Tourujoki II asemakaavan liito oravaselvitys ja luontoarvokooste Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 13.12.2017
2 1. Johdanto Tourujoen vesivoimarakenteiden alueelle ja niitä reunustavalle ranta alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa, joka mahdollistaa Tourujoen jokikunnostuksen toteuttamisen yleissuunnitelman mukaisesti. Tämä selvitys on laadittu asemakaavan pohjatiedoksi. Selvityksen pääpainona on ollut alueen liito oravatilanteen kartoitus. Tämän lisäksi alueelta on koostettu myös muita luontoarvoja koskevat tiedot aikaisempien luontoselvityksien pohjalta. Suomessa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu liito orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n luon todirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis ja levähdyspaikka käsittää pesäpuun lisäksi sen välittömässä läheisyydessä olevan puuston, jolla on merkitystä liito oravalle ruokailun, ruoan varastoinnin ja suojan kannalta. Myös liito oravien kulkuyhteydet tulee säilyttää. 2. Selvitysalue ja aikaisemmat luontotiedot Tämä liito oravaselvitys ja luontoarvojen kooste on laadittu Tourujoki I asemakaavan pohjatiedoksi. Selvityksen tavoitteena on ollut tunnistaa alueelta mahdolliset liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikat (kolot, risupesät ja pöntöt). Lisäksi olemassa olevan lähtötiedon perusteella on koostettu tieto alueen luontoarvoista. Selvitysalueen laajuus on 2,5 ha. Selvitysalueen puustoiset alueet sijaitsevat ns. yläkanavan ja tulvakanavan varrella, vanhan sähköaseman jyrkässä rinteessä ja Valkoisen talon itäpuolella (Kuva 3). Kuva 2. Selvitysalue opaskarttapohjalla. Kuva 3. Selvitysalue ilmakuvapohjalla. 2.1 Alueen aiemmat liito oravaa ja luontoarvoja koskevat tiedot Vanhan sähköaseman rinteessä on tehty liito oravainventointi vuonna 2013 osana Kankaankadun asemakaavoitusprosessia (Pylvänäinen 2013). Vuoden 2013 inventointialue on esitetty kuvassa 4. Tämä inventointi kattaa nykyisestä selvitysalueesta tulvakanavan länsipuolen rinteen kokonaisuudessaan. Tässä inventoinnissa löydettiin alueelta kolme
3 jätöspuuta. Kaikki jätöspuut olivat lahovikaisia koivuja. Jätöslöytöjen perusteella koivut eivät kuitenkaan olleet liito oravan pesäpuita. Kuva 4. Vuoden 2013 liito oravainventointialue. Osana Tourujoen kehittämissuunnitelmaan liittyvää luontoselvitystä ja koostetta (Laita 2014) on inventoitu myös yläkanavan länsipuolen liito oravan esiintyminen (Kuva 5). Yläkanavan länsipuoliselta puustovyöhykkeeltä ei tehty tällöin havaintoja liito oravan esiintymisestä. Kuva 5. Vuoden 2014 liito oravainventointialue (sininen aluerajaus, punainen aluerajaus osoittaa tämänhetkisen selvitysalueen). Selvitysalueen luontoarvoja on selvitetty myös muissa selvityksissä. Näitä ovat Tourujoen kehittämissuunnitelman yhteydessä laadittu luontoarvokooste ja nykytilakartoitus koko Tourujoen pituudelta (Laita 2014). Kankaan osayleiskaavan pohjatiedoksi on tehty liitooravakartoitus Kankaankadun sillan eteläpuoliselta alueelta vuonna 2011 (Pylvänäinen 2011). Tämä selvitys on tarjonnut kokonaistiedon liito oravan esiintymistilanteesta Tourujokivarressa. Tässä selvityksessä on todettu, että Tourujokivarsi on Kankaan kohdalla ja sen eteläpuoliselta osalta on laajalti liito oravan ravinto ja liikkumisympäristöä. Kuitenkaan liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkoja ei ole Tourujoen varressa kuin muutamia, mm. luonnonsuojelualueella, Vanhan hautausmaan alueella ja koiranuittopaikan metsikössä). Kankaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on toteutettu myös putkilokasvi ja sammalinventointi Kankaankadun sillan eteläpuolisella alueella (Kypärä 2012). Tämä inventointi on kattanut sähköaseman rinteen ja tulvakanavaa reunustavan itäpuoleisen puustovyöhykkeen. Tässä selvityksessä löydettiin keltanokitkerön (Pcris hieracioides) kasvupaikka vanhan sähkölaitoksen ympäristöstä. Keltanokitkerö on maakunnallisesti
4 uhanalaiseksi luokiteltu laji. Kuva 6. Keltanokitkerön(Pcris hieracioides) vuoden 2012 selvityksessä havaittu kasvupaikka sijaitsee sähköaseman välittömässä läheisyydessä. Kankaan alueella on toteutettu lepakkokartoitus vuosina 2011 2012 (Erkinaro 2012). Kartoitusalue kattaa kokonaisuudessaan selvitysalueen. Selvitysalueen on tunnistettu olevan tärkeä erityisesti pohjanlepakolle (Eptesicus nilssonii). Pohjanlepakko on maankäytösmuutoksien suhteen hyvin sopeutuva laji, ja sen elinympäristön laatuun voidaan vaikuttaa valaistuksen suunnittelulla. 2.2. Selvitysalueen puuston yleiskuvaus Selvitysalueen puusto on monilajista lehtipuustoa, sekä luontaisesti syntynyttä että paikoin istutettua koristepuustoa. Valkoisen talon itäpuolella, voimalaitoksen yläkanavan varressa esiintyy pääasiallisesti varttuneita rauduskoivuja. Lisäksi alueella on pihapuuna mm. lehmus ja pihlajia. Yläkanavan itäreunaa reunustava puuvyöhyke koostuu varttuneista rauduskoivuista. Säännöstelypadolle johtavan polun itäpuolella on nuorta, monilajista lehtipuustoa (harmaaleppä, tuomi, rauduskoivu ja raita). Yläkanavan säätelypadon tuntumassa kasvaa kaksi vanhaa, huonokuntoista hopeapajua. Yläkanavan länsipuolta reunustava puusto koostuu varttuneista rauduskoivuista, kahdesta haavasta ja nuoremmasta lehtipuusekoituksesta (harmaaleppä, tuomi). Vanhan sähköaseman jyrkkä rinnemetsä rinnemetsän yläosissa kasvaa varttuneita rauduskoivuja, vaahteroita ja lehmuksia. Alaosassa puusto on nuorta lehtipuustoa. Alaosassa, tulvakanavan läheisyydessä on myös runsaasti lahopuustoa. Tällä alueella esiintyy myös tihkupintoja. Tulvakanavan länsipuolta reunustava puusto koostuu mm. rauduskoivuista, vaahteroista ja harmaalepistä.
5 3. Menetelmät Maastotyöt alueella tehtiin 12.12.2017. Inventoinnin tarkoituksena oli selvittää, löytyykö alueen puustosta liito oravalle soveltuvia pesäpaikkoja (kolopuut, risupesät tai pöntöt). Lisäksi alueen järeimpien puiden tyveltä etsittiin liito oravan jätöksiä. Vuodenaika sopii hyvin liitooravan pesien etsintään, sillä puiden runkoihin ja latvuksiin on lehdettömänä aikana hyvä näkyvyys. Sen sijaan vuodenaika ei ole ihanteellinen jätöspuiden havaitsemiseen. Tähän vuodenaikaan on havaittavissa vain aktiivisimmat reviirialueet (mm. pesäpuiden välittömät lähiympäristöt). Sen sijaan vähemmän käytetyt osat reviiristä (esim. ravintoalueet ja liikkumisyhteydet) eivät ole havaittavissa jätöslöytöjen perusteella. Inventointihetkellä maassa oli paikoitellen hieman lunta, mutta puiden rungon tyvialueet olivat suureksi osin lumettomia. 4. Tulokset Alueelta ei tehty havaintoja liito oravan pesintään soveltuvista kolopuista tai risupesistä. Sähköaseman rinteen yläosassa olevista lahoista rauduskoivuista oli vaikea päätellä, onko niiden ylemmissä osissa liito oravan pesintään soveltuvia onkaloita. Jätöslöydökset eivät kuitenkaan tukeneet sitä, että tämä alue olisi liito oravan pesintäympäristöä. Aikaisemmassa inventoinnissa alueelle (Pylvänäinen 2013) ei myöskään jätöslöytöjen perusteella todettu alueen olevan liitooravan lisääntymis ja levähdysaluetta. Alueelta löydettiin jätöksiä (muutamia kymmeniä) yläkanavan länsipuolta reunustavasta puuvyöhykkeestä, varttuneen haavan juurelta. Puussa ei ollut koloja. Yläkanavan itäpuolella, Valkoisen talon edustalla, olevassa rauduskoivussa oli linnunpönttö. Pöntön katolta ja puun tyveltä ei löytynyt liito oravan jätöksiä. Jätösmäärä muutamia kymmeniä Kuva 7. Jätöspuun sijainti yläkanavan länsipuolen puustovyöhykkeessä.
6 5. Johtopäätökset Alueella ei havaittu liito oravan lisääntymis ja levähdyspaikkoja. Tässä selvityksessä havaittu jätöslöydös ja aikaisemman selvityksen löydökset (Pylvänäinen 2011 ja 2013) tukevat johtopäätöstä siitä, että Touruki (etenkin sen eteläosa Kankaalta Jyväsjärveen asti) on laajalti liitooravan ravinto ja liikkumisympäristöä. Alueelle vuonna 2012 toteutetun kasviselvityksen perusteella alueella sijaitsee maakunnallisesti uhanalaisen keltanokitkerön (Pcris hieracioides) kasvupaikka. Alueen luontoarvoiltaan (lahopuusto, alarinteen tihkupinnat, ravinteisuus) merkittävin osa alue on sähköaseman rinnemetsä. Sen puustolla on myös erittäin merkittävä rooli rinteen eroosiontorjunnassa. Alueella on merkitystä osana lepakoiden, erityisesti pohjanlepakon, elinympäristöä. Lepakoiden huomioiminen alueen valaistuksen suunnittelussa on tärkeää. 6. Lähteet Erkinaro, Mikko. 2012. Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011 2012 sekä piilotutkimusten tulokset. Tutkimus ja suunnittelutoimisto Habitaatti. Kypärä, Timo. 2012. Tourujoen ja Kankaan alueen kasviselvitys. Laita, Anne. 2014. Tourujoen jokivarren kasvillisuuden ja luontoarvojen nykytilan kartoitus. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut. Pylvänäinen, Timo. 2011. Tourujoen ja Kankaan alueen liito oravat ja linnut. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus. Pylvänäinen, Timo. 2013. Kankaankadun ja Tourujoen välisen alueen liito oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus.