Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja opsin velvoittavuus 1.11.2018
L Ä H T Ö K O H T A N A Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. (Vasu, EOPS, POPS) Alkuopetus on osa perusopetusta ja kuuluu kouluopetuksen ja oppivelvollisuuden kontekstiin.
LAIT ja ASETUKSET - makrotason ohjaus - muovaavat pedagogiikkaa Varhaiskasvatuslaki osa 1 (8.5.2015/580): voimaan 1.12.2015 osa 2 (13.8.2018/540): voimaan 1.9.2018 - varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain alaista Perusopetuslaki (21.8.1998/628): - esiopetus ja alkuopetus ovat perusopetuslain alaisia!
LAIT ja ASETUKSET määrittelevät mm. - Mitä esiopetuksella ja perusopetuksella (alkuopetus) tarkoitetaan? - Mitkä ovat esiopetuksen ja perusopetuksen (alkuopetus) tavoitteet? - Kenelle esiopetus ja perusopetus (alkuopetus) on tarkoitettu ja missä laajuudessa? - Millaisilla reunaehdoilla ja millaisissa puitteissa esiopetusta ja perusopetusta (alkuopetus) järjestetään? - Millaiset kelpoisuudet ovat esiopetuksen ja perusopetuksen (alkuopetus) tehtäviin? Ja opetussuunnitelmien perusteet täsmentävät opetuksen sisältöjä ja toteutusta.
KANSALLINEN OHJAUS 1) Opetus- ja kulttuuriministeriö - varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää vuodesta 2015 - varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta 2) Opetushallitus - Varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen liittyviä asiantuntijatehtäviä hoitava virasto - Oph laatii varhaiskasvatuslakiin perustuen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) sekä perusopetuslakiin perustuen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Eops) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Pops). - Vasu, Eops ja Pops ovat normiopetussuunnitelmia
ESI- ja ALKUOPETUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ PERUSOPETUSLAKI ja ASETUS YLEISET VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET (VALTIONEUVOSTO) OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (OPETUSHALLITUS: EOPS, POPS) OPETUSSUUNNITELMA - PAIKALLINEN TASO (KUNTA-, ALUE, YKSIKKÖ)
ESIOPETUS ja ALKUOPETUS Mitä on esiopetus ja mitä on alkuopetus? ESIOPETUS - Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. - Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. (Perusopetuslaki (628/1998) 26 a) - Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta, jota toteutetaan Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. (Opetushallitus / https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/esiopetus)
E S I O P E T U S - Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5 )
ESIOPETUS ja ALKUOPETUS ALKUOPETUS - Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (Perusopetuslaki 1998 3 ) - Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. (Perusopetuslaki 1998 25 ) Vuosiluokat 1-2 - Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa. (POPS 2014, s. 100)
A L K U O P E T U S - Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten (POPS 2016).
S I I R T Y M ÄT Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaan opetuksen perusta. VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun ovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään (EOPS 2016). Siirtymävaiheiden käytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia. Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon (EOPS 2016).
S I I R T Y M ÄT ESIOPETUKSESTA ALKUOPETUKSEEN Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasvatuksen antamat valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. (POPS 2016) ALKUOPETUKSESTA PERUOPETUKSEEN 3:lle luokalle Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. (POPS 2016)
Siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen Yhteistyön haasteet Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Edellyttää esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstöltä ohjaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstö tutustuu toistensa toimintaan, pedagogisiin menetelmiin ja oppimisympäristöihin Opettajat ja muu henkilöstö tuntevat oppimisen polun vaiheet ja käytännöt. Toimintakulttuurien, oppimisympäristöjen ja tuen käytäntöjen tulee olla mahdollisimman yhtenäiset.
LAPSEN / OPPILAAN N Ä K Ö K U L M A Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus ja siihen kuuluva alkuopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. (EOPS 2016 ja POPS 2016) PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN takaavat esi- ja alkuopetuksen laadun ja mahdollistavat onnistuneen siirtymän esiopetuksesta alkuopetukseen, oppimiskokemusten jatkumon!
ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ EDELLYTTÄÄ PEDAGOGISTA NIVELTÄMISTÄ se on mahdollisuus ja haaste lapsen oppimispolun jatkumon turvaamiseksi
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN ERILAISIA TASOJA ja TAPOJA: 1 Esi- ja alkuopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen yhtenäistäminen 2 Esi- ja alkuopetuksen sosiaalisten oppimisympäristöjen yhteiskäyttö 3 Esi- ja alkuopetuksen työtapojen lähentäminen 4 Esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien yhtenäistäminen 5 Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien integrointi
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN FYYSISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN PEDAGOGINEN RAKENTÄMINEN * fyysisten oppimisympäristöjen yhtenäistäminen (esim. yhteiset ja lähekkäin olevat tilat) * instituution perinteet lapsi/oppilas * moninaisuus - >lasten taustojen näkymisellä on merkitystä heidän identiteetilleen - > siirtymätilanteessa moninaisuuden ja sen jatkuvuuden huomioiminen * pedagogisen rakentamisen periaatteet -> oppimisympäristöjen suunnitelmallinen rakentaminen ja arvioiminen yhdessä lasten kanssa
O P P I M I S Y M PÄ R I S T Ö ESIOPETUKSESSA (Eops 2016) -> tarkoittaa esiopetuksen tiloja, paikkoja välineitä, yhteisöjä ja käytäntöjä, jotka tukevat lapsen kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. ALKUOPETUKSESSA (Pops 2016) -> tarkoittaa tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat.
Tavoitteet oppimisympäristölle esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (Eops 2016 & Pops 2016) E S I O P E T U S - tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun A L K U O P E T U S - tarjoaa mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista - edistää vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista - tukee lapsen osallisuutta ja antaa onnistumisen kokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa - edistää vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentumista - vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tukee henkilökohtaisia oppimisen polkuja - tukee oppimaan oppimisen taitoja - innostaa oman oppimisen kehittämiseen - kannustaa aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen - tukee yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta
Oppimisympäristön ominaisuudet esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (Eops 2016 & Pops 2016) E S I O P E T U S A L K U O P E T U S - terveellinen ja turvallinen - terveellinen ja turvallinen - yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat -> turvallinen, kiireetön ja muita kunnioittava ilmapiiri - hyvä työrauha -> ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri - riittävästi leikkiin ja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havaintoja työvälineitä - mahdollisuus osallistua oppimisympäristön rakentamiseen - tilat, välineet ja materiaalit oppilaan käytössä - osallistuminen oppimisympäristön kehittämiseen - tieto- ja viestintäteknologia - tieto- ja viestintäteknologia - ergonomia, ekoloogisuus, esteettisyys, esteettömyys sekä tilojen valaistus, sisäilma, siisteys ja viihtyvyys - ergonomia, ekoloogisuus, esteettisyys, esteettömyys sekä tilojen akustiikka, valaistus, sisäilma, viihtyvyys, järjestys ja siisteys
ESI- ja ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN Miten? Yksi tapa on: 1 Esi- ja alkuopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen pedagoginen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen fyysisten oppimisympäristöjen yhtenäistäminen
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN SOSIAALISTEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN YHTENÄISTÄMINEN ENNAKKOLUULOTTOMUUS TAHTOTILANA instituutiot - traditiot ammattiryhmät - erilaiset asiantuntijuudet yhteistyömallit ja rakenteet - lapsen ja oman ammattitaidon etu
Mahdollisuutena ja haasteena Samanaikaisopetus eli yhteisopettajuus = kasvatus- ja opetushenkilöstön yhteiskäyttö = opetustilanne, jossa kaksi tai useita opettajia työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa edellyttää opettajilta aktiivista osallistumista opetukseen korostuu opetuksen toteutuksen ohella yhteinen suunnittelu ja arviointi positiiviset vaikutukset korostuvat, kun oppilasryhmä on heterogeeninen kuten esimerkiksi esi- ja alkuopetuksessa ammattikuntien keskinäinen arvostaminen ja luottamus sekä toisilta työssä oppiminen esim. erityisopettaja ja suomi 2 -ope ja veo ja elo ja elo
Mahdollisuutena ja haasteena samanaikaisopetus eli yhteisopettajuus Samanaikaisopettajien luokassa: - luovia ryhmittelyn ja uudelleenryhmittelyn käytänteitä - opettajien keskinäisen yhteistyön sekä kaikkien pedagogisten ammattilaisten potentiaalin hyödyntäminen esim: - vuorottelu - opetusryhmän jakaminen - eriytyvä opetus - joustava ryhmittely - pistetyöskentely
Mahdollisuutena ja haasteena Samanaikaisopetus eli yhteisopettajuus EDELLYTTÄÄ: - tiimityöskentelyä - päiväkodin johtajien ja koulun rehtorien roolit ja keskinäinen yhteistyö - yhteistyö esimiesten ja henkilöstön välillä on opettajien työlle ja sen kehittämiselle on tärkeää Yhteisopettajuus mahdollistuu, kun sekä päiväkodin että koulun johdon tuki ja kannustus todellistuvat esimerkiksi yhteistä työaikaa järjestämällä suunnittelua ja arviointia varten. Erilaiset yhteistyömallit ja -rakenteet ovat niin lapsen oppimisen kuin opettajan ammattitaidon kannalta tavoittelemisen arvoisia. Yhteisopettajuus uudistaa ja yhtenäistää myös esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuuria.
ESI- ja ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN Yksi tapa on: Miten? 2 Esi- ja alkuopetuksen sosiaalisten oppimisympäristöjen pedagoginen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen sosiaalisten oppimisympäristöjen yhteiskäyttö
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN TYÖTAPOJEN LÄHENTÄMINEN * työtapojen lähtökohtien yhdenmukaisuus * tavoitteellisesta opettelusta tavoitteelliseen opiskeluun niveltäminen luo turvallisuutta ja jatkuvuutta lapselle hänen siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen tärkeää, että lapsi saa jo esiopetuksen aikana kokemuksia alkuopetuksessa käytetyistä erilaisista työtavoista ja että alkuopetuksessa jatketaan joitakin niitä työtapoja, jotka ovat tulleet lapselle tutuiksi jo esiopetuksen aikana
Työtavat esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (Eops 2016 & Pops 2016) E S I O P E T U S A L K U O P E T U S - monipuoliset työtavat - monipuoliset työtavat - kokemukselliset ja toiminnalliset - kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat työtavat, eri aistien käyttö ja - rohkaisu kyselemään, tutkimaan, ihmettelemään, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia - mahdollisuuksia kokeilemiseen ja itsenäisesti toimimiseen liikkuminen - tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely - itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta lisäävät toimintatavat - ohjattu ja omaehtoinen leikki - leikki, mielikuvituksen käyttö ja - eheyttäminen -> oppimiskokonaisuudet - eriyttäminen -> lasten ikä ja kehitys taiteellinen toiminta - eheyttäminen -> monialaiset oppimiskokonaisuudet - eriyttäminen -> oppilaiden yksilölliset tarpeet
ESI- ja ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN Yksi tapa on: Miten? 3 Esi- ja alkuopetuksen työtapojen pedagoginen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen työtapojen lähentäminen
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIEN YHTENÄISTÄMINEN - yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia - tavoitteena edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa - voidaan kehittää toimintakulttuuria ohjaavat säädökset, ops:ssa määritellyt arvot, oppimiskäsitys sekä opetusta koskevat tavoitteet. kehittämisen edellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. - ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä vuorovaikutus, ilmapiiri, pedagogiset käytännöt, laatu
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIEN YHTENÄISTÄMINEN *yhteisön arvot, uskomukset, käsitykset, myytit, odotukset, normit, roolit, erilaiset menettelytavat, instituution vallalla olevat epäviralliset säännöt, vallankäyttö, ympäristö ja vanhempien vaikutukset opettajien tapa toimia välittyy lapsille, jotka omaksuvat päiväkoti- ja/tai kouluyhteisön arvoja, asenteita ja käytänteitä mikäli lapsen esiopetuksen toimintakulttuuri eroaa suuresti lapsen alkuopetuksen toimintakulttuurista, niin koulutuksellisen jatkumo ei tue riittävästi lapsen opinpolkua
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIEN YHTENÄISTÄMINEN Aika-tilapolut - merkittäviä arjen käytäntöjen muokkaajia, ne sisältävät kontrollia ja säätelyä - rakennetaan työjärjestyksissä ja niihin liittyvissä aikatauluissa - tuovat turvallisuutta niin lapselle kuin aikuiselle vakiintuneina muotoina MUTTA: merkittävä muutos siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen voi herättää lapsessa sellaista epävarmuutta, että hyvä ja turvallinen koulun aloitus voi vaarantua Esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien käytäntöjen miettiminen lapsen näkökulmasta
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURIEN YHTENÄISTÄMINEN - pedagogiikka, yhteisöjen osaaminen ja ammatillinen kehittäminen näkyvät antoisana vuorovaikutuksena, arvostavana ilmapiirinä, oppimisympäristöjen rakentamisena ja arkikäytäntöjen kehittämisenä. - tarjoaa siirtymävaiheessa oleville lapsille ja heidän perheilleen, päiväkodeille ja kouluille mahdollisuuden muodostaa ja ylläpitää lapsen arjen ja oppimisen kannalta keskeisiä verkostoja.
Toimintakulttuuri esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (Eops 2016 & Pops 2016) E S I O P E T U S A L K U O P E T U S - kaikille yhteinen esiopetus - yhdenvertaisuus ja tasa-arvo - oppimisen ilo ja oivallus - oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä - lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana - osallisuus ja demokraattinen toiminta - hyvinvointi ja turvallinen arki - hyvinvointi ja turvallinen arki
ESI- ja ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN Yksi tapa on: Miten? 4 Esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien pedagoginen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien yhtenäistäminen
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN INTEGROINTI * ops ilmaisee oppimisen tahtotilan ja kiteyttää ydintehtävän * ops on väline rakentaa yhteistä visiota * ops-työn onnistuminen edellyttää yhdessä tekemisen kulttuuria ja johdon tukea ja sitoutumista
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN INTEGROINTI Varsinainen opetussuunnitelman integrointi eli opetussuunnitelmallinen niveltäminen: - opetussuunnitelma organisoituu sellaisten ongelmien ja kysymysten ympärille, joilla on lapsille henkilökohtaista ja sosiaalista merkitystä - oppimiskokemukset yhdistävät tiedon valittujen oppimiskokonaisuuksien / teemojen yhteydessä, tietoainesta kehitetään ja käytetään oppimiskokonaisuuksien/teemojen yhteydessä.
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN INTEGROINTI Opetussuunnitelmien integroinnissa voidaan erottaa erilaisia tasoja ja tapoja: PEDAGOGINEN EHEYTTÄMINEN Laaja-alainen osaaminen SISÄLLÖLLINEN EHEYTTÄMINEN: Tiedonalojen/oppiaineiden eheyttäminen MENETELMÄLLINEN EHEYTTÄMINEN Toimintatapaa harjoitellaan eri tiedonaloilla / oppiaineissa
Mahdollisuutena ja haasteena ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMIEN INTEGROINTI - Opetussuunnitelmien pedagoginen niveltäminen voi olla osittaista tai täydellistä. - Osittainenkin opetussuunnitelmallinen eheyttäminen edellyttää yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua ja toteuttamista. - Toimintatavat, opettajat ja tilat tulevat tutuiksi esiopetusikäisille lapsille jo ennen alkuopetuksen alkua, alkuopetusikäiset oppilaat toimivat koululaisena olemisen malleina ja saavat itse työskennellä myös kehitystasoltaan heterogeenisissä ryhmissä. vahvistaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja arvostusta esija alkuopetuksen välillä.
ESI- ja ALKUOPETUKSEN PEDAGOGINEN NIVELTÄMINEN Yksi tapa on: Miten? 5 Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmien pedagoginen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmallinen integrointi
Kiitos!