VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2013

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VANTAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN TASE VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITASE

4 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset VANTAAN TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ LUETTELO TOSITELAJEISTA TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Talouden vaikeat ajat ovat koetelleet koko Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden aikana taantumaksi muuttunut taloustilanne heikentää niin valtion kuin kuntienkin verotulopohjaa, ja lisää kasvavan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Eikä helpotusta ole luvassa: lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä suuria parannuksia. Vuonna 2012 hallitus päätti tasapainottaa julkista taloutta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Toimenpide pienensi valtionosuuksia ympäri maan, Vantaalla yli 20 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kaupungin verotulot kasvoivat arvioitua vähemmän: talousarvion verotuloarvio alittui lähes 11 miljoonalla eurolla. Vantaalla yhteisöveron jako-osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja sama kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Tästä huolimatta verotulot ja valtionosuudet yhteensä jäivät viime vuonna neljä miljoonaa euroa alle talousarvion. Vantaan kaupungin nettoinvestoinnit olivat lähes 160 miljoonaa euroa vuonna Näistä omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonalla eurolla. Vaikka kasvu oli talousarvion mukainen, tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Valtuuston päättämän sitovan tavoitteen pohjalta kaupungille valmisteltiin kevään aikana talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO). Sen tavoitteena on menojen kasvua hillitsemällä ja investointien tasoa alentamalla saada kaupungin velan määrän kasvu pysäytettyä taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kesäkuussa. Vuodelle 2013 laadittu talousarvio perustuu ohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sitoutui talouden tasapainottamiseen ja velan kasvun pysäyttämiseen. Viime vuoden aikana opin huomaamaan, että Vantaan ammattitaitoinen virkakunta pystyy viemään myös vaikeat päätökset täytäntöön hyvinvointivaltion rakenteita vahingoittamatta, jos poliittista tahtoa siihen riittää. Tasapainoinen talous on myös palvelujen kehittämisen edellytys. 1

6 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta asti Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne asti Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Peura Sirpa lähtien Porthén Jari Puha Seija Sandell Annukka lähtien Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde 2

7 Vihreä liitto Alén Sini Huhta Jaana lähtien Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi asti Pajunen Sirpa Saarivuo Maria asti Valtanen Hanna lähtien Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut asti Ryhänen Riitta Wallenius Arja lähtien Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Seija Puha (KOK) 3

8 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren 4

9 Vantaan kaupungin organisaatio

10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui taantumaan syksyllä 2012 kolmatta vuotta jatkuneen euroalueen finanssi- ja pankkikriisin seurauksena. Euroopan taloustaantuma heijastui erityisesti vientiteollisuuteen ja teollisuuden tuotanto jopa laski viime vuonna. Myös rakentamisen näkymät ja työllisyys heikkenivät voimakkaasti. BKT:n kasvu pysähtyi ja saattoi ennakkotietojen valossa hieman laskea vuonna Työvoimahallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste oli koko maassa 10,7 prosenttia vuoden lopussa. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi henkilöllä. Kuluttajahinnat kohosivat noin 3 prosenttia, ansiotaso 3,4 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 3,7 prosenttia vuonna Euroalueen talouskriisi on pitänyt valtion ja kuntienkin velkojen korkotason alhaisena ja Suomen AAA-luottoluokitus marginaalit kohtuullisena. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on kohottamassa myös uusien lainojen marginaaleja. 3 kk:n euribor oli keskimäärin 0,6 prosenttia ja uusien luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna Valtion velka oli 46 prosenttia ja koko julkisyhteisöjen velka 53,6 prosenttia BKT:stä vuoden 2012 lopussa. Ennakkotietojen mukaan kuntien talous heikkeni dramaattisesti tuloksen painuessa miinukselle vuonna Kuntien toimintakate heikkeni 6,2 prosenttia verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvaessa yhteensä vain 2,5 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa ja velkaa oli yhteensä 12,3 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Kunnilla oli velkaa euroa asukasta kohden laskettuna. Vuosikate oli negatiivinen 63 kunnalla ja vuosikate oli poistoja pienempi 220 kunnalla. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla myös vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Ennakkotietojen mukaan Uudenmaan väkiluku oli noin asukasta vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi henkeä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun vuosikasvu 2000-luvulla. Espoon ja Helsingin osuus kasvusta oli henkeä eli lähes kolme neljäsosaa. Vantaan väkiluku kasvoi vain puolet Espoon kasvusta. Suhteellisesti nopeimmin kasvia kuntia olivat Järvenpää, Mäntsälä ja Espoo. Väkiluku supistui yhdeksässä kunnassa: Hangossa, Karjalohjalla, Karkkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä, Inkoossa, Raaseporissa, Loviisassa ja Keravalla. Uudenmaan työllisyyskehitys oli vuonna 2012 kaksijakoinen. Vielä alkuvuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset merkit suhdanteiden heikkenemisestä tulivat kesän kynnyksellä. Vuoden 2012 lopussa työttömiä oli jo yli enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, kaikkiaan työttömiä oli Työttömyysaste nousi 6,9 prosentista 7,5 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kasvoi suhteellisesti vähemmän ja pitkäaikaistyöttömyys suhteellisesti enemmän kuin yleinen työttömyys vuonna Joulukuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli noin 8 600, se oli noin 650 vähemmän kuin joulukuussa Alkukesällä talousnäkymät synkkenivät koko Euroopassa. Euroopan keskuspankki reagoi tilanteeseen ja lupasi tarvittaessa ostaa rajoituksetta kriisimaiden lyhytaikaisia velkakirjoja. Pitkälti tämä lupaus rauhoitti rahamarkkinat loppuvuodeksi 2012, ja euroalueen akuuttivelkakriisi hellitti. Kriisimaat Espanja ja Italia saivat lainaa selvästi aiempaa alhaisemmalla korolla, ja pörssikurssit nousivat Euroopassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalitalouden kehitys oli kuitenkin vielä heikkoa niin Euroopassa, Suomessa kuin Uudellamaallakin. Ennakkoarvion mukaan Uudenmaan alueen BKT kasvoi noin puoli prosenttia vuonna 2012, koko maan kasvu jäi nollaan. Talouden taantuma heijastui myös Helsingin seudun yritysten suhdannekuvaan ja näkymiin heikentävästi. Heikointa yritysten liikevaihdon kehitys oli teollisuudessa, jossa kolmannella vuosineljänneksellä kehitys oli lähes viisi prosenttia miinuksella. Toisaalta kasvua oli yksityisten palvelujen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kaupan ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olivat laskussa syksyllä Henkilöstömäärä kasvoi hieman rakentamisessa ja laski voimakkaasti teollisuudessa. Rakentamisen näkymät heikentyivät voimakkaasti loppuvuotta kohden myös Helsingin seudulla. Taantumasta huolimatta yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden aikana. 6

11 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi ennustetun mukaisesti, maahanmuutto edelleen vilkasta Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä. Keväällä 2012 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2012 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 800 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyi hieman vähemmän, 760 henkilöä. Maassamuutto oli runsas 300 henkilöä tappiollista, mutta ulkomailta Vantaalle muuttoja oli enemmän kuin mitä Vantaalta muutettiin ulkomaille. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus oli vielä hieman suurempaa kuin edellisenä ennätysvuonna 2011, jolloin muuttovoittoa ulkomailta kertyi lähes henkilön verran. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja liki puolitoista sataa vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin ennustettiin, kaikkiaan runsas henkilöä. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi ja vuonna 2011 maassamuutto olikin Espoossa 670 henkilöä voitollinen. Vuonna 2012 maassamuuton muuttovoitto kuitenkin hieman kaventui. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2012 maassamuutosta kertyi Helsingissä muuttovoittoa peräti henkilöä. Myös Helsingin seudun kehyskunnissa maassamuuton muuttovoitto kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Nettosiirtolaisuus on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2012 Espoossa se oli ja Helsingissä henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kehyskunnissa siirtolaisuudesta kertyvä muuttovoitto kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä henkilöä. Koko maassa nettosiirtolaisuus oli henkilöä, mikä on toista tuhatta suurempi kuin vuonna Helsingin seudun kuntien osuus koko maan nettosiirtolaisuudesta oli hieman alle puolet. Suurin väestönlisäys kertyi Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Tikkurilan suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 700 henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 380 ja Aviapoliksessa 270 henkilöä. Muilla suuralueilla alueella asuvan väestön määrä kasvoi tasatahtia, noin 180 henkilöllä. 7

12 Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Koivukylässä, Simonkylässä ja Viertolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto, Tikkurilassa Simonkylä, Koivukylässä Koivukylän kaupunginosassa, Korsossa Nikinmäki ja Hakunilassa Kuninkaanmäki. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 23 kaupunginosassa, eniten Jokiniemessä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten lukumäärä muuttui koko kaupungissa pääosin ennustetun mukaisesti, heitä oli vain puolisen sataa ennustettua vähemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään puolen sataa lasta suuntaan tai toiseen: Korsossa ja Hakunilassa alle kouluikäisiä oli ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa nelisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä oli ennustettu määrä, Tikkurilassa ennustettua enemmän, mutta Aviapoliksessa ja Kivistössä ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli kaikilla suuralueilla lähes ennustetun suuruista. Hakunilassa heitä oli hieman ennustettua enemmän ja vastaavasti Tikkurilassa hieman vähemmän. Työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 80 henkilöä enemmän kuin ennustettiin. Kivistössä ja Koivukylässä kasvu oli ennustettua pienempää. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2013 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään alkuvuodesta ja sitä tarkennetaan touko-kesäkuussa. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Vieraskielisen väestön ennuste Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2009 ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on kuitenkin ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Vuodenvaihteessa 2011/2012 ennustevirhe koko seudulla oli jo Niinpä ennuste päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja ennusteen muuttovoitto-oletuksia kasvatettiin. Nyt seudulla ennustetaan asuvan vuonna 2030 lähes vieraskielistä tai taustaltaan ulkomaalaista henkilöä, edellistä ennustetta enemmän. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin henkilöstä noin henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestöryhmän osuus koko Vantaan väestöstä kohoaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin. Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla vuoteen 2040 Työttömien määrä kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia, mikä oli Karjalohjan ohella korkein lukema Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,7 ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 7,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 9 660, mikä on 780 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2012 aikana huhtikuussa, jolloin heitä oli noin Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2012 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 325 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuonna 2012 oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin heitä oli lähes Sen jälkeen määrä on pienentynyt niin, että heitä oli joulukuun lopussa 914, mikä on vain 40 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. 8

13 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2012 vuoden takaiseen nähden lisääntynyt: lomautettuna oli 550 vantaalaista, satakunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa vajaa 2 000, mikä on 700 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli viime vuonna tammikuussa, jolloin niitä oli yli Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Valmistuneiden asuntojen määrä väheni kolmanneksella Vantaalle valmistui vuoden 2012 aikana uutta asuntoa eli liki kahdeksan sataa asuntoa vähemmän kuin vuonna luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto on ollut asuntoa ja luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen on luvulla päästy vain vuosina 2003, 2004 ja Uusista asunnoista 62 prosenttia rakennettiin kerrostaloihin, 19 prosenttia omakotitaloihin, 7 prosenttia muihin erillisiin pientaloasuntoihin (paritalot ja kytketyt pientalot) ja 12 prosenttia rivitaloihin. Pientaloasuntojen, so. omakotitalojen, muiden erillisten pientaloasuntojen ja rivitaloasuntojen osuus uudisrakentamisesta oli 38 prosenttia. Omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt siitä, mitä se on ollut 2000-luvun alkuvuosina. Kerrostaloasuntojen rakentaminen vaihtelee vuosittain eniten, esim. vuonna 2012 niitä valmistui noin 700 vähemmän kuin vuonna Rivitaloasuntojen rakentaminen on viime vuosina ollut vähäisempää kuin 2000-luvun alkuvuosina. Asuntorakentamisen painopiste vuonna 2012 oli Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla, joille kaikista uusista asunnoista valmistui lähes kolme viidesosaa. Valtion tuella pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2012 valmistuneista asunnoista oli 363, yli neljä sataa vähemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 86, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin vuonna 2011 yhteensä 93. 9

14 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2013 aikana Vantaalle asuntoja valmistunee vain hieman viime vuotta enemmän, kpl. Asunnoista kerrostalojen osuus on arviolta 1 050, omakotitalojen 230, kytkettyjen pientalojen 90 ja rivitaloasuntojen 180. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Aviapolis -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Toimitilakerrosalaa rakennettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin Vantaalla työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta, jolloin kaupungin työpaikkamäärä väheni, keskimäärin työpaikalla vuosittain. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla kasvoi edelleen, mutta vuoden 2012 aikana edellisen vuoden kasvu hävisi niin, että työpaikkoja oli vuodenvaihteessa 2012/2013 vain hieman enemmän kuin vuoden 2010 lopulla luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli selvästi vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 kerrosalaa valmistui vain hieman enemmän ( k-m 2 ) kuin vuonna Se on k-m 2 vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2012 valmistuneesta toimitilakerrosalasta kaksi viidesosaa rakennettiin Tikkurilan suuralueelle ja kolmasosa Aviapoliksen suuralueelle. Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (95 %) tehtiin uudisrakennuksiin. Siitä kaksi viidesosaa valmistui varastorakennuksiin, viidesosa liike- ja toimistorakennuksiin ja niin ikään viidesosa teollisuusrakennuksiin. Kuluvana vuonna 2013 muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta hieman pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri 10

15 Kuvio. Vantaalle vuosina valmistunut muu kuin asuinkerrosala Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Talousarvio alittui verotulojen osalta 10,9 miljoonalla eurolla. Alitusta oli kaikkien verolajien osalta. Kunnallisveroja kaupunki sai 739,1 miljoonaa euroa; 4,1 prosentin kasvu vuoden 2011 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa vastaava muutos oli 3,8 prosenttia. Verovuoden 2012 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 690,2 miljoonaa euroa; 3,2 prosentin kasvu verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoihin verrattuna. Vuoden 2012 lopussa valtio alensi verovuodelta 2012 kuntaryhmän osuuden 62,41 prosenttiin ja Vantaan kuntakohtainen jako-osuus nousi 0,04398:aan; oikaisuna muutokset kompensoivat toisensa. Marraskuun maksuunpanotilitys, eli veropalautukset vuodelta 2011, olivat koko maassakin ennakoitua suuremmat ja marraskuun verotilitys oli Vantaalla yhteensä -4,7 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2011 kaupunki sai tuloverotilityksiä yhteensä 25,4 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2010 jälkiveroina 24,2 miljoonaa euroa. Vantaan tuloveroprosentti on 19,00 ja kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo oli 19,25 vuonna Kunnallisveroja kertyi 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Yhteisöveroja kaupunki sai 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2012, 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Koko maassa vastaava vähennys kuntien yhteisöverojen osalta oli 27,4 prosenttia. Kaupungin jakoosuus kuntien yhteisöverosta oli 0,04606 ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 0, Kaupungin jakoosuuden kasvu selittää koko maata pienemmän verotulovähennyksen viime vuonna. Kunnat saivat 28,34 prosenttia koko maassa kertyneistä yhteisöveroista vuonna Vuoden 2012 yhteisöverokertymää pienensi poikkeuksellisen suuri verovuosia koskeva palautus veronmaksajalle. Myös talouden taantuma pienensi verovuoden 2012 yhteisöveroennakoita loppuvuodesta. Yhteisöveroja kertyi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Kiinteistöveroja kaupunki sai 61,7 miljoonaa euroa vuonna 2012, 3,1 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Kasvu johtui verotusarvojen kasvusta. Kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvot kasvoivat yhteensä yli 4 prosenttia vuonna 2012 ja kiinteistöveroja pantiin maksuun hieman yli 63 miljoonaa euroa. Maksuunpannusta kiinteistöverosta lähes 80 prosenttia kertyy yleisen kiinteistöveron alaisista kiinteistöistä ja rakennuksista, noin 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja yksi prosentti rakentamattomista korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Alkuvuoden kiinteistöveroihin tehtiin vähentävä oikaisu. Kiinteistöveroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. 11

16 Taulukko: Kaupungin verotulot vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko: Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2, , ,3 5,2 2012* 19,00 * Vuoden 2012 verotus valmistuu syksyllä 2013 Muutos-% Taulukko: Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 148,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, 8,5 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 148 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 0,2 miljoonaa euroa. Talousarvio 2012 ylittyi valtionosuuksien osalta 7,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta 145,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta alensi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Valtiovarainministeriön päätös (VM ) valtionosuuden lisäämisestä maakuntaliittojen tehtävämuutoksen johdosta lisäsi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Vuoden 2011 lopussa kunnille maksettu valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen on ohjeen mukaan kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vantaalla tämä osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näitä laskennallisia kustannuksia Vantaalle kertyi yhteensä 773 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus oli 600 miljoonaa euroa (3 001,5 euroa/asukas) vuonna Valtionosuuksiin lisätään yleinen osa sekä niihin tehtävät vähennykset ja lisäykset, jotka olivat Vantaalla yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 elatustukeen liittyvä lisäys pois lukien. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -58,5 miljoonaa euroa Vantaalla vuonna 2012 (vuonna ,3 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron poisto tasauslaskelmasta pienensi Vantaan tasausta noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna

17 Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kaupunki sai Opetushallituksen ennakkolaskelman (OPM ) mukaan -0,5 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2012 Opetushallituksen tekemä tarkistuspäätös oli 0,2 miljoonaa euroa ja näin ollen päätökseen sisältyi 0,7 miljoonan euron oikaisuerä. Suurimmat lisäävät oikaisuerät liittyivät perusopetuksen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja lukiokoulutukseen. Talousarviota valmisteltaessa Kuntaliiton ennakkoarvio kuntien rahoitusosuudesta OKM:n valtionosuuteen oli -375 euroa/asukas, josta se aleni -364,6 euroon lopullisessa päätöksessä. Myös oppilasmäärät ja yksikköhinnat tarkentuvat OKM:n lopulliseen valtionosuuspäätökseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 31,42 ja opetus- ja kulttuuritoimen (ylläpitäjärahoitus) valtionosuusprosentti 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko: Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen 189 Muut valtionosuudet 0 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. 13

18 Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1 341,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat miljoonaa euroa. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,1 prosenttia. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2012 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2012 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,6 prosenttia, yhteisöveron toteuma 89,3 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 97,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 105,1 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2012 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. edelleen poikkeuksellisen alhaisena pysyneen korkotason johdosta sekä 1,4 miljoonalla eurolla ylittyneistä korkotuotoista. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat loppuvuoden 2012 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Kaupungin toteutuneet poistot vuonna 2012 olivat 68,4 miljoonaa euroa joka oli 99,2 prosenttia talousarvioon nähden. Poistojen määrä on alhainen 166,7 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon nähden. Kaupunginhallitus päätti muuttaa suunnitelman mukaisten poistojen perusteita alkaen. Poistoaikojen muutos kasvattaa taloussuunnitelmakaudella merkittävästi poistojen tasoa suhteessa investointien omahankintamenoihin. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 64,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi -3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos sisältää kertaluonteisena eränä kaupungin omistamien vuokraasuntojen myyntivoiton 6,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 13,6 miljoonaa euroa, menot 190,5 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 176,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja tiettyjen talousarvion sitovuustasojen osalta yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toteutuneet investointien bruttomenot olivat 166,7 miljoonaa euroa, joista Kehäradan osuus on 44,5 miljoonaa euroa ja Kehä III:n osuus 1,9 miljoonaa euroa. Investointiosan tuloja toteutui 14,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 investointiosan netto oli yhteensä 152,6 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat julkisen käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Liikennealueiden investointien alittuminen 11 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 10,5 miljoonalla eurolla - Kiinteän omaisuuden ostojen alittuminen 6,8 miljoonalla eurolla Talousarvion 2012 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 95 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2012 hieman talousarviota paremmin ja nettoinvestoinnit 24,3 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla. Kaupungin lainamäärää kasvatettiin vuoden 2012 aikana talousarvion mukaisesti 95 miljoonalla eurolla. Ilman vuokra-asuntojen 6,7 miljoonan euron myyntivoittoa olisi lainamäärää jouduttu kasvattamaan yli 100 miljoonalla eurolla kassatilanteen pitämiseksi vastaavalla tasolla. 14

19 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Palkkamenot olivat vuoden aikana yhteensä noin 359 miljoonaa euroa ja palkkasumma kasvoi viime vuoden vertailupalkkasummasta (eliminoitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus) noin 3,6 prosenttia. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kunta 10 eli henkilöstökysely toteutettiin syksyllä. Vantaan kaupungin tulokset olivat pysyneet hyvinä. Vantaan vahvuuksina nousi esiin sosiaalinen pääoma, tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen sekä täydennyskoulutuksen riittävyys. Kehittämistä kaipaavat tulos- ja kehityskeskustelujen laatu, vaikutusmahdollisuudet muutoksissa ja nouseva trendi uhka- ja väkivaltatilanteissa. Tulosalueiden johtamisjärjestelmien arvioinneista puolella arviointi on tehty tai työn alla ja loput toteutuvat kevään 2013 aikana. Vuoden aikana kehitettiin systemaattista esimiesvalmennuspolkua: uudet esimiehet (kutsukoulutus kaikille), johtamistarjotin (ajankohtaisia aihioita), uusi TVO:ta tukeva esimiesvalmennus (jo tehtävissä toimiville esimiehille), Johtamisen erikoisammattitutkinto päälliköille ja ylimmän johdon valmennukset. Sairauspoissaolot vähenivät 0,3 prosentilla mikä oli hieno saavutus. Watti 1 (päättyi keväällä 2012) ja 2 (alkoi keväällä 2012) hyvinvointihankkeissa oli yhteensä noin kaupungin työntekijää. Heille tehtiin kuntotestaukset, tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon tai tehokuntoutukseen ja työyhteisöjen terveysjohtamiseen panostaminen. Erityisesti Watti 2-hankkeen tulokset tulevat olemaan hyviä. Järjestelmien kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Lisäksi toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Lisäksi toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. 15

20 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka odotetaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden riskit painottuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 Suomen vuoden BKT:n ennustetaan supistuvan 0,1 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään. Joulukuussa 2012 Vantaan työttömyysaste oli 8,9 %, kun se vuoden 2011 joulukuussa oli 8,2 %. Työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen. Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukyky varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoitotehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään haastaviin markkinaolosuhteisiin nähden kohtuullisilla ehdoilla. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 16

21 Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin vuonna Vakuutukset tullaan kilpailuttamaan vuonna Vuonna 2010 Vantaan kaupunki kilpailutti osuudelleen Kehärataprojektissa toissijaisen asennus- ja rakennustyövakuutuksen, jonka kattavuutta päivitetään vuosittain projektin edetessä. Kaupungilla ja sen liikelaitoksilla on ajantasainen ja kattava vakuutusturva sekä vakuutusyhtiön tarjoamat riskienhallinta- ja vahinkojen torjuntapalvelut. Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vakuutuksia, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta. Vahinkorahaston säännöt päivitettiin vuonna Häiriötilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu Sähkönjakelussa mahdollisesti tapahtuvat häiriöt ovat merkittävä riski kaupungin asukkailleen tarjoamien palvelujen jatkuvuudelle. Vantaan Energia Oy:n kanssa on tiivistetty yhteistyötä ja sovittu käytännöistä, joilla varmistetaan sähkön saatavuuden palauttaminen häiriötilanteissa kaikkein tärkeimpiin kohteisiin mahdollisimman nopeasti. Kaupungin ja Vantaan Energian yhteistä tiedottamista sähkönjakelun häiriöiden alueellisista vaikutuksista ja ajallisesta kestosta on tehostettu. Koska lähes kaikki kaupungin toiminnot ovat hyvin riippuvaisia sähkön saatavuudesta, varavoiman käyttöönoton mahdollisuuksia tutkitaan jatkossa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kriittisissä palvelupisteissä sekä hoitolaitoksissa. Kaupunki on käynnistämässä usean vuoden kestävää ohjelmaa varavoiman saatavuuden lisäämiseksi. Kaupungin palvelutuotannon jatkuvuudelle merkittävä riski on tietojärjestelmien ja tietoliikenteen häiriöt. Häiriötilanteissa tärkeintä on varmistaa, että kaupungilla on käytössään ko. palveluja tuottavien yritysten varajärjestelmät. Tietohallinnon tulosalue testaa yhteistyössä kaupungin merkittävimpien ICT-palveluja tuottavien yritysten kanssa näiden kykyä toimia myös häiriötilanteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulujen ja varhaiskasvatuksen palvelujen laadulle merkittävä riski on puhtaan veden saatavuus. Kaupunki on edellyttänyt vesihuollosta Vantaalla vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän huolehtivan omilla valmiussuunnitelmillaan ja muilla varautumisjärjestelyillä vedenjakelun häiriöiden ennalta ehkäisemisestä sekä häiriötilanteissa vedenjakelun mahdollisimman pikaisesta palauttamisesta. Kaupunki hankkii sekä palveluja että palvelutuotannolle tärkeitä materiaaleja yrityksiltä. Kaupungin hankintasäännöissä edellytetään, että hankintasopimuksia tehtäessä varmistetaan yrityksen kyky huolehtia sopimusten edellyttämien palveluiden tai tavaroiden toimittamisesta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kaupunki varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiuslain ja valtion viranomaisten mahdollisten ohjeiden mukaisesti pitämällä kaupunginvalmiussuunnitelmat ajan tasalla sekä huolehtimalla muista kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen varautumisjärjestelyistä. 17

22 1.1.7 Ympäristötekijät Ympäristötilinpito toteutettiin Vantaalla nyt kuudetta kertaa. Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Ympäristöasioista laaditaan kaupungissa erillinen kestävän kehityksen raportti. Ympäristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi ympäristölupamaksut, mahdollisesta ympäristötoiminnasta saadut myyntitulot ja ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Vuonna 2012 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Vantaalla lähes kaikki ympäristötuotot tulivat vuonna 2012 jätehuollon myyntituloista. Ympäristötuottoja kertyi 1,0 euroa asukasta kohden. Ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös jäte-, sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Vuonna 2012 ympäristökuluja ja ympäristöinvestointien poistoja kaupungille kertyi 21,3 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Suurin ympäristökustannuserä oli muut ympäristönsuojelutoimenpiteet. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 103,6 euroa. Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista. Vuonna 2012 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 5,5 miljoonaa euroa ja ne muodostivat 3,3 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Suurimmat ympäristöinvestoinnit tehtiin maaperän- ja pohjaveden suojeluun sekä melun- ja tärinän torjuntaan. Asukasta kohti ympäristöinvestointeihin käytettiin 26,8 euroa. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hyvän johtamis- ja hallintotavan puitteet muodostuvat johtosäännöillä, taloussäännöillä ja hallintosäännöillä tehdyistä organisaatioratkaisuista sekä johtamisessa tehdystä töiden järjestämisestä. Toimialojen riskien ja uhkien arvioinnin osa-alueet ovat riskien tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskeihin vastaaminen. Tärkeimpiin ja vaikutuksiltaan merkittävimpiin toimintoihin ja prosesseihin sisältyy lainsäädäntöön sekä kaupungin sisäisiin ohjeisiin liittyviä arviointeja ja niihin liittyviä ennakoivia, todentavia ja varmentavia toimenpiteitä. Toimialoilla riskien hallinta on integroitu osaksi päivittäisen johtamisen, hallinnon ja toiminnan prosesseja. Tarvittavat riskien hallintaan pyrkivät ratkaisut tehdään kunkin päätöksenteon ja toiminnan organisoinnin sekä tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Tietojärjestelmien osalta riskien hallinta ja jatkuvuussuunnittelu on toteutettu tietohallinnon palvelukeskuksen johdolla. Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten sisäistä valvontaa täydentävät sisäisen tarkastuksen tarkastushavainnot, jotka käsitellään johtoryhmissä. Pääosin riskienhallintaa toteutetaan osana kaupungin johtamiskäytäntöjä turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien, valmiussuunnittelun, henkilöstösuunnitelmien, työsuojelun toimintaohjelmien, viestintäsuunnitelmien ja esimiestoimintaa mittaavien tutkimusten muodossa. Henkilöstöhallinnon ohjeet on dokumentoitu Palvelusuhdeasiain käsikirjaan, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa 2007 "Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet" -ohjeen. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on täydennetty itsearviointimenetelmällä. Vantaan kaupungin johtoryhmä on linjannut, että toimialat, tulosalueet ja tulosyksiköt, joilla on käytössään oma budjetti, käyttävät toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa CAF (Common Assessment Framework) -arviointimallia. Arviointiperusteet toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Toiminnan kuvaukset tehdään vähintään kerran valtuustokaudessa, välivuosina käytetään kevyempää CAF pika-arviointia. Näiden pohjalta kirjataan priorisoidut kehittämiskohteet. Tulosalueiden priorisoiduista kehittämiskohteista on tehty kaupunkitasoinen yhteenveto. Esille nousivat mm. prosessien kehittäminen ja niiden kuvaaminen, systemaattisten asia- 18

23 kaspalautejärjestelmien kehittäminen ja tulosten hyödyntäminen sekä mittaroinnin kehittäminen. CAF ja hyvän hallintotavan arviointi täydentävät toisiaan. CAF- arviointimallin avulla kehitetään johtamista ja toimintaa sekä seurataan tulosten kehittymistä. Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnilla varmistetaan vuosittain, että riskienhallinta, sisäinen valvonta, johtaminen, ja tiedotus toimivat sovittujen ohjeiden mukaisesti. Vantaan kaupungin strategia linjaa tavoitteiden asettamisen yhdensuuntaiseksi koko kaupungin tasolla siten, että niissä huomioidaan kaupungin taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet. Strategisten ja taloudellisten tavoitteiden linjakkuutta tarkastellaan tuloskortti- ja budjettinavigoinneissa ja tavoitteiden toteutumista johtoryhmissä, joissa päätetään tarvittavista korvaavista toimenpiteistä. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä toimialoilla ja liikelaitoksissa kaikilla toiminnan tasoilla. Käyttösuunnitelman toteutumaennuste päivitetään säännöllisesti vähintään osavuosikatsausten yhteydessä, jotka käsitellään myös kaupunginhallituksessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja tulosalueen tehtävät on määritelty keskushallinnon johtosäännössä. Tarkastustyö perustuu kalenterivuoden kattavaan kaupunginjohtajan hyväksymään vuosisuunnitelmaan, joka yhteen sovitetaan ulkoisen tarkastuksen työohjelmien kanssa. Tarkastusten tuloksista raportoitiin kuukausittain kaupunginjohtajalle ja puolivuosittain kaupunginhallitukselle. Tarkastusraportit toimitettiin niiden valmistuttua kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja koko kaupunkia tai tiettyä toimialaa koskevissa tapauksissa toimialan apulaiskaupunginjohtajalle/toimialan johtajalle ja asianosaisille esimiehille sekä toimialaa merkittävästi koskevissa tapauksissa lautakunnan/johtokunnan puheenjohtajalle. Tytäryhteisöä koskevissa tarkastuksissa tarkastusraportit toimitettiin myös ko. yhtiöön ja konsernijaostoon. Vuonna 2012 sisäinen tarkastus on tehnyt 29 varsinaista tarkastusta, 11 jälkitarkastusta ja 78 kassantarkastusta. Lisäksi arvioitiin hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista 12 tulosalueella. Varsinaisia tarkastuksia tehtiin kaikille toimialoille ja ne kohdistuivat laajasti yleishallintoon, henkilöstöhallintoon, omaisuuden hallintaan, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, taloushallintoon, tietohallintoon sekä sopimuksiin. Tarkastuksista viisi kohdistui kaupungin tytäryhtiöihin. Tulosalueella työskenteli 6 henkilöä. Tarkastukset eivät tuoneet esiin sellaisia laajempia asiakokonaisuuksia, joissa olisi merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan tehostamistarpeita. 19

24 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2012 tilikauden tulos oli 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä oli 3,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos heikkeni 17,0 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen, valmistus omaan käyttöön, verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu vuoteen 2011 verrattuna alitti toimintakulujen kasvun 14,0 miljoonalla eurolla. Rahoitustuotot vähennettynä rahoituskuluilla heikkenivät 0,2 miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 2,6 miljoonaa euroa. Tuloslaskelma milj. milj. milj. Toimintatuotot 218,1 208,9 182,9 Valmistus omaan käyttöön 133,3 153,7 96,7 Toimintakulut , , ,3 Toimintakate - 958,1-910,9-874,7 Verotulot 857,1 835,6 804,7 Valtionosuudet 148,2 136,6 129,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 14,6 15,4 13,4 Muut rahoitustuotot 18,4 18,8 17,3 Korkokulut - 15,3-15,9-11,8 Muut rahoituskulut - 0,1-0,6-0,4 Vuosikate 64,7 79,0 77,5 Poistot ja arvonalentumiset - 68,4-65,8-62,2 Satunnaiset erät 0,0 0,0 201,7 Tilikauden tulos - 3,7 13,3 216,9 Tilinpäätössiirrot 0,5-0,1-7,7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 3,2 13,2 209,2 Kunnan tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tässä yhteydessä esitetty tuloslaskelma sisältää kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen ulkoiset tuotot ja kulut. Tuotot Vantaan kaupungin kokonaistuotot vuonna 2012 ilman valmistus omaan käyttöön olivat 1 256,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 40,9 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,2 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi yhteensä 857,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2011 verrattuna kasvua oli 21,5 miljoonaa euroa (2,6 prosenttia). Valtionosuuksia kertyi vuonna 2012 yhteensä 148,2 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 11,6 miljoonaa euroa (8,5 prosenttia). Kulut Vantaan kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2012 oli 1 393,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 37,5 miljoonaa (2,8 prosenttia). Toimintakulut kasvoivat 35,8 miljoonaa euroa vuodesta Suurimmista kulueristä henkilöstökulut pienenivät 11,7 miljoonaa euroa (2,4 prosenttia). Runsaat 1000 henkilöä siirtyi liikkeen luovutuksen perusteella Vantaan Tilapalvelut Oy:lle. Palvelujen ostot kasvoivat 38,5 miljoonaa euroa (6,3 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Omaan käyttöön valmistettujen, taseeseen aktivoitujen hyödykkeiden arvo laski 20,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. 20

25 Taulukko. Tuotot vv Kuvio. Vuoden 2012 tuottojen jakautuminen Tuotot milj. milj. Toimintatuotot 218,1 208,9 Verotulot 857,1 835,6 Valtionosuudet 148,2 136,6 Rahoitustuotot 33,0 34,2 Yhteensä 1 256, ,4 Valtionosuudet 12 % Rahoitustuotot 3 % Toimintatuotot 17 % Verotulot 68 % Taulukko. Kulut vv Kuvio. Vuoden 2012 kulujen jakautuminen Kulut milj. milj. Henkilöstökulut 472,5 484,2 Palvelujen ostot 650,9 612,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42,9 40,0 Avustukset 96,2 88,6 Rahoituskulut Muut 1 % toimintakulut 3 % Avustukset 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Poistot 5 % Henkilöstökulut 34 % Muut toimintakulut 46,9 48,5 Rahoituskulut 15,4 16,5 Poistot 68,4 65,8 Yhteensä 1 393, ,8 Palvelujen ostot 47 % Toiminta- ja vuosikate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena muodostuva kaupungin toimintakate osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna ,1 miljoonaa euroa. Se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 47,2 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla tasaisena. Toimintatuotot kattoivat vuonna 2012 toimintakuluista 18,5 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ toimintakulut, % 18,5 18,7 17,3 Vuosikate/ poistot, % 94,6 120,2 124,5 Vuosikate, euroa/ asukas 315,4 389,3 387,2 Asukasmäärä

26 Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate pieneni edellisestä vuodesta 18,1 prosenttia ollen 64,7 miljoonaa euroa. Kaupungin tulorahoitus vuosikatteella mitattuna on alijäämäinen. Asukaskohtainen vuosikate on laskenut vuoden 2011 tasosta 74 euroa, ollen 315,4 euroa/ asukas vuonna Vantaan kaupungin tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (144 miljoonaa euroa) asukasmäärällä, jolloin arvoksi muodostuu 702 euroa/ asukas. Tilikauden tulos ja yli-/ alijäämä Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset, saadaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos. Poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan. Niitä tehtiin yhteensä 68,4 miljoonaa euroa vuonna Tilikauden tulos heikkeni edellisestä vuodesta 16,9 miljoonaa euroa, ollen vuonna ,7 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä poistoeron ja varausten muutosten sekä rahastosiirtojen jälkeen oli 3,2 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksien eli Suun terveydenhuollon, Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden sekä rahastojen varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2012 oli 86,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2012 investointimenot olivat 166,7 miljoonaa euroa. Investointien omahankintameno, eli investointimenojen ja investointien rahoitusosuuksien erotus, oli 159,8 miljoonaa euroa, eli vähennystä edellisvuoteen 12,1 miljoonaa euroa (7,6 prosenttia). Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta puolestaan oli 72,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki otti uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 125 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 30 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäykseksi muodostui siten 95 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 79,3 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Rahavarat vähenivät 13,8 miljoonaa euroa vuoden 2012 aikana. 22

27 Rahoituslaskelma milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 64,7 79,0 77,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 201,7 Tulorahoituksen korjauserät - 31,9-30,8-22,9 Investointien rahavirta Investointimenot - 166,7-175,6-209,3 Rahoitusosuudet investointeihin 6,9 3,7 6,7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 40,2 45,9 191,5 Toiminnan ja investointien rahavirta - 86,7-77,8 245,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 1,2-236,7-0,1 Antolainasaamisten vähennykset 1,0 0,9 0,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,0 130,0 80,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 30,0-50,7-47,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,4 23,4-1,5 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0-0,2 Muut maksuvalmiuden muutokset - 22,3 226,8-274,6 Rahoituksen rahavirta 72,9 93,6-242,9 Rahavarojen muutos - 13,8 15,7 2,2 Rahavarat ,3 128,1 112,3 Rahavarat ,1 112,3 110,1 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 40,5 46,0 38,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 34,1 17,2 31,1 Lainanhoitokate 1,8 1,4 1,5 Kassan riittävyys, pv 30,0 29,2 30,9 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2012 Vantaan kaupungin investoinneista jäi rahoitettavaksi lainarahoituksella, omaisuuden myynnillä tai rahavarojen käytöllä 59,5 prosenttia. Vuosikatteen ja investointien omahankintamenon kehitystä vuosina havainnollistetaan alla olevassa kuvassa. 23

28 Kuvio. Vuosikate ja investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tunnusluvun arvo osoittaa, että vuonna 2012 vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan vain 34,1 prosenttia pääomamenoista. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Vantaan kaupungilla lainanhoitokate oli 1,8 vuonna Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, sillä tunnusluvun arvo on yli 1. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Vantaan kaupungin vuoden 2012 lopun rahavaroilla olisi voitu kattaa 30 päivän kassasta maksut. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase käsittää sekä kaupungin että liikelaitoksien, eli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun terveydenhuollon, sekä Asuntolainarahaston, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston, Sosiaalisen luototuksen rahaston ja Vahinkorahaston taseyksiköiden taseet yhdisteltyinä. Sisäiset erät, kuten keskinäiset saatavat ja velat, eivät sisälly taseeseen. Vastaavaa Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli vuoden 2012 lopussa 1 659,2 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 1 021,5 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa (53,9 prosenttia taseen loppusummasta). Rakennusten arvo oli vuoden 2012 lopussa 36,2 miljoonaa euroa korkeampi vuoden 2011 lopun tilanteeseen nähden. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli vuoden 2012 lopussa 67,2 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuoden 2011 lopussa. 24

29 Sijoituksia, eli osakkeita ja osuuksia sekä muita saamisia oli vuoden 2012 lopussa 605,5 miljoonaa euroa (31,9 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä). Sijoitukset kasvoivat 11,9 miljoonaa euroa vuonna Toimeksiantojen varat koostuivat pääosin välitetyistä valtion asuntolainoista, jotka vähenivät 2,3 miljoonaan euroon edellisvuoden 2,7 miljoonasta eurosta. Vaihtuviin vastaaviin luetaan vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli vuoden lopussa yhteensä 235,2 miljoonaa euroa (12,4 prosenttia taseen loppusummasta). Muuhun vaihto-omaisuuteen sisältyy 49,1 miljoonan edestä Kehä III:n perusparannusmenoja, joiden osalta Tiehallinto maksaa valtion osuuden vuoden 2013 alussa. Saamisia oli vuoden lopussa yhteensä 70,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia myyntisaamisia on 25,2 miljoonaa euroa ja lainasaamisia 20,2 miljoonaa euroa. Muita saamisia on 21,6 miljoonaa euroa ja siirtosaamisia 3 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 114,2 miljoonaa euroa, eli ne olivat vähentyneet edellisvuoden lopun tilanteeseen nähden 13,8 miljoonaa euroa. Vastattavaa Oma pääoma oli vuoden lopussa 783,2 miljoonaa euroa (41,3 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostui peruspääomasta 349,1 miljoonaa, muiden omien rahastojen pääomasta 97,6 miljoonaa sekä edellisten tilikausien ylijäämistä 339,7 miljoonaa ja tilikauden alijäämästä 3,2 miljoonaa euroa. Muita omia rahastoja ovat Asuntolaina-, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämis-, Sosiaalisen luototuksen- ja Vahinkorahasto. Vapaaehtoisina varauksina on tehty investointivarauksia, joiden summa vuoden 2012 lopussa oli 0,3 miljoonaa euroa. Investointivarauksien käyttämisestä hankintamenoa kattamaan syntyi vuonna 2012 poistoeron lisäystä 0,3 miljoonan edestä. Pakollisissa varauksissa oli 0,6 miljoonan euron varaus KuEL:n ulkopuolella tehtyjä eläkesitoumuksia varten ja muita pakollisia varauksia 3,9 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen pääomista oli välitettyjä valtion asuntolainoja 2,5 miljoonaa ja lahjoitusrahastojen pääomia 0,7 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 95,4 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa yhteensä 953,1 miljoonaa euroa. Muihin pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin kuului siirtovelkoina lomapalkka- ja korkojaksotuksia ja muita tilinpäätösjaksotuksia yhteensä 64,8 miljoonaa, ostovelkoja 55,8 miljoonaa, saatuja ennakoita 13 miljoonaa sekä muita velkoja 18,2 miljoonaa euroa. 25

30 Tase milj. milj. milj. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 1 659, , ,9 Aineettomat hyödykkeet 32,1 29,6 20,8 Aineettomat oikeudet 9,2 6,1 3,1 Muut pitkävaikutteiset menot 22,9 23,5 17,7 Aineelliset hyödykkeet 1 021,5 943,0 862,6 Maa- ja vesialueet 213,4 205,6 212,6 Rakennukset 451,3 415,1 390,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 324,6 257,4 209,7 Koneet ja kalusto 16,9 18,3 17,8 Muut aineelliset hyödykkeet 0,3 0,3 0,3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 14,9 46,3 31,6 Sijoitukset 605,5 593,6 356,6 Osakkeet ja osuudet 321,4 309,6 308,5 Muut lainasaamiset 284,0 284,0 48,1 Muut saamiset 0,2 0,0 0,0 Toimeksiantojen varat 2,3 2,7 3,0 Valtion toimeksiannot 2,3 2,7 3,0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,0 0,0 0,1 Vaihtuvat vastaavat 235,2 224,4 428,5 Vaihto-omaisuus 50,4 48,7 34,6 Aineet ja tarvikkeet 1,2 1,4 1,0 Muu vaihto-omaisuus 49,1 47,3 33,6 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,6 2,2 235,3 Lainasaamiset 0,6 0,5 235,2 Muut saamiset 0,0 1,7 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 70,0 45,5 46,3 Myyntisaamiset 25,2 19,2 22,6 Lainasaamiset 20,2 0,4 0,5 Muut saamiset 21,6 20,5 16,6 Siirtosaamiset 3,0 5,4 6,6 Rahoitusarvopaperit 0,1 0,1 0,1 Osakkeet ja osuudet 0,1 0,1 0,1 Rahat ja pankkisaamiset 114,2 128,0 112,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 896, , ,4 26

31 Tase milj. milj. milj. VASTATTAVAA Oma pääoma 783,2 778,1 766,5 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Muut omat rahastot 97,6 97,3 77,3 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 339,7 318,4 130,8 Tilikauden yli-/alijäämä - 3,2 13,2 209,2 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 0,9 1,1 1,0 Poistoero 0,6 0,3 1,0 Vapaaehtoiset varaukset 0,3 0,8 0,0 Pakolliset varaukset 4,5 3,3 2,3 Eläkevaraukset 0,6 0,7 0,7 Muut pakolliset varaukset 3,9 2,6 1,6 Toimeksiantojen pääomat 3,2 3,8 4,7 Valtion toimeksiannot 2,5 2,8 3,6 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,7 1,0 1,1 Vieras pääoma 1 105, ,1 896,9 Pitkäaikainen vieras pääoma 792,7 800,3 699,5 Joukkovelkakirjalainat 118,8 224,5 230,2 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 665,0 565,2 457,3 Lainat julkisyhteisöiltä 9,0 10,5 12,0 Lyhytaikainen vieras pääoma 312,2 206,9 197,5 Joukkovelkakirjalainat 105,7 5,7 5,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 24,5 22,0 43,5 Lainat julkisyhteisöiltä 1,5 1,5 1,5 Lainat muilta luotonantajilta 28,7 28,3 4,9 Saadut ennakot 13,0 7,0 11,6 Ostovelat 55,8 58,8 53,1 Muut velat 18,2 17,9 17,2 Siirtovelat 64,8 65,7 59,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 896, , ,4 Kuvio. Taseen vastaavaa Kuvio. Taseen vastattavaa 27

32 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 41,6 43,6 46,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 89,3 84,7 79,3 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 336,5 331,6 340,0 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 638, , ,7 Lainakanta , milj. 953,1 857,8 755,2 Lainakanta , / asukas 4 642, , ,8 Lainasaamiset , milj. 284,0 284,0 48,1 Asukasmäärä Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Vantaan kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2012 lopussa 41,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että Vantaan kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite kannettavanaan. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, että Vantaan kaupungin käyttötuloista olisi vuonna 2012 tarvittu 89,3 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun. Asukaskohtainen lainakanta on noussut 4 642,4 euroon asukasta kohti. Kuvio. Lainamäärän kehitys

33 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun Terveydenhuollon tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Myös Asuntolainarahasto, Marja- Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto, Sosiaalisen luototuksen rahasto ja Vahinkorahasto on yhdistelty laskelmiin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2012 olivat 1 395,7 miljoonaa euroa ja kokonaismenot 1 387,3 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui 8,5 miljoonaa euroa. Kun tähän lukuun lisätään rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset (-22,3 miljoonaa euroa), saadaan kassavarojen muutokseksi -13,8 miljoonaa euroa. Se vastaa rahoituslaskelman kassavarojen vähennystä vuoden 2012 aikana. Kokonaistulot ja menot milj. % milj. % Tulot Toiminta Toimintatuotot 218,1 15,6 208,9 15,3 Verotulot 857,1 61,4 835,6 61,0 Valtionosuudet 148,2 10,6 136,6 10,0 Korkotuotot 14,6 1,0 15,4 1,1 Muut rahoitustuotot 18,4 1,3 18,8 1,4 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -33,7-2,4-32,0-2,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 6,9 0,5 3,7 0,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 40,2 2,9 45,9 3,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1,0 0,1 0,9 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,0 9,0 135,8 9,9 Kokonaistulot yhteensä 1 395,7 100, ,7 100,0 Menot Toiminta Toimintakulut 1 309,4 94, ,6 80,6 - Valmistus omaan käyttöön -133,3-9,6-153,7-9,7 Korkokulut 15,3 1,1 15,9 1,0 Muut rahoituskulut 0,1 0,0 0,6 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lisäys (-), vähennys (+) -1,2-0,1-1,0-0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -0,7-0,1-0,2 0,0 Investoinnit Investointimenot 166,7 12,0 175,6 11,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 1,2 0,1 236,7 15,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 30,0 2,2 56,5 3,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos -0,4 0,0-23,4-1,5 Kokonaismenot yhteensä 1 387,3 100, ,7 100,0 Vähennyserinä tuloissa ovat Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön ja Käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. 29

34 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistusosuus yhteisössä. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt ovat yhdistelty ensimmäistä kertaa vuonna Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistely konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Asunto-osakeyhtiöt 4 kpl Kiinteistöyhtiöt 22 kpl joista myyty tilikauden 2012 aikana 1 kpl Muut yhtiöt 23 kpl Säätiöt 2 kpl joista määräysvalta lakannut tilikauden 2012 aikana 1 kpl Kuntayhtymät 9 kpl Osakkuusyhteisöt 15 kpl Yhteensä 75 kpl 30

35 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Vantaan kaupunkikonserniin kuuluvat kaupunki ja ne osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vantaan kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat sekä toimialajohtajat. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi konsernijaosto (2013 alkaen yleisjaosto), joka avustaa kaupunginhallitusta konsernihallinnon järjestämisessä kaupunginvaltuuston hyväksymässä konsernistrategiassa sekä muissa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamissa ohjeissa ja määräyksissä tarkoitetulla tavalla, ja valmistelee sellaisen yhteisön perustamisen ja purkamisen, jossa kaupunki on omistajana tai jäsenenä. Konsernistrategian mukaan kaupunginvaltuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tytäryhteisön strategista suunnittelua ohjaa kaupungin hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konsernistrategian, joka sisältää toimivallan ja toimintaperiaatteet, jolla johdetaan, ohjataan ja valvotaan konsernia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn konsernistrategian ( 7). Konsernistrategia on ajantasaistettu lainsäädännön ja kaupungin organisaatiomuutosten osalta. Strategiaan on lisätty mm. EU:n valtiontukisäännöksiä, lahjonnan vastaisia periaatteita ja yhteiskuntavastuuta koskevat kirjaukset. Strategiaan on otettu kokonaan uusi henkilöstöasioita koskeva luku, jossa on määritelty tytäryhteisöjen työnantajajärjestäytyminen ja eläkejärjestelmä, toimitusjohtajasopimukset, henkilöstöpolitiikka, raportointi ja henkilöstöjohtamisen tukipalvelut. Muilta osin konsernistrategian konserniohjauksen menettelytapoja on tarkistettu ja terävöitetty. Päivitetyn konsernistrategian liitteiksi on otettu toimielimen jäsenen suostumuslomake ja ilmoitus sidonnaisuuksista. Konsernistrategia ei sido Vantaan Energia Oy:tä. Päivitetty konsernistrategia tullaan jalkauttamaan 2013 vuoden aikana tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille ja toimitusjohtajille järjestettävällä erillisellä koulutuspäivällä sekä tarpeen tullen hallitusten kokouksissa Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Tytäryhtiöt Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa Yhtiön palvelukseen siirtyi noin henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä ja se tuottaa palveluita in-house -periaatteella Vantaan kaupungille. Vantaan kaupungin Tilakeskus ja Tilaajapalvelut sekä Vantaan Tilapalvelut Oy ovat laatineet palvelusopimukset, joista oli vuoden 2012 lopussa allekirjoitettuina noin 80 %:ia kaikista neuvottelun kohteena olevista sopimuksista. Sopimukset kattavat mm. kiinteistönhuollon, varhaiskasvatuksen ateriapalvelun, varhaiskasvatuksen puhtauspalvelun sekä peruskoulujen, lukioiden, kirjastojen, Varian ja aikuisopiston ateria-, puhtausja vahtimestaripalvelun. Vantaan Energia Oy:n uuden jätevoimalan rakentaminen eteni vuonna 2012 suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Jätevoimalalle saatiin helmikuussa lainvoimainen rakennuslupa ja sen arvioidaan valmistuvan Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi päätöksensä jätevoimalan ympäristöluvasta tammikuussa 2012 tehtyihin valituksiin. KHO hylkäsi pääosin tehdyt valitukset, mutta palautti mm. teollisuuden ja kaupan jätteitä koskevan osuuden uudelleen aluehallintovirastoon käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tällä lisäkäsittelyllä ei uskota olevan vaikutusta jätevoimalan suunniteltuun käyttöönottoaikatauluun. Vantaan kaupungin vuonna 2011 jätevoimalan rahoitukseen myöntämästä takauslimiitistä tehtyihin valituksiin saatiin keväällä 2012 päätös Helsingin hallinto-oikeudelta, joka kumosi kaupunginvaltuuston takauspäätöksen päätöksenteon menettelyvirheen vuoksi. Kesällä 2012 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti uudelleen 31

36 omavelkaisen takauslimiitin myöntämisestä. Tästä päätöksestä tehty valitus odottaa käsittelyä Helsingin hallinto-oikeudessa. Variston lämpökeskuksen rakentamista Martinlaakson voimalaitoksen hiilikentän läheisyyteen valmisteltiin ja kattiloiden sekä kattilarakennusten toimitussopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Lämpökeskus valmistuu keväällä Lisäksi Vantaan Energia päätti kesällä sitoutua Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen vuoden 2013 ensimmäiselle vuosipuoliskolle sekä syksyllä osallistua Suomen Hyötytuuli Oy:n Kirrinsannan tuulivoimahankkeeseen. VAV Asunnot Oy konsernissa valmistui vuonna asuntoa ja 157 asunnon rakentaminen aloitettiin. Toimintavuonna sovittiin kahden vuokratalokohteen ja yhden mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kohteen urakkasopimukset. Aloitettu asuntotuotanto rahoitetaan valtion pitkäaikaisella korkotukilainalla ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n käynnistys- ja erityisryhmien investointiavustuksilla. Kiinteistöjen suunnitelmalliset korjaukset painottuivat edellisten vuosien tapaan asuntojen kylpyhuonekorjauksiin (59 %) ja keittiökorjauksiin (10 %). Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita oli rekisterissä noin Vuokraasuntojen kysynnän oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Vuonna 2012 myytiin maanomistusyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Pakkalan Kartanonkoski 97 Sato Oyj:lle. Säätiöt Vantaan Jäähallisäätiö on lakkautettu helmikuussa 2012 Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttyä lopputilityksen. Kirkonkylän säätiön lakkauttamisprosessi aloitettiin Patentti- ja rekisterihallituksen myönnettyä säätiön lakkautusluvan joulukuussa Lakkautusprosessi jatkuu vuoden 2013 ensimmäiselle neljännekselle. Tiedekeskussäätiön sääntöihin hyväksyttiin huhtikuussa 2012 muutos, jonka mukaisesti Vantaan kaupungilla on oikeus nimetä valtuuskunnan jäsenistä 14/29 (ennen 14/27). Näin ollen säätiö ei enää ole kaupungin tytäryhtiön asemassa. Kuntayhtymät Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17. joulukuuta sopimuksen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin hankintayhteistyöstä. Apotti on HUS:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen tietojärjestelmähanke. Vantaa pidättää itsellään oikeuden jättäytyä hankkeen ulkopuolelle, mikäli hanke ei täytä Vantaan kaupungin vaatimuksia. Helsinki, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi olivat tehneet hankkeesta myönteisen päätöksen jo aiemmin. Espoon kaupunginvaltuusto päätti , että Espoo jää pois hankkeesta. Muuta allekirjoitettiin Vantaan kaupungin, Asunto Oy Leppäpuiston ja Kulovalkeantien Pysäköinti Oy:n välinen sopimus Tikkurilan keskustan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja pysäköintiyhtiön ostamisesta kaupungille, pysäköintilaitoksen maanvuokrasopimus sekä esisopimus maanluovutuksesta. Tikkurilan keskustan maanalainen pysäköintilaitos valmistui 2012 lopulla käsittäen 357 autopaikkaa. Vuoden 2012 lopulla Vantaan kaupunki osti Tikkuparkki Oy:n koko osakekannan (282 autopaikkaa) Asunto Oy Leppäpuistolta. Maanpäällisen pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2013 alussa. Maanpäälliseen pysäköintilaitokseen sijoittuu 234 autopaikkaa, joista 106 autopaikkaa on tarkoitettu yleiseen pysäköintiin, jotka tulevat Ratakujan Pysäköinti Oy:n omistukseen. Maanpäällisen pysäköintilaitoksen valmistuttua Vantaan kaupunki tulee ostamaan Ratakuja Pysäköinti Oy:n osakekannan. Vuoden 2012 lopulla valmistui talous- ja velkaohjelmaan liittyvä liikuntayhtiöiden aseman ja hallinnon tarkastelu konsernissa selvitys. Tytäryhteisöistä talouspalvelukeskuksen hoidettavaksi vuonna 2012 siirtyivät Vantaan Tilapalvelut Oy:n, VTKkonsernin ja Kiinteistö Oy Tiedepuiston talouspalvelut. 32

37 Konsernihallinto kilpailutti tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut tilikausille Tilintarkastajat valittiin konsernijaoston kokouksessa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Ohjeiden anto kunnan edustajille kaupunkikonsernin yhtiöissä Konsernijaosto antoi vuonna 2012 menettelyohjeet kaupunkikonsernin yhtiöiden ja muiden yhteisöjen yhtiökokouksissa sekä kuntayhtymien ylimmissä päättävissä toimielimissä päätettävistä asioista. Lisäksi Keskushallinnon toimialan johtosääntöjen 18 :n sekä 19 :n mukaisesti voivat kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä sekä Keskushallinnon apulaiskaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä päättää kiireellisissä tapauksissa menettelyohjeen antamisesta ja kaupungin edustajan määräämisestä yhteisöjen kokouksiin, joissa kaupungin etua on valvottava ja sen mielipidettä kuultava. Tilikaudella 2012 konsernijaosto antoi 41 menettelyohjetta yhtiö- ja yhtymäkokouksia varten. Konsernijaosto on delegoinut toimitila- ja asuntoyhtiöitä sekä maanomistusyhtiöitä koskevat yhtiökokousasiat asiantuntijatoimialoille. Viranhaltijapäätöksinä annettiin 24 menettelyohjetta yhtiö- ja yhtymäkokouksia varten. Konsernijaosto antoi tilikauden aikana konsernistrategian mukaisen omistajan ennakkosuostumuksen VAV Asunnot Oy:lle kiinteistön myyntiin ja Kiinteistö Oy Kehäsuoralle määräalan myyntiin. Tytäryhteisöjen toiminnan valvonta ja taloudellisen aseman seuranta ja analysointi Konsernistrategian mukaan kaupungin ja tytäryhteisön välillä pidetään kaksi kertaa vuodessa suunnittelu- ja neuvottelutilaisuus (navigointitilaisuus) kaupungin ja yhteisön strategioiden yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Kirjalliset navigoinnit konsernijaostolle toteutetaan vuosittain tytäryhteisöiden riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevan kyselyn yhteydessä. Navigointi voidaan toteuttaa myös muuna yhteistyönä tai kirjallisesti käyttäen konsernihallinnon tulosalueen tätä tarkoitusta varten tekemää lomakepohjaa. Tytäryhteisöjen tuloksenseuranta toteutettiin vuonna 2012 siten, että tytäryhteisöt toimittivat konsernihallinnolle määrämuotoiset Excel-raportit kultakin vuosineljännekseltä. Raporteista laadittiin konsernijaostolle yhteenveto, jossa tulosta verrattiin budjettiin, edellisen vuoden tilinpäätökseen ja vastaavan neljänneksen tulokseen edellisenä vuonna. Kaikki toimivat tytäryhteisöt ovat palauttaneet neljännesvuosiraportit. Merkittävien tytäryhtiöiden toiminnasta, taloudesta ja toiminnan tunnusluvuista laadittiin laajempi osavuotiskatsaus neljännesvuosittain Excel raporttien lisäksi. Konsernistrategian mukaisesti tytäryhteisöjen tulee toimittaa keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalle tai tämän määräämälle vastuuhenkilölle hallitustensa kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Lisäksi merkittävien tytäryhtiöitten tulee toimittaa konsernihallintoon toiminta-, talous- ja investointisuunnitelmansa. Keskeisten konserniyhtiöiden hallituksiin on nimetty konsernijaoston antamien menettelyohjeiden mukaisesti tilakeskuksen, konsernihallinnon tai liikuntapalveluiden tulosalueilta asiantuntijat, jotka yhtiöiden hallitukset kutsuvat tarpeen mukaan kokouksiin. Tytäryhtiöille on tilikauden aikana lähetetty viisi konsernihallinnon tiedotetta, jotka koskivat mm. hankinta- ja verolakien muutoksia, työehtosopimuksia, suunnitelman mukaisten poistojen muutosta sekä tytäryhteisöjen tilintarkastajien kilpailutusta. Keskitettyjen konsernipalveluiden käyttö Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa keskitetty on rahoituksen tulosalueelle. Keskityksen tavoitteena on tehokas rahoitus- ja korkoriskin hallinta, kustannussäästöt sekä rahavirtojen optimointi. Rahoituksen tulosalue on kilpailuttanut vuonna 2007 konsernitili- ja maksuliikepalvelut kaupunkikonsernin tarpeisiin. Konsernitili- ja maksuliikepalvelut kilpailutetaan vuoden 2013 alussa. Vuoden 2012 aikana konser- 33

38 nitiliin liitettiin Vantaan Energia Oy, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy sekä Kiinteistöosakeyhtiöt Kehäsuora, Kehäportti ja Itäkehä. Keskushallinnon tulosalueet tuottavat Vantaan Tilapalvelut Oy:n tukipalvelut pl. palkanlaskentapalvelut. Hankintakeskus, konsernihallinto, rahoitus, tietohallinto ja talouspalvelukeskus ovat kilpailuttaneet koko konsernin käyttöön puitesopimuksia sekä ohjeistaneet tytäryhteisöjä kilpailutettujen sopimustoimittajien käyttämisessä. Konsernihallinnon lakimiehet antoivat asiantuntijapalveluita julkisissa hankinnoissa, sopimusasioissa ja muissa tehtäväalueensa lakiasioissa. Konsernihallinto kilpailutti vuonna 2012 oman juridisen osaamisensa tueksi lakiasioiden asiantuntijapalvelut koko konsernille. Henkilöstökeskus antoi asiantuntijapalveluita henkilöstö- ja työsopimusasioissa. Tilakeskus antoi asiantuntijapalveluita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Konsernivalvonnan kehittäminen Konserniyhteisöjen taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportoinnin kehittämistä jatketaan vuonna 2011 käyttöön otetulla SAP -toiminnanohjausjärjestelmällä ja siirtämällä vähitellen tytäryhtiöiden kirjanpito talouspalvelukeskukseen. Konsernihallinto on antanut lainopillisia palveluita konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille ja tehnyt konsernin yhteisöihin liittyviä selvityksiä. Riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan toimivuus tytäryhteisöissä Vantaan kaupungin ja tytäryhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Konsernijaoston (nyk. yleisjaosto) tehtävänä on päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vakuutusmeklari huolehtii konsernin vakuutusten kattavuudesta ja kilpailuttamisesta. Kaupunkikonsernin vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. Tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhteisön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Konsernihallinto on tehnyt selvityksen yhtiöiden riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilasta niistä konserniyhtiöstä, joiden yhtiökokousasiat käsitellään konsernijaostossa. Kyselyn tulokset on esitetty konsernijaostolle :ssä 7. Selvityksen mukaan riskienhallinta on yhteisöjen koon ja toiminnan laajuuden kannalta toteutettu toiminnan vaatimalla tavalla. Sisäinen valvonta on keskeisimmissä yhtiöissä osa johtamista ja hyvää hallintotapaa. Tytäryhtiöissä sisäisestä valvonnasta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Kaupungin sisäisellä tarkastuksella on oikeus kaupunginjohtajan toimeksiannon mukaisesti tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa. Sisäinen tarkastus suorittaa työohjelmansa tai erillispäätöksen mukaisia tarkastuksia sekä raportoi havainnoista ja johtopäätöksistä konsernijohdolle. Tarkastusta varten tytäryhteisöjen tulee antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa tietojen saamisessa. Tytäryhtiöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin sisäistä tarkastusta oman sisäisen tarkastuksensa järjestämisessä. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti tehtiin tarkastukset koskien Kiinteistö Oy Tiedekeskuksen, Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen, Kiinteistö Oy Vantaan Kauppalantalon toimintaa. Lisäksi tehtiin jälkitarkastukset Kiinteistö Oy Tikkurilan terveysaseman ja Vantaan Moottorirata Oy:n toiminnasta. 34

39 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma milj. milj. milj. Toimintatuotot 1 059, ,2 829,3 Toimintakulut , , ,9 Osuus osakk.yht. voitosta (tappiosta) 3,1 5,3 6,2 Toimintakate - 827,2-791,2-713,3 Verotulot 857,1 835,6 804,7 Valtionosuudet 154,6 141,7 129,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 12,4 16,9 13,8 Muut rahoitustuotot 4,8 4,9 3,1 Korkokulut - 43,6-46,4-39,1 Muut rahoituskulut - 2,2-2,6-2,0 Vuosikate 155,8 158,9 196,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 138,1-130,5-133,0 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0-0,7-21,8 Arvonalentumiset 0,0-0,0-1,8 Satunnaiset erät 0,0 0,0 162,6 Tilikauden tulos 17,7 27,7 202,1 Tilinpäätössiirrot - 11,8 2,6-17,1 Vähemmistöosuudet - 7,8-15,4-17,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 1,9 14,9 167,5 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ toimintakulut, % 56,1 56,2 53,5 Vuosikate/ poistot, % 112,8 121,8 145,5 Vuosikate, euroa/ asukas 758,8 782,8 980,4 Asukasmäärä

40 Konsernin rahoituslaskelma milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 155,8 158,9 196,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 162,6 Tulorahoituksen korjauserät - 35,9-25,3-26,7 Investointien rahavirta Investointimenot - 360,8-314,4-585,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 7,3 3,7 6,0 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 128,4 120,8 279,2 Toiminnan ja investointien rahavirta - 105,3-56,3 31,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0,2-190,6-2,2 Antolainasaamisten vähennykset 1,3 0,0 2,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 143,6 175,0 313,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 165,9-111,6-123,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 129,9-20,9 13,8 Oman pääoman muutokset - 3,5-15,5-36,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset - 0,2-0,6 0,3 Vaihto-omaisuuden muutos 2,3-23,5-18,8 Saamisten muutokset - 61,3 146,5-201,9 Korottomien velkojen muutokset 70,7 43,3 47,3 Rahoituksen rahavirta 116,7 2,1-6,6 Rahavarojen muutos 11,4-54,2 24,9 Rahavarat ,5 174,0 228,2 Rahavarat ,0 228,2 203,4 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 44,1 51,2 33,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,0 25,9 27,9 Lainanhoitokate 1,0 1,3 1,4 Kassan riittävyys, pv 27,5 25,6 36,2 36

41 Konsernitase milj. milj. milj. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 2 774, , ,6 Aineettomat hyödykkeet 44,0 37,1 26,0 Aineettomat oikeudet 11,0 8,4 5,0 Muut pitkävaikutteiset menot 31,3 27,9 20,5 Ennakkomaksut 1,8 0,8 0,5 Aineelliset hyödykkeet 2 411, , ,5 Maa- ja vesialueet 316,6 307,1 315,4 Rakennukset 1 185, , ,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 742,1 651,6 614,9 Koneet ja kalusto 67,4 72,4 73,3 Muut aineelliset hyödykkeet 3,0 3,0 2,7 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 96,6 109,9 67,5 Sijoitukset 318,9 322,3 128,1 Osakkuusyhteisöosuudet 47,3 47,2 50,6 Osakkeet ja osuudet 74,7 77,1 70,2 Muut lainasaamiset 195,0 195,1 5,3 Muut saamiset 1,9 2,8 2,1 Toimeksiantojen varat 3,5 4,1 4,3 Vaihtuvat vastaavat 556,5 487,3 664,5 Vaihto-omaisuus 77,6 79,9 56,4 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 86,9 93,4 259,0 Lyhytaikaiset saamiset 206,5 139,9 120,8 Rahoitusarvopaperit 16,2 19,3 32,6 Rahat ja pankkisaamiset 169,2 154,7 195,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 334, , ,4 37

42 Konsernitase milj. milj. milj. VASTATTAVAA Oma pääoma 812,2 807,4 803,2 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,0 0,0 0,2 Arvonkorotusrahasto 0,2 0,2 0,2 Muut omat rahastot 99,7 102,5 79,8 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 365,0 340,6 206,3 Tilikauden yli-/alijäämä -1,9 14,9 167,5 Vähemmistöosuudet 63,9 64,9 59,7 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 103,4 92,3 95,6 Poistoero 101,4 89,5 92,7 Vapaaehtoiset varaukset 2,0 2,8 2,9 Pakolliset varaukset 14,9 13,8 14,3 Eläkevaraukset 0,9 1,0 1,1 Muut pakolliset varaukset 14,0 12,8 13,2 Toimeksiantojen pääomat 4,3 5,2 6,0 Vieras pääoma 2 335, , ,6 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 655, , ,1 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 123,8 121,8 119,3 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 189,2 59,4 80,3 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 367,1 299,8 258,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 334, , ,4 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 27,6 28,8 29,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 111,8 107,2 116,4 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 363,1 355,5 373,8 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 768, , ,3 Konsernin lainakanta , milj , , ,3 Konsernin lainakanta , / asukas 8 984, , ,3 Konsernin lainasaamiset , milj. 195,0 195,1 5,3 Asukasmäärä

43 1.7 Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Kaupungin osalta oikaistiin aikaisempiin tilikausiin kohdistuen Kehäradasta tehtyjä poistoja, vuokrakuluihin sisältyneitä pääomavastikkeita ja korotettiin Sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa. Konsernitilinpäätöksessä VAV-konsernin omaan pääomaan on tehty rahastojen vähennyskirjaus. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2012 olivat 218 miljoonaa ja konsernin miljoonaa euroa, eli lähes 5-kertaiset kaupunkiin verrattuna. Kaupungin verotulokertymästä, 857 miljoonasta eurosta, 86 prosenttia muodostuu kunnan tuloveroista, 7 prosenttia yhteisöveroista ja loput 7 prosenttia muista verotuloista. Olennaisia myyntivoittoja kirjattiin kaupungin puolella tilikaudella miljoonaa ja konsernissa 35 miljoonaa euroa. Osinkotuottoja kaupungille kertyi vuonna ,4 miljoonaa euroa, joista Vantaan Energia - konsernilta 15 miljoonaa euroa. Taseen vastaavia koskevissa liitetiedoissa on eritelty kaupungin omistukset tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä sekä yhteisyhteisöissä. Liitetiedoista ilmenee lisäksi konsernin osuus kunkin yhteisön omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden yli- tai alijäämästä. Konsernin oma pääoma tilikauden 2012 lopussa oli 812 miljoonaa euroa, josta Vantaan Energian osuus 83 miljoonaa (10 %), Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän 74 miljoonaa (9 %), VAV-konsernin 48 miljoonaa (6 %) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 46 miljoonaa euroa (6 %). Konsernin vieras pääoma vuoden 2012 lopussa oli miljoonaa euroa, josta VAV:n osuus 512 miljoonaa (22 %), HSY:n 298 miljoonaa (13 %), Vantaan Energian 205 miljoonaa (9 %) ja VTK Kiinteistöt -konsernin osuus 107 miljoonaa euroa (5 %). Konsernin osuus Vantaan Energian ylijäämästä oli 12 miljoonaa ja VAV:n 6 miljoonaa euroa sekä HUS:n alijäämästä 4 miljoonaa euroa. Kaupungin lyhytaikaiset saamiset konserniyhteisöiltä oli vuoden 2012 lopussa 29 miljoonaa euroa, eli kasvua edelliseen vuoteen 26 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainasaamiset kasvoivat 20 miljoonaa euroa johtuen uusien tytäryhtiöiden liittymisestä konsernitiliin. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvää pitkäaikaista velkaa oli kaupungilla vuoden 2012 lopussa 511 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia siirtovelkoja kaupungilla oli vuoden 2012 lopussa 65 miljoonaa euroa, josta 92 prosenttia muodostui palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotuksista. Konsernissa vastaavat luvut olivat 121 miljoonaa euroa ja 81 prosenttia. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja tarkastelemalla voidaan havaita, että kaupungilla ei ole velkaa, jonka vakuudeksi olisi annettu kiinnityksiä tai pantattu osakkeita. Konsernissa sen sijaan vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin vuoden 2012 lopussa olivat 835 miljoonaa, pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 20 miljoonaa sekä muut annetut vakuudet 50 miljoonaa euroa. Annettuja takauksia kaupungilla oli tilikauden päättyessä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 294 ja muiden puolesta 43 miljoonan euron edestä sekä konsernilla 48 miljoonan euron edestä. Kaupungin muita vastuita ovat 759 miljoonan euron osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista sekä sopimus- ja leasingvastuut 260 miljoonaa euroa. Konsernin leasing- ja muut vastuut olivat vuoden 2012 lopussa 417 miljoonaa euroa. Kaupungin henkilömäärä laski edellisestä vuodesta henkilöllä. Pääosin henkilömäärän lasku selittyy Vantaan Tilapalvelut Oy:ön liikkeen luovutuksessa siirtyneillä reilulla henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen, Sivistystoimen ja Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden henkilömäärä laski yhteensä 123 henkilöllä. 39

44 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely Vantaan kaupungin tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutosta on ,66 euroa alijäämäinen. Tulokseen sisältyvät kaupungin liikelaitosten ja rahastojen tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen investointivarausta puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti yhteensä ,19 euroa. Tästä nostolavan hankintaan kohdistuu ,43 euroa, josta muodostuu poistoeron lisäys. Poistoeron vähennykseksi kirjataan sammutusyksikön ja nostolavan hankintoihin kohdistuneet poistot ,23 euroa ,76 euroa investointivarausta puretaan ylimääräisenä eränä. Vantaan työterveys liikelaitoksen investointivarausta puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti ,00 euroa QlikView raportointijärjestelmän lisäominaisuuksien hankintaan, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä ,00 euroa, sekä kirjataan poistoeron vähennykseksi raportointijärjestelmän hankintaan kohdistuneet poistot ,67 euroa. Asuntolainarahaston ylijäämä, ,02 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston alijäämä, ,89 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Sosiaalisen luototuksen rahaston ylijäämä, ,47 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Vahinkorahaston alijäämä, ,58 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,29 euroa, siirretään johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämään. Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 295,77 euroa, siirretään johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämään. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden alijäämä, ,33 euroa katetaan johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämällä. Vantaan kaupungin tilikauden alijäämä, ,02 euroa, katetaan edellisten tilikausien ylijäämällä. 40

45 2. Talousarvion toteutuminen 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Toimintakertomus 2012 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti sitovia tavoitteita vuodelle 2012 yhteensä 35 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin seitsemän, jossain määrin kaksi ja ei lainkaan kaksi. Lisäksi kahden tavoitteen osalta mittarit antoivat erisuuntaiset toteutumat. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä, koulutusta ja varhaiskasvatusta sekä ikääntyneiden palveluja. Työllisyyden vahvistamisessa toimenpiteet kohdistettiin erityisesti korkean työttömyyden alueille. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeilu aloitettiin. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen ovat rajalliset. Pitkäaikaistyöttömien määrä seuraa valtakunnallista talouden kehityssuuntaa, joka on viime vuosina ollut heikko. Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on valoisampi: alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni. Keskeisenä keinona tässä on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettiin hieman opetuksen laadun varmistamiseksi. Lukioissa opetusryhmien koot sen sijaan kasvoivat hiukan, vaikka tavoitteena oli pitää ne entisellä tasolla. Varhaiskasvatuksessa vakiinnutettiin hoitoapupalvelujärjestelmä. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa pyrittiin lisäämään siten, että kaikilla suuralueilla olisi vähintään yksi avoin päiväkoti. Korson osalta tämä ei vielä toteutunut vuonna Ikääntymispoliittista ohjelmaa toimeenpantiin. Ohjelmalla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus kasvaa. Kaikki toimialat osallistuivat ohjelman toteuttamiseen. Yhteisvastuuta ja ennaltaehkäisyä korostettiin erityisesti lastensuojelussa ja ikääntyneiden palveluissa. Toimialarajat ylittävää yhteistyötä lisättiin. Kaupunki panosti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä mm. Kivistön alueen toteuttamiselle. Vantaa osallistui myös aktiivisesti Designpääkaupunkivuoden tapahtumien järjestämiseen. Valtuuston päätettäväksi valmisteltiin pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuosille Kaupunki on myös vaikuttanut kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa jatkettiin. Henkilöstöä palkittiin erinomaisista työsuorituksista kaupungin palkitsemisjärjestelmän mukaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni 0,3 prosenttiyksikköä. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma esiteltiin kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Valtuusto hyväksyi ohjelman kesäkuussa. Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Investointien osalta ohjelma kattaa koko 10 vuoden investointiohjelmakauden. Lisäksi ohjelmassa on esitetty pidemmällä aikavälillä vaikuttavia kehittämislinjauksia ja tehtäviä selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukykyisyys pyritään varmistamaan myös pidemmällä tähtäyksellä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. 41

46 Tavoitteet

47 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Käytetään poikkeuslain antamia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan kolme kertaa vuodessa eri toimenpiteiden käytön laajuudesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Poikkeuslain mukaisilla päätöksillä on nopeutettu rakentamista ja edistetty kaavan toteuttamista. Kilterinkaaren ja Kilterinkujan alueen täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja siihen liittyvä poikkeamislupa on saanut lainvoiman. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 43

48 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Kivistön keskeisen alueen asemakaavat valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimenpiteet, mittarit Kivistön keskeisen alueen asemakaavat ovat valmiit. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kivistön aloituskortteleiden kaavoitustyö on käynnissä yhdessä kumppanien kanssa. Keskusta-asuminen 1 -asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuuston hyväksymä asuntomessualueen asemakaava on saavuttanut lainvoiman ja muutoskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 44

49 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa arvioidaan energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. Toimenpiteet, mittarit Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa on arvioitu energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Asuntomessualueen energiatehokkuutta ja kasvihuonepäästöjä on selvitetty syksyllä 2012 käynnissä olleessa erillisen tutkimushankkeen osaprojektissa. Työ jatkuu vielä vuonna KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 45

50 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Vehkalan yritysalue käynnistyy ja sinne luodaan sijoittumisedellytyksiä myös pk-yrityksille. Toimenpiteet, mittarit Vehkalan yritysalue on käynnistynyt ja sinne sijoittuu myös pk-yrityksiä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vehkalan yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa kesäkuussa asemakaavoituksen valmisteluaineistona. Ensimmäisen asemakaavan laatiminen on käynnistynyt osallistumis-/arviointisuunnitelmalla elokuussa. Asemakaavaehdotuksen on arvioitu tulevan hallinnolliseen käsittelyyn vuoden vaihteen jälkeen. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 46

51 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Designpääkaupunkivuosi ja muut tapahtumat näkyvät vantaalaisten arjessa. Toimenpiteet, mittarit 1) Kyselytutkimus asukkaille. 2) Mediatutkimus WDC-vuoden näkyvyydestä. 3) Uudet yhteistyömuodot yritysten kanssa. 4) Osallistuminen WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaiden tulosten hankkeistamisen selvittäminen toimialojen yhteistyönä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: WDC:n tunnettuus- ja vaikuttavuuskysely asukkaille tehtiin kesäkuussa ja uusittiin joulukuussa. Asukkailta kysyttiin mm. ovatko he osallistuneet designpääkaupungin tapahtumiin Vantaalla, ovatko he lukeneet aiheesta Vantaan nettisivuilta tai facebookista ja olivatko he kuulleet, että Tikkurilassa on Vantaan DesignIkkuna. Designpääkaupunkivuoden tunnettuus kasvoi kysely-tutkimuksen tulosten perusteella 64 prosenttia kesäkuusta joulukuuhun. WDC-mediaosumia oli kansainvälisesti yhteensä kappaletta, joista kotimaan mediaosumia kappaletta. Vantaalla tiedotteita ja mediakontakteja oli 55 kappaletta. Vantaan tiedotteiden ja mediakontaktien pohjalta julkaistiin yhteensä 46 juttua. Designsäätiölle tuli 59 ohjelmahakemusta, joissa oli hakijana Vantaan kaupunki joko järjestäjänä tai yhteistyökumppanina. WDC -hankkeeseen liittyen järjestettiin Vantaalla tammi-syyskuussa 400 tapahtumaa tai tilaisuutta. Kävijöitä oli yhteensä Vantaan DesignIkkunassa oli tammi-syyskuussa kävijää. Vuoden lopun osalta kävijäseuranta täydentyy helmikuun aikana. Uusia yhteistyömuotoja yritysten kanssa rakennettiin kansainvälisen Teollisen muotoilun päivän yhteydessä. Vantaa osallistui WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen Savuton pääkaupunkiseutu projektin yhteydessä. Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun asukasnäkökulma tuli ainakin osittain huomioiduksi Aurinkokivi - hankkeen yhteydessä. Kulttuuripalveluiden toteuttamat WDC-hankkeet: Muotoilijan aarrearkku. Pääkaupunkiseudun ja Lahden yhteinen WDC2012 hanke Nuoret muotoilevat maailmaa käynnistyi. Vantaan omina hankkeina Protopalvelumuotoilukerho ja Mistä multa tulee? Designviikonloppuna järjestettiin nuorten tekemistä kattauksista näyttely. Eri teemoin toteutetut Nuorten ruokajuhlat järjestettiin vähintään kerran jokaisessa Vantaan nuorisotilassa. Maista maailmaa keittokirja julkaistiin joulukuussa. Vantaalla järjestettiin monia merkittäviä kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen tason liikunta- ja urheilutapahtumia, kuten Jukolan viesti, painin Olympiakarsinta, sulkapallon Finnish Open, maastohiihdon Suomen Cupin osakilpailu, lentopallon EM-karsintaturnaus ja Vantaa Triathlon. Muita tapahtumia olivat mm. Laurin Elojuhlat, Elospelit, Vantaan Musiikkijuhlat ja Myötätuulirock. Jatkuu seuraavalla sivulla. 47

52 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Designpääkaupunkivuosi ja muut tapahtumat näkyvät vantaalaisten arjessa. Toimenpiteet, mittarit 1) Kyselytutkimus asukkaille. 2) Mediatutkimus WDC-vuoden näkyvyydestä. 3) Uudet yhteistyömuodot yritysten kanssa. 4) Osallistuminen WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaiden tulosten hankkeistamisen selvittäminen toimialojen yhteistyönä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Sivistystoimi: 3) Muotoilijan aarrearkku hanke on otettu käyttöön yhteistyössä WDC-asiantuntijoiden kanssa. 5) AKJ on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on osallistunut WDC-ohjausryhmän työskentelyyn soveltuvin osin. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun kilpailutöiden hankkeistus selvitetty. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kaupunkisuunnittelu on valmistellut yhdessä Kuntatekniikan keskuksen kanssa useita WDC vuoteen liittyviä näyttelyitä Design -ikkunaan. Järjestettiin kansainvälinen kaupunkisuunnitteluun liittyvä seminaari, johon osallistui noin 100 henkilöä pääkaupunkiseudulta ja useista Keski-Euroopan maista. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 48

53 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Toimenpiteet kohdistetaan korkean työttömyyden alueille. Toimenpiteet, mittarit 1) Työttömien määrä laskee alle vuoden 2011 tason Korson, Koivukylän ja Hakunilan alueilla. 2) Koivukylä meidän kylä hankkeen toimenpiteet. 3) Sosiaalityön pitkäaikaistyöttömille asiakkaille laaditaan aktivointisuunnitelmat yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Korson suuralueella oli vuoden 2011 lopussa työtöntä työnhakijaa. Marraskuussa 2012 alueella oli työtöntä. Hakunilan suuralueella työttömiä oli vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 marraskuussa Koivukylän suuralueella työttömänä työnhakijana oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, ja marraskuussa 2012 alueella oli työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikilla kolmella alueella. 2) Työllisyyspalveluissa on keväällä on suunniteltu yhdessä kuntouttavan työtoiminnan, seurakuntayhtymän ja Koivukylä - meidän kylä hankkeen kanssa ryhmämuotoinen kuntouttavan työtoiminnan malli, jossa käytetään CABLE-menetelmän yhteisövalmennusta. Ryhmä käynnistyi syyskuussa (10 asiakasta). Asiakasohjaus tapahtui TYPin ja Koivukylän aikuissosiaalityön kautta. Toimintaan kytkettiin myös yhteisöterveydenhoitajan terveystarkastukset ryhmän osallistujille. Keväällä neuvoteltiin myös CABLEyhteisövalmennuskoulutuksen järjestämisestä alueen työntekijöille ja toimijoille. Tarkoituksena on etsiä osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja kehittää yhteisölähtöisiä ammatillisia valmiuksia sekä syventää alueen toimijoiden ja työntekijöiden yhteistyötä. Koulutus alkoi joulukuussa. Siihen pääsi 16 henkilöä, joista puolet on kaupungin työntekijöitä ja puolet alueen kansalaisaktiiveja. Koulutus on käynnistynyt. 3) Vuonna 2012 Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa aktivointisuunnitelmia tehtiin 721 asiakkaalle, mikä on 34 henkilöä (27 %) enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin aktivointisuunnitelmia tehtiin 567 henkilölle. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011, jolloin asiakkaita oli 556. Jatkuu seuraavalla sivulla. 49

54 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Toimenpiteet kohdistetaan korkean työttömyyden alueille. Toimenpiteet, mittarit 1) Työttömien määrä laskee alle vuoden 2011 tason Korson, Koivukylän ja Hakunilan alueilla. 2) Koivukylä meidän kylä hankkeen toimenpiteet. 3) Sosiaalityön pitkäaikaistyöttömille asiakkaille laaditaan aktivointisuunnitelmat yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Sivistystoimi: 3) AKJ on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 3) Nuorten tukemiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Aikuissosiaalityön asiakastietojärjestelmän mukaan aikuissosiaalityön asiakkaista 4 011:llä on aikuissosiaalityön suunnitelma (3 855 v. 2011) ja heistä 85:llä aktivointisuunnitelma (114 v. 2011). Työvoimatoimistossa, Työvoiman palvelukeskuksessa ja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalla laaditut suunnitelmat eivät kirjaudu sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimialalla edistetään työllisyyttä luomalla hyvän elämisen, asumisen, työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä. Elinkeinopolitiikalla luodaan uutta työpaikkaa vuodessa. Yrittäjäyhteistyötä on tehostettu ja yrittäjyyteen kannustetaan erilaisin toimenpitein. Työllistämistuella on palkattu työntekijöitä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 50

55 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Aloitetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeilu. Toimenpiteet, mittarit 1) Vantaalainen kuntakokeilun malli on kehitetty ja aloitettu. 2) Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee 10 % vuoden 2011 tasoon verrattuna. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Vantaa sai työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen hyväksymisestä kuntakokeiluun Työllisyyspoliittisen avustuksen määrä on vuonna 2012 enintään ja vuosina enintään Kunnan osuus kokeilun kokonaiskustannuksista on vähintään 25 % ja työllisyyspoliittisen avustuksen osuus enintään 75%. Kuntakokeilun työntekijöiden rekrytointi käynnistyi syyskuussa ja toiminta aloitettiin. Kuntakokeilu käynnistyi täysipainoisesti marraskuussa, kun henkilöstö saatiin rekrytoitua ja perehdytettyä toimintaan. 2) Pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa, myös valtakunnallisesti. Vantaalla pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä, kun se vuoden 2011 lopussa oli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 325 henkilöllä (14 %). Vantaan työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 8,9 %, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 8,2 %. TE-toimistoon ilmoitettiin joulukuussa avointa työpaikkaa, kun vuotta aiemmin määrä oli Määrä on 337 paikkaa enemmän, mikä tarkoittaa 24 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Valtio vastaa pitkäaikaistyöttömien (yhdenjaksoisesti yli 12 kk työttömänä olleiden) työllistämisestä. KAUPUNGINHALLITUS Mittari 1: tavoite toteutui täysin. Mittari 2: tavoite ei toteutunut. 51

56 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Varaudutaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen sekä tuetaan vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia koulutuksellisin keinoin. Toimenpiteet, mittarit Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, Elina Lehto-Häggroth Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Vantaalla oli vuoden 2012 lopussa 914 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Vastaavaan aikaan vuosi sitten työttömiä nuoria oli 871. Kaikki TE toimistoon ilmoittautuneet vuotiaat nuoret ohjataan Vantaan kaupungin PETRA -nuoret työhön ja kouluun ESR-projektin asiakkaiksi. Projektissa oli vuonna 2012 yhteensä 1640 asiakasta. Vuonna 2011 asiakkaita oli Palveluohjaajat ja terveydenhoitajat ohjaavat nuoria ja kartoittavat heidän tilanteensa. Jokaiselle nuorelle pyritään tarjoamaan 3 kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta työtä, työharjoittelua, koulutuspaikkoja tai ohjaamaan tarvittaessa muihin palveluihin. Eniten tarvetta on mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Vuonna 2011 Petrasta ohjattiin työhön 232 asiakasta ja vuonna 2012 työhön ohjattiin 364 asiakasta. 2) Nuorten yhteiskuntatakuun seurantamittarina käytetään alle 25-vuotiaiden työttömien virtaa yli 3 kuukauden työttömyyden. Joulukuussa 2012 luku oli 16,5 %, mikä on yhden prosenttiyksikön matalampi kuin joulukuussa 2011, jolloin osuus oli 17,5 %. Vuosina 2010 ja 2009 vastaavat luvut olivat 27,1 % ja 29,4 %. Näin ollen Vantaalla tilanne on kohentunut merkittävästi verrattuna vuosien 2010 ja 2009 tilanteeseen. Sivistystoimi: Päiväkodeissa on ollut vuoden aikana nuoria työharjoittelussa varhaiskasvatukselle osoitetun kiintiön mukaisesti. Osa heistä on jatkanut oppisopimusopiskelijana. Toteuttaakseen yhteiskuntatakuuta koulutuksellisin keinoin Vantaan kaupunki haki Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisäystä ammatillisen koulutuksen vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Vantaan kaupungin hakemuksesta lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää yhteensä 70 opiskelijalla. Muutos tapahtuu kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2012 lisäystä tulee 40 ja vuoden 2013 alusta 30 opiskelijapaikkaa, jolloin vuonna 2012 Vantaan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 2750 opiskelijaa ja vuonna 2013 enintään 2780 opiskelijaa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 52

57 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Järjestetään työttömille suunnattuja terveyspalveluja sekä toteutetaan kuntoutusta. Lisäksi eläkeselvittelyjä laajennetaan. Toimenpiteet, mittarit 1) Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmalli on otettu käytöön. Toteutuneiden terveystarkastusten, kuntoutukseen ohjattujen sekä eläkeselvitysten määrät. 2) Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä kasvaa 10 %. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, Jukka T. Salminen Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmallin kohderyhmänä ovat alkukartoitukseen tulleet työttömät työnhakijat tai työnhaun uusinnassa (3 kk, 5 kk työttömyyttä takana) käyneet työnhakijat, joista seulotaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen asiakkaaksi n. 4 tarkastettavaa/vk. (2-20 tarkastettavaa/kk ). Eläkeselvityksiä koskien Vantaa on tehnyt ostosopimuksen Helsingin kaupungin työkykyselvitysyksikön kanssa. Vantaan työvoiman palvelukeskus (TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan toimijat ohjaavat eläkeselvittelyihin sellaiset henkilöt, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Toiminta on käynnistynyt kesän jälkeen, eläkeselvittelyyn on ohjattu syksyn 2012 aikana 20 asiakasta. 2) Vuoden 2012 aikana kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta. Vuonna 2011 asiakkaita oli 556. Kuntouttavan työtoiminnan päätös oli joulukuun lopussa tehty 542 asiakkaalle, vuosi aikaisemmin 485 asiakkaalle. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä oli korkeampi kuin vuosi sitten. Kuntouttavan toiminnan sisältöön ja ohjaukseen suunnitellaan uusia toimintamalleja. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Eläkeselvitykset ostetaan Helsingiltä. Asia käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa Terveydenhuoltolain edellyttämien työttömien terveystarkastusten toteutus on suunniteltu yhdessä TEkeskuksen kanssa. Terveystarkastuksia hankittiin vuonna 2012 noin 40 kpl Vantaan työterveyshuollon liikelaitokselta, toiminta käynnistyi heinäkuussa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 53

58 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämisiä vähennetään ja läpäisyä parannetaan. Toimenpiteet, mittarit 1) Ammatillisessa peruskoulutuksessa Variassa eronneiden määrä vähenee yhdellä prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen ) 3½ vuodessa suorittaneiden määrä lisääntyy; läpäisyaste nousee 1 prosenttiyksikön verrattuna vuoden 2011 lukuun. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Vuonna 2012 eronneiden määrä oli 18,1 % kokonaisopiskelijamäärästä (vuonna ,8 %). 3½ vuodessa ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli 60,5 % (valmistuneiden määrä on vähentynyt 3,3 %). Tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämisten vähentämiseen ja läpäisyn parantamiseen on panostettu. Opintojen keskeyttäminen on ongelma koko pääkaupunkiseudulla. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite ei toteutunut lainkaan. 54

59 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetuspaikka tai työpajapaikka. Toimenpiteet, mittarit 1) Aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäluokasta (lukio, ammatillinen, lisäopetus) %. 2) Nuorten työpajatoiminnassa aloittaneita on RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth, Heidi Nygren Sivistystoimi: Keväällä 2012 peruskoulun päätti Vantaalla kaikkiaan nuorta. Syksyllä 2012 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli varattu yhteensä 2107 aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 96 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville on varattu yhteensä 280 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, joista heinä- elokuun aikana 94 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 20 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa olleet noin 30 nuorta ohjattiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinään. Heille on tarjottu vapaita paikkoja ammattistarteilta, nuorten työpajoilta, tai järjestetty muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Uutena toimintana perustettiin lukio-opintoihin valmistava kymppiluokka (LUVA) niille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen vahvistamista lukio-opinnoissa pärjätäkseen. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Nuorten työpajatoiminta - Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen: Nuorten työpajatoiminnassa oli mennessä yhteensä 1707 (1139 vuonna 2011) nuorta, kasvua n. 50 %. Aloittaneet olivat entistä nuorempia. Nuorten tuettuja oppisopimuksia oli käynnissä 33, eri ammattialoja yli 10. Palkkatuella kaupungille työllistettyjen vastavalmistuneiden nuorten määrä on vähentynyt yli 90 %, nuoria oli 8 (105 nuorta v. 2011). Arvioilta noin %:lla pajanuorista on vakavia terveydellisiä ongelmia ja heidän asunnottomuutensa on lisääntynyt. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä ja Etsivässä nuorisotyössä oli 371 asiakasta, minkä lisäksi opiskeluun ohjattiin 209 nuorta, sosiaalisessa mediassa tavoitettiin ja ohjauspuheluita yhteensä 641. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 55

60 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa lisätään alueilla, joilta ne puuttuvat. Toimenpiteet, mittarit Kaikilla suuralueilla on vähintään yksi avoin päiväkoti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Avointen päiväkotien määrä oli tammikuussa 2012 seuraava: Myyrmäki 3, Kivistö 1, Aviapolis 1, Tikkurila 1, Koivukylä 0, Korso 0 ja Hakunila 2. Koivukylän suuralueella käynnistyi avoin päiväkotitoiminta Ulrikan paviljongissa. Avointa toimintaa on toimipaikassa kerran viikossa. Suuralueista Korsossa ei ole avoimia päiväkoteja, alueella on yksi asukaspuisto. Suunniteltu Ilvespuiston päiväkodin yhteydessä olevan Leppäkorven neuvolan tilojen siirtäminen varhaiskasvatuksen käyttöön ei toteutunut vuonna Tiloihin oli varauduttu sijoittamaan avointa päiväkotitoimintaa. Tilojen käyttötarkoitus arvioidaan uudelleen, kun siirtymisaikataulu alkaa varmistua. Tikkurilan avoimen päiväkodin ja Hakunilan Länsimäen alueella sijaitsevan avoimen päiväkodin toiminta keskeytettiin marraskuussa 2012 toimitilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Tikkurilassa uusia tiloja etsittiin syksyn ajan, toiminta käynnistynee uudelleen helmikuussa Hakunilassa korvaavat tilat on otettu täysimääräisesti käyttöön tammikuussa KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 56

61 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Hoitoapupalvelu varhaiskasvatuksen palveluna vakiintuu. Toimenpiteet, mittarit Kävijämäärä kuukaudessa on vähintään 95 lasta (vuonna 2010: 87 lasta). RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Vuoden aikana hoitoapupalvelua käytti keskimäärin 75 lasta kuukaudessa. Yli tavoitearvon päästiin vain toukokuussa, jolloin kävijöitä oli 100. Hoitoapupalvelun kokonaiskäyttöä vähensivät Tikkurilan toimipaikan sisäilmaongelmat (sama toimipaikka kuin avoimella päiväkodilla), joiden vuoksi Tikkurilassa ei ollut mahdollista järjestää hoitoapupalvelua syyskaudella KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 57

62 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 14 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Perusopetuksen opetusryhmäkoot ovat enintään nykytasolla laadun varmistamiseksi. Toimenpiteet, mittarit Opetusryhmäkoot ovat enintään samalla tasolla kuin RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Perusopetuksen opetusryhmäkoot (vertailutieto ). Suomenkielisten alakoulujen yleisopetuksen luokkien keskikoko luokka-asteittain 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk lk tilastoinnin mukaan 19,7 21,8 20,7 22,7 22,7 23,4 21, tilastoinnin mukaan 19,6 20,3 21,3 20,5 21,5 22,2 20,8 Suomenkielisten yläkoulujen yleisopetuksen luokkien keskikoko luokka-asteittain 7. lk 8. lk 9. lk lk tilastoinnin mukaan 20,65 21,12 20,11 20, tilastoinnin mukaan 20,30 20,58 20,76 20,54 KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 58

63 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Lukioissa opetusryhmien koot ovat enintään nykytasolla ja lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrät ovat vähintään nykytasolla. Toimenpiteet, mittarit Ryhmäkokojen keskiarvo kolmessa pakollisessa aineessa (ÄI, EN, GE) verrattuna edelliseen lukuvuoteen; lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrä verrattuna edelliseen lukuvuoteen on vähintään valtuuston hyväksymällä vuoden 2010 tasolla. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Ryhmäkokojen keskiarvot ovat kasvaneet kaikissa aineissa verrattuna edelliseen lukuvuoteen: äidinkieli 30,2 (lukuvuonna : 29,5), englanti 30,9 (30,3), maantieto 31,5 (30,9). Lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrä lukuvuonna yht. 635 kurssia (lv yht. 680 kurssia). KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui ryhmäkokojen osalta melko hyvin (kasvu oli vähäistä), mutta lukiokohtaisten kurssien määrän tavoitteeseen ei päästy. 59

64 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 16 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Vastaanottotoiminnan lääkärityön listamallilla omalääkäripalvelut kohdennetaan niistä eniten hyötyville sekä selvitetään liikelaitosmallin käyttöönotto vastaanottotoiminnassa. Toimenpiteet, mittarit 1) Listautuneiden potilaiden osuus väestöstä on vähintään 20 %. 2) Selvitys liikelaitosmallin käyttöönotosta vastaanottotoiminnassa on laadittu mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Vuonna 2012 listautuneita oli 18 % väestöstä, osuus on kasvussa. Lääkäreiden listakokojen kasvattamisesta tehtiin päätös heinäkuussa, ja lääkärikohtaisten potilaslistojen kasvattaminen 30 %:lla käynnistyi syyskuussa. Länsi-Vantaalla potilaslistojen kasvattaminen on onnistunut melko hyvin, mutta Pohjois-Vantaalla on lääkärivajauksen ja vaihtuvuuden vuoksi vajaita potilaslistoja, mikä vaikuttaa kokonaistoteumaan. Listautumismallissa siirrytään kohti perhelääkärijärjestelmää. 2) Selvitys laadittiin ja oli käsittelyssä lautakunnassa 6/2012. Selvityksen perusteella liikelaitosmallin sijasta käynnistetään valmistelu terveysasemien nettobudjetoinnista siten, että malli on otettavissa käyttöön v alussa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 60

65 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Terveysasemilla 75 vuotta täyttäneet saavat aina omalääkärin listautumismallissa. Kaikki tulosalueet osallistuvat ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanoon osallistumalla mm. palvelulupaustyöryhmien työhön. Ohjelman toteutumisesta vuonna 2011 raportoitiin kaupunginhallitukselle, 21.5 kaupunginvaltuustolle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Palvelulupaustyötyhmien työn eteneminen, mm.: Tieto muuttaa asenteita Kaupunkijuhlan yhteydessä järjestetty Liikuta minua -tapahtuma Koivukylässä, johon osallistuivat yritykset, yhteisöt, seurakunta ja Vantaan kaupunki, oppilaitokset sekä näiden tahojen vapaaehtoiset. Toimintakyvyltään jo haurastuneiden senioreiden osallistumista edisti kaupunkijuhlaorganisaation järjestämä taksikuljetus tapahtumaan. Vanhustenkeskusten ympärille rakentunut monitoimija-verkosto on koonnut alueen senioreille suunnatun harrastus-, järjestö-, opetus- ja ohjaustapahtumista ja -tilaisuuksista suuren suosion saaneen Seniorimenotesitteen. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämät gerontologia-luennot ovat avoimia Viksun verkostolle. Käynnistetty Palvelumuotoilun työpajat, joissa painopisteenä ohjauksen ja neuvonnan käyttäjälähtöinen kehittäminen. Osallistumalla voi vaikuttaa Kirjastossa on aloitettu uutena vapaaehtoistoiminnan muotona tietotekniikka-tutoreiden toiminta. Vuoden alussa julkaistiin Yhtä vanhuutta ei ole Vantaan ikääntyvien hyvinvointikatsaus. Katsaukseen liittyen järjestettiin aihetta käsitteleviä työpajoja, seminaari ja senioritapahtuma, jossa hyvinvointia käsiteltiin kuntalaisten, eri toimialojen ja toimijoiden kanssa. Jatkuu seuraavalla sivulla. 61

66 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto (jatkoa): Asuminen on elämänmakuista Koottiin asumisen opas, joka julkaistaan vuoden 2013 alussa. Oppaaseen liittyvä asumisen infotilaisuus Itä- Vantaalla. Palvelumuotoilun työpajassa kehitetään parhaillaan korttelitalkkari -toimintamallia Ympäristö on esteetön Kaupunkiympäristön arviointi tehty Myyrmäessä, jossa käynnistyi rakennushanke, jossa seniorien tuomat näkökohdat on otettu huomioon. Seniorien kävelyreittien kunnossapidon priorisointi on meneillään. Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Käynnistettiin palvelumuotoilun työpaja, jossa huomion kohteena vanhustenkeskus-konseptin ja avoimen päivätoiminnan kehittäminen. Molemmissa aiheissa kyse alueen yhteisöllisen toiminnan kehittämisestä, jossa seniorikuntalaisen aktiivista ja itsenäistä elämää edistetään. Uusi teknologia on käytössä Päivitettiin hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma, joka ohjaa käyttöönotettavan teknologian hankintaa ja käytön opastusta. Verkosto tekee tiiviisti yhteistyötä Laurean Cide klusterin kanssa, mikä avaa yhteistyömahdollisuuksia moniin yrityksiin. Huomion kohteena on sekä hoivateknologia että seniorikuntalaisen itsenäistä selviytymistä edistävä teknologia mm. turvateknologia. Palvelumuotoilun työpajassa kehitetään teknologialainaamoa. 2) Joulukuun lopussa kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 91,94 % ikäluokasta. Kehitys on tavoitteen suuntaista. Jatkuu seuraavalla sivulla. 62

67 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Selvitettiin seniorikäyttöön sopivien kuntosalitilojen sijaintia ja seniorikuntosalien perustamista näihin tiloihin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Koivukylän seniorisalin mallin mukaisesti. Tiedotettiin kunnan tarjoamista liikuntamahdollisuuksista ja Sporttikortista (maksuton kaupungin liikuntatilojen käyttö, uimahallit ja kuntosalit). Kulttuuripalveluilla oli kulttuuriluotsitoimintaa, jossa erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin voi saada kaveriksi koulutetun vertaisperiaatteella toimivan vapaaehtoisen maallikon. Sivistystoimi: Yhteisöllisyyden edistämiseksi osassa päiväkodeista on toteutettu vanhusten / isovanhempien tapahtumia ja vierailuja. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Keskustojen toteutuksessa noudatetaan ikääntymispoliittisen ohjelman suosituksia. Esteettömyys otetaan huomioon joko perus- tai erikoistasoisena. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyysmäärärahan puitteissa muutetaan nykyistä ympäristöä esteettömäksi. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 63

68 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 18 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Palvelustrategiset linjaukset Sitova tavoite Vantaan Tilapalvelut Oy saavuttaa 3 prosentin tuottavuusvaatimuksen lopputuotteiden laatua ja määrää laskematta. Toimenpiteet, mittarit Tuottavuusvaatimus on saavutettu yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen, Tilapalvelut Oy Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vantaan Tilapalvelut Oy:n laskelmien mukaan yhtiö saavutti vuonna 2012 yhtiölle suunnatun sitovan tavoitteen 3 %:n tuottavuuden parantumisesta palvelun laadun ja määrän heikentymättä. Yksityiskohtainen yhtiön tekemä laskelma julkaistaan osana vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 64

69 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 19 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Palvelustrategiset linjaukset Sitoa tavoite Palvelusetelin piiriin otetaan uusia toimintoja sekä lisätään palvelusetelin käyttöä. Toimenpiteet, mittarit 1) Palvelusetelin piiriin otetut uudet toiminnot. 2) Palvelusetelin käyttö toiminnoittain, lukumäärä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Perhepalveluissa on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön sähköinen Vastaamo-palveluseteli neuvolan asiakkaille laajojen terveystarkastusten yhteydessä osana Kaste-hanketta Lapsen ääni. Uusien palvelusetelimahdollisuuksien kartoittamista mm. lapsiperheiden kotipalveluun, turvakoteihin, henkilökohtaiseen apuun ja kotihoitoon jatketaan. 2) Palvelusetelien määrä 12/2012: - Tehostetun asumispalvelun palveluseteli oli käytössä 25 asiakkaalla. - Omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan järjestämisessä 125 euron palveluseteli tehostetussa asumispalvelussa oli käytössä vuonna 2012 yhteensä 28 asiakkaalla. - Sadan euron palveluseteli (ns. vanha palveluseteli) omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämisessä oli käytössä vuoden aikana yhteensä 46 asiakkaalla. - Sijaishoitajien kanssa tehtyjä toimeksiantosopimuksia oli yhteensä 38 asiakkaalla. - Suun terveydenhuollon palveluseteli osalta oli jaettu 16 palveluseteliä. - Vastaamo-palvelun palveluseteleitä on yhteensä ja ne on jaettu terveydenhoitajille edelleen jaettavaksi asiakkaille, ja niistä 1147 palveluseteliä oli jaettu asiakkaille. Kirjautumisia Vastaamo-palveluun on ollut jaettuihin palveluseteleihin nähden vähän. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 65

70 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 20 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Kaikki toimialat kehittävät ehkäisevän työn toimintamalleja siten, että lastensuojelun asiakkuudet eivät kasva. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäisemiseksi kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista. 2) Lastensuojelun avopalveluiden asiakkaiden osuus 0 17-vuotiaista =<9,5 % 3) Kehitetään toimintamalleja (mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen kolmiportaisuus sekä yhteiset käytänteet lukioiden opiskelijahuollossa) RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Perhepalveluissa kehitetään ja parannetaan jo olemassa olevia ehkäisevän työn malleja. Terveyspalvelujen listamallia on kehitetty perhelääkärimallin suuntaan siten, että erityistä tukea tarvitsevat perheet saavat omalääkärin. Päivystyksessä lasten palvelutasoa on nostettu uuden sopimuksen myötä (odotusaika max 2h, parempi odotustila). Vammaispalvelut kehittävät yhteistyötä lastensuojelun kanssa. 2) Tammi-joulukuussa lastensuojelun avopalvelujen asiakkaiden osuus vuotiaista oli 9,59 % (4 267 lasta). Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona osuus oli 9,12 %. Samanaikaisesti lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta 12 % (v lastensuojeluilmoitusta). Ilmoituksen kohteena olleita eri lapsia oli 6,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka tavoite ei täysin toteudu, avohuollon asiakkaaksi tulleiden lasten määrä ei ole kasvanut yhtä paljon kuin lastensuojeluilmoitukset. Sijoituksessa olevien lasten lkm oli 710. Sivistystoimi: Varhaiskasvatus osallistui Otso-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää päivähoidon yhteyteen ennaltaehkäisevä, matalakynnyksinen perhetyön malli. Toimintamalli tehostaa 3-6 -vuotiaiden lapsiperheiden varhaista tukea ja vanhempien hoitoonohjausta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa käsiteltiin opetuslautakunnassa Uudistetuissa linjauksissa painotettiin tuen kolmiportaisuutta sekä moniammatillisen yhteistyön merkitystä lasten tuen tarpeen ennakoinnissa ja siihen reagoinnissa. Perusopetuksessa on kehitetty tuen kolmiportaisuuteen liittyviä toimintamalleja (mm. pedagogiset asiakirjat ja nivelvaiheyhteistyö). Perusopetukseen valmistui oppilashuollon käsikirja. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosalueet ovat osallistuneet lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Jatkuu seuraavalla sivulla. 66

71 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 20 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Kaikki toimialat kehittävät ehkäisevän työn toimintamalleja siten, että lastensuojelun asiakkuudet eivät kasva. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäisemiseksi kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista. 2) Lastensuojelun avopalveluiden asiakkaiden osuus 0 17-vuotiaista =<9,5 % 3) Kehitetään toimintamalleja (mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen kolmiportaisuus sekä yhteiset käytänteet lukioiden opiskelijahuollossa) RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Liikkuva koulu- ja Sporttia kaikille -hankkeiden kautta tarjottiin vantaalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan laji- ja kohde-esittelyjen sekä liikuntaan kannustamisen muodossa. Lastenkulttuuripalveluilla oli säännöllistä toimintaa lastensuojelun vastaanottokodeissa ja perhekuntoutuskeskuksissa. Lastenkulttuurin toiminta eri alueilla tuki lasten ja perheiden hyvinvointia. Laaja-alainen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Vuoden 2012 aikana eri alueilla järjestettiin lapsille ja lapsiperheille suunnattuja kulttuuri- ja taidetapahtumia, joihin osallistui tuhansia lapsia ja heidän perheitään. Nuorten osallisuuden tukeminen tavoitti kaikki 9- luokkalaiset. Lisäksi mahdollistettiin toiminta, joissa nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat kulttuuritapahtumia ja taideprojekteja. Sirkusopetuksen kohderyhmiin kuului mm. syrjäytymisvaarassa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, maahanmuuttajia, päihdekuntoutujia, laitoshoidon asiakkaita, eläkeläisiä ja näiden kohderyhmien parissa työskenteleviä työyhteisöjä. Vaikuttava sirkus -hankkeessa tehtiin yhteistyötä nuorisopalveluiden ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen kanssa. Havukosken nuorisotalolla toteutettiin hankkeen aikana kaksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattua sirkuskerhoa. Nuorisopalveluissa kehitettiin nuorisotalotoimintaa. Nuorisotalojen kävijämäärät kasvoivat 7%. Pienryhmätoimintaa on lisätty. Vertaisnuorten toiminta on lisääntynyt: uutena avauksena kolmen kirjaston kanssa aloitettu pilotti. Nuorten osallisuushankkeen jalkautus jatkui eri toimialoille. Lasten ja nuorten Vantaa hanke toteutui suunnitellusti. Nuorten kanssa pilotoitiin vaikutusten ennakkoarviointia Tikkurilan nuorisotilaselvityksen yhteydessä. Ensimmäistä kertaa järjestettiin 5-6-vuotiaiden oma Mini-Vaikuttajapäivä. Lasten asiantuntijaryhmän toimintaa jatkettiin. Oppilaskuntatoiminnan yhteistyötä lisättiin alueilla yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Ankkapartioon koulutettiin uusia vapaaehtoisia. Kaikille vantaalaisille lapsille tarkoitetut kesäleirit toteutuivat hyvin. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimiala vaikuttaa osaltaan lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estämiseen mm. huolehtimalla turvallisten leikkipuistojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä pitämällä leikkialueiden turvallisuutta perusparannusten tärkeimpänä perusteena. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 67

72 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 21 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen kaikilla toimialoilla tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia. Toimenpiteet, mittarit Ikääntyneiden hyvinvointia lisäävät toimet raportoidaan ikääntymispoliittista ohjelmaa toteuttavien palvelulupaustyöryhmien työn tuloksina vuosittain kaupunginhallitukselle sekä osavuosikatsauksissa sitovien tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: Kaikki tulosalueet osallistuvat ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanoon osallistumalla mm. palvelulupaustyöryhmien työhön. Ohjelman toteutumisesta vuonna 2011 raportoitiin kaupunginhallitukselle, 21.5 kaupunginvaltuustolle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Palvelulupaustyöryhmissä on noin 100 toimijaa: Vantaan kaupunki, yritykset, järjestöt ja seurakunta. Työskentely tapahtuu kuudessa palvelulupausryhmässä. Kaikkien ryhmien työ edistää seniorikuntalaista itsenäistä toimintakykyä ja terveyttä. Verkosto osallistui myös Ikääntyvien hyvinvointikatsauksen toimittamiseen. Ks. myös raportointi sitovasta tavoitteesta nro 17. Sivistystoimi: Vantaan päiväkodeista kolmasosalla on vuosittain isovanhempien päivä, jolloin isovanhemmat vierailevat päiväkodissa ja osallistuvat toimintaan. Lisäksi päiväkodeista tehdään vierailuja alueen vanhusten hoitopaikkoihin ja lapset esiintyvät erilaisissa vanhusten tilaisuuksissa. Noin 5-10 päiväkodissa on vapaaehtoisena mummo tai vaari, joka osallistuu sovitulla tavalla päiväkodin toimintaan. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Yhteispalvelussa toteutettiin seniori-infoa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kehittämistyön apuna on käytetty Palmenian kuntapalveluiden tuotteistamiskoulutusta. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden koordinoima Vantaan kaupunkijuhla tuotti tanssi- ja musiikkiesityksiä hoitolaitoksiin sekä organisoi kuljetukset kolmeen kaupunkijuhlan tapahtumaan omissa kodeissaan asuville ikäihmisille ja hoitolaitosten asukkaille saattajien seurassa. Taiteen perusopetuksen oppilaat konsertoivat vanhusyksiköissä. Musiikkiopiston musiikkityöpajatoiminta senioreille jatkui Pähkinärinteen senioritalossa. Hopeatähti-elokuvasarja senioreille. Senioriväestö kävi ahkerasti myös kulttuuripalveluiden järjestämässä Matineaelokuvasarjan esityksissä. Kaupungin museon kehittämä matkalaukkunäyttelytoiminta vanhusten yksiköissä jatkui vilkkaana. Samoin Vantaan Taidemuseon vanhusväestölle suunnatut työpajat. Seniori-ikäisten lukujen muistojen matkalaukkunäyttelyt päiväkeskuksissa ja vanhainkodeilla. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimiala tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia edistämällä osaltaan Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 68

73 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 22 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteiksi Sitova tavoite Aloitetaan osallisuusmallin toteutus. Toimenpiteet, mittarit Osallisuusmallin toteuttamiseksi tehdyt toimenpiteet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: (toimiala raportoi keskitetysti tästä tavoitteesta) Osallisuusmalli kuvattiin kaupunkitasoisena työryhmätyönä vuoden 2011 lopussa ja vietiin lausuntokierrokselle vuoden 2012 alussa. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta käsitteli mallia useassa kokouksessa ja hyväksyi sen osaltaan marraskuussa. Tekstiin tuli prosessin myötä runsaasti muutoksia, minkä vuoksi kaupungin johtoryhmä edellytti, että ennen kuin malli viedään hallitus- ja valtuustokäsittelyyn, se esitellään kaikkien toimialojen johtoryhmissä. Osallisuusmalli esitellään kaupunginhallituksen iltakoulussa Aluepalvelut on osana omaa johtosäännön mukaista toimintaansa ja erilaisin pilottihankkein edistänyt osallisuusmalliin sisältyviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. kuntalaisosallistumiseen liittyvä tiedotuskampanja kunnallisvaalien edellä sekä Hakunilan jätevoimalan rakentamisprojektin ympärille tehty yhteisprojekti tiedekeskus Heurekan, HSY:n ja Vantaan Energian kanssa sekä osallisuuskoulutuksen suunnittelu ja toteutus alue- ja tapahtumapalveluiden henkilöstölle. Pilottien kautta on mahdollista laajentaa käytäntöjä koko kaupungin organisaatioon. Kulttuuripalveluiden Taikalamppu on ollut mukana toteuttamassa Osallisena Suomessa -hanketta käynnistämällä pitkäkestoisia taidekasvatusprojekteja, jotka toimivat kouluissa kerhojen muodossa sisältäen taiteilijavierailuja ja työpajoja. Näihin tilaisuuksiin, työpajoihin ja kerhoihin osallistuivat oppilaiden lisäksi koulun henkilökunta ja oppilaiden huoltajat. Vuonna 2012 järjestettiin muun muassa Tikkurilassa ja Havukoskella kuvataidekerhot erityisesti muslimitaustaustaisia lapsia ajatellen. Lasten taideteoksista järjestettiin näyttelyt Vantaan kaupungin kirjastoihin sekä Lasten taidetaloihin. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui jossain määrin. 69

74 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 23 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Valmistellaan valtuuston päätettäväksi Pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuodesta 2013 eteenpäin. Toimenpiteet, mittarit Valtuuston päätös Pks-kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkamisesta on tehty. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Kaupunginkanslia: Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä hyväksyi omalta osaltaan ehdotuksen uudeksi yhteistyösopimukseksi vuosille Tämän jälkeen asia eteni kaupunkien valtuustojen päätettäväksi. Sopimus vastaa sisällöltään aiempaa sopimusta. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 70

75 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 24 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Vaikutetaan kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun Vantaan valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Toimenpiteet, mittarit Tehdyt toimenpiteet valtuuston päättämien linjausten pohjalta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Kaupunginkanslia: Vantaan kaupunginvaltuusto antoi lausunnon valtiovarainministeriölle kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Vantaan lausunnossa todettiin, että Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaistaa tarkastella vaihtoehtoja jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehitystä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehitystä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lausunnossa todetaan lisäksi, että metropoliratkaisun valmistelu tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa. YM ja VM ovat asettaneet esiselvitystyön metropolialueen kuntajakoselvitysalueista sekä erilaisista vaihtoehdoista metropolihallinnolle. Selvityshenkilöt ovat käyneet kertomassa selvityksestä Vantaan KH:n iltakoulussa ja Vantaan edunvalvontatoimikunnassa KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 71

76 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 25 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Vaikutetaan siihen, että valtio jatkaa Kehä III:n perusparannustyötä välittömästi 1. vaiheen valmistumisen jälkeen ja tämän työn yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat meluesteet. Valtion kanssa on aikaansaatu jatkosopimus Kehä III:n perusparannustyön jatkamisesta Vantaan linjausten mukaisesti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kehä III:n parantamisen aiesopimus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja allekirjoitettu Aiesopimusta täydennetään keväällä 2013 laadittavalla toteutussopimuksella. Lentoasemantien eritasoliittymän rakentaminen käynnistyy syksyllä KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 72

77 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 26 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Jatketaan aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa. Toimenpiteet, mittarit Aiesopimuskäytännölle valtiovallan kanssa on aikaansaatu jatkosopimus. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, Juha-Veikko Nikulainen Kaupunginkanslia: Aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa on jatkettu: - Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus vuosille allekirjoitettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken. - Aiesopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 lopussa valmistuneen metropolialueen kilpailukykystrategian pohjalle, kasvusopimuksen valmistelu käynnistyy 2013 alussa. - Valtio, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt ja Helsingin seudun keskuskauppakamari solmivat pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen tehostamiseksi aiesopimuksen vuosiksi Valtion ja Vantaan kaupungin välinen aiesopimus vuosille pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi hyväksyttiin. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL aiesopimus vuosille on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja allekirjoitettu Uusi aiesopimus jatkaa edellisen aiesopimuksen käytäntöä ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Aiesopimuskäytäntöä jatkettiin syksyn 2012 aikana valmistuvan Helsingin seudun kilpailukykystrategian työn pohjaksi. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 73

78 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 27 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Sitova tavoite Jokaisen tulosalueen johtamisjärjestelmä on arvioitu ja kehittämissuunnitelma laadittu. Toimenpiteet, mittarit Arvioitujen johtamisjärjestelmien ja kehittämissuunnitelmien lukumäärä/kaikki tulosalueet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Johtamisjärjestelmäarviointi on tehty 14/40 tulosalueella ja aloitettu 6/40 tulosalueella. Tulosalueista 20:llä arviointi jää kevääseen Aikataulu näille arvioinneille on tehty. Kokonaan toteutettujen jakautuminen: Keha 9 Soster 1 Sito 1 Mato 3 Käynnistetyt prosessit jakautuminen : Soster 4 Sito 1 Mato 1 Arviointien viivästyminen on aiheutunut siitä, että prosessi pääsi käyntiin vasta huhtikuussa 2012 (yritettiin löytää ulkopuolista rahoitusta hankkeelle) ja siitä, että tulosalueiden johtamisjärjestelmien kuvaaminen on viivästynyt siitä syystä, että osalle tulosalueita työ on ollut iso. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui jossain määrin. 74

79 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 28 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Sitova tavoite Henkilöstöä palkitaan erinomaisista työsuorituksista kaupungin palkitsemisjärjestelmän mukaan. Toimenpiteet, mittarit Laaditaan erillinen raportti kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi raportoidaan sitovien tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilökohtaiset lisät 7,8 milj. 7,4 milj. Kannustuslisät 851 hlö hlö Tulospalkkiot Erikoispalkkiot Henkilöstökeskus: Henkilökohtaista lisää saa 39% vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilökohtaisten lisien kustannusvaikutus vuonna 2012 on 7,4 milj. euroa. Lisien euromäärän laskuun on vaikuttunut Tilapalveluiden yhtiöittäminen. Vuonna 2012 pilotoitiin erillistä prosessia, jossa jaetaan uudelleen työsuhteensa päättäneiden henkilöiden henkilökohtaiset lisät. Ensimmäisen kerran lisiä jaettiin ja toisen kerran Yhteensä euromääräinen vuosikustannus on euroa. Vuonna 2011 henkilökohtaisten lisien kustannukset olivat 7,4 miljoonaa. Vuonna 2012 kannustuslisäjärjestelmän piiriin kuului 3665 henkilöä, joka on 35 % henkilöstöstä. Vuonna 2012 kannustuslisiä on maksettu euroa ja niihin on tehty varauksia euroa. Vuonna 2011 kannustuslisiä maksettiin 851 henkilölle (7,5 % henkilöstöstä) ja niiden euromääräinen kustannus oli euroa. Vuonna 2012 tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu ylin johto (39 hlöä) ja liikelaitosten henkilöstöä (282 hlöä). Tulospalkkioihin on tehty vuonna 2012 varauksia euroa ja niitä on jo maksettu euroa. Vuonna 2011 oli 11 tulospalkkiojärjestelmää, joissa mukana oli 434 (3,8 % henkilöstöstä) henkilöä. Mukana olivat myös tulosaluejohtajat sekä ylin johto (35 hlöä). Vuonna 2011 tulospalkkioita maksettiin euroa. Vuonna 2012 erikoispalkkioita on myönnetty 762 (7,4 % henkilöstöstä) henkilölle ja 2011 erikoispalkkiota myönnettiin 1169 (10,3 % henkilöstöstä). Vuonna 2012 erikoispalkkioihin käytettiin euroa ja vuonna 2011 niihin käytettiin euroa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 75

80 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 29 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Sitova tavoite Sairauspoissaolojen määrä vähenee puolella prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet, mittarit Sairauspoissaoloprosentin muutos. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Sitova tavoite ei täyttynyt kaupunkitasoisesti, vaikka sairauspoissaolojen määrässä on päästy kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Koko kaupungin sairauspoissaolot ovat vähentyneet 0,3 %-yksiköllä edellisestä vuodesta, kun vertailussa olevasta vuoden 2011 poissaolotiedosta on poistettu ateria-, siivous- ja kiinteistönhuollon tulosalueiden poissaolotiedot eli huomioitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus. Poissaolot vastaavat 459 htv:ta. Toimialoista tavoitteen saavuttivat maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala sekä keskushallinnon toimiala, lisäksi vapaa-ajan ja asukaspalvelun toimiala oli hyvin lähellä tavoitetta (0,49 %-yksikön vähenemä). KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 76

81 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 30 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, joka sisältää suunnitelman investointitasosta 10 vuodelle sekä investointien priorisoinnin. Toimenpiteet, mittarit Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma on laadittu kevään 2012 valtuustoseminaariin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma esiteltiin kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 77

82 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 31 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Tilikauden tuloksena on vähintään nollatulos. Toimenpiteet, mittarit Nollatulos on saavutettu. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Vuoden 2012 tilinpäätöksen tuloslaskelma päätyy -3,7 milj. euron negatiiviseen tilikauden tulokseen. Tilikauden tuloksen muodostumista on selostettu tarkemmin tilinpäätösasiakirjassa. Negatiiviseen tilikauden tulokseen vaikuttivat osaltaan mm. toteutetut valtionosuusleikkaukset, vuoden 2012 verotuloarvion alittuminen (lähinnä yhteisövero) sekä vuodelle 2012 budjetoitujen myyntitulojen osittainen siirtyminen vuodelle Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta eriytettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön siirtyneet toiminnot. Muutosten myötä vuoden 2012 käyttösuunnitelma päätyi kaupunkitasolla 5,7 milj. euron tulokseen. Näin ollen vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutunut tilikauden tulos oli alkuperäistä vuoden 2012 talousarviota heikompi, mutta parempi kuin toteutettujen organisaatiomuutosten jälkeen vuoden 2012 käyttösuunnitelmien tilikauden tulos. Vuoden 2012 aikana laadittiin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jonka tavoitteena on saada kaupungin velkaantumiskehitys hallintaan karsimalla investointeja sekä kasvattamalla investointien tulorahoituskykyä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite ei toteutunut. 78

83 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 32 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Myydään noin puolet kaupungin omistamista yksittäisistä asunto-osakkeista yhdelle tai useammalle taholle. Toimenpiteet, mittarit Myytyjen yksittäisten asunto-osakkeiden määrä/kaupungin omistamat yksittäiset asunto-osakkeet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Yksittäisten asunto-osakkeiden myynti on toteutettu kahdessa vaiheessa. Tilakeskus pyysi myyntiilmoituksellaan sitoumuksettomia tarjouksia kahdesta erillisestä asuntosalkusta A ja B mennessä. Tarjouspyyntö lähetettiin suoraan kahdellekymmenelle toimijalle, joilta pyydettiin vielä lisäkirjeellä tietoja koskien tarjoajan kelpoisuutta sekä taloudellista ja rahoituksellista asemaa. Myynnin toisessa vaiheessa tarjoajille toimitettiin huoneistokohtaiset tiedot ja järjestettiin katselmusmahdollisuudet kaupan kohteena oleviin huoneistoihin. Salkku A sisälsi 112 huoneistoa ja se myytiin tilakeskuksen lautakunnan päätöksellä Tarjouspyyntö salkusta B annettiin viidelle edellä mainitulle myynnin toiseen vaiheen hyväksytylle tarjoajalle Tarjoajan tuli sitoutua tarjouspyynnön liitteenä olevan kauppakirjan ehtoihin, jotka noudattelevat kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi tarjous tuli antaa erikseen salkussa B olevan Asuntoosakeyhtiö Martinlaakson palvelutalon yhdeksälle huoneistolle sekä lopulle salkulle (103 huoneistoa). Tarjousaika on päättynyt ja salkun B myynti on päätettävänä tilakeskuksen lautakunnassa tammikuussa Kaupungin omistukseen jää vielä noin 440 osakehuoneistoa. Lisäksi suorassa omistuksessa on noin 350 vuokrauskuntoista asuinhuoneistoa. Yhteensä kaupungin omistukseen jää siis noin 790 asuntoa, joista merkittävä osa on palvelussuhdeasuntokäytössä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 79

84 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 33 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Laaditaan kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit. Toimenpiteet, mittarit Kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit on laadittu ja sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Taloussuunnittelu: Kaupunkitason tuottavuusmittarit on valmisteltu vuoden 2012 aikana. Kaupunkitason tuottavuusmittarit vertailutietoineen on sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. Tuottavuusmittarien näkökulmat ovat: talous / nettomenojen kehitys, henkilöstö, toimitilat sekä energiatehokkuus. Tuottavuusmittareille asetettujen tavoitetasojen toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Vantaa osallistuu Kuntaliiton, Valtiovarainministeriön sekä suurten kaupunkien yhteistyöhön tuottavuuden arvioinnin kehittämisessä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 80

85 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 34 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Tilatehokkuutta parannetaan erikseen määriteltävien pilottihankkeiden kautta. Toimenpiteet, mittarit Arvio tilatehokkuuden parantumisesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen, muut toimialajohtajat Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vuoden 2012 aikana hyväksyttiin hankesuunnitelmat Korson neuvolan sijoittamisesta nykyisen Korson sosiaalija terveysaseman tiloihin Naalipolku 6:een, jossa on tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimen aikuissosiaalityön toimintaa. Aikuissosiaalityö toiminnot siirretään Karsikkokuja 17:ään, josta laadittu hankesuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa Edellä mainituilla tilamuutoksilla voidaan luopua uudishankkeesta n. 600 m 2 ja säästää 210 m 2 vuokratilaa. Vuoden lopulla jatkettiin Tikkurilan alueen toimistotilojen tilatehokkuushanketta valmistelemalla Kielotie 20:n ylimmän kerroksen tilamuutoksia tarkemmin. Kehittämistyön tuloksena syntyvä suunnitteluratkaisu on tarkoitus toteuttaa ko. kiinteistöyhtiön teettämän ilmanvaihtosaaneeraustyön yhteydessä, mikäli hankkeen rahoitus järjestyy. Kielotie 13:ssa ja 28:ssa on valmisteltu pienempiä tilajärjestelyjä, joilla toimialan omassa käytössä olevien työtilojen tilatehokkuutta parannetaan ja toisaalta vuokratiloista voidaan luopua. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 81

86 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Tietohallinnon palvelukeskus: Sähköisestä asioinnista on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa kaupunkitasoinen suunnitelma, joka kattaa vuodet Toimialojen suunnitelmia on päivitetty Lisäksi on tehty kaupunkitason sähköisen asioinnin suunnitelma tietohallinnon linjauksista ja painopisteistä vuosille Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle on tehty oma suunnitelma sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi vuonna Vuosille tehdyn suunnitelman mukaisista ja myöhemmin erikseen päätetyistä hankkeista ovat valmistuneet: PKS -hankkeena yhteinen palvelukartta, Kartta.vantaa.fi -palvelun kehittämishanke, SIVI:n sähköinen päivähoito-, esiopetus- ja kerhopäätös, joiden tiedoksiannossa hyödynnetään valtakunnallista kansalaisen asiointitiliä. Uudet kaupungin internet- sivut ja Intranet -sivujen uudistaminen sähköiseksi työpöydäksi. KanTa -hankkeen eresepti otettiin käyttöön huhtikuussa. Perusopetuksessa on osin sähköistetty aamu- ja iltapäivätoimintaan hakeminen Myös valtakunnallinen Internet-pohjainen kilpailutusjärjestelmä on otettu pilottikäyttöön. Luottamushenkilöiden Extranet on uusittu, käyttöönotto on 1/2013. Sosiaali- ja terveystoimen etähoivapalvelut ja sähköinen virikepalvelu, sosiaalihuollon turvattu sähköposti hanke on toteutettu ja otetaan pilotointiin Q1/2013. Terveyspalveluissa on toteutettu potilastietojärjestelmään integroitu sähköinen ajanvaraus päihde- ja vammaispalveluissa, käyttöönotto on 01/2013. MATO:ssa on toteutettu VM:n SADe -ohjelman mukainen karttapohjainen palautejärjestelmä, jossa alkaa 5 pilottia Q1/2013. Kuuden (7) kaupungin Sähköinen palveluseteli yhteistyöhankkeen vaatimusmäärittely on valmistunut. Toteutusvaiheessa ovat PKS-hankkeena toteutettu opistojen kurssihallintajärjestelmä, jota pilotoidaan, avustushakemusten käsittelyjärjestelmä, jossa tavoitteena on aloittaa pilotointi Q2/2013, sosiaalipalveluissa integroidun ajanvarauksen käyttöönottotavoite on Q2/2013, sähköisen arkistomateriaalin myyntipalvelusovellus, Museon kokoelmanhallintajärjestelmä, jossa käyttöönottotavoite vuodevaihde Hankintavaiheessa ovat valtuustosalin kokousten nauhoittamis -hanke, kiinteistönhallinnan järjestelmähanke, verkko-opiskelualusta, eresepti STH:oon ja työterveyshuoltoon, PKS hanke sähköisestä maksamisesta, sähköisen työpöydän työtilat hanke. Sähköisen asioinnin kaupunkitason suunnitelman aikatauluja on osin viivästetty 2012 talous- ja velkaohjelman mukaisesti vuosille Jatkuu seuraavalla sivulla. 82

87 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sivistystoimi: Päivähoitoon on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2004 alkaen. Asiakas voi ottaa käyttöön asiointitilin, jolloin hän saa itseään koskevat viranomaispäätökset sähköisesti paperipostin sijaan. Päivähoitopäätöksiä on ollut mahdollista lähettää asiointitilille asiakkaan suostumuksella asiointitilin käyttöönotosta keväästä 2011 alkaen. Asiointitilin käyttöä on laajennettu esiopetuksen ja kerhotoiminnan päätöksiin vuoden 2012 aikana. Perusopetuksen tulosalueella on valmisteltu ja otettu käyttöön sähköiset pedagogiset asiakirjat, jotka löytyvät Wilma-ohjelman sisältä. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisessa siirryttiin osittain sähköiseen hakujärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä ja tietohallinnon palvelukeskus ovat yhdessä linjanneet sähköisten asiointipalvelujen etenemisen. Hankkeet ovat käynnistyneet ja kaikilla tulosalueilla osallistutaan aktiivisesti suunnitelman edistämiseen. Vantaalla otettiin käyttöön sähköinen eresepti kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä huhtikuussa Joulukuussa kaikista resepteistä e-resepteja oli Vantaalla 77 %. Vuoden lopussa valmistui uusi toiminnallisuus, jonka kautta kansalainen voi tehdä ereseptin uudistamispyynnön omalta kotikoneeltaan. Kansalaisen sähköisen ajanvarauksen toiminnallisuus terveydenhuollon palveluihin valmistui vuoden lopussa ja se otetaan ensi vaiheessa käyttöön ennaltahkäisevässä terveydenhuollossa, vastaanottotoiminnassa, kuntoutuksessa ja perhesuunnitteluneuvolassa. Sosiaalihuollon palvelujen osalta projekti on menossa ja valmistuu keväällä Kansalaisen sähköinen ajanvaraus otetaan silloin käyttöön mm. lastenvalvojille, päihdepalveluihin, vammaispalveluihin sekä kasvatus- ja perheneuvontaan. Lastensuojelun sijaishuollossa on käynnissä kokeiluprojekti sähköisen suojatun viestinvälityksen toteuttamisesta asiointitilin välityksellä. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeista ajanvaraukseen ja toimeentulotukeen on päätetty. Jatkuu seuraavalla sivulla. 83

88 Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto (jatkoa): Etähoitojärjestelmän kokeiluprojekti on meneillään kotihoidossa, omaishoidon tuessa, kehitysvammahuollossa, päihdehuollossa ja lastensuojelun sijaishuollossa. Siinä yhteydenpito asiakkaisiin tapahtuu videoyhteyden välityksellä. Samalla saadaan kokemuksia myös HyvinvointiTV:n viriketoiminnasta. Laitteet ovat käytössä ja kokemusten perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Syksyllä 2012 sosiaali- ja terveystoimessa toteutettiin sähköisen asiakastyytyväisyyden seurannan pilotointi 24 palvelupisteessä ns. Happy or Not -laitteella. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Avustusten sähköisen hakemisen sovelluksen määrittely- ja testausvaihe saatiin projektiryhmän osalta päätökseen ja tuotantokäyttö aloitetaan elokuussa Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: 1. Karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä : kilpailutus keskeytetty, järjestelmä vaihdettu valtion SADe hankkeeseen (sähköisen asioinnin ja demokratian edistäminen), tavoitteena käyttöönotto vuonna Sähköisen arkistomateriaalin myyntipalvelu netissä: tavoitteena käyttöönotto Katutapahtuma- ja lupajärjestelmä: tavoitteena käyttöönotto Kiinteistötoimitusten hakemisen sähköisen palvelun ja asioinnin kehittäminen: suunnitteluvaiheessa järjestelmätoimittajan kanssa. 5. Pääkaupunkiseudun palvelukartan kehittäminen: Vantaalla käynnissä palvelupisteiden esteettömyystietojen kerääminen. Lisäksi palveluun sisällytettiin Vantaan väestön ikäjakaumakartta. 6. Kaupungin pysäköinninvalvonta: vireillä suunnitelma sähköisestä pysäköintivirhemaksujen oikaisuvaatimuksesta. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 84

89 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Keskushallinnon toimiala yhteensä Talousarvio 2012 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskushallinnon toimiala yhteensä koostuu yleishallinnosta ja keskushallinnosta. Yleishallinnon talousarvio koostuu mm. kunnallisen päätöksentekojärjestelmän ja muiden yleisluonteisten toimintojen ja erien kustannuksista. Keskushallinto puolestaan koostuu kaupungin keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluyksiköistä. Keskushallinnon toimiala valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallituksen konsernijaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaa ja avustaa kaupungin muita toimielimiä. Keskushallinto vastaa keskitetysti suunnittelusta ja kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Vuonna 2012 Keskushallinnon toimintatuotot ylittivät talousarvion noin 0,5 milj. eurolla ja toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) alittivat talousarvion noin 1,0 milj. eurolla. Keskushallinnon toimintakate toteutui kokonaisuudessaan 1,5 milj. euroa talousarviota parempana. 10 Yleishallinto yhteensä Talousarvio 2012 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Yleishallintoon kuuluvat seuraavat talousarviokohdat: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus sekä yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Valtuustoon nähden talousarvion sitovia eriä ovat yleishallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden yleishallinnon tulot alittuivat 0,2 milj. eurolla ja menot alittuivat 0,4 milj. eurolla. Toimintakate toteutui näin ollen 0,1 milj. euroa talousarviota parempana. 85

90 10 10 Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Päivi Kimpimäki Puheenjohtaja: Tapani Salmi Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on toimittaa kunnallisvaalit, kansanedustajain vaalit, tasavallan presidentin vaali ja europarlamenttivaalit. Keskusvaalilautakuntaan kuului kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsemat viisi jäsentä ja kaksitoista varajäsentä. Lautakunta kokoontui 14 kertaa vuonna Vuoden 2012 tammikuussa toimitettiin presidentinvaalin kaksi vaalia ja lokakuussa kunnallisvaalit. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Valtion korvaus presidentinvaalista kunnille oli kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden 1,90 euroa. Näin ollen korvaus kummastakin vaalista yhteensä oli euroa. Vaalin kokonaiskustannukset olivat euroa. Kunnallisvaalien järjestämisestä kunnat eivät saa korvausta valtiolta. Niiden menot ovat suuremmat kuin muiden vaalien, johtuen muun muassa siitä, että tarkastuslaskennat suoritetaan kunnan toimesta. Kuntavaalien kokonaiskustannukset olivat euroa Kaupunginvaltuusto Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Puheenjohtaja: Antti Lindtman Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa, informaatiokokouksia pidettiin yhteensä 15. Lisäksi valtuusto piti toukokuussa ja elokuussa valtuustoseminaarit. Kaupunginvaltuuston strateginen päätöksenteko käsittää toimivallan päättää sitovista toiminnan ja talouden tavoitteista. Kaupunginvaltuuston rooli strategisessa päätöksenteossa korostuu edelleen kaupunginhallituksen johtosääntömääräyksin. Kaupunginvaltuusto määrittää myös kaupungin harjoittaman maksu- ja taksapolitiikan. Kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran uudessa valtuustosalissa elokuussa. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 103 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

91 10 30 Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus Vastuuhenkilö: Helena Hyvönen Puheenjohtaja: Hannu Kokko Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tarkastuslautakunta suorittaa ja järjestää kuntalain 9 luvun mukaiset hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat tehtävät sekä työskentelee toiminta- ja arviointisuunnitelmiensa mukaisesti. Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa ja työryhmät kokoontuivat viisi kertaa. Arviointikertomus vuodelta 2011 hyväksyttiin lautakunnassa Yhteistyössä tilintarkastajan kanssa lautakunta käsittelee tilintarkastussuunnitelmaa. Vastuullinen tilintarkastaja raportoi tarkastuksista lautakunnalle huhti- ja joulukuussa. Arviointitarkastusten ja arviointikertomuksen valmistelun lisäksi ulkoisen tarkastuksen henkilöstön tehtävänä on suorittaa tilintarkastusta ulkoiselle tilintarkastajalle sekä avustaa tarkastuslautakuntaa tilintarkastukseen liittyvissä tehtävissä. Ulkoinen tarkastus suorittaa myös tulosalueelleen kuuluvat henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät sekä hankinnat. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Vuoden 2012 aikana ei lisätoimeksiantoja tilintarkastus- ja arviointitoiminnassa. Toimintamenot toteutuivat 93-prosenttisesti talousarvioon nähden Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Puheenjohtaja: Tapani Mäkinen Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginhallitus on huolehtinut kaupunginjohtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui 20 kertaa. Lisäksi pidettiin 7 kaupunginhallituksen iltakoulua, joissa kaupunginhallitus ja valtuustoryhmien puheenjohtajat saivat informaatiota kulloinkin ajankohtaisista käsittelyyn tulossa olevista asioista. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 91 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

92 10 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Määrärahasta on maksettu kaupungin sopimuksen mukaiset avustukset Tiedekeskussäätiölle, KatuMetrotutkimusohjelmalle sekä Suomen kansallisoopperan vuotuinen käyttöavustus. Lisäksi määrärahasta on maksettu Pääkaupunkiseudun kansainvälisen markkinointiyhtiön, Design-pääkaupunkihankkeen ja HRI-hankkeen (seututieto) maksuosuudet sekä Vantaan kaupungin maksuosuus aluepelastuslaitoksen kustannuksista. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 103 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskushallinto sisältää yleisjohdon, kaupunginkanslian, sisäisen tarkastuksen, taloussuunnittelun, henkilöstökeskuksen, viestinnän ja hankintakeskuksen tulosalueet. Kaupunginkanslian tulosalue on huolehtinut kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, päätösten täytäntöönpanosta, kaupungin yhteisistä ja keskushallinnon toimialan lakiasioista, keskushallinnon yhteisistä hallintopalveluista, kaupungin arkistotoimen johtamisesta ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen päätearkistoinnista, keskushallinnon asiakirjahallinnon kehittämisestä ja kaupungin puhelinpalveluista sekä huolehtii kaupungin kansainvälisen yhteistyön ja ystävyyskaupunki- ja suhdetoiminnan järjestämisestä ja kaupunkitason turvallisuus- ja valmiusasioista. Uuden teleoperaattorin käyttöönotto jatkui koko vuoden. Kaupunginkanslia muutti elokuussa takaisin peruskorjattuun kaupungintaloon. Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuuden arvioinnissa ja kehittämisessä suorittamalla kaupungin organisaation hallinnon, talouden ja toimintojen tarkastusta sekä tarjoamalla konsultointipalveluja. Tarkastusja käyttösuunnitelmat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnittelun tulosalueen toimintamenot vuonna 2012 toteutuivat 101- prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Menojen ylitys johtui KVTES-muutoksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta lomapalkkajaksotuksesta sekä kaupungintalolle muuton yhteydessä kasvaneista vuokrakuluista. Varsinaisen toiminnan menot alittivat budjetoidun. 88 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

93 Keväällä 2012 laadittiin Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma. Syksyllä 2012 valmisteltiin uusi palveluverkkosuunnittelun toimintamalli sekä uutta valtuustokauden strategiaa. Lisäksi taloussuunnittelua on työllistänyt ison organisaatiomuutoksen toteuttaminen talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Tietopalveluissa jatkettiin mm. avoimen datan HRI-hanketta sekä toteutettiin laaja kaupunkipalvelututkimus Vantaan osalta. Henkilöstökeskuksen työnantajapalvelut tulosyksikössä neuvoteltiin ammattijärjestöjen kanssa vuoden 2012 paikallisten järjestelyvaraerien kohdentamisesta, käynnistettiin tulosalueiden johtamisjärjestelmien arviointityö ja kehitettiin siihen tarkoitukseen itsearviointityökalu. Työterveyshuoltoyhteistyötä kehitettiin uudistetun lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja aktiivisen välittämisen raportointia kehitettiin työntekijän hyvinvointia ja terveyttä edistettiin Watti 1- ja 2-hankkeilla ja erityisesti Watti 2-hankkeessa keskityttiin terveysjohtamiseen. Henkilöstöpalvelut tulosyksikössä tuotettiin keskitettyjä rekrytoinnin tukipalveluja, palvelussuhde- ja palkkapalveluja, järjestelmäpalveluja ja maksatuspalveluja Vantaan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Lisättiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Valmisteltiin aktiivisen välittämisen herätteiden ja raportoinnin toteutusta esimiehen hr -työpöydälle. Osallistuttiin HR -työpöydän ja Avaimen integraation toteutukseen. Toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. Työterveyshuollon kustannuspaine havaittiin heti alkusyksystä ja työterveypalvelujen tuottajia ohjattiin toiminnan kohdentamisessa kustannusten hillitsemiseksi. Tästä toimenpiteestä huolimatta menot ylittyivät. Tähän vaikuttivat erityisesti Vantaan työterveys liikelaitoksen kyky vastata kysyntään. Edellinen vuosi oli palvelujen toimivuuden osalta surkea ja vuosi 2012 oli sikäli historiallinen, että liikelaitoksen toiminta saatiin ensimmäisen kerran palvelujen toimivuuden osalta erinomaiselle tasolle muiden palveluntuottajien tapaan. Työsuhdematkalippujen kysyntä kasvoi entisestään vuoden aikana jopa 25 prosentilla. Talousarvion toteuma henkilöstökeskuksen osalta oli 103 prosenttia. Viestintä julkaisi neljä asukaslehteä ja seitsemän henkilöstölehteä. Uudistettu intra avattiin kesäkuussa ja internetin toiminnallisuuksia kehitettiin. Loppuvuoden aikana suunniteltiin rakenteellisia muutoksia, ja sen vuoksi pidettiin yhtä vakanssia avoinna. Lisäksi brändityötä ei käynnistetty, joten viestinnän talousarvio alittui viidellä prosentilla. Hankintakeskus vastaa kaupungin hankintatoimen ja kilpailuttamisen kehittämisestä, keskitetystä kaupungin tarvikkeiden hankintatoiminnasta yhteistyössä eri toimialojen kanssa, varastoinnista sekä eri tuoteryhmien hankintasopimuksista. Vuoden 2012 alkupuolella otettiin logistiikkakeskuksessa käyttöön varastotuotteiden ulkoinen myynti kaupungin tytäryhtiölle Tilapalvelut Oy:lle. Edellisen vuoden aikana oli rakennettu tietojärjestelmään tarvittavat toiminnot. Apteekkitoimintojen siirryttyä HUS apteekille siirtyi diabetestuotteiden varastointi ja kuljetus logistiikkakeskukseen. Hankintakeskus oli pilottina ASTA -dokumentinhallintajärjestelmässä hankintojen prosessien osalta. ASTA -dokumentinhallintajärjestelmän tuotantokäyttö kilpailutuksiin liittyvien toimintojen ja asiakirjojen osalta alkoi hankintakeskuksessa Muilta osin ASTAn käyttöön siirryttiin keskushallinnon kanssa samassa aikataulussa. Hankintakeskuksen eri tulosyksiköiden tuloskorttien tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Hankintayksikkö pysyi laaditussa budjetissa toteuman ollessa 97 prosenttia. Koko tulosalueen budjetti ylittyi 7 prosenttia johtuen painotilausten vähenemisestä. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat keskushallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden tulot ylittyivät 0,6 milj. eurolla ja menot ylittyivät 0,7 milj. eurolla. 89

94 11 20 Konserni- ja rahoituspalvelut Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Konsernihallinnon tulosalue on vastannut konserni- ja omistajaohjauksen kehittämisestä sekä omistajan edunvalvonnasta yhtiökokouksissa, kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, konserniraportoinnista (pl. konsernitilinpäätös), konserniyhtiöiden talouden seurannasta ja analysoinnista sekä konsernitiedottamisesta. Konsernihallinto on antanut lainopillisia palveluita konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille sekä tehnyt konsernin yhteisöihin liittyviä selvityksiä. Konsernihallinnon tulosalueen toimintakate toteutui suunnitellusti. Konsernihallinnon ja rahoituksen tulosalueet yhdistyivät alkaen Konsernihallinnon ja rahoituksen tulosalueeksi. Rahoituksen tulosalue vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin lyhyt- ja pitkäaikaisesta rahoituksesta, rahoitus- ja korkoriskin hallinnasta, sijoitustoiminnasta, leasingrahoituksesta, likviditeetinhallinnasta ja maksuliikkeestä sekä näiden alueiden kehittämisestä. Rahoituksen tulosalueen toimintakate toteutui 17 prosenttia talousarviota parempana, johtuen pääosin henkilöstökustannusten alhaisemmasta toteutumasta. Talouspalvelukeskuksen tulosalueella vuosina merkittävästi työllistänyt toiminnanohjausjärjestelmähanke saatiin päätökseen kesällä Taloushallinnon prosessien tehostuminen on ylittänyt alkuperäiset odotukset, sillä tietojärjestelmien uudistamisella, prosessien järkeistämisellä sekä tehtävien keskittämisellä on saavutettu ostolaskujen käsittelyssä 72 prosentin tuottavuuden parantuminen vuonna 2012 vuoteen 2008 verrattuna mittarilla käsitellyt ostolaskut kappaletta/ henkilötyövuosi. Vastaavasti mitattuna myyntilaskujen käsittelyssä tuottavuuden parantuminen on ollut peräti 453 prosenttia. Konserniyhteisöjen taloushallinnon palvelutuotannon keskittäminen on edennyt vuonna 2012 talouspalvelukeskuksen hoidettavana oli Vantaan Tilapalvelut Oy:n, VTK-konsernin sekä Kiinteistö Oy Tiedepuiston talouspalvelut. Tulosalueen henkilöstö kasvoi vuoden 2012 aikana kolmella henkilöllä konserniyhtiöiden taloushallinnon palvelutuotannon keskittämisestä johtuen. Tietohallinnon palvelukeskuksen tulosalue vastaa kaupungin tietohallinnon, tietotekniikan, teletekniikan, asianhallinnan sekä tietohallinnon ohjelmistojen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Vuonna 2012 tietohallinnon palvelukeskuksessa jatkettiin sisäisen toiminnan kehittämishanketta, jonka tavoitteena on terävöittää tietojärjestelmäprojektien käytäntöjä, kehittää asiakkuuksien hallintaa, tehostaa tietojärjestelmien ja palveluiden hankintaa sekä varmistaa luotettava tietojärjestelmien ylläpito. Tietohallinnon toimintakulut jäivät alle talousarvion. Alitus toimintakuluissa oli noin 2,3 milj. euroa, mikä selittyy myöhentyneillä tietojärjestelmähankkeilla. Vuosi 2012 oli monelta osin hyvin haastava. Investointeja toteutettiin noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Vantaan kaupunki siirtyi Office 2010 ohjelmien ja Microsoft Outlook Exchange käyttöön loppuvuodesta Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Valtuustoon nähden talousarvion sitovuustaso on konserni- ja rahoituspalveluiden tulot ja menot. Vuonna 2012 konserni- ja rahoituspalveluiden menot alittuivat 2,1 milj. eurolla. Ilman valmistusta omaan käyttöön laskettuna toimintamenot alittuivat 1,3 milj. eurolla. Toimintamenojen alitus johtuu pääasiassa Tietohallinnon hankkeiden myöhentymisestä. Toimintakate toteutui 1,4 milj. euroa talousarviota parempana. 90

95 12 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja: Eija Grönfors Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkoi toimintansa pitkäjänteistä ja kustannustehokasta kehittämistä. Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaiset toimenpiteet otettiin huomioon toimialan talousarviovalmistelussa ja vaadittavat toiminnalliset muutokset käynnistettiin. Talouden tasapainottamiseksi valmisteltiin mm. asiakaskriteerien tarkistamista, investointien myöhentämistä, henkilöstömäärän kasvun pysäyttämistä, palvelujen järjestämistapojen ja palvelurakenteen uudistuksia sekä tuottavuutta lisääviä kehittämistoimia. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla laadittiin palvelustrategia, jolla luotiin toimialan yhteisiä linjauksia palvelujen järjestämistapojen optimointia ja organisaation rakenteellisesta kehittämistä koskevien ratkaisujen tueksi (sosiaali- ja terveyslautakunta ). Sovitut toimenpiteet valmisteltiin huomioon otettaviksi taloussuunnitelmassa Vuoden 2012 lopulla toteutettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely yli sadassa toimipaikassa. Talous- ja velkaohjelma ei näkynyt asiakastyytyväisyydessä kouluarvosanan ollessa 9-. HUS:n palvelutuotanto (NordDRG- ja käyntituotteet) kasvoi edellisvuodesta lähes 3 prosenttia. Ns. hoitopäivätuotteet, jotka muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta, vähenivät edellisvuodesta 5,9 prosenttia. Vuoden viimeisenä päivänä osastojonoissa oli yli 6 kk odottaneita 51 henkilöä. Laskutettuja somaattisia siirtoviivepäiviä oli 182 ja psykiatrian siirtoviivepäiviä oli 431. Toimivien hoitoketjujen vuoksi Vantaan siirtoviivemaksut ovat noin kymmenesosa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnassa siirryttiin kolmeen tulosyksikköön, joita johtaa terveyspalvelupäälliköt. Vastaanotto- ja hoitokäyntien kokonaismäärä nousi hieman verrattuna vuoteen Vuoden 2012 aikana lääkärikäyntien määrä väheni 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lääkärikäyntien vähenemisen taustalla oli listautuneiden potilaiden monimutkaistuvat ongelmat ja kroonisten sairauksien vaatimat pidemmät käyntiajat, joilla vältettiin uusintakäyntejä ja mahdollistettiin jatkohoito hoitajavastaanotoilla. Listautuneen potilaan odotusaika kiireettömään hoitoon lääkärille oli joulukuussa keskimäärin 27 vuorokautta ja eilistautuneen 58 vuorokautta. Kolmen kuukauden hoitotakuu toteutui. Listamallin kehittämistä jatkettiin kasvattamalla listakokoja loppuvuodesta 30 prosentilla. Päiväpoliklinikoiden vastaanotolle 66,5 prosenttia potilaista pääsi alle tunnissa. Päiväpoliklinikan keskimääräinen odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle oli 30 minuuttia joulukuussa Odotusaika vaihtelee kuitenkin terveysasemittain ja ruuhkatilanteittain. Hakunilan terveysasemapalvelut tuotti Attendo Oy, ja odotusajat olivat sopimuksen mukaisia. Lääkärikäyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 45,7 prosenttia. Suun terveydenhuollon liikelaitos täytti hoitotakuun velvoitteet, ja painotettujen toimenpiteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,3 prosenttia. Attendo Oy:n tuottaman terveyskeskuspäivystyksen lääkärikäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia ilman lisäkustannuksia :sta käynnistä (v. 2011) :een lääkärikäyntiin (v. 2012). Sopimus on kiinteähintainen. 91

96 Perhepalveluissa lastensuojeluilmoitusten määrä (7 986 ilmoitusta) kasvoi edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Lastensuojelun avopalvelujen asiakasmäärä (4 267 lasta) kasvoi edellisvuodesta noin puoli prosenttiyksikköä 9,59 prosenttiin 0-17-vuotiaista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuoden aikana 710 eri lasta, mikä on 12 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Perhehoitoa on kehitetty pienten lasten vastaanottoperhetoiminnan sekä läheisverkostosijoitusten osalta. Vastaanottoperhetoiminnan hoitovuorokaudet lisääntyivät edellisvuodesta kymmenen kokovuotisen hoitopaikan verran (6 824 hoitovuorokautta, 19 kokovuotista paikkaa) ja läheisverkostosijoitukset 6 kokovuotisen hoitopaikan verran ( vuorokautta, 40 kokovuotista paikkaa). Lisäksi muu sijaisperhetoiminta lisääntyi hieman. Toimeentulotuesta tuli vuonna 2012 kuukausittain osalliseksi keskimäärin henkilöä. Vuoden aikana osalliseksi tuli kaikkiaan 10 prosenttia vantaalaisista. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 2,5 prosenttia, mutta kustannukset kasvoivat 12 prosenttia, mikä johtuu vuoden 2012 alussa tehdystä yksinhuoltajakorotuksesta sekä muista valtakunnantason korotuksista. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteen päättyminen pidensi toimeentulotuen käsittelyaikoja syksyllä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kuljetuspalvelun päätöksenteko keskitettiin vammaispalveluihin tavoitteena mm. löytää nykyistä kestävämpiä kuljetuspalvelujen järjestämistapoja. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä kasvoi :lla matkalla matkaan, mutta vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten matkojen määrä väheni 8 000:lla matkalla matkaan. Vammaispoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa Kehitysvammaisten asumispalveluja on kevennetty asumisohjelman mukaisesti. Kehitysvammaisten asumispalveluissa tuetun asumisen osuus on yli kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana ollen vuoden lopussa 15,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi lokakuussa omaishoidon tuen uudet kriteerit tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta. Tehostetun kotihoidon yksikön suunnittelua jatkettiin. Kotihoidossa toteutettiin toiminnan analyysi- ja tuottavuushanke. Kotihoidon kehittämistoimien seurauksena kotihoidon käyntimäärät kasvoivat 10,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2012 kotihoidon palveluja sai asiakasta, ja käyntejä tehtiin yhteensä yli Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala toteutti asetetut tavoitteet pääosin. Ikääntymispoliittista ohjelmaa toteutettiin kaupunkitasoisissa palvelulupaustyöryhmissä, ja omassa kodissa asuvien yli 75-vuotiaiden osuus jatkoi kasvua, vaikka tavoitetaso 92 prosenttia vielä hieman alittui. Kaupungin yhteisenä tavoitteena ollut lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estäminen onnistui vain osittain. Huolimatta eri toimialoilla kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista lastensuojelun avopalvelujen asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet kasvoivat edellisvuodesta. Toimiala jatkoi pitkän aikavälin tuottavuustoimien kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimi osallistui aktiivisesti Hyks-alueen kuntien ja HUS:n yhteisen asiakastietojärjestelmän hankintayhteistyöhön. Sähköisiä asiointipalveluja kehitettiin; mm. eresepti otettiin käyttöön ja sähköisen ajanvarauksen ja videoyhteydellä tapahtuvan etähoidon käyttöönotto valmisteltiin sovittuihin palveluihin. Tietovaraston kilpailutusasiakirjat valmisteltiin, mutta hankinta keskeytyi tietohallintomäärärahaleikkauksiin. Toimialan palvelutuotannon järjestelmällisesti esittelevää tuotekirjaa valmisteltiin. Tuotekirja tukee mm. tietojärjestelmien kehittämistä, viestintää ja kustannuslaskentaa. Palvelusetelin käyttöä lisättiin yhteensä viiteen palveluseteliin, ja uusien palvelusetelimahdollisuuksien kartoittamista jatkettiin. Talousarvion toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2012 olivat 573,3 milj. euroa ja tulot 61,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon menot vuonna 2012 olivat 332,5 milj. euroa ja tulot 36,5 milj. euroa. Oman palvelutuotannon menot alittivat alkuperäisen määrärahan 3,0 milj. eurolla (0,9 %) 92

97 ja tuloja kertyi 0,9 milj. euroa enemmän (2,5 %). Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 4,0 milj. euroa parempi. Kaupunginvaltuusto korotti Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan määrärahaa 1,6 milj. euroa ja tulomäärärahaa 0,6 milj. euroa. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 4,8 milj. euroa (1,4 %) ja ylittyi tulojen osalta 0,5 milj. euroa (1,5 %). Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot vuonna 2012 olivat 46,2 milj. euroa ja tulot 23,3 milj. euroa. Menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 3,8 milj. eurolla ja tulot 1,1 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 2,7 milj. euroa heikompi. Kaupunginvaltuusto korotti menomäärärahaa toteutumisennusteen perusteella 5,0 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 2,0 milj. eurolla. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 1,2 milj. euroa ja tulojen osalta 1,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2012 olivat 193,2 milj. euroa. Menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 2,5 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti erikoissairaanhoidon meno- ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 2,3 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Kaste/Mielen avain hanke Toimiala jatkoi vuonna 2010 alkaneen sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä- Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnointia vuonna Kaupunginvaltuusto korotti sosiaali- ja terveystoimen sekä tulo- että menomäärärahoja 1,9 milj. eurolla hankkeen hallinnoinnin osalta. Kaste-hankkeen hallinnoinnin menomääräraha alittui 0,5 milj. euroa ja tulomääräraha 0,4 milj. euroa Talous- ja hallintopalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Taulukko sisältää talous- ja hallintopalvelut sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talous- ja hallintopalvelut tuotti keskitetysti talouden ja hallinnon palveluja toimialalle sekä osallistui kaupunkitasoisiin hankkeisiin. Toimintavuotta sävytti tiukka taloudenpito ja tuottavuutta lisäävien toimien kehittäminen. Tulosalue valmisteli toimialan osuuden Vantaan talous- ja velkaohjelmaan, jonka mukaiset päätökset sisällytettiin toimialan taloussuunnitelmaan. Tulosalue on jatkanut ohjelman täytäntöönpanotoimien tukemista koko vuoden. Tulosalueen koordinoimana valmistui koko toimialaa koskeva tuotteistus ja toimialan tuotekirja. Tuotekirjaa käytetään johtamisen kehittämisen, tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisen, kustannuslaskennan ja palveluista viestinnän tarpeisiin. Tulosalue osallistui eri tavoin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun (APOTTI) hankintayhteistyöhön. Erityinen painopiste tietojärjestelmien osalta oli sähköisen asioinnin kehittäminen laaditun suunnitelman pohjalta. Tärkeimpiä toteutuneita hankkeita olivat 93

98 sähköisen lääkemääräyksen toteutus eli e-resepti sekä sähköisen ajanvarauksen ja videoyhteydellä tapahtuvan etähoidon toiminnallisuus sovituissa palveluissa. Asiakirjahallinnossa valmisteltiin ASTA- dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Lisäksi osallistuttiin useiden kuntien yhteiseen palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmähankkeeseen. Tulosalue koordinoi esikaupallisen hankinnan Silver-hanketta (Supporting Independent Living for the Elderly), joka toteutetaan yhteistyössä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa. Hankkeessa on mukana useita organisaatioita Suomesta ja ulkomailta. Hankkeella kehitetään sekä vanhuspalveluja, että hankintatointa. Koko toimialaa koskeva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin, ja toimialan asiakaspalautejärjestelmän ohjeistus päivitettiin. Talous- ja hallintopalvelujen johtamisjärjestelmän kuvaus päivitettiin ja arvioitiin KPMG:n toimesta. Lisäksi toimialan Caf-itsearviointien toteuttamista koordinoitiin ja toimialan pääprosessit päivitettiin. Toimialalle perustettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatioryhmä Tutke koordinoimaan toimialalla tehtävää ja toimialaan kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lisäksi perustettiin eettinen työryhmä, joka ottaa kantaa tutkimussuunnitelmien eettisyyteen. Toimialan käytäntöjen yhtenäistäminen aloitettiin seuraavissa teemoissa: viestintä, asiakasprosessit, suoritus ja osaaminen. Päätösten valmistelussa otettiin käyttöön Kuntaliiton suositusten mukainen ennakkovaikutusten arviointimalli, jota käytettiin vuoden 2013 käyttösuunnitelman keskeisten päätösten arvioinnissa. Hyvinvointiraportoinnin osalta alettiin koostaa kaupunkitasoista sähköistä hyvinvointikertomusta, joka toteutetaan laajana kerran valtuustokauden aikana ja suppeana vuosittain. Vantaa on julistautunut savuttomaksi kunnaksi. Savuttomuustyön edistämiseksi laadittiin yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa toimenpidesuunnitelma. Tavoitteiden mukaisesti toimialan sairauspoissaolot vähentyivät hieman edellisestä vuodesta. Henkilöstön fyysistä hyvinvointia tuettiin Watti-hankkeessa. Terveysperusteisissa uudelleensijoituksissa saatiin seitsemän työntekijää sijoitettua uusiin tehtäviin. Esimiestyötä tuettiin koulutuksella ja valmennuksella sekä ottamalla käyttöön perehdytysohjelma henkilöstö-, talous- ja hallintoasioiden osaamisen varmistamiseksi. Koko toimialan henkilöstölle kertyi noin koulutuspäivää vuoden aikana. Toimialan vakanssirekisterin sisältö päivitettiin tarpeellisilta osin ja samalla päivitettiin vakanssien kelpoisuudet. Ennakoivan rekrytoinnin näkökulmasta lisättiin yhteistyötä Varian ja Laurean kanssa sekä aloitettiin yhteistyö Metropolian kanssa. Lisäksi järjestettiin oma rekrytointitilaisuus Flamingossa sekä osallistuttiin TE-keskuksen rekrytointitilaisuuteen, lääkäripäiville ja Mamu-rekrytointitilaisuuteen. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 4,6 milj. euroa ja tulot 0,2 milj. euroa. Menot alittivat talousarvion alkuperäisen määrärahan 1,4 milj. euroa ja tulot 0,1 milj. euroa. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä käyttösuunnitelmaa 1,3 milj. euroa parempi. Tulosalueen menomäärärahaa alennettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 1,1 milj. eurolla. Muutettuun määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 0,3 milj. Tulosalueen määrärahassa oli varauduttu toimialan ennakoimattomiin menoihin. Lisäksi tulosalueen menoissa 2012 on mukana muiden tulosalueiden menoihin kuuluvia siivouspalvelujen ostoja. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Toimialan henkilöstömäärä ( Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilöstövuosina 41,0 42,1 41,6 94

99 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 55 / / / 2595 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 31,4 % 33,1 % 27,7 % Henkilöstö 55 / / / 184 1) sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ilman suun terveydenhuollon liikelaitosta Erikoissairaanhoito Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuotti lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta sovittiin vuonna 2011 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS:n palvelutuotanto kasvoi NordDRG- ja käyntituotteiden osalta lähes 3,0 prosenttia verrattuna vuoden 2011 tilinpäätökseen. Hoitopäivätuotteet vähenivät 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Hoitopäivätuotteet muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta. Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 0,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden lähetekertymään. Jos huomioidaan myös yksityissektorilta ja työterveyshuollosta laaditut lähetteet, kasvu oli 1,7 prosenttia. Vuonna 2012 kirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle elektiivistä lähetettä, joista noin 60 prosenttia laadittiin terveyskeskuksessa. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan potilaan siirtyessä hoitoon toiselle erikoisalalle. Nämä lähetteet eivät sisälly em. lukuihin. Terveyskeskuksessa laadituista lähetteistä hoidettiin asiantuntijakonsultaationa terveyskeskuksissa ilman, että potilas ohjautui erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon päivystystuotteiden määrä väheni 1,9 prosenttia verrattuna vuoden 2011 toteumaan. Osastojonoissa yli 6 kk odottajia oli 51 potilasta (poikkileikkaus ), joista 10 kirurgian ja 36 silmätautien erikoisalan jonoissa. Laskutettuja somaattisia siirtoviivepäiviä oli 182 ja psykiatrian siirtoviivepäiviä oli 431. Toimivien hoitoketjujen vuoksi Vantaan siirtoviivemaksut ovat noin kymmenesosa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. 95

100 Talousarvion toteutuminen Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat noin 193,2 milj. euroa, joka sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (5,7 milj. euroa), HUS siirtoviivepäivien laskutuksen (0,2 milj. euroa), ensihoidon vastuulääkärijärjestelmän (0,2 milj. euroa), helikopteritoiminnan ensihoidon (0,2 milj. euroa), myrkytystietokeskuksen (0,050 milj. euroa) sekä psykiatrisen kuntoutustoiminnan menoja (0,2 milj. euroa). HUS:n palvelutuotannon kustannukset Vantaalle olivat noin 186,7 milj. euroa vuonna 2012 sisältäen lähes 1,8 milj. euroa kalliin hoidon tasausta, 0,2 milj. euroa veloituksia siirtoviivepäivistä ja 0,65 milj. euroa erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon laskutusta. Menot ylittivät käyttösuunnitelman alkuperäisen määrärahan 2,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto korotti erikoissairaanhoidon meno- ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 2,3 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Tunnusluvut TP 2011 TA ) TP 2012 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) 2) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä * Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä * Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä * Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat * Yli 6 kk jonottaneita * 51 Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk * 0 Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk * 0 Siirtoviivepäivät * Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas Euroa/NordDRG-tuote ) HUS:n ja Vantaan väliset neuvottelut olivat kesken. * HUS:n ja Vantaan välinen yhteistyömuistio muuttui pilottisopimuksen liitteeksi vuonna on ollut käytettävissä talousarvio ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 96

101 12 30 Terveydenhuollon palvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vastaanottotoiminnassa otettiin käyttöön uusi kolmeen tulosyksikköön (Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan terveysasematulosyksiköt) perustuva päällikkövetoinen johtamisjärjestelmä vuoden alusta. Vastaanotto- ja hoitokäyntien kokonaismäärä nousi hieman verrattuna edellisvuoteen 1. Vuoden 2012 aikana lääkärikäyntien määrä väheni 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen Lääkärikäyntien vähenemisen taustalla oli listautuneiden potilaiden monimutkaistuvat ongelmat ja kroonisten sairauksien vaatimat pidemmät käyntiajat, joilla vältettiin uusintakäyntejä ja mahdollistettiin jatkohoito hoitajavastaanotoilla. Lääkäri-hoitaja -tiimityömallia kehitettiin edelleen. Lääkärivaje terveysasemilla oli prosenttia riippuen terveysasemasta, vajetta paikattiin vuokralääkärityövoimalla. Lääkärin vastaanottojen odotusajat ylittivät edelleen tavoitetason. Listautuneet potilaat (potilaat, joille on nimetty omalääkäri pitkäaikaissairauden tai iän perusteella) saivat kiireettömän ajan vastaanotolle noin 1-4 viikon sisällä ja ei-listautuneet potilaat saivat kiireettömän ajan vastaanotolle noin 5-9 viikon sisällä. Listakokoja kasvatettiin syys-lokakuussa suunnitelman mukaisesti 30 prosenttia, jolloin täyttä työaikaa tekevän lääkärin listan koko kasvoi 455 potilaaseen. Vuoden 2012 lopussa Vantaan väestöstä oli listautunut 18 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työhön käytettiin terveysasemilla noin 16 lääkärin laskennallinen työpanos. Päiväpoliklinikat olivat edelleen kuormittuneita, mutta jonotusaikoja pystyttiin lyhentämään. Päiväpoliklinikoiden lääkärin vastaanotolle 66,5 prosenttia potilaista pääsi alle tunnissa. Puhelimeen vastausprosentin keskiarvo oli 64,4 prosenttia. Puheluihin vastattiin keskimäärin 4 minuutissa, ja takaisinsoitto toteutui aina, kun soittopyyntö oli jätetty. Hakunilan terveysasemapalvelut tuotti vuoden alusta Attendo Oy. Lääkärin vastaanoton odotusajat olivat sopimuksen mukaisia eli 1-2 viikkoa. Hakunilan terveysaseman lääkärikäyntimäärät kasvoivat 25,7 prosenttia vuoden 2010 ja 45,7 prosenttia vuoden 2011 tasoista. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus ylitti sopimuksessa määritellyn laatutason, ja siksi Attendo Oy:lle osoitettiin euron sopimussakko. Sopimussakon maksamiseksi Attendo Oy aloitti 250 lääkärikäynnin toteuttamisen syyskuussa Pohjois- ja Keski-Vantaan asukkaille. Sähköisen lääkemääräys (eresepti) otettiin käyttöön koko kaupungissa huhtikuun aikana onnistuneesti. Joulukuussa sähköisiä reseptejä oli 77,1 prosenttia kaikista kirjoitetuista resepteistä. Syksyn aikana valmisteltiin sähköisen ajanvarauksen käynnistämistä vuoden 2013 alusta. Vastaanottotoiminasta tehtiin 5 kantelua (v vastaava luku oli 3) ja 28 muistutusta (16 v. 2011). Potilasvahinkoilmoituksia ei tehty yhtään. Syksyn aikana kaikilla terveysasemilla oli käytössä Happy or Not - asiakaspalautelaitteet. Raporttien mukaan palvelu vastaanotoilla oli pääsääntöisesti hyvää, mutta päiväpoliklinikoiden osalta palaute oli selkeästi huonompaa. Spontaanipalautteet koskivat etupäässä pitkiä päiväpoliklinikoiden jonotusaikoja. Lokakuussa tehtiin laaja asiakastyytyväisyyskysely ja sen tulokset olivat erittäin hyvät. Kuntoutustoiminnan tulosyksikön (lääkinnällinen kuntoutus, fysioterapia ja apuvälinetoiminta, toimintaterapia, puheterapia, ravitsemusterapia) palvelutuotanto toteutui edellisvuoden tasolla; suorien terapiakäyntien määrä laski hieman, mutta vastaavasti hoitopuheluiden määrä kasvoi. Tulosyksikössä kehitettiin uusia vaikuttavia toimintamalleja asiakkaiden ja omaisten osallistamiseksi kuntoutumiseen. Pitkäaikaissairaiden ja vam- 1 Tarkkaa kasvuprosenttia ei voida määrittää, koska tilastointitapa muuttui. 97

102 maisten kotona selviytymiseen panostettiin terapia- ja apuvälinepalveluilla sekä kouluttamalla yhteistyökumppaneita. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö vastasi kansallisen Kaste -ohjelman hankkeen Mielen avaimen hallinnoimisesta sekä sen Vantaan osahankkeen toteuttamisesta. Tulosyksikkö valmisteli Kaste II -ohjelman jatkorahoitusta Mielen avain -hankkeelle. Yksikkö koordinoi työttömien terveystarkastuksien järjestämistä ja tarkastukset hankittiin työterveysliikelaitokselta. Pitkäaikaissairaiden Arkeen voimaa -vertaisryhmiä toteutettiin kahdella terveysasemalla ja toiminta organisoitiin Vantaalla. Tulosyksikkö osallistui Vantaan mielenterveys- ja päihdetyön seurantaan, arviointiin ja prosessien tehostamiseen sekä oli mukana useissa kansallisissa mielenterveys- ja päihdetyön työryhmissä. Terveyskeskuspäivystyksen palvelut tuotti Attendo Oy. Päivystyksessä toimi myös selviämishoitoasema sekä murtumapoliklinikka. Lääkärikäyntien määrä kasvoi 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen ja käyntejä tuotettiin kappaletta. Odotusaika lääkärin vastaanotolle oli korkeintaan 3 tuntia (toteutui 96,8 %:sti) ja lasten (0 6-vuotiaat) kohdalla kaksi tuntia. Kanteluita päivystystoiminnasta tehtiin 6 kappaletta (vastaavasti v kanteluita tehtiin 4). Suun terveydenhuollon liikelaitos tuotti sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Hoitotakuuvelvoitteet pystyttiin täyttämään. Liikelaitos tuotti painotettua toimenpidettä (palvelutilaus ), kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 72,2 milj. euroa ja tulot 6,9 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ilman Kaste-hankkeen hallinnointia ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja tulot alittuivat 0,1 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti tulosalueen sekä tulo- että menomäärärahaa 1,9 milj. eurolla sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä-Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnoinnin menojen osalta. Kaste-hankkeen hallinnoinnin korotettu menomääräraha alittui 0,5 milj. euroa ja tulomääräraha 0,4 milj. euroa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 0,8 milj. eurolla ja tulot 0,5 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli 0,2 milj. euroa lopullista määrärahaa parempi. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotannon laskutus oli 14,9 milj. euroa (käyttösuunnitelmavaraus 15,1 milj. euroa). Suun erikoishammashoidon yksikön (PKS-Sehyk) palveluostojen (0,6 milj. euroa) ja PKSpäivystyksen (0,3 milj. euroa) kustannukset korvattiin Suun terveydenhuollon liikelaitokselle avustuksena. Lisäksi liikelaitokselle ohjattiin avustuksena 0,2 milj. euroa kattamaan ulkokuntalaskutuksen kustannusten kasvu. 98

103 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) 1) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Terveysasematoiminta - lääkärikäynnit 2) hoitajakäynnit 3) Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Terveysasematoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 52 arvio Listautuneiden osuus väestöstä % Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 5) Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä Päivystystoiminnan odotusaika lääkärille alle 3 h % 99, ,8 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas terveysasematoiminta ja päivystys 186,97 197,26 191,18 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 38,86 38,31 37,61 Euroa/käynti terveysasematoiminnan lääkärikäynti 100,83 79,39 109,63 terveysasematoiminnan hoitajakäynti 38,42 34,41 49,26 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) Suun terveydenhuollon palvelutilaus painotettujen toimenpiteiden (SFA10) määrä painotettujen toimenpiteiden (SFA10) hinta, tuhatta euroa Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Luku ei sisällä neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäyntejä, joita toteutui vuonna ) Ei sisällä tiimityömallin ei-itsenäisiä hoitotyön kontakteja, joita toteutui vuonna ) Terveysasematoiminnan palveluita käyttäneiden henkilöiden osuus väestöstä sisältäen esimerkiksi lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotoilla käyneet sekä hoitopuheluita saaneet. 5) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä. 99

104 12 40 Perhepalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Äitiys- ja lastenneuvoloissa vakiinnutettiin uudistetut terveystarkastusohjelmat. Laajojen tarkastusten yhteistyöprosessien kehittäminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa jatkui. Lapsiperheiden kotipalvelun hanketyöntekijät (7 lähihoitajaa) työskentelivät helmikuulta vuoden loppuun. Konkreettinen kotiin ja perheiden arkeen tuotu tuki auttoi perheitä selviytymään eteenpäin, ja hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien hyödyntämistä jatketaan. Vuoden alussa käynnistettiin Vastaamo-hankkeessa sähköinen palveluseteli neuvolan ja neuvolan perhetyön asiakkaille. Verkostokonsulttien ohjaamia verkostoneuvotteluja toteutettiin toista sataa ja toimialojen yhteistyönä aloitettiin laatimaan verkostotyön kaupunkitasoisia rakenteita, jotka tullaan vahvistamaan vuoden 2013 alkupuolella. Perhe- ja nuorisoneuvolatyössä tehostettiin toimintaa ja lyhennettiin asiakasjonoja. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrisen tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyön erottamista toisistaan edistettiin suunnitelmallisesti. Koulukuraattorit ja koulun sosiaaliohjaajat osallistuivat aktiivisesti oppilashuoltotyön kehittämiseen yhteistyössä sivistystoimen kanssa, ja yhteinen oppilashuollon käsikirja valmistui syksyllä Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnassa asiakastyö lisääntyi: asiakastapaamisten määrä (13 273) kasvoi 13,1 prosentilla edellisvuodesta. Vantaan mallia kotouttamislain mukaisten alkukartoitusten tekemiseksi kehitettiin MYP:n johdolla. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 12 prosentilla. Ilmoituksia tehtiin yhteensä eri lapsesta, ja ilmoituksista 95 prosenttia käsiteltiin seitsemän vuorokauden lakisääteisessä määräajassa. Ilmoitusten kohteena oli 160 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 86 prosenttia käsiteltiin määräajassa. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 30 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusien huostaanottojen määrä on vakiintunut runsaaseen sataan lapseen vuodessa. Huostaanoton vaihtoehtona saatiin lähes 50 lasta sijoitettua lapsen läheisverkostoon. Alkuvuodesta 2012 kunnan omat sijoituspaikat olivat täynnä ja siksi ostopalvelujen käyttöä jouduttiin lisäämään. Viertolan vastaanottokodin uuden osaston käynnistyminen syksyllä 2012 vähensi huomattavasti nuorten laitoshoidon ostopalvelujen käyttöä. Sijaisperheitä on onnistuttu rekrytoimaan, ja sijaisperhehoidossa toteutui vuorokautta edellisvuotista enemmän. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisesti Osmankäämintien asuintalon toiminta (51 asukasta) käynnistyi, mutta ohjelmaan sisältyneet kaksi muuta hanketta jouduttiin keskeyttämään asukasvastustuksen vuoksi. Kohteille pyritään löytämään korvaavia vaihtoehtoja asunnottomuusohjelman aikataulussa. Aikuissosiaalityön tehtävärakenteen kehittämistyötä jatkettiin tehtyjen pilotointisuunnitelmien mukaisesti. Sosiaaliasemien asiakasraadit käynnistivät toimintansa. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä oli noin 2,5 prosenttia edellisvuotta suurempi, maksetun toimeentulotuen suuruus puolestaan kasvoi noin 12 prosenttia. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteen päättyminen elokuun lopussa lisäsi toimeentulotuen käsittelyaikoja syksyllä 2012 ja asiakkaiden kanteluun annettiin Aluehallintovirastolle selvitys. Toimentulotuen erillisen kehittämisohjelman aloittamisesta jo aikaisemmin sovitun tehtävärakenneuudistuksen rinnalle päätettiin saadun palautteen perusteella. Toteutettavan uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa toimeentulotuen käsittelyprosesseja sekä parantaa päätösten sisältöjä. 100

105 Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa käynnistettiin toimintojen uudelleen suunnittelu ja organisointi, kun toiminta laajeni Itä- ja Keski-Uudellemaalle yhteensä 12 kunnan alueelle. Päihdepalvelujen palvelurakennetta on muutettu avohoitopainotteisemmaksi kehittämisohjelman mukaisesti. A-klinikkatyössä aloitettiin intensiivinen kurssimuotoinen asiakastyö sekä lisättiin ryhmämuotoista toimintaa omana toimintana ja avomyllytoimintaa ilta-aikaan ostopalveluna. Ilta-aikaan tarjottava palvelu on työssäkäyville uusi mahdollisuus osallistua päihdehoitoon. Uuden lääkärivakanssin myötä lääkäripalvelua voitiin tarjota myös Koisorannan palvelukeskuksen asiakkaille. Hyvässä hoitotasapainossa olevien korvaushoitoasiakkaiden jatkohoidon siirto terveysasemille toteutui hyvin. Laitoshoidon hoitojaksot lyhentyivät uusien avohoitopalvelujen, mm. kotikatkon ja jälkikuntoutuksen sekä kotiin annettavan asumisen tuen avulla. Kotikatkon ja jälkikuntoutuksen asiakaskunta on laajentunut eri ikäryhmiin ja myös lapsiperheisiin. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 143,9 milj. euroa ja tulot 29,5 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja tulot 1,9 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti toimeentulotuen osalta tulomäärärahaa 2,0 milj. eurolla ja menomäärärahaa 5,0 milj. eurolla. Samassa yhteydessä tulosalueen menomäärärahaa korotettiin toteutumisennusteen perusteella 2,4 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 2,4 milj. eurolla ja tulot 0,3 milj. eurolla johtuen toimeentulotuen, aikuissosiaalityön ja päihdehuollon määrärahojen alittumisesta, jotka kattoivat lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa syntyneet ylitykset. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullista määrärahaa 2,0 milj. euroa parempi. Toimeentulotuen lopullinen määräraha alittui, sillä asiakkaiden määrä ei kasvanut oletetulla tavalla. Lastensuojelun käyttösuunnitelman ylitykset syntyivät sekä avohuollon että sijaishuollon ostopalveluista. Kustannuksia kasvattivat erityisesti nuorten sijoitukset erityisyksiköihin. KHO:n päätöksen mukaan Vantaan kaupunki joutui maksamaan lasten sijaishuollon huostaanotto- ja sijoituskuluista korvauksia Leppävirran kunnalle noin 1,4 milj. euroa. Tähän kustannukseen ei käyttösuunnitelmassa oltu voitu varautua. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit - syntyneiden lasten määrä lapset, joista lastensuojeluilmoitus kodin ulkopuolelle sijoitetut yli vuoden työttömänä olleet asunnottomien asiakkaiden määrä Toiminnan volyymi Asiakkaat - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto psykososiaaliset palvelut lastensuojelun avohuolto lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille asutettujen pitkäaikaisasunnottomien määrä Asiakastapaamiset Psykososiaaliset palvelut psykologipalvelujen asiakastapaamiset koulun sosiaalityön asiakastapaamiset perhe- ja nuorisoneuvonnan asiakastapaamiset maahanmuuttajien yhteispalvelujen asiakastap yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen

106 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Ostetut hoitovuorokaudet - ls-sijaishuollon laitoshoidon ostohoitovuorokaudet aikuissosiaalityön asumispalveluvuorokaudet aikuissosiaalityön tuetun asumisen vuorokaudet päihdepalvelujen asumispalveluvuorokaudet päihdehuollon laitospalveluvuorokaudet Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelutarpeen selvitykset aikuissosiaalityö päihdehuolto Laatu ja vaikuttavuus - päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden määrä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, % 0-17-vuotiaista 1,58 1,4 1,60 - vuoden aikana kiireellisesti sijoitetut lapset vuoden aikana päättyneet kiireelliset sijoitukset mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä palveluasumisesta tuettuun asumiseen siirtyneet asiakkaat toimeentulotukea kk vuoden aikana tukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista 37,7 % 36,0 % 38,7 % Tuottavuus ja tehokkuus Ostettujen palvelujen hoitovuorokaudet asiakasta kohden vuodessa - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet lastensuojelun hoitovuorokausista perhehoidossa 4 43 % 38 % 46 % - aikuissosiaalityön asumis- ja laitosvuorokaudet päihdepalvelujen asumis- ja laitosvuorokaudet Euroa / asukas Lastensuojelu, euroa / alle 18-vuotias Toimeentulotuki, euroa / asukas Euroa / asiakas - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto psykososiaaliset palvelut avohuolto sijaishuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut Henkilöstön teholliset henkilötyövuodet - perhepalvelut yhteensä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Vantaa. Vantaan työllisyyskatsaus joulukuu Tuetun asumisen vuorokaudet sisältävät sekä oman että oston 3 Suunnitelmat ja tilannearviot 102

107 12 60 Vanhus- ja vammaispalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toiminta vuonna 2012 toteutui pääosin käyttösuunnitelman mukaisena. Vanhus- ja vammaispalvelujen strategisina päämäärinä ovat turvallinen ja aktiivinen asuminen, tasapainoinen palvelurakenne sekä valinnanvapautta tukevat palvelujen järjestämistavat sekä asiakaskeskeinen toiminta. Vuonna 2012 toiminnassa korostui vahvasti myös talouden lyhyen ja pitkän aikajänteen tasapainottaminen. Vuoden aikana valmisteltiin kaupungin talous- ja velkaohjelman mukaisia toimenpiteitä. Toimintaa kehitettiin vanhusten palvelurakenteen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumisen ohjelman mukaisesti. Vantaan vammaispoliittinen ohjelma Wampo hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa. Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman koordinointia jatkettiin. Kehitysvammaisten asumisohjelman toteutus käynnistyi. Autetun asumisen piirissä asuville käynnistettiin toimintakyvyn ja tarkoituksenmukaisen asumispaikan arvioinnit keväästä 2012 alkaen. Asuntojen tarve oli ennakoitua suurempaa. Vaikka toteutusta on hidastanut teknologisten ja henkilöstöratkaisujen viivästyminen, tuetun asumisen osuus on yli kaksinkertaistunut vuoden 2011 alkuun verrattuna. Kuljetuspalvelujen päätöksenteko keskitettiin vammaispalveluihin vuoden alussa. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä kasvoi :lla, vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten matkojen määrä väheni 8 000:lla. Tehostetun kotihoidon yksikön suunnittelu jatkui koko vuoden. Prosessien sujuvuutta parantava ja kokonaiskustannuksia säästävä toimintamalli käynnistyy keväällä Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa, että uusia omaishoidon tuen päätöksiä ei tehdä alkaen ja että alimman hoitoluokan palkkiota ei makseta marras-joulukuussa. Lisäksi lautakunta hyväksyi lokakuussa omaishoidon tuen tukipalkkioiden uudet kriteerit, jotka tulevat voimaan Syksyllä valmisteltiin TVO:n mukaisesti Korson päivätoiminnan lakkauttaminen vuoden 2013 alusta. Hoiva-asumisen yksiköille laadittiin omavalvontasuunnitelmat ja omat toimintayksiköt auditoitiin. Hoivaasumisen lyhytaikaishoidon toimintamallin suunnitelma valmistui siten, että uusi toiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta. Kaunialasta otettiin käyttöön uusia hoitopaikkoja vuoden aikana 30. Loppuvuodesta valmistui 24-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö, joka tuli kokonaisuudessaan vantaalaisten käyttöön. Ulkopuolinen konsultti valmisteli syksyn aikana selvitystä Kaunialan toiminnasta. Raportin julkaisu ja toimenpiteet jäivät vuodelle Lääkekeskustoiminta siirtyi HUS-apteekin vastuulle Sairaalatoiminnassa toteutui aiempien vuosien toiminnan taso. Lukuun ottamatta alkuvuonna Katriinan sairaalassa riehunutta Noro-virus epidemiaa, ylikäyttömaksuun päättyneiltä somaattisten hoitopäivien (muiden kuin psykiatristen) siirtoviiveiltä vältyttiin. Kaikessa vanhus- ja vammaispalvelujen kehittämistoiminnassa huomioidaan talous ja toiminnan tehokkuus. Kotihoidon toiminnan analyysi- ja tuottavuushanke toteutettiin ja sen pohjalta laaditaan lähivuosien kehittämisohjelma. TVO:ssa esitetylle palvelutalotoiminnan kokonaisulkoistukselle valmisteltiin vaihtoehtoinen esitys, joka perustui tuottavuuden lisäämiseen omassa toiminnassa ja Kerokujan palvelutalon käyttötarkoituksen muutokseen. Kehitysvammaisten asumispalvelut ja vanhusten tehostettu asumispalvelu kilpailutettiin. Kuljetuspalveluissa valmisteltiin TVO:n mukaisia päätösten tarkistamisia ja kuljetuspalvelun kilpailutusta. 103

108 Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 159,3 milj. euroa ja tulot 24,8 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot alittuivat 2,8 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti tulosalueen menomäärärahaa toteutumisennusteen perusteella 0,4 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 0,4 milj. eurolla. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 3,1 milj. eurolla ja tulot 0,1 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli muutettua käyttösuunnitelmaa 3,1 milj. euroa parempi. Menon alitus syntyi pääasiassa hoiva-asumisen palveluissa. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 VANHUSPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) Kotihoidon käynnit Hoitopaikat hoivapalvelut Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut) Omaishoidontuen asiakkaat Laatu ja vaikuttavuus 75+ kotona asuvien osuus 91,8 % 92,0 % 91,9 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö, ,8 % 9,0 % 9,0 % Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 3,0 % 3,0 % 3,1 % Esh 75+ hoitojaksot Polyfarmasia 9+ lääkettä (RAI 2/2012 vanhainkodit ka.44%) Metsonkoti 47 % 40 % 37 % Myyrinkoti 38 % 40 % 41 % Simonkoti 48 % 40 % 49 % Tuottavuus ja tehokkuus Euroa / kotihoidon käynti, koti Euroa / kotihoidon käynti, palvelutalo Vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu Euroa / hoitovuorokausi Euroa / 75+ väestö Tk-sairaala Euroa / hoitojakso Euroa / 75 +väestö Hoitojakso/sairaansija 14,8 14,6 14,3 VAMMAISPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä Kuljetuspalvelut (VpL) Henkilökohtaiset avustajat VpL:n asumispalvelut

109 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kehitysvammaisten asumispalvelut Suoritteet Kuljetuspalvelumatkat (VpL) Kehitysvammaisten asumispalveluvuorokaudet VpL:n asumispalveluvuorokaudet Laatu ja vaikuttavuus Tuetusti asuvien osuus asumispalveluissa 12,9 % 6,0 % 15,7 % Tuottavuus ja tehokkuus Euroa / erityishuollon asiakas Euroa / erityishuollon hoitovuorokausi Euroa / VpL:n palveluasumisvuorokausi Suun terveydenhuollon liikelaitos Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset 105 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena on tuottaa suun terveydenhuollon palveluja Vantaan kaupungille. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. Vakinaista henkilökuntaa vuoden 2012 lopussa oli 262. Henkilöstökulut olivat 14,48 milj. euroa. Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi voimakkaana Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa oli lievää laskua aiempiin vuosiin nähden. Suoritteiden, potilastulojen ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana annettiin palveluja asiakkaalle. Palvelusopimus alittui rahallisesti, kuitenkin niin, että painotettuja toimenpiteitä tehtiin 1,2 prosenttia ja kaikkia toimenpiteitä 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Hoitotakuussa pysyttiin hyvin ja odotusaika oli loppuvuodesta 4 kk. Paikallissopimusta ei käytetty vuonna Ostopalveluja jouduttiin loppuvuodesta lisäämään. Väestö käytti yksityisen hammashoidon palveluja vähemmän kuin naapurikunnissa, jolloin kysyntä kohdistui enemmän liikelaitoksen palveluihin. Huono hammasterveys lisäsi hoidon tarvetta. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytoinnissa oli suuria vaikeuksia loppuvuodessa.

110 Henkilöstön ja toiminnan sovittamista liikelaitosympäristöön jatkettiin tilikaudella. Virka-aikaisessa päivystyksessä sekä kiireettömän hoidon jonon purkamisessa käytettiin vuokrahammaslääkäreitä suun terveydenhuollon tiloissa. Ulkopuolista ostopalvelua käytettiin loppuvuodesta aiempaa suurempi määrä hoitotakuussa pysymiseen ja hoitoa odottavien määrien laskemiseksi. Hoitoa odottavien määrää saatiin laskettua alle hengen. Vanhushammashoidon projektia jatkettiin suun terveydenhuollolle osoitetuilla perintörahoilla. Lasten ja nuorten perintörahaprojektiin saatiin lisäys perinnönantajan tontin myynnin kautta. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutui suunnitellusti. Suun erikoishammashoidon yksikön ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö oli väestöön suhteutettuna odotettua pienempää, kuitenkin niin että molemmissa käyttö kasvoi edellisvuoteen nähden. Suun terveydenhuollon tuotteistusta kehitettiin yhdessä Helsingin kanssa. Asiakaspalvelujen tietoteknisiä sovelluksia saatiin käyttöön lähes suunnitellusti. Palveluseteliin liittyvä Prepaid-korttipilotti ei päässyt alkuun tuottajan vetäydyttyä pilottihankkeesta syksyllä Talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta euroa ja korkoa kaupungin lainasta euroa. Liikevaihto oli 20,24 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,22 milj. euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat 5,29 milj. euroa ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat 14,89 milj. euroa. Kulut olivat 21,82 milj. euroa, josta materiaali- ja palveluostoja oli 5,82 milj. euroa, henkilöstökuluja 14,48 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 1,51 milj. euroa. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Liikelaitoksen tulos oli ,33 tappiollinen, johtuen pääasiassa tilaajamaksun noin euron hinnan alennuksesta sekä kesken vuotta tulleista palvelusopimukseen liittymättömistä kulueristä. Tappio katetaan aikaisempien vuosien ylijäämästä. Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Irtain omaisuus Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2012 olivat euroa. Konehankinnat tehtiin pääosin leasing-sopimuksin. 106

111 13 Opetuslautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Elina Lehto-Häggroth Toimielin: Opetuslautakunta Puheenjohtaja: Janne Leppänen Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Sivistystoimen toimintatuottoja kertyi 2,5 milj. euroa yli arvioidun ja toimintakulut ylittivät talousarvion 1,5 milj. euroa eli toimintakate muodostui 1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Talousarvion poikkeamatiedot eritellään tulosalueiden osioissa. Tilapalvelut Oy:ltä ostettuihin palveluihin käytettiin rahaa seuraavasti: ateriapalvelut 21 milj. euroa, toteutumaprosentti 91, siivouspalvelut 10 milj. euroa, toteutumaprosentti 101, kouluisäntä- ja vahtimestaripalvelut 1,5 milj. euroa, toteutumaprosentti 101. Sisäiset vuokrat ylittyivät yhteensä euroa. Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toimialalla toteutettiin CAF- itsearviointi kaikilla tulosalueilla. Toimialalla valmisteltiin talous- ja velkaohjelmaa. Toimialalla neuvoteltiin yhteistyössä tilaajapalveluiden kanssa ateria-, puhtaus- ja vahtimestaripalveluiden sopimukset Vantaan Tilapalvelut Oy:n välille. Tilakeskus laati kiinteistöpalvelusopimuksen tilakeskuksen ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n kanssa. Investointisuunnitelman mukaisesti Martinlaakson koulun laajennus ja peruskorjaus valmistuivat ja Laajavuoren koulukäytöstä luovuttiin. Samoin valmistuivat Pyörrekujan väistötilapäiväkoti ja Siimapuiston päiväkoti sekä Nikkarin päiväkodin peruskorjaus. Dickursby-hankkeen ja Kilterin päiväkodin rakentamiset käynnistettiin. Vuoden aikana varhaiskasvatuksessa jouduttiin kiinteistöjen huonon kunnon vuoksi luopumaan Kirkonkylän päiväkodista, Menninkäisen päiväkotitilasta, Leijonportin päiväkodista ja Ukko Pekan avoimesta päiväkodista sekä Majakan avoimesta päiväkodista. Määräaikaiset korvaavat tilat löytyivät vain Majakalle. Lisäksi Siimapuiston valmistumisen yhteydessä voitiin luopua vuokratiloissa olevista Pikku Mehiläisen ja Varpusen ryhmäperhepäiväkodeista. Talous- ja velkaohjelmaan liittyen uudishankkeita on myöhennetty ja kokonaisvaltaisista peruskorjauksista on luovuttu. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Vantaan kaupungin tasapainotettuun strategiaan vuodelle 2012 sisältyy 35 sitovaa tavoitetta. Toimialan vastuulla olevista sitovista tavoitteista lähes kaikki toteutuivat. Vantaa-sopimukseen liittyvän tilaketjutussuunnitelman mukaisesti Hakunilanrinteen koulun paviljonki muutettiin väistötilaksi päiväkotikäyttöön sekä Tammiston ja Nikinmäen paviljongit otettiin takaisin koulukäyttöön. Koivukylän koulukiinteistöön sijoitettavan päiväkodin ja Kimokujan koulun muuttaminen päiväkodiksi käynnistyivät. Varhaiskasvatuksen toimistotiloja tiivistettiin yhdistämällä Karsikkokujan ja Iskoskujan toiminnot Tikkurilaan. Vantaa-sopimuksen mukaista varhaiskasvatuksen palvelurakenteen muutosta jatkettiin vuonna 2012 tehokkaalla palveluohjauksella ja käynnistämällä viisi uutta kerhoa vuoden aikana. Kerhoissa oli keskimäärin

112 lasta, mikä oli 20 lasta tavoitetta vähemmän. Hoitoapupalvelun käyttö sen sijaan väheni edellisvuodesta. Sekä kerhotoiminnassa että hoitoapupalvelussa tavoitteisiin pääsyä vaikeuttivat toimitilojen sisäilmaongelmat, joiden vuoksi osa kerhotoiminnasta ja yhden hoitoapupalvelupisteen toiminta jouduttiin keskeyttämään väliaikaisesti. Hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, kasvua edelliseen vuoteen oli 60 lasta. Talousarvion toteutuminen Sivistystoimen bruttoyksiköiden toimintakulut ylittyivät 0,3 milj. euroa (0,09 %) ja toimintatuotot 1,1 milj. euroa (3,9 %). Menojen ylitykset syntyivät perusopetuksessa (3,0 milj. euroa), lukiokoulutuksessa (0,3 milj. euroa), kirjastopalveluissa (0,4 milj. euroa). Yhteisissä palveluissa (0,9 milj. euroa), varhaiskasvatuksessa (2,4 milj. euroa) ja ruotsinkielisellä tulosalueella (0,2 milj. euroa) jäätiin kuluissa alle arvion alle. Tulosalueiden toteumatiedot on eritelty tarkemmin ao. tulosalueen kohdalla. Tulot ylittyivät kaikilla muilla tulosalueilla paitsi varhaiskasvatuksessa ja kirjastopalveluissa. Tulojen ylittymiset johtuvat arvioitua suurimmista projektirahoituksista Opetuslautakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Opetuslautakunta piti vuoden 2012 aikana 11, ammatillisen koulutuksen jaosto 5 ja ruotsinkielinen jaosto 5 kokousta. Toimintamenojen toteutuma oli 76 prosenttia Yhteiset palvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Sivistystoimen yhteiset palvelut sisältävät johdon tuen, henkilöstöpalveluiden, tiedotuksen, talous- hallintoja suunnittelupalvelujen sekä uusina ympäristöpäällikön ja AV-huollon tehtäväalueet. Talousarvion toteutuminen Yhteisten palvelujen arvioidut toimintatuotot ylittyivät euroa, koska tulosalueelle kirjattiin lukion ja peruskoulun yhteisten tvt-projektien tuloja. Toimintakulujen toteumaprosentti on 79. Toteumaprosentin alhaisuuteen vaikutta se, että yhteisten palveluiden menomäärärahoihin lisättiin käyttösuunnitelmavaiheessa 1 milj. euroa omalta yhtiöltä ostettavia palveluja varten, jota ei tulosaluille vuoden aikana jaettu. Osa määrärahasta siirrettiin kattamaan sisäisten vuokrien ylityksiä tulosaluille. 108

113 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit toimialan menot (1000 ) toimialan henkilöstömäärä Tuottavuus ja tehokkuus sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö % 0,9 % 0,9 % 0,9 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö 47/ / /4967 sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä % 21,9 % 22,8 % 23,7 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä 47/215 47/206 48/218 Henkilöstö *henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 69,3 % 71,8 % * TA 2011 eteenpäin henkilöstön määrä -luku ei sisällä kalustonkunnostajia Suomenkielinen perusopetus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Lukuvuosi aloitettiin 46 suomenkielisessä peruskoulussa. Lukuvuoden alussa Laajavuori ja Martinlaakso yhdistyivät Martinlaakson yhtenäiskouluksi sekä Viertola, Honkapuisto ja Jokiranta yhdistyivät uudeksi Viertolan kouluksi. Vuosiluokkien 1.- ja 7.- oppilaat aloittivat toimenpideohjelman mukaisesti koulunkäynnin omissa lähikouluissaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden valtakunnallinen uudistustyö käynnistyi kesäkuussa Valtioneuvoston asetuksella uusista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetussuunnitelmien yleiset linjaukset olivat kommentoitavissa netissä, mm. lasten asiantuntijaryhmä kommentoi esitystä. Kuntien kommentit annettiin erillisellä lomakkeella. Oppilashuollon käsikirja valmistui. Talousarvion toteutuminen Tulosalue ylitti talousarvion toimintakulut 1,9 prosentilla, eurolla. Toimintatuottoja saatiin euroa arvioitua enemmän ja näin toimintakate oli 101,5 prosenttia, eli euroa alijäämäinen. Keskeisimmät talousarvion ylitykset olivat: muille paikkakunnille huostaan otettujen lasten koulukorvaukset ( euroa), lomapalkkajaksotukset ja tapaturmavakuutuksen lisälasku ( euroa), maahanmuuttajaoppilaiden valmistavan opetuksen ennakoitua suurempi kasvu ( euroa), koulunkäyntiavustajamenot ( euroa) sekä koulujen talousarviot ( euroa). 109

114 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) erityisen tuen päätösten tarve perusopetusikäisistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten osuus perusopetusikäisistä iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä Toiminnan volyymi oppilasmäärä vantaalaisissa peruskouluissa vantaalaisia muiden kuntien peruskouluissa (suomen- ja ruotsinkieliset yht.) 929 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 10,2 % 10,0 % 9,2 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita oppilasmäärästä % 16,0 % 15,4 % 16,2 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä vaille iltapäivätoimintapaikkaa jääneiden määrä hakeneista % 3,5 % 6,0 % erityisluokkien määrä erityiset opetusjärjestelyt: mm. etappiryhmien, pajaryhmien ja polikliinisten ryhmien määrä joustavat perusopetuksen ryhmät (jopo ja oma ura - ryhmät) 7 7 oppilaita valmistavassa opetuksessa yleisopetuksen opetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,47 1,43 luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntien määrä/vvt/oppilas 3,41 3,46 tukiopetustunteja/oppilas 0,9 1,0 oman äidinkielen opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,33 suomi2-opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,3 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/opinto-ohjaaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 5 5 ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 4 % 6 % 1 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 9 % 7 % 3 % laskennallinen ryhmäkoko, 1-6 luokat 17,9 17,8 laskennallinen ryhmäkoko, 7-9 luokat 17,9 18,1 *jatkokoulutukseen lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattistarttiin tai lisäopetukseen päässeiden määrä peruskoulun päättötodistuksen saaneista % 97 % 98 % 98 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas Henkilöstö henkilöstön määrä vakinaiset henkilöstömenot/menot yhteensä 57,9 % 58,1 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 1,6 2 Toimitilat hm2/oppilas 12,2 11,9 12,2 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä (koulut ja opetuspisteet) toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 164,36 167,45 *Lisäopetus ja ammattistartit on lisätty lukuun TA 2010 alkaen. 110

115 13 40 Suomenkielinen lukiokoulutus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Yhteisiä asioita toisen asteen koulutuksessa Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, joista heinä-elokuun aikana 94 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 20 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa olleet noin 30 nuorta ohjattiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinään. Heille on tarjottu vapaita paikkoja ammattistarteilta, nuorten työpajoilta tai järjestetty muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Lukioiden rehtorit ja Varian johtoryhmä osallistuvat Kuntaliiton koordinoimaan Strateginen johtaminen opetustoimessa koulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä ja jatkuu kevääseen 2014 saakka. Lukiokoulutus Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2012 olivat jälleen valtakunnan keskiarvotasolla. Huhtikuussa alkanut järjestyksessään viides lukioiden ryhmänohjaajakoulutus jatkui syksyllä. Koulutuksen tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin ryhmänohjaajien käytännön työtä ja parantaa lukioopiskelijoiden saamaa tukea ja ohjausta. Vantaan lukioiden opiskelijahuollon käsikirja valmistui toukokuussa. Käsikirjan käyttöönotto varmistetaan syksyllä alkaneella koulutuksella, johon osallistuvat kaikki opettajat ja opiskelijahuoltoryhmät. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama syksyllä 2011 alkanut Osallisena Suomessa lukiohanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kykyä toimia globaalissa ympäristössä. Vieraskuntalaisten lukiolaisten osuus on kasvanut Vantaan päivälukioissa. Syksyn tilastointipäivän mukaan lukioissa on vieraskuntalaisia 26 prosenttia (995 opiskelijaa). Näistä helsinkiläisiä on 359 ja espoolaisia 250. Talousarvion toteutuminen Lukiokoulutuksen toimintatuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa, johtuen arvioitua suuremmista projektituotoista. Toimintakulujen ylityksen 0,3 milj. euroa aiheutti: asiantuntija- ja koulutuspalvelut (63 000), asiakaspalveluiden ostot kunnilta (27 000), siivouspalvelut (14 000) sekä atk-palvelut (20 000). Lisäksi aine-, tarvike- ja tavaraostot ylittyivät eurolla ja henkilöstökulut eurolla. 111

116 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 PÄIVÄLUKIOT Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä Toiminnan volyymi *suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 51,5 % 55 % erityistehtävälukioiden ja IB-linjan osuus aloituspaikoista % 6 % 6 % 6 % painotettu opiskelijaksiotto aloituspaikoista % 19 % 20 % 20 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita % opiskelijamäärästä 6,3 % 6,0 % 7,7 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,15 1,16 1,15 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,34 1,35 1,35 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 3,4 % 2,7 % 2,5 % Tuottavuus ja tehokkuus kolmessa vuodessa päättötodistuksen saaneet kaikista valmistuneista 90 % 90 % 90 % jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 72 % 72 % 72 % käyttömenot euroa/opiskelija SOTUNGIN ETÄLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat aineopiskelijat Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä VANTAAN AIKUISLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat aineopiskelijat Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä LUKIOKOULUTUS YHTEENSÄ Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 68,6 % 69,0 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 2,2 2,6 Toimitilat hm²/opiskelija (päivälukiot) 7,8 7,7 7,7 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 170,72 178,55 *Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä yht./päivälukiot ei sisällä etä- ja aikuislukion opiskelijoita. 112

117 13 50 Varhaiskasvatus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuonna 2012 varhaiskasvatuspalveluja käytettiin lähes suunnitellusti. Päivähoidossa oli 168 lasta enemmän (kunnallinen päivähoito 109, ostopalvelupäivähoito 24, yksityisen hoidon tuki 35 lasta) ja kotihoidon tuella 180 lasta vähemmän verrattuna vuoden 2012 arvioituun lasten määrään. Siten päivähoitojärjestelmän palveluja käytti yhteensä 12 lasta ennakoitua vähemmän. Päiväkotien käyttöastetehokkuus ylitti tavoitteen yhdellä prosenttiyksiköllä ollen keskimäärin 90,5 prosenttia. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia tarvitsevien lasten osuus väheni 7,2 prosenttiin päivähoidossa olevista lapsista. Vähenemiseen vaikutti uudistettujen kasvun ja oppimisen tuen linjausten mukainen yleisen tuen käytön tehostaminen. Lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua väljentävien resurssikerrointen käyttö alkoi pienentyä jo syyskaudella 2012, kun uusille lapsille ei määritelty enää kertoimia. Talous- ja velkaohjelman mukaisesti kertoimista luovuttiin vuoden 2013 alkuun mennessä. Päivähoitopaikkatakuun ehtojen muuttaminen alkaen lisäsi hoitopaikkatakuulla olevien lasten määrää ja vapautti siten päivähoitopaikkoja uusille hakijoille. Vuonna 2012 hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, vuonna 2011 hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 171 lasta kuukaudessa. Talousarvion toteutuminen Varhaiskasvatukselle myönnettiin syksyllä 2,1 milj. euron lisätalousarvio. Perusteena oli henkilöstön palkkakustannusten kasvu. Lisäksi lomapalkkavelan laskentatavan muutos lisäsi lomapalkkajaksotuksen kustannuksia. Varhaiskasvatuksen toimintakulut alittuivat 2,35 milj. euroa. Toimintatuottojen toteuma jäi tavoitteesta euroa. Merkittävin tekijä talousarvion toteutumiselle ennakoitua pienempänä oli se, että ateriapalvelujen ja puhtauspalvelujen kustannukset olivat 1,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Toisaalta etupainotteinen talous- ja velkaohjelman mukainen sitoutuminen käyttöastetavoitteen ja henkilöstöresurssin hallintaan toi säästöä henkilöstökuluihin kokonaisuutena. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *) vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk-6 v) joista alle 3-vuotiaat 36,4 % 36,0 % 35,6 % ruotsinkielisten osuus päivähoitoikäisistä lapsista Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : päivähoito 68,9 % 68,0 % 68,8 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,3 % 3,0 % 3,3 % kotihoidon tuki 25,4 % 26,5 % 25,8 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 94,5 % 94,6 % 113

118 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut * Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) 8,0 % 7,7 % 7,2 % integroitujen erityisryhmien määrä kerhojen määrä \ kerholasten määrä 48/553 50/610 48/590 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 41 % 40 % 42 % varhaiskasvatusmateriaalivaraus /lapsi lapsia kunnan järj. päivähoidossa/konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus * Käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi Kotihoidon tuella 10kk - alle 2 v. lapsista 71,1 % 73,3 % 75,5 % Kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista 7,3 % 7,1 % 6,4 % päiväkotien käyttöaste 89 % 89,5 % 90,5 % laskennallisia lapsia / päiväkodin hoito- ja kasvatusteht. työntekijä ,9 6,9 6,95 Henkilöstö Henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä.... Koulutuspäivät / hoito- ja kasvatusteht. työskentelevä työntekijä.. 3 Toimitilat Toimitilojen määrä (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, avoin vktoiminta) päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m²/ lapsi 9,9 9,6 9,6 Toimitilakustannukset / vuokrassa jyvitetty pinta-ala Kirjasto- ja tietopalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupungin talous- ja velkaohjelmaan liittyen myös kirjastoverkko otettiin vuonna 2012 erityisen tarkastelun kohteeksi. Vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyi Mikkolan kirjaston lakkauttaminen. 114

119 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteinen verkkopalvelu valmistui. Vantaalla tehtävä sisältötuotanto on vähentynyt ja helpottunut, vaikka asiakkaille tarjottava sisältö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vaikka e-kirjoja on kirjastosta saanut jo useita vuosia, voidaan vuotta 2012 pitää lisääntyneen tarjonnan suhteen merkittävänä. E-kirjat tulevat yleistyessään muuttamaan kirjastojen kustannusrakennetta merkittävästi. Aineistohankinnat kallistuvat ja muuttuvat sekä teknisesti että juridisesti haastaviksi. Perinteinen kirjastoissa tehtävä ihmistyö tulee merkittävästi vähentymään. Talousarvion toteutuminen Kirjaston talousarvio vuonna 2012 ylittyi 2,54 prosenttia kun on poistettu projektirahoituksen menot. Ilman poistoja ylitys on 4,5 prosenttia. Ylitys muodostui lähinnä henkilöstömenoista ja palveluiden ostoissa mm. puhelimien vaihto kännyköiksi ja maksujen siirto tulosalueelle (ei lisämäärärahavarausta). Toimintatuotot toteutuivat 101,6 prosenttisesti. Tulot muodostuvat suurimmalta osalta lainaajien sakko-, korvaus- ja perintätuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit Asukasluku Alle 15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Toiminnan volyymi aukiolotunnit/vko kävijät internet-työasemien käyttäjät, lkm lainojen määrä lainaa/asukas kirjastotietokannan käyttö (www) Laatu ja vaikuttavuus tietopalvelutehtävät kirjastohankinnat (niteet)/ 1000 asukas tiedonhaun ja kirjastokäytön opetus; koululaisten ja opiskelijoiden kurssit IC-tekniikan perusvalmiuksien ja verkkoasioinnin opastuskurssit aikuisille Kirjavinkkaustilaisuudet lapsiryhmille Yleisötilaisuudet kirjastot Tuottavuus ja tehokkuus aineistomääräraha euroa/asukas 5,0 5,0 4,2 lainan hinta euroa 3,18 3 3,3 toimintamenot/ asukas henkilöstömenot euroa/asukas 25,0 25,7 26,4 henkilöstömenot/kaikki menot 0,530 0,560 0,60 Henkilöstö Koulutuspäivä/ työntekijä 5 4 4,7 Henkilöstön määrä Toimitilat Toimitilojen määrä / neliöt 10/ / 16632,6 10/16632,6 toimitilakustannukset/ jyvitetyt neliöt ,21 154,4 115

120 13 60 Muu koulutus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueelta on maksettu Metropolia -ammattikorkeakoulun toiminta-avustus ja Helsingin seudun kesäyliopisto- säätiön avustus Ruotsinkielinen tulosalue Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2012 Ruotsinkielisen tulosalueen järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2012 aikana keskimäärin 382 lasta. Lapsia oli 33 enemmän kuin taloussuunnitelmassa arvioitiin. Päiväkotien käyttöaste jäi 81 prosenttiin, mikä oli tavoitetta 2 prosenttia alhaisempi. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä väheni vuoden aikana kolmesta yhteen. Päiväkodeissa käynnistyi vuoden 2012 aikana yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen ja niiden on tarkoitus valmistua syksyllä Henkilökunnan täydennyskolutukseen panostettiin ja varhaiskasvatuksen kasvattajille järjestettiin neljän päivän pituinen Lapsen silmin -koulutus. Koulutukseen osallistui 2/3 ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilökunnasta ja loput henkilökunnasta osallistuu koulutukseen kevään 2013 aikana. Esiopetusoppilaiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna ja Dickursby skolaan jouduttiin lukuvuonna lisäämään toinen esiopetusryhmä koska oppilaita oli yli 30. Vuonna 2012 ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä oli yhteensä 650 oppilasta. Oppilasmäärä pysyi melko sammalla tasolla kuin edellisvuonna. Dickursby skolan tontille rakennettavan koulun laajennus ja peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2012, ja Dickursby skola muutti Orvokkitien koulun tiloihin. Projekti Skolspråk sai jatkoa vuonna 2012, ja toimintaa laajennettiin kaikkiin peruskouluihin ja päiväkoteihin. Lisärahoitusta projektiin saatiin mm. Kulturfondenilta. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 100 prosenttia oppilaista sai aloituspaikan joko lukiosta, ammatillisesta oppilaitoksesta tai lisäopetuksesta. Helsinge gymnasiumin opiskelijamäärä oli 146 vuonna 2012, mikä oli 17 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Helsinge gymnasiumin ja Espoon Mattlidens gymnasiumin yhteistyöprojekti Virtuaalinen opetus reaaliajassa jatkui edelleen, samoin kuin yhteistyö Kyrkslätt gymnasiumin kanssa. Helsinge gymnasium syvensi yhteistyötään Kiinan Jinanissa sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa, ja lukion opetustarjontaan lisättiin kiinan kielen ja kulttuurin kurssi. 116

121 Ruotsinkielisellä tulosalueella jatkettiin toimialan ympäristöohjelman toteuttamista mm. osallistumalla Vihreä Lippu -toimintaan. Henkilöstöstä varsin moni osallistui ekotukihenkilökoulutukseen ja vuoden 2012 lopussa jo lähes kaikissa yksiköissä oli ekotukihenkilö. Talousarvion toteutuminen Tulosalue pysyi talousarviossaan vuonna Tulosalue jäi toimintakulujen osalta alle budjetoidun, toteutuneet toimintatuotot olivat budjetoitua suuremmat, mistä johtuen toimintakate oli euroa ylijäämäinen. Osa budjetoitujen toimintakulujen alittumisesta johtuu siitä, ettei pätevää henkilöstöä ole ollut saatavilla. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue / Nettoyksiköt Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen toteuttamisen keskiössä on kuluvan vuoden aikana ollut koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen. Esitys pääkaupunkiseudun koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointimalliksi valmistui kesällä ja toimintamalli hyväksyttiin sivistystoimen johdon yhteistyöryhmässä. PKS-ennakointimallin toimintasuunnitelman mukaista ennakointityötä ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta lähtien. Ennakointikamari-projektissa tuotetaan laadullista ennakointitietoa seututasoisesti ja toimialakohtaisesti. Ennakointikamarissa järjestettiin viisi tilaisuutta. Ennakointikamari jatkuu vuosina ammatillisen koulutuksen järjestäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu -hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa kehitettiin pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden verkostoyhteistyötä ja koulutustarjontaa. Hankeyhteistyö jatkuu PALMA - ennakoiva asiakaspalvelumalli hankkeen puitteissa. Aikuiskoulutuksen arviointiin vertailutietoa tuottava MANTA-laskentatyö toteutettiin jo neljättä kertaa. Urabaari-verkostossa kehitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Urabaariverkoston tarkoitus on vahvistaa kunkin verkostossa mukana olevan ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjän (13 kpl) jo olemassa olevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelurakenteita sekä koulutuspalveluita ja profiilia. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus lapsia päivähoitopalvelujen piirissä kunnallinen päivähoito josta esiopetusta täydentävä päivähoito ostopalvelut päivähoitopalvelujen osto muilta kunnilta Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 28 % 31,5 % 32 % Tuottavuus ja tehokkuus päiväkotien käyttöaste 83,6 % 83 % 81 % Ruotsinkielinen perusopetu Tarveindikaattorit esiopetusikäiset perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä

122 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi oppilaita ruotsinkielisissä peruskouluissa oppilaita muista kunnista ruotsinkielisissä peruskouluissa erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 1,4 % 3,5 % 3,5 % erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita toisessa kunnassa yleisopetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,68 1,65 1,65 tukiopetustunteja/oppilas 0,9 0,9 0,9 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 0 % 0 % 0 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 5 % 5 % 5 % jatkokoulutuksessa lukioon tai ammatilliseen päässeiden määrä peruskoulun päättäneistä % 97 % 98 % 98 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas Toimitilat hm²/oppilas 11,7 11,5 13,0 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 172,58 174,20 Ruotsinkielinen lukiokoulutus Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät Toiminnan volyymi opiskelijamäärä oppilaita muista kunnista ruotsinkielisessä lukiossa eri kieli- ja kulttuuriryhmien edustajia % opiskelijamäärästä 2,9 % 1,0 % 1,0 % lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 56,8 % 67,5 % 67,5 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,6 1,7 1,7 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,9 1,9 1,9 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 4,2 % 7,5 % 7,5 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/opiskelija jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 90 % 70 % 70 % Toimitilat hm²/opiskelija 6,5 6,1 8,3 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 162,35 169,29 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue yhteensä Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 54,7 % 54,5 % 118

123 13 70 Ammatillinen koulutus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan kaupunki sai lisää opiskelijapaikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Vantaan kaupungin hakemuksesta lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää yhteensä 70 opiskelijalla. Muutos tapahtuu kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2012 lisäystä tuli 40 ja vuoden 2013 alusta 30 opiskelijapaikkaa, jolloin vuonna 2012 Vantaan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään opiskelijaa ja vuonna 2013 enintään opiskelijaa. Nuorisokoulutuksen linjalla kokonaisopiskelijamäärä oli Opiskelijamäärä alitti talousarvion mukaisen opiskelijamäärän 24 opiskelijalla (0,9 %). Integroituja erityisopiskelijoita oli 12,1 prosenttia opiskelijoista. Keskeyttämisprosentti vuonna 2012 oli 14,4. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien ammattiin suuntaavassa koulutuksessa aloitti yhteensä 134 opiskelijaa. Varian aikuiskoulutuksen linjalla oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä peruskoulutuksessa opiskeli 252 opiskelijaa ja lisäkoulutuksessa 618 opiskelijaa, lisäksi järjestettiin muuta ammatillista aikuiskoulutusta 291 opiskelijalle. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä alitti talousarvion opiskelijamäärän 49 opiskelijalla. Toiminnassa otettiin huomioon, että vuonna 2013 OKM leikkaa lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linjalla lisäopetuksessa aloitti syksyllä 82 opiskelijaa viidessä opetusryhmässä. Lisäopetukseen lisättiin yksi opetusryhmä, jotta kaikki lisäopetukseen hakeneet ja pääsykriteerit täyttäneet opiskelijat pääsivät koulutukseen. Uutena toimintana perustettiin lukio-opintoihin valmistava kymppiluokka (LUVA) niille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen vahvistamista lukio-opinnoissa pärjätäkseen. Talousarvion toteutuminen Puolet tuloksellisuusrahasta lisättiin Varian talousarvioon, jolloin muutetun talousarvion toimintakatteeksi muodostui euroa. Toimintakatteesta toteutui 99 prosenttia. Säästöä syntyi palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa, koska opiskelijamäärä ei toteutunut ennakoidun mukaisesti. Sisäiset vuokrat ylittyivät euroa, mikä pienensi varsinaisesta Varian toiminnasta syntynyttä säästöä. 119

124 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 NUORISOKOULUTUKSEN LINJA Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä Toiminnan volyymi opiskelijamäärä yhteishaussa olevat aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 39,8 % 41,6 % 43,1 % aloituspaikkoja yhteensä aloituspaikkoja yhteishaussa aloituspaikkoja, näyttötutkintoon valmistava koulutus aloituspaikkoja, nivelvaiheen koulutus erityisoppilaiden määrä ,2 326 Laatu ja vaikuttavuus keskeyttämis% oppilasmäärästä 10 % 10 % 14 % Tuottavuus ja tehokkuus tutkinnon suorittaneet AIKUISKOULUTUKSEN LINJA Toiminnan volyymi Opiskelijamäärä oppisopimusk Opiskelijamäärä muu koulutus Laatu ja vaikuttavuus keskeyttäneet oppisop Tuottavuus ja tehokkuus koulutuksen suorittaneet oppisop LISÄOPETUKSEN JA TUKIPALVELUIDEN LINJA Toiminnan volyymi opiskelijamäärä lisäopetus (perusopetusta) Laatu ja vaikuttavuus jatko-opintoihin sijoittuneet lisäopetus 85 % 94 % AMMATILLINEN KOULUTUS YHTEENSÄ Tuottavuus ja tehokkuus Opiskelijoita yhteensä käyttömenot euroa/opiskelija Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 53 % Toimitilat *hm²/opiskelija 16,3 16,2 16,3 toimitilojen pinta-ala toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 144,19 148,67 141,33 *Toimitilatunnusluvut eivät sisällä oppisopimusopiskelijoita, koska he eivät opiskele Varian tiloissa. 120

125 13 80 Aikuisopisto Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2012 Koko opistossa opetettu tuntimäärä kasvoi yli 5000 tuntia, ja opiskelijamäärä lisääntyi noin 3700 henkilöllä. Opiston toimintaan vaikutti ryhmäliikunnan siirtyminen liikuntapalvelujen hoidettavaksi syksystä 2012 alkaen. Taito- ja taideaineiden tiimin toiminnan tavoitteena oli kaikissa aineryhmissä lisätä opetustoimintaa hallitusti korvaamaan ryhmäliikuntaa. Tavoitteessa onnistuttiin. Tiimikohtainen opetustuntimäärä, tuntia, oli noin tuntia suurempi vuoteen 2011 verrattuna. Yhteistyö Helsingfors arbiksen kanssa pääsi tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta käyntiin kunnolla syksystä Kielten opiskelijamäärä on kasvanut edellisestä vuodesta reilulla tuhannella. Kasvu selittyy suurelta osin suomen kielen opetuksen lisääntymisellä, mutta myös esimerkiksi venäjän opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Myös yhteiskunnallisten aineitten opetuksessa oli huomattavaa kasvua. Maahanmuuttajien työvoimapoliittisen suomen kielen ja työelämätiedon koulutuksen määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli opiskelijatyöpäivään. Vuonna 2011 opiskelijatyöpäiviä kertyi Maahanmuuttajien starttikurssien osallistujien määrä jatkoi kasvuaan. Starttikurssit on suunnattu etupäässä kotona lastaan hoitaville vanhemmille, senioreille ja aviopuolisoina hiljattain maahan muuttaneille. Osallisena Suomessa -pilottihanke Mahis jatkoi edellisenä vuonna alkanutta kehittämistyötä, jonka tuloksena toivotaan olevan valtakunnallinen, oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten, koulutuksen järjestämis- ja rahoitusmalli. Pääkaupunkiseudun aiesopimuksen tuottaman rahoituksen avulla jatkettiin suomen kielen opetusta ammattiopisto Varian lähihoitajakoulutuksessa oleville opiskelijoille. Oppivelvollisuusiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria oli perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja perusopetuksessa syksyn laskentapäivänä yhteensä 73. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisrahaa aikuisopistolle euroa. Rahoituksella jatkettiin edellisen vuoden rahoituksella toteutetun asiakaskyselyn analysointia opetuksen suunnittelun tukemiseksi sekä laatukäsikirjan päivitystyötä. Lukuvuodelle Aikuisopistolle myönnettiin euroa opintoseteliavustusta. Opintoseteliavustuksen lisäksi opetusministeriö myönsi valtionosuustuntia, joiden toteuttamista päätöksen mukaisesti rahoitetaan opintoseteliavustuksen turvin. Valtionosuustunnit on myönnetty maahanmuuttajien koulutukseen ja muut kohderyhmät opintoseteliavustukselle ovat työttömät ja eläkeläiset. Aikuisopisto on osallistunut pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen (Helsingin työväenopisto, Helsingfors Arbis, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto) yhteisen opistojärjestelmän (Kursor) kehittämistyöhön ja tuotantokäyttöön saattamiseen. Tarkoituksena on saada vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä korvattua nykyinen tietojärjestelmä (KUHA), jonka elinkaari on loppuvaiheessaan. Talousarvion toteutuminen Aikuisopiston nettotavoitetta tiukennettiin vuodelle 2012 vuoteen 2011 verrattuna euroa. Tästä huolimatta talousarvio toteutui 100 prosenttisesti, toimintakatetavoite alittui euroa. 121

126 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi kotouttamiskoulutuksen opiskelijamäärä 400/20 kurssia Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijamäärä, joka perustuu TE-keskuksen rahoitukseen; opiskelijatyöpäivää vuodessa, koko Vantaalla Perusopetukseen osallistuneiden maahanmuuttajanuorten opiskelijamäärä /perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijamäärä / perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v opiston opiskelijamäärä, kursseille osallistuneet opiston opetustuntien kokonaislukumäärä opiston kurssien lukumäärä Tuottavuus ja tehokkuus oman maksutulon osuus budjetista % 55 % 46 % 62 % maahanmuuttajakoulutuksen projektien opiskelijamäärä / ESR-rahoituksessa sovittu opiskelijamäärä on 30/vuosi Henkilöstö henkilöstön määrä

127 14 Maankäyttö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja: Timo Karén Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan toimintaan kokonaisuutena katsottuna vaikutti merkittävästi se, että tilakeskuksen toimiala fuusioitui toimialaan alkaen. Uusi organisaatio muodostettiin loppuvuoden aikana ja sen pohjalta luotiin myös vuoden 2013 alussa alkaneen valtuustokauden uudistettu luottamushenkilöorganisaatio. Toimialan toiminta eteni suunnitellusti. Erityisesti panostettiin TVO- ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Haasteelliseksi taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen teki se, että samalla kun tehtävät määrällisesti kasvoivat, vähenivät sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit. Toimialan palvelutaso onnistuttiin kuitenkin säilyttämään kohtuullisena, huolimatta ylimääräiseksi haasteeksi muodostuneesta runsaslumisesta talvesta. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Toimialaa koski suoraan tai välillisesti 16 sitovaa kaupunkitasoista tavoitetta, jotka toteutuivat yhtä lukuun ottamatta täysin. Keskeisiä tuottavuushankkeita toimialalla olivat TVO, sähköisen asioinnin lisääminen ja asiakaspalvelun parantaminen, sekä erilaiset energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet. Toimialan organisaatiorakennetta hiottiin mm. mm. integroimalla nk. Marja- Vantaa projektin toiminnot linjaorganisaatioon, ensisijaisesti kaupunkisuunnittelun tulosalueelle. Talousarvion toteutuminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III:n ja HSY:lle myytyjen palvelujen tuloja ja menoja) toimintatuotot ylittivät budjetoidun noin 5 milj. euroa ja toimintamenot noin 2,1 milj. euroa. Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot ylittivät budjetoidun noin 0,45 milj. euroa ja toimintamenot 0,17 milj. euroa. Yhteensä kokonaistulos on noin 3,1 milj. euroa budjetoitua positiivisempi Kaupunkisuunnittelulautakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvio toteutui suunnitellusti. 123

128 14 20 Toimialahallinto Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueen toiminta on toteutunut suunnitellusti. Pysäköinninvalvontaan on kohdistunut lainsäädäntömuutoksia ja kysynnän kasvaessa henkilöstömäärää on lisätty tähän toimintaan. Muutoin henkilöstömäärä on vähentynyt. Tulosalue on erityisesti keskittynyt talouden ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen tuottamiseen työnjohdolle TVO:n haasteellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Talousarvion toteutuminen Toimintatulot toteutuivat 135 prosenttisesti ja toimintamenot 93 prosenttisesti. Merkittävin ja vaikuttavin tulokertymä koostuu pysäköinninvalvonnan tuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö*/toimialan henkilöstö 2,5 2,6 2,5 Pysäköintivirhemaksut/kpl * = ei sisällä pysäköinninvalvontaa, maaseutuhallintoa ja edunvalvontaa Yrityspalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueen toiminta toteutui suunnitellusti. Vuonna 2012 uusia asuntoja valmistui eli asunnon tavoitteesta jäätiin roimasti. Vuonna 2011 sen sijaan tavoite ylitettiin. Vuosittaiset vaihtelut valmistuvien asuntojen määrissä ovat suuret, mutta keskimäärit Vantaalla on valmistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin asuntoa vuodessa. Valmistuneista asunnoista oli vuokra-asuntoja 363, joista valtion pitkällä korkotuella rahoitettuja 195. Tavoitteena on 400 pitkän korkotuen vuokra-asuntoa vuodessa. Vuokra-asuntojen tuottajat eivät nykyisillä rahoitusmalleilla ole kiinnostuneita rakennuttamaan vuokra-asuntoja valtion tuella. 124

129 Valmistuneista asunnoista kerrostaloasuntojen osuus oli 62,4 prosenttia ja pientaloasuntojen (omakotitalot, rivitalot) osuus oli 37,6 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Maanmyyntitavoite onnistuttiin saavuttamaan taantumasta huolimatta. Toimintatulot toteutuivat 101 prosenttisesti ja toimintamenot 93 prosenttisesti. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Viranhaltijan päätökset koskien maanhankintaa, -luovutuksia, vuokrauksia sekä maanomistajan lupia (Mukana ei ole pientalotontien luovutusta koskevia päätöksiä) Päätöksiä/kpl Luovutetut tontit (Lukuunottamatta pientalotontteja) Luovutetut tontit (kpl) Luovutettujen tonttien rak.oik.(k-m 2 ) Luovutetut pientalotontit Luovutetut tontit (kpl) Maanmyynti- ja vuokratulot Tulot (myyntivoitto) (t ) ? Valmistuneet asunnot Valmistuneet asunnot (kpl) Valmistuneet vuokra-asunnot (valtion tukema tuotanto) Vuokra-asunnot (kpl) Kaupunkisuunnittelu Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talouden taantuma ei merkittävästi vaikuttanut kaupunkisuunnittelun työkantaan. Suunnittelulla varaudutaan nopeaan reagointikykyyn nousukauden alkaessa. Tulosalue käytti myös resursseja välttämättömiin asiantuntijapalveluihin sekä tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen. Mm. diplomityön tekijöitä ja suunnittelijaharjoittelijoita työllistämällä edistetään myöhemmin asiantuntijoiden rekrytointia. Vuorovaikutus ja päätöksenteko edellyttivät resurssien kohdentamista aikaisempaa enemmän myös viestintään. Yleiskaavoituksessa tarkistettu Östersundomin kaavaluonnos hyväksyttiin keväällä Yhteinen yleiskaava etenee ehdotusvaiheeseen vuoden 2013 alkupuolella. Yleiskaavoitus on osallistunut Helsingin seudun MALyhteistyöhön, jossa valmistellaan seudun maankäyttösuunnitelmaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ). Vuoden aikana hyväksyttiin 28 asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Vuoden lopussa oli valmisteltavana 179 asemakaavan muutosaloitetta. Uutta asuntojen rakennusoikeutta niissä on noin k-m² ja muuta rakennusoikeutta noin k-m². Asemakaavan muutosaloitteita vuoden lopussa oli valmisteltavana kaikkiaan 179. Uusista vireille tulleista kaavoista on vuoden aikana laadittu 38 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 125

130 Talousarvion toteutuminen Kaupunkisuunnittelun toimintatulot toteutuivat 82 prosenttisesti ja toimintamenot 97 prosenttisesti. Kaupunkisuunnittelun tulot ovat vähentyneet, koska maksullisia kaavoitustilannetodistuksia ei enää tarvita rakennuslupiin kaupungin yhteiskäytössä olevien sähköisten rekisterien ja arkistojen takia. Myös suunnitteluasiakirjat, kuten asemakaavat ja niiden selostukset sekä erilaiset raportit ovat ilmaiseksi kaupunkilaisten käytössä internetissä. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hyväksytyt asemakaavat kpl Uusi asuntokerrosala k-m² Uusi toimitilakerrosala k-m² Asemakaavan muutosaloitteet yht Vuoden ak-muutoshakemukset Poikkeamispäätökset Kuntatekniikan keskus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kuntatekniikan keskuksen toiminta säilyi suurin piirtein ennallaan. Vantaan kaupunki siirtyi käyttämään uutta ETRS-GK25-tasokoordinaatistoa ja N2000-korkeusjärjestelmää yhdessä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kanssa. Maanomistajien hakemien rakennusvalvontamittaus- ja kiinteistönmuodostustoimenpiteiden määrät olivat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Tontin lohkomisia haettiin jopa vähemmän kuin lamavuosina , ja tonttijaoissa suunniteltujen uusien tonttien määrä väheni myös. Kolmas peräkkäinen poikkeuksellinen talvi hidasti käynnissä olleiden kunnallisteknisten kohteiden toteutusta ja siirsi uusien aloittamista. Talousarvion toteutuminen Kuntatekniikan keskuksen nettotulostavoite ylittyi. Varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III ja palvelut HSY:lle) tulot ylittivät talousarvion noin 3,7 milj. eurolla pääasiassa maanläjitys- ja sopimustulojen sekä lumen vastaanottomaksujen ansiosta. Varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III ja palvelut HSY:lle) kulut puolestaan ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla lähinnä kadunpidon tehtävien ja maanläjitysalueiden rakentamisen takia. Katujen kunnossapidon kannalta vuoden 2012 alku ja loppu olivat todella hankalat runsaan lumen ja pakkasjaksojen takia. Maanläjityslippujen hintoihin on sisältynyt osuus tulevien vuosien maisemointitarpeisiin. Vuoden 2012 tuloksesta siirretään 1,3 milj. euroa Pitkäsuon ja Kulomäen täyttömäkien viimeistelyyn tilille ympäristövastuut (212100), minkä jälkeen viimeistelytöihin on varattu yhteensä 3,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön kuvaa julkisia käyttöomaisuusinvestointeja, jotka viime vuonna käynnistyvät heikosti mm. alkutalven sääolosuhteiden takia. Tavoitteesta toteutui noin 84 prosenttia. 126

131 Tunnusluvut KUNTATEKNIIKAN KESKUS TP 2011 TA 2012 TP 2012 Taloudellisuus Liikenneväylien ylläpito /m² 1,7 1,58 1,56 Rakennettu katuvihreä ylläpito /ha Rakennettu puisto (A) ylläpito /ha Rakennetut viheralueet yhteensä /ha Toiminnan laajuus Liikenneverkon laajuus ha Rakennettu katuvihreä ha Rakennettu puisto (A) ha Rakennetut viheralueet yhteensä ha Maanläjitysalueille tuodut massat milj. m 3 /a 0,8 0,7 0,5 MITTAUSOSASTO Kestoaikatavoitteet (pv) tonttijaon laadinta tontin lohkominen Suoritetavoitteet (kpl) tontteja lohkottu tonttijaoissa uusia kaavatontteja yleisiä alueita lohkottu merkitty rakennuksen paikkoja johtojen sijaintiselvityksiä nettikartan käyttö (kpl / kk) Voimavarat ja tuottavuus toimintatuotot (M ) 1,76 1,80 toimintakate (M ) -2,24-2,28 henkilötyövuodet suoritteita (kpl)/henkilötyövuosi 23,1 23, Joukkoliikenne Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvion toteutuminen Joukkoliikenteen menot ja tulot toteutuivat HSL:n laskutuksen ja lähes talousarvion mukaisesti. 127

132 14 52 Varikko Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuosi 2012 oli ensimmäinen, jolloin varikon ns. akuuttikorjaamo-malli toimi koko laajuudessaan. Talousarvion toteutuminen Varikon toteutuneet toimintatuotot ja -kulut olivat hiukan käyttösuunnitelmaa suuremmat. Runsasluminen alku- ja loppuvuosi lisäsivät kaluston käyttöastetta, mikä puolestaan lisäsi polttoainekulutusta sekä kaluston ylläpitokustannuksia. Varikon sitova nettotavoite saavutettiin. Romuajoneuvojen siirtokeskukseen siirrettyjen ajoneuvojen määrä oli 818 kappaletta eli 378 ajoneuvoa enemmän kuin vuonna 2011, mikä johtuu pääosin pysäköintivirhemaksulain muutoksesta. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan laajuus Ajoneuvojen määrä kpl Polttoaineen kulutus l / v Korjaamon työmääräimiä kpl / v Ympäristö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Ympäristölautakunta Puheenjohtaja: Vesa Nevander Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Maankäytön ja ympäristön toimialaan kuuluvat ympäristökeskus ja rakennusvalvonta (nettoyksikkö) valmistelevat ja panevat täytäntöön ympäristölautakunnalle ja rakennuslupajaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaavat ja avustavat kaupungin muita toimielimiä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä. Ympäristökeskuksen ja rakennusvalvonnan toiminta eteni suunnitellusti. Rakennusvalvonnan pinta-alalla mitattu rakentamisen kerrosalan volyymi oli 20 prosenttia alle vuosikymmenen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Haetun asuntorakentamisen kerrosalavolyymi oli edellisvuoden tasolla ja asuntojen lukumäärä ylitti jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon. 128

133 Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Ympäristölautakunnan alaisessa toiminnassa ei ollut kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Muutoin edistettiin toimialatasoisten tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutumista. Talousarvion toteutuminen Ympäristölautakunnan alaisessa toiminnassa talousarvio toteutui ja kokonaistulos oli noin euroa budjetoitua positiivisempi Ympäristölautakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Valtuustokauden viimeisenä vuonna ympäristölautakunta kokoontui normaalit 11 kertaa. Vuoden aikana lautakunta käsitteli mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan valituksesta tehdyn vastineen, päätti esittää Vantaan kaupunginvaltuustolle ehdotuksen uudeksi ympäristöpolitiikaksi, hyväksyi uuden löytöeläinsopimuksen sekä päätti tehdä suoranhankintapäätöksen suureläinpäivystyksestä. Lisäksi ympäristölautakunta päätti olla myöntämättä maa-aines- ja ympäristöluvat Luoteis-Vantaalla Rakennusvalvonta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Rakennusvalvonnan pinta-alalla mitattu rakentamisen kerrosalan volyymi oli 20 prosenttia alle vuosikymmenen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Haetun asuntorakentamisen kerrosalavolyymi oli edellisvuoden tasolla ja asuntojen lukumäärä ylitti jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon. Valmistuneiden asuntojen määrä oli yli 1 355, joka on vuosikymmen alin ja alittaa pääkaupunkiseudun MAL sopimustavoitteen650 asunnolla. Alkuvuoden lupamäärät olivat vuosikymmenen alimpia mutta syksyn hakemusmäärä oli vuosikymmenen suurimpia. Pientalorakentamisen määrä oli neljänneksen pitkäaikaista keskiarvoa vähäisempi. Hakemusten kokonaismäärä on laskenut johtuen keväällä 2011 voimaan tulleesta uudesta rakennusjärjestyksestä jossa mm. toimenpideilmoituksista luovuttiin kokonaan. Arkiston uudistustyö on edennyt tuotantovaiheeseen suunnitellusti. Vuoden 2009 alusta on rakennuslupajaoston päätöksiin liitetty ehto sähköisten ns. loppukuvien toimittamisesta. Sähköisiä dokumentteja on toimitettu runsaasti rakennusvalvontaan. Yhdessä Helsingin kanssa on laadittu yhtenäisiä ohjeita rakentajille. 129

134 Talousarviossa oli tavoitteeksi asetettu, että kaikki rakennusvalvontaan jätettävät toimenpide ilmoitukset ja erilaiset lupa-hakemukset käsitellään viipymättä siten, että toimenpidelupahakemusten ja ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on neljä viikkoa ja että rakennuslupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 6 viikkoa. Läpi koko vuoden saatiin keskimääräinen rakennuslupahakemusten käsittelyaika pidettyä varsin kohtuullisena. Rakennuslupajaoksen ja viranhaltijoiden myöntämien uudisrakentamisen varsinaisten rakennuslupien keskiarvo oli 39,5 vrk, 6 viikkoa. Rakennuslupien käsittelyajat ovat hieman lyhentyneet edellisvuodesta. Talousarvion toteutuminen Rakennusvalvonnan menot olivat 2012 yhteensä noin 2,7 milj. euroa. Menot ovat TVO:n tavoitteiden mukaisesti supistuneet euroa. Toimintatuottoja kertyi vuonna 2012 yhteensä noin 3,1 milj. euroa. Rakennusvalvonnan kokonaistulos ylittää budjetoidun noin eurolla. Tunnusluvut Aloitetut luvat :n vuoden keskiarvo 2012 %:a keskiarvosta V ero prosentteina keskiarvoon Erilaisia hakemuksia Rakennuslupia rakennuslupajaosto viranhaltijat Toimenpidelupia Rakennusten tilav. m³ Rakennusten kerrosala m² asuinrakennukset liikerakennukset toimistorakennukset liikenteen rakennukset teollisuusrakennukset varastorakennukset muut rakennukset Rakennusten kok.ala m² As.rak. asuntojen lkm Pientaloasuntojen lkm

135 Myönnetyt luvat :n vuoden keskiarvo 2012 %:a keskiarvosta V ero prosentteina keskiarvoon Erilaisia hakemuksia Rakennuslupia rakennuslupajaosto viranhaltijat Toimenpidelupia Ilmoituksia Rakennusten tilav. m³ Rakennusten kerrosala m² asuinrakennukset liikerakennukset toimistorakennukset liikenteen rakennukset teollisuusrakennukset varastorakennukset muut rakennukset Rakennusten kok.ala m² As.rak. asuntojen lkm Pientaloasuntojen lkm Ympäristökeskus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Ympäristökeskuksen toiminta eteni suunnitellusti ja merkittäviä poikkeamia ei ollut vuoden aikana tavoitteiden saavuttamisen kohdalla. Ympäristökeskuksen maksut ja taksat tarkistettiin. Uudet hinnastot astuvat voimaan Seitsemän vuotta voimassa ollut suureläinten päivystyssopimus Kuumakuntien kanssa päättyi vuoden 2012 lopussa. Suureläinpäivystys kilpailutettiin syksyn aikana, minkä jälkeen päivystyksen järjestämisestä tehtiin sopimus Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Pieneläinpäivystäjien saatavuudessa oli ongelmia ja päivystystä jouduttiin hankkimaan yksityiseltä klinikalta. Vantaan kaupungin uudistettu ympäristöpolitiikka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Kaupungin omat ympäristönsuojelumääräykset uudistettiin ja esitys valtuustoon hyväksyttiin ympäristölautakunnassa lausuntokierroksen jälkeen. Koko kaupunkia kattava Vantaan virtavesiselvitys valmistui. Selvitys toimii pohjana lähiympäristön suojelu- ja kunnostustyölle. 131

136 Talousarvion toteutuminen Ympäristökeskuksen tulot ovat hieman arvioitua pienemmät. Vuodelle 2012 nostettu tulovaatimus jäi hivenen saavuttamatta. Menot ovat pysyneet kurissa. TVO-suunnitelman mukaisesti sekä laboratoriopalveluista että muiden palvelujen ostoista on säästetty. Toimintatuotot ja kulut toteutuivat 92-prosenttisesti talousarvioon nähden. Tunnusluvut YMPÄRISTÖTERVEYS TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laatutavoitteet Tupakkalupahakemukset käsitellään 3 viikossa % Ilmoitukset (tsl) käsitellään 14 viikossa % Asunnontark.jono kuukausissa/tavoite 3 kk 3 3 3,5 Toiminnan laajuus Luvat ja ilmoitukset Tarkastettujen valvontakohteiden määrä Eläinlääkärin potilaat Eläinsuojelutoimenpiteet Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristöterveys euroa/asukas 6,31 8,60 6,00 Eläinlääkintähuolto euroa/asukas 1,51 1,60 1,30 TP 2011 TA 2012 TP 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELU Laatutavoitteet Ympäristöluvista käsitelty 3 kuukaudessa % Ilmoituksista käsitelty 2 viikossa % Toiminnan laajuus Asiantuntijapalvelut Rauhoitetut luonnonsuojelualueet/ha Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristönsuojelu euroa/asukas 7,10 7,35 7,40 YMPÄRISTÖKESKUS Henkilöstö, vakituiset Toimitilat

137 15 Tilakeskus yhteensä Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Tilakeskuksen lautakunta Puheenjohtaja: Jari Sainio Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginhallitus hyväksyi tilakeskuksen ja maankäytön ja ympäristön toimialojen yhdistämisen alkaen siten, että tilakeskuksen toiminnot siirretään maankäytön ja ympäristön toimialalle muodostettaville tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan uuden johtosäännön ja nimitti uusien tulosalueiden johtajat. Maankäytön, rakentamisen- ja ympäristön toimialan johtosäännön 3 mukaan apulaiskaupunginjohtaja päätti tulosalueiden jakamisesta tulosyksiköihin. Tilaajapalvelut tulosalueelle muodostettiin kaksi tulosyksikköä; tieto- ja kehityspalvelut sekä tilaajatoiminnot. Tilakeskuksen tulosalue jaettiin kolmeen tulosyksikköön; hankevalmistelu, rakennuttaminen ja tilahallinta. Kaupungin vuoden 2013 alusta voimaan astuvan uuden rakenteen mukaiset johtosäännöt hyväksyttiin joulukuussa Näiden mukaan tilaajatoimintojen tulosyksikkö siirtyi konserni- ja asukaspalvelujen toimialan talous- ja hallintopalvelut tulosalueelle vuoden vaihteessa. Tilakeskuksen ja tilaajapalvelujen väliset henkilöstösiirrot valmisteltiin vuoden lopulla. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Toimialojen ja tulosalueiden uudelleen organisoitumisen sekä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kaikkia taloudellisia vaikutuksia on ollut erittäin vaikea ennakoida ja siten talousarvion toteutumista tällä tarkkuudella voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Henkilöstömenojen poikkeamat johtuivat siitä, etteivät rekrytoinnit edenneet tulosalueen suunnittelemalla tavalla. Investointimäärärahaa jouduttiin tarkistamaan ja työohjelmaa muuttamaan kesken vuoden 2012 talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjausten mukaisesti. Urakkahinnat ovat olleet korkeita hankkeiden tavoitehintoihin verrattuna ja urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on pysynyt alhaisena Talousarvion toteutuminen Tilaajapalvelujen ja Tilakeskuksen tulosalueiden 2012 talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat 136,6 milj. euroa, toimintamenot 76,8 milj. euroa ja toimintakate 59,8 milj. euroa. Toimialalle keskitetysti siirrettyjen ulkoistettujen toimintojen eläkevastuiden kattamiseen myönnettiin kahden miljoonan euron lisämääräraha. Tilakeskuksen ja tilaajapalvelujen tilivuoden toteutuneet tuotot olivat 132 milj. euroa eli 97 prosenttia koko vuoden tavoitteesta. Tilivuoden menot toteutuivat 77,5 milj. euron suuruisina ollen 101 prosenttia koko vuoden budjetista. Käyttötalouden keskeiset kulut toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion suuruisena. Tilakeskusta ja tilaajapalveluja koskevat sitovat tavoitteet toteutuivat. 133

138 15 01 Lautakunta ja yhteiset menot Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Lautakunnan toiminta ja talousarvio toteutuivat suunnitellusti Tilaajapalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Tilaajapalvelut tulosalueelle muodostettiin kaksi tulosyksikköä; tieto- ja kehityspalvelut sekä tilaajatoiminnot. Talousarvion toteutuminen Tilaajapalvelujen tuotot toteutuivat 20 prosenttia yli talousarvion. Tuotot sisältävät EU-maitotuen sekä kaupunkikortin henkilöstöaterioiden tuotot. Henkilöstökulut toteutuivat 79 prosenttia talousarviosta. Palvelujen ostot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Kokonaisuudessaan toimintakulut toteutuivat 89 prosenttisesti talousarvioon nähden. Ulkoistettujen toimintojen eläkevastuut kirjattiin vuoden 2012 alusta aloitetun käytännön mukaisesti kohdennetusti. Tilaajapalveluiden tulosalueelle myönnettiin kahden miljoonan euron lisämääräraha ulkoistettujen toimintojen eläkevastuiden kattamiseen. Eläkevastuut toteutuivat 91 prosenttisesti talousarvioon nähden Kiinteistöjohto Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate

139 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Kiinteistöjohdosta muodostui tilakeskus-tulosalueen tilahallintatulosyksikkö. Talousarvion toteutuminen Kiinteistöjohdon (tilahallinnan) tuotot toteutuivat 96-prosenttisesti. Vuokratuotot toteutuivat hieman talousarviota korkeampina, vuokratuottojen ylitys oli noin euroa. Talousarvio sisälsi 12 miljoonaa euroa asunto-osakkeiden myyntivoittoja, jotka toteutuivat 5,6 milj. euroa pienempinä kaupungin omistamien yksittäisten asunto-osakkeiden toisen erän myynnin siirryttyä vuoden 2013 puolelle. Kokonaisuudessaan toimintatuotot alittuivat 4,9 milj. euroa. Toimintakulut toteutuivat 102-prosenttisesti. Kiinteistönhoitokulut toteutuivat noin miljoona euroa ennakoitua suurempina johtuen pääosin kiinteään palkkioon kuulumattomista kattolumitöistä, ja lisäksi kiinteistöjen lämmityskulut ylittyivät noin euroa Hankepalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Tilakeskuksen tulosalue jaettiin vastaavasti kolmeen tulosyksikköön; hankevalmistelu, rakennuttaminen ja tilahallinta. Kiinteistönhallinnan tietojärjestelmän uudistukseen liittyvä kehittämishankeen vaatimusmäärittelyvaihe tehtiin syksyn aikana ja loppuraportti valmistuu vuoden 2013 alussa. Hankkeessa määriteltiin Vantaan kiinteistöhallinnan kohdealuearkkitehtuuri ja tietojärjestelmävaatimukset, joiden perusteella mahdollistetaan järjestelmän hankinta kilpailuttamalla. Hankinnan kilpailutus tehdään vuoden 2013 aikana. Talousarvion toteutuminen Hankepalveluiden toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintatuotot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Toimintakulujen alitus oli euroa. 135

140 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Väestörakenne 7-18 v. mukaan Toiminnan volyymi ( 1000 ) Sisäinen vuokraus: Vuokrattujen tilojen määrä (m²) Tilat yhteensä (m²) Rakennusten lukumäärä TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys - 3,15 3,15 Talonrakennusinvestoinnit Uudisrakentaminen Rakennusten perusparannus Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Talonrakennusinvestoinnit Suunnittelu Rakentaminen Muut kustannukset Vuosikorjaus yhteensä Ennakoimaton korjaus Kiinteistönhoito

141 16 Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toimialan keskeisenä painopisteenä oli ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuettiin nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Tulosalueet ovat aktiivisesti osallistuneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri hankkeisiin, joiden kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Liikuntapalveluiden hankkeissa on vantaalaisille lapsille ja nuorille tarjottu mahdollisuus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan. Lastenkulttuuriyksikkö on tukenut lasten ja perheiden hyvinvointia järjestämällä tapahtumia, joihin on osallistunut tuhansia lapsia ja heidän perheitään. Nuorisopalveluissa on kehitetty nuorisotalotoimintaa ja niiden kävijämäärät kasvoivat. Ikäihmisten palveluita on kehitetty liikunta- ja kulttuuripalveluissa Vantaan ikäpoliittiseen ohjelman (VIKSU) ennaltaehkäisyteeman mukaisesti. Alue- ja tapahtumapalveluissa on kehitetty seniori-infotoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiala panosti voimakkaasti kaupungin linjauksen mukaisesti edellisten vuosien tapaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen sekä vuotiaiden työllistymismahdollisuuksien tukemiseen erilaisin tukitoimin. Tavoitteen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. PETRA - nuoret kouluun ja työhön -hanke jatkoi toimintaansa. Hankkeen tavoittamien asiakkaiden määrä lisääntyi 1 640:een vuonna PETRA-hankkeessa on toiminnallisen tasa-arvon kokonaisuus. Nuorten työpajoissa on aloittanut vuoden aikana 361 nuorta. Nuorten työpajatoiminnassa on ollut kaikkiaan vuoden aikana nuorta asiakasta, kasvua noin 50 prosenttia. Nuorille on lisäksi osoitettu tuettuja oppisopimuspaikkoja (33 vuonna 2012). Tarvittaessa nuoria on ohjattu muiden palvelujen piiriin. Eniten tarvetta on ollut mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Vantaa kaupunki sai syksyllä 2012 päätöksen hyväksymisestä valtakunnalliseen Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton koordinoimaan kuntakokeiluhankkeeseen. Kokeilun aikana kunta ottaa vastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tukevien palvelujen järjestämisestä ajalla Hankkeen kohderyhmää ovat yli 500 pv työttömyysetuutta saaneet sekä yli 12 kk työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Vuoden 2012 loppuun mennessä Työraiteeksi nimetty hanke toimi täydellä teholla ja oli jo vastaanottanut 200 asiakasta. Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin työntekijät ja TE-palvelujen ja Kelan virkailijat palvelivat työtöntä asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Vuonna 2012 TYP:ssä kävi keskimäärin asiakasta kuukaudessa. TYP:ssä tehtiin asiakkaille 721 aktivointisuunnitelmaa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin pitkään työttömänä olleille sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluna. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta, missä oli lisäystä 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalue koordinoi World Design Capital vuotta Vantaan osalta. WDC - hankkeeseen liittyen järjestettiin Vantaalla syyskuun loppuun mennessä 400 tapahtumaa tai tilaisuutta, joissa oli kävijöitä yhteensä Toimialan tulosalueet olivat aktiivisti mukana Designpääkaupunkivuoden tapahtumien toteuttamisessa. Designpääkaupunkivuoden tunnettuus kasvoi asukkaille tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella 64 prosenttia kesäkuusta joulukuuhun. Toimiala on ollut aktiivisesti mukana järjes- 137

142 tämässä monia merkittäviä kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumia, kuten Jukolan viesti, sekä koordinoinut Vantaan kaupunkijuhlia. Toimialan vetovastuulla oli kaupungin osallisuusmallin toteuttamisen aloittaminen. Osallisuusmalli vietiin lausuntokierrokselle vuoden 2012 alussa ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta hyväksyi sen osaltaan marraskuussa. Aluepalvelut on osana omaa toimintaansa ja erilaisin pilottihankkein edistänyt osallisuusmalliin sisältyviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. kuntalaisosallistumiseen liittyvä tiedotuskampanja kunnallisvaalien edellä sekä Hakunilan jätevoimalan rakentamisprojektin ympärille tehty yhteisprojekti tiedekeskus Heurekan, HSY:n ja Vantaan Energian kanssa sekä osallisuuskoulutuksen toteutus alue- ja tapahtumapalveluiden henkilöstölle. Pilottien kautta on mahdollista laajentaa käytäntöjä koko kaupungin organisaatioon. Lasten ja nuorten osallisuusmallia on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Brutto- ja nettoyksiköiden toteutuneet kokonaismenot olivat yhteensä 60,49 milj. euroa (96 %) ja tulot 13,49 milj. euroa (100 %). Valtuusto oli hyväksynyt toimialalle menomäärärahaksi 60,69 milj. euroa ja tuloarvioksi 14,24 milj. euroa. Menomäärärahaa korotettiin syksyllä 2,13 milj. euroa ja tuloarviota vähennettiin 0,75 milj. eurolla. Määrärahojen korotustarpeet johtuivat lähinnä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, useista ulkopuolisella rahoituksella kokonaan tai osittain toteutetuista hankkeista sekä lomapalkkavelkajaksotuksesta. Toisaalta työllisyyspalveluiden määrärahan korotustarvetta vähensivät säästöt muista toimintamenoista. Tunnusluvut Tarveindikaattorit TP 2011 TA 2012 TP 2012 Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,8 8,6 8,1 Vieraskielisten lukumäärä Vieraskielisten osuus % väestöstä ,9 9,4 10,8 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä Toimitilojen määrä ja pinta-ala (sis. järjestöille osoitetut tilat) - m² kpl Toimitilakustannukset 1000 euroa/vuosi Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä /49 532/52 546/62 Kaupungin palkkatuella työllistetyt Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvioon sisältyvät lautakunnan määrärahojen lisäksi myös aluetoimikuntien ja Svenska kommitténin määrärahat (ml. aluerahat). Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Lautakunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 201 :ää. Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén kokoontuivat 138

143 5 kertaa ja käsittelivät yhteensä 564 :ää. Aluetoimikunnat käyttivät määrärahaa yhteensä euroa, josta aluerahaa euroa. Aluetoimikuntien aluerahalla tuottamia tapahtumia olivat mm. Tikkurilan kulttuuriviikko, Svenska Veckan ja Myyrmäen nuorten Kesästartti -toimintaviikko. Talousarvion toteutuminen Toimintaan oli myönnetty euroa ja menoja kertyi euroa. Talousarvion menojen alitus johtui avustusten määrärahan alittumisesta. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä Talous- ja hallintopalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talousarvioon sisältyvät tulosalueen henkilöstökulujen lisäksi toimialan yhteiset koulutusmäärärahat, yhteiset muut määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Tulos-alueeseen kuuluvat varsinaisen hallinnon palkkojen lisäksi talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Vuonna 2012 talous- ja velkaneuvonnassa asiakkaiden velkojen järjestely onnistui tavoitteen mukaisesti. Käräjäoikeudessa avustetuista velkajärjestelyhakemuksista hyväksyttiin 93 prosenttia. Jonotusaika oli vuoden lopussa noin 48 päivää. Keskeneräisiä asiakastapauksia (joissa asian eteneminen odottaa jotain talous- ja velkaneuvojan toimenpidettä) oli vuoden lopussa 67. Puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa voitiin puheluita ottaa vastaan Osaa soittajista voitiin auttaa puhelimitse ja uusia asiakkaita otettiin varsinaiseen velkojen järjestelyyn ja talousneuvontaan 326. Asiakkaiden taloudellisten vaikeuksien lisääntymisen seurauksena yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen kasvoivat 2 100:aan vuonna Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta seurasi etnisten suhteiden kehittymistä ja maahanmuuttajien kotoutumista Vantaalla sekä valmisteli linjauksia maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Talousarvion toteutuminen Talous- ja hallintopalveluiden menoiksi valtuusto oli hyväksynyt euroa vuodelle Tulosalueen määrärahoja vähennettiin syksyllä lisätalousarviolla euroon. Toteutuneet menot olivat euroa (92 %). Menojen alittuminen johtui lähinnä henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen alittumisesta. Tuloja kertyi euroa (107 %) ja hyväksytty tuloarvio oli lisätalousarvion jälkeen euroa. 139

144 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteydenottojen määrä Talous- ja velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä Työllisyyspalvelut Talousarvio 2012 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on työllisyyden edistäminen lisäämällä asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja parantamalla työllistymismahdollisuuksia. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat työttömiä työnhakijoita, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat apua päästäkseen työhön, koulutukseen tai TE-toimen muihin toimenpiteisiin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kunnan omana toimintana sekä ostopalveluna. Kunnan oma toiminta tapahtui pajatoimintana, kolme kuukautta kestävissä starttiryhmissä sekä yksilöllisesti integroiduissa työtoimintapaikoissa. Aikuisten, nuorten ja maahanmuuttajien starttiryhmätoiminta jatkoi kysyttynä palveluna. Uusi starttiryhmä perustettiin Korso-Koivukylä -alueelle. Sen tavoitteena on luoda kun- 140 Talousarviomuutokset Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Työllisyyspalvelujen tulosalue vastaa kaupungin työllisyyden edistämisestä ja kehittämisestä, yhteistyöstä TE-hallinnon ja yritysten kanssa, kaupungin työpajatoiminnoista nuorten työpajatoimintaa lukuun ottamatta, ja koordinoi työllisyyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Työllisyyspalvelut koostuu tulosalueen hallinnosta, palveluyksiköstä ja hankeyksiköstä. Työllisyyspalveluiden toimintaan sisältyy lakisääteinen kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskus (TYP), työpajatoimintaa sekä työllisyyteen liittyviä hankkeita ja projekteja. Työllisyyspalveluissa toimiva Työraide on osa valtakunnallista kuntakokeilua pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. Työllisyyspalvelut avustaa järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä sekä vastaa kaupungin palkkatukityöllistämisestä. Työllisyyspalveluiden toiminnot kohdistuvat pääasiallisesti vaikeasti työllistettäviin ja alle 25-vuotiaisiin työttömiin. Joulukuun 2012 lopussa Vantaan työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 9 666, mikä on 8,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa 14,1 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli henkilöä. Työttömyyden yleisestä kasvusta huolimatta alle 25-vuotiaden työttömyys pysyi lähes ennallaan. Joulukuun 2012 lopussa Vantaalla oli 914 alle 25-vuotiasta työtöntä. Lisäystä edellisvuoteen oli 0,5 prosenttia. Työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin työntekijät ja TE-palvelujen ja Kelan virkailijat palvelevat työtöntä asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Vantaan toimipisteet sijaitsevat Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Vuonna 2012 TYP:ssä kävi keskimäärin asiakasta kuukaudessa. Vuonna 2011 asiakkaita oli noin kuukaudessa. TYP:ssä tehtiin asiakkaille 721 aktivointisuunnitelmaa, kun vuotta aiemmin suunnitelmia tehtiin 567. Syksyllä tehdyssä asiakaspalvelukyselyssä ilmeni, että TYP:n asiakkaat olivat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Loppuvuoden toimintaan vaikutti erityisesti TE-palvelujen organisaatiomuutos, jolloin TE-palvelujen henkilöstöä uudelleensijoitettiin eri puolille Uuttamaata. Vuonna 2012 asiakkaista 20 henkilöä ohjattiin eläkeselvittelyihin.

145 touttavan työtoiminnan malli yhteistyössä seurakuntayhtymän ja Koivukylä - meidän kylä -hankkeen kanssa. Ostopalvelua hankittiin kolmelta palveluntuottajalta. Osa kuntouttavasta toiminnasta järjestettiin integroiduissa paikoissa tai kaupungin omissa työpaikoissa sairaaloissa, kirjastoissa, päiväkodeissa. Kuntouttavan työtoiminnan päätös oli joulukuun 2012 lopussa tehty 542 asiakkaalle, vuotta aikaisemmin 485 asiakkaalle, asiakasmäärä kasvoi 11,75 prosenttiyksikköä. Kuntakokeilu eli Työraide Vantaa kaupunki sai päätöksen hyväksymisestä valtakunnalliseen Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton koordinoimaan kuntakokeiluhankkeeseen Kokeilun aikana kunta ottaa vastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tukevien palvelujen järjestämisestä ajalla Hankkeen kohderyhmää ovat yli 500 pv työttömyysetuutta saaneet sekä yli 12 kk työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Syksyn aikana Vantaan kuntakokeiluhankkeelle rekrytoitiin henkilökunta sekä hankittiin toimitilat. Kuntakokeiluhanke nimettiin Työraiteeksi. Työraide aloitti välittömästi yhteistyöneuvottelut tärkeimpien kumppaneiden, kuten TE-toimiston ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Myös yritysyhteistyö saatiin hyvään alkuun. Toimintasuunnitelma asiakastyön, yritysyhteistyön ja Opastimen asiakastyön osalta saatiin valmiiksi lokakuun aikana. Ensimmäiset asiakkaat aloittivat Työraiteessa marraskuun alussa. Vuoden 2012 loppuun mennessä Työraiteessa oli aloittanut jo 200 asiakasta ja hanke siis toimii täydellä teholla. Näistä asiakkaista 19 asiakasta ohjattiin työelämävalmennukseen, neljä asiakasta työllistyi palkkatuella ja yksi asiakas aloitti määräaikaisen työsuhteen avoimilla työmarkkinoilla. Kaikki asiakkaat tapaavat myös terveydenhoitajan ja vuoden loppuun mennessä noin 20 asiakkaan työkyvynselvitysprosessi oli käynnistymässä. Hankeyksikkö Hankeyksikköön kuuluivat Korsossa toimiva pajakeskus Vantaan Valo, Petra -nuoret työhön ja kouluun projekti ja maahanmuuttajien työhönvalmennus. Vantaan Valossa Korsossa järjestettiin työpajatoimintaa työttömille työelämävalmennuksena ja kuntouttavana työtoimintana. Vantaan Valossa oli kaupungin omaa toimintaa sekä ulkopuolista rahoitusta saaneita hankkeita ja projekteja. ESR-rahoitteinen Tarmo-projekti, jonka toimintaa kuuluivat tekstiili-, puu-, remontti- ja vihertyöpajat, loppui Toimistotyöpajana toimineen Lennätin-projektin toiminta päättyi ESR-rahoitteinen Konsti-projekti aloitti toimintansa Konstiin kuuluvat laitoshuolto-, kiinteistöhuolto, tekstiili- ja kaupan ja markkinoinnin pajat. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin alihankintatöitä tekevässä Komeetassa, Topparoikka-remonttiryhmässä ja Tuupakassa sijaitsevassa puutyöpaja Visakoivussa. Vantaan Valossa toimi myös kaupungin Uusioverstas, joka kierrättää kaupungin tietokoneet ja kunnostaa polkupyöriä. Vuonna 2012 aloitti sisäisenä projektina Vantaan Valon Keittiö, joka vastaa Valon asiakkaiden ruokailusta ja kahvituksista. Nuorten työllisyyden tukeminen Petra nuoret työhön ja kouluun -projektilla jatkui toinen toimintavuosi. Kaikki TE-toimistoon ilmoittautuneet vuotiaat nuoret ohjataan Petra-projektin asiakkaiksi. Vuonna 2012 asiakkaita oli Alle 25- vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen laski Vantaalla edelleen vuonna Joulukuussa 2012 virta yli 3 kk työttömyyteen oli 16,5 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2011 ja lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa käyttöön otettuja nuorten kesätyöseteleitä myönnettiin myös vuonna Kesätyösetelin avulla tuettiin vuotiaiden vantaalaisnuorten työllistymistä vantaalaisiin yrityksiin ja yhdistyksiin. Yhden kesätyösetelin arvo oli 300 euroa. Vuonna 2012 myönteisiä kesätyösetelipäätöksiä tehtiin 93 kappaletta, joista tilityksiä saapui 83 kappaletta, arvoltaan yhteensä euroa. Toimitilamuutokset Vuonna 2012 työllisyyspalveluiden toimitilat muuttuivat siltä osin, että kuntakokeilun Työraide aloitti syyskuussa 2012 toiminnan Vernissakatu 6:ssa ja työllisyyspalveluiden hallinto muutti Vernissakatu 6:sta Asematie 10:n toimitiloihin. Talousarvion toteutuminen Työllisyyspalveluiden menot jäivät 1,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,9 milj. euroa korotettua talousarviota pienemmäksi. Lisätalousarvion yhteydessä työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoitiin kasvavan yli 2,1 milj. euroa suhteessa alkuperäiseen talousarvioon. Tämä kasvu toteutui lopulta 2 milj. euron suuruisena. Lisäksi lisätalousarvion yhteydessä palkkatuen käyttöennustetta pienennettiin euroa 6,8 milj. 141

146 euroon. Palkkatukien toteuma jäi lopulta 5,1 milj. euroa, mikä on pääsyy talousarvion alitukseen. Palkkatukien käytön jäämiseen tavoitteesta vaikuttivat muun muassa työllisyyspalveluiden työllistämiskriteereiden tarkempi kohdentaminen yli 500 päivää työttömänä olleisiin henkilöihin, uuden ohjeistuksen juurruttaminen toimialoille sekä TE-toimiston suuri organisaatiomuutos, joka viivästytti palkkatukipäätösten tekemistä. Palveluyksikön menot alittuivat euroa ja hankeyksikön menot alittuivat euroa. Työllisyyspalveluiden tulotavoitetta pienennettiin lisätalousarvion yhteydessä 1,4 milj. euroa 3,6 milj. euroon. Työllisyyspalvelut jäi tulotavoitteestaan euroa. Syy tähän oli palkkatuen suunniteltua vähäisempi käyttö, mikä pienensi palkkatukitulojen osuutta kokonaistuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima ,8 8,6 8,1 Projektien lukumäärä Projektien kustannukset 1000 e Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) Toimitilojen kustannukset 1000 e (ei.järj.) Järjestöille osoitettujen tilojen pinta-ala Järjestöille annettu vuokratuki 1000 e Kulttuuripalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kulunutta toimintavuotta leimasi valmistautuminen organisaatiomuutokseen, jossa vapaa-ajan palvelut siirtyivät vuoden 2013 alussa Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalta sivistyspalveluiden toimialaan. Muutosjohtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota sekä toimiala-, tulosalue- ja tulosyksikkötasoisesti. Tulosalueen tuloskortin sisällöt ja tavoitteet saavutettiin hyvin. Osa asetetuista tavoitteista on pitkän tähtäimen tavoitteita, mm. kansainväliset ja monikulttuuriset hankkeet, joissa onnistumista tulee arvioida pidemmällä aikavälillä kuin vuosittain. Toimialatasoissa painopistealueissa, lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa ja taiteen perusopetuksessa sekä seniorikulttuurityössä tavoitteet saavutettiin täydellisesti. Kulttuuripalveluissa luotiin laajalla yhteistyöpohjalla Kulttuurin toimintasuunnitelma ohjaamaan toimintaamme talous- ja velkaohjelman suuntaisesti sisältöjä unohtamatta. Työhön osallistui edustus kaikista tulosyksiköistä ja lopputuloksena nousi esiin kuusi keskeistä, Vantaan kaupungin toimintastrategiaa tukevia toiminnan painopistealueita. Henkilöstössä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Tulos- ja kehityskeskusteluissa onnistuttiin odotusten mukaisesti ja kehityskeskustelut käytiin kaikissa yksiköissä 100-prosenttisesti. Tulevana vuonna painotetaan tuotettavalle palvelulle sopivia mittareita toiminnassa onnistumisen arvioimiseksi. Sairauspoissaolot vähenivät oleellisesti. 142

147 Lastenkulttuurin tulosyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vantaan kaupungille Taikalamppu-toimintaan vuonna 2012 valtionavustuksena euroa käytettäväksi tanssitaiteen, monikulttuurisen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kulttuuritarjonnan sekä kaupungin eri osien välisen tanssitaiteen kehittämiseen. Lisäksi World Design Capital Helsinki 2012 säätiö myönsi Muotoilijan Aarrearkulle euroa kaupunkien yhteishankkeen toteuttamiseksi. Tulotavoite verrattuna vuoteen 2011 (TA euroa) nousi eurolla eli euroon ja siitä saavutettiin 95 prosenttia. Palkkakulut ylittyivät äitiyslomista johtuen eurolla. Lastenkulttuurin tulosyksikkö järjesti vuonna 2012 yhteensä ryhmää/tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä , joista Taikalamppu-toimintaa käsitti 660 ryhmää/tapahtumaa ja kävijää. Lisäksi lastenkulttuuriyksikkö oli osatoteuttajana useissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja seminaareissa, joissa kävijämäärä yhteensä oli noin Toimintaa, kuten teatteri-, tanssi- ja sirkusesityksiä, elokuvia, näyttelyitä, kursseja, työpajoja, tapahtumia sekä konsertteja järjestettiin kulttuuripalveluiden omissa tiloissa Lasten taidetalo Pessissä Tikkurilassa ja Toteemissa Myyrmäessä. Lisäksi palveluja tarjottiin Konserttitalo Martinuksessa Martinlaaksossa, Monitoimikeskus Lumossa Korsossa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissassa Tikkurilassa sekä päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja kirjastoissa. Tämän lisäksi Vantaalla kulttuuripalveluiden toimesta järjestettiin alueellista ja ruotsinkielistä lastenkulttuuritoimintaa, joka ei ole yllämainituissa luvuissa mukana. Lastenkulttuuriyksikön yhteistyökumppanien järjestämää toimintaa taidetaloissa sekä Pessissä että Toteemissa oli myös lähes jokaisena arkipäivänä ja usein viikonloppuisin (ei kesä-heinäkuussa). Niitä kävijä- ja tapahtumatilastoja ei myöskään ole yllämainituissa luvuissa. Lastenkulttuurin tulosyksikkö on tehnyt monipuolista ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä Vantaan kaupungin eri toimialojen sekä Vapaksen muiden tulosyksiköiden kanssa lukuisten kurssien, leirien ja tapahtumien suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa sekä kulttuurisessa nuorisotyössä. Lisäksi valtakunnallista lastenkulttuurin edistämistyötä on tehty Taikalamppuverkoston puitteissa. World Design Capital Helsinki kaupunkien yhteishankkeessa toteutettiin projekti Muotoilijan Aarrearkku. Hankkeesta vastasi Vantaan kaupungin Lastenkulttuurin yksikkö. Hankkeen piiriin lukeutui yhteensä esikoululaista ja 815 esiopetusryhmää pääkaupunkiseudulta ja Lahdesta opettajineen. Vantaalla hanke tavoitti esikoululaista. Hankkeessa suunniteltiin, toteutettiin ja jaettiin vuoden 2012 designpääkaupunkiohjelmaan kuuluvien kaupunkien jokaiseen esiopetusryhmään Muotoilijan aarrearkku kaikille esiopettajille suunnattujen koulutustilaisuuksien siivittäminä. Muotoilijan aarrearkku sisältää itse arkun lisäksi kuusi erilaista työpajaa sisältävän muotoilukasvatuksen käsikirjan, julisteita sekä työpajamateriaaleja, jotka inspiroivat lasta kokeilemaan, oivaltamaan ja onnistumaan. Sisältö tukeutuu laajasti valtakunnalliseen opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin Konkreettisen aarrearkun tueksi suunniteltu monikielinen verkkomateriaali on hyödynnettävissä kulttuuritaustasta tai äidinkielestä riippumatta ( Muotoilijan aarrearkku on vastannut myös lasten yhdenvertaisuusperiaatteen haasteeseen. Muotoilijan aarrearkku esiopettajien koulutuksineen on kaikille esiopetusryhmille ja päiväkodeille ilmainen. Muotoilijan aarrearkku on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sen tiimoilta aloitettiin muun muassa Pietari-yhteistyö. Lastenkulttuurin vakinainen henkilökunta koostui lastenkulttuurin päälliköstä ja kahdesta kulttuurituottajasta. Lisäksi yksikössä toimii kaksi määräaikaista kulttuurituottajaa ( asti), joista toinen osa-aikaisesti ja Taikalamppurahoituksella. Lastenkulttuuriyksikössä toimi harjoittelijoita eri ammattikorkeakouluista. Kulttuurituotannon yksikkö Yksikön toiminta on pitkälti perustunut jo etabloituneisiin tapahtumiin ja tapahtumasarjojen tuotantoon mutta myös uusia avauksia on ollut. Yhteistyö Vantaan Yrittäjien kanssa on käynnistetty ja yksittäisiä yhteistyökuvioita on myös luotu paikallisyritysten kanssa (PMC Polarteknik, Yucca Oy jne.). Kansainvälistä yhteistyötä on kehitetty ystävyyskaupunkiemme (Jinan, Slupsk, Frankfurt (Oder), Mlada Boleslav, Salgotarján), kansainvälisten verkostojen (Kedja) sekä uusien kumppaneiden (Sisä-Mongolia, Moskova) kanssa. Pääkaupunkiseutuyhteistyö jatkuu niin ikään ja uusia yhtymäkohtia etsitään aktiivisesti. Kulttuurituotannon yksikön toimintaa on ohjannut Kulttuuripalveluiden yhteinen Toimintaohjelma Henkilöstö on laatinut yhdessä yksikön tuloskortin sekä toimintasuunnitelman ja vuosikellon yksikön kehittämispäivien aikana. 143

148 Käyttötalous on yksikön osalta ylittynyt. Syy ylitykseen on monisäikeinen. 1) Työpaja- yms. keikkapalkkalaisten palkkioihin liittyvä kirjanpidollinen toimintatapa on aiheuttanut sen, että todellisia kuluja ei ole huomioitu oikein. 2) Kuluvan vuoden aikana toteutetut suunnittelemattomat tuotannot, jotka ovat siirretty yksikön hoidettaviksi. Vakinainen henkilökunta koostui kulttuurituotantopäälliköstä sekä kahdesta ja puolesta kulttuurituottajasta. Lisäksi yksikön henkilökuntaan on kuulunut määräaikainen tuottaja sekä siviilipalvelusmies. Henkilökuntaresurssien varmistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi, kulttuurituotanto yksikössä on toiminut yksi harjoittelija Mikkelin AMK:sta. Vantaan kaupungin museot Vantaan kaupunginmuseossa ja Vantaan taidemuseossa on vuoden 2012 ollut palkkalistoilla yhteensä 88 henkilöä. Näistä 20 vakinaista kokopäiväistä ja 2 osa-aikaista. Muut ovat määräaikaisia museoprojektien työntekijöitä, historiatoimikunnan arkeologeja, työllistettäviä, harjoittelijoita sekä vierailevia luennoitsijoita ja työpajojen vetäjiä. Vantaan kaupunginmuseo Museon näyttelyissä kävi yhteensä asiakasta. Muuhun toimintaan on osallistunut ihmistä. Museo osallistui World Design Capital Helsinki kolmella hankkeella: mennyt designia kivikaudesta nykypäivään, Upea Håkansböle ja Seuraavana Tikkurila. Yhteistyössä Taikalamppu-hankkeen ja Taidetalojen Pessi ja Toteemi kanssa toteutettiin valokuvanäyttely Ystäväni, tuttavani lapsuuden kuvat. Opastus- ja työpajatoiminta on ollut runsasta. Helsingen Lehti nro 4 julkaistiin. Lisäksi julkaistiin kirja Vår resa i Vandas historia sekä uudistettu painos Seuraavana Tikkurila -kirjasta. Kokoelmat ovat karttuneet 340 esineellä ja valokuvalla. Kokoelmanhallinnan tietokannan uusimisprojekti eteni: järjestelmän toimittaja valittiin ja sisältöjä suunniteltiin. Rock n Vantaa -hankkeessa tehtiin 80 haastattelua. Projektille haettiin näkyvyyttä vantaalaisissa tapahtumissa ja mediassa. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Vantaan kaupungin sisällä, mm. Vernissan animaatioaseman, nuorisopalveluiden ja kaupunginkirjaston kanssa sekä kaupungin ulkopuolella Helsingin yliopiston kanssa. Håkansbölen kartanon huonekaluryhmien ja muun esineistön restaurointia ja konservointia jatkettiin. Rakennuskonservointia ja -mittausta tehtiin yhteistyötä Metropolian ja Varian kanssa. Kartanon arkiston luettelointi valmistui. Rakennustutkijat ovat antaneet yhteensä 218 viranomaislausuntoa ja kommenttia, osallistuneet viranomaisneuvotteluihin ja suojeluasiain- ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksiin sekä valvoneet ja ohjanneet Museoviraston ja ELY-keskuksen myöntämien rakennusperinnön entistämisavustusten käyttöä. Historiallisten rakennusten inventointiprojekti Vaari jatkuu. Vuoteen 2014 jatkuva Kirkonkylä projekti aloitettiin. Tarkoituksena on tehdä poikkitieteellinen tutkimus Helsingin pitäjän kirkonkylän historiasta ja nykypäivästä. Historiatoimikunnan PAVAMAB EU-projekti päättyi. Päätöskirjana julkaistiin Padise-Vantaa Keskiajan silta -teos. Historiatoimikunnan keskiaikaprojektiin liittyviä kaivauksia Mårtensbyn Lillaksessa jatkettiin. Vantaan taidemuseo Kokonaiskävijämäärä oli Museossa järjestettiin kaksi näyttelyä. Kauneus - 6 näytöstä avautui yleisölle ja päättyi 4.8. Näyttely oli osa World Design Capital Helsinki hanketta. Lenardo da Vilhun aarteet avautui 29.8 ja jatkui yli vuodenvaihteen. Näyttelyssä nähdään Risto Vilhusen uutta tuotantoa vuosilta Näyttelyyn valittiin mukaan myös laaja otanta Vilhusen Kuopioon 2010 lahjoittamasta kokoelmasta. Vantaan taidemuseon ja Kuvataideakatemian galleriayhteistyöhön liittyen Galleria Ikkunassa avautui Satu Nenosen maalaussarjasta Elämälle valmiit koostuva näyttely ja Galleria Paussissa Jouko Korkeasaaren installaatio Ojamadon laulu. Asiakaspalautteiden vuoksi Jouko Korkeasaari rakensi syyskuun lopussa tilaan uuden installaation Lahja. Oheisohjelmien kokonaislukumäärä oli 137 ja kävijämäärä Näistä koululaisopastuksia oli 61 ja niissä osallistujaa. Värikkäitä ääniä vauva- ja taaperopajat keräsivät 120 osallistujaa 15 ryhmässä. Leonardo Vilhun aarteet -näyttelyn yhteydessä järjestettiin Piispa Arsenin ja taidemaalari Risto Vilhusen vetämä Pop-ikonitaiteessa yleisötilaisuus. Karttuvaan taidekokoelmaan hankittiin 8 teosta taidehankintamäärärahoin. Veikkaus Oy lahjoitti taidemuseolle 70 teosta, joista osa oli esillä kahdessa pienoisnäyttelyssä toukokuussa. Taidemaalari Hannu Sillanpää lahjoitti kokoelmiin 10 maalaustaan. Kaupungintalon peruskorjattuihin tiloihin talletettiin laaja teoskokonaisuus. Myyrinkoti -projektissa teoksia sijoitettiin vanhainkotiin. Yhteensä teoksia talletettiin 148 kpl. Noin 140 teosta konservoitiin ja/tai kehystettiin. Kokoelmapoliittinen ohjelma päivitettiin toukokuussa. Julkiseen taiteeseen liittyen Leinelän taideasuinalueelle valmistui teoksia Vesa-Pekka Rannikolta ja Hilda Kozarilta. Tikkurilan taidekonseptin teosten valmistaminen ja paikoilleen asennus käynnistyi. Kaupungintalon aulaan hankittiin veistos kuvanveistäjä Laila Pulliselta. Martinuksesta poistettiin Taisto Raudan veistos pysyvästi. 144

149 Länsi-Vantaan kulttuuritilat tuloyksikkö Vantaan konserttitalo Martinus: Huippuhetkiä koettiin talossa useita. Frutas Tropicales -tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa laajemmin kuin pääkaupunkiseudulla. Tapahtuma vastaa lajityyppinsä puolesta valtakunnallista huippua. Talon omassa ohjelmatarjonnassa huomioitiin myös asiakaspalautteiden toiveita. Konserttitalossa lumoa ovat olleet antamassa monet kaupungissa toimivat yhteisöt, koulut ja orkesterit. Talon oman ohjelmatoiminnan osuus on noin 1/3 kokonaisvolyymistä. Muu osa koostuu ulkoisesta vuokrauksesta ja kaupungin muiden tahojen toiminnasta. Talon varausaste on hyvällä tasolla. Huolenaihe on tilaisuuksien rakentamiseen, harjoituksiin ja purkuun käytetty aika. Tilaisuuksien kävijämäärä oli runsaat Esiintyjien määrä (noin 9 000) koetteli talon oheistilojen riittävyyttä. Asiakaspalaute on myönteistä, pitkäaikaiset asiakkuudet jatkuivat. Uusien asiakkuuksien hyväksi tehty työ alkoi kantaa tulosta. Näistä mainittakoon mm. Talentin alkukarsintojen nauhoitukset. Vakavat kosteusongelmat saatiin osin korjattua kesällä. Perusparannuksen ( ) tarveselvitys aloitettiin tilakeskuksen johdolla yhteistyössä talon toimijoiden kanssa. Myyrmäkitalo: Monitoimitalossa yksikön palvelut tavoittivat (aulatilaisuuksia ei laskettu mukaan) runsaat henkeä. Yksittäisten tilaisuuksien määrä oli lähes kpl. Talossa aloitettu peruskorjaus/muutostyön tarveselvitys keskeytyi kauppakeskus Myyrmannin laajennukseen liittyvien ja taloon merkittävästi vaikuttavien suunnitelmien tultua tietoon. Myyrmäkitalon vahtimestaripalvelut eivät ole tyydyttävällä tasolla. Länsi-Vantaan kulttuuritilat -tulosyksikkö ei ylittänyt talousarviotaan. Konserttitalon suuri mittava ilmaiskäytön määrä ja sisäisen käytön lisääntyminen vaikuttivat euromääräisen tulotavoitteen saavuttamista. Myyrmäkitalon asiakaskunta koostuu pääosin sisäisistä käyttäjistä. Konserttitalon laitevaltaisuus ja sen huolto merkitsevät yhä suurempaa kuluerää. Pääosa huolloista on lakisääteistä ja asiakas- ja työturvallisuutta edistävää. Henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja alansa parhaimmistoa. Kilpailu alan työntekijöistä antaa puhtia myös yrityksille työhyvinvointityössä. Pelastus- ja työturvallisuuskysymyksiin on panostettu molemmissa taloissa. Ammattimaisen konserttitalon toimintaa vaikeuttaa teatteriteknisen henkilöstön vaje ja lakisääteisiin tehtäviin erikoistuneen työntekijän puuttuminen. Henkilöstön työnjaon ja vastuujaon muutoksin on pyritty täyttämään lakisääteisyyden minimitavoite. Tarve produktiokohtaiseen lisärekrytointiin on alalle tyypillistä. Talousarvion toteutuminen Kulttuuripalveluiden alkuperäinen menomääräraha oli euroa ja tuloarvio euroa. Lisätalousarviossa menoja lisättiin euroa ja tuloja euroa. Menoja toteutui euroa (100 %) ja tuloja kertyi euroa (87 %). 145

150 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Toiminnan volyymi Yleisömäärä/lastenkulttuuriyksikkö Tapahtumien määrä/lastenkulttuuri Kulttuuritapahtumien yleisömäärä Kulttuuritapahtumien määrä Taiteen perusopetukseen osallistujat Taiteen perusopetukseen osallistujista vuotiaita % Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä Näyttelyt museoissa: kaupunginmuseossa taidemuseossa Kävijämäärät museoissa: kaupunginmuseossa taidemuseossa Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot euroa/asukas Avustukset euroa/asukas 4,7 5,1 4,5 Museoiden käyttömenot euroa/asukas: 9,94 8,3 8,9 - taidemuseo 3,3 4,3 - kaupunginmuseo 5,0 4,6 Toimitilojen kokonaismäärä Taitelijoiden työtilojen määrä Toimitilojen neliöt Liikuntapalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Liikuntapalveluiden toiminnat toteutuivat suunnitelmien mukaan vuonna Uimahalleissa oli kävijöitä yhteensä lähes ja uimahallien kuntosaleilla yli Hakunilan uimahalli ja kuntosali avattiin maaliskuussa, uimahallin laajennusosa kesäkuussa. Liikunnanohjaustoiminta Liikuntakurssitoiminta toteutui suunnitellusti, vaikkakin vuosi oli muutosten vuosi. Osa aikuisopiston ryhmäliikunnasta siirtyi syyskaudelta alkaen liikuntapalveluiden järjestettäväksi ja tämän lisäksi käyttöön otettiin sähköinen kurssienhallinta- / ilmoittautumisjärjestelmä. Osaan ryhmäliikuntakursseja oli mahdollista ilmoittautua syyskaudella ensimmäistä kertaa myös sähköisesti. Erilaisia liikuntakursseja järjestettiin kevät- ja syyskauden aikana 581 ja kesäkaudella noin 150. Aikuisten vesivoimisteluryhmissä osallistujia oli huikan alle ja käyntikertoja reilut Lattiajumpissa osallistujia oli reilut ja käyntikertoja lähes Eläkeläisten vesivoimistelu- ja kuntosaliryhmissä oli noin 600 osallistujaa enemmän kuin edellisenä vuonna eli noin ja käyntikertoja noin enem- 146

151 män, yhteensä noin Erityisryhmien liikuntaan osallistui lähes 400 henkilöä. Uimaseurojen kanssa järjestettävien yhteistyöuimakouluihin osallistui noin lasta. Vuonna 2012 avattiin kaksi uutta vapaaharjoittelusalia, Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosali helmikuussa ja Hakunilan uimahallin kuntosali maaliskuussa. Koivukylän kuntosalilla oli vuoden loppuun mennessä kulkutunnisteiden lataustapahtumia kertynyt jo hiukan yli 500 kappaletta. Kulkutunnisteisiin ladataan kerrallaan 1-5 kuukauden harjoittelujaksoja. Hakunilan kuntosalissa kävijöitä oli yli Yli 70-vuotiaiden kävijöiden määrä on kasvanut uimahalleissa ja kuntosaleissa vuosi vuodelta Sporttikortti 70+:n myötä. Uimahalleissa käyntejä oli yli ja kuntosaleilla yli Uimahalleissa käyntejä oli edellisvuoteen verrattuna noin enemmän ja kuntosaleilla noin enemmän. Tämä asiakasryhmä on asettanut uusia haasteita etenkin kuntosalien toimintaan. Henkilökohtaisten kuntosaliopastusten tarve varsinkin syyskauden alkaessa on lisääntynyt ja tämän lisäksi asiakkaiden korkea ikä sekä heikompi kunto tuovat omat lisähaasteensa kuntosali- ja ohjatun liikunnan toimintaan. Liikunta-apteekit toimivat vuonna 2012 Tikkurilan, Hakunilan ja Korson terveysasemilla ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Kävijöitä liikunta-apteekeissa oli yhteensä 83. Peruskoululaisten opetussuunnitelman mukaiseen uinninopetukseen osallistui noin lasta ja käyntikertoja kertyi noin Koululaisille järjestettäviin oppilasurheilutapahtumiin osallistui noin peruskoululaista (salibandy 1 420, jalkapallo 1 260, koripallo 480, maastojuoksu 311, yleisurheilu 203, hiihto 198, uinti 107, lentopallo 84, sulkapallo 58 ja shakki 40 osallistujaa). Lapsiperheille käynnistettiin syksyllä uusi tapahtuma nimeltä Perhepeuhat. Tapahtuman idea sai alkunsa liikuntapalveluiden kehittämisillasta keväällä Tapahtuman tavoitteena on tarjota lapsiperheille mahdollisuus tutustua kaupungin liikuntatiloihin ja liikkua yhdessä. Syyskuussa Energia Areenalla järjestettyyn aloitustapahtumaan osallistui noin 250 innokasta liikkujaa. Tapahtumia järjestettiin Myyrmäen urheilutalolla loka- ja marraskuussa, osallistujia oli molemmissa tapahtumissa noin 160. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja yllä- ja kunnossapito Hakunilan uimahalli ja kuntosali avattiin maaliskuussa, uimahallin laajennusosa kesäkuussa. Vetokannaksen virkistysalueen uimaranta otettiin käyttöön kesäkuussa ja Martinlaakson tekojää avattiin marraskuussa. Kulomäen ja Vaaralan lähiliikuntapaikat sekä Petikon ulkoilualueen lähiliikuntapaikka ja paikoitusalueen ensimmäinen osa valmistuivat. Hakunilan urheilupuiston ympäristötyöt valmistuivat Jukolan viesti -tapahtumaan. Hiekkaharjun lähiliikuntapaikan, Kaivokselan lähiliikuntapaikan, Vapaalanaukeen vapaanurmialueen ja Myyrmäen yleisurheilukentän valaistuksen rakentaminen käynnistyivät. Korson lähiliikuntapaikan, Kartanonkosken lähiliikuntapaikan ja Kiertotähdenpuiston skeittipaikan suunnittelut käynnistyivät. Vuoden 2012 aikana jatkettiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa liikuntaolosuhteiden kehittämisessä. Syksyn aikana valmisteltiin Koivukylän Palloseura ry:n ja Korson Palloseura ry:n kanssa tekonurmikenttien toteuttamista Havukosken ja Kalmuurin kentille. Talviliikunnan suhteen alkuvuosi oli runsasluminen ja siten suotuisa. Kävijöitä talviliikuntapaikoilla oli erittäin paljon. Jääratoja pystyttiin jäädyttämään maaliskuulle asti ja latuja ajamaan jopa huhtikuun alkuun asti. Yksi maailman suurimmista suunnistustapahtumista, Jukolan viesti, järjestettiin Vantaalla kesäkuussa Kilpailijoita tapahtumaan osallistui yli Venlojen viestiin osallistui joukkuetta ja Jukolan viestiin joukkuetta, yhteensä 24 eri maasta. Kilpailukeskuksena toimi Hakunilan urheilupuisto, jossa vieraili tapahtumaviikonlopun aikana yli henkeä. Liikuntapalvelut osallistui aktiivisesti tapahtuman järjestelyihin vuosina yhteistyössä tapahtuman järjestävien seurojen kanssa. Liikuntapalvelut oli mukana myös monien muiden kaupunkitasoisten tapahtumien järjestelyissä, mm. kaupunkijuhla- ja Håkansbölen kartanon joulu -tapahtumat. Järjestöpalvelut Liikuntajärjestöjä tuettiin toiminta-avustuksin ja myöntämällä liikuntatilat edullisesti tai maksutta järjestöjen käyttöön. Toiminta-avustusta myönnettiin 79:lle liikunnan perusjärjestölle euroa ja 12:lle erityisryhmien liikuntaa järjestävälle yhdistykselle euroa. Liikuntalaitosten käyttöavustusta maksettiin kaupungin omistamille liikuntayhtiöille euroa. 147

152 Liikuntatilojen ja -paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia uudistettiin siten, että vuoroja hakeneita ja käyttäviä liikuntajärjestöjä otettiin mukaan vuorojaon valmisteluun. Seurat osallistuivat mm. jalkapallon tekonurmivuorojen, uimahallien ja Länsi-Vantaan sisäpalloiluvuorojen jakoprosesseihin. Hankkeet Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet (Liikkuva koulu -hanke ja yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa toteutettava Liikuntaa nuorille -hanke) toteutuivat suunnitelmien mukaan. Sporttia kaikille -hanke on edistänyt maahanmuuttajien aktiivista osallistumista monipuoliseen liikuntaan ja siten lisännyt hyvinvointia ja auttanut parempaan kotoutumiseen. Hankkeiden rahoittajina olivat pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Talousarvion toteutuminen Liikuntapalveluiden tulosalueen alkuperäinen menoarvio oli euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa euroon. Toteutuneet menot olivat euroa (100%) eli menot alittuivat eurolla. Liikuntapalveluiden tulosalueen alkuperäinen tuloarvio oli euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa euroon. Tulojen toteutuma oli euroa (104%) eli tuloja kertyi euroa enemmän uimahallien ja kuntosalien kävijämäärän noususta johtuen. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Tarveindikaattorit Aktiiviliikkujat, % asukkaista, väh. 3 krt / vko 44* 44* 44* Passiiviliikkujat, % asukkaista, enint. 1 krt / vko 12* 12* 12* * Laskenta toteutetaan valtuustokausittain, viimeisin syksyllä Toiminnan volyymi Uimahallien ja kuntosalien kävijämäärä Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys uimahallit 3,76 3,9 3,86 - kuntosalit 3,78 4,1 3,94 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, e/as. 70, ,7 Toimintatuotot, e/as. 12, ,7 Avustukset, e/as. 5,4 5,4 5,1 Avustettava jäsenmäärä, % asukkaista Uimahallikäynnin kustannus, e/käynti 5,9 6,0 5,1 - uimahallien verorahoitusosuus, % Toimitilat Toimitilojen lukumäärä Toimitilaneliöt Sisäliikuntatilojen varausaste, %

153 16 35 Nuorisopalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Nuorisotyön keskeinen tavoite on estää nuorten syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Alueellinen nuorisotyö ja erityisnuorisotyö Nuorisotyötä tehtiin kaikilla palvelualueilla monialaisesti verkottuneena. Vuoden aikana avattiin peruskorjattu Hiekkaharjun nuorisotalo ja Martinlaakson nuorisotila. Uusien tilojen toiminnassa on vahvasti mukana alueiden järjestöt, vapaaehtoiset, kumppanit ja vertaisnuoret. Tilojen käyttö on ollut alusta asti hyvin vilkasta. Laajoja aukioloaikoja ei pystytty turvaamaan kaikissa tiloissa koko toimintavuotta. Syynä oli henkilöstön vaihtuvuus mm. perhe- ja opintovapaiden takia ja osaan sijaisuuksia ei voitu palkata työntekijää määrärahatilanteesta johtuen. Myös jotkut järjestöt eivät voineet vetää nuorisotaloilla avointa toimintaa entisessä laajuudessa puuttuvien ohjaajaresurssien takia. Keskeisiä teemoja ovat tilojen nuorisotyössä olleet ympäristökasvatus ja kestävä kehitys, terveet elämäntavat, verkkonuorisotyö sekä kasvatuksellisen otteen lisääminen perustyössä. Nuorten tupakoinnin vähentämiseen ja päihteiden käytön ennalta ehkäisemiseen on panostettu. Monilla tiloilla on haastavien nuorten määrä kasvanut. Kaikkien nuorisotalojen toimintaa kehitettiin nuorten osallisuutta ja harrastustoimintaa lisäämällä. Nuorisotalojen kerhotoiminta lisättiin ja kehitettiin yhdessä järjestöjen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Hankerahat mahdollistivat monipuolisen toiminnan. Isoilla nuorisotiloilla toimi kymmeniä eri järjestöjä ja toimintaryhmiä. Arkin nuorisotilan kahvilaa on vetänyt paikallinen eläkejärjestö vuodesta 2006 alkaen. Muun muassa Hiekkaharjun nuorisotalossa ja Korson nuorisotilassa toimivat eläkejärjestöt erittäin vilkkaasti. Tiloja käyttivät myös muut kaupungin toimijat. Koulujen loma-aikoina nuorisotiloissa järjestettiin aikaisempaa enemmän toimintaa. Kuusi nuorisotyötä tekevää järjestöä piti kaikille nuorille avointa toimintaa kahdeksassa eri toimipisteessä. Kolme vertaisnuorten ryhmää veti nuorten avoimia iltoja eri puolilla kaupunkia. Uutena vertaistoiminnan muotona aloitti kolmessa kirjastossa vertaisnuoritoiminta. Toimintamalli on saanut paljon kiinnostusta PKS-alueella ja valtakunnallisestikin. Nuorisotilojen kävijämäärä kasvoi 7 prosenttia ( ). Kävijöistä oli 68 prosenttia alle 29-vuotiaita ja 57 prosenttia oli poikia/miehiä. Yli 29-vuotiaiden kävijöiden määrä kasvoi 12 prosenttia. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyössä nuoria on tuettu suunnitelmallisesti yksilö- ja pienryhmätoiminnassa monipuolisin nuorisotyön menetelmin kohdennettuna eniten tukea ja apua tarvitseville moniammatillista yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Erityisnuorisotyön pääteemoina olivat syrjäytymisen ehkäisy, nuorten kasvun tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja entistä vahvempi päihteiden vastainen työ. Erityisnuorisotyön käsikirja valmistui. Erityisnuorisotyö on laaja-alaista ja edellyttää korkeaa ammattitaitoa, koska perustyön lisäksi työhön on kuulunut työskentely moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa, nuorisotyö netissä (Facebook) ja informointi ja neuvonta Pulmakulmassa, ennalta ehkäisevä päihdetyö, alueellinen työ erilaisissa työryhmissä, tiivis yhteistyö koulujen kanssa ja liikunnallinen kerhotoiminta. Erityisnuorisotyön tärkeimmät yhteistyökumppanit alueilla olivat kuraattorit, lähipoliisit, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat ja vanhemmat. Erityisnuorisotyön rooli lastensuojelutyössä on kasvanut ja yhteistyö työntekijöiden välillä on toiminut hyvin. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijöiden panos nuorisotyössä nuorisotiloilla on ollut merkittävä. Erityisnuorisotyön ja sosiaalityön yhteinen kehittäminen käynnistettiin. Ankkapartiotoiminta on ollut suunnitelmallista ja tuloksellista. Sitä on tehty hy- 149

154 vässä yhteistyössä seurakunnan Saapas-partioinnin kanssa Länsi-Vantaalla ja vapaaehtoisten kanssa Itä- Vantaalla. Lisäksi on toteutettu perinteistä nuorisotyön katupartiointia työpareina jalkaisin. Sukupuolisensitiivistä nuorisotoimintaa lisättiin mm. Korso-Koivukylän alueella. Kulttuurinen nuorisotyö Valtavan suosion saanut kulttuurisen nuorisotyön hanke oli Kultainen nuoruus -musikaali, jonka nuoret tekivät yhdessä Havukosken palvelutalon vanhusten kanssa. Ohjaajina oli kaksi alueen erityisnuorisotyöntekijää. Musikaali sai Vuoden 2012 Vanhusteko palkinnon, jonka myönsi vakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto. Elyn myöntämän rahoituksen turvin pystyttiin ylläpitämään säännöllistä kulttuurista nuorisotyötä eri nuorisotiloissa: bänditapahtumia, rap/hiphop -iltoja ja soitonopetusta. Lisäksi konsultoitiin eri tilaisuuksien järjestäjien bändi-iltoja ja yleisötapahtumia. Vernissan videotalli järjesti avointa animaatiokerhotoimintaa aloittelijoille. Lisäksi pidettiin useita lyhytkursseja. Vuoden aikana valmistui 167 lyhyttä elokuvaa. Lasten animaatioelokuvafestivaali La Espiral (Havanna, Kuuba) valitsi lasten äänin Gozillan välipalan parhaimmaksi lasten tekemäksi elokuvaksi. Yhteistyö oli vahvaa kulttuuripalveluiden ja PKS-kaupunkien kanssa. Kevään aikana nuorisotiloissa (Hakunila, Havukoski, Vernissa) järjestettiin nuorten tapahtuma-tuottajakurssit osittain yhdessä kulttuuripalvelujen kanssa. Nuoret tuottivat Vantaan Kaupunkijuhliin kolme tapahtumaa. WDC-vuoden hankkeista nuorten hankkeet onnistuivat erittäin hyvin. Vantaan omia hankkeita olivat Protopalvelumuotoilukerho ja kaupunkiviljelyhanke. Kaupunkien yhteinen neulegraffititapahtuma ja nuorisotalojen ruokajuhlat - Maista maailmaa saivat suuren suosion. Toiminta jatkuu WDC- vuoden päätyttyä. Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnassa aloitti 361 nuorta, yhteensä toiminnassa oli 468 nuorta. OKM:n rahoittama Ohjaus - ja tukikeskus Kipinän toiminnan kehittäminen jatkui monialaisena yhteistyönä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Keskukseen on liitetty myös etsivä nuorisotyö. Hanke eteni suunnitelmien mukaan. Asiakkaita hankkeessa oli 1 239, määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Eniten lisääntyivät sosiaalisen median ja puhelimen kautta tulleet asiakkaat. Hanke on osa Vantaan nuorten koulutustakuuta. Etsivän nuorisotyön asiakkaista suuri osa tuli verkostojen kautta. Asiakkaita saatiin myös sosiaalisen median kautta ja kotikäyntien avulla. Netin merkitys etsivässä nuorisotyössä on suuri. Tukikeskuksen asiakkailla oli useimmiten psyykkisistä ongelmia ja jatkohoitoon pääsy oli hidasta. Koulutustakuu toteutui kun, kaikille keväällä peruskoulun päättäneille nuorille voitiin tarjota koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Eteenpäin Opintiellä -peruskoulu päätökseen -ESR-hankkeessa on kehitetty oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös nuorten jatko-ohjaamiseen. Vuosina toteutettavan hankkeen osarahoittajana on OKM/Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen kehittämisseminaari pidettiin yhdessä sivistystoimen kanssa. Hankkeessa on ollut nuoria tähän mennessä 112, päättötodistuksia on saanut vuoden 2012 loppuun mennessä 38 nuorta. Nuorten pääsy toisen asteen koulutukseen on edelleen vaikeaa, vaikka aloituspaikkoja onkin Variassa lisätty. Puutetta korvattiin mm. nuorten tuetuilla oppisopimuksilla. Toimintamallia on Nuorten työpajatoiminta kehittänyt Ely:n rahoituksella. Tuettuja oppisopimuksia oli 33 yli kymmenelle eri ammattialalle. Aikaisemmista vuosista poiketen vastavalmistuneita nuoria ei otettu palkkatukityöhön. Myös nuorten tuettujen oppisopimusten määrä puolittui. Toimeentulovaikeudet ja terveysongelmat ovat lisääntyneet työpajanuorilla. Kansalaistoiminnan tukeminen, leiritoiminta ja kansainvälinen toiminta Yhteistyö varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen kanssa oli tiivistä ja monipuolista, tapaamisia ja koulutuksia järjestettiin runsaasti vuoden aikana. Avustuksia jaettiin euroa 68 nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestölle ja nuorten toimintaryhmälle (v ). Toimintatiloista oli osalla järjestöjä puutetta. Sekä nuorisopalveluiden että järjestöjen lasten ja nuorten leireille kolmella leirialueella osallistui yhteensä nuorta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin Suurin pudotus oli Lemin leirialueen käytössä. Kalliit kuljetuskustannukset ovat yksi merkittävä syy käytön vähenemiseen. Kukonnotkon iso sauna peruskorjattiin. Kaupungin leireillä osallistujista 63 prosenttia oli tyttöjä. Kansainvälinen lastenleiri järjestettiin 34. kerran ja leirille saapui osallistujat 10 ryhmää eri ystäväkunnista. Frankfurt an der Oderiin leirille osallistui kuusi vantaalaista nuorta. 150

155 Nuorten osallisuuden tukeminen ja Nuorisovaltuusto (NUVA) Lasten ja nuorten Vantaa -hanke on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kevään aikana pilotoitiin vaikutusten ennakkoarviointia Tikkurilan nuorisotilaselvityksen yhteydessä. Selvitystyöhön ja arviointiin otettiin mukaan myös nuoret. Vaikuttaja-päivän yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa 5 6-vuotiaiden oma Mini- Vaikuttajapäivä. Nuorisotilojen osallisuuskoordinaattorit jatkoivat toimintaansa. Keväällä pilotoitiin nuorten asiakaskysely. Asiakaskysely otettiin käyttöön kaikissa nuorisotiloissa. Nuorisotyöntekijöille järjestettiin osallisuudesta teematyöpajoja ja koulutusta. Kaupunginvaltuutetuille esiteltiin Lasten ja nuorten Vantaatoimintaohjelma ja nuorisovaltuuston toimintaa. Valtuutetut haastettiin lasten ja nuorten osallisuuden tukiverkostoon, Vaikuttaja-pankkiin. Pankkiin ilmoittautui 12 valtuutettua. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla lasten ja nuorten osallisuustyöryhmä työsti vuoden aikana toimialalle oman lasten ja nuorten osallisuusoppaan. Lisäksi toimialalle järjestettiin lapset ja nuoret asuinympäristön suunnittelijoina -koulutus. Lastenkulttuuriyksikön kanssa pilotoitiin lisäksi uutta osallistumisen ja vaikuttamisen mallia, palveluagenttitoimintaa. Vuoden aikana nuorisovaltuutettuja on ollut mukana useissa työryhmissä ja työpajoissa. Nuorisovaltuuston edustajat jatkoivat osallistumistaan lautakuntien, aluetoimikuntien ja kaupunginvaltuuston kokouksiin. Nuorisovaltuuston omat toimikunnat, kouluyhteistyötoimikunta, projektitoimikunta ja tiedotustoimikunta kokoontuivat epäsäännöllisesti vuoden aikana. Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto esitteli nuorisovaltuuston toimintaa kaupunginvaltuustolle. Lisäksi nuorisovaltuuston edustajat tapasivat eri toimialojen ja tulosalueiden edustajat erillisissä tapaamisissa. Nuorisovaltuusto kävi yhdessä Vantaan lasten asiantuntijaryhmän kanssa vierailulla eduskunnassa. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti Vaikuttaja-päivän järjestämiseen. Lasten asiantuntijaryhmän toimintaa jatkettiin. Oppilaskuntatoiminnan osalta järjestettiin sivistystoimen kanssa yhteistyössä viisi alueellista oppilaskuntien hallitusten tapaamista. Kuntavaaleihin nuorisovaltuusto teki nuorille suunnatun vaalikoneen, johon vastaukset pyydettiin vantaalaisilta alle 29-vuotiailta kuntavaaliehdokkailta. Vaalikone julkaistiin nuorten tieto- ja neuvontapiste Jeesin www-sivilla. Vuoden aikana nuorisovaltuusto antoi lausuntoja ja teki oman lausuntonsa kaupungin budjettivalmisteluun. Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuivat kutsuttuina useisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Nuorisotiedotus ja neuvontapalvelut (JEESI), nettinuorisotyö Asiakaskontakteja JEESI:llä oli Määrä kasvoi toisena vuonna peräkkäin yli 100 prosenttia. Facebook on ehdottomasti tärkein kanava nuorten kanssa toimivassa viestinnässä. JEESI on panostanut verkostoitumiseen ja näkyvyyteen eri toimijoiden parissa. Kumppaneiden määrä kasvoi. JEESI sai toimintansa kehittämiseen OKM:n hankerahoitusta, mikä mahdollisti henkilöresurssien lisäämisen. Vantaalaisen nuoren opas ja Pulmakulma-kysy-vastaa -palsta olivat nuorten ahkerassa käytössä. Nuorisotiedotuksessa on tuotettu sisältöä Vantaan nuorisopalveluiden sekä jeesi.info-sivuston verkkosivuille nuorisotiloihin liittyvien artikkeleiden, valokuvien ja tapahtumamainosten muodossa. Vantaa on vastaajana Helsingin seutukunnallisessa internetissä toimivassa kysymys & vastaus -palstalla Pulmakulmassa. Ryhmiä on ollut kolme; vertaistiedottajaryhmä, mediaryhmä ja tapahtumatuottajakoulutus. JEESIN kehittämishankkeen molemmat työntekijät olivat aktiivisesti mukana Facebook-yhteisössä. Vertaistiedottajilla oli oma facebook-sivusto, jonka kautta he levittivät laajalti tietoisuutta olemassaolostaan. Verkkonuorisotyötä lisättiin ja kehitettiin kaikessa nuorisotyössä. Varsinkin etsivässä nuorisotyössä sosiaalisen median hyödyntäminen määrä kasvoi. Netari-nuorisotyö verkossa -toiminnassa uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli Pelastakaa Lapset -järjestö. Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus - Verken kanssa tehtiin yhteistyötä. Kehittämishankkeet, kumppanuudet ja verkostot ja PKS-yhteistyö Kumppanuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Lisäystä oli mm. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Nuorisopalveluissa oli ulkopuolisella rahoituksella yhdeksän kehittämishanketta. Kaikki hankkeet ovat monivuotisia ja tukevat nuorisotyön valtakunnallisia sekä kaupungin strategisia tavoitteita. Rahoittajina olivat pääasiassa OKM, ELY ja ESR. Hankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaan. Keskeiset hankkeet olivat: Nuorten työpajojen kehittämishanke, Peruskoulu päätökseen -hanke, Lasten ja nuorten Vantaa -osallisuushanke, Nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishanke ja ohjaus- ja tukikeskus Kipinä 151

156 ja etsivä nuorisotyö. Hankkeissa oli yhteensä 17,5 henkilötyövuotta ja niihin käytettiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä euroa. Kaupungin omarahoitus hankkeissa oli keskimäärin 20 prosenttia. PKS-nuorisotyötä tehtiin toiminnan arvioinnissa, koulutuksessa sekä verkkonuorisotyössä. Tiivis yhteistyö rajanaapuri Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikön kanssa jatkui ja uusia yhteistyömuotoja kehitettiin yli kaupunkirajan, muun muassa säännölliset työntekijävaihdot onnistuivat hyvin. Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot vähenivät yli 1 prosenttia. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta ja yhteistyötä lisättiin myös työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Nuorisopalvelut on lisännyt tukea henkilöstölle. Aktiivisen välittämisen mallia toteutettiin ja lisättiin yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Jatkettiin 2010 alkanutta nuorisotyöntekijöiden, erityisnuorisotyöntekijöiden ja esimiesten tunnetaitovalmennusta. Valmennuksen keskeinen tavoite oli työnhallinnan lisääminen. Tavoite toteutui (Kunta ). Toiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten tilanne on vaikeutunut, mikä näkyi levottomuuden, häiriökäyttäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien lisääntymisenä. Tämä lisäsi henkilöstön kuormitusta. Turvallisuusasioihin panostettiin edelleen, mm. henkilöstölle järjestettiin koulutusta. Panostuksesta huolimatta uhka- ja vaaratilanteiden määrä kasvoi (Kunta ). Ohjaustehtävissä olevista työntekijöistä oli perhe- ja opintovapailla noin prosenttia, mikä aiheutti paljon sijaisuuksia, osaan ei säästösyistä otettu sijaisia. Nuorisopalvelut oli edustettuna oppilaitosten työelämän neuvottelukunnissa, mm. HUMAK ja Keuda. Useita opinnäytetöitä valmistui yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opiskelijoita oli runsaasti työelämäjaksoilla eri yksiköissä. Nuorten koordinaatioryhmän toiminta Nuorisolain mukainen monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto, Vantaalla Nuorten koordinaatioryhmä kokoontui viisi kertaa. Ryhmä kartoitti nuorten kannalta keskeisiä palveluita ja arvioi niiden riittävyyttä ja sujuvuutta. Joitakin osin toiminnallisia parannuksia saatiin aikaan. Tärkeää oli tutustua nuorten kannalta keskeisten toimijoiden toimintaan ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Talousarvion toteutuminen Nuorisopalveluiden tulosalueen alkuperäinen menoarvio oli euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa euroon. Toteutuneet menot olivat euroa (99 %) eli menot alittuivat eurolla, mikä johtui lähinnä avustusten alittumisesta. Tulosalueen alkuperäinen tuloarvio oli euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa euroon. Tulojen toteutuma oli euroa eli tuloja kertyi 917 euroa enemmän. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Tarveindikaattorit Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm Leirialueiden kävijämäärä Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 96,9 95,6 101,5 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,8 4,9 Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä Toimitilojen neliöt

157 16 36 Alue- ja tapahtumapalvelut Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Alue- ja tapahtumapalveluihin kuuluu aluepalveluiden, yhteisöpalveluiden sekä tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden yksiköt. Tulosalue valmisteli kaupunkitasoisen kaksikielisyysohjelman, osallisuusmallin ja esityksen järjestötilojen toiminnallisesta hallinnoinnista ja sen kehittämisestä. Lisäksi tulosalue vastasi World Design Capital hankkeen Vantaan osuuden koordinoinnista. Avustusten sähköisen hakemisen sovelluksen määrittely- ja testausvaihe saatiin projektiryhmän osalta päätökseen ja tuotantokäyttö aloitetaan elokuussa Aluepalvelut järjesti keväällä kaksi asukasfoorumia, joissa mukana oli ylin virkajohto sekä kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan liittyen järjestettiin kaksi asukkaille suunnattua TVO-foorumia syyskuussa. Aluetoimikuntien aluerahalla tuottamia tapahtumia olivat mm. Tikkurilan kulttuuriviikko, Svenska Veckan ja Myyrmäen nuorten Kesästartti -toimintaviikko. Aluepalvelut osallistui valtiovarainministeriön Demokratian alueelliset toimintamallit -selvitykseen, jonka raportti ilmestyi VM:n julkaisusarjassa syyskuussa. Selvityksessä arvioitiin kahdeksan esimerkkikunnan lähidemokratiamallien toimivuutta. Koivukylä Meidän Kylä -projektin tavoitteena oli uusien yhteisöllisten ja ylitoimialaisten työmuotojen kehittäminen sekä syrjäytymisen ja työttömyyden torjunta. Tehtävää toteutettiin mm. asukastilaisuuksilla, yhteisöruokailuilla, alueneuvonpidoilla ja alueellisen hyvinvointiryhmän työn käynnistämisellä. Yhteisövalmennukseen perustuva ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta sai erinomaiset tulokset. Joulukuussa alkoi alueen työntekijöille ja asukasaktiiveille suunnattu koulutus. Palvelumuotoilua työmenetelmänään käyttäneen HakuVerkko -WDC-projektin tavoitteena oli rakentaa uusia kanavia osallistumiseen ja vaikuttamiseen, aktivoida asukkaita mukaan oman ympäristönsä kehittämiseen sekä löytää, testata ja kehittää uusia osallisuusinnovaatioita. Tiedekeskus Heurekan kanssa toteutettava tiedeviestintähanke PLACES teki yhteistyötä Vantaan Energian ja HSY:n kanssa suunnittelemalla uuden jätevoimalan tiedeviestintää sekä HSY:n kierrätyspilottia. Vuoden lopussa päättynyt Kansalaisnavigointia metropolissa -hanke jalkautti metodiaan järjestäen työpajoja ja muita tapahtumia. Yhteispalvelun asiakasmäärä oli , käyntimäärissä oli pientä kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteispalvelussa palveluvalikkoa selkiytettiin ja laajennettiin ja olemassa olevien palveluiden tuotteistamista jatkettiin. Henkilökunta oli tiiviisti mukana kehittämässä Kelan ja muiden valtion toimijoiden avustavaa asiakaspalvelua, työperäisten maahanmuuttajien neuvontaa, Seniori-infoa, kuntalaisten palaute- ja aloitejärjestelmää, asiakastyytyväisyyttä, pääkaupunkiseudun neuvontapalveluiden työntekijäkiertoa, tiedottamista sekä matkailuneuvontaa. Kuntalaispalautteiden ja -aloitteiden vastaanottoa paperilomakkeilla pilotoitiin yhteispalvelussa lokajoulukuussa. Työperäisten maahanmuuttajien neuvontaa kehittänyt NEO-hanke päättyi vuoden lopussa ja hankkeessa ideoitu seudullinen sopimus neuvonnan yhteistyöstä allekirjoitettiin joulukuussa. Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan kohtaamispaikkojen (Tuulikontti, Kafnetti, Viola ja Myyrinki) järjestöyhteistyötä monipuolistettiin suunnitelmallisesti, iltakäyttöä lisättiin ja aloitettiin kohtaamispaikkojen tavoitteellisen ja segmentoidun yhteisötyön kehittäminen. Järjestörinki ottaa vastuun Violan toiminnasta alkuvuonna

158 Muutoksen tavoitteena on muuttaa kaupungin rooli toiminnan järjestäjästä toiminnan mahdollistajaksi ja luoda malli vantaalaisesta järjestötalosta. Keskustelu vapaaehtoistoiminnasta, sen roolista eri tulosalueilla, tehtävien ja vastuun jakamisesta sekä organisoinnista kaupunkirakenteessa on aloitettu ja sitä viedään tavoitteellisesti eteenpäin vuoden 2013 aikana. Joulukuussa päätettiin sisäisestä kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on laajentaa Kafnetin tarjoamat matalan kynnyksen palvelut koko Vantaan alueelle. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden suurimmat koordinoitavat projektit olivat World Design Capital 2012 ja Vantaan kaupunkijuhla. Kuluneen vuoden aikana WDC-hankkeeseen liittyen järjestettiin yli 400 tapahtumaa. Vantaan Designikkunan näyttelyiden yhteydessä järjestettiin useita työpajoja sekä avoimia luentotilaisuuksia. Lisäksi Vantaan vetovastuulla oli Designviikonloppu helmikuussa ja kolmipäiväisen kansainvälisen Suburban Design -kaupunkisuunnitteluseminaarin toteuttaminen syyskuussa. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut koordinoi yhteydenpitoa ja valvoi kaupungin markkinoinnillista näkyvyyttä myös erilaisissa kumppanuustapahtumissa, kuten Maastohiihdon Suomen Cup, Sulkapallon SMkilpailut, sulkapallon Finnish Open, joukkuevoimistelun maailman cupin osakilpailu, Aina lämmin olkapää yhteisvastuukonsertti, Ladyski-hiihtotapahtuma, Earth Hour -ilmastotempaus, SM-lattarit ja rytmisen voimistelun SM-kisat, Vantaa Cup 2012 painin olympiakarsintakilpailut, Liikkuva Vantaa tapahtuma, SMmaantiekävelyt, Jukolan viesti, Youth Athletics Games, Vantaa Masters Event veteraaniurheilukilpailut, Vantaa Triathlon (SM-kisa) ja Vantaa Cup juniorijalkapalloturnaus, Vantaan Musiikkijuhlat, Lentopallon EMkarsintaturnaus, Vantaan Maraton, Finnish Judo Open, Aktia-cup ja Joulumielennostajaiset. Talousarvion toteutuminen Alue- ja tapahtumapalveluiden alkuperäinen menoarvio oli euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa euroon. Menojen toteuma oli euroa (98 %). Menomäärärahan alitus johtui lähinnä palveluiden ostojen ja avustusten alittumisesta. Tulosalueen tuloarvio oli alun perin euroa, jota vähennettiin lisätalousarviossa euroon. Tulojen toteuma oli euroa (105 %). Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Toiminnan volyymi Tulosalueella avustusta saaneiden saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä Asukastilojen kävijämäärä Asiakkaiden määrä/yhteispalvelut Kaupunkitasoisten tapahtumien määrä Kaupukitasoisten tapahtumien kävijämäärä Kaupunkitasoisten kumppanien lukumäärä Tuottavuus- ja tehokkuus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Yhteispalvelu asiakkaita/työntekijä Yhteispalvelun menot e/asiakaskäynti 9,52 8,98 8,56 Toimitilat Omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaismäärä Omassa käytössä olevien toimitilojen pinta-ala Omassa käytössä olevien toimitilojen kustannukset 1000 e/vuosi Järjestöille osoitetut tilat lukumäärä Järjestöille osoitetut tilat 1000 e/vuosi

159 16 82 Musiikkiopisto Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan musiikkiopiston opetustuntimäärä vuonna 2012 oli tuntia. Taiteen perusopetuksen osuus kokonaistuntimäärästä oli tuntia ja avoimen osaston tuntimäärä tuntia. Kokonaisoppilasmäärän keskiarvo vuonna 2012 oli Musiikkiopisto päivitti opetussuunnitelman vastaamaan nykykäytänteitä. Lisäksi syyskaudesta aloitettiin uusia kokeiluja sävellys-sovitus -opetuksen integroimiseksi musiikin perusteiden opetukseen. Yhteistyötä vantaalaisten koulujen kanssa jatkettiin ja kehitettiin edelleen, erityisesti musiikkiluokkakouluilla. Monikulttuurisen lastenorkesteri Tempon toiminta jatkui ja suunnitelmat toiminnan juurruttamiseksi vietiin läpi. Musiikkiopisto järjesti noin 150 konserttia ja esiintymistilaisuutta vuodessa. Monet näistä ovat osa kaupungin yleistä kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Musiikkiopisto oli mukana Metropolian Musiikki elämään - hankkeessa usealla osatoteutuksella. Sinfoniaorkesteri- ja puhallinorkesteritoiminta vahvistuivat. Kansallisiin musiikkitapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti: Oulun Madetoja -kilpailuun, Kokkolan ensemble- tapahtumaan ja Kuopion Nuori soittaa -tapahtumaan usealla kokoonpanolla. Tempo-orkesterin kaksi opettajaa ja rehtori osallistuivat Lissabonissa toukokuussa järjestettyyn seminaariin, jossa vaihdettiin kokemuksia monikulttuurisesta lastenorkesteritoiminnasta. Laurus-kuoro teki konserttimatkan Hollannin Arnhemiin Viuluryhmä vieraili Norjan Stavangerissa syyskuussa. Hallintohenkilökunta supistui kahdella työntekijällä: opetussuunnittelijaa ja ruotsinkielistä toimistosihteeri. Seuren kautta palkattiin toimistoapua ja opettajien tehtäväkuvia laajennettiin, jotta hallintotyöt saatiin hoidettua. Musiikkiopiston nuotisto saatiin alustavaan järjestykseen tilapäisen nuotistonhoitajan avulla. Opettajakunnan laajuus on 110 henkilöä. Opetusta annetaan kahdessa pääopetuspisteessä: idässä Lummetie 4, Tikkurilan kirjastotalossa ja lännessä Patotie 2, jossa myös ruotsinkielinen yksikkö Patotie 2B. Kulttuurikeskus Orvokki siirtyi syyskaudella Dickursbyn väistötilaksi, jolloin musiikkiopisto joutui väliaikaisiin tilajärjestelyihin. Lisäksi opetusta on 12 koululla, aikuisopiston siivessä, Monitoimikeskus Lumossa, Pointissa, Hakunilan nuorisotilassa, Metsossa, Bygårdissa ja kahdessa päiväkodissa. Talousarvion toteutuminen Musiikkiopiston taloustilanne oli vakaa. Talousarviossa musiikkiopiston menoiksi oli vahvistettu euroa, tuloiksi euroa eli nettomenoiksi euroa. Toteutuneet menot olivat euroa (98 %) ja tulot euroa (102 %). Nettomenot olivat euroa (97 %). 155

160 16 83 Kuvataidekoulu Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 5-20-vuotiaille vantaalaisille lapsille ja nuorille laajan oppimäärän mukaan. Opetusta annettiin yhteensä tuntia vuonna 2012 oppilasmäärän ollessa 740 viidessä opetuspisteessä eri alueilla. Lisäksi kaikille avoimia 4-12 tunnin lyhytkursseja lapsille ja perheille pidettiin 109 tuntia, osallistujia kursseilla oli 235. Taiteen perusopetuksen arviointityö Virvatuli aloitettiin tekemällä asiakaskyselyt kaikille oppilaille ja vanhemmille. Vuonna 2012 jatkui ja päättyi kaksivuotinen, EU-rahoitteinen Comenius-hanke "Idealaboratories" vuotiaille nuorille. Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteensä viisi nuorten taideleiriä, joista kaksi vuonna 2012, Vantaalla ja Viron Tartossa. Vantaan kuvataidekoulun ja Vantaan tanssiopiston yhteisryhmä, 21 opiskelijaa ja 4 opettajaa osallistui heinäkuussa Taiwanin Taipeissa kansainväliseen nuorten taide- ja tanssitapahtumaan. Kuvataidekoulu oli mukana "Iloa iholle" -nimisessä WDC- hankkeessa yhdessä pääkaupunkiseudun kuvataide- ja käsityökoulujen kanssa. Tapahtumia ja näyttelyitä muotoiluvuonna 2012 oli yhteensä 12 kpl. Opetushenkilöstö: 7 vakituisessa toimessa olevaa kuvataideopettajaa, 11 tuntiopettajaa ja yksi kouluavustaja. Hallinto: Rehtori, yksi toimistosihteeri ja 0,6 työaikaa tekevä opintosihteeri. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa Kuvataidekoulun menoiksi oli vahvistettu euroa, tuloiksi euroa eli nettomenoiksi euroa. Toteutuneet menot olivat euroa (104 %) ja tulot euroa (101 %). Nettomenot olivat euroa (105 %). Talousarvion ylitys johtui henkilöstökulujen ylityksestä. 156

161 16 84 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Niin tulkkaus- kuin käännösmäärät ovat Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksessa vuoden 2012 aikana kasvaneet sama suuntaus jatkunee tulevaisuudessa. Kysytyimmäksi kieleksi on noussut venäjä (17 %) ohittaen somalinkielen (16 %). Tulkkauksia tehtiin noin tuntia, kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia, ja käännöksiä sivua, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,3 prosenttia. Tulkkauskieliä on tällä hetkellä noin 90. Videoneuvottelulaitteiden välityksellä tehtävät etätulkkaukset ovat lisääntyneet. Etätulkkaus tuo huomattavia kustannussäästöjä tilaajille. Tulkkikeskuksen ns. ilmoitus-tulkkausten (siinä asioimistulkit ilmoittavat puhelimitse viranomaisten viestejä suoraan maahanmuuttaja-asiakkaille) määrä on kasvanut huomattavasti. Tämä tulkkausmuoto on mahdollistanut myös tarvittaessa viranomaisasiakkaiden yhteydenpidon ulkomailla asuviin tai oleskeleviin henkilöihin. Mahdollista tulkkikeskuksen organisaatiomuutosta selvitellään edelleen uutta kuntalakia ja sen tuomia haasteita silmällä pitäen. Tulkkikeskuksen toiminnan kannattavuus on kasvanut. Sitovat tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa asioimistulkkikeskuksen menoiksi oli vahvistettu euroa, tuloiksi euroa eli nettotuloksi euroa. Toteutuneet menot olivat euroa (100 %) ja tulot euroa (103 %). Toimintakatteeksi muodostui näin ollen euroa (141 %). 157

162 Liikelaitokset Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuonna 2011 voimaan tulleen uuden terveydenhuoltolain ja asetusten mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2011 yhteistoimintasopimus, jonka tuli voimaan jo vuoden 2012 alusta alkaen. HYKS-Peijas alueen kanssa allekirjoitettiin ensihoidon aiesopimus syksyllä 2011 ja lopullinen sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin Sopimuksen perusteella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa ensihoidossa nykyisessä laajuudessa vuonna 2013 Vantaalla ja Keravalla: kuusi ympärivuorokautista yksikköä, lääkintäesimies sekä osa D-tehtävistä suoritetaan alihankintana yksityiseltä palveluntuottajalta. Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje, jolla ohjeistetaan pelastustoiminnan suunnittelua, uusittiin vuoden 2012 keväällä. Uuden toimintavalmiusohjeen ja uusitun Keski-Uudenmaan riskienarvioinnin perusteella valmisteltiin uusi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös sekä riskianalyysi, jotka johtokunta hyväksyi Uusi pelastuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2011, mahdollistaa palotarkastusten kohdentamisen aikaisempaa tarkemmin vaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän liittyvää valvontasuunnitelmaa valmisteltiin pelastuslaitoksessa vuoden 2011 aikana ja se otettiin käyttöön alkuvuodesta Uusina asioina on myös muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus Talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen sitovana tavoitteena valtuuston nähden oli liikealijäämä euroa ja investoinnit euroa. Liikealijäämänä toteutui euroa ja investointeihin kului euroa. Investoinnit alittuivat raskaan kaluston hankintojen siirtyessä vuodelle 2013 toimittajasta johtuen. 158

163 Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Palotarkastukset (8 000) Valvontakohteet ja omavalvontalomakkeet* Valistus ja neuvonta (henk.) Pelastustoimen tehtävät Ensihoidon tehtävät Nettomenot /asukas 67,5 72,52 74,70 * Valvontasuunnitelman käyttöönotto v Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Ylitys/alitus Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu ajoneuvokalusto Muu pelastus- ja huoltokalusto Järvenpään ensikertainen kalustaminen Järjestelmät Investoinnit yhteensä Valtionosuudet ja luovutustulot Investoinnit netto

164 Vantaan Työterveys Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Liikelaitoksen väliaikaisena työterveysjohtajana aloittanut Anne-Marie Hovi nimettiin vakituiseen virkaan Talouden tasapainottaminen ja henkilökunnan työn tuottavuuden tehostaminen oli keskeisin painopiste toimintakaudella. Tavoitteisiin päästiin optimaalisella henkilökunnan resursoinnilla sekä hoitohenkilökunnan laskutusasteen 10 prosentin kasvulla. Lääkäriresursseja vahvistettiin palkkaamalla lääkäreitä työsuhteeseen sekä jatkamalla tilanteen vaatimaa vuokralääkäreiden käyttöä sopimusten mukaisten työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseksi. Talousarvion toteutuminen Liikelaitoksen myynti ylitti talousarvion 17 prosentilla. Myynnin toteumaan vaikutti mm. henkilöstön taloudelliseen työskentelytapaan panostaminen ja vuokralääkärien lisääntynyt käyttö. Henkilöstömenoissa alitus oli 6 prosenttia sekä materiaali- ja palveluostoissa ylitys oli noin 95 prosenttia. Palveluostoja nosti ennen kaikkea vuokratyövoiman käyttö. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Korvaus peruspääomasta Kaupungille maksetut korkokulut

165 Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Aineeton omaisuus Irtain omaisuus Investointi Qlikview -raportointijärjestelmän lisäominaisuuksiin toteutui 0,02 milj. euron suuruisena. Investointi katettiin purkamalla tilikaudella 2011 tehtyä investointivarausta. 161

166 Rahastot Asuntolainarahasto Asuntolainarahastosta on ollut mahdollista hakea lainoja ja avustuksia sääntöjen mukaisiin asunto- ja elinkeinopoliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta vahvisti asuntolainarahaston käyttösuunnitelman eli lainalajittaiset enimmäiskiintiöt eri tarkoituksiin seuraavasti: korjauslainoihin asunto-osakeyhtiöille euroa, hissiavustuksiin euroa ja palvelurakentamiseen euroa sekä kiintiöimättömään osuuteen ,26 euroa. Vuoden aikana myönnettiin yksi laina vuokratalon rakentamiseen, yksi laina palvelurakentamiseen ja yksi hissiavustus. Määrä on pieni suhteessa käytettävissä olleisiin varoihin. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston talousarviosta rahoitettiin Marja-Vantaa-projektin ja asuntomessu- projektin käyttömenot sekä keskusten kehittämishankkeiden menot. Keskusten kehittämishankkeiden investointimenot olivat noin 8 milj. euroa, jotka kohdistuivat Tikkurilan keskustan rakentamiseen, pääosin pysäköintilaitokseen. Keskusta-alueen aloituskortteiden asemakaavaehdotusten valmistelu alkoi maaliskuussa toteuttajakumppanien valinnan myötä, aloituskortteleiden 1. asemakaavan hyväksyi kaupunginvaltuusto joulukuussa Vehkalan yritysalueen ideointi käynnistyi syksyllä 2010, yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa Keimolanmäen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi joulukuussa 2010, rakennustöiden aloitusajankohdan selvittely on käynnissä. Kauppakeskuksen kehittämisessä on käynnissä neuvottelut kehittäjä/toteuttajakumppanien valitsemiseksi. Vantaan asuntomessualueen asemakaava oli päätöskäsittelyssä keväällä 2012, asemakaavasta on valitettiin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Liito-oravien pesä- ja kolopuiden esiintymisen takia asuntomessualueella syksyn aikana valmisteltiin asemakaavan muutos ja Vantaan kaupunki myönnettiin lupa poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta heikentämis- ja hävittämiskiellosta, joka koskee liito-oravan lisääntymis- ja levähtämispaikkoja. Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3 -asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus (asuntomessualueen muutos) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa Maanmyyntituloja Kivistön alueelta on saatavissa vuonna Marja- Vantaa projekti lakkautettiin apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä ja siihen kuuluvat toiminnot ja henkilöstö siirrettiin linjaorganisaatioon. Kivistön asemakaava-alueen, keskusten kehittämishankkeiden ja asuntomessuprojektin toiminnot rahoitetaan edelleen rahastosta. Tunnusluvut TP2011 TA2012 TP2012 Hyväksytyt asemakaavat, ke-m 2 asuntorakentaminen kaup. ja julk. palvelut tuotanto/toimitilat Investoinnit Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Julkinen käyttöomaisuus Osakkeiden osto

167 Sosiaalinen luototus Sosiaalisessa luototuksessa myönnetään luottoja pienituloisille ja vähävaraisille kaupunkilaisille sekä annetaan taloudellista neuvontaa ja ohjausta luottoa haettaessa sekä tarvittaessa myös luoton maksuohjelman aikana. Luottoja myönnettiin 99 kpl, 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011, ,68 eurolla. Kielteisiä luottopäätöksiä tehtiin 70 kpl. Luoton jo saaneille asiakkaille tehtiin 110 maksusuunnitelmaa rästiin jääneiden erien hoitamiseksi ja myönnettiin 89 lyhennysvapaata kuukautta. Erääntyneistä maksuista lähetettiin 339 kpl ensimmäistä maksukehotusta ja 228 kpl toista maksukehotusta. Luottoja irtisanottiin 16 kpl ja irtisanomisia peruutettiin 3 kpl. Rahastossa oli käytettävissä luottojen myöntämiseen ,53 euroa. Sosiaalisen luototuksen rahaston tuotot (korkotuotot - luottotappiot) oli ajalla ,47 euroa. Sosiaalisen luototuksen tuotot vuodelle 2012 oli arvioitu euroksi. Korkotason jatkuessa edelleen alhaisena tuottoarvioksi korjattiin euroa, joka ei täysin toteutunut. Luottotappioiksi on kirjattu vuoden aikana 2 033,11 euroa. Luottoja on myönnetty mennessä ,15 euroa ja luottotappioita on syntynyt yhteensä ,31 euroa, luottotappioprosentti on 1,09 prosenttia. Luottotappioiden ja avoimien saatavien, ,85 euroa, yhteissumma on 2,84 prosenttia myönnettyjen luottojen kokonaismäärästä. Ulosottoperinnässä olevista saatavista on 30 prosenttia merkitty varattomuusesteelliseksi yhteensä ,68 euroa. Kun arvioidaan näiden jäävän kokonaan luottotappioiksi, on kokonaisluottotappioprosentti 3,63 prosenttia. Sosiaalisen luototuksen rahaston tavoite on toteutunut. Vahinkorahasto Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset ovat kilpailutettu viimeksi vuonna 2008 ja tullaan kilpailuttamaan uudestaan vuonna Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta noudattaen vahinkorahaston sääntöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vahinkorahaston päivitetyn säännön Vahinkorahaston päivitetty sääntö astuu voimaan alkaen. 163

168 2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012 Kaupunki ja rahastot Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys / alitus Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

169 Tuloslaskelman toteutuminen, mukana liikelaitokset Kaupunki + rahastot TP 2012 Liikelaitokset TP 2012 Yhteensä TP 2012 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

170 Tuloslaskelma Toimintatuotot Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatuotot, sisäiset erät mukaan lukien olivat 371,3 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Talousarvioon sisältyi kaupungin omistamien vuokra-asuntojen myynnin budjetoitu myyntivoitto 12,1 milj. euroa. Asuntojen myynnistä toteutui 6,7 milj. euroa 2012 ja toisen erän myynti siirtyi vuodelle Toimintatuottojen toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden oli 99 prosenttia. Toimintakulut Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 329,4 milj. euroa, joka on 12 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen ilman valmistusta omaan käyttöön toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden oli 99,1 prosenttia. Toimintakate Tilinpäätöksessä 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketuksi toimintakatteeksi muodostui 958,1 milj. euroa. Toimintakate kasvoi edellisvuoteen nähden 47,1 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Vuoden 2012 toimintakatetta paransi kaupungin omistamien vuokra-asuntojen kertaluonteinen 6,7 milj. euron myyntivoitto. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 milj. euroa vuonna Verotulot kasvoivat edellisvuoteen nähden 21,5 milj. euroa eli 2,6 prosenttia. Verotulot alittivat talousarvion 10,9 milj. eurolla pääasiassa yhteisöverotulojen laskusta johtuen. Verotulojen talousarvion toteumaprosentiksi muodostui 98,7 prosenttia. Vuoden 2012 verotuloista 739,1 milj. euroa tuli kunnallisverosta, 56,3 milj. euroa yhteisöverosta ja 61,7 milj. euroa kiinteistöverosta. Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia vuonna 2012 yhteensä 182,2 milj. euroa, joka on 8,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Talousarvion 2012 valtionosuusarvio, 141 milj. euroa, ylittyi 7,2 milj. eurolla. Vuoden 2012 valtionosuustilityksiin sisältyy 2,2 milj. euron valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamiratkaisuun. Rahoitustuotot ja -kulut Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 17,6 milj. euroa, joka on 9,5 milj. euroa yli talousarvion yhteenlaskettujen rahoitustuottojen ja -kulujen. Talousarvion ja toteuman välinen erotus muodostui budjetoitujen korkokulujen alittumisesta 6,9 milj. eurolla ja budjetoitujen korkotuottojen ylittymisestä 1,4 milj. eurolla. Vuosikate Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen vuosikate tilinpäätöksessä 2012 oli 64,7 milj. euroa, joka on 14,3 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2011 virallinen vuosikate ja 3,4 milj. euroa pienempi kuin vertailukelpoinen vuosikate vuonna Poistot Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut poistot olivat 68,4 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa alle talousarvion 2012 poistoarvion. Poistojen talousarviota alempi toteuma johtui vuoden 2012 investointien budjetoitua alemmasta toteumatasosta. 166

171 Tilikauden tulos Tilikauden tulokseksi vuonna 2012 kaupunki, liikelaitokset ja rahastot yhdistäen muodostui -3,7 milj. euroa. Vuoden 2011 vertailukelpoinen tulos oli 2,4 milj. euroa Investointien toteutuminen 91 1 Uudisrakennukset Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus hankki tehtävänsä mukaisesti yhteistyössä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa toimitiloja palvelutuotannon tarpeisiin toteuttaen lautakuntansa uudisrakentamisen työohjelmaa. Vuoden 2012 aikana valmistuivat seuraavat määrärahalla toteutetut uudisrakennushankkeet: Martinlaakson koulun, Hakunilan uimahallin ja kaupungintalon laajennukset sekä Pyörrekujan ja Siimapuiston päiväkodit, Koisotie 10 tukikohta ja Kaunialan sairaalan lisärakennus. Lisäksi VAV Asunnot Oy:n rakennuttamana valmistui asuntokohde Osmankäämintie 28:ssa ja kiinteistöyhtiön rakennuttamana Tikkuparkki (jossa mm. kaupungintalon paikoitusta). Vuoden lopulla rakennusvaiheessa olivat Dickursby koulun laajennus ja uudispäiväkoti hanke sekä Kilterin päiväkoti. VAV Asunnot Oy:n hankkeista rakennusvaiheessa oli Pähkinärinteentie 31. Seuraavien uudishankkeiden aloitukset siirtyivät vuodelle 2013 tai myöhemmäksi: Sinirikon päiväkoti, Viertolan vastaanottokodin Harjulan yksikkö, Vetokannaksen huoltorakennus ja Kuljettajien taukotila Raappavuorentielle sekä Linja-autoliikenteen WC-tilat Pohjois-Nikinmäkeen ja Ylästöön. Merkittävimpiä 2012 suunnitteluvaiheessa olleita uudiskohteita olivat Tuomelan koulun laajennus, Simonkallion päiväkoti sekä Länsimäen Ylläs koulun laajennus. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa oli seuraavia uudiskohteita: Peijaksen Geriatrisen sairaalan laajennus, Varia Tennistien uudisrakennus (tullut uutena 2012 aikana), Ilolan koulu- ja esiopetustila (tullut uutena 2012 aikana), Koivukylän uusi kirjasto (uusi vuokrahanke, uutena 2012 aikana), Itä-Hakkilan koulu, Vetokannaksen huoltorakennus, Kuljettajien taukotila Tikkurilan asemakeskuksen yhteyteen (tullut uutena 2012 aikana) ja Aurinkokiven koulun 1. vaihe (koulu+päiväkoti ja neuvola), josta tarveselvityksen pohjalta käynnistettiin suunnittelukilpailu. Lisäksi tehtiin selvityksiä useisiin VAV:in hankkeisiin, kuten esim. Mesikukka, Tervakukka ja Päiväkumpu. Uudishankkeiden määrärahan säästyminen johtui mm. seuraavista seikoista: Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman johdosta mm. seuraavien hankkeiden suunnittelua ei aloitettu: Geriatrisen sairaalan laajennus, Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennus, Korson vanhustenkeskus ja Uomarinteen koulun laajennus Harjulan uuden nuorisokodin, Sinirikon päiväkodin ja Vetokannaksen huoltorakennuksen toteutukset siirtyivät kustannussyistä myöhemmäksi Kuljettajien taukotilan tarve/sopimus siirtynyt myöhempään, rakennusvaihe siirtyi. 167

172 91 2 Peruskorjaukset Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti omistuksessaan olevien rakennusten ja niiden pihojen peruskorjauksista toteuttaen lautakuntansa hyväksymää peruskorjausohjelmaa. Merkittävimpiä vuoden 2012 aikana valmistuneita peruskorjaustöitä olivat Martinlaakson yhtenäiskoulun peruskorjaus, Hakunilan uimahallin peruskorjaus, Kaupungintalon peruskorjaus, Nikkarin päiväkodin peruskorjaus, Hiekkaharjun vapaa-aikatilojen peruskorjaus ja Jokivarren koulun asuntojen peruskorjaus. Lisäksi 2012 valmistuneista rakennusten osittaisista peruskorjaus- tai muutostöistä mainittakoon seuraavat merkittävimmät kohteet: Peltolan koulun vesikaton peruskorjaus, Hakunilan koulun/ Hakunilanrinteen paviljonkikoulun muutos- ja korjaustyöt päiväkotikäyttöön, Paarmatien päiväkotipaviljongin muutostyöt Nikinmäen koulun käyttöön, Vaskivuoren lukion teknisentyön tilojen muutostyöt, Orvokkitien entisen koulun varustaminen Dickursby koulun väistötilaksi sekä Vartiokujan päiväkodin vesikaton peruskorjaus. Pihojen peruskorjauksista valmistuivat Ilolan koulun piha sekä Metsälinnun ja Näätäpuiston päiväkotien pihat lopussa suurempia rakennusvaiheessa olevia hankkeita olivat: Länsimäen terveysaseman muutos- ja peruskorjaus, Dickursby koulu- ja piharakennuksien peruskorjaus, Koivukylän koulun osittainen muutos päiväkotitiloiksi ja Kimokujan koulun muutos päiväkotitiloiksi sekä Korson koulun (entinen yläaste) vesikaton peruskorjaus. Suunnitteluvaiheessa oli mm. seuraavia kohteita: Kaunialan sairaalan C-D osien peruskorjaus, Varia Ojahaantien koulun kohdennetut korjaustyöt, Varia Tennistien koulun saliosan tekninen peruskorjaus, Länsimäen Ylläs koulun laajennustöihin liittyvät muutostyöt, Varistoniityn päiväkodin peruskorjaus, Seljapolun päiväkodin peruskorjaus, Martinlaakson radan Louhelan ja Myyrmäen asemien peruskorjaukset, Kuusijärven päärakennuksen ja entisen asuinrakennuksen peruskorjaustyöt sekä Leppäkorven koulun asuntojen peruskorjaus Peruskorjausten osalta tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua tehtiin mm. seuraavissa kohteissa: Katriinan sairaalan vanhan osan peruskorjaus, Hakunilanrinteen koulun liikuntasalin peruskorjaus, usean päiväkodin peruskorjaukset tai osittaiset peruskorjaukset, Martinus-salin peruskorjaus, Leinikkitien Pajatalon peruskorjaus, Vapaalan kentän huoltorakennus. Peruskorjausmäärärahoihin sisältyviä sisäilmakorjauksia tehtiin 3,1 milj. euron arvosta. Vuoden varrella aloitettiin/toteutettiin alkuperäiseen työohjelmaan sisältymättömiä, uusia kiireellisiä hankkeita, kuten vanhustenkeskuksien Metsonkoti, Simonkoti ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen automaattisten sammutuslaitteistojen selvitysvaihe sekä Koivukoti I:n osoitteellisen paloilmoitinjärjestelmän toteutus. Lisäksi aloitettiin usean koulun ja päiväkodin vesikattoperuskorjausten suunnittelu ja kesäkaudella toteutettiin monen koulun kiireellisiä tilamuutostöitä. Peruskorjausten alkuperäisen ( ) työohjelman kokonaismääräraha ylittyi pääosin seuraavien hankkeiden vuoksi, joita muiden hankealoitusten siirtyminen ei riittänyt kompensoimaan: Martinlaakson koulun ja Hakunilan uimahallin peruskorjausten viivästymisen johdosta kustannusten kohdistuminen vuodelle 2012, kaupungintalohankkeen lisä- ja muutostyötarpeista. Lisäksi sisäilmakorjauksien ja joidenkin hankkeiden toteutuskustannukset olivat huomattavasti arvioitua suuremmat kuten Hakunilanrinteen entisen koulupaviljongin muutostyöhanke päiväkodiksi ja Orvokkitien vanhan koulun varustaminen Dickursby koulun väistötilaksi. 168

173 91 3 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti muutoksista ja korjauksista hallinnassaan olevista vuokra- ja osaketiloissa toteuttaen lautakuntansa hyväksymää työohjelmaa. Merkittävimmät valmistuneet Sosiaali- ja terveystoimialan korjaus- ja muutostyöhankkeet olivat Martinlaakson terveysaseman entisen hammashoitotilan muuttaminen vastaanottokäyttöön, Myyrmäen sosiaali- ja terveysaseman entisten laboratoriotilojen muutos vastaanottokäyttöön, Tikkurilan terveysaseman fysioterapian allastilojen ja laitteiden korjaustyöt sekä Korson terveysaseman vastaanottotiloissa tehdyt muutostyöt. Sivistystoimen hallinnoimissa tiloissa merkittävimmät valmistuneet työt olivat Kartanonkosken koulun tilamuutostyöt ja Kallioimarteen päiväkodin pihan peruskorjaus. Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa olivat: Hakunilan sosiaaliaseman muutostyö neuvolatiloiksi, Korson ja Koivukylän sosiaali- ja terveysaseman tilankäytön tiivistämiseen liittyvät hankkeet, Korson neuvolatilojen muutos hammashoitotiloiksi sekä usean päiväkodin korjaus- ja muutostyöt. Vuokra- ja osaketilojen muutos- ja korjaustöissä alkuperäisen työohjelman määräraha ylittyi johtuen vuoden 2011 hankkeiden aikataulujen ja laskutuksen viivästymisestä sekä hankkeiden arvioitua suuremmista muutos- ja korjauskustannuksista. 92 Aineeton omaisuus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon kehittämiseen käytettiin vuonna 2012 yhteensä 7,9 milj. euroa. Aineettoman omaisuuden osalta alitus oli 0,9 milj. euroa. Merkittävimmät järjestelmien kehittämishankkeet vuonna 2012 olivat sähköpostijärjestelmän ja toimisto-ohjelmistojen uusiminen sekä puhelin ja tietoliikenneoperaattorin vaihtaminen. Koko kaupungin yhteisten järjestelmien ja tietoliikenneverkon osuus kokonaisinvestoinneista oli 4,85 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmien kehittämiseen käytettiin 0,85 milj. euroa. Näistä merkittävimpiä olivat e-reseptin käyttöönotto, Vatj:n kehittämien ja päätös osallistua Apotin kilpailuttamiseen. Sivistystoimen järjestelmien kehittämiseen käytettiin 0,5 milj. euroa. Näistä merkittävimmät olivat aikuisopiston kurssinhallintajärjestelmän uusiminen sekä langattomien verkkojen rakentaminen. Muiden toimialojen ja yhtiöiden osuus oli noin milj. euroa. 169

174 93 Julkinen käyttöomaisuus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Kunnallistekniset työt Liikennealueiden, urheilualueiden, virkistysalueiden, ympäristörakentamisen, yhteishankkeiden sekä Kehäradan määrärahaa vuoden 2012 talousarviossa oli yhteensä 103,6 milj. euroa. Investointiohjelmaa toteutettiin yhteensä noin 84,9 milj. eurolla eli toteutuma on noin 82 prosenttia budjetoidusta. Monien suurten liikenneinvestointihankkeiden käynnistäminen viivästyi mm. poikkeuksellisen runsaslumisen ja kylmän talven takia. Kivistön alueen (ent. Marja-Vantaa), Keimolanmäen ja Elmon alueen rakentamisen aloittamiset siirtyivät edelleen seuraaville vuosille. Myös valmiiden suunnitelmien puuttuminen ja henkilökuntaresurssien vähäisyys vaikeuttivat investointiohjelman toteuttamista. Kehä III:n parantamisen 1. vaihe saatiin päätökseen. Liikennealueiden ja yhteishankkeiden rakentamiseen määrärahoja oli talousarviossa varattu 39,9 milj. euroa ja niitä käytettiin noin 29,3 milj. euroa eli noin 73 prosenttia. Tämän lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) tehtiin erilaisia vesihuollon investointitöitä yhteensä noin 6,5 milj. eurolla. Urheilu- ja virkistysalueiden rakentamiseen oli varattu yhteensä noin 3,2 milj. euroa. Urheilualueita rakennettiin kuitenkin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti ennakoitua enemmän eli yhteensä noin 4,5 milj. eurolla. Ympäristörakentamiseen oli varattu talousarviossa noin 5,5 milj. euroa ja määrärahoja käytettiin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti noin 6,6 milj. euroa. Kehärataa rakennettiin noin 44,5 milj. eurolla. Kehäradan joidenkin urakoiden käynnistyminen viivästyi, joten 55,0 milj. euron määrärahasta toteutuma oli noin 81 prosenttia. Avustukset Valtionapupäätöksiin perustuvista ARA-hankkeista laskutettiin vuosien 2007 ja 2008 osuudet yhteensä noin euroa. Lisäksi saatiin avustusta Martinlaakson urheilualueen ja Hiekkaharjun urheilupuiston rakentamiseen yhteensä euroa sekä Blylodin puistoon noin euroa. Kehäradan rakentamiseen saatiin EU-tukea yhteensä euroa. 94 Irtain omaisuus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Netto

175 Keskushallinto Keskushallinnon irtaimen omaisuuden määrärahoista maksettiin budjetoidun mukaisesti peruskorjatun kaupungintalon käyttöönottoon liittyvä kalustaminen. Kaupungintalon kalustamiseen käytettiin määrärahoja vuonna 2012 yhteensä euroa. Lisäksi keskushallinnon irtaimen omaisuuden määrärahoista maksettiin tietohallinnon investointeja euron edestä. Määrärahat tietohallinnon investointeihin kaikkinensa oli varattu aineettoman omaisuuden määrärahoihin. Näin ollen talousarvion irtaimen omaisuuden määrärahan ylittyminen keskushallinnon osalta eurolla johtui tietohallinnon investointien ennakoimattomasta kohdentumisesta irtaimeen omaisuuteen. Aineettoman omaisuuden määrärahat alittuivat vuoden 2012 tilinpäätöksessä selvästi. Vuonna 2012 tietohallinnon investointikohteita, joiden menot kohdistuivat irtaimeen omaisuuteen, olivat mm. opetustoimen tieto- ja viestintätekniikkalaitteet sekä uuden kaupunkikorttijärjestelmän ja digisanelujärjestelmän (puheentunnistusjärjestelmä) laitteet. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimenot olivat 0,6 milj. euroa. Käyttö alitti määrärahan 0,4 milj. eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti uudisrakennushankkeiden käyttöomaisuushankintoihin, toimitilojen kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden hankintaan. Merkittävimmät kohteet vuonna 2012 olivat Koivukylän vanhustenkeskus sekä Myyrmäen terveysaseman uusi vastaanottotila, joihin käytetty määräraha oli yhteensä noin 0,2 milj. euroa. Sivistystoimi Irtaimesta omaisuudesta käytettiin perusopetuksessa suurin osa valmistuneeseen Martinlaakson kouluhankkeeseen ja lisäksi Koivukylän koulun tilajärjestelyihin. Varhaiskasvatuksessa irtain omaisuus käytettiin valmistuneisiin Siimapuiston, Nikkarin ja Hakunilanrinteen päiväkotihankkeisiin. Myös kirjastossa ja ammatillisessa koulutuksessa tehtiin kalustohankintoja. Irtaimen omaisuuden tuloihin kirjattiin OPH:n myöntämää valtionavustusta ( ) hankkeille, jotka koskevat tvt:n opetuskäytön laite- ja tietoverkkohankintoja. Irtaimeen omaisuuteen kirjattiin laitehankintoja vastaavalla summalla. Ilman näitä hankintoja irtaimen omaisuuden määrärahan toteutumaprosentti on 96. Maankäyttö Eniten irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin varikon ajoneuvo- ja kalustohankintoihin mm. katujen ylläpidolle kaksi kuorma-autoa, kaksi sirotteluautomaattia, kaksi lumiauraa ja taajamatraktori, Vantaan ammattiopistolle ja hankerakentamiselle kuorma-auto, viheralueyksikölle kahdeksan päältä ajettavaa ruohonleikkuria sekä liikuntapalveluille kaksi traktoria lisälaitteineen. Vuonna 2011 määrärahasta käytettiin noin 1,5 milj. euroa (budjetoitu 1,8 milj. euroa). Tilakeskus Tilakeskuksen irtaimistohankintoihin on varattu euroa. Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää Vantaan kaupungin keittiöiden kalustohankinnat, tarjoilulinjastoja, ruokailuvaunuja ja niiden koneita sekä laitteita. 171

176 Vapaa-aika ja asukaspalvelut Valtuusto myönsi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle irtaimen omaisuuden hankintaan vuodelle 2012 yhteensä euroa. Vuoden aikana määrärahaa käytettiin euroa. Menomääräraha alittui eurolla. Kulttuuripalveluille vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta osoitti määrärahaa euroa ja siitä käytettiin yhteensä euroa. Konserttitalo Martinuksen teknisen laitekannan uusimiseen ja vanhojen kalusteiden uusimiseen käytettiin euroa. Taidemuseon kaluste- ja laitehankintoihin käytettiin euroa ja kaupunginmuseon kiertonäyttelyn kalustehankintoihin euroa. Håkansbölen kartanon kalustoa ja esineistöä restauroitiin eurolla. Liikuntapalveluiden irtaimen omaisuuden hankintaan osoitettiin euroa. Liikuntapalvelut käytti irtaimen omaisuuden hankintaan euroa. Hakunilan uimahallin perusparannuksen myötä kuntosalitoiminta siirtyi liikuntapalveluiden toiminnaksi. Uimahalliin hankittiin lähinnä kuntosalin kalustoa eurolla. Myymäen kuntosaliin hankittiin kalustoa eurolla ja Koivukylän vanhustenkeskukseen kuntosaliin eurolla. Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapitoon on hankittu kalustoa yhteensä eurolla (mm. kelaleikkuri, vaakatasoleikkuri, kilpikaiverrin, tukkikärry, vesisäiliöitä ja vesipumppuyhdistelmä) Nuorisopalveluille osoitettiin irtaimen omaisuuden hankintaan euroa, josta käytettiin euroa. Peruskorjatun Hiekkaharjun, Martinlaakson ja Korson nuorisotilojen kalustamiseen käytettiin yhteensä euroa. Määrärahalla hankittiin lisäksi välineistö yhteen skeittipuistoon. 95 Kiinteä omaisuus Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Kiinteän omaisuuden osto Maa-alueiden kunnostus Myytävän ja vuokr. tonttimaan kunnostus Kgin pysyvään om. jäävien maa-al. kunnostus Netto Kiinteän omaisuuden oston määrärahaan käytettiin maanhankintatarpeisiin strategisesti tärkeillä alueilla. Hankinnat mahdollistavat kaupungin maankäytön ohjauksen tulevaisuudessakin. Kirjanpitoarvolla myytävien maa-alueiden tuloja oli budjetoitu 4,0 milj. euroa. Tulokertymä oli noin 2,8 milj. euroa (noin 69 %). Kiinteän omaisuuden ostoon oli varattu 13,2 milj. euroa (alkuperäinen määräraha 8,8 milj. euroa + 4,4 milj. euroa). Määrärahasta käytettiin noin 6,4 milj. euroa eli noin 48 prosenttia. Kiinteän omaisuuden ostomäärärahoista jäi käyttämättä yli 6 milj. euroa, koska Kivistön asemakaava-alueella ei toteutunut maakauppa, josta on esisopimus. 172

177 Pilaantuneiden maiden kunnostamistarve ja -kustannukset kasvoivat vuoden aikana esille tulleiden ennakoimattomien löydösten takia erityisesti Klemmintien urakassa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä määrärahaa korotettiin 1,1 milj. euroa, mutta tämäkään ei riittänyt, koska maaperästä löytyi runsaasti piilotettuja saasteita ja jätteitä. Maa-alueiden kunnostamiseen oli varattu 2,9 milj. euroa (alkuperäinen määräraha 1,8 milj. euroa + 1,1 milj. euroa). Lopulliset kunnostuskustannukset olivat 4,2 milj. euroa. 97 Osakkeet ja osuudet Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Osakkeet Kiinteistö Oy Tiedepuisto Elinkeinoelämän edistämishankkeet Osuudet FRAME-säätiö Cultura-säätiö Netto Kaupungin asunto-osakkeiden myynnistä oli vuoden 2012 talousarviossa ennakoitu syntyvän 8 milj. euron investointiosaan kirjattavat (tasearvoja vastaavat) tulot. Asunto-osakkeiden myynneistä investointiosan tuloiksi kirjautui lopulta 4,1 milj. euron tulot asunto-osakkeiden toisen erän myynnin siirryttyä vuodelle Osakkeiden ostoihin oli vuoden 2012 talousarviossa määrärahoja yhteensä 5,3 milj. euroa, josta toteutui 5,1 milj. euroa. Toteuma koostuu KOy Tiedepuiston osakepääoman korotuksesta (0,3 milj. euroa) ja elinkeinoelämän edistämishankkeista (4,8 milj. euroa). Elinkeinoelämän edistämishankkeiden määrärahasta käytettiin Tikkurilan pysäköintitalon osakkeisiin 4 milj. euroa, Vantaan Tilapalvelut Oy:n uusien osakkeiden merkintään euroa, Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeiden ostoon euroa sekä KOy Länsi-Vantaan Liikuntalaitokselle vuonna 2012 maksetut pääomavastikkeet 0,7 milj. euroa, jotka on siirretty käyttötaloudesta tytäryhtiöosakkeisiin. Lisäksi Vantaan kaupunki liittyi Cultura-säätiöön euron peruspääomaosuudella ja Frame-säätiöön euron peruspääomaosuudella. 173

178 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Kaupunki ja rahastot Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys /alitus Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset OPO:n muutos Rahastojen muutos (tuloksesta) Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Nettolainanotto

179 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta milj. euroa Määräraha Tuloarvio Sitovuus Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - Ylitys/Alitus muutosten jälkeen Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - Ylitys/Alitus muutosten jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Yleishallinto B 28,2 27,0 1,2-0,8 0,4 2,8 2,5 0,3 0,0 0, Keskushallinto B 21,7 22,4-0,7 0,0-0,7 2,7 3,4-0,7 0,0-0, Konserni- ja rahoituspalvelut B 23,8 22,5 1,3 0,0 1,3 1,1 1,1 0,0 0,0 0,0 12 Sosiaali- ja terveydenhuolto B 377,9 380,1-2,2 8,7 6,5 57,8 61,3-3,5 4,5 1, Erikoissairaanhoito B 190,7 193,2-2,5 0,2-2,3 0,0 0,2-0,2 0,2 0,0 13 Opetuslautakunta B 344,6 349,7-5,1 4,7-0,4 24,8 28,3-3,5 2,5-1, Ammatillinen koulutus N 32,7 32,7 0,0 0,4 0,4 2,1 2,1 0,0 0,0 0, Aikuisopisto N 3,9 5,3-1,4 0,0-1,4 1,9 3,4-1,5 0,0-1,5 14 Maankäyttö B 8,0 7,6 0,4 0,0 0,4 32,5 32,8-0,3 0,0-0, Kuntatekniikan keskus N 46,4 39,3 7,1 0,2 7,3 25,2 19,5 5,7 0,0 5, Joukkoliikenne B 40,0 39,1 0,9 0,0 0,9 0,7 0,8-0,1 0,0-0, Varikko N 4,8 5,1-0,3 0,0-0,3 5,5 5,9-0,4 0,0-0, Ympäristö B 3,6 3,3 0,3 0,0 0,3 0,4 0,4 0,0 0,0 0, Rakennusvalvonta N 2,5 2,8-0,3 0,0-0,3 2,7 3,1-0,4 0,0-0,4 15 Tilakeskus B 74,8 76,8-2,0 2,0 0,0 136,6 132,0 4,6 0,0 4,6 16 Vapaa-ajan ja asukaspalv.ltk B 32,6 33,6-1,0 1,4 0,4 3,9 4,6-0,7 0,7 0, Työllisyyspalvelut N 19,7 18,5 1,2 0,8 2,0 5,0 3,4 1,6-1,4 0, Musiikkiopisto N 3,7 3,6 0,1 0,0 0,1 0,9 0,9 0,0 0,0 0, Kuvataidekoulu N 0,8 0,9-0,1 0,0-0,1 0,3 0,3 0,0 0,0 0, Hgin seudun as.tulkkikeskus N 3,9 3,9 0,0 0,0 0,0 4,1 4,3-0,2 0,0-0,2 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 868,0 857,1 10,9 0,0 10,9 Valtionosuudet B 141,0 148,2-7,2 0,0-7,2 Korkotuotot liikelaitokselta B 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 Korkotulot B 13,1 14,6-1,5 0,0-1,5 Muut rahoitustulot B 17,3 18,3-1,0 0,0-1,0 Liikelaitoksen peruspääoman tuotto B 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Korkomenot B 22,4 15,5 6,9 0,0 6,9 Muut rahoitusmenot B 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 Satunnaiset tulot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA 91 1 Uudisrakennukset B 16,7 14,3 2,4-1,3 1,1 0,0 3,3-3,3 0,0-3, Perusparannukset B 25,2 26,6-1,4 1,5 0,1 0,0 2,5-2,5 0,0-2, Vuokra- ja os.tilojen muutostyötb 1,2 1,5-0,3 0,7 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 92 Aineeton omaisuus B 9,1 8,0 1,1 0,0 1,1 0,3 0,0 0,3 0,0 0,3 93 Julkinen käyttöomaisuus B 49,5 40,4 9,1 0,0 9,1 0,9 0,4 0,5 0,0 0, Kehärata B 55,0 44,5 10,5 0,0 10,5 0,0 0,4-0,4 0,0-0,4 94 Irtain omaisuus B 6,9 6,0 0,9-0,1 0,8 0,0 0,3-0,3 0,0-0,3 95 Kiinteä omaisuus B 10,6 10,5 0,1 5,5 5,6 4,0 2,8 1,2 0,0 1,2 97 Osakkeet ja osuudet B 5,3 5,1 0,2 0,0 0,2 8,0 4,1 3,9 0,0 3,9 RAHOITUSOSA Nettolainanotto N 95,0 95,4-0,4 0,0-0,4 LIIKELAITOKSET Työterveyshuolto N 4,7 5,5-0,8 0,1-0,7 4,8 5,6-0,8-0,1-0,9 Pelastuslaitos N 32,2 32,5-0,3 0,0-0,3 33,4 33,5-0,1 0,0-0,1 Suun terveydenhuolto N 19,9 21,5-1,6 0,0-1,6 20,5 21,5-1,0 0,0-1,0 175

180 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Vantaan kaupungin tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,80 Maksutuotot , ,54 Tuet ja avustukset , ,67 Muut toimintatuotot , , , ,04 Valmistus omaan käyttöön , ,60 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,93 Muut henkilösivukulut , , , ,60 Palvelujen ostot , ,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,19 Avustukset , ,61 Muut toimintakulut , , , ,64 Toimintakate , ,00 Verot ja valtionosuudet Verotulot , ,52 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,52 Korkotuotot , ,62 Muut rahoitustuotot , ,82 Korkokulut , ,04 Muut rahoituskulut , , , ,39 Vuosikate , ,91 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 Tilikauden tulos , ,91 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,63 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,81 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,66 176

181 3.2 Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,91 Tulorahoituksen korjauserät , ,79 Investointien rahavirta , ,12 Investointimenot , ,62 Rahoitusosuudet investointeihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,35 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,23 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,48 Antolainasaamisten vähennykset , ,82 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,71 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,81 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,68 Vaihto-omaisuuden muutos , ,97 Saamisten muutos , ,91 Korottomien velkojen muutos , ,85 Rahoituksen rahavirta , ,55 Rahavarojen muutos , ,32 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,00 Rahavarat , , , ,32 177

182 3.3 Vantaan kaupungin tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,88 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,15 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,08 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,70 Rakennukset , ,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,63 Koneet ja kalusto , ,21 Muut aineelliset hyödykkeet , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,27 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,38 Muut lainasaamiset , ,15 Muut saamiset ,00 0, , ,53 Toimeksiantojen varat , ,71 Valtion toimeksiannot , ,65 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 156, ,06 Vaihtuvat vastaavat , ,89 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,08 Muu vaihto-omaisuus , , , ,60 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,57 Muut saamiset 0, , , ,10 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Lainasaamiset , ,87 Muut saamiset , ,66 Siirtosaamiset , , , ,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,81 Rahat ja pankkisaamiset , ,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,48 178

183 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,05 Peruspääoma , ,18 Muut omat rahastot , ,12 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,66 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,82 Poistoero , ,63 Vapaaehtoiset varaukset , ,19 Pakolliset varaukset , ,00 Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 Toimeksiantojen pääomat , ,19 Valtion toimeksiannot , ,57 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,62 Vieras pääoma , ,42 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,48 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,87 Lainat julkisyhteisöiltä , , , ,91 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,22 Lainat julkisyhteisöiltä , ,64 Lainat muilta luotonantajilta , ,55 Saadut ennakot , ,47 Ostovelat , ,33 Muut velat , ,83 Siirtovelat , , , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,48 179

184 3.4 Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,44 Toimintakulut , ,27 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,63 Toimintakate , ,21 Verot ja valtionosuudet Verotulot , ,52 Valtionosuudet , ,85 Rahoitustuotot ja -kulut , ,37 Korkotuotot , ,90 Muut rahoitustuotot , ,22 Korkokulut , ,82 Muut rahoituskulut , , , ,28 Vuosikate , ,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,11 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0, ,15 Arvonalentumiset 875,07 0, , ,26 Tilikauden tulos , ,62 Tilinpäätössiirrot , ,62 Vähemmistöosuudet , ,62 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 180

185 3.5 Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,88 Tulorahoituksen korjauserät , ,83 Investointien rahavirta , ,04 Investointimenot , ,83 Rahoitusosuudet investointeihin , ,49 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,72 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,67 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,97 Antolainasaamisten vähennykset , ,91 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,88 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,95 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,37 Oman pääoman muutokset , ,51 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,94 Vaihto-omaisuuden muutos , ,45 Saamisten muutos , ,07 Korottomien velkojen muutos , ,34 Rahoituksen rahavirta , ,01 Rahavarojen muutos , ,67 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,00 Rahavarat , , , ,67 181

186 3.6 Vantaan kaupungin konsernitase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,47 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,36 Muut pitkävaikutteiset menot , ,47 Ennakkomaksut , , , ,83 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,44 Rakennukset , ,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,93 Koneet ja kalusto , ,66 Muut aineelliset hyödykkeet , ,39 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,22 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,38 Muut osakkeet ja osuudet , ,48 Muut lainasaamiset , ,31 Muut saamiset , , , ,42 Toimeksiantojen varat , ,02 Valtion toimeksiannot , ,92 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,92 Muut toimeksiantojen varat , ,17 Vaihtuvat vastaavat , ,85 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,52 Valmiit tuotteet 0, ,05 Muu vaihto-omaisuus , , , ,44 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,62 Siirtosaamiset , , , ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,51 Lainasaamiset , ,56 Muut saamiset , ,03 Siirtosaamiset , , , ,12 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,67 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,61 Muut arvopaperit , , , ,57 Rahat ja pankkisaamiset , ,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 182

187 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,83 Peruspääoma , ,17 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,64 Arvonkorotusrahasto , ,47 Muut omat rahastot , ,91 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 Vähemmistöosuudet , ,70 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,91 Poistoero , ,57 Vapaaehtoiset varaukset , ,33 Pakolliset varaukset , ,66 Eläkevaraukset , ,24 Muut pakolliset varaukset , ,42 Toimeksiantojen pääomat , ,01 Valtion toimeksiannot , ,98 Muut toimeksiantojen pääomat , ,84 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,20 Vieras pääoma , ,23 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,48 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,59 Lainat julkisyhteisöiltä , ,04 Lainat muilta luotonantajilta , ,23 Saadut ennakot 287,47 287,47 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,19 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,53 Lainat julkisyhteisöiltä , ,91 Lainat muilta luotonantajilta 173,62 144,21 Saadut ennakot , ,46 Ostovelat , ,89 Muut velat , ,44 Siirtovelat , , , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34 183

188 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Hankintamenoperiaatetta ei ole noudatettu kuitenkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle luovutettujen pysyvien vastaavien osalta, sillä jäsenkunnat luovuttivat sen nolla-arvolla perustettavan liikelaitoksen käyttöön. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyviin vastaaviin ei ole kirjattu hankintoja, joiden hankintameno on alle euroa, vaan ne on kirjattu vuosikuluiksi. Poistojen alkamisperusteet Irtaimen omaisuuden poistot aloitetaan hankintakuukautta seuraavan kuukauden alusta. Ensikertaisen kalustamisen suunnitelman mukainen poistolaskenta alkaa, kun koko kalustaminen on valmis. Rakennusten poistot alkavat valmistumispäivästä seuraavan kuukauden alusta. Kaupunkirakentamisen kiinteästä omaisuudesta kirjataan puolen vuoden suunnitelman mukainen poisto, joka lasketaan koko kuluneen tilikauden kustannuksista. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Hankintakeskuksen keskusvarasto on arvostettu keskihintaperiaatteen mukaisesti. Varikon varaosavarasto on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Vaihtuvien vastaavien saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vantaan kaupungin lainat otetaan pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina. Kaupunki on suojannut osan lainasalkustaan korkojohdannaisilla. Kaupungin käyttämät korkojohdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia, korkooptioita tai näiden yhdistelmiä. Kaupungin korkoriskipolitiikan mukaisesti kaupunki käyttää korkojohdannaisia ainoastaan taseessa olevien rahoitusriskien alentamiseen tai poistamiseen. Kaupungin kaikki johdannaissopimukset on tehty joko suojaamistarkoituksessa tai rahoituskulujen alentamiseksi siten, ettei korkoriskiä kuitenkaan lisätä. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Kaupungin solmimat johdannaissopimukset ovat voimassa , (2kpl), , , , , , (2kpl), , , , , , Johdannaissopimuksia oli tehty 54,7 prosenttiin lainakannasta. 184

189 Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa Vantaan kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukainen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vantaan kaupungin ateria- ja siivous- sekä kiinteistöpalvelutoiminnot siirtyivät liikkeen luovutuksella Vantaan Tilapalvelut Oy:lle alkaen, jolloin runsaat henkilöä siirtyi perustetun yhtiön palvelukseen. HSL:n ylijäämää on jaksotettu vuodelle 2012 ennakkotiedon perusteella ,65 euroa. Vuonna 2011 jaksotusta ei ole tehty. Lääkekeskuksen toiminnot siirrettiin HUS-Apteekille alkaen. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Edellisten tilikausien ylijäämään ovat kohdistuneet seuraavat oikaisut: Sosiaalisen luototuksen rahaston peruspääoman korotus ,00 euroa, Kehäradan poistojen peruutus ,05 euroa sekä vuokrakuluihin sisältyneiden vuosien pääomavastikkeiden oikaisu pysyviin vastaaviin ,20 euroa Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki muut tytäryhteisöt paitsi Kivikirveenkujan Autopaikat Oy, jota VAV Asunnot Oy -alakonserni ei ole tilinpäätökseensä sisällyttänyt. Sen yhdistelemättä jättämisellä on vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty myös kaikki säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. Tiedekeskussäätiön uusi sääntömuutos tuli voimaan elokuussa 2012, sääntömuutoksen myötä kaupungin määräysvalta poistui ja säätiö ei ole konsernissa enää tytäryhtiön asemassa. Tiedekeskussäätiö on yhdistelty konserniin ja sisäinen kaupankäynti on eliminoitu sääntömuutokseen asti. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kuntayhtymät, joissa Vantaan kaupunki on jäsenenä. Vantaan kaupungin omistusosuus Helsingin seudun liikenne kuntayhtymässä (HSL) muuttui ,90 %:sta 17,61 %:in. Lisäksi kaikki osakkuusyhteisöt on yhdistelty tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeita ostettiin tilikauden aikana 5 % omistuksen noustessa näin ollen 35 %:iin. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistusosuus laski vuoden 2012 alussa 19,8 %:tiin, joten yhtiö ei ole enää konsernissa osakkuusyhteisön asemassa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Vantaan kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Kaupungin, tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Lisäksi olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. 185

190 Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernituloslaskelmassa konsernin yli- ja alijäämästä sekä konsernitaseessa konsernin omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhtiöiden osalta poistot on oikaistu niiden yhtiöiden osalta, joista tarvittavat tiedot ovat olleet saatavilla. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Uusina tytäryhteisöinä konsernitilinpäätökseen on yhdistelty varsinaisen toimintansa aloittanut Vantaan Tilapalvelut Oy ja kaupungin ostama Tikkuparkki Oy. Kaupunki omistaa molempien yhtiöiden osakekannat 100 prosenttisesti. Kiinteistö Oy Pakkalan Kartanonkoski myytiin konsernin ulkopuolelle heinäkuussa Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) yhdisteltiin 2011 konsernitilinpäätökseen 0,12 %:a liian pienellä omistusosuudella. Yhdistely tehtiin 19,4 %:n omistusosuudella ja oikea vuoden 2011 omistusosuus oli 19,521 %. Omistusosuus muutettiin oikeaksi vuoden 2012 konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tältä osin vuoden 2011 vertailutietoja ei ole muutettu ja omistusosuuden muutoksen vaikutus on kirjattu kokonaisuudessaan tilikaudelle Kunnan laskentaperiaatteisiin ei kuulu esittää tilinpäätöksessä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia, joten konsernitilinpäätöstä laadittaessa laskennalliset erät peruutetaan ja kirjataan poistoeroa konsernitaseeseen. Vantaan konsernissa kirjattua VAV-konsernin kertynyttä poistoeroa oikaistiin vastaamaan VAV-konsernin yhtiöiden erillistilinpäätöksiin kirjattua kertynyttä poistoeroa. Kertynyttä poistoeroa vähennettiin ,69 euroa. Poistoeron yhdenmukaistamisen vaikutus kirjattiin kokonaisuudessaan tilikaudelle VAV Asunnot Oy myi tilikaudella 2011 VAV Asumisoikeus Oy:n, jonka myötä VAV konsernin omassa pääomassa kirjattiin rahastojen vähennystä ,01 euroa. Tähän rahastoon kohdistuva hankintamenon eliminointi olisi tullut oikaista vuoden 2011 konsernitilinpäästöstä laadittaessa. Vuoden 2012 konsernitilinpäätöstä laadittaessa on oikaistu näiltä osin vuoden 2011 vertailutietoja. Kyseiset oikaisut näkyvät vuoden 2011 tilinpäätösluvuissa seuraavasti: Konsernitilinpäätös 2011 alkuperäinen korjattu Tase vastattavaa Muut omat rahastot , ,91 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,03 186

191 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kaupunki Yleis- ja keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Tilakeskus Liikelaitokset ja rahastot Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Vantaan Työterveys Suun Terveydenhuolto Marja-Vantaa Asuntolainarahasto Vahinkorahasto Toimintatuotot yhteensä Verotulot Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot 0 1 Verotulot yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely Konserni Kaupunki Laskennalliset valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä

192 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Seudullisten yhteishankkeiden käyttöoikeudet Vesi- ja viemäritunnelit Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemäriputkistot Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitoskoneistot ja -laitteet Tasapoisto 10 vuotta Liikenneväylät Tasapoisto 15 vuotta Raideliikenne Tasapoisto 15 vuotta Muut aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3-5 vuotta Kehittämismenot Tasapoisto 3-5 vuotta Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 15 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 30 vuotta Viemäriverkko Tasapoisto 30 vuotta Ulkovalaistuslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto-, yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa 188

193 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, Poikkeama, % -48,52 Tuottoihin ja kuluihin sisältyvien pakollisten varausten muutokset Pakollisten varausten muutokset Konserni Kaupunki Eläkevastuu Vähennykset Eläkevastuu Ympäristövelvoitteista johtuva varaus Lisäykset Vähennykset Ympäristövelvoitteista johtuva varaus Muut pakolliset varaukset Lisäykset Vähennykset Muut pakolliset varaukset Olennaiset myyntivoitot ja -tappiot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kaupunki Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Osakkeiden myyntivoitot Irtaimen omaisuuden myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot Osakkeiden myyntitappiot Irtaimen omaisuuden myyntitappiot Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä

194 Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Yhteensä Poistoeron muutokset Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Poistoeron muutokset yhteensä Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno

195 Vantaan kaupungin toiminnanohjaushankkeeseen liittyen on aktivoitu aineettomien hyödykkeiden muihin pitkävaikutteisiin menoihin tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää omaa työtä perustuen henkilötasolla pidettävään työaikakirjanpitoon. Poistamatta olevat kehittämismenot vuoden 2012 lopussa olivat ,65 euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämismenojen poistoaika on viisi vuotta. Pysyvät vastaavat Osakkeet ja osuudet Osakkeet omistusyh t. Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kaupunki Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvonalennukset Maa- ja vesialueet yhteensä

196 Omistukset tytäryhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Kuntakonsernin osuus, 1 000e Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistus- omistus- % % Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Tytäryhtiöt As Oy Vantaan Maarukka Vantaa 100,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Pihka Vantaa 100,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Sepänpuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % Asunto Oy Vantaan Pakkalanrinne 9 Vantaa 100,0 % 100,0 % Continental Estate Ltd Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Itäkehä Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Katriinanrinne Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Kehäportti Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Kehäsuora Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Länsi-Vantaa Liikuntalaitokset Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 10 Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 92 Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Piispankylän Mestarintie Helsinki 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Plane Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Tiedepuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Tikkurilan Urheilutalo Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Erikas Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Finn-Ekonomia Vantaa 100,0 % 100,0 % Marja-Vantaan Palvelu Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Myyrmäen Urheilupuisto Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % Tikkuparkki Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Kiinteistö ja Vesi Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Markkinointi Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Moottorirata Oy Vantaa 95,4 % 100,0 % Vantaan Tilapalvelut Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % VAV Asunnot Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % VAV Palvelukodit Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Käenkukka Vantaa 0,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Normannilaakso Vantaa 0,0 % 63,4 % Kivikirveenkujan Autopaikat Oy (konsolidoimaton) Vantaa 0,0 % 67,4 % VTK Kiinteistöt Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Peltolantie 5 Vantaa 0,0 % 100,0 % Kiint Oy Myyrinselkä Vantaa 0,0 % 51,4 % Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Vantaa 95,5 % 95,5 % Rajakylän Tenniskeskus Oy Vantaa 93,4 % 93,4 % Kiint Oy Tikkurilan Keskustapysäköinti Vantaa 65,5 % 91,0 % Ruukkukujan Autopaikat Vantaa 87,2 % 88,3 % Kiint Oy Vantaan Maakotkantie 10 Vantaa 37,1 % 86,3 % Korson Pienteollisuustalo Vantaa 83,1 % 83,1 % Kiint Oy Vantaan Ahven Vantaa 80,0 % 80,0 % Kiint Oy Korson Toimistokeskus Vantaa 77,1 % 77,1 % Kiint Oy Tikkurilan Terveysasema Vantaa 62,2 % 73,8 % Kiint Oy Lehdokkitien Virastotalo Vantaa 72,5 % 72,5 % Kiint Oy Vantaan Kauppalantalo Vantaa 70,8 % 70,8 % Vantaan Energia Oy (alakonserni) Vantaa 60,0 % 60,0 % Vantaan Energia Sähköverkot Vantaa 0,0 % 60,0 % Vantaan Aviaenergia Oy Vantaa 0,0 % 60,0 % Pallastunturintien Liikekiinteistö Oy Vantaa 52,4 % 52,4 %

197 Omistukset kuntayhtymissä ja yhteisyhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Kuntakonsernin osuus, 1 000e Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistus- omistus- % % Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Säätiöt Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Säätiö Vantaa 66,7 % 66,7 % Kuntayhtymät EVTEK-kuntayhtymä Espoo 43,0 % 43,0 % Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Helsinki 19,5 % 19,5 % Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsinki 17,6 % 17,6 % Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 17,5 % 17,5 % Uudenmaan liitto Helsinki 15,4 % 15,4 % ETEVA Mäntsälä 12,2 % 12,2 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayht. Helsinki 11,9 % 11,9 % Västra-Nylands folkhögskola - kansanopiston kuntayht.raasepori 3,1 % 3,1 % Kårkulla kommunalförbund för omsorger kuntayhtymä Kirjala 2,5 % 2,5 % Osakkuusyhteisöt As Oy Vantaan Näätäkuja 3 Vantaa 41,5 % 41,5 % Hakunilan Keskus Oy Vantaa 40,4 % 40,4 % Kiint Oy Tikkurilan Raha-asema Vantaa 40,0 % 40,0 % Kiint Oy Vantaan Säästötalo Vantaa 39,6 % 39,6 % Kiint Oy Korsontie 2 Vantaa 34,0 % 34,0 % Laurea Ammattikorkeakoulu Oy Vantaa 32,1 % 33,0 % As Oy Tikkurilan Koivutie 10 Vantaa 30,5 % 30,5 % Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen 35,0 % 35,0 % Kiint Oy Hakucenter Vantaa 11,0 % 29,2 % Hakopolun Liikekiinteistö Oy Vantaa 27,2 % 27,2 % Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaa 26,0 % 26,0 % As Oy Korsonpiha Vantaa 24,1 % 24,1 % Anturikeskus Oy Vantaa 24,0 % 24,0 % Mikkolan Liikekiinteistö Oy Vantaa 22,3 % 22,3 % As Oy Hirvitie 39 Vantaa 21,7 % 21,7 %

198 Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset konserniyhteisöiltä Saamisten erittely Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset yhteensä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Verosaamiset Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut antolainojen korot Valtionapu- ja EU-tukisaamiset Kelan korvaukset työterveyshuollosta Muut tulojäämät Siirtosaamiset yhteensä Rahoitusarvopapereiden erittely Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus

199 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Peruspääoma Vähennykset Peruspääoma Muut omat rahastot Asuntolainarahasto Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Marja-Vantaa -rahasto Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Sosiaalisen luototuksen rahasto Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Vahinkorahasto Peruspääoma Vähennykset Peruspääoma Muut omat rahastot Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäykset Vähennykset Oikaisu edelliseen tilikauteen Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/ alijäämä Oma pääoma yhteensä

200 Poistoero Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero Poistoero yhteensä Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä

201 Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina I/2009 = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 3 kk euribor/ marg. + 0,37 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin = bullet Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor marg. - 0,005 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,025 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. + 0, Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,02 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ ei marg. - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä

202 Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina I/2009 = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 3 kk euribor/ marg. + 0,37 = 0,575 ( ) - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista=bullet Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. - 0,005 = 0,268 % ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 euribor/ marg. + 0,025 % =1,275% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. +0,0075 = 0,35450% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ +0,02 = 1,395% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor, ei marg. = 0,929% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä Joukkovelkakirjalainat yhteensä

203 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Konserni Kaupunki Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Ympäristövastuut Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset velat konserniyhteisöille Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Lainat Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Yhteensä Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksujen ja muiden velkojen erittely Konserni Kaupunki Liittymismaksut ja muut velat (pitkäaikaiset) Liittymismaksut Muut velat Liittymismaksut ja muut velat yhteensä

204 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Verovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Omaisuusvakuudelliset velat Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi pantattu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo Pantatut osakkeet yhteensä

205 Muiden omien sitoumusten ja konserniyhteisön puolesta annetut vakuudet Vakuudet Konserni Kaupunki Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Muut omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudet yhteensä Leasingvastuut Leasingvastuut Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Leasingvastuut yhteensä Annetut vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Takaukset samaan konserniin kuuluvien puolesta Takauslimiitistä käytetty Takauslimiitistä käyttämättä Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu Takaukset muiden puolesta Takaukset muiden puolesta Takauslimiitistä käytetty Takauslimiitistä käyttämättä Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu Muut vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta

206 Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kaupunki Sopimusvastuut Vuokrasopimukset Urakkasopimukset Muut sopimukset Sopimusvastuut yhteensä Arvonlisäveron palautusvastuu Muut taloudelliset vastuut yhteensä Johdannaiset Johdannaiset Konserni Kaupunki Avoinna olevien johdannaissopimusten nimellisarvot Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Muut johdannaiset Nimellisarvot yhteensä Avoinna olevien johdannaissopimusten markkina-arvot Korkojohdannaiset Valuuttajohdannaiset Muut johdannaiset Markkina-arvot yhteensä

207 4.5 Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Ympäristötilinpito Vantaalla Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Tilinpito toteutettiin Vantaalla nyt kuudetta kertaa. Vantaan ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit toiminnoittain Vantaan kaupunkiorganisaatio sai ympäristötuloja vuonna 2012 runsaat 0,2 miljoonaa euroa. Eniten tuottoja kertyi edellisen vuoden tapaan jätehuollon palveluista ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Ympäristökulut vuonna 2012 olivat 21,3 miljoonaa euroa, joista valtaosa muodostui muista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Vuonna 2011 kulut olivat suuremmat kuin päättyneellä tilikaudella. Ympäristöinvestointeihin käytettiin 5,5 miljoonaa euroa, joista valtaosa maaperän ja pohjaveden suojeluun, luonnonsuojeluun ja maisemanhoitoon sekä melun- ja tärinän torjuntaan. Vuoden 2012 ympäristötilinpidossa ilmastonsuojelu erotettiin ulkoilman ja ilmastonsuojelusta omaksi ryhmäkseen. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilmansuojelu Ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemanhoito Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Ympäristötoiminta yhteensä Verot, Investointien poistot Kaikki yhteensä Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tuotot Ympäristötuotot / toimintatuotot Ympäristötuotot / asukas Kulut Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot Ympäristökulut + poistot / asukas ,1 % 1,0 1,5 % 103, ,1 % 1,1 1,7 % 113,5 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit / asukas 3,3 % 26,8 3,7 % 32,0 Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi jätehuoltomaksut sekä ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai 203

208 teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu ympäristötulo. Vuonna 2012 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi 1,0 euroa asukasta kohden. Vuonna 2012 eniten tuottoja kertyi jätehuollosta ja alueiden puhtaanapidosta, joista valtaosa oli kuntatekniikan keskuksen romuautojen muun metalliromun myyntituloa. Ympäristökulut Kuntaorganisaatiossa ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno tai ympäristömenon osa. Vuonna 2012 ympäristökuluja kaupungille kertyi 21,3 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 103,6 euroa. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaamisesta. Vuonna 2012 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 5,5 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit muodostivat 3,3 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohti investointeihin kului 26,8 euroa. Ympäristötuottojen, -kulujen ja -investointien jakautuminen Vantaalla reilu puolet euron ympäristötuotoista tuli vuonna 2012 jätehuollon myynti- ja puhtaanapitotuloista, yhteensä euroa. Loput tuloista muodostuivat viranomaistehtävien ja muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden tuotoista. Vuonna 2012 kertyneistä 21,3 miljoonan euron ympäristökuluista suurimman osan muodosti osuus päivähoidon- ja oppilaitosten opettajien henkilöstökuluista, joista osa lasketaan Vantaalla mukaan ympäristötilinpitoon. Luontokoulun kustannukset olivat euroa. Kuvio. Ympäristötuottojen jakauma 2012 Kuvio. Ympäristökulujen jakauma

209 Vuonna 2012 Vantaan ympäristöinvestoinnit olivat 5,5 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ja luonnon- ja maisemansuojeluun. Kuvio. Ympäristöinvestointien jakauma 2012 Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihealueittain Ulkoilmansuojelu Kuten aikaisempinakin vuosina, vuonna 2012 suurin osa ulkoilman ja ilmastonsuojelun kuluista muodostui hiekoitushiekan poistosta aiheutuneista palveluiden ostoista, henkilöstökustannuksista sekä aineista ja tarvikkeista. Näistä muodostui kuluja kuntatekniikan keskukselle lähes miljoona euroa. Tilakeskukselta vastaavia kuluja muodostui euroa. Kuntatekniikan keskus investoi hiekoitushiekan poistossa käytettäviin harja- ja pesulaitteiden hankintaan runsaat euroa. Tuloja ei vuonna 2012 kertynyt. Ilmastonsuojelu Ilmastonsuojelun kulut koostuivat vuonna 2012 Vantaan rahoitusosuuksista erilaisiin kehityshankkeisiin sekä henkilöstökuluista. Loput kuluista muodostuivat osallistumisesta erilaisiin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviin hankkeisiin. Vantaan rakennusvalvonnalta kului vuonna 2012 henkilötyötunteja maalämpökaivojen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen työstämiseen sekä energianeuvontaan ja energiakoulutukseen. Kuluja muodostui yhteensä euroa. Tilakeskuksen henkilöstökulut energiatehokkuussopimuksen toimeenpanemiseksi olivat vuonna 2012 yhteensä euroa. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Kuntatekniikan keskukselle muodostui vuonna 2012 kuluja vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä euroa, josta suurin osa meni tilattuihin konsulttitöihin. Vuonna 2012 tilakeskukselle tuli kuluja euroa lietteenkäsittelymaksuista ja rasvakaivojen puhdistuksesta. Tuloja vuonna 2012 ei ollut vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä. Kuntatekniikan keskuksen vesiensuojelua ja jätevesien käsittelyä koskevat investoinnit muodostuivat Koisotien lumenkaatopaikan vesienkäsittely kohentamiseen. 205

210 Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuollon kuluja oli vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, josta suurin osuus kuntatekniikan keskukselle. Kuluja muodostui ympäristön siivoukseen käytettyjen koneiden kustannuksista, näiden töiden henkilöstökustannuksista sekä jätteiden hyötykäyttöön liittyvistä konsulttitöistä. Tilakeskuksen jätteenkäsittelymaksut muodostuivat lähinnä kompostointikuluista sekä ongelmajätteiden käsittelykuluista. Jätekustannuksia tulee kuitenkin vuosittain kaikilta toimialoilta. Kuntatekniikan keskus sai vuonna 2012 tuloja euroa romuajoneuvojen ja muun metalliromun myynnistä. Vuonna 2012 tilakeskus investoi euroa jätehuollon kehittämiseen, etenkin jätevesiviemäreiden ja jätekatosten rakentamiseen. Maaperän ja pohjaveden suojelu Suurin kuluerä maaperän ja pohjaveden suojelusta muodostui vuonna 2012 pelastuslaitoksen tekemistä likaantuneen maa-aineksen käsittelystä, öljynimeytykseen hankittavan materiaalien hankinnasta sekä öljynvahinkojen korjaamisesta muodostuneet kustannukset, yhteensä euroa. Pelastuslaitos sai tuloja Öljynsuojarahastolta ja imeytysaineiden myynnistä yhteensä euroa vuonna Kuntatekniikan keskus investoi 4,2 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Tilakeskus investoi vuonna 2012 Hiekkaharjun vanhan öljysäiliön poistamiseen yhteensä euroa. Melun ja tärinän torjunta Melun ja tärinän torjunnasta aiheutuneet kulut ja investoinnit muodostuivat vuonna 2012 kuntatekniikan keskukselle meluesteiden rakentamisesta ja niiden suunnittelutyön kustannuksista. Meluesteiden rakentamiseen kului euroa. Tuloja ei vuonna 2012 ollut. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Maastopalot työllistivät pelastuslaitosta vuonna 2012 ja henkilöstökuluja sammutustöihin kului euroa. Tuloja ei ollut luonnonsuojelusta ja maisemansuojelusta vuonna Luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun liittyviä investointeja vuonna 2012 yli euroa. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät Tähän ryhmään kuuluvia tuloja kertyi lähinnä ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin liittyvistä lupamaksuista. Kulut olivat pääasiassa kaupungin ympäristöhallinnon henkilöstökuluja. Investointeja ei ollut. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin luetaan muun muassa ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja - neuvonnan sekä ympäristöjohtamisen ympäristökulut. Kaikilla toimialoilla ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristöohjelmien tekeminen ja ekotukitoiminta aiheuttivat henkilöstökuluja aikaisempaa enemmän. Sivistystoimen kirjastopalvelut saivat tuloja myymistään kirjoista vuonna 2012 yhteensä euroa. Vantaalla ympäristötilinpitoon on laskettu myös tietty osuus päivähoito- ja opetustoimen palkka- ja henkilöstömenoista. Vuonna 2012 laskettiin ympäristökasvatukseen kuluneen 13,8 miljoonaa euroa. Ympäristöverot Pelastuslaitos maksoi ympäristöveroja öljyjätemaksuna, jäteverona, polttoaineverona ja sähköverona vuonna 2012 yhteensä euroa. Kuntatekniikan keskuksen polttoaineveroista, jäteveroista ja sähköveroista muodostui maksuja yhteensä euroa ja tilakeskukselle euroa. 206

211 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tilakeskus Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Tilakeskuksen toimialalta siirtyi liikkeen luovutuksessa reilut 1000 henkilöä toimintansa aloittaneeseen Vantaan Tilapalvelut Oy:ön. Loppuosa Tilakeskuksen toimialan henkilöstöstä siirtyi Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle, jolloin Tilakeskuksen toimiala lakkautettiin. Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä

212 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Pelastuslaitos vastaa Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen turvallisuudesta pelastustoimen keinoin sekä huolehtii ensihoitopalvelusta voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Pelastustoimen alue muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Vantaan kaupungeista ja Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnista. Pelastuslaitosta johtaa johtokunta, jossa on 15 jäsentä. Pelastuslaitos on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Vantaan kaupungin organisaatiossa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2011 voimaan tulleet terveydenhuoltolaki ja pelastuslaki vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan. Uuden terveydenhuoltolain ja asetusten mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2011 yhteistoimintasopimus, joka tuli voimaan jo vuoden 2012 alusta alkaen. HYKS-Peijas alueen kanssa allekirjoitettiin ensihoidon aiesopimus syksyllä 2011, jonka perusteella Keski- Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa ensihoidossa nykyisessä laajuudessa vuonna 2013 Vantaalla ja Keravalla: kuusi ympärivuorokautista ambulanssia ja lääkintäesimies ovat pelastuslaitoksen omaa toimintaa, mutta osan kiireettömistä tehtävistä suorittaa alihankintana yksityinen palveluntuottaja. Lopullinen sopimus HYKS-Peijas alueen kanssa neuvoteltiin alkuvuoden aikana ja allekirjoitettiin Uusi pelastuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2011, mahdollistaa palotarkastusten kohdentamisen aikaisempaa tarkemmin vaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän liittyvää valvontasuunnitelmaa valmisteltiin pelastuslaitoksessa vuoden 2011 aikana ja se otettiin käyttöön alkuvuodesta Uusina asioina on myös muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus. Erheellisistä paloilmoituksista laskutettiin euroa vuonna Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje, jolla ohjeistetaan pelastustoiminnan suunnittelua, uusittiin vuoden 2012 keväällä. Uuden toimintavalmiusohjeen ja uusitun Keski-Uudenmaan riskienarvioinnin perusteella valmisteltiin uusi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös sekä riskianalyysi, jotka johtokunta hyväksyi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä on laskenut verrattuna vuoteen 2011, pelastustoimen tehtäviä oli Ensihoidon tehtävämäärät laskivat myös hiukan, vuonna 2012 oli ensihoitotehtävää. Koko pelastuslaitoksessa tehtiin vuonna henkilötyövuotta. Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalveluiden toimistot ovat palotarkastus- ja suunnittelijoiden ohjaustoimisto, turvallisuuskoulutustoimisto ja valmiustoimisto. Valvontatoiminnassa uusi aikakausi Palotarkastustoimistossa toteutettiin toimintavuonna 2012 uuden pelastuslain edellyttämää valvontasuunnitelmaa. Valvontasuunnitelman tarkastuksien yhteydessä arvioidaan uudelleen tarkastettavien kohteiden tarkastustiheys mm. TUTOR:in avulla (turvallisuustoimintojen riskienarviointi ohjelma). Valvontasuunnitelman tarkastusten yhteydessä huomattiin rakennustietokannassa joitain virheitä, mm. rakentamattomia kiinteistöjä ja purettuja rakennuksia sekä alistamattomia kiinteistöjä. Rakennustietokannan virheiden korjaus on edelleen tulevien toimintavuosien haaste, koska sillä on vaikutusta vuoden tavoitteen ja suoritettujen tarkastusten määriin. 208

213 Toimintavuonna suurin kehitystyö tehtiin TUTOR:in sähköisen version kilpailutuksessa ja edelleen kehittämisessä. Vuodenvaihteessa julkaistiin arviointityökalun ensimmäinen versio ja sitä kehitellään edelleen monitasoiseksi työkaluksi, jolla voidaan arvioida turvallisuustasoa toimiala- ja konsernitasosta aina omavalvontaan (esim. asuinkiinteistöt) asti. Toimintavuonna palotarkastustoimistossa ja suunnittelijoiden ohjaustoimistossa toimi 16 tarkastajaa ja 5 paloinsinööriä. Suunnittelijoiden ohjaustoimistossa työllisti suuret hankkeet mm. KEKO- kortteli ja asuntomessut 2013 suunnittelu Hyvinkäällä, asemakeskuksen ja Kehäradan suunnittelun ohjaus Vantaalla sekä kemikaalilain muutosten tuomat valvontaprosessit. Valvonta toteutui toimintakaudella yli 100 %:sti annettuun valvontakohteiden määrään nähden. Muita raportoituja valvontatehtäviä tehtiin toimintakaudella kpl. Nämä valvontatehtävät olivat muut tarkastukset (käyttöönotto, erityiset, pyydetyt), asiakirjavalvonta, kemikaalilainsäädännön nojalla suoritetut valvontatehtävät, asiantuntijapalvelut (raportoidut / ohjatut /rakennusvalvonta), yleisötapahtumien tarkastukset sekä nuohousilmoituksiin liittyvät tehtävät. Turvallisuusviestintä päivitti palvelujaan Turvallisuusviestintää (koulutus, neuvonta ja valistus) suoritettiin tehokkaasti vuoden 2012 aikana. Koulutustilaisuuksien määrässä päästiin uudelle sataluvulle nostaen annettujen tilaisuuksien määrä vuoden takaisesta 788 tilaisuudesta 881 tilaisuuteen (+ 11,8 %). Eri tilaisuuksissa kohdattiin henkilöä, mikä oli 18,3 % alueen koko väestöstä. Määrä oli vähemmän (-4,2 %) kuin edellisenä vuonna. Tulosta verotti työaikajärjestelyjen päivittämisestä aiheutunut siirtymäkausi, jonka vuoksi kaksi merkittävää yleisötapahtumaa jouduttiin jättämään pois ohjelmasta. Tilannetta paikkasi aiempaa aktiivisempi panostaminen mediaviestintään. Esimerkiksi facebookin kautta tavoitettiin vuonna 2012 noin henkilöä. Turvallisuuskouluttajat ovat tehneet Tulipysäkki -toimintaa kouluissa usean vuoden ajan. Toiminnalla puututaan lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn. Turvallisuuskouluttajat työskentelevät Tulipysäkillä yhdessä lapsen, vanhempien, opettajien, kunnan sivistys- ja sosiaalitoimen sekä poliisin kanssa. Kolmen vuoden aikana turvallisuuskouluttajat ovat kohdanneet Tulipysäkillä yli 250 lasta, ja heistä vain muutama on uusinut tekonsa. Usein tulella leikkimisen taustalla piilee jokin ikävä asia tai kokemus. Tulipysäkin avulla uskotaan voivan puuttua varhaisessa vaiheessa myös teon taustalla piileviin seikkoihin. Toiminta on laajentunut Vantaalta Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle. Kaikille kunnille on esitelty valmius toiminnan aloittamiseen kunnassa, mikäli tarvetta ilmenee. Kouluissa järjestettävä Tulikukko-turvallisuushanketta uudistettiin voimakkaasti vuoden 2012 aikana yhteistyössä varautumistoimiston kanssa. Hankkeen koulutusmateriaalit uudistettiin ja vietiin sähköiselle alustalle pelastuslaitoksen Moodleen. Annetun koulutuksen jälkeen koulut ja päiväkodit voivat hyödyntää sisältöä vapaasti toimintansa tukena ajasta ja paikasta riippumatta. Pelastuslaitos hankki kuntiensa kouluille ja päiväkodeille lisenssit räätälöityihin pelastusalan turvallisuusmateriaaleihin. Uudistunut tulikukko viedään kuntiin palvelutasokauden aikana. Vuoden lopulla hanketta alettiin jalkauttaa kuntien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtoryhmiin. Vuoden aikana toteutettiin kuntien toimialajohtajille ja turvallisuusvastaaville asiakaskysely. Tulokset olivat samansuuntaisia vuonna 2010 tehdyn kyselyn kanssa. Tulosten perusteella pyritään sopimaan kuntien kanssa tarkemmin palvelutarpeesta, sekä siitä miten pelastuslaitos voi tukea omalla koulutuspalvelutarjonnallaan kuntien turvallisuuskoulutustoimintaa. Vuoden aikana valmisteltiin sähköinen turvallisuuskoulutuksen palautejärjestelmä, joka otetaan käyttöön 2013 alussa. Koulujen poistumis- ja sisälle suojautumisharjoittelua varten suunniteltiin sähköinen seurantajärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Pelastuslaitoksen ja kuntien varautumisen tukeminen Varautumistoimiston henkilöstö jatkoi aktiivista työskentelyä alueensa kuntien kanssa. Henkilöstön asiantuntemusta tarjottiin avuksi kuntien varautumisen kehittämisessä mm. koordinoimalla valmiussuunnittelun työseminaareja, tukemalla kuntien häiriötilanteiden harjoittelua sekä järjestämällä varautumiseen liittyvää koulutusta. Kuntayhteistyön painopisteessä oli vuonna 2012 keskushallinnon varautuminen, johon liittyen osakaskunnille järjestettiin valmiussuunnittelun työseminaareja. Työskentelyssä hyödynnettiin myös pelastuslaitoksen hallinnoimaa verkkotyöskentelyalustaa, Moodlea. 209

214 Kuntayhteistyön lisäksi varautumistoimisto koordinoi pelastuslaitoksen sisäistä valmiussuunnittelutyötä. Tämän tiimoilta arvioitiin kaikissa tulosyksiköissä ja toimistoissa mm. toiminnan jatkuvuutta uhkaavia riskejä sekä niiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Työ konkretisoitui valmiussuunnitelmaksi, jonka pelastusjohtaja hyväksyi lokakuussa Suunnitelma tullaan edelleen tarkastamaan vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitoksen turvallisuus on keskeisessä roolissa pyrittäessä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Vuonna 2012 käynnistettiin turvallisuuden kehittämisen hanke, joka aloitettiin nykytilan kartoituksella. Hankkeen tavoitteena on luoda pelastuslaitokseen turvallisuuden ja riskienhallinnan järjestelmä, jossa mm. riskienhallinta on nykyistä systemaattisempaa, turvallisuuteen liittyvät vastuut ja velvoitteet ovat henkilöstön tiedossa ja henkilöstö on ohjeistettu sekä koulutettu pelastuslaitoksen turvallisuuden periaatteisiin. Operatiivinen tulosyksikkö Ensihoitotoiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt suorittivat vuoden aikana yhteensä ensihoitotehtävää (vuonna 2011: kpl). Tehtävämäärät laskivat HYKS-alueella (Kerava, Vantaa) 6 % edellisestä vuodesta ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 35 %. Kiireellisten tehtävien (A,B,C -tehtävät yhteensä) määrä on laskenut koko alueella 8 % ja kiireettömien (D -tehtävien) määrä on laskenut 6 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukainen toiminta käynnistyi Hyvinkään sairaanhoitoalueella Pelastuslaitoksen tehtävämäärien laskuun vaikuttivat ambulanssien lukumäärän lisääntyminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella, kun Hyvinkään ja Järvenpään hoitoyksiköt (EKU7270 ja EKU7280) siirtyivät sairaanhoitoalueen operoimiksi yksiköiksi, samalla Järvenpäässä toiminut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen osa-aikainen yksikkö muutettiin takaisin koko-aikaiseksi. Muutoksen yhteydessä pelastuslaitos toteuttaa jälleen ensihoitopalveluita myös Tuusulan kunnan alueella, Hyrylässä ja Jokelassa sijaitsevilta asemilla käsin. Tuusulan Jokelan yksikkö on osa-aikaisesti valmiudessa kello joka päivä. Myös Helsinki ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin yhteistoimintasopimus, joka astuu voimaan Yhteistoimintasopimuksen perusteella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ylläpitää HYKS- Peijaksen alueella 6 ambulanssin ja lääkintäesimiehen yksikön valmiuden kuten aikaisemminkin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitoa tukevat ensivastepalvelut toiminta-alueellaan. Pelastusyksiköillä suoritetut ensivastetehtävät olivat lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2012 suoritettiin ensivastetehtävää (2011; 1630). Pelastustoiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2012 pelastustehtävien määrä, tehtävää, on laskenut edellisvuodesta, tehtävää, lähes 20 %. Muistettava on kuitenkin, että vuoden 2011 tehtävämäärä oli poikkeuksellisen suuri joulukuun 2011 Tapanin- ja Hannun- päivän myrskyistä johtuen. Keski-Uudenmaan alueella tulipaloissa menehtyi vuonna 2012 kolme (3) ihmistä, kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia onnettomuuksia sattui kaksi. Merkittävimmät onnettomuudet olivat toukokuussa tapahtuneet teollisuushallin palo Tuusulassa, jossa oli mukana vaarallisia aineita, sekä Hyvinkään ampumistapaus. Vaikka tulipalojen kokonaismäärä väheni lähes kahdella sadalla tulipalolla, syttyi rakennuspaloja saman verran, 103 kpl, kuin edellisenä vuonna. Valtaosa tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta (54 %), ja toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja oli koneen tai laitteen vika (27 %). Tulitikusta tai muusta tulentekovälineestä syttyneiden palojen määrät laskivat merkittävästi edellisvuodesta. Liikenneonnettomuudet lisääntyivät hiukan edellisestä vuodesta 1069 (1014 kpl vuonna 2011). Vuoden 2012 aikana onnettomuuksissa kuoli 43 (48 ihmistä vuonna 2011) ja loukkaantui 956 (697 ihmistä vuonna 2011) henkilöä. 210

215 Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöajat nopeutuivat vuonna 2012, alle 120s lähdettiin 80% (71%) hälytyksistä. Ykkösriskialue saavutettiin keskimäärin 6 minuutissa 26 sekunnissa, eli 4 sekuntia nopeammin kuin edellisenä vuonna. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta on kokoontunut vuoden aikana 5 kertaa. Palokuntien käyttöä hälytystehtävissä on tehostettu vastesuunnittelua parantamalla ja ohjaamalla sopimuspalokuntien erikoistumista. Sopimuspalokuntia hälytettiin kaikkiaan 911 kertaa. Pelastuslaitos järjesti kuluvan vuoden aikana sopimuspalokuntien naisosastoille 2 keskustelu- ja seminaaritilaisuutta, sekä nuoriso-osastoille yhden tilaisuuden. Myös sopimuspalokuntien hallinnossa toimiville järjestettiin koulutustilaisuus. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen yhteistoimintasopimus tuli voimaan Vuoden alussa yksi palokuntasopimus päättyi, yhden kanssa tehtiin uusi palokuntasopimus ja yhden sopimuspalokunnan kanssa jatketaan neuvotteluja vuonna Voimassa olevia palokuntasopimuksia on 29. Lääkärihelikopteritoiminta / HAA Vastuu koko maan lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä siirtyi vuoden alusta alkaen yliopistosairaanhoitopiireille. Yliopistosairaanhoitopiirit perustivat vuonna 2010 tätä toimintaa varten hallinnointiyksikön, FinnHEMS Oy:n. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa helikopteritoimijoiden kilpailuttaminen sekä tukikohtapalveluiden hallinnointi. Vantaan tukikohdan (FinnHEMS 10) lento-operaattorina toimii Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab (SHT), jonka kanssa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen HEMS-pelastajista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaa yksikön lääketieteellisestä toiminnasta, lääkäreistä ja lääkintävälineistä. Päivittäiseen toimintaan hallinnollisilla muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta. Keväällä järjestettiin HEMS-pelastajan peruskurssi Porissa, johon osallistui 2 henkilöä KUP:sta. Pääosa kurssilaisista oli Tampereen FH 30:n HEMS-ensihoitajia, jotka saivat kesän aikana perehdytyskoulutuksen Vantaalla pelastuslaitoksen HEMS-pelastajien toimesta. Mittarilentoharjoitukset Porin lennonharjoittelulaitteella ovat tärkeässä osassa HEMS-pelastajien ylläpitokoulutuksissa. Kesän aikana päästiin lentämään oikeissa olosuhteissa mittarilentoa, kun lento-operaattorin kolme helikopteria kävi huollossa Itävallassa. Suomen lääkärihelikopteritoiminta täytti 20 vuotta syyskuussa. Medi-heli ry järjesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa juhlasymposiumin Meilahden sairaalassa, sekä yhdistys järjesti iltajuhlan vuosipäivänään 15.9, jossa juhlapuhujana toimi presidentti Martti Ahtisaari. Vantaan tukikohta sai uuden helikopterin joulukuussa. Uusi, keltainen helikopteri on malliltaan sama Eurocopter 135, lisättynä FinnHEMS:n vaatimilla turvajärjestelmillä. HEMS-pelastajien yhteistyö Turun ja Tampereen tukikohtien välillä oli vuoden aikana tiivistä ja hyvää. Yksikön tehtävämäärät (2055) laskivat 8,4 % verrattuna viime vuoteen, mutta olivat samalla tasolla kuin vuonna Toiminta-alueen ensihoitajien tekemien konsultaatioiden määrä jatkoi kasvua ja oli nyt liki Tilannekeskus Pelastuskeskuksessa sijaitseva tilannekeskus seuraa aktiivisesti Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen turvallisuustilannetta ja reagoi siinä tapahtuviin poikkeamiin tiedottamalla muutoksesta alueen ja kuntien viranomaisille, avainhenkilöille sekä muille yhteistyötahoille. Tilannekeskus lähetti vuoden 2012 aikana yhteensä 6619 tilanneilmoitusta, joista 63 kpl kuntien johdolle ja avainhenkilöille, 5820 pelastuslaitoksen toimijoille, 330 kpl muille yhteistoiminta viranomaisille ja 406 kpl muille yhteistoiminta tahoille. Tilannekeskus ja tilannekeskuksen vakavan häiriötilanteen / poikkeusoloaikainen väistöpaikka Peijaksessa saatiin modernisoitua teknistä johtamisjärjestelmää vastaavaksi. 211

216 Viestihuolto Toimintavuoden aikana kaikki VPK-sammutusautot varustettiin Peke-johtamisjärjestelmällä sekä uudella gpspaikannuksella varustetulla Virve-radiolla. Toimitilat Järvenpään uuden paloaseman hankesuunnitelma valmistui keväällä Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman ja valtuutti käynnistämään hankeen toteutussuunnittelun ja käynnistämään tarjouskilpailun rakentamisen suhteen. Rakennuslupa jätettiin joulukuussa Kerava-Tuusula yhteisaseman vuokrasopimuksesta ja rakennuttamismuodosta käytiin neuvotteluja vuoden 2012 aikana. Nurmijärven paloasemalla tehtiin talvella 2012 isohkoja tilajärjestelyjä ja remontoitiin tiloja ensihoidon tarpeisiin. Asemalle siirtyi päivystämään yksi ensihoitoyksikkö Nurmijärven terveyskeskuksesta. Nurmijärven kunta päätti perustaa Klaukkalaan valmiusaseman. Tilojen hankinta ja tarvittavien muutostöiden suunnittelu tapahtui vuoden 2012 aikana. Klaukkalan asemalle sijoitetaan kevyt sammutusyksikkö kahdella palomiehellä ja ensihoitoyksikkö. Nurmijärven Tekninen lautakunta hyväksyi vuokrasopimuksen ja toiminta Klaukkalassa alkaa Mäntsälän paloasemalla kunnostettiin VPK:n käytössä olevia tiloja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos teetti kesällä 2012 konsultilla kuntoarvion niihin sopimuspalokunnan kiinteistöihin, jotka ovat palokuntien omia kiinteistöjä. Kaikkiaan kymmenessä paloasemarakennuksessa tehtiin kuntoarvio, jota voidaan jatkossa hyödyntää kun kohdennetaan kiinteistöavustuksia sopimuspalokunnille. Henkilöstö Pelastuslaitoksella jatkettiin johtamisjärjestelmän vahvistamista alkuvuoden aikana. Edellisvuoden esimieskoulutusten ja 360 arvioinnin jatkumona osallistuttiin pilottina Vantaan kaupungilla toteutettavaan johtamisjärjestelmän arvioinnin työkalun rakentamiseen. Vantaan talous- ja velkaohjelman myötä kaupungilla on kuvattu terveysperusteisten uudelleensijoitusten prosessi, tästä mallista lähdettiin muokkaamaan pelastuslaitoksen omaa mallia urasuunnittelun näkökulmasta. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymä talousarvio on tehty kahdelle eri toiminnalle, pelastustoimelle ja ensihoidolle. Tuloslaskelmaosan talousarviovertailu Talousarviossa Vantaan valtuuston asettamana sitovana tavoitteena oli liikealijäämä euroa. Tavoite saavutettiin liikealijäämällä ,26 euroa. Sitova tavoite saavutettiin huolimatta siitä, että tilikaudelle kohdistui vielä työehtosopimusten mukaista B-taulukon purkua lomapalkkavelkaa korottavana eränä. Tilikauden ylijäämäiseksi nosti investointivarauksen purku tilikaudelle Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,29 euroa. Pelastustoimen kuntaosuus/ tulot ja menot: Pelastustoimen tuloissa oli talousarviossa ennakoituja suurempia erhelaskutuksen tuloja. Materiaaliostot ylitettiin sammutusasujen ja paineilmalaitteiden uusimisen nopeuttamisella henkilöstökulujen ja poistojen ennusteen olevan arvioitua pienempi. Palveluiden ostoissa suurin yksittäinen kustannusnousu oli 212

217 edelleen ajoneuvovakuutuksissa, vakuutussopimukset ovat voimassa vuoden 2013 loppuun ja uudella kilpailutuksella odotetaan vakuutusmaksuihin helpotusta. Henkilöstökulut ylittyivät pelastuksen osalta noin euroa, suurin osatekijä kuluissa oli lomapalkkavelan jaksotus, euroa. Lomapalkkavelan jaksotus oli noin euroa koko laitoksen osalta. Vuokrat toteutuivat ennakoidusti. Järvenpään laskutus on vuonna 2012 vuokrien osalta tarkistettu ajantasaiseksi todellisten kustannusten mukaiseksi läpilaskutuseräksi, vaikkakin talousarviossa oli liian suuri arvio. Vantaan vuokrien osalta oli myös vajaan ylibudjetointi, toteuma on varsinaisten laskujen suuruinen. Yhdystilin varoille Vantaan kaupunki maksoi korkoa noin euroa. Ensihoidon kuntaosuus/ tulot ja menot: Ensihoidon talousarvion ylitys, noin euroa, muodostuu osittain yllä mainitusta ennakoimattomasta lomapalkkavelan jaksotuksesta euroa, polttoainemenojen ylityksestä, sekä muista ennakoimattomista ensihoidon sairaanhoitoalueiden sopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvistä kuluista, kuten asemien kalustamisista. Ensihoidon kuljetustuloja kertyi vuonna ,66 miljoonaa euroa (vuonna ,13 miljoonaa euroa). Tulot palautettiin Hyvinkään sairaanhoitopiirille ja kunnille (Vantaa ja Kerava) kolmessa erässä. Sairaankuljetustulojen lisäksi ensihoidon tuloja ovat muun muassa oppilaitosten korvaukset harjoittelijoista. Rahoitusosan talousarviovertailu Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostui alijäämäiseksi vajaa euroa. Investointien siirtyminen toimittajista riippuvista syistä vuodelle 2013, piti investointien rahavirtaa maltillisena. Tilikauden rahavarojen muutos ,68 euroa nostaa rahavarojen määrän ,68 euroon. Investointiosan talousarviovertailu Vantaan valtuuston asettama toinen sitova tavoite oli investoinnit 2,954 miljoonaa euroa. Hankintojen siirtyessä osittain vuodelle 2013, tavoite alitettiin. Investointeihin kului 1,476 miljoonaa euroa ja rahoitusosuuksien, ,82 euroa, sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen, ,88 euroa, jälkeen nettokulu oli 0,935 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kesällä valmistui nostolavayksikkö KU706, joka sijoitettiin Järvenpäähän. Kahden sammutusauton, yhden säiliöauton ja koukkulava-auton valmistuminen siirtyi vuodelle Johto- ja tarkastusautoja hankittiin 26 kappaletta, joista miehistönkuljetusautoja oli 3 kappaletta, monitoimiautoja 3 kappaletta ja farmariautoja 20 kappaletta. Vaarallisten aineiden onnettomuuden mittaus- ja valvontajärjestelmä hankittiin pääkaupunkiseudun yhteiseen kemikaalintorjuntayksikön KU3058 kalustoon. Lisäksi hankittiin kalustoon savutuuletin. Keskeneräisiä hankintoja tilinpäätöksessä ovat Peijaksen johtokeskuksen varustaminen ja TUTOR arviointijärjestelmän ohjelmistohankinta. Peijaksen sairaalassa sijaitsevan poikkeusolojen johtokeskuksen tekniset järjestelmät uudistettiin ja samalla päivitettiin myös Pelastuskeskuksessa sijaitsevan pelastustoiminnan johtokeskuksen ja tilannekeskuksen audiovisuaaliset järjestelmät Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen tavoitteena on lisätä alueen väestön riskitietoisuutta kouluttamalla ja valistamalla. Toiminta-alueen väestöstä on tavoitteena tavoittaa vuosittain 20 prosenttia. Tähän tavoitetta ei saavutettu vuonna 2012, vaikkakin koulutustilaisuuksia pidettiin12 prosenttia edellisvuotta enemmän. 213

218 Valvontasuunnitelman mukaisesti vuodelle 2012 tarkentuneista kohteista tarkastettiin 100 prosenttia. Lisäksi suoritettiin muita tarkastuksia ja katselmuksia. Pelastustehtävien määrä väheni edellisestä vuodesta 18%, ensihoitotehtävät vähenivät 8 prosentilla edellisestä vuodesta. Vakinaisia virkoja ja työsuhteita oli 404 kappaletta päivämäärällä Henkilötyövuosia pelastuslaitoksella tehtiin 441. Nettomenot per asukas ylitti talousarvioon asetetun luvun asukasluvun muuttuessa sekä menojen ollessa ennakoitua suuremmat. (Laskennassa ei ole huomioitu investointivarauksen vaikutusta). 214

219 Tunnusluvut Turvallisuuspalvelut TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Muutos ed. tp Valistus ja neuvonta (henk.) % -Turvallisuuskoulutustilaisuudet % Palotarkastukset ja muut tarkastukset Yleinen palotarkastus, erityiskohteet Yleinen palotarkastus kerran 10 vuodessa Muut tarkastukset ja katselmukset Valvontasuunnitelman mukaisesti tarkentuneet valvontakohdemäärät* Palotarkastus Asuintalot ja niihin verrattavat kohteet Omavalvonta * alustava arvio v oli 8008 valvontakohdetta+3414 omavalvontalomakkeella Pelastuspalvelut Tehtävät yhteensä % Tulipalot % -Tahallisesti sytytetyt palot % kaikista 26 % 26 % 23 % 22 % -4 % Palokuolemat % Rakennuspalot % Rakennuspalovaara (uusi tunnusluku) % Liikenneonnettomuudet % Ensivaste % Öljyvahingot % Suuronnettomuudet Onnettomuusvahingot M , % Uhattuna olleen omaisuuden arvo M % Medi-Heli tehtävät yhteensä % joista helikopterilla % joista maayksiköllä % Medi-Heli tehtävät KUP alueella % Tilannekeskus/lähetetyt viestit ja ennakkovaroitukset eri toimijoille % Pela sisäiset % Osakaskuntien johdolle % Muille viranomaisille % Muille Yt-viranomaisille % Ensihoitopalvelut Tehtävät yhteensä % A korkeariskinen tehtävä % B tehtävässä keskisuuri riski % C kiireellinen % D kiireetön % Talous ja henkilöstö Henkilötyövuosien määrä % Nettomenot/asukas 69,75 63,02 67,50 72,52 74,70 11 % 215

220 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta valvotaan säännöllisellä raportoinnilla. Henkilökohtaisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden valvontaa suoritetaan pääosin kehityskeskusteluissa. Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2011 tarkastuksen palotarkastuksista. Tarkastus valmistui vuoden 2012 puolella. Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Palotarkastustoimintaan on kohdistunut normaalina pidettäviä hallintovalituksia. Ensihoitopalvelua tehtiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaisena. Keravalla ja Vantaalla ensihoitopalvelu tehtiin vielä vuoden 2012 kuntien kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella. Vuoden 2013 alusta myös Keravan ja Vantaan ensihoitotoimintaa tehdään HYKS- Peijas alueen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvon alennuksia. Pelastuslaitos on vuokralla kuntien omistamissa kiinteistöissä. Kuntien kiinteistöjen hoito ei kaikissa kunnissa ole pelastuslaitoksen toiveiden mukaista. Järvenpäässä uusi paloasemarakennus on suunnitelmissa edennyt hyvää vauhtia, rakennuslupakuvat ovat valmistuneet vuoden 2012 lopulla. Pelastuslaitoksen sisäisten riskien tunnistaminen on tehty pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman yhteydessä. Siinä on otettu huomioon sekä ulkoiset että sisäiset pelastuslaitoksen palvelukykyä uhkaavat riskit. Lisäksi kartoitettiin kyselyllä vuoden 2012 lopulla asemakiinteistöjen ja tietoturvallisuuden riskit. Riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa on ohjeistettu yleispiirteisesti pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Palvelunhallintaan liittyvää riskienhallintaa kehitetään osana valtakunnallista pelastustoimen riskienhallintaa. Sopimustoiminnan riskienhallintaa ei ole ohjeistettu. Sopimustoiminnassa ei ole kaikilta osin otettu huomioon erityisesti häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämää varautumista. Työturvallisuuteen liittyvät riskienhallinta on toteutettu työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen alijäämä ennen varauksia on 9 052,70 euroa. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2012: - investointivarausta puretaan yhteensä ,19 euroa, josta ,43 euroa kohdistuu nostolavan hankintaan ja ,76 euroa puretaan ylimääräisenä eränä sekä - kirjataan poistoeron lisäykseksi investointivarausta purkamalla hankitun omaisuuden osalta ,43 euroa ja vähennykseksi sammutusyksikön ja nostolavan hankintoihin kohdistuneet poistot ,23 euroa, joten poistoeron nettolisäykseksi muodostuu ,20 euroa. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, ,29 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään tilikauden 2013 kirjanpidossa. 216

221 5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman lyhennelmä 1000 Pelastus TA Pelastus Toteuma Poikkeama Toteuma Ensihoito TA Hyvinkää Poikkeama Ensihoito TA Peijas sh Toteuma Poikkeama Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Liikeylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Muut rahoitustuotot ja kulut Poistoeron lis.(-) / väh (+) Vapaaehtoisten var. lis.(-) / väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Yhteenveto, tuloslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteuma 2012 Poikkeama Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähenn TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ)

222 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investoinnit Investointien lyhennelmä Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu ajoneuvokalusto Muu pelastus- ja huoltokalusto Järvenpään ensikertainen kalustaminen Järjestelmät Investoinnit yhteensä Valtionosuudet ja luovutustulot Investoinnit netto

223 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,46 Liiketoiminnan muut tuotot , ,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,06 Palvelujen ostot , ,77 Henkilöstökulut , ,83 Palkat ja palkkiot , ,67 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,53 Muut henkilösivukulut , ,80 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , ,77 Liiketoiminnan muut kulut , ,53 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,08 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 545, ,45 Muut rahoitustuotot 1 495, ,33 Muut rahoituskulut - 455,99-522, , ,52 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,56 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,63 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,38 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,5-6,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -0,5-6,0 Voitto, % 0,0-0,3 219

224 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , ,77 Rahoitustuotot ja -kulut 4 584, ,52 Tulorahoituksen korjauserät , ,06 Investointien rahavirta , ,15 Investointimenot , ,57 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot , , , ,05 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,90 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,93 Saamisten muutos muilta , ,02 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 644, ,28 Korottomien velkojen muutos muilta , ,83 Rahoituksen rahavirta , ,46 Rahavarojen muutos , ,44 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,00 Rahavarat , , , ,44 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 88,4 36,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 88,4 36,2 Kassan riittävyys, pv 3,4 1,9 Quick ratio 0,7 0,7 Current ratio 0,7 0,7 220

225 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,09 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,09 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat ,00 0, , ,09 Vaihtuvat vastaavat , ,38 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,14 Saamiset kunnalta , ,77 Muut saamiset , ,46 Siirtosaamiset 229,93 39, , ,38 Rahat ja pankkisaamiset , ,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,47 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,83 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,21 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,38 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,82 Poistoero , ,63 Vapaaehtoiset varaukset 0, ,19 Vieras pääoma , ,82 Lyhytaikainen Ostovelat , ,53 Korottomat velat kunnalta 972, ,45 Muut velat , ,83 Siirtovelat , , , ,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,47 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 23,9 25,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,7 16,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), , ,1 221

226 5.1.4 Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Jäsenkuntien toimintaosuudet Pelastustoimi , ,50 Ensihoito , ,00 Myynti- ja maksutulot Pelastuspalvelut , ,16 Ensihoitopalvelut , ,93 Yhteistoimintakorvaukset , ,59 Turvallisuuspalvelut (tarkastus- ja valvonta) , ,54 Muut tulot 0, ,74 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) , ,59 Toimintatuotot yhteensä , ,05 Valtionosuuksien erittely Peke-järjestelmä , ,38 Öljyntorjunta , ,51 Vaarallisten aineiden mittaus- ja valvontajärjestelmä ,00 0,00 Valtionosuudet yhteensä , ,89 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet ATK-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta ATK-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Keskeneräiset hankinnat ei poistoa - Pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluksi 222

227 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,11 Poikkeama, ,11 Poikkeama, % -35,42 Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,63 Poistoeron muutokset yhteensä , ,63 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Kuljetusvälineet Muut koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,61 0, ,09 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,91 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 0, ,82 Vähennykset tilikauden aikana ,09 0,00 0, ,09 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto , ,95 0, ,70 Poistamaton hankintameno , , , ,39 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Edellisten tilikausien ylijäämä , ,21 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,21 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä , ,38 Oma pääoma yhteensä , ,83 223

228 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,63 Poistoero yhteensä , ,63 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,86 Muut tilinpäätösjaksotukset ,90 465,15 Siirtovelat yhteensä , ,01 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,20 Myöhemmin maksettavat , ,90 Yhteensä , ,10 Muut taloudelliset vastuut Muut sopimukset Seuraavan tilikauden sopimuspalokuntasopimukset , ,00 Seuraavan tilikauden kiinteistövuokrasopimukset , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,00 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Määräaikaisia Yhteensä

229 5.1.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 225

230 5.2 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Vantaan Työterveys liikelaitos on Vantaan kaupungin organisaatiossa kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata työterveyshuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista työterveyshuollon palveluista Vantaan kaupungille, Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yrityksille sekä merimiesterveydenhuollon palvelut Helsingin kaupungille. Espoo, Helsinki ja Kauniainen ovat eriyttäneet yritystyöterveyshuollon järjestämisvastuun muusta kunnan järjestämisvastuulla olevasta kansanterveystyöstä kansanterveyslain 5 :n mahdollistamalla tavalla. Toimimme kuudessa eri toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille asiakaslähtöistä kustannustehokasta työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja sairaanhoidon palvelua. Haluamme olla asiakkaittemme toiminnan johtamisen strateginen kumppani. Pyrimme proaktiivisesti hillitsemään sairastavuutta ja edesauttamaan työkykyä. Painotamme varhaisen tuen mallia sekä terveysjohtamista työhön ja terveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Toimitusjohtajan katsaus Liikelaitoksen tappiollinen vuosi 2011 viitoitti vahvasti liikelaitoksen toimintaa vuodelle Talouden tasapainottaminen ja henkilökunnan työn tuottavuuden tehostaminen oli keskeisin painopiste toimintakaudella. Tavoitteisiin päästiin erinomaisesti, sillä talousarvio ylitettiin 0,17 milj. eurolla ja tulos parani 0,37 milj. euroa vuoteen 2011 nähden. Tavoitteisiin päästiin optimaalisella henkilökunnan resursoinnilla sekä hoitohenkilökunnan laskutusasteen 10 % kasvulla. Liikelaitos pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan asiakkaiden työterveyshuoltopalveluiden kysyntään. Uusi yhteinen yrityshinnasto otettiin käyttöön alkaen korvaamaan aiemmin eri kaupungeissa käytössä olleet erilaiset työterveyshuollon hinnastot. Lisäksi luotiin uusi merimieshinnasto alkaen sekä uusi Vantaan kaupungin hinnasto alkaen. Vuoden 2012 aikana kehitettiin edelleen Qlikview-raportointijärjestelmää, jonka avulla voitiin analysoida ja raportoida liikelaitoksen kannattavuuden ja toiminnan kehittämisen keinoja. Toiminnan keskeisten vaikuttimien tunnistaminen raportointijärjestelmää apuna käyttäen mahdollisti toiminnan ohjauksen tehostamisen. Johtokunnalle, neuvottelukunnalle, johtoryhmälle sekä henkilökunnalle pystyttiin tuottamaan huomattavasti tarkempaa ja analyyttisempaa tietoa toiminnan sisällöstä ja kannattavuudesta. Järjestelmä mahdollisti myös raportoinnin merkittävän kehittämisen Vantaan kaupungille sekä liikelaitoksen keskeisille asiakasyrityksille. Asiakkaille raportoidaan mm. palveluiden käytöstä, kustannuksista, sairastavuudesta, havainnoista ja toimenpide-ehdotuksista asiakkaan kanssa sovitun frekvenssin mukaisesti. Pysyvä ja tyytyväinen asiakaskunta takaa liikevaihdon kasvun. Liikelaitoksessa kehitettiin merkittävimpien asiakkaiden asiakkuudenhallintajärjestelmä ohjausryhmineen, tavoitteena parantaa asiakastyytyväisyyttä ja hyvän palvelun kautta säilyttää olemassa olevat asiakkaat. Vuonna 2012 jatkettiin 2011 käynnistynyttä toiminnan yhtenäistämiseen, prosessien tehostamiseen ja kehittämiseen sekä yhtenäisemmän yrityskuvan luomisesta. Kriittisistä toiminnoista tehtiin kirjalliset menettelyohjeet ja esim. pienyritysten standarditoimintasuunnitelmapohjat otettiin käyttöön. Prosesseja esim. uuden yrityksen sopimusprosessia, perintäprosessia sekä vastaanotolle ohjautumista tehostettiin. Vantaan Työterveys liikelaitoksen hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vantaan Työterveys liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti syksyllä 2008 erillisellä päätöksellä perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Kaupungin organisaatiossa Vantaan Työterveys liikelaitos kuului 2012 keskushallinnon toimialaan. 226

231 Liikelaitoksella on johtokunta, jossa on kuusi jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta huolehtii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tehtäväalueensa toiminnan tuloksellisuudesta. Johtokunta kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta kaudella Varsinaiset jäsenet: Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja Pirkko Letto, varapuheenjohtaja Raimo Huvila Pekka Polkko Hannu Penttinen Sirpa Mikonranta Varajäsenet: Päivi Jurvala Maarit Lehtonen Henri Hovi Tero Kakko Olli Uotila Marja-Liisa Hauta-aho Vantaan Työterveys liikelaitosta johtaa johtoryhmä. Liikelaitoksen johtoryhmään kuului työterveysjohtaja, apulaisylilääkäri, johtava työterveyshoitaja, vastaava työterveyshoitaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii liikelaitoksen toimitusjohtaja. Väliaikaisena työterveysjohtajana aloittanut Anne-Marie Hovi nimettiin vakituiseen virkaan Vastaavana työterveyshoitajana aloitti Meeri Kaakinen. Johtoryhmätyöskentely on kytketty tiiviisti yhteen henkilökuntaa osallistavien osastokokousten kanssa. Liikelaitoksen talouden kehitys ja talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta ( vuonna 2011) ja korkoa kaupungin lainasta (2 625 vuonna 2011). Liikevaihto oli 5,1 milj. euroa (4,0 milj. euroa vuonna 2011) ja muut tuet ja avustukset olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikevaihto ylitti talousarvion 17 %:lla. Toimintakulut olivat 5,6 milj. euroa, mistä materiaaliostoja oli 0,06 milj. euroa ja palveluostoja oli 1,8 milj. euroa, henkilöstökuluja 3,2 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 0,5 milj. euroa. Palveluostoissa näkyi lisääntynyt vuokralääkäreiden käyttö, josta johtuen henkilöstömenot olivat 6 % alemmat suunnitellusta ja palveluostoissa budjettiylitys oli 95 %:a. Liikelaitos teki Vantaalla nollatuloksen ja Kauniaisissa voitollisen tuloksen. Liikelaitoksen toiminta oli tappiollista Helsingissä ja Espoossa. Tilikaudelta 2012 laskutetaan Helsingin ja Espoon kaupungeilta yritystyöterveyshuollon yhdistymissopimuksen tappiontasausjärjestelyn mukaisesti tappiontasausta yhteensä 0,4 milj. euroa. Laskutettava summa muodostuu tilikauden 2012 tappiosta. Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset; korkokulut kunnalle euroa (korko 7 %) ja korvaus peruspääomasta euroa (korko 7 %). Saamiset kunnalta olivat vuoden 2012 lopussa 1,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2011). Tilikauden 2012 oman kunnan ulkopuolisesta työstä maksetaan tuloveroa 0,004 milj. euroa voitollisen tuloksen takia. Pankkitilillä olevat varat olivat 0,08 milj. euroa (0,05 milj. euroa vuonna 2011) euroa. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Vantaan Työterveys liikelaitoksella ole. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talouden osalta toimintamme tulee tehostua entisestään vuoden 2013 aikana mm. työajan käytön tehostumisen myötä erityisesti Helsingin ja Espoon yksiköiden osalta. Liikevaihtoa pyritään lisäämään proaktiivisen asiakkuuden hoidon kautta. 227

232 Liikelaitoksen asiakaskunnassa ei ole kuluneena eikä tulevana toimintavuonna oletettavissa suuria muutoksia. Asiakaskuntamme sekä palveluiden käyttö on vakiintunutta. Tulevan kuntalain velvoitteet saattavat tulevaisuudessa muuttaa toimintaamme merkittävästi, mikäli liikelaitosten tulee yhtiöityä. Yhtiöityminen merkitsisi todennäköisesti myös velvoitetta yrityspuolen kilpailuttamiselle. Henkilöstö Henkilökuntaa oli vuoden 2012 lopussa 67 henkilöä (64 vuonna 2011). Henkilöstökulut olivat 3,2 milj. euroa (3,0 milj. euroa vuonna 2011). Tilikaudella 2012 vuokralääkäreiden käyttöä lisättiin merkittävästi (15 vuokralääkäriä, 0,8 milj. euroa). Henkilöstömenot alittivat budjetoidun 6 %:lla. Henkilöstömenoja lisäsi lomapalkkajaksotuksen laskentamuutos, jonka vuoksi henkilöstömenot kasvoivat tilikaudella 0,1 milj. euroa. Vuokratyövoiman käyttö lasketaan palveluostoiksi ja palvelumenot ylittyivät 95 %:lla. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo työterveysjohtaja. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunnalle ja pääkaupunkiseudun yritystyöterveyshuollon neuvottelukunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan Työterveys liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Työterveyshuoltotoimintaan on kohdistunut normaaleina pidettäviä potilasvalituksia. Palautteen antajaa on kontaktoitu 3 päivän sisällä, ja palaute käsitelty asiakkaan sekä asianomaisten kanssa. Vantaan Työterveys liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Liikelaitoksen talouteen vaikuttavista riskeistä vaikeimmin hallittava on työterveyslääkäreiden saatavuus. Lääkäriresurssilla on keskeinen rooli laadun ja tuloksen kannalta. Riskiä on pyritty hallitsemaan aktiivisella kokoaikaisella rekrytoinnilla sekä vuokralääkäritoiminnalla. Vantaan Työterveys liikelaitoksen sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnassa noudatettiin hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteita (Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet, Vantaan kaupunginhallitus ). Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus vastaa Vantaan Työterveys liikelaitoksen sisäisestä tarkastuksesta. Toimintaohjeistusten toteutumista johdetaan hyvällä esimiestyöllä. Säännöllisesti pidettävillä yhteisillä kokouksilla taataan yhteinen käytäntö. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Vuokralääkärikilpailutuksessa syksyllä 2012 käytettiin kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään samoin kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. 228

233 Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia on 7 634,91 euroa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2012: - investointivarausta puretaan ,00 euroa QlikView raportointijärjestelmän lisäominaisuuksien hankintaan sekä - kirjataan poistoeron lisäykseksi investointivarausta purkamalla hankitun omaisuuden osalta ,00 euroa ja vähennykseksi investointivarauksella hankittuun omaisuuteen kohdistuneet poistot ,67 euroa, joten poistoeron nettolisäykseksi muodostuu 9 519,33 euroa. Lisäksi Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 295,77 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään tilikauden 2013 kirjanpidossa. 229

234 5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstömenot Materiaalit ja palvelut Muut kulut Poistot Liikeylijäämä (alijäämä) Muut rahoitustuotot ja kulut Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Varsinaisen toiminnan rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirta 0 0 Rahavarojen muutos

235 5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,25 Liiketoiminnan muut tuotot , ,29 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,54 Palvelujen ostot , ,47 Henkilöstökulut , ,01 Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , ,85 Poistot ja arvonalentumiset , ,10 Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,54 Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 160, ,11 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 401,97 13,70 Kunnalle maksetut korkokulut , ,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut - 72,80-12, , ,72 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,83 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) , ,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Tuloverot ,99 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 295, ,83 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,6-40,1 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,6-40,1 Voitto, % -0,1-9,2 231

236 Vantaan Työterveys liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 655, ,11 Poistot ja arvonalentumiset , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,83 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,83 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,10 Saamisten muutos muilta , ,37 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,80 Korottomien velkojen muutos , ,29 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,55 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,33 Rahavarat , , , ,55 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 25, ,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 25, ,1 Lainanhoitokate 0,5-12,2 Kassan riittävyys, pv 5,5 3,9 Quick ratio 2,0 2,3 Current ratio 2,0 2,3 232

237 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,00 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 0, , , ,00 Vaihtuvat vastaavat , ,38 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,24 Saamiset kunnalta , ,11 Muut saamiset 35,64 0,00 Siirtosaamiset 763, , , ,05 Rahat ja pankkisaamiset , ,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,13 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,96 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 295, ,83 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,00 Poistoero , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vieras pääoma , ,25 Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,00 Lyhytaikainen Saadut ennakot 918,41 0,00 Ostovelat , ,82 Korottomat velat kunnalta 462, ,00 Muut velat , ,75 Siirtovelat , , , ,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 42,0 48,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,3 18,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,3 421,0 Lainakanta , ,0 150,0 233

238 5.2.4 Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikelaitoksen tuotot alueittain Myyntituotot kunnalta , ,21 Myyntituotot muilta , ,04 Muut tuet ja avustukset , ,29 Toimintatuotot yhteensä , ,54 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 9 519, ,00 Poistoeron muutokset yhteensä 9 519, ,00 234

239 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno ,00 Lisäykset tilikauden aikana ,00 Tilikauden poisto ,67 Poistamaton hankintameno ,33 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,00 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto ,00 Poistamaton hankintameno ,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tuloverosaaminen 0, ,70 Muut siirtosaamiset 763, ,00 Siirtosaamiset yhteensä 763, ,70 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,96 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,96 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä 295, ,83 Oma pääoma yhteensä , ,13 235

240 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero , ,00 Poistoero yhteensä , ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,28 Muut tilinpäätösjaksotukset ,76 390,40 Siirtovelat yhteensä , ,68 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Yhteensä

241 5.2.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 237

242 5.3 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi voimakkaana Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa oli lievää laskua aiempiin vuosiin nähden. Suoritteiden, potilastulojen ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana annettiin palveluja asiakkaalle. Palvelusopimus alittui rahallisesti, kuitenkin niin, että painotettuja toimenpiteitä tehtiin 1,2 % ja kaikkia toimenpiteitä 2,1 % enemmän kuin vuonna Hoitotakuussa pysyttiin hyvin ja odotusaika oli loppuvuodesta 4 kuukautta. Paikallissopimusta ei käytetty vuonna Ostopalveluja jouduttiin loppuvuodesta lisäämään. Väestö käytti yksityisen hammashoidon palveluja vähemmän kuin naapurikunnissa, jolloin kysyntä kohdistui enemmän Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palveluihin. Huono hammasterveys lisäsi hoidon tarvetta. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytoinnissa oli suuria vaikeuksia loppuvuodessa. Toimintamallien ja työjaon kehittäminen eteni tavoitteiden mukaan. Kiireettömän hoidon hoidontarpeen arviointeja saatiin siirrettyä suuhygienisteille. Suuhygienistikäyntien määrä aleni edellisvuoteen nähden. Hammashoitajien itsenäisen työn osuus kasvoi suunnitelmien mukaan. Talousarvio ylittyi, koska palkat, erillispalkkiot sekä tarveainekulut kasvoivat edellisestä tarkastelujaksosta. Suun terveydenhuollon liikelaitokseen kohdistui myös kesken vuotta tulleita kulueriä, joita ei palvelusopimuksen hinnassa voitu huomioida. Toimintatehokkuuden kasvu sekä toimenpiteiden suurempi määrä kasvattivat sekä erillispalkkioita että tarveainekuluja, mutta nostivat samalla Suun terveydenhuollon liikelaitoksen potilastuloja. Asiakasmaksuista kertyvät tuotot kasvoivat tavoitteista. Tilaajamaksun osalta painotetun toimenpiteen yksikköhinnan lasku vuositasolla oli ,00 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Toiminnan kehittämisen painopisteitä vuonna 2012 Terveyden edistäminen ja terveyden tuottaminen ovat Suun terveydenhuollon liikelaitoksen päätavoitteena. Terveyden edistämisen yksilökäynneissä tapahtui 11 %:n kasvu verrattuna vuoteen Henkilöstön ja toiminnan sovittamista liikelaitosympäristöön jatkettiin tilikaudella. Virka-aikaisessa päivystyksessä sekä kiireettömän hoidon jonon purkamisessa käytettiin vuokrahammaslääkäreitä Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tiloissa. Ulkopuolista ostopalvelua käytettiin loppuvuodesta aiempaa suurempi määrä hoitotakuussa pysymiseen ja hoitoa odottavien määrien laskemiseksi. Hoitoa odottavien määrä saatiin laskettua alle 4000 hengen. Vanhus-hammashoidon sekä lasten ja nuorten hammashoidon projekteja jatkettiin Suun terveydenhuollon liikelaitokselle osoitetuilla perintörahoilla. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutui suunnitellusti. Suun erikoishammashoidon yksikön ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö oli väestöön suhteutettuna odotettua pienempää kuitenkin niin, että molemmissa käyttö kasvoi edellisvuoteen nähden. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuotteistusta kehitettiin yhdessä Helsingin kanssa. Asiakaspalvelujen tietoteknisiä sovelluksia saatiin käyttöön lähes suunnitellusti. Palveluseteliin liittyvä Prepaid- korttipilotti ei alkanut tuottajan vetäytyessä pois pilotista syksyllä Roitm, NHG sekä X-akseli tuottivat Suun terveydenhuollon liikelaitokselle Vantaa-, hoitola- ja yksilötason tietoa toiminnan resursseista, hoitola- ja yksilötuottavuudesta sekä tehokkuudesta, joita hyödynnettiin toiminnan ja henkilöstön ohjauksessa. Toiminnalliset tavoitteet Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena on tuottaa palveluja suun terveydenhuollossa Vantaan kaupungille. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. 238

243 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuottama palvelutaso määräytyy kansanterveyslain ja valtioneuvoston antamien tarkempien asetusten mukaisen sisällön sekä palvelusopimuksen perusteella. Toiminnallisena tavoitteena on, että tuotettujen suun terveydenhuollon palvelujen laatu pidetään hyvänä. Suun terveydenhuollon liikelaitosta käytetään ja hoidetaan siten, että palveluiden laatu sekä laitoksen toiminnan varmuus pysyvät hyvinä. Suun terveydenhuollon liikelaitos pysyy sekä hoitotakuussa että palvelusopimuksessa. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii asiantuntijana suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Suun terveydenhuollon liikelaitos pysyi toiminnallisissa tavoitteissa. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Suun terveydenhuollon liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta ,00 euroa ja korkoa kaupungin lainasta ,00 euroa. Liikevaihto oli 20,24 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,22 milj. euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat 5,29 milj. euroa ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat 14,90 milj. euroa. Kulut olivat 21,82 milj. euroa, josta materiaali- ja palveluostoja oli 5,82 milj. euroa, henkilöstökuluja 14,48 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 1,52 milj. euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat ,22 euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tulos oli ,33 euroa tappiollinen johtuen pääasiassa tilaajamaksun noin ,00 euron hinnan alennuksesta sekä kesken vuotta tulleista palvelusopimukseen liittymättömistä kulueristä. Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämästä. Investoinnit Suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2012 olivat ,00 euroa. Konehankinnat tehtiin pääosin leasing-sopimuksin. Tilikaudella 2011 muodostettu vapaaehtoinen varaus ,00 euroa asiakaspalvelun koneisiin ja laitteisiin jätettiin edelleen varauksiin. Rahoitustulos Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset: korkokulut kunnalle ,00 euroa (korko 7,00 %) ja korvaus peruspääomasta ,00 euroa (korko 7,00 %). Yhdystilillä olevat rahat (=saamiset kunnalta) olivat vuoden 2012 lopussa ,00 euroa. Hallinto Suun terveydenhuollon liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Liikelaitoksella on oma johtokunta, joka kokoontui vuoden 2012 aikana 6 kertaa. 239

244 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano vuonna 2012 Varsinaiset jäsenet: Tarmo Parviainen pj. Heikki Heinimäki vpj. Taina Ala-Nikkola Suvi Kemppainen Mikko Mielonen Varajäsenet: Tapio Päivinen Juha Häkkinen Viola Marjanen Seija Puha Sirpa Mikonranta Kaupungin organisaatiossa Suun terveydenhuollon liikelaitos kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan. Suun terveydenhuollon liikelaitosta johtaa suun terveydenhuollon johtaja, joka toimii liikelaitoksen toimitusjohtajana. Toiminta on organisoitu neljään tulosyksikköön: Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan sekä terveydenedistämisen ja oikomishoidon tulosyksikköön. Väestöä palvelee 36 hammashoitolaa ja 2 siirtyvää yksikköä (autohoitolat) eri puolilla kaupunkia terveysasemilla ja koulujen yhteydessä. Henkilöstö Henkilökuntaa vuoden 2012 lopussa oli 262. Henkilöstökulut olivat 14,48 miljoonaa euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Toimintaohjeistusta on kehitetty ohjaamaan sisäistä valvontaa tulosyksiköissä esimiestyön kautta. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä esimiesten järjestelmällisellä koulutuksella taataan yhteinen näkemys. Asiakaspalautteiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Kanteluita tehtiin kolme kappaletta. Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ole. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo toimitusjohtaja. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Vantaan kaupungille raportointi tapahtuu neljännesvuosittain. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia oli ,33 euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä ,33 euroa katetaan edellisten vuosien ylijäämästä tilikauden 2013 kirjanpidossa. 240

245 5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investoinnit Investointien Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Irtain omaisuus

246 5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,87 Liiketoiminnan muut tuotot , ,81 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,83 Palvelujen ostot , ,77 Henkilöstökulut , ,60 Palkat ja palkkiot , ,93 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,98 Muut henkilösivukulut , ,85 Poistot ja arvonalentumiset , ,76 Suunnitelman mukaiset poistot , ,83 Liiketoiminnan muut kulut , ,15 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 564, ,25 Kunnalle maksetut korkokulut , ,68 Korvaus peruspääomasta , , , ,83 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,51 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,33 757,51 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -9,8 7,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -9,8 7,6 Voitto, % -2,9 0,4 242

247 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,34 Poistot ja arvonalentumiset , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,34 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,34 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos , ,42 Saamisten muutos kunnalta , ,07 Saamisten muutos muilta , ,20 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 608, ,44 Korottomien velkojen muutos muilta , ,12 Rahoituksen rahavirta , ,17 Rahavarojen muutos , ,17 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,37 Rahavarat , , , ,17 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -877, ,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % -877, ,4 Lainanhoitokate -0,3 1,5 Kassan riittävyys, pv 19,1 17,6 Quick ratio 1,9 2,4 Current ratio 1,9 2,4 243

248 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,55 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,55 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 867,81 0, , ,55 Vaihtuvat vastaavat , ,27 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,96 Saamiset kunnalta , ,83 Muut saamiset 0, , , ,90 Rahat ja pankkisaamiset , ,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,82 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,08 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,57 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,33 757,51 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Toimeksiantojen pääomat , ,42 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,42 Vieras pääoma , ,32 Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,16 Lyhytaikainen Ostovelat , ,67 Korottomat velat kunnalta 949, ,40 Muut velat , ,08 Siirtovelat , , , ,16 VASTA TTA VAA YHTEENSÄ , ,82 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 17,5 26,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,0 24,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,9 822,9 Lainakanta , , ,7 244

249 5.3.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikelaitoksen tuotot alueittain Korvaukset valtiolta , ,00 Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä , ,16 Myyntituotot muilta , ,71 Opetuspalvelumaksut 4 736, ,00 Palvelusopimukseen perustuvat tuotot , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) , ,81 Toimintatuotot yhteensä , ,68 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Sairaala- ja terveydenhuoltolaitteet tasapoisto 5 vuotta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno ,55 0, ,55 Lisäykset tilikauden aikana , , ,51 Tilikauden poisto ,22 0, ,22 Poistamaton hankintameno , , ,84 245

250 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,57 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä ,33 757,51 Oma pääoma yhteensä , ,08 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,04 Muut tilinpäätösjaksotukset 7 764, ,97 Siirtovelat yhteensä , ,01 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,04 Myöhemmin maksettavat , ,97 Leasingvastuut yhteensä , ,01 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Määräaikaisia Yhteensä

251 5.3.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 247

252 5.4 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelman toteumat milj. Kaupunki Rahastot Sisäisten erien eliminoinnit milj. Kaupunki Kokonaistarkastelu milj. Tuloslaskelma yhteensä Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset 32,59 22,42 55,01 Myyntituotot, sisäiset 10,65 30,38-10,65-30,38 0,00 Maksutuotot, ulkoiset 62,87 5,67 0,00 68,54 Maksutuotot, sisäiset 0,55 0,02 0,05-0,55-0,02-0,05 0,00 Tuet ja avustukset, ulkoiset 35,19 1,31 0,01 36,51 Tuet ja avustukset, sisäiset 0,05-0,05 0,00 Muut toimintatuotot, ulkoiset 57,25 0,77 0,01 58,02 Muut toimintatuotot, sisäiset 111,13 0,41-111,13-0,41 0,00 Valmistus omaan käyttöön 132,24 1,04 133,28 Toimintakulut Henkilöstökulut -430,03-41,68-0,83-472,54 Palvelujen ostot, ulkoiset -641,00-7,23-2,63-650,86 Palvelujen ostot, sisäiset -36,40-2,11-0,01 36,40 2,11 0,01 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk. -40,05-2,79-0,04-42,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. -0,04 0,04 0,00 Avustukset, ulkoiset -96,22 0,00 0,00-96,23 Avustukset, sisäiset -0,01 0,01 0,00 Muut toimintakulut, ulkoiset -44,34-2,58 0,00-46,92 Muut toimintakulut, sisäiset -111,48-3,14-0,05 111,48 3,14 0,05 0,00 Toimintakate -957,03 1,02-2,06 25,54-25,15-0,39-958,07 Verotulot 857,08 857,08 Valtionosuudet 148,17 148,17 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot, ulkoiset 12,83 1,79 14,62 Korkotuotot, sisäiset 0,17-0,17 0,00 Muut rahoitustuotot, ulkoiset 18,33 0,01 0,01 18,35 Muut rahoitustuotot, sisäiset 0,07-0,07 0,00 Korkokulut, ulkoiset -15,29-15,29 Korkokulut, sisäiset -0,17 0,17 0,00 Muut rahoituskulut, ulkoiset -0,11 0,00 0,00-0,11 Muut rahoituskulut, sisäiset -0,07 0,07 0,00 Vuosikate 64,23 0,79-0,26 25,30-24,91-0,39 64,75 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -67,05-1,39-68,43 Tilikauden tulos -2,82-0,60-0,26 25,30-24,91-0,39-3,69 Varausten ja rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,19 0,27 0,45 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2,82-0,41 0,00 25,30-24,91-0,39-3,23 248

253 Rahoituslaskelman toteumat milj. Kaupunki Rahastot Sisäisten erien eliminoinnit milj. Kaupunki Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Kokonaistarkastelu milj. Rahoitus-laskelma yhteensä Toiminnan rahavirta Vuosikate 64,22 0,79-0,27-25,30 24,91 0,39 64,75 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -31,66-0,20-31,86 Investointien rahavirta Investointimenot -156,97-1,53-8,24-166,74 Rahoitusosuudet investointeihin 6,66 0,25 6,91 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39,95 0,29 40,24 Toiminnan ja investointien rahavirta -77,80-0,40-8,50-25,30 24,91 0,39-86,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,18-1,00-1,18 Antolainasaamisten vähennykset 1,00 1,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,00 125,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -30,04-30,04 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,41 0,41 Oman pääoman muutokset -0,50 0,50 0,50-0,50 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -0,14-0,06-0,19 Vaihto-omaisuuden muutos -1,66-1,66 Saamisten muutos -22,32 0,48-2,20-0,40-0,47 1,99-22,91 Korottomien velkojen muutos 1,11 1,53 0,97-1,13 0,00 0,00 2,48 Rahoituksen rahavirta 71,68 1,96-0,73-1,03-0,46 1,49 72,90 Rahavarojen muutos -6,12 1,55-9,24-26,33 24,45 1,88-13,80 249

254 5.5 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Asuntolainarahaston tuloslaskelma Liikevaihto 729, ,00 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot - 3,28-503,16 Liiketoiminnan muut kulut - 820, ,00 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 94, ,16 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,89 Muut rahoitustuotot 9 927, , , ,89 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja , ,73 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,73 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Asuntolainarahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) - 94, ,16 Rahoitustuotot ja -kulut , ,89 Toiminnan rahavirta , ,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta , ,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta , ,82 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,11 Saamisten muutos muilta 1 549, ,44 Korottomien velkojen muutos muilta , ,00 Rahoituksen rahavirta , ,73 Rahavarojen muutos ,73 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,73 0,00 Rahavarat ,00 0, ,73 0,00 250

255 Asuntolainarahaston tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,18 Sijoitukset Muut lainasaamiset , ,18 Vaihtuvat vastaavat , ,80 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,45 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,96 Siirtosaamiset , ,39 Rahat ja pankkisaamiset ,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,98 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,98 Muut omat rahastot , ,98 Vieras pääoma 0, ,00 Lyhytaikainen Siirtovelat 0, ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tuloslaskelma Liikevaihto 2 515, ,00 Valmistus omaan käyttöön , ,25 Liiketoiminnan muut tuotot 9 035, ,04 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,12 Palvelujen ostot , , , ,17 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,51 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,72 Muut henkilösivukulut , , , ,61 Liiketoiminnan muut kulut , ,15 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 251

256 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Investointien rahavirta Investointimenot , ,25 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,89 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0, ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,55 Saamisten muutos muilta - 539,02-86,73 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 212,00 212,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,17 Rahoituksen rahavirta , ,89 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,25 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet ,32 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, , , ,25 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,05 0,00 Vaihtuvat vastaavat , ,80 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,07 Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset 625,75 86,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,05 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,56 Muut omat rahastot , ,56 Vieras pääoma , ,49 Lyhytaikainen Ostovelat , ,04 Korottomat velat kunnalta 0,00 212,00 Muut velat , ,23 Siirtovelat , ,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,05 252

257 5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tuloslaskelma Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,45 Muut rahoituskulut ,11-51,83 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja , ,62 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,62 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Sosiaalisen luototuksen rahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Rahoitustuotot ja -kulut , ,62 Toiminnan rahavirta , ,62 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,88 Saamisten muutos muilta , ,15 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,65 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,17 Rahavarat , , , ,65 Sosiaalisen luototuksen rahaston tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat , ,99 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,57 Saamiset kunnalta , ,71 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,67 Lainasaamiset , ,87 Rahat ja pankkisaamiset , ,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,99 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,99 Muut omat rahastot , ,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,99 253

258 5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tuloslaskelma Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Palvelujen ostot , , , ,37 Liiketoiminnan muut kulut 1 386,21 81,32 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,28 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,28 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Vahinkorahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,28 Toiminnan rahavirta , ,28 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,94 Korottomien velkojen muutos muilta 4 589, ,66 Rahoituksen rahavirta , ,28 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Vahinkorahaston tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat , ,30 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,59 Muut omat rahastot , ,59 Vieras pääoma , ,71 Lyhytaikainen Ostovelat , ,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 254

259 6. Luettelot ja selvitykset 6.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tasekirja on Arkistolaitoksen päätöksen KA 158/43/2001 mukaan säilytettävä pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 säännöksiä siten, että kirjanpitokirjat ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä lukien ja niin, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Tositteet sekä muu kuin edellä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. EU-hankkeiden kirjanpitoaineisto, joissa on alkuperäisiä tositteita, säilytetään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti 10 vuotta viimeisestä maksatuksesta ohjelmakauden päättymisestä lukien. Ministeriö on pidentänyt ohjelmakaudelle antamiaan säilytysaikaohjeitaan saakka. Lisäksi on huomioitava jatkoajalla toteuttavien hankkeiden tiliasiakirjojen säilytysajat. Arkistoinnista vastaa tositteita käyttänyt toimiala. Tilinpäätösasiakirjojen arkistointi Tase- ja tuloslaskelmat Rahoituslaskelmat Tilikauden tapahtumat seurantakohteittain Pysyvien vastaavien kohdeluettelo Pysyvien vastaavien koontiluettelot Päiväkirja Pääkirja Tilin Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä Tilin Myyntisaamiset jäsenkuntayhtymiltä Tilin Myyntisaamiset, kunnan sisäiset Tilin Myyntisaamiset muilta Tilin Myyntisaamiset, tilinpäätösjaksotukset Tilin Ostovelat tytäryhteisöille Tilin Ostovelat jäsenkuntayhtymille Tilin Ostovelat muille Tositelajit ja numerosarjat 2012 Tililuettelo vuodelta 2012 Varastokirjanpidot Materiaaliyksikkö Varikko Vantaan työkeskuksen työainevarasto Tasekirja Tase-erittelyt SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy atk-tuloste atk-tuloste manuaalisena erikseen sidottuna paperitulosteina Muilta osin kirjanpitoaineisto arkistoidaan paperille tulostetussa muodossa. 255

260 6.2 Luettelo tositelajeista SAP -tositelajiluettelo 2012 Tositelaji Numerosarja Tositenumerot Toimiala/tulosalue 01 A Palvelukassa Varia, Tennistie 03 A Palvelukassa Myyrmäen yht.palv.piste 04 A Palvelukassa Tikkurilan uimahalli 05 A Palvelukassa Matkakeskus 06 A Palvelukassa Korson yhteispalvelupiste 07 A Palvelukassa Varia, Myyrmäen opetuspiste 08 A Palvelukassa Varia, Tikkurilan opetusyksikkö 09 A Palvelukassa Maankäyttö, Kaupunkisuunnittelu 11 B Palvelukassa Korson uimahalli 12 B Palvelukassa Martinlaakson uimahalli 13 B Palvelukassa Myyrmäen uimahalli 14 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, aikuiset 15 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lapset 16 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lehdet 17 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, musiikki 18 B Palvelukassa Hakunilan kirjasto 19 B Palvelukassa Koivukylän kirjasto 20 B Palvelukassa Korson kirjasto 21 C Palvelukassa Hämeenkylän kirjasto 22 C Palvelukassa Länsimäen kirjasto 23 C Palvelukassa Martinlaakson kirjasto 24 C Palvelukassa Mikkolan kirjasto 25 C Palvelukassa Myymäen kirjasto, lainaus 27 C Palvelukassa Kaupunginmuseo 28 C Palvelukassa Ympäristökeskus, eläinlääkäri 29 C Palvelukassa Varia, myymälä Tennistie 30 C Palvelukassa Varia, Talvikkitie 31 D Palvelukassa Kuvataide 32 D Palvelukassa Tikkurilan lukio 34 D Palvelukassa Pointin kirjasto 35 D Palvelukassa Vantaan Valo Minkkitie AA Käyttöom.kirjaus Talouspalvelukeskus AB Kirjanpitotosite Talouspalvelukeskus AF Poistokirjaukset Talouspalvelukeskus AK 11 Tositelajin SA numerosarja Alkusaldokonversio Talouspalvelukeskus AZ Investointien purku Talouspalvelukeskus BA Konekielinen tiliote Talouspalvelukeskus BM Ostomaksu,autom. Rahoitustoimi D WinHit Suun terveydenhuolto D Saku/Merlot Medi KuPeLa /1211 D TimmiTulkit Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala DG Asiakkaat-hyvitys Talouspalvelukeskus DP Perintätoim.rahatil. Talouspalvelukeskus DR Asiakk. -lasku KuPeLa /

261 Tositelaji Numerosarja Tositenumerot Toimiala/tulosalue DT Asiakkaat - tasaus Talouspalvelukeskus DV Myyntisuor.autom. Talouspalvelukeskus DZ Myyntisuor.manuaal. Talouspalvelukeskus K Konekeskus Kuljetus Kuntatekniikan keskus K Varikko Polttoaineet Kuntatekniikan keskus K9 K Rahapalautukset Talouspalvelukeskus KH Toimittajat-vel. Talouspalvelukeskus KM Toimittajat-matkust. Talouspalvelukeskus KP *Tilin ylläpito Talouspalvelukeskus KR Toimittajat - lasku Talouspalvelukeskus KS Sisäiset maksut Talouspalvelukeskus KT Toimittajat -tasaus Talouspalvelukeskus KX Sisäiset ostolaskut Talouspalvelukeskus L1 L Konekeskus, uusi Kuntatekniikan keskus L2 L Varikko, uusi Kuntatekniikan keskus L3 L Pienkalusto, vuokrau Kuntatekniikan keskus LE LE Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LF LF Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LG LG Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LJ LJ Sisäiset vuokrat/koki Tilakeskus LM LM Asuntotoimi,vuokrala Tilakeskus LN LN Asuntotoimi,vuokrasa Tilakeskus LR LR Twin rahoitusvienti Rahoitustoimi LS LS Twin jaksotus/ arvost. Rahoitustoimi PA PA Tuntipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PC PC Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PD PD Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PF PF Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PG PG Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PH PH Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PK PK Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PL PL Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PM PM Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PP PP Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PQ PQ Palkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PR Hinnanmuutos Keskusvarasto PY PY Ennak.kirjaus lomapalk Henkilöstökeskus, palkanlask. RE Lasku - brutto(mm) Keskusvarasto RV Myyntilasku(SD) Talouspalvelukeskus RX Sisäinen laskutus Talouspalvelukeskus SA Pääkirjatilitosite Talouspalvelukeskus ST Pk-tilit - tasaus Talouspalvelukeskus SU SU Alv-jälkikirjaustos. Talouspalvelukeskus WA Tavaranluovutus Keskusvarasto WE Tavaranvastaanotto Keskusvarasto WI Inventointitosite Keskusvarasto WL Varast.otto/toimitus Keskusvarasto X1 D Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster X2 D Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster 257

262 6.3 Tunnuslukujen laskentakaavat Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/ asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut (Kunta ja konserni) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno (Liikelaitos) Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno (Kunta ja konserni) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Liikelaitos) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Kunta ja konserni) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Jos lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla lainakanta kahdeksalla. (Liikelaitos) Lainanhoitokate = (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 258

263 Quick ratio = (Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut (Kunta ja liikelaitos) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) (Konserni) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) / Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta euroa/ asukas = Lainakanta / Asukasmäärä Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset 259

264 7. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 260

265 261