Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava PALAUTERAPORTTI Osallistumis ja arviointisuunnitelma VIRANOMAISLAUSUNNOT LAUSUNNON HUOMIOON OTTAMINEN 1) Hattulan rakennuslautakunta (valmistelijana rakennustarkastaja Jorma Immonen) Rakennuslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis 2) Hattulan sivistyslautakunta (valmistelijana sivistystoimenjohtaja Timo Laine) Sivistyslautakunnalla ei ollut huomautettavaa osallistumis 3) Hämeen liitto (kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, suunnittelupäällikkö Heikki Pusa) Lausunnossa todetaan, että osayleiskaavan avulla luodaan mm. edellytyksiä JanakkalaHämeenlinna Parola joukkoliikenteen laatukäytävän kehittymiselle. Merven teollisuusalueen osalta aluerajauksessa tulee huomioida myös pitkän aikavälin kehittämistarpeet. Pääradan aluevarausten osalta on hyvä varautua 12 lisäraiteen rakentamiseen. Tavoitteisiin tulee lisätä mm. ilmastonmuutoksen hallinta, Parolan keskustaajaman tiivistäminen ja liikenneolosuhteiden parantaminen koko alueella. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyminen tulee varmistaa riittävillä suojavyöhykkeillä. Suunnittelualueen etelärajalla tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa ja nk. pehmeiden arvojen (mm. virkistysalueet ja kulttuuriperintö) merkitystä ei saa sivuuttaa. Lausunnossa esitetään myös lisäys Hämeenlinnan seudun kehittämistyötä koskevaan kohtaan sekä täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon. Kaavaluonnoksessa uudet asuinalueet on sijoitettu ensisijaisesti jo toteutuneiden asuinalueiden yhteyteen. Asumisen keskittäminen ja tiivistäminen tukee joukkoliikenteen kehittämistä alueen pääväylillä (Pälkäneentie, Hattulantie, Aulangontie, rautatie) sekä uusien joukkoliikenneyhteyksien syntymistä Parolan pohjoisosassa ja Rietoon alueella. Merven alueelle on osoitettu laajoja aluevarauksia uutta tuotanto ja teollisuustoimintaa varten. Uusia ja olemassa olevia alueita palvelee myös Merven uutta eritasoliittymää varten osoitettu aluevaraus. Arvokkaat kulttuuriympäristöt pyritään säilyttämään osoittamalla kaavassa kaikki tiedossa olevat kulttuuriympäristökohteet ja alueet suojelua ja säilyttämistä edellyttävin merkinnöin. Virkistysaluevaraukset säilyvät pääsääntöisesti voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Lausunnossa mainittuja tavoitteita, lähtötietoja ja aiempien selvitysten luetteloa on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 4) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinnan kaupunginhallitus, yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa) Hämeenlinnan kaupungilla ei ollut huomautettavaa osallistumis Lausunnossa todetaan, että uusien asemakaavaalueiden jatkosuunnittelussa kuntarajan tuntumassa on hyvä pyrkiä sovittamaan Hattulan ja Hämeenlinnan maankäyttötavoitteet toisiinsa. Vanajaveden itäpuolella on tärkeää, etteivät Hattulassa tehtävät ratkaisut kasvata AulankoRahkoila maantien ja Aulangontien liikennemääriä. Kaavaalue rajoittuu eteläreunaltaan Hattulan ja Hämeenlinnan väliseen rajaan. Osayleiskaavaluonnoksessa Hattulan puolelle Katinalaan rautatien ja moottoritien väliselle kapealle suikaleelle osoitettu maa ja metsätalousalue muodostaa pohjoisen rajan Hämeenlinnan yleiskaavan TYalueelle. Katinalan suojaviher ja asuinpientaloalueet rajoittuvat Hämeenlinnan puolella maa ja metsätalousalueeseen. Pälkäneentien itäpuolella Hattulan maatalous, lähivirkistys ja muinaismuistoalueet rajautuvat Hämeenlinnan puolella MY ja muinaismuistoalueisiin. Pekolassa Hattulan puolelle osoitetut luonnonsuojelu, maa ja metsätalous, sekä maisemallisesti arvokkaat peltoalueet rajautuvat Hämeenlinnan lähivirkistys ja MUalueisiin. 1(5)
Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin mukaan AulankoRahkoila tien eteläpään liikennemäärä kasvaa Hattulan puolella vuoteen 2030 mennessä noin 13%, vaikkei uusia AOalueita otettaisi käyttöön lainkaan. Mitoitusennusteen mukainen liikennemäärän kasvu on tähän nähden noin 19% ja maksimiennusteen noin 46%. Maksimiennusteen toteutuminen on hyvin epätodennäköistä, sillä se edellyttäisi kaiken väestökehityksen edellyttämän uuden asuinrakentamisen keskittämistä Aulangontiehen tukeutuville AOalueille. 5) Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (vt. ympäristötoimen johtaja Juha Lahti, ympäristötarkastaja Heli Jutila) Lausunnossa todetaan, että kaavaalueella on merkittäviä maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja. Selvityksissä tulisi erityisesti tarkastella joukkoliikenteen toimivuutta ja pohjavesioloja Merven alueella. Laadittaviin selvityksiin tulee lisätä meluselvitys (moottoritie, rautatie, Pälkäneentie). Kaavan vaikutuksia tulisi tarkastella myös teknisen huollon verkostojen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Lausunnossa esitetään myös täydennys aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon ja huomautetaan, että kaavan aikataulu vaikuttaa liian kiireiseltä. Alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot pyritään selvittämään ja ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Koko kaavaalueen joukkoliikenteen toimivuutta tullaan tarkastelemaan kaavan yhteydessä laadittavassa liikenneselvityksessä. Merven teollisuusalueen tarkempi pohjavesiselvitys laadittaneen alueen asemakaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Melu ja tärinäselvityksiä edellytetään tehtäväksi osayleiskaavaluonnoksessa osoitettujen uusien asuin tai muiden ympäristöhäiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen ja käyttöönoton yhteydessä. Kaavan arvioitavien vaikutusten sekä aiempien selvitysten luetteloa on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 6) Hämeen tiepiiri (maankäytön asiantuntija Minna Huttunen) Hämeen tiepiirillä ei ollut huomautettavaa osallistumis 7) Hämeen ympäristökeskus (arkkitehti Annu Tulonen) Lausunnossa todetaan, että OAS on käsitelty kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ja lausunto korvataan sähköpostitse toimitetuilla kommenteilla. Kommenteissa esitetään täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten ja tavoitteiden luetteloon ja huomautetaan, että arvioitavia vaikutuksia on täydennettävä kulttuuriympäristöön, pohjaveteen, kaava ja kuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Laadittaviin selvityksiin tulee lisätä muinaisjäännösinventoinnit sekä tarvittaessa melu ja tärinäselvitykset. Lausunnossa mainittuja tavoitteita ja lähtötietoja sekä selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. Aiempia muinaisjäännösinventointeja on täydennetty kaavan valmisteluvaiheessa laadittujen karttaanalyysin ja historiallisen ajan kylätonttikartoituksen avulla. Melu ja tärinäselvityksiä edellytetään tehtäväksi osayleiskaavaluonnoksessa osoitettujen uusien asuin tai muiden ko. häiriölle alttiiden alueiden asemakaavoituksen ja toteuttamisen yhteydessä. 8) KantaHämeen pelastuslaitos (johtava palotarkastaja Raimo Niemi) Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa osallistumis ja arviointisuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Lausunnossa todetaan, että pelastuslaitoksen toimintavalmiusajan riittävyys tulee arvioitavaksi silloin, kun kaavaalueen pintaala tai rakentamistehokkuus kasvaa. Lausunnossa annetut ohjeet otetaan huomioon uusien teollisuusalueiden sijoituksessa ja rajauksessa. Ympäristölle vaaraa tai haittaa tuottavan teollisuusrakentamisen sallivia alueita vältetään sijoittamasta tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Teollisuusrakentamiseen tarkoitettuja alueita tulee voida lähestyä kahdesta toisistaan riippumattomasta suunnasta. Sammutusveden hankinta tulee 2 (5)
huomioida arvioitaessa vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen. 9) Museovirasto (yliintendentti Helena Taskinen, tutkija EevaLiisa Schulz) Lausunnossa todetaan, että kaavoitusta varten laadittaviin selvityksiin on lisättävä historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi. Inventoinnissa tulee selvittää ainakin keskiaikaisten kylätonttien sijainti ja historialliset tielinjat. Lausunnossa esitetään myös täydennyksiä aiemmin tehtyjen selvitysten luetteloon. Aiempia muinaisjäännösinventointeja on täydennetty kaavan valmisteluvaiheessa laadittujen karttaanalyysin ja historiallisen ajan kylätonttikartoituksen avulla. Lausunnossa mainittuja tavoitteita ja lähtötietoja sekä selvitysten ja arvioitavien vaikutusten luetteloita on täydennetty OAS:n päivitysten ja kaavaselostuksen laatimisen yhteydessä. 10) Puolustusvoimat (everstiluutnantti ArtoPekka Nurminen, everstiluutnantti Risto Rautavirta) Lausunnossaan LänsiSuomen Sotilasläänin Esikunta ilmoittaa olevansa osallinen ja pyytää toimittamaan suunnittelukokousten kutsut myös Panssariprikaatiin. Lausunnossa todetaan, että kaavoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon, ettei asutusta tai muuta melulle altista toimintaa sijoiteta liian lähelle Puolustusvoimien ampuma ja harjoitusalueita. Lausunto otetaan huomioon kaavan suunnittelun yhteydessä. (Puolustusvoimat on toimittanut kuntaan tiedot ampuma ja harjoitusalueiden melutasoista heinäkuussa 2009.) 11) Ratahallintokeskus (kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkoski, lakimies Laura Kuistio, ylitarkastaja Otso Kärkkäinen) Lausunnossa todetaan, että kaavoituksessa on noudatettava KantaHämeen maakuntakaavan pääratoja ja sivuraiteita koskevia määräyksiä. Radan melualueelle (tasaisessa maastossa 200m) ja tärinälle herkälle maaperälle ei tule kaavoittaa näistä häiriintyvää maankäyttöä. Kaavoituksessa on noudatettava valtioneuvoston antamaa periaatepäätöstä melutason ohjearvoista sekä VTT:n selvityksen (tiedote 2278/2004) mukaisia tärinään liittyviä suosituksia. Uudet yhteydet radan poikki tulee osoittaa eritasoratkaisuin, eivätkä kaavassa esitetyt ratkaisut saa houkutella radan ylityksiin muilta kohdilta. Lausunto otetaan huomioon kaavan suunnittelun yhteydessä. Kunnan tavoitteet pääradan varren maankäytöstä ovat kuitenkin joiltain osin ristiriidassa lausunnossa esitettyihin ohjeisiin nähden. Kaavassa ei esitetä uusia radan ylittämistä tai alittamista edellyttäviä maankäyttöratkaisuja. Melu tai tärinäalueille sijoittuvien mahdollisten uusien rakentamiseen varattujen alueiden melunsuojauksen toteuttamisvelvollisuus osoitettaneen kaavamääräyksellä maanomistajan vastuulle. Lisäksi lausunnossa ilmoitetaan, että Ratahallintokeskus ei osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun ja tärinän torjunnan kustannuksiin. 3(5)
Aloitusvaihe (osallistumis ja arviointisuunnitelma) OSALLISTEN MIELIPITEET MIELIPITEEN HUOMIOON OTTAMINEN 1) Petteri Mäkelä 1. Pitkäniitty (AO/AR) omakotialueen laajennus: luontoselvitys/melu/rakennettavuus (mukana aktyössä) 2. Piipala (AO) omakotialueen laajennus (mukana aktyössä) 3. Rinteenkuja (AO) 5kpl (mukana aktyössä) 4. Kouratie (AO) 12 riviä 5. Visio Katinalan rantaalueen kehittämisestä 6. VT3:n ja radan välisen osayleiskaavan TYalueen (1 ha) asemakaavoittaminen TY:ksi Mielipiteessä esitetyt ehdotukset uusiksi asuinalueiksi voidaan kohtia 5 ja 6 lukuun ottamatta ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Katinalan rantaalue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisemaalueelle, joka on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Alueen rakentaminen olisi myös mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista (kulttuuriympäristö, tulvavaara, liikennemelu) ja lisäksi alueen rakennettavuus on heikosti kantavasta maaperästä johtuen erittäin huono. Moottoritien ja pääradan välinen alue on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu TY:ksi, mutta uudessa kaavassa alueen käyttötarkoitus muuttunee puutteellisen liikenneverkon vuoksi joko suojaviher, tai maa ja metsätalousalueeksi. 2) Juha Honkasaari 1.Maatilakeskuksen rakennusoikeus ja laajennus AV AP:ksi tai AM:ksi 2. KT 57 ja Katinalantien väli PL => KL liikerakentamiseen 3. Katinalantien länsipuoli yleiskaavan AP5, AP pientaloalueeksi 4. Katinalan ja Parolan välinen peltoaukea => AP 5. Katinalanlahden rantaalueen visio (vrt. Mäkelä) Mielipiteen kohdat 1 ja 3 voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. KT57:n ja Katinalatien välinen alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle kulttuurimaisemaalueelle. Myöskään liikenteelliset olosuhteet eivät tue alueen osoittamista liikerakentamiseen. Myös kohdassa 4 tarkoitettu maaalue sijoittuu kulttuurimaisemaalueelle ja lisäksi pääradan melu ja tärinäalueelle, jolle uuden asuinrakentamisen sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Katinalan rantaalueen rakentamista on käsitelty mielipiteen 1 yhteydessä. 3) Eija Rintakoski Pappilanniemen sairaalaalueen rauhoittaminen ja liikennejärjestelyt (mukana aktyössä) Pappilanniemeen ei osoiteta osayleiskaavassa nykyisestä poikkeavaa tai alueen liikennettä lisäävää maankäyttöä. 4) Jarmo Valtari 1. Kotipellon 6:10 puistoalue (PL), vanha puimala >uusi konesuoja/viljankuivuri Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 2. Katinalanlahden Herransuonrannan puisto/vesialueen rajaus rantaviivan mukaiseksi 5) Sakari Mäkelä 1. Puusepäntien varren rakentamattomien AOtonttien siirto ja tieyhteys Ruotupellon palstalle Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 2. Tilan Katinala, Rautapaari 11:34 osoittaminen asumiskäyttöön 4 (5)
6) Leena Carelse ja Elina Heinisuo Pappilanniemi: avoin maisema, ei lisärakentamista Pappilanniemeen ei osoiteta osayleiskaavassa nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä. 7) Risto Sireen ja Mika Uotila AOalueen laajennus Keltomäellä Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa niiltä osin, kuin uudisrakentamista ei sijoitu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle. 8) Innoteam Kiinteistöt Oy: Parolan Korpiniitty 5 kpl asuinkerrostaloja entisten joukkoon Mielipide voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. 9) Mikkola Jukka Pekka Kortteli 4 Kirkkotiellä TY =>TY1 kuten Yllityssä mahdollistaa asuinrakentamisen, TY=>AO, (VLalueet AO:ksi ei) Käyttötarkoituksen muuttamisen edellytykset tutkitaan kaavan valmisteluvaiheessa. Alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. 10) Eriksson Jouni ym. Tilojen Tenhiälä RN:o 4:9, 4:255 ja 4:256 muuttaminen Aalueeksi. Käyttötarkoituksen muuttamisen edellytykset tutkitaan kaavan valmisteluvaiheessa. 5(5)