Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Transkriptio

1 Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p

2 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa Rahoitus: PPO Ely-keskus Ohdake- ja valvattikokeet Sievissä Rahoitus: Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö

3 Luomutuotannon hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia: Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä

4 Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho

5 KOMPENSAATIOPISTE Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. Lähde: Håkansson 1995, suomenkielinen kuva: Koskimies ym

6 2500 g ohdaketta/ koeruutu Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson

7 Valvatin määrä (ka) g / m Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikosti juolavehnään!! Nurmen (3 niittoa/kesä) ja avokesannon vaikutus valvattiin Vihdissä Vuosien viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla (Vanhala ym. 2006)

8 Avokesanto voidaan toteuttaa ainakin seuraavilla tavoilla: 1) pikakesanto keväällä ennen viljan kylvöä (2-4 viikkoa) 2) kesannointi touko-kesäkuussa ja viherlannoituksen kylvö (2 kk) 3) korjataan yksi säilörehusato ja kesannoidaan loppukesä (3 kk) 4) avokesannoidaan koko kesä (5 kk) 5) sänkimuokkaus puinnin jälkeen (1-2 kk) Strategiat: 1) Juurten kuivattaminen 2) Juurten ravintovarojen kuluttaminen kompensaatiopisteessä => miten lyhentää ja tehostaa avokesantoa?

9 1) Nurmen lopetus puolikesannoinnilla ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (turvemaa, Ruukki) Muokkauskäsittelyt tehtiin heinä - syyskuussa 2012 ja

10 Kultivaattori v Kultivaattori v

11

12 1) Juolavehnäkoe Ruukissa (loppukesän kesanto), maalaji Ct tai Kht,erm Juolavehnää (k.a) g/m ) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes + Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Lopetettava nurmi, josta korjattiin 1. säilörehusato. Tämän jälkeen muokkauksia 4 6 kertaa. Juolavehnät mitattu seuraavana syksynä

13 Juolavehnäkoe Ruukissa Kuva vuodelta

14 Sato, kg/ha (14 %) ) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Ohrasadot Ruukin Juolavehnäkokeessa

15 Luomussa tulee käyttää monipuolisesti eri torjuntamenetelmiä (esim. monivuotiset nurmet), mutta Sievin kokeissa keskityttiin Kvick-Finnkultivaattorin käyttöön ohdakkeen ja valvatin torjunnassa

16

17

18 2) Alkukesän kesannointikoe Sievissä Kolme ajokertaa Kvick Finnillä touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus.

19 ) Alkukesän kesannointikokeen viherlannoitus Sievissä

20 2) Ohdakekoe (pikakesanto touko-kesäkuu), maalaji HsS, m Pelto-ohdake, g DM m Ohrasato, kg ha Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kolme ajokertaa touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus. Ohdakkeet ja ohrasadot mitattu syksyllä

21 2) Ohdakekoe Sievissä 2016 ennen puintia

22 ) Sänkimuokkauskoe Sievissä syksyllä 2015 kahden ajokerran jälkeen.

23 3) Valvattikoe (sänkimuokkaus puinnin jälkeen), maalaji HtMr, rm Peltovalvatti, g DM m Kaurasato, kg ha Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kaksi ajokertaa syksyn 2015 aikana ja keväällä yksi, jonka jälkeen kyntö. Valvatit ja kaurasadot mitattu syksyllä

24 Johtopäätökset: Kestorikkakasvit voidaan torjua tehokkaasti lyhennetyllä avokesannolla Hyvin suunnitellussa viljelykierrossa avokesanto voi olla tarpeen noin joka viides vuosi tai harvemmin Kvick-Finn-kultivaattori näyttää olevan yksi tehokkaimmista laitteista. Yhden käsittelykerran kustannus on noin 60 /ha (alv. 0 %) Käsittelyjen lukumäärän optimointi ja ympäristövaikutusten minimointi kaipaavat lisäselvittelyä

25 Kiitos!