Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen? Kehrän teematyöpaja 20.4.2012



Samankaltaiset tiedostot
Lastensuojelun kehittämisestä intoa omaan työhön kokemuksia Kehrästä

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Yhteistä kehittämistä

Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Työyhteisölähtöinen kehittäminen. kehittämiseen. tutkijasosiaalityöntekijä j Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen, Socca

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Kuvastin-menetelmä sosiaalityössä

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehrä II toimintasuunnitelma syksy 2012ja kevät 2013 Käytäntötutkimusidea: asiakkaat ja työntekijät mukaan tutkimaan!

Kallion kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen

Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla

Yhteenvetoa Pääkaupunkiseudun Praksis -toiminnasta / HT&TH

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Heikki Waris instituutin toimintasuunnitelma 2017

Sosiaalityön kehittämisen foorumi Aulikki Kananoja

Kati Palsanen Erityissosiaalityöntekijä Länsi-Pohjoinen avohuollon sosiaalityö Kaarelan lastensuojelu Praksisseminaari

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Tiina Muukkonen ja Annukka Paasivirta (toim.)

M.Andersson

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Katri Vataja HTT.

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä koulutus

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Katja Berg, palvelupäällikkö JOHTAMISEN MUUTTUMINEN YHTEISKEHITTÄMISESSÄ

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Opettaja pedagogisena johtajana

Kohti ammatillista huippuosaamista

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

TERVE-SOS Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Pääkaupunkiseudun Praksis. Jenika Heinonen Koulutussuunnittelija, YTM, KM Socca/ Heikki Waris -instituutti

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

ASIAKASTYÖN TAIDOT 6 op Käytännönopettajien seminaari

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko ja Susanna Grönberg Lopen kunta

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kehittäjäasiakastoiminta

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Transkriptio:

Lupa kehittää! Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen? Kehrän teematyöpaja 20.4.2012 tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta 1

Praksis ajattelutapana OPETUS TUTKIMUS KEHITTÄMINEN Saurama & Muukkonen 2009 KÄYTÄNTÖ 2 2

Opin, että kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen asia. Kehittämisessä osallistetaan koko työryhmä, ei vain yksittäisiä työntekijöitä. Työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen Yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettu käytäntö (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009) Yhteisöllinen kehittäminen (Heinonen 2007) Keskeistä yhteisen ymmärryksen luominen yksintekemisen sijaan. Kehittämisellä on selkeä työhyvinvointia lisäävä vaikutus. 3

Käytäntötutkimuksellisen kehittämisen malli Heinonen 2007 4

Kehittämisen dialogisuus Kehittäminen on ennen kaikkea yhteistä tekemistä ja jakamista. Kehittämiselle olennaista on dialogisen työotteen ja toimintakulttuurin vahvistaminen työyhteisössä. Dialogisessa toimintakulttuurissa pyrimme tavoittamaan yhteisen tietämyksen aluetta ja ennen kaikkea asettumaan suhteeseen toisten kanssa (Mönkkönen & Roos 2010). Luottamuksellinen ja arvostava työkulttuuri sosiaalisen oppimisen ja kollektiivisen tiedonrakentamisen edellytys (Seppänen-Järvelä 2009) Kohti yhteistoiminnallisuutta (Mönkkönen 2008) 5

Kaduilla tuulee taas, tuli on irrallaan Kehittäminen on mahdollista perustyössä, mutta mitä se vaatii? Säännöllisyyttä Johtamista Yhteisiä pysähtymisen paikkoja lyhyitä ja pidempiä Suunnitelmallisuutta Mukautuvuutta Yhteistä tahtoa 6

Kehrän alussa meillä oli vaikea löytää riittävästi aikaa kehittämiselle. Ongelma saatiin ratkaistua liittämällä kehittäminen olemassa oleviin rakenteisiin. Lähdimme Kehrään toimipisteenä, mutta käytännön syistä päädyimme eriyttämään kehittämisen tiimeihin. Nyt kuljetamme kehittämistä säännöllisesti mukana tiimikokouksissa ja kehittämistä johtaa selkeästi johtava sosiaalityöntekijä. 7

Kehittämispäiviä tai puolikaspäiviä oli säännöllisesti. Ne ajoitettiin Kehrän työpajojen väliin. Näin työpajat ja kehittämispäivät kantoivat arjessa. Työpajoihin osallistui osa työntekijöistä, kehittämispäivät olivat koko työyhteisölle. Niissä myös peilattiin ja yhteen sovitettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kehittämistyötä. Lisäksi tiimeistä varattiin aikaa kehittämisteemalle ennen ja jälkeen kehittämispäivän (virittäytyminen, valmistautuminen, työstäminen). Samoin ennen ja jälkeen teematyöpajojen oli tiimissä varattu lyhyt osio kehittämiselle (tiedonkulku). 8

Mikä tukee kehittämistä tiimissä? kehittäminen kulkee osana tiimi- tai muita säännöllisiä kokouksia kehittämiselle on erikseen sovittuja pidempiä aikoja tiimin osallistuminen kehittämiseen on selkeää, esim. oma kehittämistehtävä kehittämisaiheesta ja osallistumisesta on tehty yhteinen päätös tiimissä on avoin ilmapiiri tiimillä on yhteinen halu kehittyä tiimillä on lupa käyttää aikaa kehittämiseen kehittäminen lähtee asiakastyöstä 9

Kehittämisen johtaminen on tärkeää johtava on kehittämistyön mahdollistaja johtavalla on vastuu ja kokonaisnäkemys kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä johtava osallistuu itse aktiivisesti kehittämiseen johtava on kehittämiseen innostaja ja motivoija johtava huolehtii ajan varaamisesta kehittämiselle mm. tiimija muissa säännöllisissä kokouksissa johtava on linkkinä muihin työryhmiin ja ylempään johtoon kehittäminen kulkee myös johtavan ja työntekijän välisissä keskusteluissa 10

Pidetty kiinni yhteisistä tavoitteista ja sitkeästi jatkettu kehittämistä eteenpäin tavoitteiden suuntaan. Yhteiseen keskusteluun käytetty aika! Aikaa on otettu paljon kehittämiseen. Alussa näkemykset erisuuntaisia ja näkemyserot selviä. Keskustelu hioi ryhmää yhteen ja kaikki sitoutuivat kehittämiseen. Kehittämisen loistava rakenne! Vastuuta on jaettu kaikille. Vastuuhenkilöt nimettynä ja rakenne tukenut vaikeissa tilanteissa. 11

Kaikkien osallisuus Työntekijä, tiimin jäsen kullekin tiimiläiselle on sovittu vastuualue kehittämisessä ja tiimin sisällä on tehty työnjakoa tiimiläiset sitoutuvat yhteiseen suunnitelmaan jokainen huolehtii hyvästä ilmapiiristä ja kehittämismyönteisestä asenteesta tiimiläiset linkittävät kehittämisen työkäytäntöihin Opiskelija opiskelijan käytäntötutkimuksen sitominen kehittämiseen opiskelija on osa työyhteisöä ja aktiivisesti mukana kehittämisessä 12

ASIAKKAAT INNOSTAVAT Omassa asiassaan Asiakas on paremmin tietoinen olevansa arviointivaiheessa Asiakkaita osallistettiin enemmän suunnitelmien teossa Tapaamme aina lasta Asiakkaat ovat saaneet enemmän tietoa suunnitelmallisesta työskentelystä Kehittämään Asiakkaat antavat välitöntä palautetta Asiakaspalaute, asiakaskysely Asiakasosallisuus on tullut osaksi kehittämistyötä Asiakaspeilin myötä asiakkaat ovat olleet konkreettisella tavalla osana kehittämistämme Oppimaan Opiskelijoiden vahvimmat oppimiskokemukset sosiaalityössä liittyvät asiakkaiden kohtaamisiin ja haastatteluihin Asiakkailta saa sellaista tietoa, jota ei voi oppia mistään muualta 13

Yhteisoppimisen alue PRAXIS ACADEMIA ASIAKAS KÄYTÄN- NÖN OPETTAJA OPISKELIJA OPETTAJA YHTEISOPPIMISEN ALUE (katso Hakkarainen, Heikki Waris -instituutti nyt! -esitys) 14

Yhteisoppimisen alueella Oppimista tapahtuu opiskelijoiden oppimistehtävien, työyhteisöjen kehittämistehtävien ja niihin liitettyjen tutkimustehtävien kombinaatiossa. Toimii tiedon tuottamisen, tutkimisen, oppimisen ja levittämisen kanavana, areenana Käytännön työ asiakkaat hyötyvät opetuksen, kehittämisen ja tutkimuksen tiivistä yhteydestä käytäntöön, se tarvitsee rakenteen ja Praksis on tällainen yhdistävä rakenne 15

Kehittäminen kulkee mutkittelevaa polkua pitkin Kehittäminen on prosessimaista, mutta kuitenkin suunnitelmallista Kehittämisen kohteet, tavoitteet ja keinot sovitaan yhdessä Aikaansaannoksia arvioidaan suunnitelmallisesti ja yhdessä Kehittämiseen osallistuvat kaikki ja kehittämisprosessi etenee työntekijöiden kehittämistahtia kunnioittaen 16

Kehittämis kohteen määrittely Kehittämisen suunnitel ma Reflektiiviset Yhteiset käsitteet Yhteisöllinen kehittäminen Käytäntö dialogit Mallinnus, uudelleen muotoilu Arviointi Ä 17 ks. Julkunen 2011, Hakkarainen ym 2004.

10 FAKTAA KEHITTÄMISESTÄ Kehrän teematyöpaja 5.10.2010 1. Kehittäminen on jatkuva prosessi 2. Edellytyksenä aito kiinnostus ja arvostus läpi organisaation 3. Oman ammattiosaamisen esiintuominen: kehut ja kannustus esiin 4. Kehittämisen dokumentointi tärkeää 5. Utopistit, tekijät ja jarrumiehet kaikki tärkeitä 6. Perehdyttäminen! 7. On velvollisuus löytää aikaa kehittämiselle 8. Ole rohkea ja luova 9. Aloita tavoitteesta, pysähdy arvioimaan 10. Ota riski ja ymmärrä uudestaan 18

KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA Käytäntöön kiinnittynyt opetus, kehittäminen ja tutkimus Reflektiiivinen ja dialoginen työskentelyn rakenne Yhteisoppimisen, - kehittämisen ja - tutkimisen alue Tiina Muukkonen 19

Mitä yhteisöllisellä tiedonmuodostuksen kulttuurilla voi saada aikaan? Muutoksia työkulttuuriin Muutos työtapaan Muutos ajatteluun Muutos vuorovaikutuskulttuuriin Muutos kehittämiskulttuuriin Lisää työhyvinvointia Tukee innovatiivisia tietoyhteisöjä, joissa voi olla monia toimijoita Tuo tutkimusorientaatiota käytäntöön ja käytäntöorientaatiota tutkimukseen Lisää käytäntötutkimusperusteista opetusta 20

Kehittäminen on rohkeutta kokeilla uutta Kehittäminen on vaikuttavaa! Vaikutukset työyhteisöissä ovat suurempia kuin yksittäisen palvelun muutos Muutoksia koettiin tapahtuneet asenteissa, ajattelussa, keskustelukulttuurissa ja työotteessa Ota riski ja ymmärrä uudestaan! 21

KIITOS! www.socca.fi/kehra 22

Lähteet Hakkarainen, Kai; Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY, Porvoo. Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä. Tutkiva ja arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. n ja Heikki Waris- instituutin julkaisusarja nro 16, Helsinki. Julkunen, Ilse (2011) Knowledge-Production Processes in Practice Research Outcomes and Critical Elements. Social Work & Society, Volume 9, Issue 1, 2011. s. 60 75. Mönkkönen, Kaarina (2008) Työyhteisön näkymättömät tulostekijät. Yhteiskuntapolitiikka 73: 5, Stakes. s. 538 551 Mönkkönen, Kaarina & Roos, Satu (2010) Työyhteisötaidot. Unipress, EU. Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (toim.) (2009) Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. PS-kustannus, Juva. Yliruka, Laura; Koivisto, Juha & Karvinen-Niinikoski, Synnöve (toim.) Sosiaalialan työolojen hyvä kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:6, Helsinki. s. 142 148. 23