Tässä esitetyt tukiehdot perustuvat mukaisen valmistelutilanteen tietoihin ja tiedot voivat vielä muuttua.

Transkriptio

1 1 (11) VIHERRYTTÄMISTUKI Työpaja 6: Viherryttämistuki Tässä esitetyt tukiehdot perustuvat mukaisen valmistelutilanteen tietoihin ja tiedot voivat vielä muuttua. Viherryttämistuki on uusi EU-rahoitteinen pinta-alaperusteinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Nämä maatalouskäytännöt (jatkossa viherryttämisvaatimukset) ovat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän laitumen säilyttäminen ja ekologisen alan vaatimus. Perustukea hakevan viljelijän on noudatettava viherryttämisvaatimuksia kaikilla tukikelpoisilla hehtaareillaan. Vaatimuksiin vaikuttavat tilan sijainti, koko ja tilan viljelykasvit. Pienet tilat sekä pääosin nurmituotantoa harjoittavat tilat saavat vapautuksia viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta. Luomutuotantoa harjoittavat tilat saavat halutessaan vapautuksen kaikista viherryttämisvaatimuksista. Maatalousmaa ja peltoala Tukikelpoinen ala Viherryttämisvaatimuksissa tarkastellaan tilan maatalousmaan ja peltoalan käyttöä. Maatalousmaahan lasketaan peltoala, pysyvät viljelykasvit sekä pysyvät laitumet ja pysyvät nurmet. Peltoalaa ovat kasvintuotantoa varten viljelty peltoala (viljelykasvit ja nurmet) ja kesanto. Pysyvät viljelykasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli viiden vuoden ajan ja joista saadaan toistuvia satoja. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit, edellä mainittujen kasvien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu. Katso pysyvien kasvien tarkempi lista liitteestä (kohta 6). Viherryttämistuessa tukikelpoista alaa ovat pääsääntöisesti perustukiominaisuudeltaan A (pelto) tai B (pysyvä laidun) olevat alat. Vuodesta 2015 lähtien pysyviä laitumia kutsutaan pysyviksi nurmiksi. Vaikka viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimusten pinta-alat lasketaan peltoalasta, tuki maksetaan kuitenkin tilan kaikelle maatalousmaalle, myös pysyvälle nurmelle ja pysyville kasveille. Pienin tukikelpoinen kasvulohko, josta voidaan maksaa viherryttämistukea, on 0,05 hehtaaria. Alle 0,05 hehtaarin lohkot otetaan kuitenkin huomioon, kun määritetään alaa, jolla on noudatettava viherryttämisen vaatimuksia. Tukitaso Viherryttämistukeen käytetään vuosittain 30 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä, noin 157 milj. euroa vuodessa. Tukialueita on kaksi: AB-alue ja C-alue. Tuen arvioitu taso on AB-alueella noin 70 /ha ja C-alueella noin 65 /ha.

2 2 (11) Tukitaso lasketaan vuosittain jakamalla tukeen käytettävissä oleva rahasumma (157 milj. ) tukihaussa ilmoitettujen tukioikeuksia vastaavien tukikelpoisten hehtaarien kokonaismäärällä. Viherryttämistukea maksetaan tilan tukikelpoiselle pinta-alalle enintään viljelijän hallinnassa olevia tukioikeuksia vastaavalle alalle. Myös viherryttämisvaatimuksista vapautetuille tiloille maksetaan viherryttämistuki. Natura-alueella sijaitsevat tilat Jos viljelijän tila sijaitsee kokonaan tai osittain Natura-alueella, hänellä on oikeus viherryttämistukeen, kun hän noudattaa viherryttämisvaatimuksia siinä määrin, kuin ne ovat asianomaisella tilalla yhteensopivia Natura-direktiivien kanssa. Suomessa kaikkien viherryttämisvaatimusten katsotaan olevan käytännössä yhteensopivia Natura-direktiivien kanssa. Luomuviljelijät Luomuviljelijällä on oikeus viherryttämistukeen ilman viherryttämisvaatimusten noudattamista niiden peltohehtaarien osalta, jotka ovat luomutuotannossa tai siirtymässä luomutuotantoon. Viljelijällä on oltava todistus valvontaan kuulumisesta ja luomuvaatimusten täyttämisestä. Jos tilalla on lisäksi maatalousmaata, jota ei käytetä luomutuotantoon, tilan tavanomaisesti viljellyllä maatalousmaalla on noudatettava viherryttämisvaatimuksia. Tällöin esimerkiksi viljelyn monipuolistamisen kasvien laskennassa ei oteta huomioon niitä kasveja, jotka kasvavat luomualalla. Luomuviljelijän on ilmoitettava tukihakulomakkeella haluaako käyttää oikeuttaan vai ei. Luomuviljelijä voi myös olla käyttämättä tätä oikeutta, jolloin hän toteuttaa normaalisti kaikkia viherryttämisvaatimuksia koko tilan alueella. Luomuvapautusta ei voi valita erikseen esim. yhdelle viherryttämisvaatimukselle. Viljelyn monipuolistaminen Viljelyn monipuolistaminen velvoittaa viljelijän viljelemään vaaditun lukumäärän kasveja riippuen tilan sijainnista, peltoalan määrästä tai viljelyssä olevista kasveista. Viljelyn monipuolistamisen vaatimukset Jos tilalla on ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltolasta. Pääkasvi on se kasvi, jota on prosenttimääräisesti eniten. Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia, pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden tärkeimmän viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Kaksi tärkeintä viljelykasvia ovat ne kasvit, joita on prosenttimääräisesti eniten ja toiseksi eniten. Viljelykasvilla tarkoitetaan minkä tahansa viljelykasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä, tai

3 3 (11) minkä tahansa ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae), koisokasveihin (Solanaceae) tai kurkkukasveihin (Cucurbitaceae) kuuluvan lajin viljelyä kesantomaata, tai heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina, vaikka kyseessä ovatkin samansukuiset kasvit. Alustava lista viljelykasveista on liitteenä 1. Viljelykasvien osuuden laskeminen Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on Tänä aikana viljelykasvien on oltava tarkastettavissa. Jokainen hehtaari otetaan viljelykasvien osuuden laskemisessa huomioon vain kerran vuodessa. Jos samalla kasvulohkolla viljellään useampia kasveja vuororiveissä, kasvit lasketaan eri viljelykasveiksi, jos ne kattavat vähintään 25 % alasta, huolimatta siitä mikä on niiden todellinen ala. Alalle lasketaan kasvit erikseen siten, että ala jaetaan 25 % ylittävien kasvien lukumäärällä. Kasvustoissa, jossa viljellään pääkasvia ja aluskasvia, ala lasketaan pääkasvin mukaan. Esimerkiksi, jos viljelylohkolle kylvetään suojaviljana kaura ja sen alle nurmi, ala lasketaan kauraksi. Siemenseoskasvustot, jotka lasketaan eri kasveiksi, tullaan nimeämään valtioneuvoston asetuksessa. Alustavan listan mukaan näitä ovat esim. öljykasvien ja viljan seokset, valkuaiskasvien ja viljan seokset, öljykasvien ja valkuaiskasvien seokset, viljojen seoskasvustot, valkuaiskasvien seoskasvustot ja öljykasvien seoskasvustot. Viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy, jos tilalla viljellään vaadittu määrä (kaksi tai kolme) viljelykasvien luettelossa kohdissa 1-5 (katso liite) lueteltua viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Maatilalla voi olla myös muita kuin edellä mainitun liitteen mukaisia viljelykasveja. Viljelyn monipuolistamisen poikkeukset Viljelyn monipuolistamisen vaatimusta ei sovelleta tilaan: jolla yli 75 % peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. jolla yli 75 % tukikelpoista maatalousmaata on pysyvää nurmea, maata käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, tai joka on näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. jolla yli 50 % peltoalaksi ilmoitetuista aloista ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisvuoden tukihakemuksessa ja jonka koko peltoalalla viljellään paikkatietoanalyysiin pohjautuvien tukihakemusten vertailun perusteella eri peltokasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.

4 4 (11) joka sijaitsee 62. leveyspiirin pohjoispuolisilla alueilla tai niihin välittömästi liittyvillä alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa C-tukialuetta. Jos tällaisella tilalla on yli 10 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia, eikä yhdenkään viljelykasvin osuus saa olla yli 75 prosenttia peltoalasta, paitsi jos pääkasvina on heinäkasvi tai jokin muu nurmirehukasvi tai jos se on kesannolla. Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan sellaisia nurmia, jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla. Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin 5 prosenttia vuonna 2015 vahvistettavasta viiteosuudesta. Herkät pysyvät nurmet Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet ovat herkkiä pysyviä nurmia. Viljelijä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää herkkiä pysyviä nurmia. Herkän pysyvän nurmen kasvuston voi uusia vain erityisestä syystä, jos uudistamiseen ei liity muokkaamista. Uudistamisesta ja sen toteutustavasta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista. Jos pysyvän nurmen lohkolla on vähänkin Natura-alaa, se katsotaan herkäksi pysyväksi nurmeksi. Viljelijä voi jakaa pysyvän nurmen lohkon ensimmäisenä viherryttämistuen hakuvuonna, jos hän haluaa erottaa Natura-alan omaksi herkän pysyvän nurmen lohkoksi. Pysyvän nurmen viiteosuus Viiteosuus lasketaan jakamalla pysyvän nurmen ala maatalousmaan kokonaisalalla. Pysyvän nurmen ala tarkoittaa viljelijöiden vuonna 2012 ilmoittaman pysyvänä laitumena olevan maan ja vuonna 2015 ilmoittaman sellaisen pysyvän nurmen jota ei ole ilmoitettu pysyväksi laitumeksi vuonna 2012 alojen summaa. Pysyvän nurmen viiteosuus voidaan laskea vuoden 2015 jälkeen uudelleen, mikäli esimerkiksi luomuala lisääntyy merkittävästi. Pysyvän nurmen osuuden laskeminen vuosittain Pysyvän nurmen osuus lasketaan vuosittain viljelijöiden ilmoittamien alojen perusteella. Jos havaitaan, että pysyvän nurmen osuus on vähentynyt kansallisella tasolla yli 5 prosenttia, asetetaan velvollisuus muuttaa maa takaisin pysyväksi nurmeksi niille tiloille, jotka ovat muuttaneet pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea muuksi alaksi aiemmin. Luomutilojen pinta-aloja ei oteta huomioon pysyvien nurmien osuuden viitealan laskennassa. Aloja ei huomioida pysyvän nurmen aloissa eikä kokonaismaatalousmaan aloissa. Samoin alat, jotka viljelijä ilmoitti vuonna 2012 pysyvänä laitumena, mutta jotka on otettu muuhun käyttöön, jätetään pois pysyvän nurmen alasta laskennassa siihen pysyvien nurmien määrään saakka, jotka on perustettu 2012 jälkeen ja ilmoitetaan Pysyvän nurmen ennakkolupamenettely Vuonna 2015 pysyvää laidunten määrää seurataan vielä täydentävien ehtojen mukaisesti. Ennakkolupamenettely otetaan käyttöön, jos pysyvän nurmen ala vähenee koko maassa yli 5 %. Jatkossa pysyvän nurmen ennakkolupamenettely on jäsenmaille vapaaehtoista ja sitä ei ole ajateltu otettavan Suomessa käyttöön.

5 5 (11) Pysyvän nurmen ennallistamismenettely Jos pysyvän nurmen osuus laskee yli 5 % viiteosuudesta, viljelijöille asetetaan velvoite palauttaa pysyviä nurmia ja lisäksi on asetettava sääntöjä, ettei pysyvää nurmea enempää muuteta. Velvoite palauttaa pysyviä nurmia asetetaan viljelijöille, joilla on muuta pysyvää nurmea kuin herkkää pysyvää nurmea sekä joilla on ollut kahden edeltävän vuoden aikana, tai vuonna 2015 kolmen edeltävän vuoden aikana hallinnassaan pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea, joka on otettu muuhun käyttöön. Pysyvän nurmen ennallistaminen kohdistetaan ensisijaisesti niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ilman ennakkolupaa muuhun käyttöön otettua pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea, jos ennakkolupa on ollut käytössä. Viljelijälle ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään mennessä sinä vuonna, kun pysyvät nurmet vähenevät yli 5 %. Pysyvä nurmi on palautettava seuraavan vuoden mennessä. Palautetut ja uudet perustetut pysyvät nurmet katsotaan pysyviksi nurmiksi palauttamis- tai perustamispäivänä. Alalla on kasvatettava nurmea viisi seuraavaa vuotta palauttamispäivästä lähtien. Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen. Herkän pysyvän nurmen ennallistamismenettely: Jos viljelijä on muuttanut muuksi tai kyntänyt herkällä alueella sijaitsevan pysyvän nurmen alaa, hänet on velvoitettava palauttamaan pysyvä nurmi viimeistään mennessä seuraavana vuonna. Ala katsotaan herkäksi pysyväksi nurmeksi siitä päivästä lähtien, jolloin se on palautettu. Ekologinen ala (EFA) Ekologisella alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Ekologista alan vaatimus koskee viljelijöitä, joiden tila sijaitsee Uudenmaan, Varsinais-suomen tai Ahvenanmaan maakunnissa. Tilan sijainti määräytyy tilan talouskeskuksen perusteella. Jos talouskeskusta ei ole, tilan sijainti ratkaistaan sen mukaan, kummalla tukialueella pääosa tilan peltoalasta sijaitsee. Ekologisen alan 5 % velvoite lasketaan tilan koko peltoalasta, vaikka osa tilan peltoalasta sijaitsisi metsäisyyspoikkeusalueella. Ekologista alaa voi kuitenkin ilmoittaa koko tilan alueella, myös metsäisyyspoikkeusalueella. Tilan sijainnin keinotekoinen muuttaminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva ekologisen alan vaatimuksen poistuminen katsotaan mahdollisesti tukiehtojen kiertämiseksi. Viljelijä, jonka tila sijaitsee metsäisyyspoikkeusalueella, ei voi ilmoittaa EFA- alaa. Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, tilalla on vuodesta 2015 lähtien ilmoitettava vähintään 5 % tilan peltoalasta ekologista alaa. Ekologinen ala nousee mahdollisesti 7 prosenttiin vuonna Ekologisena alana voi ilmoittaa kesantoa, typpeä sitovien kasvien aloja, täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja. Viljelijä saa ilmoittaa kunkin alan vain yhteen kertaan ekologiseksi alaksi vuosittain. Kesantoalat Ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto on sijaittava tilan peltoalalla ja se on säilytettävä välisen ajan. Tuona aikana efa-kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa jälkeen efa-kesantoa on mahdollista laiduntaa tai sadon voi korjata. Ekologisena alana käytettävä yli 5-

6 6 (11) vuotias kesanto säilyy viljelyskelpoisena alana. Ekologiseen alaan ei hyväksytä luonnonhoitopeltonurmia, joista maksetaan ympäristökorvausta. Kesannon painokerroin on 1. Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet ovat suojeltuja puita, puuryhmiä ja luonnonmuistomerkkejä, joita on Suomessa melko vähän. Ne voivat sijaita myös maatalousmaalla peltoalan välittämässä läheisyydessä ja niiden on oltava viljelijän hallinnassa. Maisemapiirteiden painokerroin on 1. Lyhytkiertoisen energiapuun alat Lyhytkiertoiset energiapuun aloiksi hyväksytään maatalousmaalla oleva haapa ja paju. Hybridihaapa ja poppeli eivät ole alkuperäislajeja, ja niitä ei sen vuoksi voida hyväksyä ekologiseksi alaksi. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Kasvinsuojeluaineista ainoastaan rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa käyttää kasvuston perustamisvuonna ja kasvuston lopettamisvuonna aikaisintaan Lyhytkiertoisen energiapuun painokerroin on 0,3, eli yksi lyhytkiertoisen energiapuun hehtaari täyttää ekologista alaa 0.3 hehtaaria. Typpeä sitovien kasvien alat Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seokset. Ekologisen alan vaatimusta täyttävää typpeä sitovaa kasvia voi viljellä tilan kaikilla peltolohkoilla. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkolla Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta alkaen. Kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä lohkon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan Typpeä sitovien kasvien painokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa. Ekologisen alan vaatimus ei koske tilaa tila, jolla yli 75 prosenttia peltoalasta on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, on kesannolla, palkokasvien viljelyssä, tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, jos näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. yli 75 prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, jos alan ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Metsäisyyspoikkeus Suomessa ns. metsäisyyspoikkeuksen käyttäminen on mahdollista, koska Suomen kokonaismaapinta-alasta yli 50 prosenttia on metsää ja Manner-Suomen alue on luonnonhaitta-aluetta. Metsäisyyttä tarkastellaan Suomessa maakuntatasolla (NUTS3). Metsäisyyspoikkeuksen perusteella ekologisen alan vaatimuksesta vapautuvat kaikki muut maakunnat, paitsi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat.

7 7 (11) Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, artiklat Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014, artiklat Komission toimeenpanoasetus (EU) N:o 641/2014, artiklat Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014, artiklat Laki 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (muutokset valmisteilla) Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutokset valmisteilla) Vna xx/xx täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista (valmisteilla) Vna xx/xx suorista tuista (valmisteilla) Liite Viljelykasvien alustava luettelo

8 8 (11) Liite: Viljelykasvien alustava luettelo Viljelyn monipuolistamisessa viljelykasvilla tarkoitetaan: minkä tahansa viljelykasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä, tai minkä tahansa ristikukkaiskasveihin, kurkkukasveihin ja koisokasveihin kuuluvan lajin viljelyä kesantomaata, tai heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina, vaikka kyseessä ovatkin samansukuiset kasvit. 1. Viljelyn monipuolistamisessa luetaan eri kasviksi viljelykasvien nimistön mukaisesti seuraavat erisukuiset kasvit: Kasvin nimi Suku Sisältää kasvit Sipulit Allium Sipulin pikkuistukkaat, Purjo, Ruokasipuli (sis. punasipuli ja jättisipuli), Valkosipuli Tilli Anethum Tilli Selleri Apium Mukulaselleri, Lehtiselleri Kaura Avena Kaura Juurikkaat Beta Sokerijuurikas sokerintuotantoon, Sokerijuurikas energiantuotantoon, Punajuurikas ja keltajuurikas Ruistankio Camelina Ruistankio (Camelina, Kitupellava) Hamppu Cannabis Kuituhamppu, Öljyhamppu Kumina Carum Kumina Kvinoa (kinua) Chenopodium Kvinoa (kinua) Porkkana Daucus Porkkana Tattari Fagopyrum Tattari Mansikka Fragaria Mansikka Soijapapu Glycine Soijapapu Auringonkukka Helianthus Auringonkukka Ohra Hordeum Rehuohra, Mallasohra Syysohra Hordeum Syysohra Keräsalaatti Lactuca Pehmeä keräsalaatti, Rapeakeräsalaatti Pellava Linum Kuitupellava, Öljypellava Lupiini Lupinus Makea lupiini, muut lupiinit (ei alaskanlupiini eikä komealupiini) Mailaset Medicaco Kaikki mailaset Mesikät Melilotus Kaikki mesikät Hirssi Panicum Hirssi Palsternakka Pastinaca Palsternakka Persilja Petroselinum Persilja Pensaspapu Phaseolus Pensaspapu Herneet Pisum Ruokaherne, Rehuherne, Tarhaherne Kevätruis Secale Kevätruis

9 9 (11) Syysruis Secale Syysruis Pinaatti Spinacia Pinaatti Lamopinaatti Tetragonia Lamopinaatti Apila Trifolium Kaikki apilat Ruisvehnä Triticosecale Ruisvehnä Kevätvehnä Triticum Kevätvehnä, Kevätspelttivehnä, Durumvehnä Syysvehnä Triticum Syysvehnä, Syysspelttivehnä Härkäpapu ja virna Vicia Härkäpapu, Virna Maissi Zea Maissi, Sokerimaissi 2. Viljelyn monipuolistamisessa eri kasviksi luetaan myös seuraavat viljelykasvien nimikkeistön mukaiset erilajiset kasvit: Ristikukkaiset (Brassicaceae) Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Kaalit Brassica oleracea Kukkakaali, Punakaali, Savoijinkaali (kurttukaali), Ruusukaali, Parsakaali, Kyssäkaali, Valko- eli keräkaali Kevätrypsi ja nauris Brassica rapa Kevätrypsi, Nauris, Kiinankaali Syysrypsi Brassica rapa Syysrypsi Kevätrapsi ja lanttu Brassica napus Kevätrapsi, Lanttu Syysrapsi Brassica napus Syysrapsi Sinappi Sinapsis alba Sinappi Koisokasvit (Solanaceae): Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Tupakka Nicotiana tabacum Tupakka Peruna Solanum tuberosum Ruokaperuna, Ruokateollisuusperuna, Tärkkelysperuna, Varhaisperuna (katteenalainen), Siemenperuna (sertifioidun siemenen tuotantoon), Tärkkelysperunan oma siemenlisäys Kurkkukasvit (Cucurbitacae): Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Kurpitsat Cucurbita pepo Kurpitsa, Kesäkurpitsa Avomaankurkku Cucumis sativus Avomaankurkku Meloni Cucumis melo Meloni

10 10 (11) 3. Viljelyn monipuolistamisessa yhden kasvin muodostavat seuraavat heinä- ja nurmirehukasvit: Kasvin nimi Viherlannoitusnurmi Siirtonurmi 1-vuotiset nurmet 1-vuotiset laidunnurmet 1-vuotiset siemennurmet Monivuotiset nurmet Monivuotiset laidunnurmet Monivuotiset siemennurmet Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) Erityistukisopimusala, pelto Suojavyöhykenurmi Suojakaista Monivuotinen ympäristönurmi Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto Timotein siemen, valvottu tuotanto Nurminadan siemen, valvottu tuotanto Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) 4. Viljelyn monipuolistamisessa yhden kasvin muodostavat seuraavat kesantoalat: Kasvin nimi Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto (Avokesantoa voi ilmoittaa täydentävien ehtojen mukaisissa tapauksissa) 5. Viljelyn monipuolistamisessa eri kasviksi luetaan seuraavat valtioneuvoston asetuksessa nimettävät seoskasvustot: Seos Öljykasvien ja viljan seokset Valkuaiskasvien ja viljan seokset Öljykasvien ja valkuaiskasvien seokset Viljojen seokset Valkuaiskasvien seokset Öljykasvien seokset Saneerauskasvien seokset Sisältää kasvikoodit Seoskasvusto (vilja+öljykasvit) Seoskasvusto (väh. 50 % valkuaiskasvia + viljaa), Seoskasvusto (valkuaiskasvit + väh. 50 % viljaa) Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit) Seoskasvusto (viljat) Seoskasvusto (valkuaiskasvit) Seoskasvusto (öljykasvit)

11 11 (11) Riistakasvien seokset Maisemakasvien seokset Niittykasvien seokset Monimuotoisuuspelto, riista Monimuotoisuuspelto, maisema Monimuotoisuuspelto, niitty 1. ja 2. vuosi 6. Pysyvät kasvit, joita ei lasketa mukaan peltoalaan: Kasvin nimi Raparperi Parsa Omena Pihlaja (marjantuotanto) Päärynä Muut hedelmät Luumu Viinirypäle Mustaherukka Punaherukka Valkoherukka Karviainen Vadelma ja mesivadelma Mesimarja Pensasmustikka Marja-aronia Saskatoon (marjatuomipihlaja) Tyrni Kirsikka Muut marjakasvit Kuitunokkonen Humala Lääkepaju Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista Koristepaju punontatarkoitukseen, 5-20 v. Ruokohelpi Energiapuu, lyhytkiertoinen (haapa ja paju) Energiapuu, lyhytkiertoinen (hybridihaapa ja poppeli) Ahdekaunokki, energiantuotantoon Taimitarhat, alle 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Taimitarhat, väh. 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Metsäpuiden taimitarhat pellolla Kasvihuoneala Kasvihuoneala (pysyvät kasvit) Yrttikasvit väh. 5 v. Ratamot