PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO
|
|
- Eeva-Liisa Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO
2 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA VILJAT, KASVUSTO JA SIEMENET HEINÄKASVIT KASVIT, KASVUSTO JA SIEMENET APILAT, KASVUSTO, KUKINTO JA SIEMENET PALKOKASVIT, KASVUSTO, KUKINTO JA SIEMENET KUKKAKASVIT, SIEMENET, KUKINTO MUUT KASVIT, LÄHINNÄ SUOJAAVA VAIKUTUS
3 1Alsikeapila Alsikeklöver Trifolium hybridum 2Auringonkukka Solros Helianthus annuus 3Herne Ärt Pisum sativum Phacelia 4Hunajakukka Honungsblomma angustifolium 5Italian raiheinä Italienskt rajgräs Englannin 6 Lolium multifl. italicum raiheinä Engelskt rajgräs Lolium perenne 7Keltalupiini Gullupin Lupinus luteus Meliolotus officinalis 8Keltamesikkä Gul sötväppling lutea 9Keltasinappi Gulsenap Sinapis alba 10Kuituhamppu Fiberhampa Cannabis sativa
4 11Metsäpensasruis Skogsbuskråg Secale cereale 12Naattinauris Blastrova Brassica rapa rapifera 13Niittynurmikka Ängsgröe Poa pratensis 14Nurminata Ängsvingel Festuca pratensis 15Pellava Lin Linum usitatissimum 16Persianapila Persisk klöver Trifolium resupinatum 17Puna-apila Rödklöver Trifolium pratense 18Punanata Rödsvingel Festuca rubra 19Rehujuurikas Foderbeta Beta vulg. v. crassa Brassica oler. v. Foderkål acepala 20Rehukaali
5 21Rehumaissi Fodermajs Zea mays 22Rehurapsi Foderraps Brassica napus oelifera 23Rehuvirna Fodervicker Vicia sativa 24Rehuöljyretikka Foderoljerättika Raph. sativus oleiformis 25Ruisvirna Luddvicker Vicia villosa 26Sinimailanen Blålucern Medicago sativa 27Tattari Bovete Fagopyrum esculentum 28Timotei Timotej Phleum pratense 29Turnipsi Turnips Brassica rapa var. rapa 30Valkoapila Vitklöver Trifolium repens
6 VAPAA PALSTA EI KÄYTTÖÄ, TEHDÄÄN RIISTAPELTO! RIISTAKANTAA HALUTAAN PARANTAA MÄÄRÄLLISESTI JA LAADULLISESTI RIISTAN ELINOLOJEN PARANTAMINEN SAALISELÄINTEN HOUKUTTELEMINEN ALUEELLE SAALISELÄINTEN TUOMINEN PYYNTIVÄLINEIDEN ULOTTUVILLE TALOUDELLISET PERUSTEET EU-TUKI LHP JOKIN MUU
7 KÄYTTÖTARKOITUKSEN SELVITTYÄ ETSITÄÄN SOPIVIA ALUEITA RUOKINNAN KOHDISTAMINEN, RIISTALAJIT PELLON KUNTOVAATIMUKSET KÄYTÖSSÄ OLEVAT KONERESURSSIT VILJELTÄVIEN KASVIEN VAATIMUKSET PYYNNIN AJOITUS JA AMPUMA SEKTORIT
8 VANHAT KÄYTÖSTÄ POISTETUT PELLOT JA AUTIOTILAT USEIN HYVIÄ KOHTEITA (MYÖS LAAJOILLA PELTOAUKEILLA) KOHDISTUUKO RUOKINTA PIENRIISTAAN, HIRVIELÄIMIIN VAI PELTOKANALINTUIHIN USEIN ALUETTA HYÖDYNTÄÄ YLLÄTTÄVÄN LAAJA LAJIKIRJO (MYÖS PETOELÄIMET!) MUUT HOITOTOIMENPITEET HUOMIOITAVA (TALVIRUOKINTA, SADONKORJAAMINEN JA METSÄSTYS)
9 MONIPUOLINEN KASVIVALIKOIMA RUOKKII RIISTAA KOKO KASVUKAUDEN AJAN PÄÄPAINO KASVILAJIKKEITA VALITTAESSA KOHDERYHMÄLLÄ: LINNUT, PIENRIISTA, HIRVET, MAISEMOINTI TAI YHDISTELMÄT KYLVÖAJANKOHTA PARAS RIKKAKASVIEN ITÄMISEN JA TUHOHYÖNTEISTEN LISÄÄNTYMISKAUDEN JÄLKEEN PARAS KASVUSTO SAALISKAUDEN ALKUUN TAI PORRASTETULLA KYLVÖLLÄ VOIDAAN PIDENTÄÄ SAALIIN HOUKUTTELUAIKAA
10 VALITUN KOHTEEN VAATIMUKSET: UUSI RAIVIO, VANHA KÄYTTÄMÄTÖN TAI AIKAISEMMIN VILJELYKSESSÄ OLLUT KOKO: AARI VAI USEAMPI HEHTAARI KÄYTÖSSÄ OLEVA KONEKANTA PELTOON KYLVETTÄVÄT KASVIT KYLVÖTAPA: YKSI LAJIKE TAI USEITA ERI LAJIKKEITA; VILJA, JUURES, KAALI, KUKKASEOS, SUOJA-, ÖLJY- JA PALKOKASVIT OMILLE KAISTOILLEEN TAI SEKAKYLVÖ KOKO ALALLE
11 VUOSIA VANHAT PELLOT SUURITÖISIÄ MAAN RAKENTEEN PARANTAMINEN: KYNTÖ+PINTAMUOKKAUS KÄYTTÖJAKSON PITUUS 1 VUOSI 10 VUOTTA-. HYVÄKUNTOINEN PALSTA SUORAKYLVÖLLÄ LANNOITTAMISEN JA KALKITSEMISEN TARVE TÄYDENNETÄÄNKÖ ANTIMILLA ALUEEN MUUTOIN RAVINNEKÖYHÄÄ RAVINTOA
12 YKSI ISO PALSTA VAI MONTA PIENEMPÄÄ ISON PALSTAN JAKAMINEN ALUEISIIN TAI KAISTOITTAIN VILJELY LISÄRUOKINTAPAIKKOJEN SIJOITUS KORJATUN SADON TALVIRUOKINTAAN KÄYTÖN TOTEUTUS SUOJAKASVIEN SIJOITTELU
13 MUIDEN ELEMENTTIEN SIJOITTELU ESIM. RUOKINTAKATOKSET, TARKKAILUKAMERAT, ISTUTUKSET YM. (VAIKKA VILLIOMENAPUUT PELLON REUNALLA) KYTTÄYSPAIKAN SIJAINTI JA METSÄSTYS AJANKOHTA SADONKORJUUN JA JÄLKIHOIDON HELPPOUS
14 MAATILAN PERUSKONEET KÄYTÖSSÄ: AURAT, JYRSIMET, ÄKEET, KYLVÖKONEET, RUISKUT VAI KÄSIPELILLÄ MIKÄLI KONEITA ON SAATAVILLA NIIN NIITÄ KANNATTAA KÄYTTÄÄ. VUOKRAAMINEN JA KÄYTÖN KORVAAMINEN OMISTAJALLE KANNATTAA (HUOMIOI RIKKOUTUMISVAARA)
15 MISSÄ NAURIIT KASVAA: MAASSA, PUUSSA VAI KIVENPÄÄ ÄÄLL LLÄ. KALKITUS JA LANNOITUS KOHDALLEEN, SAATU HYÖTY ON VAIVAN ARVOINEN (KITUREHU EI AINA MAISTU EIKÄ RAVITSE) LIIKA LANNOITUS EI SEKÄÄN TEE REHUSTA MAITTAVAA NAATTIKASVIT: VAATIVAT TYPPEÄ kg/ha JUUREKSET: MAAPERÄN ph JA HIVENAINEPITOISUDET TARKISTETTAVA KOSTEUS! KYLVÖAIKANA KESÄKUUSSA YLEENSÄ AIKA KUIVAA KYLVÖTAPA RIVIIN VAI HAJAKYLVÖ EI LIIAN TIHEÄÄN!
16 KYLVÖ KANNATTAA SUUNNITELLA HYVIN ETTEI KASVUSTO ESTÄ TAI HAITTAA METSÄSTYSTÄ. MATALA NIITETTY TAUSTAKASVI (VILJA) HELPOTTAA AMMUTTAVAN RIISTAN TUNNISTUSTA JA HELPOTTAA AMPUMATILNNETTA KAISTOITTAIN TAI PIENINÄ HAJAKYLVÖ LAIKKUINA TOTEUTETTU KYLVÖ LISÄÄ RIISTAN VIIHTYVYYTTÄ
17 KASVILAJIKE SIJOITTELU AUTTAA PYYNTI- JA KORJUUAIKANA TAPAHTUVAA TOIMINTAA HUOMIOI MAHDOLLISET RIISTAN SAAPUMISREITIT PELLOLLE KAALI MAISTUU PARHAITEN PAKKASEN PUREMANA KUN SOKERIA ALKAA MUODOSTUA LEHTIIN JA HAITTA- AINEPITOISUUS VÄHENEE RIKKAKASVIEN TORJUNTA ENNAKKOON ESIM. GLYFOSAATTI VALMISTEET (ROUNDUP)
18 ÄLÄ UNOHDA KASVUAIKANA TAPAHTUVAA SEURANTAA. ESTÄ AJOISSA MAHDOLLISET HYÖNTEISTUHOT. MYYRÄT JA RIISTALINNUT HOUKUTTELEVAT ALUEELLE KETTUJA JA SUPEJA. NE ANTAVAT LISÄÄ MAHDOLLISUUKSIA METSÄSTYKSEEN. (LOUKUTUS JA KYTTÄYS PAIKALLAAN! ) PYYNTIKOJUT JA MUUT RAKENNELMAT AJOISSA PAIKOILLEEN JA OSAKSI MAISEMAA.
19 ONKO PELLOLLA RIISTAN JÄLJILTÄ MITÄÄN SYÖTÄVÄÄ ONKO SYÖTÄVÄÄ SIIRRETTÄVÄ TURVAAN ENNENAIKAISELTA SYÖMISELTÄ LISÄRUOKINNAN ALOITTAMINEN: NUOLUKIVET, VILJARUOKINTA, OMENOITA, JUUREKSIA. SAALIIN KORJAAMINEN TALTEEN
20 JUUREKSET JA MAHDOLLINEN JÄLJELLE JÄÄNYT NAATTISATO KANNATTAA KORJATA JA SÄILÖÄ TALVIREHUKSI JUURESTEN AUMAAMINEN PELLON REUNAAN JATKAA ALUEEN TOIMINTAA YMPÄRIVUOTISEKSI MUUTOIN SATO TAI OSA SIITÄ ON HYVÄ KULJETTAA TALVIRUOKINTAPAIKALLE TAI VÄLIVARASTOON.
21 SAALIIN POISKULJETUS ON HYVÄ HUOMIOIDA JO PERUSTAMISVAIHEESSA. HIRVEN TAI PEURAN POISKULJETUS MÄRÄSSÄ MAASTOSSA ON VAATIVA JA HANKALA TOIMENPIDE. MAANOMISTAJA EI OLE ILOINEN TEIDEN- JA PELLON PINNAN RIKKOUTUESSA. KOHTUULLINEN KÄVELYMATKA KYTTÄYSPAIKALLE JA RIISTAN KAATUMINEN PELLONREUNALLE TIEN VIEREEN MIELLYTTÄÄ VARMASTI KAIKKKIA.
22 EU-TUKIEN VAATIMUKSET: MAANOMISTAJAN KANSSA SOVITTU TUEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ JA TUEN HAKEMISESTA SEOKSESSA RIITTÄVÄSTI ERI LAJIKKEITA OIKEASSA SUHTEESSA KYLVÖ SUORITETTU JA AJANKOHTA OVAT OIKEIN LANNOITUS TEHTY OIKEIN (USEIN EI SALLITTUA)
23 RIISTAPELTO: YKSI VAI MONIVUOTINEN LUONNONHOITOPELTO: KASVILAJI VALIKOIMAN VAATIMUKSET HUOMIOITU PELLON HOITO: PITÄÄKÖ SATO KORJATA JA VIEDÄ POIS TUKI ALUEELTA MAISEMAN HOITOALUE: SATO KORJATAAN 1-2 KERTAA VUODESSA JA BIOMASSA VIETÄVÄ POIS MUITA ERITYISVAATIMUKSIA
24 HUOMIOIDAAN MUUTTUJAT: ALUEEN KOKO RIISTAELÄIMET MAAPERÄN VAATIMUKSET KASVILAJIKKEET KÄYTTÄJIEN VAATIMUKSET MAISEMOINTI
25 VALITAAN KASVILAJIT KÄYTTÄJÄKUNNAN MUKAAN MAHDOLLISIMMAN MONIPUOLISESTI SAATAVUUDEN MUKAAN SIJOITETAAN KASVUSTO JÄRKEVÄSTI HELPPO TOTEUTTAA ALUE TOIMIVA KOKONAISUUS RIISTA VIIHTYY
26 NAUTITAAN TULOKSISTA!!!
Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 51/04 Pvm Dnro 23.6.2004 2978/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2004 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta
LisätiedotNURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %
NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2 SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET (laboratoriotarkastus) SERTIFIOITU SIEMEN 1. Aitous Siementen on oltava riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. Vähimmäislajikepuhtaus on
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotSuomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
LisätiedotMaa-ja metsätalousministeriön asetus nurmi-ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/17 Päivämäärä Dnro 14.7.2017 1279/01.04/2017 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 31.7.2017 - toistaiseksi Muuttaa Nurmi-ja rehukasvien siemenkaupasta annetun maa-ja
LisätiedotDIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
25.1.2019 L 23/35 DIREKTIIVIT KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI (EU) 2019/114, annettu 24 päivänä tammikuuta 2019, täytäntöönpanotoimenpiteistä neuvoston direktiivin 2002/53/EY 7 artiklan ja neuvoston
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotRiistan kannalta merkittävät maataloustuet
Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
Lisätiedottkimuskeskus.kasvinjalostuslaitos TIEDOTE N014
Maatalouden tkimuskeskus.kasvinjalostuslaitos TIEDOTE N014 Kalevi Multamälci KOTIMAISET LAJIKKEET JOKIOINEN 1980 ALKULAUSE Kolmisen vuotta sitten ryhdyin MTTK:n kasvinjalostuslaitoksen johtajan professori
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotKasvilajin nimi Växtarts namn Lajin tieteellinen nimi/ Vetenskapligt namn
Päivämäärä Dnro 19.5.2016 Evira 3647/0433/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika / Tidpunkt för ikraftträdande och giltighetstid: 19.5.2016 28.2.2017, kuitenkin enintään siihen saakka, kun luvassa mainittua
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotLuomuvihannesten viljelytekniikan perusteita. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuriitto ry 9.10.2012
Luomuvihannesten viljelytekniikan perusteita Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuriitto ry 9.10.2012 Sisältö Lohkon valinta Maan hoito ja ravinnehuolto Viljelykierto Viljelmän perustaminen ja lohkon valinta
LisätiedotFAKTAA 8 ELOkuu 2014 JUURISTOTIETOPAKETTI. - Juuret maan rakenteen parantajina
FAKTAA 8 ELOkuu 2014 JUURISTOTIETOPAKETTI - Juuret maan rakenteen parantajina Tekijät: Merja Myllys Markus Gustafsson Kari Koppelmäki Hannu Känkänen Ansa Palojärvi Laura Alakukku Juuristotietopaketti juuret
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotMitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1129. Tasavallan presidentin asetus. poliisin ansiorististäja ansiomitalista. Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2000
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2000 N:o 1129 1137 SISÄLLYS N:o Sivu 1129 Tasavallan presidentin asetus poliisin ansiorististä ja ansiomitalista... 3033 1130 Tasavallan
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotPeltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa
Peltobioenergiakasvien soveltuvuudesta viljelyyn Lapissa Antti Hannukkala, MTT Rovaniemi Bioenergiakasville tarpeellisista ominaisuuksista Bioenergiakasvien pitää olla viihtyviä ja viljelyvarmoja. Tuottajalle
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotAlsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin
Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin puna-apilan ja heinien kanssa Frida ainoa Suomen oloihin
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotViherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka
Viherlannoitus luomuviljelyssä Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka Viherlannoituksen tarkoitus Kasvien viljelyä maan viljavuuden nostamiseksi
Lisätiedot12 RYHMÄ ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKE- KASVIT; OLJET JA KASVIREHU
12 RYHMÄ ÖLJYSIEMENET JA -HEDELMÄT; ERINÄISET SIEMENET JA HEDELMÄT; TEOLLISUUS- JA LÄÄKE- KASVIT; OLJET JA KASVIREHU Huomautuksia 1. Nimikkeeseen 1207 kuuluvat muun muassa palmunpähkinät ja -ytimet, puuvillansiemenet,
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotRuokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?
Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa? Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 452
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2018 YHTEYSTIEDOT Postiosoite; toimiston, varaston ja pakkaamon käyntiosoite Malmintie 307, 02580 Siuntio Tilaukset Mervi Turunen tilaus@riistasiemen.fi
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotKooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotViljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija
Viljelykierto luomussa 8.3.2018 Mustiala Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija Kylvöpäätökseen vaikuttavat tekijät Viljelykierto Peltolohkojen ominaisuudet Tukipolitiikka Eläinten rehuntarpeet
LisätiedotNurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html
Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen
LisätiedotKasvilajin nimi Växtarts namn Lajin tieteellinen nimi/ Vetenskapligt namn
Päivämäärä Dnro 30.10.2014 Evira 8356/0433/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika / Tidpunkt för ikraftträdande och giltighetstid: 30.10.2014 28.2.2015, kuitenkin enintään siihen saakka, kun luvassa mainittua
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT S.G. NIEMINEN OY Hinnat 3 Kaikki hinnat ovat verottomia ja
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotYksivuotiset seosrehukasvustot
Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti
Lisätiedot25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13
03/Nide 09 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 209 378L0387 \ 25.4.78 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 113/13 ENSIMMÄINEN KOMISSION DIREKTIIVI annettu 18 päivänä huhtikuuta 1978 viljakasvien
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotTavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi
Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto -hankkeen tuloksia Luomupäivät 16.-17.11.2016, Turku Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotMiten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011
Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotMALMGÅRD RIISTASIEMEN
MAISEMA NIITTY PÖLYTYS RIISTA PIENRIISTA MONIMUOTOISUUS PETOELÄIN VILLISIKA MALMGÅRD RIISTASIEMEN Riistasiemen- ja riistarehuluettelo 2019 YHTEYSTIEDOT Posti- ja käyntiosoite konttori, varasto ja lähettämö
Lisätiedot5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)
Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 137 5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5) 5.5.1 VIHERLANNOITUSSUUNNITELMAN PÄÄOSAT Viherlannoitusta käytetään, kun tilalla ei käytettävissä
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Lisätiedot