JOHDANTO. (Aristoteles 2002)

Samankaltaiset tiedostot
Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi Anne Hyvén Työpsykologi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

DUODECIM. Pekka Mustonen

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Vahvuudet ja koulu pohdintaa positiivisen psykologian näkökulmasta. Syvien vahvuuksien koulu- seminaari. Taina Laane 2013

Lasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Uunisaari, Hannele Kause Sosionova. Hyvinvointi ja elämän mielekkyys kohtaloa, taitoa vai tahtoa?

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Hyvinvointi.

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Koetun hyvinvoinnin mittaaminen

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Rakastan työtäni mutta miksi?

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Lotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte

EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

PS6-kurssin tehtävä

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

arvioinnin kohde

Laatua laineilla - tuumasta toimeen! Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2018 Opetushallitus, , Scandic Rosendahl, Tampere

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Lataa Onnellisuuden jooga - Kassila Taavi. Lataa

Intohimo Yrittäjyyteen!

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 41

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

Tausta tutkimukselle

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Motivaatiolla muutokseen näkökulmia myönteisen muutoksen edistämiseen

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Toimiva työyhteisö DEMO

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Hakemus Suosituskirje

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Itsetuntemuksen avulla uusille urille Senior Business & Mentor Coach Päivi Immonen, Namaste Oy Rauno Haapanen, toim.

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

arvioinnin kohde

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Arviointi ja palaute käytännössä

Kaksinkertainen mahtis

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2018

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Hyvän elämän edistäminen

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

Dialogin missiona on parempi työelämä

Psykologiset verkko-ohjelmat perheiden tukena FT Toni Vanhala

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Ystävyyden filosofia

Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Transkriptio:

JOHDANTO ANTTI S. MATTILA Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän jonkin hyvän saavuttamiseen. Siksi hyvän on osuvasti sanottu olevan se, mitä kaikki tavoittelevat. (Aristoteles 2002) Ihminen on tavoitellut onnellisuutta koko tunnetun historian ajan (McMahon, 2008: 80). Jokaisella ajattelijalla on ollut oma vastaus Sokrateen esittämään kysymykseen Miten meidän tulisi elää? Monet filosofit ovat pitäneet koko kysymystä toivottomana käsitesekaannusten suona, johon ei kannata sotkeutua. Daniel Haybron (2008a, vii) kutsuukin onnellisuutta rikkaimmaksi, monimutkaisimmaksi, sumeimmaksi, läpinäkymättömäksi, valuvaisimmaksi ja hämärimmäksi ilmiöksi, jonka ihmiskunta tuntee. Työssäni lääkärinä, psykoterapiakouluttajana ja filosofisen praktiikan parissa, olen jo yli kymmenen vuoden ajan seurannut onnellisuuskirjallisuutta. Kiinnostus on perustunut työssäni omaksumaani perusasenteeseen: Jokaisella ihmisellä on oikeus etsiä hyvää elämää. Jo pelkästään filosofian alueelta onnellisuuskirjallisuus on valtavan laaja kokonaisuus, ja 2000-luvulla onnellisuuden empiirinen tutkimus on kokenut varsinaisen räjähdyksen. Tämä kirja ei tietenkään voi kattaa kaikkea mitä aiheesta on kirjoitettu, vaan se perustuu omiin retkiini aiheen parissa. Sitä paitsi suuri osa aihetta sivuavasta self help -kirjallisuudesta on melkoista roskaa, jonka parissa kriittinen asenne on välttämätön. Siksi tieteellinen lähestymistapa, jota 2000-luvun alusta on sovellettu onnellisuuden tutkimukseen, on ollut hyvin tervetullut.

8 Onnellisuustutkimuksen kiinnostavuutta omalla kohdallani on lisännyt se, että tutkijat ovat tulleet tietoisemmiksi siitä, miten keskeinen rooli onnellisuuden saavuttamisessa ja ylläpitämisessä on näkökulman vaihtamisen taidolla (Mattila, 2006). Kun sitten 2000- luvun alussa ryhdyttiin tieteellisesti tutkimaan onnellisuusharjoituksien kykyä lisätä ihmisten onnellisuutta, se tuntui minusta aivan luontevalta askeleelta. Filosofisen praktiikan piirissä oli nimittäin puhuttu paljon antiikin filosofien henkisistä harjoituksista (Hadot, 1995), jotka olivat heille luonteva osa elämisen taitoa (the art of living). Olen myös lukenut kiinnostuksella ei-länsimaisia käsityksiä onnellisuudesta (esim. Dalai Lama, 1998, Konfutse [Confucius], 1996), mutta olen joutunut rajaamaan ne tämän kirjan ulkopuolella. Uusi tieteellinen kiinnostus onnellisuuden psykologiaan liittyy vuosituhannen vaihteessa käynnistyneeseen uuteen psykologian alueeseen, niin sanottuun positiiviseen psykologiaan. Positiivinen psykologia pyrkii täydentämään perinteistä psykologiaa, joka aiemmin keskittyi valtaosin tutkimaan ihmisen sairauksia, puutteita, vajavaisuuksia, heikkouksia ja oireita. David Myersin (2000) arvion mukaan tämä negatiivinen painotus meni jopa niin pitkälle, että psykologisissa julkaisuissa ajanjaksolla 1887 2000 käsiteltiin 14 kertaa enemmän negatiivisia tunteita kuin positiivisia. Positiivinen psykologia tutkii ihmisten vahvuuksia ja pyrkii löytämään keinoja vahvistaa ihmisten onnellisuutta. Tutkimus on jo nyt antanut paljon viitteitä siitä, että ihmisen onnellisuus ei ole kiinni vain geeneistä tai hyvästä tuurista, vaan sitä voidaan lisätä. Positiivisen psykologian piirissä pyritään myös kehittämään tapoja ehkäistä ennalta psykologisten ongelmien syntyä muun muassa vahvistamalla ihmisten luonteen vahvuuksia ja hyveitä. Uskotaan jopa, että ihmisen hyveet ja vahvuudet voivat toimia puskurina tai rokotuksena psykologisia ongelmia ja häiriöitä vastaan.

Onnellisuuspuheen rooli on merkittävä myös arkipuheessa. Kuten Haybron (2000) osoittaa, esimerkiksi tärkeiden elämän valintatilanteiden edessä päädymme usein onnellisuuspohdintoihin, tyyliin Olisinkohan onnellinen uudessa työpaikassa? Ylipäätään tulevaisuuden suunnittelussa ja ennustamisessa onnellisuus näyttelee usein tärkeää roolia. Psykologi Daniel Gilbertin (2007) tutkimuksissa on kuitenkin paljastunut, että teemme usein systemaattisesti virheitä oman tulevaisuutemme ennustamisessa. Me esimerkiksi jatkuvasti aliarvioimme omaa kykyämme sopeutua muutoksiin, adaptoitua. Eräässä Gilbertin tutkimuksessa kysyttiin yliopistojen opettajilta, minkälainen vaikutus heidän onnellisuuteensa olisi sillä, jos he saavat jatkaa työssään tai jos eivät (amerikkalaisten yliopistojen opettajien työsuhde on katkolla neljän vuoden välein, ns. tenure -järjestelmä). Useimmat osallistujat yliarvioivat onnellisuutensa määrän ja keston, jos päätös olisi positiivinen. Samoin he yliarvioivat negatiiviset reaktionsa kielteiseen päätökseen. He eivät osanneet ottaa huomioon adaptoitumista. Nykykäsityksen mukaan onnellisuus ei riipu vain geeneistä tai hyvästä tuurista, kuten esimerkiksi lottovoitosta tai aarteen löytämisestä. Kyse on pikemminkin elämäntavasta, omista suhtautumistavoistamme ja asenteistamme. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn (2007) piirakkamallin mukaisesti on arvioitu, että noin 50 % onnellisuudesta on geneettisesti määrittynyt ja vain 10 % olisi seurausta niin sanotuista ulkoisista olosuhteista (terveys, rikkaus, ikä, ammatti, etninen alkuperä, elämän tapahtumat jne.). Peräti 40 % onnellisuudesta näyttäisi olevan muutettavissa, riippuvan omista asenteistamme, näkökulmista ja elämäntavastamme. Yksi kuuluisimmista tutkimuksista positiivisen psykologian piirissä on niin sanottu Nunna-tutkimus (Danner ym., 2001). Siinä 180 katolisen nunnan noin 22-vuotiaana kirjoittamia omaelämäkertoja analysoitiin vuosia myöhemmin ja pisteytettiin sen mukaan miten 9

10 positiivinen elämänasenne niistä heijastui. Nunnista saatiin kaksi ryhmää: Positiivisimman elämänasenteen omanneet 25 % ja negatiivisimman elämänasenteen omanneet 25 %. Miten elämänasenne sitten vaikutti heidän elämänsä pituuteen? Näitä kahta ryhmää seurattiin koehenkilöiden kuolemaan saakka. Negatiivisten ryhmästä oli 85-vuoden iässä elossa 54 %, kun taas positiivisten ryhmästä oli elossa vielä 79 %. Erot kasvoivat edelleen niin, että 93 vuoden iässä negatiivisten ryhmästä oli elossa enää 18 %, mutta positiivisten ryhmästä peräti 52 %. (Diener, Biswas-Diener, 2008: 36) Tämän tutkimuksen ja muidenkin eloonjäämistutkimusten avulla on arvioitu, että positiivisen elämänasenteen vaikutus elämän pituuteen saattaa olla noin 7 10 vuotta, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin tupakoinnin lopettamisen vaikutus elämän pituuteen. Tässä kirjassa esitellään aluksi kaksi tärkeintä tapaa ymmärtää onnellisuus: (psykologinen) onnellisuus ja kukoistaminen. Sitten tarkastelemme, mitä tutkimus on löytänyt erittäin onnellisia ihmisiä yhdistävistä tekijöistä. Käymme myös läpi, mitkä tekijät tutkimusten mukaan lisäävät onnellisuutta ja mitkä eivät ja mitä hyötyjä onnellisuudesta seuraa. Luvussa Onni ja onnellisuus Pekka Aarninsalo pohtii hyvän tuurin yhteyksiä onnellisuuteen sekä esittelee taloustieteeseen liittyvää onnellisuustutkimusta. Kirjan loppu on omistettu onnellisuusharjoituksille, joiden tehokkuudesta on tieteellistä näyttöä.

JOHDANTO VUODEN 2018 PAINOKSEEN Näin masennustutkija Martin Seligman muuttui itse onnellisuustutkijaksi. Nikki 5v: Isä, voinko puhua kanssasi? Nyökkkäsin. Nikki: Isä, muistatko, että ennen 5-vuotis synttäreitäni olin valittaja, valitin joka päivä kaikesta? Nyökkäsin. Nikki: Oletko huomannut, että 5-vuotis synttärieni jälkeen en ole valittanut kertaakaan? Nyökkäsin. Nikki: No, syntymäpäivänäni päätin lopettaa valittamisen, ja se oli vaikein asia, jonka olen koskaan tehnyt. Ja jos minä voin lopettaa valittamisen, sinä voit lopettaa ärjymisen. Olin ällistynyt. Nikki oli tarkalleen oikeassa. Ensinnäkin olin ärtyisä ja ylpeä siitä Mutta tajusin, että jos Nikki pystyi muuttumaan, minäkin pystyisin. Päätin muuttua. (Seligman, 2018, käännös A. M.) Todellakin, ero pessimistin ja optimistin välillä on oikeastaan hiuksen hieno. Nuo kaksi eivät oikeastaan näe eri asioita, vaan he tulkitsevat näkemäänsä eri tavalla. Optimistille puolillaan oleva juomalasi on puoliksi täynnä, kun taas pessimistille lasi on puoliksi tyhjä (Mattila, 2006). Tällä erolla voi olla dramaattiset seurausvaikutukset koko ihmisen elämälle, mm. se että optimistit elävät keskimäärin 10 vuotta pidempään kuin pessimistit, ja optimistit menestyvät paremmin elämässä (Mustonen, Mattila, 2017).

12 Mutta tämän asioihin suhtautumistavan merkityksen näki jo Aristoteles, joka kirjassaan Nikomakhoksen etiikka (2002) totesi: Käsityksemme mukaan se, joka on todella hyvä viisas, kantaa kaikki kohtalot tyynesti. Ja missä tilanteessa tahansa hän saa aikaan parhaan tuloksen. Hän on kuin hyvä sotapäällikkö, joka käyttää hallinnassaan olevia sotajoukkoja strategisesti parhaalla tavalla, tai suutari, joka tekee tarjolla olevasta nahasta niin hyvät kengät kuin mahdollista. On kulunut miltei 10 vuotta tämän Onnentaidot-kirjan ensimmäisestä julkaisusta (2009). Kuluneena aikana kirjassa kuvattu onnellisuuden tieteellinen tutkimus on paisunut valtavasti ja siitä on tullut maailman laajuista. Myös kirjassa kuvatut onnentaitoharjoitukset ovat saaneet lisää tukea tuloksellisuustutkimuksesta ja monista meta-analyyseistä (Mustonen, Mattila, 2017). Kirjassa hahmoteltu erottelu kahteen erilaiseen onnellisuuden käsitteeseen on edelleen keskeisen tärkeä onnellisuustutkimuksen ymmärtämisen kannalta. Jo antiikin Kreikassa vallitsi yksimielisyys filosofikoulujen välillä, että ihmisen elämän lopullinen ja korkein päämäärä, johon kaikki tähtäävät, on eudaimonia. Vain siitä kiisteltiin, mistä tuo eudaimonia tai kukoistaminen koostuu: Millaista on hyvä elämä ihmiselle?, Miten minun tulisi elää?. Tämä sama kiista on periytynyt sellaisenaan moderniin psykologiaan. Tällä hetkellä (2018) näyttää siltä, että onnellisuustutkijat ovat sulautumassa hyvinvoinnin tutkimukseen (well-being). Useimmat tutkijat ovat tajunneet, että hyvään elämään (eudaimonia) kuuluu muitakin elementtejä kuin nautintoa (subjective well-being). Monet psykologit ovatkin entistä enemmän ryhtyneet yhteistyöhön filosofien kanssa esim. Waterman (2013) ja Vittersø (2016). Kaikki tarjoavat omaa versiotaan hyvästä elämästä, esimerkiksi Martin Seligman on jatkuvasti laajentanut näkemystään asiasta. Vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Flourish hän kuvasi hyvää

elämää ns. PERMA-mallilla. Sen mukaan hyvään elämään kuuluu: -positiivisia tunteita, flow-kokemuksia (engagement), ihmissuhteita (relationships), merkityksellisyyden kokemuksia ja saavutuksia (achievement). Seligman kertoo myös miten hän on uransa aikana (2000-luvun alusta alkaen) muuttanut käsitystään positiivisen psykologian tavoitteesta: onnellisuudesta tyytyväisyyteen (life satisfaction) ja edelleen hyvinvointiin (well-being) tai kukoistamiseen (flourishing). Seligman on myös koko ajan laajentanut positiivisen psykologian sovellusaluetta yksilöistä yhteisöihin, kuten koulut, armeija ja kansakunnat (Seligman, 2018). Positiivinen psykologia syntyi täydentämään perinteistä psykologiaa. Positiivinen psykologia on vakiinnuttanut paikkansa perinteisen psykologian rinnalla, joka oli painottunut tutkimaan ihmisten ongelmia, häiriöitä, vajavuuksia ja heikkouksia. Tarvitaan myös ihmisen kykyjen, taitojen ja vahvuuksien tutkimusta, jotta saadaan selville, mitkä asiat tekevät elämästä elämisen arvoista, miten voidaan edistää hyvää elämää. 13