Kihokin vaikutus ja käyttö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kihokin vaikutus ja käyttö"

Transkriptio

1

2 Kihokin vaikutus ja käyttö Kansanomainen käyttö ärsytysyskien: hinku- ja keuhkoyskien hoidossa Rorella, Ros Solis, Rose du soleil, Sindouwe, Sonnentau, Bullkrut Antimikrobinen, fungistaattinen vaikutus Ysköksiä irrottava, ekspektorantti Hengityselimien hoidossa: astma, bronkiitti Maailmassa cc. 230 eri kihokki valmisteita (McAlpine, 1996)

3 Muutamia kihokkipohjaisia tuotteita Euroopassa Name Combination Producer Codelum-drops with codein Schoeller-Pharma Pilka-drops with ephedrin Novartis-Gebro Pilka-forte with ephedrin Novartis-Gebro Spasmo-Granobil-drops Synpharma Spasmo-Granobil-syrup Synpharma Neuners Kraeutertee Nr. 211 Neuners Kraeuterprod. Makatussin Juice Drosera without sugar Roland Arzn. GmbH Makatussin Drops Drosera Roland Arzn. GmbH Makatussin Drops Forte with dihydrocodein Roland Arzn. GmbH Bronchicum Pflanzlicher Hustenstiller Nattermann & Cie. GmbH Drosithym-N Buerger with Hb. Thymi, Rad. Primulae Johann Buerger Ysatfabrik Mintetten Truw-Dragees with Hb. Thymi, Rad. Primulae Truw Arzneimittel GmbH

4 Suomessa tunnettu tuote: sveitsiläinen Bioforce Drosinula kuusenkerkkä-kihokki siirappi Käytetään irrottamaan limaa ja rauhoittamaan yskäistä oloa. Koostumus : raakaruokosokeri, hunaja, päärynämehutiiviste, kuusenkerkkämehu 19%, kihokkiuute 2%, murattiuute.

5 Kihokin vaikuttavia aineita (Repcak et al., 2000) Naphtoquinon 7-methyljuglone (plumbagin) 3.14 % kukissa (in flowers) % lehdissä (in young and mature leaves) % vanhoissa lehdissä (in red leaves) 0.53 % varressa (in stems) Flavonols: quercetin, isoquercetin, kaempferol, astragalin, gossypitrin Quercetin: % Kaempferol: (varsi/stem: %)

6 Kihokkien pääominaisuudet Kasvuympäristö Kihokkeja kasvavat suoympäristössä Biologia Hyönteissyöjiä lajeja Lisäävät siemenistä Uhanalaisuus, suojelu Useammissa Eurooppalaisessa maissa rauhoitettu lajeja H, Cz, Ro,Ch, It, Li, Pl, DK, R, BG,

7 Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) (1-3 tn/year)

8 Pitkälehtikihokki (Drosera longifolia) (ei ole virallinen rohdos)

9 Muita kaupallisesti tärkeitä kihokki lajeja Drosera peltata (Australia, New Zealand) ( t) Drosera madagascariensis (2-20 t/v)

10 D. madagascariensis on kooltaan 5-10 kertaa suurempi, kuin D. rotundifolia

11 Kihokin keruu Suomessa Järjestäjiä : 4H yhdistykset (Oulu, Lappi) Vain pyöreälehtikihokki kerätään Nuoria 4H-kerholaisia koulutetaan keruun. Kehitettiin ympäristöystävällinen keruu ohje Vuosittainen keruu vaihtelee kg/vuosi Tuore kasveja lennätätään Sveitsiin Suurin ostaja Bioforce AG

12

13 Kasviyksilöiden paino vaihtelee cc g/kasvi (kuvassa Niilo Takkunen, Oulun 4H:n emeritus toimitusjohtaja)

14 Punnittu sato kylmiössä lentokuljetuksen asti

15 Kihokin keruun nykyongelmat Kasvupaikkojen osa kuivunut Koulutettu 4H-sukupolvi pois koulusta Nykynuoria keruu ei kiinnosta (nörttisukupolvi) Ei ole riittävä raaka-aine teollisuudelle! Ainoa ratkaisu on viljely!

16

17 Viiden vuoden säännöllisen keruun havaintoruutuja (n=36)

18 Viljelytutkimukset MTT Mikkelissä: havainnot avomaalla ja kasvihuoneessa

19 Viljelykokeet pienemmissä ( ) ja isommissa turvepenkeissä ( )

20 Viljelytutkimuksen tuloksien julkaisut Takkunen, N., Galambosi, B. Intensiivisen keruun vaikutus kihokin uusiutumiseen luonnossa. pp Galambosi, B., Galambosi, Zs. Kihokin viljely kasvihuoneessa vv pp Galambosi,B., Galambosi, Zs. Kihokin viljely turvepenkissä pp Repcak, M., Galambosi, B. Viljelytoimienpiteiden vaikutus kihokin vaikuttaviin aineisiin. pp in: Mauste- ja rohdosyrttien tutkimusseminaari, MTT, Jokioinen. Moniste Galambosi, B., Takkunen, N Kihokki tuottaa satoa viljeltynäkin. Puutarha & Kauppa 8: 6-7. Galambosi,B., Jokela, K Yrttien viljely turvemaalla. in: Korhonen, ym. (toim.) Suomi - Suomaa. Maahenki Oy. pp

21 Kihokin viljelyn kriittiset pisteet Markkinoinnin varmuus Käyttökelpoinen, 8-10 vuodeksi toimiva, kestävä ja halpa penkkirakennus Riittävä kylvösiementen määrä tiheän kasvuston saavuttamiseksi Toimiva ja varma kastelusysteemi Jatkuva ja huolellinen rikkaruohotorjunta Säännöllinen ruokinta maitojauholle Kannattavuuslaskelma: Rakentaminen ja käsityötä vaativa hoidon kustannuksien ja sadon vertailu

22 Turvepenkkien rakentaminen: Penkkien puurunko, paksumpi muovi, cm lannoittamaton turvetta.

23 10 x 1 m penkkien rakentaminen v.2000

24 Halpa tippukastelusysteemi

25 Veden korkeuden tarkkailuaukko ja ylimääräinen veden poistoreikä

26 Riittävä kylvösiementen määrä kasvustonperustamiseksi Siemeniä ei markkinoidaan. Keruu vain luonnosta Siemeniä ovat erittäin pieniä: 400 kpl/kota

27 Kylvösiemen määrä: g/m². Kylvöaika: syksylle >> luonnollinen kylmää käsittely! Sekoitetaan jauhon kanssa 1: 15 suhteessa Kylvetään ristin-rastin tasaisesti. Kuvassa marraskuussa

28 Pienet taimet kesä/heinäkuussa

29 Kasvuston suojelu on tärkeä: rankasateesta, lehdistä, siemenistä, linnuista, eläimistä. Paras ratkaisu on varjoverkko.

30 Verkko suojelee ja helppo nosta hoidon ajaksi. Oik. kuvassa 2. vuoden kasvuston kitkeminen

31 Puhdas ja tiivis kasvusto toisena vuonna verkon alla

32 Tiivis kasvusto 3. vuonna täyskukinnassa

33 Kasvuston säännöllinen ruokinta edistää kasvua Lehdet sulattavat hyttyset, muurahaiset luonnossakin Parhaita valkuaisaineita ovat akvaariokalojen valmisteita. Kallis!

34 Maitojauhon vaikutus kihokkilajinen 7-metyylijuglonin pitoisuuteen 7-metyylijugloni pitoisuus % Laji Ei maitojauhetta On maitojauhetta D. rotundifolia D. rotundifolia D. anglica

35 Maitojauhonvaikutus pyöreälehtisen kihokkin

36 Halvin ja kätevin ratkaisu on rasvaton maitojauhetta kerran viikossa

37 Ruokintatekniikka: aluksi nailonsukan kautta, myöhemmin pölytys laiteen avulla

38 Ruokinta on tärkeä joka vuodessa, kerran viikossa, elokuun alkuun asti

39 Lisää hoitotarvetta: karhusammal (Polytrichum sp.) Kihokki ei pystyy kilpailemaan sen kanssa!

40 Ratkaisu: Toukokuussa ennen kihokkien nousua niitetään karhusammal pois.

41 Korjuu: täyskukinnossa, heinäkuussa. Koko kasvi poimitaan.

42 Samasta viljelypaikasta korjataan kolmea satoa. Kuvassa 1. korjuuvuosi

43 Koko kasvusto nyhjään. Kukkimattomia kasveja jäivät seuraaville vuosille.

44 Juuret puhdistettu turpeesta ja säilytetään kylmiössä.

45 Poiminnan jälkeen penkin pinta tiivistetään ja kastellaan seuraavien sadon varmistamiseksi.

46 Toinen ja kolmas sato on pienempi, koska kasvusto on harvempi.

47 Viiden kasvuvuoden jälkeen 5 cm pintakerros poistetaan ja valmistellaan uutta kylvöä.

48 Kihokin sato tuotantomittakaavaisessa viljelyssä. Mikkeli Viljelyvuosi Tuore sato Jakauma Koko sato g/9 m² g/m² % kg/54 m² Yhteensä

49 Kiitokset paljon mukana oleville yli 20 ihmisille!

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi

Lisätiedot

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä

Lisätiedot

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Ruusujuuren ominaisuudet Arktinen kasvi, kylmää kestävä Hidaskasvuinen. Luonnossa 10-15 v Viljelyssä : 4-5 v. Lehdet C-vitamiinipitoisia

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä

Lisätiedot

MARRASKUU. Isänpäivä (marraskuun 2. sunnuntai)

MARRASKUU. Isänpäivä (marraskuun 2. sunnuntai) Kekri - Vanhan satovuoden loppumisen juhla. Pyhäin päivä (31.10-6.11 päivän välinen lauantai) MARRASKUU Isänpäivä (marraskuun 2. sunnuntai) Kaisan päivä (25.11) - Vanhan kansan säähavaintopäivä. - Lampaiden

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Yrttikuvia Arktiset Aromit ry. 2009

Yrttikuvia Arktiset Aromit ry. 2009 Yrttikuvia Tekijänoikeus ja vastuuvapauslauseke Yrttikurssi on Arktiset Aromit ry:n omille kotisivuilleen laatima kurssiaineisto. Kurssi on tarkoitettu opetuskäyttöön ja aineiston käyttö vaatii rekisteröitymisen

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ.

PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. PERINTEISELLÄ SAVILAASTILLA LUOT NÄYTTÄVIÄ, TERVEELLISTÄ ASUMISTA EDISTÄVIÄ SISÄPINTOJA. NYT MYÖS SÄVYTETTYNÄ. Juvan teollisuuskatu 21 B Puh. 09-774 2720 www.kivira.fi 02920 Espoo Fax. 09-774 27211 info@kivira.fi

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona

Bataviansalaatti Lollo Rossa. Keräsalaatti Barcelona Bataviansalaatti Lollo Tuotekoodi: 133151 1g/900s 1,00 Bataviansalaatti Lollo Rossa Tuotekoodi: 133201 1g/n.900s 1,00 Bataviansalaatti sekoitus Tuotekoodi: 133401 n.500s 4,40 Kiharaiset, rapeat lehdet

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Voiko luonnonkasveja viljellä? Voiko luonnonkasveja viljellä? Marjo Marttinen, erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi 070219, Hämeenlinna Luonnonkasvien viljelyn tilanne Suomessa / yrtit

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011

Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Ryhmäkasvien energiankulutus 2011 Liisa Särkkä MTT Piikkiö 30.11.2011 1 Tutkimuksen tavoite Keväällä 2011 MTT Piikkiössä tehtiin ryhmäkasveilla energian säästöön tähtääviä viljelykokeita. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia 1, Bertalan Galambosi, Sari Himanen 1, Katja Kangas 1 & Sirkka Vahtola 2 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys Liminka Pohjois-Pohjanmaa kosteikkojen maakunta

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1 & Bertalan Galambosi, 1 Luonnonvarakeskus Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa 21.11.2017 Ilmajoki Suokasveista

Lisätiedot

POIMULEHDET (Alchemilla sp.)

POIMULEHDET (Alchemilla sp.) POIMULEHDET (Alchemilla sp.) KASVIN KUVAUS Poimulehdet ovat monivuotisia, 5-60 cm korkeita ruohoja ja ne kuuluvat ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Maavarsi on puutunut ja varret ovat enemmän tai vähemmän

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14

Lisätiedot

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat

Lisätiedot

SUVIKYNTELI (Satureja biflora (D.Don) Bentham)

SUVIKYNTELI (Satureja biflora (D.Don) Bentham) SUVIKYNTELI (Satureja biflora (D.Don) Bentham) KASVIN KUVAUS Huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluva suvikynteli on 50-70 cm korkea, monivuotinen kasvi. Kasvutavaltaan se on tuuhea ja pysty. Suvikyntelin

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Mansikan kukkaaiheiden

Mansikan kukkaaiheiden Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä

Lisätiedot

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ

OPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi Nurmikon käyttäminen Hemmanetin valmiit nurmikot kestävät heti että niitten päälle kävellään. Mutta alussa kannattaa olla vähän varovainen ettei rasita nurmikkoa liikaa

Lisätiedot

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintamarginaalit Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus

Elintarvikkeiden hintamarginaalit Ruokamarkkinoiden muuttuvat rakenteet ja kilpailun toimivuus Elintarvikkeiden hintamarginaalit Elintarvikkeiden hintamarginaalit Kuluttajahinta = Arvonlisävero+ Kaupan osuus+teollisuuden osuus +Tuottajan osuus Arvonlisävero: verokanta * kuluttajahinta Kaupan osuus:

Lisätiedot

YRTTIKURSSI Arktiset Aromit ry. 2009

YRTTIKURSSI Arktiset Aromit ry. 2009 YRTTIKURSSI Ravintoyrtit Luonnonvaraisia tai viljeltyjä kasveja, joiden lehtiä ja varsia voidaan käyttää eri tavoin ruoaksi ja mausteeksi. Joistakin yrteistä voidaan käyttää ravinnoksi myös juuria ja

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Ruusujuurta viljelyyn

Ruusujuurta viljelyyn Liite 13.10.2008 65. vuosikerta Numero 3 Sivu 14 Ruusujuurta viljelyyn Bertalan Galambosi, Zsuzsanna Galambosi, Marja Uusitalo, Alpo Heinonen, MTT ja Jari Siivari, CRS Biotech Oy Ruusujuuri on suosittu

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri

Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri Unkarilaisia juurimaustekasveja Sipuli, valkosipuli, juuripersilja piparjuuri Bertalan Galambosi yliagronomi Sipulin merkitys Unkarissa Toiseksi tärkein mauste paprikan lisäksi Pörkölt tyyppiset ruoat

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

AquaPro IP 54. Laser 635 nm. auto man man DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 FI 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114

AquaPro IP 54. Laser 635 nm. auto man man DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 FI 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114 Laser 635 nm IP 54 auto man man AquaPro DE 02 GB 09 NL 16 DK 23 FR 30 ES 37 IT 44 PL 51 58 PT 65 SE 72 NO 79 TR 86 RU 93 UA 100 CZ 107 EE 114 LV 121 LT 128 RO 135 BG 142 GR 149 58 Lue käyttöohje kokonaan.

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot