kohde 1, jossa viljelysröykkiö sijoittuu niityn viereen. Oikealla on kohteen 1 viljelysröykkiön eteläinen osa (sijoittuu kaava-alueen rajalle). Kasvit ovat matalakasvuisia. Kohde 6 ja 7. Katajakedot. Pohjoisimpina kohteina ovat pellon reunoihin sijoittuvat katajakedot. Katajat ovat pääosin yhtenäisinä ryhminä ja niiden ympärillä puusto on varjostava. Katajaketojen kasvillisuus on kenttäkerroksessa muuttunut ja kohteiden suurin ero muodostuu juuri kenttäkerroksen lajiston eroista. Kohteessa 6 lajisto katajien ympärillä on heinävaltainen ja kohteessa 7 lajisto on osaksi varpujen hallitsemaa. Heinävaltaisessa kohteessa heinälajisto on runsasta alueella kasvaa mataraa, kissankelloa, särmäkuismaa, hopeahanhikkia ja pujoa. Toimintasuositus. Kookkaita katajaryhmiä tulisi jättää maisemallisesti keskeisiin kohtiin maisemarakenteen solmukohdat ja maanviljelysalueiden reunat.

T201801 10 Kuvat 18 ja 19. Selvitysalueen pohjoisreunassa on kohteet 6 ja 7 katajakedot, joista vasemmalla on kohde 6. Oikealla olevan kohteen 7 katajakedon kuntoa on heikentää kenttäkerroksen varvikko ja kookkaat ylispuut. Kohde L1 ja L2. Lammikot. Selvitysalueen pohjoisosaan sijoittuu kaksi pientä lammikkoa. Kuivan alkukesän johdosta niiden ympärillä kasvillisuus on vaatimatonta ja melko tavallista. Pajujen, pihlajan, tuomen ja lehtokuusaman lisäksi lammen lähireunalla kasvavat mm. ojakellukka, mesiangervo, kurjenjalka, nokkonen ja nurmitädyke. Halkaisijaltaan ne ovat noin 2,5m x 3,5m (L1) ja 3m x 6m (L2). Lammikot ovat tärkeitä kosteita elinympäristöjä mm. sammakoille ja hyönteisille. Toimintasuositus. Lammikoiden vesitasapaino ja kasvillisuus on syytä huomioida alueen tärkeimmän puron (pohjoisreuna) lisäksi. Lammikoissa vesipinta nousee sateiden myötä. Kuvat 20 ja 21. Selvitysalueen pohjoisen pellon reunaan sijoittuu kaksi lammikkoa, joissa havaittiin mm. vesimittaria (Gerridae -heimo) ja surviaissääsken (Chironomidae -heimo) toukkia. Lammikoissa ei havaittu tänä keväänä tai kesällä sammakoiden kutua tai ns. nuijapäitä.

T201801 11 5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Luontoselvityksen tulosten tarkastelu Luontoselvityksen myötä voidaan todeta, että asemakaavoitettavat tontit voidaan sijoittaa kaava-alueelle muuttamatta ympäristölainsäädännössä mainittuja tärkeitä elinympäristöjä ja vähentämättä uhanalaisten, vaateliaiden lajien luontaista levinneisyyttä. Aiemmin laadittuun Ihoden asemakaavan laajennusosan kaavakarttaan (Ehdotus 3.1.2018) verrattuna olisi hyvä, jos joitain muutoksia ryhmittelyssä voitaisiin tehdä. Muutokset koskisivat lähinnä AL-tonttia sekä muutama, arviolta 2-3 kpl, AO-tonttia. Muutoksia voisi ehdottaa toteutettavaksi viheryhteyksien jaotteluilla ja tonttien muodoilla. Muutoin tässä selvityksessä esitetyt luontokohteet tulevat riittävästi huomioiduiksi kaavatonttien jaottelussa. Riittävä metsäisyys, ketojen uusittu avoimuus ja viljelysröykkiöiden sovittaminen kaavaalueella vaikuttavat viihtyvyyttä parantaen ja lähimaisemaa monipuolistaen. Koska kaavaalueelle tulee kuitenkin kohtuullisesti rakentamista, on suositeltavaa huomioida lepakoiden potentiaalisiksi arvioidut (ruokailu-) alueet ja niiden lähimetsien kuviopinnat melko muuttumattomina. Siten lepakoille soveliaat reitit ruokailupaikkojen ja päiväpiilojen väillä voivat kehittyä. Vesiympäristöt, kuten lammikot ja pohjoisen puro tulisi säilyttää nykyisellään ja turvata vesitase niiden ympäristössä (eläimistön elinympäristöt). 5.2 Luontoselvityksen tulosten epävarmuustekijät Alueellinen lähtötieto on pystytty huomioimaan työssä hyvin. Luontoselvityksen maastokäynnit on tehty luontoselvityksen riittävyyden kannalta sopivaan aikaan liito-oravien elinympäristöjen ja lepakoiden alkukesän tilanteen tarkistamisen kannalta. Maastokäynneillä tarkistettiin kaikki tärkeät luontotyypit sekä tehtiin tarvittavat havainnot linnuista, nisäkkäistä ja kasveista. Luontoselvityksen tiedot koostuvat talvi-, kevät- ja kesälajistosta, joten v. 2018 havaintojakso oli kokonaisuudessaan hyvä. Siten luontoselvityksen epävarmuustekijät ovat hyvin pienet.

T201801 12 6 LÄHTEET Hanski, Ilpo (toim.) 2006. Liito-oravan, Pteromys volans, Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo. 35 s. Hämet-Ahti, Leena ym. 1998. Retkeilykasvio. Helsinki. 657 s. Laine, Lasse ym. 2000. Suomalainen lintuopas. Jyväskylä 2000. 350 s. Lammi, Antti 1993. Pienvesien luonnonarvot ja niiden määrittäminen. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja, Nro 497. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki 1993. 36 s. + 3 liitettä. 2018. Ihoden asemakaavan muutoksen ja laajennoksen lähtöaineisto. Turku 2018. Sähköpostitse saadut kartat ja tiedot mm. OAS:n luonnos (pdf). Maa- ja metsätalousministeriö & Ympäristöministeriö 2004. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Ohje. 7 s. Helsinki. Maanmittauslaitos 2018. Kiinteistötietojärjestelmä www.ktj.fi Metsäkeskus Tapio 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 189 s. Pyhärannan kunta 2014. Ihoden osayleiskaavan luontoarvojen perusselvitys 2012-13. 14 s. Retkikartta 2018. www.retkikartta.fi 2018. Ryttäri Terhi, M. Kalliovirta ja R. Lampinen 2012. Suomen uhanalaiset kasvit. 384 s. Suomen ympäristökeskus, 2018a. EU:n lintudirektiivin liitteen I linnut www.ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus, 2018b. EU:n luontodirektiivin liitteen II, IVa lajit www.ymparisto.fi Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö 2015. Lintujen ja nisäkkäiden Punaiset listat 2015. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/lintujen_ja_nisakkaiden_punaiset_listat_2015 V-S Liitto 2013. Vakka-Suomen maakuntakaavan (20.3.2013). Kaavakartta ja -seloste. Ympäristöministeriö 1989. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Työryhmän mietintö. Vesi- ja ympäristöhallitus, sarja A 210. Helsinki 1995. 321 s. Ympäristöministeriö 1992. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristönsuojeluosaston mietintö 66/1992. Helsinki 1992. 229 s. Ympäristöministeriö 1992. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristönsuojeluosaston mietintö 66/1992. Helsinki 1992. 186 s. + 4 liitettä. Ympäristöministeriö 2003. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Suomen ympäristö 634. Helsinki 2003. 62 s. + 3 liitettä.

4-6 6-93 7 1 PURONVARSIALUE L1 4-31 1-112 RUOHOA 6 3 5 L2 4 2 2-67 HEINÄPELTOA PELLON REUNASSA KIERTÄÄ NISKAOJA 2-67 LIITE 1. Piirustus T201801/1 Selvitysalueen raja Sekametsää OMT/MT vanhoja peltometsiä Havumetsää MT metsämaa alkuperäinen Istutuskuusikot niittyä/peltoa vielä 1970-luvulla Niittyä heinävaltainen ja osittain ruderaattilajeja Potentiaalinen lepakkojen ruokailualue Tutkitut lepakkojen reitit Lepakkojen tutkimuspaikka, - ei lepakoita Umpeen kasvava kallioketolaikku Lehtipuuvaltainen OMT-metsä ruderaattilajit Tuore rinnelehtolaikku OMaT/GDT Katajaketo (h = 3,5-4,5m) heinävaltainen Lammikot (2 isompaa, 1 pieni) Oja (kunnossapitokaivua) Puro (kunnossapitokaivua) Viljelysröykkiöt (yksittäinen ja laaja ryhmä) Tiet Kiinteistönumerot Avonaista kalliomaata (puusto vähäistä) Romahtanut rakennus (kohteessa 4). Kunta Taajama Rn:o Pyhäranta Ihode 631-402-4-31 / 2-67 / 1-112 Rakennustoimenpide Asemakaava Kohteen nimi ja osoite Ihoden aseman kaavamuutos ja laajennos Katavantie 4 27320 IHODE Suunnittelija KV Ympäristökonsultointi, Kai Vuorinen Suunn. KV Tark. KV Tunnus - Piirustuslaji Luontoselvitys 1/1 Piirustuksen sisältö Juokseva No Mittakaava Luontoselvityskartta 1:2500 Suunnitteluala Työ No Piirustus No YMP T201801 T201801/1 PVM Yhteyshenkilö 10.6.2018 Kai Vuorinen, 0400 358 551