Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta kasvoi noin 3 400 asunnolla. Vantaan asuntokanta kasvoi jo toista vuotta peräkkäin suhteellisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Kanta kasvoi kaikilla illa, Tikkurilan en asuntomäärän kasvaessa eniten, noin 850 asunnolla. Kivistön asuntomäärän vuosilisäys puolittui viime vuodesta, mutta se on yhä suhteellisesti nopeimmin kasvanut. Pitkällä aikavälillä Vantaan asuntokanta on muuttunut kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisemmaksi, ja erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Tilastokatsaus käsittelee Vantaan asuntokantaa ja asuinoloja osin perustuen vuoden 2017 lopun tilanteeseen, ja osin pidempää aikaväliä tarkastellen. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen asuntokantatietoihin 1. Asuntokantatilastoja lukiessa tulee pitää mielessä, että ne kuvaavat eri asiaa kuin uudisrakentamista kuvaavat rakennus- ja asuntotuotantotilastot, ja täten esimerkiksi vuosimuutokset eroavat toisistaan. Lukuja ei voi verrata suoraan uudistuotantolukuihin, sillä asuntokantatilaston muodostaminen perustuu myös mm. asuntokuntiin ja asuntojen käytössäolotilanteeseen. Asuntokantaan epävarmuuksia aiheuttavat mm. palveluasumisen luokittelu, huoneistonumeroinnissa tapahtuneet muutokset ja niistä aiheutuvat virheelliset rekisteritiedot, muuttoilmoituksen myötä kantaan palautuvat asunnot sekä käyttötarkoituksen muutokset. Tässä katsauksessa asuntokantaa tarkastellaan mm. talotyyppien, huoneistokokojen ja hallintamuotojen näkökulmasta, osin koko Vantaan tasolla ja osin ittain. Myös joitain kaupunginosakohtaisia tietoja on esitetty kartoilla. Vantaan 111 679:stä asunnosta selvä enemmistö on kerrostaloasuntoja Vuoden 2017 lopussa Vantaalla oli yhteensä 111 679 asuntoa, joista 26 106 (23 %) oli erillisissä pientaloissa, 13 708 (12 %) rivitai ketjutaloissa ja 71 366 (64 %) asuinkerrostaloissa. Muissa tai tuntemattomissa talotyypeissä asuntoja oli yhteensä 499 kappaletta. Seuraavan sivun kuviossa 1 on tarkasteltu asuntokannan kehitystä pidemmällä aikavälillä, vuodesta 2006 lähtien. Talotyyppien suhteelliset osuudet asuntokannassa muuttuvat melko hitaasti. Kerrostaloasuntojen osuus, ja luonnollisesti myös absoluuttinen määrä, on kasvanut eniten ja kehitys on edelleen vahvistunut viime vuosina. Kerrostaloasuntojen määrän kasvuvauhti on kiihtymään päin ja esimerkiksi viime vuosina kanta on kasvanut yli 4 prosenttia vuodessa. Verrattaessa vuoteen 2006, kerrostaloasuntoja oli vuoden 2017 lopussa noin 15 300 enemmän (kasvua 27 %), siinä missä samalla aikavälillä pientaloasuntojen määrä on kasvanut vain vajaalla 4 000:lla (kasvua 17 prosenttia). Rivi-ja ketjutaloasuntojen määrä on kasvanut vain noin 1400 asunnolla (kasvua 12 prosenttia) verrattuna vuoden 2006 lopun tilanteeseen. 1 Väestötilastopalvelu, Asunnot, rakennukset ja kesämökit. Lisätietoa tilastosta: http://tilastokeskus.fi/tup/vaestotilastopalvelu/index.html
2 Kuvio 1. Asunnot talotyypeittäin 2006 2017 (31.12.) Tyypillisin vantaalainen asunto on 50 59 neliöinen kerrostaloasunto Vantaan yleisin asuntokoko on yhä 50 59 neliömetriä, ja toiseksi yleisin neliömäärä oli edellisvuoden tapaan 70 79 neliömetriä. Keskustelu pienasunnoista on jatkunut, ja vuoden 2017 lopun tilanteessa alle 30 neliöisiä asuntoja oli 2 529, mikä edustaa vain noin 2 prosenttia koko asuntokannasta. Pienasuntobuumista voidaan kuitenkin puhua siinä mielessä, että juuri alle 30 neliöisten määrän kasvu oli viime vuonna suhteellisesti varsin voimakasta: asuntoja tuli vuodessa 27 prosenttia lisää. Toisaalta, absoluuttisesti tarkastellen enemmän tuotettiin niin 30 39, 40 49 kuin 50 59 neliöisiä asuntoja. Lisäksi nykyinen pienten asuntojen osuus kannasta on hyvin pieni, ja niitä on yhtä paljon kuin esimerkiksi 140 159 neliöisiä asuntoja, vaikka pienten kotitalouksien osuus on huomattavasti suuria kotitalouksia korkeampi (yhden hengen asuntokuntia on noin 43 % vantaalaisista asuntokunnista ja esimerkiksi vähintään nelihenkisiä kotitalouksia vain 15 %). Toisaalta, yhden hengen kotitaloudet eivät ainakaan tällä hetkellä asu pääosin yksiössä (vuonna 2017 suunnilleen vain joka kolmannelle yhden hengen taloudelle olisi asuntokannassa yksiö). Pienet ja keskisuuret asunnot ovat pääosin kerrostaloissa, ja näissä kokoluokissa on vähemmän pientalomaisempaa asumista: esimerkiksi alle 70 neliöisiä rivi- ja erillistaloasuntoja on hieman yli 6 000 kappaletta, mikä edustaa vain 15 prosenttia näiden asuntojen kannasta (ja viittä prosenttia koko asuntokannasta). Suurten asuntojen osalta taas erilliset pientalot hallitsevat, ja yli 90 m 2 kokoisista asunnoista enemmistö on erillisissä pientaloissa, siinä missä pienemmissä pinta-alaluokissa kerrostalot ovat enemmistössä. Yli 90 neliöisistä asunnoista vain 13 % on kerrostaloasuntoja (alle 3 prosenttia koko asuntokannasta siis isoja kerrostaloasuntoja).
3 Kuvio 2. Asunnot pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan 31.12.2017 Asuntokannan vuosikasvu noin 3 400 asuntoa, pääpaino vuokrakerrostaloasunnoissa Verrattaessa vuoden takaiseen tilanteeseen, on asuntokanta kasvanut noin 3 400 asunnolla eli kasvuvauhti oli 3,1 prosenttia. Kasvu hidastui hieman vuoden takaisesta. Edellisvuoden tapaan eniten lisäystä tuli 40 49 m 2 kerrostaloasuntojen määrään (726 asuntoa), mutta myös 30 39 neliöisiä (587 asuntoa), 50 59 neliöisiä (529 asuntoa) ja alle 30 neliöisiä (524 asuntoa) kerrostaloasuntoja on huomattavasti enemmän kuin vuodenvaihteessa 2016. Kokonaisuudessaan erillisiä pientaloasuntoja on 355 enemmän, rivitaloasuntoja 173 enemmän ja kerrostaloasuntoja 2 851 enemmän kuin vuosi aiemmin. Hallintamuodoittain tarkasteltaessa kanta kasvoi jälleen eniten muilla vuokra-asunnoilla, joita on vuoden takaiseen verrattaessa yhteensä 2 230 enemmän (10 % kasvu). Vuoteen 2006 verrattaessa määrä on yli kaksinkertaistunut (vuonna 2006 10 900 asuntoa), kasvun erityisesti painottuen 2010-luvulla ja viime vuosiin. Pidemmällä aikavälillä, vuoteen 2002 verratessa, omistusasuntojen (sekä asunnon että osakkeet omistavien) että asumisoikeusasuntojen osuus kannasta on pysynyt varsin vakiona ja muutokset ovat alle prosenttiyksikön suuntaan tai toiseen, mutta ara- tai korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt 6,4 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti muiden, eli vapaarahoitteisten, vuokra-asuntojen osuus on kasvanut 7,4 prosenttiyksiköllä. Liitetaulukossa 1 on esitetty asuntokanta talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain vuoden 2017 lopussa ja liitetaulukossa 2 hallintamuodoittain. Viime vuoden asunnot ja asuinolot -tilastokatsauksen (5:2017) liitteistä löytyy vertailutaulukko vuoden 2006 tilanteeseen.
4 Kuvio 3. Asuntojen määrän muutos (kpl) pinta-alaluokan ja talotyypin mukaan vuosien 2016 ja 2017 välillä (31.12.) Pienten asuntojen osuus säilynyt melko vakaana 2000-luvulla, kasvunmerkit yhä ilmassa Huoneistoluvun perusteella tarkasteltuna yksiöitä on vuoden 2017 lopun tilanteessa 13 685 (12 % asuntokannasta) ja kaksioita 37 610 (34 %) pienet asunnot edustivat siis noin 46 % asuntokannasta. Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, osuus on pysytellyt noin 44 prosentissa aina 2000-luvun alusta saakka (Kuvio 4). Vuonna 2016 osuus ylitti 45 prosentin rajan ensimmäistä kertaa ajanjaksolla, ja sama kasvava trendi jatkui siis myös vuonna 2017. Viime vuonna eniten asuntoja tuli yksiöihin, joissa ei ole erillistä keittiötä: kasvua oli 1 130 asuntoa, eli 11 % verrattuna vuoden 2016 loppuun. Myös kaksioita (2h+kk/kt) oli yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten, muiden asuntokokojen määrän kasvaessa hyvin maltillisesti (keskimäärin kasvu oli prosentin luokkaa). Liitteistä löytyy myös kartta (Kartta 1), jossa on kuvattuna yksiöiden osuus kaupunginosittain. Taulukko 1. Asunnot huoneluvuittain Vantaalla 31.12.2017 Huoneluku asuntoja (kpl) osuus asuntokannasta (%) 1h+k 2 371 2.1 1h+kk/kt 11 314 10.1 2h+k 21 106 18.9 2h+kk/kt 16 504 14.8 3h+k/kk/kt 29 469 26.4 4h+k/kk/kt 19 717 17.7 5h+k/kk/kt 8 132 7.3 6h+k/kk/kt 2 266 2.0 7h+k/kk/kt 774 0.7 Tuntematon 26 0.02 111 679 100
5 Kuvio 4. Asunnot huoneistokoon mukaan (vasen y-akseli) ja pienten asuntojen osuus (oikea y-akseli, kuvassa valkoinen katkoviiva) vuodesta 2002 alkaen. Yli puolet vantaalaisista asunnoista on omistusasuntoja Asuntokannasta omistusasuntoja (talo tai osakkeen omistukseen perustuvia) on yhteensä 52 %, ja näistä omistusasunnoista 44 % (25 340 asuntoa) on asuinkerrostaloissa, 40 % (22 931 asuntoa) on erillisissä pientaloissa ja 16 % (9 473 asuntoa) rivi-tai ketjutaloissa. Jakauma vaihtelee talotyypeittäin: erillisistä pientaloasunnoista 88 % on omistusasuntoja, kerrostaloasunnoista taas vain 36 % on omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen, eli arava- tai korkotukivuokra- ja muiden vuokra-asuntojen, osuus asuntokannasta on 38 % (42 623 asuntoa. Vuokrahallintamuoto on sitä yleisempi, mitä pienemmästä asunnosta on kyse: yksiöistä 71 % on vuokra-asuntoja (arava- tai korkotukivuokra tai muu vuokra-asunto), kaksioiden vastaavan luvun ollessa 54 %. Kaikista vähintään nelihuoneisista asunnoista vain 10 % on vuokra-asuntoja. Asumisoikeusasuntoja taas on 4 % (4 799 asuntoa) asuntokannasta. Asumisoikeusasuntojen osuus kannasta vaihtelee vähemmän huoneistokoon mukaan: osuus on neljän ja yhdeksän prosentin välillä kaikissa huonetyypeissä.
6 Kuvio 5. Asunnot hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin 31.12.2017 Lähes joka kymmenennessä asunnossa asutaan ahtaasti Vuoden 2017 lopussa ahtaasti asuttuja 2 asuntoja oli 10 598 kappaletta, mikä on 294 asuntoa enemmän kuin vuosi sitten. Tilavasti asuttuja asuntoja oli niin ikään enemmän kuin vuonna 2016, 7 726 kappaletta (kasvua 230 asuntoa). Niin tilavasti kuin ahtaastikin asuttujen asuntojen osuus säilyi edellisvuoteen verratessa suurin piirtein samalla tasolla. Eniten ahtaasti asuttuja asuntoja on kerrostalokolmioissa, -kaksioissa ja -yksiöissä, suhteellisesti taas rivitaloissa asutaan useimmin ahtaasti (11 % rivitaloasunnoista). Kuvio 6. Ahtaasti asutut asunnot talotyypeittäin ja huoneluvuittain 31.12.2017 2 Tilastokeskus: Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asunto on tilavasti asuttu, kun siinä asuu 1-5 henkilön asuntokunta, jonka käytössä on vähintään kolme asuinhuonetta enemmän kuin mitä on asuntokunnan henkilömäärä.
7 Asunnoista oli seitsemän prosenttia vailla vakinaista asukasta Vuoden lopussa 7 499 asuntoa oli ilman asukasta lukumäärä edustaa 6,7 prosenttia koko asuntokannasta. Määrä kasvoi 0,5 prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2016. Eniten tyhjillään oli asuntoja, joiden hallintaperuste on muu tai tuntematon ja niiden määrä kasvoi myös viime vuodesta eniten (494 asunto enemmän). Suhteellisesti viime vuoteen verrattuna suurin muutos tapahtui kuitenkin arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa, joissa kasvu oli 20 % (152 asuntoa). Talotyypeittäin taas eniten tyhjillään on kerrostaloasuntoja (5 474 asuntoa). Alueellisesti tarkastellen Koivukylän en hallintamuodoltaan muiden tai tuntemattomien vailla vakinaista asukasta olevien asuntojen määrä jatkoi nopeaa kasvua: vuonna 2015 tyhjillään oli 324 tällaista asuntoa, vuonna 2016 495 asuntoa ja vuonna 2017 jo 668 asuntoa. Suuralueittain tarkasteltuna määrällisesti eniten tyhjiä asuntoja on Myyrmäessä (1 948 asuntoa) ja Tikkurilassa (1 861 asuntoa), suhteessa alueen asuntokannan kokoon taas eniten tyhjiä asuntoja on Kivistössä (537 asuntoa eli 9 % asuntokannasta). Kivistön luku selittynee osin sillä, että alueella on paljon uusia asuntoja. Kuvio 7. Vailla vakinaista asukasta olevat asunnot 31.12.2017 Yli neljännes Vantaan asunnoista sijaitsee Myyrmäen ella Suuralueittain tarkasteltuna eniten asuntoja on Myyrmäessä (30 472 asuntoa), toiseksi eniten Tikkurilassa (23 516 asuntoa). Kasvava Kivistö on toistaiseksi pienin ista noin 6 119 asunnollaan. Korso on ista omistusasuntovaltaisin (60 %), ja toista paikkaa pitää Kivistö (55 %). Kivistössä korkea prosentti johtuu pääosin alueen pientaloasumisen korkeasta omistusasumisasteesta, sillä asunnon osakkeen omistajia on vähemmän kuin muilla illa. Taulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain Vantaan illa 31.12.2017 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Hallintaperuste n % n % n % n % n % n % n % n % Omistaa talon 15 916 14,3 2 045 6,7 2 173 35,5 1 030 11,6 2 267 9,6 2 828 19,7 3 785 27,0 1 788 12,5 Omistaa osakkeet 41 952 37,6 14 459 47,5 1 220 19,9 3 000 33,9 8 837 37,6 3 871 26,9 4 684 33,4 5 881 41,1 Asumisoikeus 4 799 4,3 814 2,7 258 4,2 806 9,1 720 3,1 1 036 7,2 699 5,0 466 3,3 Arava- tai korkotukivuokra 18 137 16,2 3 750 12,3 504 8,2 1 309 14,8 3 859 16,4 3 243 22,5 2 152 15,3 3 320 23,2 Muu vuokra 24 485 21,9 7 638 25,1 1 463 23,9 2 385 27,0 6 346 27,0 2 545 17,7 1 966 14,0 2 142 15,0 Muu tai tuntematon 6 389 5,7 1 766 5,8 501 8,2 317 3,6 1 487 6,3 861 6,0 747 5,3 710 5,0 Yhteensä 111 678 100 30 472 100 6 119 100 8 847 100 23 516 100 14 384 100 14 033 100 14 307 100
8 Verrattuna viime vuoteen, asuntokanta kasvoi ista eniten Tikkurilassa (874 asuntoa) ja kaupunginosista voimakkaimmin kasvoi Kivistö (457 asuntoa). Tikkurilan en uusia asuntoja on eritoten muissa vuokra-asunnoissa 3 (890 asuntoa). Myös Aviapoliksen ja Myyrmäen kasvu painottui vahvasti muihin vuokra-asuntoihin, kun taas esimerkiksi Kivistössä kasvu jakaantui melko tasaisesti eri hallintamuotojen välille. Asuntokanta kasvoi kaikilla illa, mutta kasvutrendeistä kiinnostavana poikkeuksena mainittakoon, että arava- tai korkotukivuokra-asuntojen kokonaismäärä Vantaalla väheni 17 asunnolla verrattuna edellisvuoteen (myös uusia asuntoja tuli, mutta Myyrmäen ja Tikkurilan arakanta pieneni yhteensä lähes 300 asunnolla). Lisää tietoa asunnoista ittain, kaupunginosittain ja hallintamuodoittain löytyy liitetaulukosta 2. Kuvio 5. Asunnot ittain hallintamuodoittain ja huoneistotyypeittäin 31.12.2017 Vantaalla 512 asuntoa tuhatta asukasta kohti Suuria kaupunkeja vertailtaessa Vantaalla on asuntojatuhatta asukasta kohden toiseksi vähiten Espoon jälkeen. Vantaalla vuonna 2017 oli 512 asuntoa/1000 asukasta, kun esimerkiksi Helsingissä luku oli 586 asuntoa. Matalampi arvo kuvaa ennen kaikkea Vantaan suhteellisen suurta pientalo-osuutta (kannasta 23 % erillisiä pientaloja). Esimerkiksi Helsingissä vastaava osuus oli 8 % ja Tampereella 14 %. Toisaalta Vantaan voimakas ja kerrostalovaltainen kasvu näkyy viime vuosien luvuissa, joissa kasvu on ollut kaupungeista nopeinta. 2010-luvulla Vantaan suhdeluku on kasvanut 5 %, siinä missä muiden suurten kaupunkien keskiarvo kasvuprosentti on kaksi. 3 Verrattuna viime vuoteen, muita vuokra-asuntoja oli 890 enemmän, mutta jopa viidennes näistä oli todennäköisesti säätelyn piiristä vapautuneita asuntoja (olivat vielä vuonna 2016 osa ara-kantaa). Todennäköisesti muita vuokra-asuntoja oli siis asuntokannassa enemmän noin 700 täysin uutta muuta vuokra-asuntoa.
9 Liitekartta 1. Yksiöiden (1 h+k ja 1 h+kk/kt) osuus asuntokannasta kaupunginosittain 31.12.2017. Liitetaulukko 1. Asunnot talotyypeittäin ja pinta-alaluokittain 31.12.2017 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kaikki pinta-alaluokat 111 679 26 106 13 708 71 366 499-29 2 529 105 34 2 374 16 30-39 10 569 224 302 9 960 83 40-49 13 715 445 348 12 793 129 50-59 19 451 915 1 439 17 007 90 60-69 11 541 1 138 1 178 9 177 48 70-79 17 437 2 303 2 877 12 210 47 80-89 9 593 2 610 2 730 4 220 33 90-99 8 445 3 140 2 543 2 756 6 100-119 8 520 6 040 1 756 708 16 120-139 4 946 4 483 337 117 9 140-159 2 542 2 372 135 28 7 160-179 1 278 1 255 12 8 3 180-199 604 589 12 3-200 - 489 481 3 1 4 Tuntematon 20 6 2 4 8
10 Liitetaulukko 2. Asunnot hallintamuodoittain ja hallintamuodon osuus alueella suur- ja pienalueittain 31.12.2017 Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Asumisoikeusasunto Arava- tai korkotukivuokraasunto lkm osuus Muu vuokraasunto Muu tai tuntematon lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus Vantaa 15 916 14,3 41 952 37,6 4 799 4,3 18 137 16,2 24 486 21,9 6 389 5,7 Myyrmäen 2 045 7 14 459 47 814 3 3 750 12 7 638 25 1 766 6 Linnainen 194 64 79 26 3 1 6 2 19 6 Hämevaara 311 42 147 20 67 9 125 17 26 4 58 8 Hämeenkylä 98 2 2 353 52 87 2 688 15 1 071 23 263 6 Vapaala 425 21 974 49 6 0 77 4 392 20 125 6 Varisto 184 16 434 37 225 19 279 24 39 3 Myyrmäki 4 815 49 201 2 1 477 15 2 839 29 578 6 Kaivoksela 62 2 1 438 47 265 9 162 5 956 31 192 6 Martinlaakso 178 3 3 243 49 102 2 755 11 1 943 29 374 6 Vantaanlaakso 174 14 824 64 36 3 95 7 80 6 74 6 Askisto 342 46 132 18 47 6 146 20 34 5 38 5 Petikko 77 67 20 17 - - 12 10 6 5 Kivistön 2 173 36 1 220 20 258 4 504 8 1 463 24 501 8 Piispankylä 39 8 297 59 111 22 56 11 Keimola 62 10 7 1 73 11 234 37 250 39 9 1 Kivistö 850 26 751 23 185 6 246 8 955 29 286 9 Lapinkylä 341 72 77 16 15 3 41 9 Myllymäki 66 59 25 22 13 12 8 7 Vestra 101 77 12 9 3 2 15 11 Luhtaanmäki 104 82 5 4 6 5 12 9 Riipilä 237 80 21 7 11 4 27 9 Seutula 224 58 15 4 24 6 93 24 32 8 Kiila 149 83 10 6 6 3 15 8 Aviapoliksen 1 030 12 3 000 34 806 9 1 309 15 2 385 27 317 4 Ylästö 761 43 654 37 165 9 85 5 25 1 70 4 Viinikkala 21 38 1 2 22 40 11 20 Tammisto 99 6 798 47 61 4 305 18 379 22 55 3 Pakkala 149 3 1 546 31 580 12 899 18 1 579 32 173 4 Veromies 1 0 20 5 378 93 8 2 Lentokenttä 2 100 Tikkurilan 2 267 10 8 837 38 720 3 3 859 16 6 346 27 1 487 6 Hiekkaharju 338 11 1 356 45 8 0 174 6 906 30 259 9 Tikkurila 17 0 1 339 34 27 1 707 18 1 552 39 327 8 Jokiniemi 73 2 621 19 182 5 1 291 39 1 073 32 86 3 Viertola 175 5 2 054 53 169 4 127 3 1 032 27 328 8 Kuninkaala 423 35 315 26 60 5 287 24 67 6 56 5 Simonkylä 286 6 1 800 41 167 4 718 16 1 203 27 242 5 Hakkila 31 5 311 46 14 2 211 31 100 15 16 2 Ruskeasanta 565 31 814 45 58 3 200 11 75 4 95 5 Koivuhaka 327 29 221 20 35 3 144 13 329 29 68 6 Helsingin pit. 32 56 6 11 9 16 10 18 kk. Koivukylän 2 828 20 3 871 27 1 036 7 3 243 23 2 545 18 861 6 Koivukylä 234 10 689 28 271 11 532 22 597 24 136 6 Ilola 819 42 412 21 155 8 396 20 85 4 99 5 Asola 188 8 274 11 399 17 975 41 379 16 192 8 Rekola 676 56 223 18 97 8 84 7 32 3 101 8 Havukoski 22 0 2 028 42 63 1 992 21 1 428 30 275 6
11 Päiväkumpu 889 58 245 16 51 3 264 17 24 2 58 4 Korson 3 785 27 4 684 33 699 5 2 152 15 1 966 14 747 5 Matari 435 49 356 40 44 5 - - 20 2 40 4 Korso 745 20 1 332 35 34 1 503 13 951 25 211 6 Mikkola 13 1 769 42 139 8 403 22 383 21 127 7 Metsola 495 15 992 30 311 10 891 27 415 13 151 5 Leppäkorpi 345 33 562 54 22 2 26 3 41 4 42 4 Jokivarsi 361 75 69 14 15 3 35 7 Nikinmäki 814 58 364 26 37 3 60 4 41 3 82 6 Vierumäki 368 59 157 25 59 9 41 7 Vallinoja 209 29 83 11 112 15 269 37 41 6 18 2 Hakunilan 1 788 12 5 881 41 466 3 3 320 23 2 142 15 710 5 Länsisalmi 17 71 3 13 1 4 3 13 Länsimäki 12 0 1 221 41 82 3 1 002 33 579 19 100 3 Ojanko 24 80 3 10 3 10 Vaarala 173 11 856 57 52 3 37 2 194 13 193 13 Hakunila 129 2 2 025 35 279 5 2 046 36 1 087 19 193 3 Rajakylä 274 15 1 148 64 34 2 52 3 193 11 90 5 Itä-Hakkila 550 48 440 38 19 2 40 3 34 3 67 6 Kuninkaanmäki 409 51 169 21 143 18 45 6 34 4 Sotunki 200 79 19 8 6 2 27 11 Muut 1 100 Katsauksen laatija: Sanna Ala-Mantila www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-597-0 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) 839 11 Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B6:2018