Asemaaavan seurantalomae Asemaaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 249 Keuruu Täyttämispvm 27.07.2018 Kaavan nimi Kippavuoren asemaaavan muutos Hyväsymispvm Ehdotuspvm 27.07.2018 Hyväsyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.11.2015 Hyväsymispyälä Kunnan aavatunnus Generoitu aavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,3784 Uusi asemaaavan pinta-ala [ha] 0,0000 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,0000 Asemaaavan muutosen pinta-ala [ha] 5,3784 Ranta-asemaaava Rantaviivan pituus [m] Raennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomaraennuspaiat [lm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 5,3784 100,0 18339 0,34 0,0000 14585 A yhteensä 1,1612 21,6 6500 0,56 1,1612 6500 P yhteensä Y yhteensä 2,6603 49,5 11639 0,44-0,7529 8035 C yhteensä K yhteensä 0,0844 1,6 200 0,24 0,0844 200 T yhteensä V yhteensä 0,8738 16,2 0-0,6634-150 R yhteensä L yhteensä 0,5987 11,1 0 0,1707 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [-m² +/-] Yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 2 2
Alamerinnät Aluevarauset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [m²] Tehouus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [m² +/-] Yhteensä 5,3784 100,0 18339 0,34 0,0000 14585 A yhteensä 1,1612 21,6 6500 0,56 1,1612 6500 AL 1,1612 100,0 6500 0,56 1,1612 6500 P yhteensä Y yhteensä 2,6603 49,5 11639 0,44-0,7529 8035 YM 0,6648 25,0 1662 0,25 0,0665 1662 YK 1,9955 75,0 9977 0,50-0,8194 6373 C yhteensä K yhteensä 0,0844 1,6 200 0,24 0,0844 200 KL 0,0844 100,0 200 0,24 0,0844 200 T yhteensä V yhteensä 0,8738 16,2 0-0,6634-150 VP 0,0000 0-0,6637-150 VL 0,8738 100,0 0 0,0003 0 R yhteensä L yhteensä 0,5987 11,1 0 0,1707 0 Kadut 0,1854 31,0 0 0,0197 0 Katuau./torit 0,2197 36,7 0 0,2197 0 Kev.lii.adut 0,0711 11,9 0 0,0624 0 LT 0,0000 0-0,0214 0 LP 0,1225 20,5 0-0,1097 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut raennuset Suojeltujen raennusten muutos Raennussuojelu [lm] [-m²] [lm +/-] [-m² +/-] Yhteensä 2 2 Asemaaava 2 2
KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015, tar. 12.10.2017 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, aava-alue rajattu punaisella (pohjauva Keuruun aupuni ja MML 2015).
PÄIVÄYS MUUTOS LAATIJA 12.10.2017 Osia ohdista 3, 4.1, 6, 8, 9.2-9.5, 10 pasv 16.10.2015 - trys, hval Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 1 2 KAAVA-ALUE... 1 3 KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 2 4 KAAVA-ALUEEN KAAVOITUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT... 2 4.1 Maauntaaava... 2 4.2 Yleisaava... 3 4.3 Asemaaava... 4 5 MUUT ALUEESEEN LIITTYVÄT SEKÄ LAADITTAVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET... 5 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 5 7 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 5 8 OSALLISET... 5 9 TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN KULKU... 5 9.1 Tiedottaminen ja uuleminen... 5 9.2 Kaavan valmisteluvaihe (2015-2017)... 5 9.3 Kaavaehdotus (aluvuosi 2018)... 6 9.4 Kaavan hyväsyminen (evät - esä 2018)... 6 9.5 Kaavan voimaantulo (sysy 2018)... 6 10 YHTEYSTIEDOT... 7
1 / 7 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) taroitus on ertoa, misi aavamuutos laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaiuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman taroitus on määritelty maanäyttö- ja raennuslaissa seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aiaisessa vaiheessa laatia aavan taroituseen ja merityseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaiutusmenettelyistä seä aavan vaiutusten arvioinnista. Kaavan vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja aavoitusen lähtöohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. (MRL 63 ) 2 KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Keuruun esustassa. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Koulutiehen, idässä Kippavuorentiehen ja Keuruuntiehen, etelässä Haapamäentiehen ja lännessä Museotiehen. Kaava-alueella sijaitsevat Keuruun uusi iro, Keuruun otiseutumuseo, seurauntaesus, iroherranvirasto seä asuinraennusia. Kaava-alueen eteläosa uuluu valtaunnallisesti arvoaaseen raennettuun ulttuuriympäristöön, Keuruun vanha esusta (RKY 2009). Kaava-alueen pinta-ala on noin 5,4 ha. Kuva 1. Kartta aava-alueesta, aava-alue rajattu punaisella (pohjauva Keuruun aupuni ja MML 2015).
3 KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 2 / 7 Asemaaavamuutosen tavoitteena on mm. mahdollistaa asuinhuoneistojen seä toimisto- ja liietilojen uudisraentaminen aava-alueelle siten, että alueen erityispiirteet, uten säilytettävä raennusanta, museoalue, luontoarvot seä alueelle sijoittuvien toimintojen luonne, huomioidaan. Taroitus on, että toimisto- ja liietilat sijoittuvat asuinraennusten yhteyteen, ja ne ovat luonteeltaan esim. pienimuotoisia hoiva- ym. palveluita (esim. senioreille). Mahdollista on myös iroherranviraston sijoittuminen o. tiloihin. Asemaaavamuutosen yhteydessä tutitaan virastotalon seä rivitalon orjausraentamista ja puramista, ja tarastellaan aava-alueen liienne- ja pysäöintijärjestelyjä. 4 KAAVA-ALUEEN KAAVOITUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Maauntaaava Keuruu uuluu Kesi-Suomen liiton alueeseen. Kesi-Suomen maaunnassa on tällä hetellä uusi voimassa olevaa maauntaaavaa: - Kesi-Suomen maauntaaava, joa on vahvistettu 14.4.2009 ja saanut lainvoiman 10.12.2009. - Kesi-Suomen 1. vaihemaauntaaava (Jyväsylän seudun jätteenäsittelyesus), joa on vahvistettu 16.12.2009 ja saanut lainvoiman 4.2.2011. - Kesi-Suomen 2. vaihemaauntaaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), joa on vahvistettu 11.5.2011 ja saanut lainvoiman 20.11.2012. - Kesi-Suomen 3. vaihemaauntaaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima), joa on vahvistettu 5.12.2014. Kesi-Suomen 3. vaihemaauntaaavasta on valitettu oreimpaan hallinto-oieuteen. - Kesi-Suomen 4. vaihemaauntaaava (aupallinen palveluvero ym.), joa on vahvistettu 24.9.2014 ja saanut lainvoiman 25.10.2014. - Piranmaan 1. maauntaaava (Jämsän Länipohjan alue), joa on vahvistettu 29.3.2007 ja saanut lainvoiman 20.3.2008. Kesi-Suomen maauntaaavan taristus on äynnistetty 13.3.2015, ja se osee aiia em. aavoja. Maauntaaavaehdotus on valmistunut 25.8.2017, ja se on ollut nähtävillä 1.9. 2.10.2017. Taroitus on, että maauntavaltuusto hyväsyy aavan 1.12.2017. Asemaaavan muutosalue sijoittuu maauntaaavaehdotusen muaiselle esustatoimintojen alueelle (C). Kaavamuutosalueelle ohdistuu lisäsi merintä valtaunnallisesti arvoaasta ulttuuriympäristöstä (vihreä pallo; Keuruun vanha esusta). Suunnittelualue on myös osa laajaa ulttuuriympäristön vetovoima-aluetta (rusea vinoviivoitus). Kuva 2. Ote Kesi-Suomen maauntaaavaehdotusesta, 25.8.2017. Kaava-alue on meritty artalle eltaisella nuolella ja ympyrällä. Kaavaote: Kesi-Suomen liitto.
4.2 Yleisaava 3 / 7 Keuruun aupungin oieusvaiutuseton osayleisaava on hyväsytty aupunginvaltuustossa 21.10.1991. Korein hallinto-oieus on päättänyt aavasta 2.4.1993. Yleisaavassa aavamuutosalue on osoitettu suurimmasi osasi julisten palvelujen ja hallinnon alueesi (PY). Lisäsi aava-alueelle on osoitettu suojeltavia raennusia (SR), palvelujen ja hallinnon aluetta (P), viristysaluetta (VL) seä errostalovaltainen asuinalue (AK). Nyt laadittava asemaaavan muutos on oieusvaiutusettoman osayleisaavan tavoitteiden muainen. Kuva 3. Ote Keuruun oieusvaiutusettomasta osayleisaavasta (1991). Kaava-alue on meritty artalle punaisella.
4.3 Asemaaava 4 / 7 Kaava-alueella on voimassa viisi asemaaavaa: - Asemaaava 2100, joa on vahvistunut 25.5.1961. Asemaaavaan sisältyy orttelissa 91 sijaitseva museoraennusten orttelialue (YM) seä museoraennusten orttelialueen (YM) eteläpuolella sijaitseva puisto (VP). - Asemaaavan muutos 2115, joa on vahvistunut 4.3.1969. Asemaaavan muutoseen sisältyy osa Museotiestä. - Asemaaavan muutos 2143, joa on vahvistunut 21.6.1977. Asemaaavan muutoseen sisältyy orttelissa 93 sijaitseva irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue (YK). Asemaaavan muutoseen sisältyy myös Kippavuorentien itäpuolella sijaitseva yleinen pysäöintialue (LP) seä osa puistosta (VP). - Asemaaavan muutos 2189, joa on vahvistunut 25.1.1991. Asemaaavan muutoseen sisältyy osa orttelin 91 ja Haapamäentien väliin jäävää puistoa (VP). - Asemaaavan muutos 2198, joa on vahvistunut 17.3.1993. Asemaaavan muutoseen sisältyy orttelissa 75 sijaitseva irojen ja muiden seuraunnallisten raennusten orttelialue (YK), jona suurin raennusoieus on tehouuden e=0.3 muainen. Suurin sallittu errosluu on asi (II). Kippavuorentien länsipuolella sijaitseva puisto (VP) ja Keuruuntien länsipuolella sijaitseva puisto (VP) sisältyvät myös asemaaavan muutoseen. Kaava-alueen itäpuolelle on pääasiassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten orttelialueita (K-1) seä asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialueita (AL). Kaava-alueen eteläpuolelle on osoitettu yleisen tien alue (LT) seä rautatiealue (LR). Länsipuolelle on pääasiassa osoitettu erillispientalojen orttelialueita (AO). Pohjoispuolelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien raennusten orttelialue (YO) seä asuinerrostalojen orttelialueita (AK). Kuva 4. Ote ajantasa-asemaaavasta. Kaava-alue on meritty artalle punaisella.
5 MUUT ALUEESEEN LIITTYVÄT SEKÄ LAADITTAVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 5 / 7 Kiroherranvirastoraennusesta on tehty untotutimus. Muita erillisiä selvitysiä ei ole laadittu. Suunnittelutyössä hyödynnetään aiaisemmin laadittuja selvitysiä ja suunnitelmia. Kaavamuutosalueeseen ohdistuu mm. Kesi-Suomen museon vuosilta 2010 2011 oleva Keuruun esustan täydennysinventointi, joa on tehty osayleisaavan taustaselvitysesi. Liito-oravaselvitys on päätetty tehdä eväällä 2018. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemaaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan aavan vaiutuset mm. ihmisten elinympäristöön, yhdysuntaraenteeseen, raennettuun ulttuuriympäristöön ja maisemaan, luontoon ja liienteeseen. 7 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Kesi-Suomen elineino, liienne- ja ympäristöesuseen tiedosi. Ennen luonnosvaihetta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kunin vaiheen aineistot toimitetaan viranomaisille ja pyydetään lausunnot. Kaavan hyväsymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maanäyttö- ja raennusasetusen muaisesti. 8 OSALLISET Osallisia ovat suunnittelualueen seä lähialueen asuaat, iinteistönomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa seä lisäsi viranomaiset ja ulopuoliset lausunnonantajat. Osallisia ovat mm.: - Kesi-Suomen elineino-, liienne- ja ympäristöesus (ELY) - Museovirasto - Kesi-Suomen museo - Kesi-Suomen liitto - Keuruun Vesi - Keuruun Sähö Oy - Keuruun Lämpövoima Oy - Keurusseudun luonnonystävät ry - Keuruun Yrittäjät - Keuruun seuraunta 9 TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN KULKU 9.1 Tiedottaminen ja uuleminen Kaavamuutosen vireilletulosta tiedotetaan Suur-Keuruussa ja aupungin ilmoitustaululla. OAS pidetään nähtävillä Keuruun aupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista tiedotetaan uulutusilla paiallislehdessä, aupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 seä mahdollisuusien muaan aupungin Internet-sivuilla. 9.2 Kaavan valmisteluvaihe (2015-2017) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 25.9.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on taristettu 12.10.2017.
6 / 7 Asemaaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n muaisesti. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista irjallisesti mielipiteensä, jota tulee toimittaa aupungille määräaiaan mennessä. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua aavaehdotusen nähtävillä olon yhteydessä. OAS, aavaluonnos seä muu valmisteluvaiheen aineisto pidetään nähtävillä Keuruun aupungintalolla. Tarvittaessa nähtävillä olon aiana järjestetään avoin tilaisuus, jossa äsitellään aavaluonnosen sisältöä. Luonnosesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavaluonnosesta muoataan aavaehdotus ottaen huomioon luonnosvaiheessa saatu palaute. 9.3 Kaavaehdotus (aluvuosi 2018) Kaupunginhallitus päättää aavaehdotusen asettamisesta nähtäville MRA 27 :n muaisesti. Asemaaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää unnan ilmoitustaululla. Nähtävillä oloaiana osallisilla on mahdollisuus jättää irjallinen muistutus määräaiaan mennessä. Ehdotusesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Tarvittaessa äydään viranomaisneuvottelu. Käsitellään muistutuset ja lausunnot. Tarvittaessa tehdään aavaan vähäisiä muutosia. 9.4 Kaavan hyväsyminen (evät - esä 2018) Kaupunginhallitus hyväsyy asemaaavan. Kaavan hyväsymispäätöstä oseva pöytäirja pidetään yleisesti nähtävillä. Nähtäville asettamisesta alaa 30 päivän valitusaia, jolloin aavan hyväsymistä osevaan päätöseen voi haea muutosta valittamalla hallinto-oieuteen ja edelleen oreimpaan hallinto-oieuteen. 9.5 Kaavan voimaantulo (sysy 2018) Miäli hyväsymispäätösestä ei ole valitettu, asemaaava tulee voimaan uulutusella.
10 YHTEYSTIEDOT Keuruun aupuni 7 / 7 Kaavoitusjohtaja Timo Määttä puh. 0400 763 995 Sähöposti: etunimi.suunimi@euruu.fi Osoite: Multiantie 5 42700 Keuruu Sweco Ympäristö Oy (aavaa laativa onsultti) Kaavoitusaritehti Kaavasuunnittelija Pasi Vierimaa Maria Kirveslahti puh. 0400 689 918 puh. 050 316 0064 Sähöposti: etunimi.suunimi@sweco.fi Osoite: Hatanpään valtatie 11, PL 453, 33101 Tampere Tampere, 12. loauuta 2017 Sweco Ympäristö Oy Pasi Vierimaa Kaavoitusaritehti Aritehti SAFA, YKS 492 Maria Kirveslahti Kaavasuunnittelija Insinööri AMK (miljöösuunnittelu)
Aalloas Oy 26.4.2018 Y-tunnus 2678475-5 Keuruu KESKUSTAN KIPPAVUOREN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 1. Tausta 1.1. Selvitysen tavoite Luontoselvitysen taroitusena oli löytää tutittavalta alueelta liito-oravan esiintymispaiat seä liito-oravalle hyvin soveltuvat elinympäristöt aavoitusta varten. 1.2. Liito-oravan suojelubiologiaa Liito-orava on tuoreimmassa uhanalaisuusluoitusessa määritelty silmälläpidettäväsi (Liuo ym. 2016). Se on myös EU:n luontodiretiivin liitteen IV (a) muaisesti suojeltava laji, jota tavataan EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen ja heientäminen on luontodiretiivin muaan ielletty. Liito-oravan annanehitys on suojelutoimista huolimatta edelleen nopeasti laseva. Tuoreimman uhanalaisarvioinnin ymmenvuotisjasolla anta oli lasenut 22,7 % (Liuo ym. 2016), mutta siitä huolimatta uhanalaisuustasoa lasettiin vaarantuneesta silmälläpidettäväsi. Suuripuustoisia ja tiheitä uusiseametsiä suosivana lajina liito-orava on ärsinyt metsätalouden aiheuttamasta metsien ysipuolistumisesta (Rassi ym. 2010). Lajia uhaa myös metsien pirstoutuminen, sillä toimiaseen lajin reviiritason populaatiodynamiia vaatii riittävän tiheän alueellisen liitooravaannan ja riittävät uluyhteydet reviirien välillä. Liito-orava on hyvä metsäluonnon indiaattorilaji, joa usein ertoo metsäraenteen mahdollistavan myös monipuolisen muun vaativan metsälajiston säilymisen alueella (mm. Hurme ym. 2008). Lajin elinympäristö on useimmiten varttunutta uusivaltaista seametsää, joa on monesti ympäristöään rehevämpää. Tyypillisiä biotooppeja ovat mm. vesistöjen rannat, jyränteiden alusmetsät seä lehtomaiset anaat. Ravintopuina täreitä ovat lehtipuut, erityisesti haapa, oivut ja lepät. Pesä on usein suuren haavan olossa. Pesimämetsältä laji edellyttää yleensä yli 10 metrin latvusoreutta, ainain joitain suurempia puita seä riittävää suojaisuutta. Kaii edellä mainitut metsän ominaisuudet hyödyttävät myös useita muita metsälajeja. Liito-oravanaaraan vaituista asuinpaiaa ei ole havaittu alle 3,5 hehtaarin laajuisista erillisistä metsiöistä (Nironen & Lammi 2003). Lisäsi 150 metrin säteellä lisääntymis- ja levähdyspaiasta tehdyt avohauut vaiuttavat lisääntymis- ja levähdyspaian laatuun (Joinen 2012). Wistbacan ym. (2008) tutimusessa Pohjanmaalla puhtaisiin lehtimetsiin yteytyneen liito-oravareviirin vuotuinen asutusprosentti nousi 50:een lajille sopivan metsiön pinta-alan noustessa noin neljään hehtaariin. Puolen hehtaarin metsiöissä vuotuinen asutusprosentti oli alle 10. Neljä hehtaaria on myös Hansin ym. (2001) esittämä liito-oravametsän vähimmäispinta-ala. Ympäristöönsä hyvin yteytyneillä ohteilla pienemmätin metsiöt voivat olla vaituisesti asuttuja. 1
Liito-oravan suojelu voidaan äytännössä hoitaa esimerisi METSO-ohjelman einoin ilman maanomistajalle aiheutuvaa taloudellista menetystä. Uusituissa valintaperusiteissa (Syrjänen ym. 2016) liito-oravan elinvoimainen esiintymä sinällään riittää METSO-elpoisuuden täyttymiseen. Ohjelmaan tarjottavasi suositellaan ohteita, jota täyttävät liito-oravan esiintymisen lisäsi vähintään yhden muun valintaperusteen. 1.3. Tutimusalue, maastotyöt, raportointi ja alueen yleisuvaus Merejä liito-oravan esiintymisestä etsittiin jätöshavaintomenetelmää äyttäen 24.4.2018. Ajanohta oli erittäin otollinen lajin havaitsemisen annalta. Maastossa uljettiin aavamuutosalue läpi auttaaltaan ja tutittiin aiien potentiaalisten puiden tyvet papanoiden varalta. Lisäsi havainnoitiin olopuita, risupesiä seä haapojen tai muiden ruoailupuiden ryhmiä. Maastotyöt suoritti ympäristöasiantuntija Ari Aalto. Raportointiin osallistui lisäsi Matti Aalto. Kartoitusalueen metsäiset osat ovat vanhaa alliomänniöä, jossa asvaa seapuuna ysittäin oivuja ja uusia. Männyissä esiintyy vanhuudesta ertovaa ilpiaarnaa ja osa uusista on huomattavan suuria. Metsän laitaosissa on muutama haaparyhmä ja metsän sisällä asvaa joitain ysittäisiä haapoja. Koloja havaittiin yhdessä haavassa. Kahdessa muussa haavassa asvoi haavanääpää, joa tyypillisesti enteilee olojen nopeaa muodostumista. Kartoitusalueella on myös piha-alueita ja puistomaisia osia iron ympäristössä. 2. Tuloset Alueelta löytyi ysi liito-oravan reviiri tai sen osa, joa oli artoitushetellä papanamäärän perusteella todennäöisesti urosen äytössä. Reviiriltä todettiin papana- ja pesäpuulöytöjen seä metsän raennepiirteiden perusteella asi pienialaista (yhteensä 0,30 ha) luonnonsuojelulain 49 :n muaista lisääntymis- ja levähdyspaiaa (Kuvat 1, 2, 3 ja 4). Molemmat lisääntymis- ja levähdyspaiat rajoittuvat itälaidaltaan avoimeen pihapiiriin. Metsä ei ole raennepiirteiltään tyypillinen liito-oravan elinpiiri, vaan se on paljon arumpaa uin Keurusseudun perinteiset hyvät liito-oravametsät. Karuudesta huolimatta alue on nyt elvannut liito-oravalle, ehä sopivampien metsiöiden vähyydestä johtuen. Lisääntymis- ja levähdyspaiojen ulopuolelta papanoita löytyi pohjoisessa yhden suuren haavan tyveltä (vanha papana) seä museon pihauusen alta (tuore papana) (Kuva 5). Suurta haapaa liitoorava äyttää todennäöisesti ruoailuun ja museon pihauusta uliessaan ruoailemaan sen länsipuolella olevalle pienelle haaparyhmälle (Kuva 6). Liito-oravan elinpiiri ulottuuin myös lisääntymis- ja levähdyspaiojen ulopuolelle attaen todennäöisesti oonaan Kippavuorentien pohjoispuolisen metsän seä museon pihapiiristä ainain länsiosan. Nämä alueet ovat eseisiä lisääntymis- ja levähdyspaiojen äyttöelpoisuuden ja säilymisen annalta. Muualta ei havaittu merejä lajin läsnäolosta. 2
3. Toimenpidesuosituset Reviirin ytiminä toimivat artalle merityt lisääntymis- ja levähdyspaiat tulisi jättää toimenpiteiden ulopuolelle. Lisääntymis- ja levähdyspaiojen pohjoispuolinen suuri haapa (artan punainen papanatäplä) olisi hyvä säästää, sillä se toiminee ruoailupuuna. Ruoailualueena toimii todennäöisesti myös museon pihapiirin länsipuolella Museotien varressa museon risteysessä oleva haaparyhmä (Kuva 6), joa on niin iään syytä säästää. Muualla metsäalueella mahdollisesti tehtävissä toimenpiteissä tulisi suosia lehtipuita, erityisesti haapoja. Alueella on niuasti myös vanhoja uusia, joten niiden säästäminen ja uusten jatumon turvaaminen parantaisivat lajin elinolosuhteita. Kalliomänniössä mahdollisuus uusten määrän lisäämiseen on uitenin rajallinen eiä se ole taroitusenmuaista. Alue tulisi säilyttää mahdollisimman peitteisenä. Liito-oravan uluyhteydet tulee turvata. Lisääntymis- ja levähdyspaiojen välisellä alueella parasta olisi jättää metsä luonnontilaan, jolloin lisääntymis- ja levähdyspaioista muodostuisi jatossain toimiva oonaisuus. Museon pihapiirin autta uleva yhteys etelään on myös täreä, sillä valtatie 23:n ja rautatien välissä on potentiaalista liito-oravametsää, jota ei tässä yhteydessä maastossa tarastettu. Liito-oravan elinolosuhteita alueella voisi parantaa viemällä metsään muutamia liito-oravan pönttöjä, sillä alueella on todennäöisesti pulaa sopivista pesäoloista. Erityisen suotavaa tämä on, miäli lajin elinpiiri pienenee tai heientyy esimerisi raentamisen myötä. Alueen istutusissa voi suosia liito-oravalle sopivia puulajeja (haapa, lepät, pihlaja, oivu, vaahtera, uusi). 3
Kuva 1. Lisääntymis- ja levähdyspaiat, papanapuut, olohaapa ja uluyhteystarpeet. Karttapohja Maanmittauslaitos 4/2018. 4
Kuva 2. Keseinen reviirinmerausuusi pohjoisemmalla lisääntymis- ja levähdyspaialla. Kuva 3. Lisääntymis ja levähdyspaian allioista männiöä ysittäisine vanhoine haapoineen. 5
Kuva 4. Haaparyhmä lisääntymis- ja levähdyspaian ulmassa Kippavuorentien varressa. 6
Kuva 5. Museon pihauusen alta löytyi tuore papana. Kuva 6. Haaparyhmä museon risteysessä Museotiellä. 7
Lähteet Hansi I.K., Henttunen, H., Liuo, U-M., Meriluoto, M. ja Mäelä M. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen Ympäristö 459. Ympäristöministeriö. Hurme, E., Mönönen, M., Sippola, A-L., Ylinen, H. & Pentinsaari, M. 2008. Role of the Siberian flying squirrel as an umbrella species for biodiversity in northern boreal forests. Ecological Indicators. Volume 8, issue 3, May 2008: 246-255. Joinen, M. 2012. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaiarajausten vaiuttavuus lajin suojelueinona. Suomen ympäristö 33. Suomen ympäristöesus. Helsini 2012. 91s. Liuo, U.-M., Henttonen, H., Hansi, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M., Pitänen, J. 2016. Suomen nisääiden uhanalaisuus 2015 - The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristöesus. 34 s. Nironen, M. & Lammi, E. 2003: Liito-oravaselvityset / ote julaisusta Luontoselvityset ja luontovaiutusten arviointi. Ympäristöopas 109/2003 (Ympäristöministeriön irjeen YM/1/501/2005 liite 2) [pdf]. Saatavilla http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b9b619120-f1dc-42a1-9237- 8F2D36C093E9%7D/57381 [viitattu 19.4.2016] Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerosi, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen irja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristöesus. Helsini. 685s. Syrjänen, K., Haalisto, S., Miola, J., Musta, I., Nissinen, M., Savolainen, R., Seppälä, J., Seppälä, M., Siitonen, J., Valeapää, A. 2016. Monimuotoisuudelle arvoaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025. Ympäristöministeriön raportteja 17/2016 [pdf]. Saatavilla http://julaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74890/ymra_17_2016.pdf?sequence=1 [viitattu 25.4.2016] Wistbaca, R., Tuovinen, T. & Lehtiö, H. Yhteenveto Etelä-Pohjanmaan ELY-esusen liitooravarajausten seurannasta 2007-2010. Luoto 11.5.2011. 8
Kippavuoren asemaaavan muutos Valmisteluvaiheen uuleminen 13.-26.11.2017 Lausunnot: 1. Keurusseudun yrittäjät 14.11.2017 2. Keuruun sähö Oy 16.11.2017 3. Keuruun aupuni / unnallisteniia 17.11.2017 4. Keuruun vesi 21.11.2017 5. Kesi-Suomen liitto 21.11.2017 6. Keurusselän Seura ry 26.11.2017 7. Kesi-Suomen museo 29.11.2017 8. Keuruun seuraunta 04.11.2017 9. Kesi-Suomen ELY-esus 11.12.2017 10. Museovirasto 14.12.2017 Mielipiteet: 11. Mielipide 1 23.11.2017 12. Mielipide 2 22.11.2017 13. Mielipide 3 23.11.2017 14. Mielipide 4 24.-26.11.2017 15. Mielipide 5 24.11.2017 16. Mielipide 6 25.11.2017
Lausunnot Keurusseudun Yrittäjät ry Keurusseudun Yrittäjät ry pitää täreänä, että Keuruun tori säilyy ydinesustan alueella, joo nyyisellä paiallaan aavassa osoitetulla alueella tai mahdollisesti uudella, sille soveltuvalla paialla. Vastine: Torin paia on vaiintunut iron p-alueelle ja ehdotusessa varsinainen toriauio on osoitettu Martta-möin eteläpuolelle. Keuruun Sähö Oy Keuruun Sähö Oy toivoo aavaan varattavan reitit esijännite- ja pienjänniteaapeloinnille seä paiat puistomuuntamoille. Vastine: Esitys huomioidaan ja varataan aavaehdotusessa paiat seä aapeloinneille että puistomuuntamoille. Keuruun aupuni unnallisteniia Esitys muutosista liittymäjärjestelyihin. Vastine: Esitys huomioidaan aavaehdotusessa. Keuruun Vesi Ei huomautettavaa. Vastine: Ei aiheuta muutosta. Kesi-Suomen liitto Kesi-Suomen maauntaaavassa ja maauntaaavan taristusessa osoitetaan Keuruun vanha esusta valtaunnallisesti merittävänä raennettuna ulttuuriympäristönä (RKY). Huomioitava aavassa. Vastine: Huomioidaan. Keurusselän seura ry 1. Huomautus nähtävillä oloajasta Vastine: Ehdotusvaiheen uuleminen suoritetaan myöhemmin 2. Keurusselän seuran mielestä paras rataisu on tehdä nyyisen viheralueen laitaan linja-autopysäi irovierailuja varten. Vastine: Asiaa on tutittu, mutta esitetty ohde ei ole aava-alueella.
3. Paras rataisu autojen parialueesi on iron eteläpäässä heti ironmäelle nousevan tien vasemmalla puolella oleva nyyinen viheralue. Vastine: Esitys huomioidaan aavaehdotusessa. 4. Kotiseutumuseon alueen oonaisuus ei vastaa enää millään muotoa sitä, mitä sillä on haluttu uvata. Vastine: Kaavaehdotusessa muutosteijät pyritään minimoimaan. 5. Kerrostaloalueen teemisessä pitää ottaa huomioon viereisten raennusten mittasuhteet. Vastine: Mittasuhteet otetaan huomioon, huomioiden myös voimassa olevan aavan mahdollistama naapuriiinteistöjen raennusmahdollisuus. 6. Kalliiden omistusasuntojen sijasta Keuruulla tarvittaisiin myös ohtuuhintaisia vuora-asuntoja. Vastine: Asiaa ei rataista asemaaavalla. Kesi-Suomen museo 1. Kulttuuriympäristön historialliset ominaispiirteet tulee säilyttää, eiä maisema-arvoa saa heientää. Vastine: Esitetyt asiat on huomioitu aavaehdotusessa. 2. Ei huomautettavaa areologisen ulttuuriperinnön osalta. Keuruun seuraunta 1. Talojen oreutta porrastetaan, että seurauntaesusta lähin olisi 3-errosinen, seuraava 4 ja viimeinen 5. Vastine: Huomioidaan esitysen muaan. 2. Keuruuntien varressa olevan Marttamöin eteläpuolelle ei paripaiaa lasten leiipuiston alueelle, leiipuistoalue säilytettävä. Vastine: Leiipuiston aluevaraus osoitetaan seurauntatalon pihalta. 3. Luonnosessa torialueesi meritty alue tulisi olla paripaia-aluetta, uten nyyäänin, mutta sitä voidaan äyttää myös torina seuraunnalla suurempi tarve toiminnassaan parialueelle uin torille. Vastine: Huomioidaan esitysen muaan. 4. Linja-autopysäin leventäminen linja-autojen paripaiasi marttamöin eteläpuolella. Vastine: Huomioidaan esitysen muaan, ajorata- ja aistajärjestelyt toteutuvat lausunnon muaan ainain osittain. Kesi-Suomen ELY-esus 1. Suositellaan vielä haritsemaan iroherranviraston ja rivitalon säilyttämistä. Vastine: Harinta on suoritettu ja päätös on untoarvioon perustuen purava.
2. Kaavamerinnöissä olisi hyvä luetella, mitä iron pihapiirin ominaispiirteet ja raenteet tulee säilyttää. Kiroraennus tulisi osoittaa sr-pisteatoviivamerinnällä. Raennusen orjaus- ja muutostöissä on syytä edellyttää Museoviraston lausuntoa. Seurauntaesus tulee osoittaa sr-merinnällä. Vastine: Kaavamerintöjä on täsmennetty. 3. Kortteliin 91 tulee ohdistaa suunnitteluohjeita ja -määräysiä, joilla turvataan alueen ominaispiirteiden säilyminen. Korttelia osevista suunnitelmista ja toimenpiteistä tulisi edellyttää Museoviraston lausuntoa. Vastine: Huomioidaan esitysen muaan. 4. Kotiseutumuseon raennusten ja pihapiirin arvot tulee turvata tarvittavilla suojelumääräysillä. Siirrettävälle tuulimyllylle tulee etsiä museon aluperäisiä suunnitteluperiaatteita vastaava sijaintipaia. Tonttiin olisi hyvä ohdistaa ysityisohtaisempia merintöjä ja/tai määräysiä mm. raennusten paioista, raenteista ja mahdollisista uudisraennusista. Vastine: Museoraennuset ovat siirretty paialleen. Kaavamääräysissä on otettu antaa alueen ympäristön säilyttämiseen. Yleismääräysissä on määrätty, että Museoviranomaiselle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen ympäristön voimaaasti vaiuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. 5. Kaavaselostuseen aivattaisiin vertailevia havainneuvia uudisraentamisen suhteesta olemassa olevaan tilanteeseen. Kaavan mahdollistamaa raentamisen määrää tulisi vielä harita. Vastine: Havainneuvia on lisätty. 6. Kippavuorentien reunan merintään istutettava alueen osa tulisi lisätä puuston säilyttämistä oseva aavamääräys. Vastine: Merintä lisätty. 7. Kaavamääräysin tulisi varmistaa puustoisen maiseman säilyminen seurauntatalon ja uuden iron ympäristössä. Vastine: Puuston säilyminen varmistetaan toimintojen sijoittamisella siten, että mahdollisimman vähän tarvitaan puiden poistoa. Puuston säilyttämiseen on otettu antaa aavamääräysissä. 8. Kaava-aluetta tulisi laajentaa Keuruuntielle ja päivittää Keuruuntien aavamerintä adusi. Vastine: Katualueen muutos toteutetaan erillisenä haneena, joa on äynnistynyt. Museovirasto 1. Kaavaselostusesta ei selviä, miten RKY-alueen tavoitteet on huomioitu muilta uin irolain suojeleman iron osalta. Vastine: Kaavamääräysiä on tarennettu. 2. Museoorttelin YM-merintää voisi täydentää /s-merinnällä ja asiaan uuluvalla määräysellä. Myös seurauntaesusen ohtaloon on hyvä ottaa antaa. Vastine: Kaavamääräysiä on tarennettu.
2. AL-orttelin lähtöohtana tulee pitää ympäröivien raennusten oreutta, eli uuden raentamisen tulee olla enintään olmi-nelierrosista. Uudisraentamiselle on asetettava oreat laatutavoitteet. Vastine: Massoittelua on tarennettu ja errosoreutta pienennetty orttelin eteläosalta. Mielipiteet Mielipide 1 1. Alueelle suunniteltujen errostalotonttien ooa rajattaisiin pienemmäsi länsiosiltaan. Alueen metsää äytetään oulujen liiuntatunneilla suunnistusalueena. Vastine: Kaavamääräysiä tarennetaan raennusten sijoittumisen osalta siten, että esitetty tavoite toteutuu mahdollisimman hyvin. 2. Museon eteläpuolelle suunniteltu P-paia liittymineen jätettäisiin pois. Tilalle raennettaisiin iron aidan sisäpuolelle suunniteltu P-paia suuremmasi. Vastine: Ehdotus huomioidaan aavaehdotusessa. Mielipide 2 1. Ehdottaisin, että leiipuisto säilytetään ja puistoa laajennettaisiin uuden iron portaisiin asti. Laajennettu puisto, tilataideveistosen, puistonpenien ja istutusien anssa olisi aunis näymä. Vastine: Leiipuisto on osoitettu lähelle seurauntataloa. Nyyisen leiipuiston alue on aavaehdotusessa osoitettu toriauiosi, johon esitetty tilataideveistos sopisi hyvin. 2. Lista vaihtoehtoisista pysäöintialueista Keuruulla. Vastine: Eivät ose aava-aluetta. Joaisella raennuspaialla tulee olla omat paioitusalueet. Mielipide 3 Maalaisvaan viereinen leiipaia pitäisi säilyttää. P-alueen rahat voisi äyttää tämän alueen siistimiseen, jotta siitä tulisi viihtyisä ja sitä voisi laajentaa. Vastine: Leiipuisto on osoitettu lähelle seurauntataloa. Mielipide 4 / nettiadressi 1. Huomautus nähtävilläoloajoista. Vastine: Ehdotusvaiheen uuleminen suoritetaan myöhemmin. 2. Vastustetaan esustan ainoan leiipuiston ja viheralueen muuttamista paripaiasi.
Vastine: Leiipuisto on osoitettu lähelle seurauntataloa 3. Kippavuoren ympäristöä ei saa tuhota. Vastine: Muutoset ympäristössä pyritään minimoimaan. 4. Keuruun vanhaa esustaa ei saa enempää tuhota. Vastine: Muutoset ympäristössä pyritään minimoimaan. 5. Kippavuoren ympäristöön sopii vain ysi errostalo lisää. Vastine: Kaavaehdotusessa raennusten määrään ei oteta antaa, mutta havainneuvissa alueelle on osoitettu sopivan hyvin olme errostaloa. 6. Kotiseutumuseon päälle vedettävät ajotiet ovat mauttomia. Vastine: Kaavaehdotusessa on tarennettu ajoteitä. 7. Kotiseutumuseon alue ja Maalaisvaan alue on jätettävä rauhaan. Vastine: Muutoset ympäristössä pyritään minimoimaan. 8. Perusorjataan vanhat raennuset. Vastine: Raennusten omistaja ei untotutimusten perusteella pidä orjaamista perusteltuna. Mielipide 5 1. Vastustan Kippavuoren rivitalon puramista. Vastine: Kaavan lähtöohtana on uudistaa raentamismahdollisuusia. Puramisesta päättää maanomistaja. 2. Vastustan leiipaian poistamista. Vastine: Leiipuisto on osoitettu lähelle seurauntataloa. Mielipide 6 Ehdotamme, että raennuset suunnitellaan pohjapinta-alaltaan laajempina ja oreudeltaan matalampina. Vastine: Raennusten sijoittumista ja errosoreutta on muutettu.
leii. Kiro Museo sp sp sp sp sp J J 123.59 126 8 124 7 6 8 118 6 117 6 114 0 117 5 118 8 119 0 126 8 124 7 6 8 119 8 120 8 114 117 117 117 118 118 120 120 121 122 122 123 124 124 125 125 125 126 127 464 450 451 452 58 71 460 453 81 57 5 5 2 3 89 5 4 87 4 461 1 6 131 434 94 3 136 137 51 4 18 8 23 6 6 38 40 18 1 19 20 53 444 448 19 21 46 20 48 389 50 6 391 449 392 42 72 123 118 40 4 82 43 46/9 1 2 80 459 3 435 1 84 88 462 86 85 95 90 132 135 4 93 7 35 91 6 55 43 5 36 37 50 36 1 19 20 7 23 27 92 17 88 16 25 21 22 8 3 4 6 32 100 5 8 463 42 5 477 15 94 41 481 39 37 480 23 24 1 40 43 17 445 4 73 71 69 16 1 2 3 56 125 40 38 85 65 44 45 22 55 21 78 21 75 4 2 91 42 11 97 45 94 39 59 3 4 42 74 71 60 17 1:110 9:3 9:228 9:228 9 9:228 22:29 22:51 22:53 2:71 22:360 418 22:419 19 6 22:667 23:1 23:3 41:0 43:1 50:0 51:2 51:8 51:9 51:10 51:12 51:13 54:17 54:19 60:5 61:14 61:15 61:16 63:15 63:31 66:14 66:22 66:20 68:14 68:17 68:18 68:18 69:5 71:29 74:0 84:11 89:13 89:13 89:14 93:17 96:1 96:2 14:8 159:1 164:2 1:6511 9:228 9906:1 9901:2 99 99 9:228 24 34 61 34 38 28 26 65 67 69 42 20 05 04 1 4 7 0 1 9 40 rp116 rp117 rp44 rp9607 6 rp43 44 3 8 2 6 6 3 2 52 0 2 8 9 9 0 7 8 0 2 3 KEURUU LIITE 5. KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS HAVAINNEKUVA 27.7.2018
KEURUU Kippavuoren asemaaavan muutos LIITE 6. Näymäuvia, AL-orttelialue Ennen / jäleen -uvapari. Kippavuorentie pohjoisesta etelään ohti iroa. Oiealla 1960-luvun rivitalo, iroherranvirasto sen jäleen puiden taana. Valouva esältä 2017. Kuvat: Sweco Ympäristö Oy. Yhdistetty ahdesta valouvasta. Näymä hieman edellistä valouvaa pohjoisempaa. Taiteilijan näemys uusista errostaloista. Visualisointi: Aritehtitoimisto Jussi Partanen. Ennen / jäleen -uvapari. Seurauntaesusen pysäöintialueelta. 1/4
Kiroherranvirasto, jona oiealla puolella saman aiaauden rivitalo. Valouva esältä 2017. Kuva: Sweco Ympäristö Oy. Näymä hieman edellistä valouvaa taaempaa. Taiteilijan näemys uusista errostaloista. Visualisointi: Aritehtitoimisto Jussi Partanen. 2/4
Muita näymäuvia. Uudet errostalot idästä Kippavuorentien ylitse. Taiteilijan näemys. Visualisointi: Aritehtitoimisto Jussi Partanen. Uudet errostalot lännestä metsän puolelta. Taiteilijan näemys. Visualisointi: Aritehtitoimisto Jussi Partanen. 3/4
Uudet errostalot, taapiha. Taiteilijan näemys. Visualisointi: Aritehtitoimisto Jussi Partanen. 4/4