Erikoiskasvit monimuotoisen ja -vaikutteisen kasvinviljelyn voimavara

Transkriptio

1 Erikoiskasvit monimuotoisen ja -vaikutteisen kasvinviljelyn voimavara Marjo Keskitalo Christian Eriksson, Arsi Ikonen, Kaija Hakala, Saara Kaipainen, Sirpa Kurppa, Hannu Känkänen, Ansa Palojärvi, Katriina Soini, Harri Turunen, Heli Vuorio

2 Nykytilanne Etelä-Suomen peltoalasta % on viljalla (kevät- ja syysviljat yhteensä), koska Erikoistuminen on ollut tärkeää kannattavuuden parantamiseksi Viljantuotanto Suomessa on siirtynyt sille parhaiten soveltuville alueille Karjantuotanto siirtynyt pohjoisemmaksi Ongelmia? Viljelijät: tulot laskeneet erikoistumisesta huolimatta Peltoympäristö: maan rakenne heikentynyt, monimuotoisuus vähenemässä, ravinteita huuhtoutuu edelleen Kuluttajat: onko peltoja mahdollista hyödyntää (palvelut, hyödykkeet) tavalla, joka vielä paremmin vastaa kuluttajien toiveita tai joista he ovat valmiita maksamaan nykyisiä tuotteita enemmän?» > Monimuotoisuus on hukassa!

3 Mitä on kasvintuotanto, kun se on Monimuotoinen Mm. mikrobi-, hyönteis-, kasvi-, lintu- ja nisäkäslajien lajikirjo on suuri. Mikään eliölaji ei lisäänny määrättömästi Pellon monimuotoisuudessa etusijalla ovat ne, jotka ovat pellon toimivuuden kannalta tärkeitä. Esim1, kasvintuotannossa olevan pellon on tarkoitus tuottaa satoa, jolloin oikea maamikrobilajisto on tärkeämpää kuin runsas nisäkäslajikirjo Esim2, riistapellon tavoitteena on houkutella eläimiä Monivaikutteinen Tavalla, jolla kasvintuotantoa harjoitetaan on aikaisempaa laajempaa tai uutta merkitystä Esim1, kasvintuotannon avulla hoidetaan ympäristöä kuten pellon monimuotoisuutta Esim2, kasvintuotanto tuottaa tuotteita, joiden jatkojalostus tai muu prosessointi lisää yritystoimintaa maaseudulla Esim3, kasvintuotannon avulla voidaan tuottaa uusia palveluita kuluttajille

4 Monimuotoisen kasvintuotannon etuja Voi olla viljanviljelyä kannattavampaa ja luo taloudellista vakautta. Riskinottajakyvyille hyväkin mahdollisuus. Monimuotoisuuden ylläpitäminen on peltoympäristöstä ja pellon hyvinvoinnista huolehtimista. Edistää eri eliöryhmien lajikirjoa. Maan rakenne paranee. Mahdollista ravinnehuuhtoumien vähentäminen, kun riskialueilla viljellään kasvilajeja, jotka tehokkaimmin sitovat tai käyttävät ravinteita. Eliölajien monimuotoisuus ylläpitää peltoekosysteemin tasapainoista toimivuutta ja sen takia elintärkeää, jotta maataloutta voidaan tulevaisuudessakin harjoittaa Monimuotoisuus auttaa vähentämään viljelyn riippuvuutta ulkopuolisista panoksista kuten torjunta-aineista ja lannoitteista ja siksi viljelijän edun mukaista

5 Monivaikutteisen kasvintuotannon etuja Monimuotoisen kasvintuotannon avulla.. Tuotetaan kuluttajia kiinnostavia palveluita ja hyödykkeitä (erikoiselintarvikkeita, bio polttoaineita, kuituja, väriaineita, torjunta-aineita ). Lisätään maiseman monimuotoisuutta. Tuotetaan raaka-aineita, joista pk-yritykset saavat työtä ja joiden jatkoprosessointiin syntyy uusia yrityksiä. Maatalouden ja maaseudun yritysrakenne monipuolistuu. Saattaa olla mahdollista, että viljelytukien tarve raaka-aineilla, jotka ovat vähemmän kilpailtuja, vähenee. Luodaan uusia tehtäviä kasvintuotannolle, kuten monimuotoisuuden ylläpito

6 Kirjallisuudessa mainitut menetelmät, joilla viljelyä voidaan muuttaa monimuotoisuutta suosivaksi 1) Torjunta-aineiden vähentäminen 2) Kevytmuokkauksen suosiminen 3) Typpilannoituksen vähentäminen 4) Viljelykasvilajiston lisääminen ja viljelykierrot - suurin osa nykyisin viljeltävistä kasveista eroavat kasvit ovat erikoiskasveja

7 MONIKASVI Lisäarvoa monimuotoisesta kasvinviljelystä - mahdollisuudet ympäristön, viljelijän ja kuluttajan kannalta

8 1-vuotiset Kinua Kitupellava, Camelina Pellava Tattari Rehuohra verranteena 2- tai monivuotiset Kumina Morsinko Nokkonen Ruokohelpi Timotei verranteena

9 a b Kuva 2a. MTT Lintupajun maatilan peltojen monimuotoisuuden taso (0 1), kun peltojen viljelyhistoria ja peruslohkojen reunavaikutus on otettu huomioon (Ikonen & Huitu 2006) Kuva 2b. Ehdotus kasvien sijoittelusta Lintupajun tilalle, kun peltojen monimuotoisuuden taso ja kasvien monimuotoisuusarvo on otettu huomioon (Ikonen & Huitu 2006).

10 Monikasvi Tutkimusmenetelmät Astiakoe (2003); v kenttäkoe ( ); Kyselytutkimuksia; Talouslaskelmat tilamallien avulla; MonikasviGis-tutkimus Tuotetaan tietoa erikoiskasvien monimuotoisuuteen ja ravinteiden käyttöön liittyvistä tekijöistä Juuristosta: kasvunopeus, biomassa ja ravinnekoostumus, liukoisten fenolien määrä Maanpäällisestä biomassasta: kasvunopeus, sadon sekä muun maanpäällisen biomassan määrä, sadon sekä muun biomassan ravinnekoostumus, sadon sekä muun biomassan liukoisten fenolien määrä Kukinnasta Tuotetaan tietoa erikoiskasvien lähiympäristön monimuotoisuudesta Juuriston ja maan mikrobistosta; Rikkakasvilajistosta ja lukumäärästä Pölyttävien hyönteisten määrästä ja vaihtelusta kukinnan aikana Siitepölyn irtoamisaika kukinnan aikana Tuotetaan tietoa viljelijöiden asenteista erikoiskasveihin, kuluttajien näkemyksistä sekä erikoiskasvien viljelyn kannattavuudesta Tuloksia hyödynnetään Lasketaan kasveille monimuotoisuusindeksi, jonka avulla määritellään kasvien kyky monimuotoistaa peltoa Kehitetään ATK-pohjaista menetelmää erikoiskasvien sijoittamiseksi peltolohkoille

11 MTTL Erikoiskasvien viljelyn kannattavuus ja tukien suuruus YHA Kasveihin liittyvät viljelijöiden asenteet sekä mielikuvat Markkinat ja niiden kehitysnäkymät Visio tilan tulevaisuudesta. Tehdään päätös erikoiskasviviljelyn aloittamiseksi. YHA Viljelyn suunnittelua helpottavat menetelmät Kasvin viljelytekniikan helppous ja investointivaatimukset KTL Kasvin erityisominaisuudet monimuotoisuuden ylläpidon ja ravinnehuuhtoutumisen vähentämisen kannalta Kuva 3. Erikoiskasvinviljelyn aloittamispäätökseen vaikuttavia tekijöitä.

12 Johtopäätökset (1) Eroavuuksia kasvien välillä esiintyy: - Yksivuotinen monivuotinen - Kukkimisvaiheessa hyönteisiä suosivia (usein hyönteispölytteisiä) ei suosivia (usein tuulipölytteisiä) kasveja - Leveän (38 cm) kapean (12 cm) rivivälin kasvit (esimerkiksi morsinko, kinua) - Yllätykset, esimerkiksi tattari (runsaasti fenoleita, vähän juurimikrobeja, houkuttelee hyönteisiä); kinua (runsaasti juurimassaa)

13 Johtopäätökset (2) Tulokset kenttäkokeista saadaan viimeisen koevuoden, 2007, jälkeen. Sen jälkeen voidaan Laskea lopulliset erot kasvien monimuotoisuuteen vaikuttavissa eroissa Laatia viljelykiertoehdotuksia, joissa otettu huomioon kasvien erot viljelytekniikassa (eroja muokkaus, kylvö- ja korjuuajoissa, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytössä) sekä kasvien biologisissa, kemiallisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa Kehittää ja laskea monimuotoisuusindeksit Laatia yhteenveto: mikä kasvi paras ympäristön, viljelijän ja kuluttajan kannalta

14 Johtopäätökset (3) Jatkossa: Erikoiskasveihin suhtauduttava asiallisesti: pois vähättely ja ylitunteilu Erikoiskasveista saatavien raaka-aineiden markkinointia kehitettävä ja luotava kannusteita pk-yrityksille Tutkittavaa: - Pitkäaikaiskenttäkokeita/-alueita hypoteesien testaamiseksi - Kehitettävä MonikasviGis ä edelleen - peltojen monimuotoisuustason laskeminen - kasvien monimuotoisuus- ja ravinteiden huuhtoutumisriskiä kuvaavan indeksin määrittäminen (mitä mukaan, painoarvo) - menetelmän yleistettävyyttä tilatasolle

15 Johtopäätökset (4) Erikoiskasveja sisältävä kasvintuotanto on Monipuolista Monimuotoista Monivaikutteista Laajasti hyväksyttyä