VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto 21.5.2012

Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2012

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto... 4 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys... 9 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö...17 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä...19 1.1.7 Ympäristötekijät...20 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...20 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...22 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen...22 1.3.2 Toiminnan rahoitus...24 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset...26 1.5 Kokonaistulot ja -menot...30 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous...31 1.6.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt...31 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus...32 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...32 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...33 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut...36 1.7 Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot...40 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely...41 2. Talousarvion toteutuminen...42 2.1 Tavoitteiden toteutuminen...42 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen...86 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen...86 2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011...167 2.2.3 Investointien toteutuminen...170 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia)...177 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta...178 3. Tilinpäätöslaskelmat...179 3.1 Vantaan kaupungin tuloslaskelma...179 3.2 Vantaan kaupungin rahoituslaskelma...180 3.3 Vantaan kaupungin tase...181 3.4 Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma...183 3.5 Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma...184 3.6 Vantaan kaupungin konsernitase...185

4. Tilinpäätöksen liitetiedot...187 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...187 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...187 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...189 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...191 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot...195 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...195 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...200 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...205 4.5 Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot...207 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot...211 5. Eriytetyt tilinpäätökset...212 5.1 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös...212 5.1.1 Toimintakertomus...212 5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...219 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...221 5.1.4 Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot...224 5.1.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset...228 5.2 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös...229 5.2.1 Toimintakertomus...229 5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...233 5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...234 5.2.4 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot...237 5.2.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset...240 5.3 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös...241 5.3.1 Toimintakertomus...241 5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...244 5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...245 5.3.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot...248 5.3.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset...250 5.4 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen...251 5.5 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset...253 5.5.1 Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat...253 5.5.2 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat...254 5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat...256 5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat...257 6. Luettelot ja selvitykset...258 6.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä...258 6.2 Luettelo tositelajeista...259 6.3 Tunnuslukujen laskentakaavat...261 7. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263

1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talous Vuonna 2011 bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia. Loppukesästä 2011 alkaneen euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä tulevia vuosia koskevat kasvuennusteet ja myös verorahoituksen kasvuennusteet laskivat olennaisesti kesken vuoden 2012 talousarvion valmistelun. Maan uusi hallitus aloitti työnsä maaliskuussa 2011 käytyjen eduskuntavaalien myötä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle 2012 631 miljoonalla eurolla. Verorahoitukseen kasvuun liittyvät epävarmuustekijät, yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun ja investointitarpeisiin, muodostavat suuren haasteen kaupungin talouden hallinnalle tulevina vuosina. Työllisyys on kunnallisveroista riippuvaisen kaupungin keskeinen menestystekijä. Vuonna 2011 lomautettujen määrä oli edellisvuotta alemmalla tasolla, mutta työttömyysaste pysyi ennallaan seudullisesti hyvin korkealla tasolla. Se oli joulukuun lopun tilanteessa 8,2 prosenttia. Vantaan kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös muodostui ylijäämäiseksi. Samalla kaupungin velkaantuminen kuitenkin jatkui, kun tulorahoituksella kyettiin kattamaan vain noin puolet nettoinvestoinneista. Kaupungin saama verorahoitus kokonaisuutena kasvoi vuonna 2011 4,1 prosenttia, vertailukelpoiset toimintamenot 5 prosenttia ja kaupungin pitkäaikainen lainamäärä 79 miljoonalla eurolla. Kaupungin vuoden 2011 poistot olivat vain noin 38 prosenttia nettoinvestoinneista. Näin ollen tilikauden tuloksen lisäksi talouden tasapainoa tulee arvioida myös investointien tulorahoitusasteen sekä velkamäärän kehityksen kautta. Tilikauden tulosta parantaa osaltaan kaupunkikonsernin sisäinen tonttikauppa, josta tuloutui kaupungin toimintatuloihin kertaluonteista myyntivoittoa noin 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Vantaa-sopimuksen mukaisia uudistuksia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuodelle 2011 asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen yhtiöittäminen valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa 1.1.2012 alkaen ja yhtiöön siirtyi kaupungilta yli 1 000 työntekijää. Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2012 sitovan tavoitteen koskien talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa. Ohjelman valmistelu on alkanut alkuvuodesta ja sitä käsitellään mm. kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kansantalouden kasvunäkymät ovat pysyneet epävarmoina tilikauden 2011 päättymisen jälkeenkin. Maailmantalouden ja euroalueen epävarmuus aiheuttaa epävarmuutta myös kaupungin verotulopohjan tulevan kehityksen suhteen. 1

Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti vuodelle 2011 sitovia tavoitteita yhteensä 38 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin kuusi, jossain määrin viisi ja ei lainkaan viisi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 11, melko hyvin kolme ja jossain määrin neljä. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä ja koulutusta sekä palvelutason ja laadun ylläpitoa. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä Marja-Vantaan toteuttamiselle. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia. Kaupunki on jatkanut kokonaisvaltaista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhteistyössä vantaalaisen elinkeinoelämän, kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaupungin panos tässä työssä on maankäytössä, liikennerakentamisessa, energian säästämisessä ja oman rakentamisen laadussa. Vuoden 2011 aikana on rakennettu seurantajärjestelmä, joka mittaa ilmastonmuutostavoitteen toteutumista. Vantaalla on perinteisesti tehty runsaasti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tätä toimintatapaa on vahvistettu uudistamalla kaupungin hyvinvointityöryhmän työtä. Kaupunkitasoiset tavoitteet on sisällytetty kattavasti toimialojen tuloskortteihin. Toiminnan kohteena ovat olleet ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen, ennaltaehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen ja etenkin lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäiseminen. Erityisesti ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamisessa on onnistuttu hyvin. Uudenlaisia toimintamalleja on etsitty myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyöprosesseja kehittämällä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista on jatkettu aktiivisesti. Tilanne on kohentunut. Siitä huolimatta vuoden 2011 lopussa oli 871 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Nuorten koulutustakuu toteutui Vantaalla hyvin. Aloituspaikkoja lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen oli laskennallisesti 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta. Elokuun 2011 lopussa ilman paikkaa oli noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin toimintavaihtoehtoja. Perusopetuksen opetusryhmäkoot olivat noin 20,8 oppilasta luokkaa kohden. Keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna 2009 23,3 oppilasta. Lukioissa opetustuntien määrä oli suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa oli 69 lasta enemmän kuin vuonna 2010. Kirjastoissa asiakaskäyntien määrät ovat kasvaneet hieman ja aukioloaikoja on lisätty. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyrittiin vähentämään erilaisilla toimenpiteillä. Niistä huolimatta joulukuussa 2011 vantaalaisia yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita oli 1 856 henkilöä, joka on noin 100 enemmän, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että myös ne, jotka jäivät työttömäksi taantuman aikana vuonna 2009, eivätkä ole onnistuneet pääsemään takaisin työelämään, ylittivät 500 päivän työttömyyden vuoden 2011 aikana. Vantaalla toimii työllisyysasioiden neuvottelukunta. Köyhyysasioiden neuvottelukunta aloitti työnsä vuonna 2011. Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin kahdeksan, melko hyvin yksi sekä jossain määrin yksi. Keskeiset rakenteelliset muutokset koskivat tilakeskusta: toimialan uudelleen organisointi hyväksyttiin ja perustettiin Vantaan Tilapalvelut Oy. Kaupungin korjausrakentamistoiminnot ulkoistettiin. Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön. Kaupungin toimintojen ja palvelujen kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite osoittautui liian haasteelliseksi. Sähköisen asioinnin kaupunkitasoista suunnitelmaa päivitettiin tehtyjen linjausten, painopisteiden ja suunnitelmien pohjalta. Työ jatkuu vuonna 2012. Selvitykset Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista sekä kaksiportaisesta seutuhallinnosta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa 2011. Valtuusto päätti, että kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi ei käynnistetä (KV 31.1.2011). 2

Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista yksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja yksi ei lainkaan. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmää toteutettiin. Tavoitteena oli myös, että sairauspoissaoloprosentti on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2010, mutta tämä tavoite ei toteutunut, vaan sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja neljä ei toteutunut lainkaan. Tavoitteeksi oli asetettu, että talousarviovuonna 2011 toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun. Tämä tavoite ei toteutunut. Myöskään talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa ei saatu tehtyä vuonna 2011, mutta vastaava tavoite on asetettu vuodelle 2012 siten, että ohjelma laaditaan kevään valtuustoseminaariin. Tavoite, jonka mukaan organisaatiouudistusten kokonaistaloudelliset vaikutukset selvitetään ennen jokaista uudistusta ja taloudellisia vaikutuksia seurataan uudistusten jälkeen, toteutui täysin. Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärän kasvun hillitsemiseksi ja toimitilatehokkuuden parantamiseksi ei valmistunut. Esitys uudeksi konsernistrategiaksi käsitellään konsernijaostossa toukokuussa 2012. 3

1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna 20.6.2011 asti Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti 20.6.2011 lähtien Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 4

Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Leena Korhonen (VIHREÄT) 5

Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä (31.12.2011) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Tilivelvolliset (31.12.2011) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja vs. Pirjo van Nues Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja va Leea Markkula-Heilamo Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 6

Vantaan kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslauta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 7

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous oli hyvässä kasvussa alkuvuonna 2011, mutta kasvu hidastui eurooppalaisen velka- ja rahoituskriisin myötä ja kääntyi loppuvuotta kohden taantumaksi erityisesti vientiteollisuuden osalta. BKT kasvoi noin 2,9 prosenttia, ansiotaso kohosi 2,8 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 4,8 prosenttia vuonna 2011. Voimakkainta palkkasumman kasvu oli rakennusalalla, muissa palveluissa ja kaupan alalla, heikointa julkisella sektorilla. Inflaatio kohosi poikkeuksellisen korkeaksi ollen 3,4 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna 2009 inflaatio oli nollassa ja vuonna 2010 1,2 prosentin tasolla. Keskimääräinen työttömyysaste aleni 7,8 prosenttiin vuonna 2011, mutta loppuvuotta kohden työttömyyden väheneminen pysähtyi. Korkotaso on pysynyt alhaisena - 3 kk:n euribor oli keskimäärin 1,4 prosentin tasolla ja 10 vuoden korko keskimäärin 3,0 prosentin tasolla vuonna 2011. Koko julkinen talous oli 1,2 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:seen ja julkinen velka lähestyi 50 prosentin rajaa vuonna 2011. Kuntien toimintamenot kasvoivat toimintatuloja nopeammin ja kuntien toimintakate heikkeni 5,2 prosenttia vuonna 2011. Kuntien verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia, valtionosuudet 3,3 prosenttia ja kuntien vuosikate heikkeni 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntien investointimenot pysyivät korkealla tasolla erityisesti suurten kaupunkien osalta ja kuntien lainakanta kasvoi 1,76 miljardia euroa vuonna 2011. Kunnilla oli velkaa yhteensä 11,2 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Kaikkiaan 22 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja 123 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi vuonna 2011. Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1 548 690 asukasta vuoden 2011 lopussa kasvaen vuoden aikana 16 380 henkilöllä. Väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu (7 310), maassamuutto (2 130) ja maahanmuutto (6 930 henkeä). Maahanmuutto oli 2 000 henkilöä suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsingin seudulla väestönlisäys oli 16 570 henkilöä, josta luonnollisen väestönkasvun osuus oli 7 100, maassamuuton 2 700 ja maahanmuuton 6 600 henkilöä. Seudulla oli vuoden alussa 1 059 300 asukasta. Uudenmaan osuus koko maan maahanmuutosta oli 42 prosenttia ja kaikesta väestönlisäyksestä 65 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin osuus koko Helsingin seudun väestönkasvusta oli 85 prosenttia. Maassamuutosta osuus oli 96 ja maahanmuutosta osuus oli 91 prosenttia. Tuotannon kasvu hiipui Helsingin seudulla kokonaan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, kasvua edellisvuoteen oli vain 0,3 prosenttia. Teollisuuden tuotanto kääntyi loppuvuodesta laskuun, ja informaatioteknologia-alan yritysten vaikeudet näkyivät myös Helsingin seudulla. Myös palveluyritysten suhdannenäkymät kääntyivät miinukselle lokakuun tilanteessa. Rakennusalan yritysten tuotanto ja henkilöstö kasvoivat kolmannella neljänneksellä, mutta suhdanneodotukset heikentyivät selvästi. Kotitalouksien arviot talouden kehityksestä ovat myös heikentyneet syksyn 2011 kuluessa. Joulukuun työttömyysaste Uudellamaalla oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli kaikkiaan 56 540, mikä on 2 460 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan työttömien osuus koko maan työttömistä oli 22 prosenttia. Uudenmaan työttömistä lomautettuna oli vuoden 2011 lopussa 2 815, nelisen sataa vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa 9 270 eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työpaikkoja oli avoinna 26 500. Helsingin seudun työttömyysaste oli myös 6,9 prosenttia. Työttömiä seudun 14 kunnassa oli kaikkiaan 49 470 ja avoimia työpaikkoja 8 760. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin keskimääräinen työttömyysaste oli 7,2. Seudun avoimista työpaikoista lähes 90 prosenttia oli näissä kunnissa, työttömistä 81 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2010 koko maassa 3,3 prosenttia, Uudellamaalla 4,0 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia. Vanhoissa rivitaloasunnoissa muutos oli koko maassa 1,8 prosenttia, Uudellamaalla 1,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia. Uudet kerrostalo- 8

asunnot kallistuivat koko maassa 4,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,4 prosenttia. Rivitaloissa nousu oli hieman suurempi. Asuntojen vuokrat kohosivat niin koko maassa kuin pääkaupunkiseudulla runsaat 2,5 prosenttia. Kasvu oli samansuuruinen arava- ja vapaarahoitteisissa asunnoissa. 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi yli 2 800 henkilöllä, maahanmuutto ennätyssuurta Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Vantaan väkiluku oli 203 001 henkilöä vuoden 2011 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2011 aikana 2 946 henkilöllä. Keväällä 2011 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2011 kasvuksi ennakoitiin 2 400 henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 600 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyikin lähes 1 400 henkilöä. Kolme neljännestä muuttovoitosta kertyi ulkomailta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaalle kertyi muuttovoittoa 300 henkilöä. Kahtena edellisenä vuotena maassamuutto oli Vantaalle tappiollista. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2011 Vantaan asukasmäärää lähes 1 100 henkilöllä - enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 100 vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2011 aikana yli sata enemmän kuin vuonna 2010, kaikkiaan yli 1 200 henkilöä, mikä on vähän enemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina 1995-2011 3 500 3 000 2 500 henkilöä 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvu on ollut viimeksi kuluneen viiden vuoden ajan laskussa ja Vantaan, Espoon ja Helsingin väestönkasvu nousussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2011 maassamuutto oli Espoossa 670 ja Helsingissä 1 560 voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2011 Espoossa se oli yli 1 400 ja Helsingissä liki 3 500 henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa 15 800 henkilöä, mikä on lähes kolme tuhatta suurempi kuin vuonna 2010. 9

Suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana lähes tuhannella henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 550 ja Myyrmäessä 470 henkilöä. Korson suuralueen väestönmuutos oli 370, Tikkurilan 260 ja Kivistön 210 henkilöä. Hakunilassa suuralueen väki väheni noin 70 henkilöllä. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Tammistossa, Kivistössä ja Ilolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi eniten Hiekkaharjun ohella Koivuhaassa, Koivukylässä Ilolassa, Koivukylässä ja Havukoskella. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 28 kaupunginosassa, eniten Hakunilassa. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin: heitä oli puolisen sataa ennustettua enemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään 30 lasta suuntaan tai toiseen. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa kolmisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä peruskouluikäisiä oli 60 ennustettua enemmän, kun taas Hakunilassa heitä oli 40 ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla hieman ennustettua suurempi. Suurin ennustevirhe oli työikäisissä: työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 660 henkilöä enemmän kuin ennustettiin, etenkin Aviapoliksen suuralueella. Vantaan äärilaidoilla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, työikäisten määrä väheni. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2012 aikana 2 220 asukkaalla. Uusi, vuosia 2013-2022 koskeva väestöennuste tehdään touko - kesäkuussa. Syksyllä 2012 tehdään myös uusi Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,2 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Lohjan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,0 ja koko Uudenmaan Ely-keskuksen alueella se oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 8 890, mikä on 390 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2011 aikana syyskuussa, jolloin heitä oli 8 140. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2011 joulukuun lopussa 2 310 henkilöä. Se on 50 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla samana koko vuoden. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 2011 heitä oli enimmillään tammikuussa, 1 160. Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 870, mikä on 170 vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. 10

Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina 1995-2011 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 työttömiä 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 15-19-vuotiaat 1995 20-24-vuotiaat 2000 2005 2010 Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2011 vuoden takaiseen nähden vähentynyt: lomautettuna oli 440 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 500. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa 1 380 eli kutakuinkin saman verran kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut viime vuoden tammikuussa, jolloin niitä oli lähes 2 900. Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot Asuntoja valmistui eniten sitten vuoden 1990, pientalojen osuus jäi alle kolmannekseen Vantaalle valmistui vuoden 2011 aikana 2 132 uutta asuntoa eli kahdeksan sataa asuntoa enemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 1990 asuntoja valmistui 2 816, mutta sen jälkeen asuntojen rakentaminen väheni: 1990-luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto oli 1 650 asuntoa ja 2000-luvulla 1 600 asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun 2 000 asunnon vuositavoitteeseen päästiin viimeksi vuosina 2003 ja 2004. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2011 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (lyhyt ja pitkä korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli 784, pari sataa enemmän kuin vuonna 2010. Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja niistä oli 149, kolmisen kymmentä vähemmän kuin vuonna 2010. Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin myös vuonna 2011, yhteensä 167. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 27 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2011 puolen sataa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös muita pientaloja rakennettiin vuonna 2011 enemmän kuin parina edeltäneenä vuotena. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä oli nyt peräti 625 asuntoa suurempi kuin edellisenä vuonna. 11

Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina 1995-2011 2 250 2 000 1 750 Kerrostalot Pientalot asuntojen lkm 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2012 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja selvästi vähemmän kuin vuonna 2011, kuitenkin enemmän kuin vuonna 2010. Kolme viidennestä rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Koivukylä -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Myös muu kuin asuinrakentaminen piristyi Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni Vantaalla vuoden 2009 aikana 4 580 työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä edellisen kerran väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2010 aikana ja 2011 aikana työpaikkamäärä on jälleen kasvanut entiseen malliin (Tilastokeskus: työvoimatutkimus). 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain 71 000 k-m 2 eli peräti 250 000 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Lähes kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan kerrosalasta valmistui kuudennes. 12

Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina 1995-2011 350 000 300 000 250 000 Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m 2 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (87%) tehtiin uudisrakennuksiin. Lähes puolet vuonna 2011 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin ja neljännes varastorakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta samansuuruinen kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 835,6 miljoonaa euroa vuonna 2011. Verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvio ylittyi verotulojen osalta 7,6 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 710,2 miljoonaa euroa vuonna 2011; 1,9 prosentin kasvu vuoden 2010 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa kuntien vuoden 2011 tulovero kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 669,6 miljoonaa euroa; noin neljän prosentin kasvu edellisvuoden vastaaviin tilityksiin verrattuna. Vuoden 2011 aikana valtio oikaisi kahteen otteeseen kuntien jako-osuutta ansio- ja pääomaverotuloista verovuosilta 2010 ja 2011 pienemmäksi; ensin heinäkuussa verovuoden 2010 ja elokuussa 2011 tilitysten osalta ja vielä uudelleen marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen yhteydessä vuoden 2010 verotuksen valmistuttua ja joulukuussa verovuoden 2011 osalta. Kaupungin osuus kunnallisverosta oli vuodelta 2010 noin 0,044036 ja vuodelta 2011 noin 0,043661. Väestönkasvu hieman kasvattaa osuutta ja kaupungin tuloveroprosentin pysyminen ennallaan koko maan kuntien tuloveroprosentin keskiarvon noustessa laskee kaupungin jako-osuutta. Ansiotulojen kasvu Vantaalla oli koko maan tasoa vuonna 2010 (ennakkotiedoista poiketen) ja ennakkotilastot vuoden 2011 ansiotuloista valmistuvat loppukeväästä 2012. Verovuodelta 2009 kunnallisveron tilityksiä (jälkiverot) kertyi noin 21,4 miljoonaa euroa ja marraskuun ns. maksuunpanotilitys (veronpalautukset kuntalaisille) verovuodelta 2010 oli -57,2 miljoonaa euroa. Kaupunki sai yhteisöveroja 65,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 35,6 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Talousarvio ylittyi yhteisöveron osalta 10,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin jako-osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2011 oli 0,040597 ja vuonna 2010 jako-osuus oli 0,034777. Vuoden 2011 kaupungin jako-osuus laskettiin verovuosien 2008 ja 2009 laskennallisten osuuksien keskiarvona. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus pysyi 0,3199:ssä vuonna 2011. Kuntien yhteisöverot kasvoivat 18,1 prosenttia vuonna 2011. 13

Taulukko. Kaupungin verotulot vuonna 2011 1000 euroa AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot 828 000 0 828 000 835 600 7 600 Kunnan tulovero 711 000 0 711 000 710 169-831 Osuus yhteisöveron tuotosta 55 000 0 55 000 65 575 10 575 Kiinteistövero 62 000 0 62 000 59 856-2 144 Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupunki sai kiinteistöveroja yhteensä 59,9 miljoonaa euroa vuonna 2011; noin prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuonna 2011. Maksuunpanon mukaisesta kiinteistöverosta - 61,1 miljoonaa euroa vuonna 2011 - noin 80 prosenttia kertyi yleisen kiinteistöveroprosentin piirissä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista, 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja noin prosentti rakentamattomista, korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Kiinteistöveroa pienentävät oikaisut alkuvuodesta 2011 alensivat myös koko vuoden kertymää maksuunpanoa vähäisemmäksi. Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa Muutos-% 2006 18,50 3 082,4 6,0 2007 18,50 3 336,3 8,2 2008 18,50 3 591,6 7,7 2009 18,50 3 656,7 1,8 2010 19,00 3 730,0 2,0 2011* 19,00 * Vuoden 2011 verotus valmistuu syksyllä 2012 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit 2010 Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 14

Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 136,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 136,9 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia -0,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei saanut hakemaansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM 30.12.2010) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 135,2 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2011 valtiovarainministeriö tarkensi peruspalvelujen valtionosuuspäätöstä (VM 25.11.2011) perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vähentämällä kaikilta kunnilta 0,22 euroa asukasta kohden; vaikutus Vantaalla oli -43 480 euroa. Toisaalta valtiovarainministeriö lisäsi (VM 25.11.2011) kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 8,42 eurolla asukasta kohden liittyen Tehyn työmarkkinasopimukseen 2007; vaikutus Vantaalla 1 664 095 euroa vuonna 2011. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveystoimen sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näistä vähennetään kunnan rahoitusosuus sekä lisätään asukaskohtaiset yleinen osa ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Vähennykset liittyvät muun muassa kuntien tietotekniikan kehittämisen rahoittamiseen ja työmarkkinatukiuudistukseen vuonna 2006. Lisäykset ovat lähinnä verovähennysten korotusten kompensaatioita vuosilta 2010 ja 2011. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa vuonna 2011 (-62,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Opetus- ja kulttuuritointa varten ml. ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen opetuksen opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäinen päätös (OKM 31.12.2010) oli kokonaisrahoitukseltaan -0,4 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2011 ministeriön tekemä tarkistuspäätös oli kokonaisrahoitukseltaan -0,3 miljoonaa euroa ja sisälsi 127 507 euron oikaisun, joka maksetaan kaupungille helmikuussa 2012 mutta kirjataan vuoden 2011 tuloksi. Oikaisu liittyy lähinnä ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän tarkistumiseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 34,11 ja ylläpitäjärahoituksen (lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus) valtionosuusprosentti oli 41,89 vuonna 2011. Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2011 1000 euroa Talousarvio AlkuperäinenTalousarvio- muutokset jälkeen Toteutuma muutosten talousarvio Poikkeama Valtionosuudet 133 000 0 133 000 136 577 3 577 Peruspalvelujen valtionosuus 136 855 136 855 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -278-278 Muut valtionosuudet 0 0 VM:n 31.12.2010 peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta päätöksestä on vähennetty elatustuen takaisinperinnän palautus 1.361.712 euroa, huomioitu VM:n 25.11.2011 päätös perusopetuksen aloittamiseen liittyvä vähennys -0,22 euroa/asukas (-43.480 euroa), huomioitu VM:N 25.11.2011 päätös Tehyn 2007 työmarkkinasopimukseen liittyvä +8,42 euroa/asukas lisäys (+1.664.095 euroa). OKM 29.12.2011 päätöksen mukainen 127.597 euron oikaisu on huomioitu vuoden 2011 valtionosuuksissa. 15

Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion 15.11.2010. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat 31.1.2011. Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio päätyi -29,6 miljoonan euron tulokseen sekä yhteensä 210,3 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion mukaan nettoinvestoinneista olisi kyetty rahoittamaan tulorahoituksella ainoastaan viidennes. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2011 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2011 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -41,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös päätyy 13,3 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on tasoltaan syksyn 2011 aikana raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Esimerkiksi korkokulujen alittuminen ja verorahoituksen ylittyminen on vuoden 2011 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupunkitason talousarviovertailussa tulee ottaa huomioon Kehä III:n perusparannuksesta käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 14,6 miljoonaa euroa (budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen alkamista). Vuoden aikana käyttötalousmenoihin kirjatut kustannukset siirretään tilinpäätösvaiheessa taseeseen, jolloin käyttötalouden toteumat nollautuvat. Toimintatuloja hankkeesta ei kirjaudu. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Käyttötalouden suurimpia poikkeamia vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden olivat kaupunkitasolla (Kehä III:n talousarviovaikutukset eliminoitu): - Toimintatulojen ylittyminen 16,7 miljoonalla eurolla (josta VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien myyntivoitto muodosti 10,9 miljoonaa euroa) - Korkokulujen alittuminen 11,1 miljoonalla eurolla - Toimintakulujen alittuminen 10,2 miljoonalla eurolla - Verotulojen ylittyminen 7,6 miljoonalla eurolla - Valtionosuustulojen ylittyminen 3,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatulot olivat 330,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintatulot olivat 347,1 miljoonaa euroa eli 16,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota korkeammat. Toimintatulojen ylittyminen johtui ennen kaikkea VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien 10,9 miljoonan euron kertaluonteisesta myyntivoitosta. Lisäksi useiden toimialojen toteutuneet toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion ja osittain myös toimintatuloennusteet. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1267,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1257,4 miljoonaa euroa. Toimintakulujen toteumaprosentti oli näin ollen 99,2 prosenttia. Vuoden 2011 toimintakulut toteutuivat kaupunkitason ennusteiden mukaisella tasolla, kun otetaan huomioon 1.1.2012 voimaan tulleen KVTES:in poikkeukselliset tilinpäätöksen lomapalkkajaksotusta korottaneet vaikutukset, joita ei ollut sopimuksen syntymisajankohdasta johtuen mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa tai edes vuotta 2011 koskeneissa ennusteissa. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2011 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2011 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,9 prosenttia, yhteisöveron toteuma 119,2 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 96,5 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 102,7 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä ylitti talousarvion 11,2 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2011 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui suurilta osin talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. poikkeuksellisen alhaisena edelleen pysyneen korkotason johdosta. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuoden 2011 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. 16