Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke)
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Elintarviketuotannon ja ravitsemuksen kannalta Tutkitan mm. LUKE:n vetämäsä ScenoProt (Novel protein sources for food sequrity, 2015 -> ) hankkeessa Pellon käytön ja viljelyjärjestelmien kestävyyden kannalta -Tutkittu mm. LUKE:n MONISOPU-(Monipuolisella kasvilajistolla satoa ja kestävyyttä, 2009 2014) Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä 2 ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
Viljan tavoin käytettäviä erikoisuuksia. Speltti (Triticum spelta) Kuva Merja Högnäsbacka Kvinoa (Chenopodium quinoa) Tattari (Fagopyrum esculentum) Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? Myös ruisvehnä, kevätruis
Kitupellava (Camelina sativa) Öljyä tuottavia erikoisuuksia Öljypellava (Linum usitatissimum) Lisäksi rypsin ja rapsin (B. nabus) sukuiset muut kevät- ja syysöljykasvit Kuva Katri Pahkala Kevätrypsi (Brassica rapa subsp. oleifera) Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? Öljyhamppu (Cannabis sativa)
Palkokasveja Härkäpapu (Vicia faba) Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? Valkolupiini (Lupinus albus)
Kumina (Carum carvi) Lisäksi mm. mukula- ja juurikasvit kuten peruna ja sokerijuurikas, avomaan vihannekset Myös täysin uusia viljelykasveja rantautuu Suomeen (mm. kvinoa), ehkäpä jopa kiihtyvällä vahdilla. Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä?
Erikoiskasvien mahdollisuuksiin elintarvikkeiden ja ingredienttien lähteenä vaikuttaa: Miten erikoiskasvit soveltuvat viljelyjärjestelmiin, joissa on huomioitava: Fossiilisten raaka-aineiden niukkuus Sään ääri-ilmiöt Ekologisuus, luomutuotanto Kemikaalien käytön vähentäminen Pellon kasvukyvyn ylläpitäminen, monivuotisten kasvien lisääminen Olemassa olevat viljelyjärjestelmät (vilja -, nurmi-) Biodiversiteetti ja sen vähenemisen estäminen & ylläpitäminen Kiertotalous, kierrätyslannoitteiden käyttö Itämeren suojelu, ravinnepäästöjen hillitseminen Globaali kilpailu, ruuan tuonti Taloudellinen kannattavuus Maisematekijät Tuotannolliset tekijät: onko tietoa ja menetelmiä riittävästi? Jne. Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä 7 ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
Tiedetään, että. Kuluttajien tarpeiden muuttuminen on vaikuttanut pellon käyttöön: Ruuan ja C-vitamiinin tarve > peruna Vaalean leivän kysyntä -> vehnä Kuluttajien sokerinnälkä -> sokerijuurikas Terveyden edistäminen ruokavalintojen avulla -> rypsit/rapsit Ekologisuus, eettisyys, kiertotalous, ilmastonmuutoksen hillintä tärkeitä tulevaisuudessa -> yhden kasvilajin sijaan tarvitaan viljelyjärjestelmien uudistamista. Keskitalo, M. 2015. Mitä tulevaisuudessa syödään 8 mistä ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
1910 1923 1927 1931 1935 1939 1943 1947 1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Milj. kg Vehnä Ruis Peruna 300 250 200 150 100 50 0 1000 ha Vehnät, yhteensä Ruis Peruna Kuva 1. Vehnän (kevät- & syys-), rukiin ja perunan sadot (milj. kg) sekä viljelyalat 1910 ja 1920 2015 (Luke Tilastot). Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä 9 ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
1910 1923 1927 1931 1935 1939 1943 1947 1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2500 2000 1500 Milj. kg PERUNA Vehnä Ruis Peruna VEHNÄ 1000 500 RUIS 0 300 250 200 1000 ha Vehnät, yhteensä Ruis Peruna 150 100 50 0 Kuva 1. Vehnän (kevät- & syys-), rukiin ja perunan sadot (milj. kg) sekä viljelyalat 1919 ja 1920 2015 (Luke Tilastot). Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä 10 ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
Kuva 3. Pellon käytön monipuolisuuden muutokset (1995 1999) vs (2007 2011) Shannonin indeksin avulla kuvattuna. KESKITALO, MARJO, HAKALA, KAIJA, HUUSELA-VEISTOLA, ERJA, JALLI, HEIKKI, JALLI, MARJA, JAUHIAINEN, LAURI, KÄNKÄNEN, HANNU. 2012. Diversification of crop production through crop rotations. In: 12th Congress of the European Society for Agronomy, Helsinki, Finland, 20-24 August 2012: Abstracts / Edited by F.L. Stoddard and Pirjo Mäkelä. Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja, University of Helsinki, Department of Agricultural Science publication series 14: pp. 172-173. Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä?
Kuva 3. Pellon käytön monipuolisuuden muutokset (1995 1999) vs (2007 2011) Shannonin indeksin avulla kuvattuna KESKITALO, MARJO, HAKALA, KAIJA, HUUSELA-VEISTOLA, ERJA, JALLI, HEIKKI, JALLI, MARJA, JAUHIAINEN, LAURI, KÄNKÄNEN, HANNU. 2012. Diversification of crop production through crop rotations. In: 12th Congress of the European Society for Agronomy, Helsinki, Finland, 20-24 August 2012: Abstracts / Edited by F.L. Stoddard and Pirjo Mäkelä. Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja, University of Helsinki, Department of Agricultural Science publication series 14: pp. 172-173. Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä?
Kuva 3. Pellon käytön monipuolisuuden muutokset (1995 1999) vs (2007 2011) Shannonin indeksin avulla kuvattuna. KESKITALO, MARJO, HAKALA, KAIJA, HUUSELA-VEISTOLA, ERJA, JALLI, HEIKKI, JALLI, MARJA, JAUHIAINEN, LAURI, KÄNKÄNEN, HANNU. 2012. Diversification of crop production through crop rotations. In: 12th Congress of the European Society for Agronomy, Helsinki, Finland, 20-24 August 2012: Abstracts / Edited by F.L. Stoddard and Pirjo Mäkelä. Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja, University of Helsinki, Department of Agricultural Science publication series 14: pp. 172-173. Keskitalo, M. 2015. Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä?
Johtopäätöksiä Kuluttajien tarpeet muuttuvat myös tulevaisuudessa ja siksi myös pellon käyttöä ruuan lähteenä kannattaa pohtia uudelleen. Halutaanko kasvintuotantoa uudistaa ja kuinka paljon siihen ollaan valmiita panostamaan? Erikoiskasvituotannon laajentaminen ja osaamisen syventäminen edellyttää eri alojen tutkimusta. Kotimaisen kulutuksen lisäksi myös vientimahdollisuuksia. Erikoiskasveja elintarvikkeiden ja ingredienttien raaka-aineiksi on joka tapauksessa monia ja niiden viljely tulee todennäköisesti kasvamaan Keskitalo, M. 2015. Mitä tulevaisuudessa syödään 14 mistä ja miten uusia ingredienttejä? 8.10.2015
KIITOS! 15 8.10.2015
16 Teppo Tutkija 8.10.2015