Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Samankaltaiset tiedostot
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Avomaan vihannesviljely

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu

Unkarilaisia lehtimausteita II. Rosmariini, rakuuna. Bertalan Galambosi yliagronomi

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Herne säilörehun raaka-aineena

SUVIKYNTELI (Satureja biflora (D.Don) Bentham)

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Unkarilaisia lehtimausteita I. Maustemeirami, kesäkynteli, tilli, Bertalan Galambosi yliagronomi

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

SAKSANKIRVELI (Myrrhis odorata (L.) Scop.)

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia


Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Ruusujuurta viljelyyn

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

MEKSIKONRAKUUNA (Tagetes lucida Cav.)

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kuminan perustaminen suojakasviin

RUUSUJUURI (Rhodiola rosea L.) Ruusujuuri: harvinaisesta perennasta maailman suosituin rohdos!

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Bertalan Galambosi Zsuzsanna Galambosi Aarno Latvus Matti Kaarlas

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Siankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016

Mikä on muuttunut? MTT

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Hamppu viljelykiertokasvina

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kerääjäkasvikokemuksia

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

RAUDANLUJAA KASVUA rönsyävä englanninraiheinä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Kihokin vaikutus ja käyttö

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Kasvintuotanto kannattaa

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Uutuusrohdoskasvit sekä tyrni ja marja-aronia terveyden edistäjinä

Transkriptio:

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä H. australis Lännenmaarianheinä H. odorata Lapinmaarianheinä H. odorata ssp. odorata Lännenmaarianheinä. H. odorata ssp. baltica Niittymaarianheinä H. hirta Kaakonmaarianheinä H. hirta ssp. hirta Niittymaarianheinä H. hirta ssp. arctica Tunturimaarinaheinä H. alpina Simakkeet (Anthoxanthum) Tuoksusimake (A. odoratum) Eteläntuoksusimake (A. odoratum ss. odoratum) Pohjantuoksusimake (A. odoratum ssp.alpinum)

Niittymaarianheiniän käyttö Alkoholijuomien mausteena Matkamuistoissa Tuoksukoristeena Lappilaisten marmelaadikarkkien ja hyytelöiden raakaaineina Kysyntä >> tuotanto

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum)

Tuoksusimaken lisäys 1. vuosi taimikasvatus: kylvö : 2.5, taimettuminen 13.5, istutus 12.6; Tiheys: 40 x 40 cm Istutusvuonna ei korjuu 2. vuosi: Aikaisempi korjuu: 11.6. Myöhempi korjuu: 26.6 Siemenkorjuu: 25.7, 10.8 Hoito: haraus ( mättäät)

Tuoksusimakkeen kukinta toisena vuonna

Tuoksusimakken korjuu kukinnan aikana

Tuoksusimakkeen sato toisessa vuodessa (Aikaisemmin(11.6) ja myöhemmin (26.6) korjuu) Korjuuaika Tuore paino Sato g/m² Kg/m² g/potti tuore kuiva 11.6 91 546 0.13 26.6 156 936 0.23 k.a. = 20-25%, tiheys: 6 kpl/m²

Yksi- ja kaksi korjuu toisessa vuodessa Edessä kerran, takana kaksi kerta korjattu tuosusimakketta

Tuoksusimakkeen korjuukerta toisessa vuodessa Yksi korjuu: 2.9.; kaksi korjuu: 9.8 ja 2.9. Istutustiheys: 9 potti/m² Korjuujen määrä Paino g/potti Sato kg/m² tuore kuiva tuore kuiva Vain yksi korjuu 416 83 3,7 0,75 Kaksi korjuu I. 261 2,35 II. 64 0,57 I.+II. 325 65 2,92 0,59

Tuoksusimaken 1. ja 2. vuoden sato Toisena vuonna sato korjattiin 3 kerta Vuosi Korjujen A (ei korjuuta) B (yksi korjuu) C (kaksi korjuuta) määrä tuore kuiva tuore kuiva tuore kuiva 1999 1 2 3,7 0,75 2,92 0,59 2000 1) 11.6. 1,67 0,40 0,94 0,22 0,67 0,16 2) 12.7. 1,15 0,26 1,60 0,36 1,44 0,32 3) 23.8. 2,16 0,38 3,21 0,51 1,65 0,29 yhteensä 4,98 1,04 5,75 1,09 3,76 0,77

Tuoksusimake, Mikkelin esikokeiden johtopäätös: Tuoksusimake lisätään siementaimesta Istutustiheys: 6-9 potii/m² Istutusvuonna satoa ei korjataan Toisena vuonna korjataan vain yksi sato, täyskukinnassa Kaksi korjuu heikensi talvehtimista Tuore- ja kuivasadon määrä: 0.23 0.75 kg/m² (tiheys: 6 ja 9 kpl/m²) (23-75 kg/100 m²) Kolmanteen vuonna korjataan kolme satoa: tuore ja kuiva sadon määrä: 5 ja 1 kg/m² (500 ja 100 kg/100 m² Korjaamaton kasvit tuottivat hyvälaatuisia siemeniä: itävyys: keskimäärin 67 %

Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) Sweet grass Kylvösiemeniä vaikea saada Lisätään rönsypaloista Rönsyilevä laji >> >> rikkaruohontorjunta! Viljeltiin mustassa muovissa Tiheys: 3 potti/m. Runsasta lannoitusta Kasvien keruu: 10.kesäkuu ja ruukutus, ulosistutus:1.07 Korjuu 1. vuonna: 14.9. Kasvatusaika: 4 kk Korjuu toisena vuonna: 3 kerta

Lännenmaarianheinä rönsyilevälaji, vaikea pitää puhtaana >> siksi istutettiin mustaan muoviin

Lännenmaarinaheinä kasvoi runsaasti, muovi on avattava

Istutusvuonna lehtisato on korjuukelpoinen (14.9.) Sato: tuoreena 0.29 kg/m, kuivana 0.070 kg/m

Muovi on revitty 0.8 m leveyteen, rikat kitkettiin käsiin Koe: A. leikkaamaton ruutu, B. kerran leikattu ruutu (2 kpl)

Maarianheinän sato toisena vuonna 1. vuoden sato: tuore:0.29 kg/m, kuiva:0.070 kg/m Korjujen Sato (kg/1 m muovi) määrä A (ei leikattu v. 1999) B (kerran leikattu v. 1999) tuore kuiva tuore kuiva 1.(11.6) 1,15 0,29 1,17 0,24 2.(21.7) 1,24 0,26 1,03 0,24 3.(5.9) 0,50 0,13 yhteensä 2,89 0,68 2,20 0,48 suhde % 131 142 100 100

Lännenmaarianheinä: kokemuksen yhteenveto Lisätään kasvullisesti, rönsyt ruukutetaan ensin Istutetaan mustaan muoviin, joita sitten revitään auki tarpeen mukaan Istutusvuonna : A- ei korjattu, B -yksi lehtikorjuu: Tuore sato: 0.29 kg/m Kuiva sato: 0.07 kg/m Toisena vuonna kolme korjuu: A korjaamaton: tuore: 2.89 kg/m kuiva: 0.68 kg/m B - korjattu: tuore: 2.20 kg/m kuiva; 0. 46 kg/m

Niittymaarianheinä ( Anthoxanthum odoratum ssp. arctica) viljelykoe 1999-2000 Siemen: Turun yo. Kasvitieteellinen puutarha Kylvö: 6.5.1999,5-10 siemen/potti Istutus: 8.6. Tiheys: 40 x 40 cm, ilman mustaa muovia Istutusvuonna rönsyilevä laji täytti kaikki rivivälit Istutusvuonna ei lehtikorjuu Toisena vuonna kaksi lehtikorjuu Kuiva sato: 0,5 kg/m, eli 50 kg/100 m

Niittymaarianheinä ( Anthoxanthum odoratum ssp. arctica) toisena vuonna varhaiskeväällä.

Niittymarianheinään (Hierochloe hirta ssp. arctica) sato toisessa vuodessa, 2000, Mikkelissä Korjuu- Kasvien korkeus (cm) Sadon Sato (g/1 m²) aika lehti kukka k.a. % tuore kuiva 1) 31.5. 46 59 25,4 949,2 241,1 2) 23.8. 47 51 27,0 882,8 234,5 y h t e e n s ä: 1832,0 475,6