KALTTASSUON ASEMAKAAVAN TÄYDENNYS, A2201

KAARINAN KAUPUNKI KALTTASSUON ASEMAKAAVAN TÄYDENNYS, A2201 KAAVASELOSTUS 22.8.2018 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2018

2 KALTTASSUON ASEMAKAAVAN TÄYDENNYS, KAAVASELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Littoinen Kalttassuon asemakaavan täydennys Asemakaavalla muodostuu Kaarinan kaupungin Littoisten, 2. kaupunginosan, lähivirkistys- ja suojaviheralueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 9.3.2016 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti Kaarinantien, Kalevalankadun sekä kortteleiden 2119, 2208 ja 2209 rajoittamalla alueella. Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa Kaarinantien ja Kalttassuon asuntoalueen välinen kaavoittamaton metsä lähivirkistysalueeksi ja osoittaa alueella sijaitsevat keskeiset ulkoilureitit liikkumisen ohjaamista varten. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. tilastolomake 2. ote maakuntakaavasta 3. ote Littoisten osayleiskaavasta (18.4.2001) 4. ote ajantasakaavakartasta 5. ote vesihuoltokartasta 6. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kaavoituspäätös 10.2.2016 29 7. Littoistenjärven suoja-aluetta koskevat määräykset 1.5 Muut asemakaavaan liittyvät selvitykset ja lähtöaineistot 1. Kaarinan päätieverkon meluselvitys, Akukon oy, 2014 2. Kaarinan liito-oravaselvitys 2002-2004, Kumpulainen, Saikkonen 3. Kalevalankadun kaava-alueen maaperätutkimus, Geomaster 2018

3 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Nykytilanne Kaarinan kaupunki on ostanut vuoden 2015 aikana maata Kaarinantien varrelta Auranlaakson ja Littoisten kaupunginosista. Littoisten osayleiskaavassa alue on osittain suojaviheraluetta, EV ja osittain pientaloaluetta, AP-3. Tavoitteena on ollut selvittää täydennysrakentamisen mahdollisuutta Kaarinantien varren asemakaavoittamattomalla metsäalueella. Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta teki 10.2.2016 29 kaavoituspäätöksen alueen kaavoittamisesta. Kaavoituspäätös koski kahta erillistä aluetta Kaarinantien varrella noin 500 metrin päässä toisistaan. Alueita koskeva kaavaluonnos hyväksyttiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa 9.11.2016 154 ja se oli nähtävillä 16.11.-1.12.2016. Nähtävillä olon jälkeen jouduttiin Kalttassuon aluetta arvioimaan tarkemmin yhdyskuntatekniikan rakennettavuuden osalta. Tarvittavien selvitysten ajallisen keston vuoksi päätettiin asemakaava jakaa kahteen osaan. Pohjoinen Kultanummen asemakaavan täydennys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.4.2018 ja se on tullut voimaan 8.8.2018. Kalttassuon täydennystä koskevan asemakaavan alueelta on laadittu maaperätutkimus (Geomaster, 2018). Selvityksen mukaan suuri osa alueelle suunnitelluista tonteista sijaitsee sellaisella alueella, että niiden kuivatus ei ole mahdollista ilman merkittäviä rakenteellisia järjestelyjä. Myös yhdyskuntatekniikan rakentaminen alueelle olisi erittäin vaikeaa ja vaatisi alueella tehtävien toimenpiteiden lisäksi huomattavia muutoksia hulevesien käsittelyssä myös suunnittelualueen ulkopuolella. Taloudellisten ja teknisten seikkojen perusteella ei alueella ole edellytyksiä asuinrakentamiseen ja aluetta tulisikin siksi kehittää mieluummin paikallisen liikkumisen ohjaamisen näkökulmasta virkistysalueena. 3.1.2 Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualue on kapeahko metsäkaistale Kalttassuon rakennetun taajaman sekä Kaarinantien välissä. Sekä Kaarinantien itä- että länsipuolella on tehty havaintoja liitooravista. Liito-oravan ydinaluetta on Kaarinantien itäpuoli. Suunnittelualue toimii ainakin osittain liito-oravan kulkureittinä, jolloin maankäytön ratkaisut voivat vaikuttaa jossain määrin liito-oravan liikkumiseen. Kultanummen ja Kalttassuon nykyinen rakenne vanhoine pihapiireineen ja olemassa olevine puustoineen turvaavat nykyisellään kulkuyhteydet varsin kattavasti. Lisäksi Turun ja Kaarinan kaupunkien välillä kulkee suurehko virkistysalue noin 200 metriä kaavoitettavan alueen länsipuolella. Kaarinantien liikennemelu heikentää alueen luonnonarvoja ja vaikeuttaa erityisesti pesintää linnuston ja muun eläimistön osalta. Muilta osin suunnittelualueelta ei ole tiedossa merkittäviä luonnonarvoja, eikä erillisen luontoselvityksen laatiminen ole tarkoituksenmukaista asemakaavan kannalta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole rakennuksia tai muinaisjäännöksiä, eikä siten myöskään rakennetun ympäristön suojelukohteita. Suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa, lännessä ja etelässä Kalttassuon taajamaan.

4 Suunnittelualueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Lähiympäristö on lähinnä asuntoaluetta. Keskeisimmät työpaikka-alueet sijaitsevat Kaarinan Krossin sekä Liedon Avantin ja Tuulissuon alueilla. Lisäksi Turun puolella on suurehkoja työpaikka-alueita Itäharjulla ja Varissuolla. Kaikille suuremmille työpaikka-alueille on matkaa suunnittelualueelta noin 2 4 kilometriä. Kaupallisia palveluita löytyy Turun Varissuon alueelta sekä Hämeentien varrelta Auranlaaksosta. Hajanaisia työssäkäyntikohteita on lisäksi Littoisten keskustan läheisyydessä, jossa on muun muassa kouluja, päiväkoteja sekä jonkin verran muuta yksityistä pienyritystoimintaa. Kotimäen koulu sijaitsee noin 3 kilometriä suunnittelualueelta kaakkoon. Ristikallion koulu ja uusi Littoisten päiväkoti ovat puolestaan hieman yli 2 kilometriä alueelta kaakkoon. Suunnittelualueelta on matkaa Auranlaakson koululle noin 1,5 kilometriä. Muurikinkadun päiväkoti sijaitsee Kaarinantien itäpuolella noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Virkistys Kalttassuon ja Kultanummen alueen merkittävin virkistysalue sijaitsee asuntoalueen ja Turun kaupungin rajan välisellä alueella noin 200 metriä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueen metsäalue ei ole virkistyskäytön kannalta merkittävässä asemassa Kaarinantien liikennemelun vuoksi. Alueella on merkitystä lähinnä alueen sisäisen liikkumisen kannalta. Polkuverkostoa voisi olla mahdollista kehittää edelleen ainakin jalankulun näkökulmasta. Liikenne Asemakaava-alue sijaitsee olemassa olevan taajamarakenteen ja Kaarinantien välissä. Alueelle ei ole tarpeellista osoittaa erillisiä katuyhteyksiä. Kevyen liikenteen osalta on suotavaa tutkia kulkuyhteyksien kehittämistä olemassa olevan katuverkon yhteyteen sekä joukkoliikenteen pysäkeille. Suunnittelualueen lähistöllä on välttävät joukkoliikenneyhteydet. Kaarinantiellä kulkevat kaupungin sisäisen liikenteen linja-autot noin kerran tunnissa. Seudullinen liikenne Turun keskustan ja Littoisten välillä kulkee noin 30 minuutin välein. Seutuliikenteen pysäkeille on alueelta kuitenkin matkaa noin 500 metriä. Yhdyskuntatekniikka ja muut verkostot 3.1.4 Ympäristöhäiriöt 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualuetta ympäröivällä asuntoalueella on olemassa oleva vesihuolto- ja katuverkosto. Verkostot ovat osittain vanhentuneita ja niiden saneeraus on ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Asemakaavan laatiminen ei aiheuta tarpeita verkoston laajentamiseen tai uudistamiseen. Suunnittelualue sijaitsee Kaarinantien liikennemelualueella. Kaarinantien varteen on asemakaavan mukaan mahdollista rakentaa meluvalli, jolla olemassa olevan asuntoalueen liikennemelun määrää saataisiin vähennettyä. Suunnittelualue sijaitsee Littoistenjärven suoja-alueella. Alueella tulee noudattaa suoja-alueelle kohdistuvia määräyksiä kaavaselostuksen liitteen mukaisella tavalla. Suunnittelualue on Kaarinan kaupungin omistuksessa. 3.1.6 Tonttijako ja -rekisteri

5 3.1.7 Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualue on maarekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. (liitekartta) 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys Suunnittelualue ei sijaitse Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisilla uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin alueen 50 etelän puoleinen raja sijaitsee noin 1000 metrin päässä suunnittelualueilta pohjoiseen. Suunnittelualueella on voimassa Littoisten osayleiskaava (18.4.2001). Osayleiskaavassa alue on täydennettävää pientalovaltaista asuntoaluetta, AP-3 sekä suojaviheraluetta, EV. Tavoitteellinen tonttitehokkuus on asuntoalueeksi merkityllä osalla e=0.20 ja kerrosluku I u 2/3. (liitekartta) Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja vireille tulo Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt asemakaavaa koskevan kaavoituspäätöksen 10.2.2016 29. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä 9.3.2016. 4.2 Osallistuminen ja kaavatyön vaiheet

6 4.3 Sopimukset Asemakaavan vireille tulon yhteydessä on osallisille ilmoitettu kaavatyön käynnistymisestä kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaarina-lehden kuulutuksessa on lisäksi esitetty mahdollisuus ilmoittautua osalliseksi asemakaavatyöhön. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Kalttassuon asemakaavan täydennyksen yhteydessä käynnistettiin kaavan laatiminen myös Kultanummen alueella noin 500 metriä suunnittelualueen pohjoispuolella. Tarkoituksena oli kaavoittaa samanlaiset tavoitteet omaavat alueet yhtäaikaisesti. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi molempia osa-alueita koskevan kaavaluonnoksen 9.11.2016 154. Kaavaluonnos oli nähtävillä 16.11.-1.12.2016. Nähtävillä olon jälkeen jouduttiin Kalttassuon aluetta arvioimaan tarkemmin yhdyskuntatekniikan rakennettavuuden osalta. Tarvittavien selvitysten ajallisen keston vuoksi päätettiin asemakaava jakaa kahteen osaan. Pohjoinen Kultanummen asemakaavan täydennys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.4.2018 ja se on tullut voimaan 8.8.2018. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta saapui yksi kirjallinen palaute. Palaute käsitellään kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Asemakaavan laatimisen yhteydessä ei tarvita erillisiä sopimuksia. 4.4.1 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.20xx xx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.20xx xx.xx.20xx. Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4.2 Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa Kaarinantien ja Kalttassuon asuntoalueen välinen kaavoittamaton metsä lähivirkistysalueeksi ja osoittaa alueella sijaitsevat keskeiset ulkoilureitit liikkumisen ohjaamista varten.

7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 5.2.2 Muut alueet Virkistysalueet Erityisalueet Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa Kaarinantien ja Kalttassuon asuntoalueen välinen kaavoittamaton metsä lähivirkistysalueeksi ja osoittaa alueella sijaitsevat keskeiset ulkoilureitit liikkumisen ohjaamista varten. Alueelle ei osoiteta uutta rakentamista. Asemakaava ei sisällä korttelialueita. Lähivirkistysalueet, VL Suunnittelualueen pääosa on lähivirkistysaluetta. Alueella sijaitsee kaksi maastossa selvästi nähtävää polkua, joista toinen kulkee pohjoisesta Kalevalankadulta etelään kohti Pellervonkatua. Noin puolivälissä kaava-aluetta polku haarautuu itään kohti Kaarinantietä. Itään haarautuvalta polulta on kulkuyhteys Kaarinantien länsipuolella olevalle linja-autopysäkille. Mikäli lähivirkistysalueella tehdään puiden kaatoon liittyviä toimenpiteitä, tulee tällöin huomioida liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puuston säilyttäminen. Suojaviheralueet, EV 5.3 Kaavan vaikutukset Kaarinantien varteen on osoitettu noin 30 metriä leveä suojaviheralue. Alueelle on mahdollisuus toteuttaa rakenteita, joilla vähennetään Kaarinantien liikennemelua olemassa olevilla asuntoalueilla. Meluntorjunta on mahdollista toteuttaa ja rakentaa maavallina, meluaitana tai näiden yhdistelmänä. Rakentamisen yhteydessä tulee huomioida liito-oravan liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. 5.3.1 Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Asemakaava noudattelee maakuntakaavan ja Littoisten osayleiskaavan periaatteita käsittäen lähinnä asuinalueen tarpeisiin sisältyvää lähivirkistysaluetta. Asemakaavan laatimisella ei ole vaikutuksia maakuntakaavan ja osayleiskaavan tavoitteisiin. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueelle ei ole osoitettu rakentamista, joten asemakaavalla ei ole vaikutuksia olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen

8 Suunnittelualueelle ei tule katualueita. Virkistysalueella olevaa polkuverkostoa on mahdollista kehittää edelleen, jolloin se soveltuu nykyistä paremmin kevyen liikenteen, lähinnä jalankulkijoiden, käyttöön. Parantamistoimenpiteillä voidaan vaikuttaa jonkin verran myös alueen liikenneturvallisuuteen, mutta muutoin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset ovat käytännössä olemattomat. 5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön 5.3.5 Ympäristöhäiriöt Asemakaava ei sisällä merkittävää rakentamista. Lähivirkistysalueella tulee huomioida riittävän puuston säilyminen liito-oravan liikkumisen kannalta. Suojaviheralueelle on mahdollista rakentaa melueste. Estettä rakennettaessa tulee niin ikään huomioida liito-oravan liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyttäminen. Muilta osin asemakaavalla ei ole vaikutuksia luontoon, luonnonympäristöön tai virkistyskäyttöön. Suunnittelualue sijaitsee osittain Kaarinan päätieverkoston meluselvityksen (Akukon oy, 2014) mukaisella Kaarinantien liikennemelualueella. Alueelle ei ole tulossa kuitenkaan rakentamista, joten erillisiä melumääräyksiä ei tarvitse asemakaavassa asettaa. Suojaviheralueelle on mahdollisuus toteuttaa rakenteita, joilla vähennetään Kaarinantien liikennemelua olemassa olevilla asuntoalueilla. Meluntorjunta on mahdollista toteuttaa ja rakentaa maavallina, meluaitana tai näiden yhdistelmänä. Melueste vähentää liikennemelua olemassa olevalla asuntoalueella ja lähivirkistysalueella. Suunnittelualue sijaitsee Littoistenjärven suoja-alueella. Alueella tulee noudattaa suoja-alueelle kohdistuvia määräyksiä kaavaselostuksen liitteen mukaisella tavalla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava-alue ei sisällä rakentamista. Arvioitu kaavan voimaan tulo tapahtuu keväällä 2019. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 07.08.2018 Kaavan nimi Kalttassuon asemakaavan täydentäminen Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.03.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A2201 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,2473 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,2473 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 3,2472 100,0 3,2472 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,5470 78,4 2,5470 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,7002 21,6 0,7002 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 3,2472 100,0 3,2472 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,5470 78,4 2,5470 VL 2,5470 100,0 2,5470 R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,7002 21,6 0,7002 EV 0,7002 100,0 0,7002 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]

Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: 1:10000 Pvm: 6.8.2018 8.23 maakuntakaava 500 m

Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Mittakaava: 1:2000 Pvm: 6.8.2018 8.27 osayleiskaava 100 m

1 2 8 5 06 3 2207 9 6 10 11 7 4 5 8 1 2208 2 3 4 7 6 5 8 2208 213 2209 2119 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala 2111 Teema: Kaarina Mittakaava: 1:2000 Pvm: 6.8.2018 8.29 ajantasakaava 100 m 2118

378 50289 382 3110 10506 Allas 136 45.8 45.6 45.5 45.3 45.9 46.1 49.3 48.2 49.6 50.0 50.8 50.2 51.6 52.2 50.8 46.9 47.9 47.8 51.3 49.0 50.3 50.0 49.5 51.7 50.4 46.7 46.2 45.8 46.3 47.4 49.7 49.8 50.6 51.6 52.4 53.4 52.2 47.4 47.8 48.0 47.6 46.0 45.6 45.6 45.7 45.4 45.6 45.6 45.5 46.1 46.4 46.6 45.5 45.3 45.5 45.5 43.5 44.7 42.9 50.4 46.1 48.5 49.1 50.7 55.7 53.2 52.1 53.1 46.0 47.6 44 4 46.5 49.3 48.9 52.0 Teema: Kaarina Mittakaava: 1:2000 Pvm: 6.8.2018 8.31 vesihuolto 100 m Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala

Kultanummen ja Kalttassuon asemakaavojen täydennys DA: 38 /412/2016 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.2.2016 Esittely: Kaarinan kaupunki on ostanut vuoden 2014 aikana maata Kaarinantien varrelta Auranlaakson ja Littoisten kaupunginosista. Osayleiskaavassa alue on osittain suojaviheraluetta, EV ja osittain pientaloaluetta, AO / AP. Monipuolisen tonttitarjonnan turvaamiseksi tulee kaupungin kaavoittaa uusia asuntoalueita eri puolille kaupunkia. Alueen sijainti tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja soveltuu siten mainiosti täydennysrakentamiseen. Alueelle kaavoitetaan pieni omakotiryhmä. Sijainti: Suunnittelualue käsittää kaksi osa-aluetta. Ensimmäinen alue sijaitsee likimääräisesti Kaarinantien, Vetehisenkadun, korttelin 2201 itäreunan ja Kaihomielenkadun ja Kaukomielenkadun päiden välisellä alueella. Toinen osa-alue sijaitsee likimääräisesti Kaarinantien, Kalevalankadun, korttelin 2208 itäreunan Pellervonkadun pohjoispuolella sijaitsevan puiston rajoittamalla alueella. Asemakaavalla muodostuu Kaarinan kaupungin Littoisten, 2. kaupunginosan, kortteleiden 2201 ja 2208 osat sekä kortteli 2210 sekä puisto-, suojaviher- ja katualuetta. Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Suunnittelualue ei sijaitse Turun seudun rakennemallin (2012) mukaisilla uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin alueen 50 etelän puoleinen raja sijaitsee 500 1000 metrin päässä suunnittelualueilta pohjoiseen. Littoisten osayleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee täydennettävällä pientalovaltaisella asuntoalueella, AO-3 ja suojaviheralueella, EV. Tavoitteellinen tonttitehokkuus asuntoalueeksi merkityllä osalla on e=0.20 ja kerrosluku I u 2/3. Asemakaavan pohjoinen osa kuuluu tekeillä olevaan Littoisten osayleiskaavan muutokseen Auranlaakson osalta. Yleiskaava on tulossa valmiiksi. Osayleiskaavan muutoksessa pohjoinen osa on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP-3 sekä suojaviheraluetta. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alueet rajoittuvat lännessä ja pohjoisessa Kalttassuon (15.3.2006) sekä Kultanummen asemakaavoihin (17.1.2007). Laadittava asemakaava:

Asemakaavan tavoitteena on täydentää Kultanummen ja Kalttassuon pientaloalueiden yhdyskuntarakennetta osayleiskaavojen mukaisesti. Uusia tontteja muodostuu alueelle noin 15 kappaletta. Asemakaava on mukana kevään 2016 kaavoitusohjelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä. Liite 29/2016. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. 02-588 4806. Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää 1) hyväksyä Kultanummen ja Kalttassuon asemakaavojen täydennyksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja 2) että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan likimääräisesti rajatulle alueelle laaditaan Kultanummen ja Kalttassuon asemakaavoja täydentävä asemakaava. Käsittely: Jäsen Tomi Kurkilahti ei osallistunut tämän pykälän käsittelyyn. Päätös 29: Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Varsinais-Suomen ELY- keskus kaavoitus

LITTOISTENJÄRVEN SUOJA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVA: Littoistenrannan asemakaava 2 LITTOISTENJÄRVEN SUOJA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET a) Jätevesien tai muiden vesistöä pilaavien aineiden päästäminen Littoistenjärveen on kielletty. b) Alueelle ei saa rakentaa jäteveden puhdistamoa eikä muodostaa kaatopaikkaa tai hautausmaata. Jäteveden maahan imeyttäminen on kielletty. c) Alueelle ei saa rakentaa huoltoasemaa, polttoaineiden jakeluasemaa, asfalttiasemaa eikä vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa mainittuja tehtaita, laitoksia tai varastoja. d) Alueelle ei saa perustaa öljyjen, fenolien, nestemäisten polttoaineiden, maantiesuolan tai muun pohjaveden laadulle haitallisten aineiden varastoa lukuun ottamatta suojalaittein varustettuja tilakohtaisia säiliöitä. e) Alueelle rakennettavat lämmitysöljysäiliöt ja niiden johdot on suojattava asianmukaisesti. Öljynkuljetuksissa on noudatettava erityistä huolellisuutta öljyn maahan joutumisen estämiseksi. f) Alueelle rakennettavista asuin-, karja-, teollisuus- ja varastorakennuksista tulevat jätevedet on johdettava yleiseen viemäriverkostoon tai kuljetettava tai johdettava tiiviissä viemärissä suoja-alueen ulkopuolelle. g) Alueella ei saa varastoida eikä käyttää lietelantaa, väkilannoitteita, kasvinsuojeluaineita eikä tuhoeläinmyrkkyjä niin runsaasti tai sillä tavalla, että näitä aineita pääsee haitallisissa määrin pohjaveteen tai pintavesien mukana Littoistenjärveen. h) Alueelle ei saa rakentaa uusia kauttakulkuliikenteelle tarkoitettuja yleisiä teitä.