OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS POHJOISKYLÄNTIE 125 78480 TIMOLA LAATIJA: RAKENNUSMESTARI(AKK) SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1991 käyttöönotettu yksi kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu mäenkumpareelle. Siinä on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaaleja. Kohde on alkuperäisessä kunnossa. Sokkeli on tehty kevytsoraharkoista ja sisäänkäyntikatokselle ja terassille on perustukset tehty betonista. Alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on tiili-/lautaverhous. Ikkunat ovat 3- lasiset puu- ulkopuitteella. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena profiilipeltikate. Lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys, jossa on lämmöntuottona puukattila ja varaajassa on sähkövastukset. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä ovat mm: lautaverhouksen ja ikkunoiden huoltomaalaus ja katkenneiden muovilistojen uusiminen. Erkkerin kohdalla ikkunoiden vesipeltien liittymissä olevien rakojen tiivistäminen, ilmanvaihtokanavien eristys yläpohjassa ja ilmanvaihtokanavien nuohous ja pääteilmaelimien puhdistus. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän ja kattovesien poistojärjestelmän toiminnan tarkastus, terassin routasuojauksen riittävyyden tarkastus, vesikatteen kunnon tarkastus ja tuloilmaventtiileiden puutteellisen ilmanvirtauksen syyn selvitys. Korjaustarpeita ovat mm: tiiliseinissä olevien halkeamien tiivistys, aluskatteen ja savupiipun liittymän tiivistys, märkätilojen pinnoitteiden normaali tekninen käyttöikä on saavuettu. Niiden remontointiin tulee varautua. Saunan kiuas tulisi korjata tai uusia. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Salaojajärjestelmän toimintaa ei voitu tarkastaa. x 4.1 Kattovesien poiston toimintaa ei voitu tarkastaa. x 4.1 Sokkelin ja terassin betonilaatan liittymässä on rako. x 4.2 Terassilla on tiiliseinissä halkeamia. x 4.2 Puuverhouksen maalipinta on haalistunut. x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja x niiden alareunassa olevat muovilistat ovat katkenneet. 4.4 Erkkerin kohdalla on ikkunoiden vesipeltien x liittymissä rakoja. 4.6 Savupiipun läpiviennissä ei aluskate ole tiivis. x 4.6 Yläpohjassa on ilmanvaihtokanavia x lämmöneristämättä. 4.6 Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska se oli x lumihärmän peitossa. 4.7 Märkätilat ovat alkuperäiset. 4.12 Tuloilmaventtiileistä ei tullut ilmaa x tarkastushetkellä. 4.12 Ilmanvaihtokanavia ei ole nuohottu ja x pääteilmaelimet ovat pölyiset. 4.13 Kiukaan tulipesässä on halkeamia. x Riskirakenne 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 21.1.2015. Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Pohjoiskyläntie 125, 78480 Timola Laskutusosoite - Kiinteistötunnus 420-437-1-160 Omistusaika Kohde on nykyisen omistajan rakentama. Käyttöönottovuosi 1991. Pinta-alat Kokonaispinta-ala 140 m2 Tilavuus 440 m 3 Kerrosten 1 lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Asuinrakennus Asuntokauppa Pohjois-Savon Ulosottovirasto Varkauden toimipaikka Pirnankatu 2, 78210 Varkaus Omistaja ja Eija Huovinen sekä ja Mira Vanhatalo/ Kihlakunnan ulosottomiehet. Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset ja katselmuspöytäkirjoja. Loppukatselmukset Asuinrakennuksen loppukatselmus on pidetty 8.1.1992. Autotalli/varastorakennuksen loppukatselmus on suorittamatta, koska se on keskeneräinen. Tarkastushetken olosuhteet Ulkoilma RH 91,0 % / -16,0 C/ 1,5 g/m 3 Sisäilma RH 22,6 % / 22,2 C/ 4,4 g/m 3 Haastattelut Kohteen tietoja antoi omistaja. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Oras vedenvirtaamamittari. Merkkisavu. 5

Rajaukset ja epävarmuustekijät Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Vesikatteen kuntoa ei voitu katolla olevan lumihärmän takia tarkastaa. Salaojajärjestelmän sekä kattovesien poistojärjestelmän toimintaa ei voitu tarkastaa. Kodinhoitohuoneen vesihanan toimintaa ei voitu tarkastaa, koska altaassa oli tavaroita. Vaatehuonetta ei tarkastettu, koska se oli täynnä tavaraa. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Perustamistapa Kohde on paikalla rakennettu. Betonianturat Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Vesikate Kattomuoto Kevytsoraharkot Ei ole. Omistajan mukaan routasuojaus on asennettu (ei voitu havainnoida) Maanvarainen teräsbetonilaatta, jossa on lämmöneriste alapuolella. Omistajan mukaan kohteessa on salaojat (ei voitu havainnoida). Puurunko ja mineraalivillaeristys Tiili-/lautaverhous Palomuurit ja pesuhuoneen väliseinät ovat kivirakenteiset, muut väliseinät ovat levyrakenteiset. Ikkunat ovat 3-lasiset puu-ulkopuitteella (MSK). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Kattoristikot Profiilipeltikate Harjakatto 6

Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Pesuhuoneen seinät ovat tiilirakenteiset ja lattiat ovat betonirakenteiset. Märkätilat ovat alkuperäiset, joten niitä ei ole vedeneristetty. Kh-kortin 90-00403 mukaan laatoitettujen kosteussiveltyjen kiviainesrakenteisten seinien normaali tekninen käyttöikä on 18 vuotta ja lattian 15 vuotta. Märkätilojen pinnoitteiden normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Niiden remontointiin tulee varautua. Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Vesikeskuslämmitys Puu/sähkö Vesikiertoinen lattialämmitys. Lämpöisen vedentuotto Varaajassa(tilavuus 1,5 m 3 ) Kunnallistekniikka Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit ovat muovia. Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Lisäksi on keittiössä huuva. Sähköjärjestelmä Pääsulakekoko on 3x25 A. Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Ei ole Varaavatakka, liesileivinuuni ja kiuas. Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt - Suunnitellut korjaukset - Omistajan havaitsemat puutteet - ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset - Poikkeavat hajuhavainnot ja - niiden esiintymisajankohta 7

Huolto-, vaurio- ja - korjaushistoria 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu mäenkumpareelle. Maanpinta viettää rakennuksesta poispäin. Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1, pihatien puoleinen pääty. Kuva 2, takapihan puoleinen sivusta. Omistajalta saadun tiedon mukaan kohteessa on salaojajärjestelmä. Salaojajärjestelmä on alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan salaojajärjestelmän normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Salaojajärjestelmän toimintaa ei voitu tarkastaa. Salaojajärjestelmän toiminta tulisi tarkastaa. Omistajalta saadun tiedon mukaan kuivatusvedet on johdettu maastoon. 8

Sokkelissa ei ollut näkyvillä kosteuseristystä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat alkuperäiset. Räystäskourujen ja syöksytorvien kunnossa ei havaittu puutteita. Kattovedet on johdettu pois sokkelin viereltä rännikaivoilla ja poistoputkistolla. Omistajalta saadun tiedon mukaan kattovedet on johdettu maastoon. Sokkeli on pinnoitettu rouhepinnoitteella. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 300 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Pihatien puoleisessa päädyssä oli sokkelin ja terassin betonilaatan liittymässä rako (kuva 3). Rako johtuu betonilaatan elämisestä. Terassin routasuojauksen riittävyys tulisi tarkastaa. Kuva 3. Piirustusten mukaan alapohjarakenteena on maanvarainen teräsbetonilaatta. Lattioissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista. Lattiat ovat noin 300 mm:n korkeudella maasta. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Rakennuksessa on tiili-/lautaverhous. Lautaverhouksen maalipinta on haalistunut. Lautaverhous tulisi huoltomaalata. Tiiliverhouksessa havaittiin halkeamia terassin ja erkkerin kohdalla (kuva 4). Ne johtuvat ilmeisesti terassin betonilaatan elämisestä. Halkeamat eivät aiheuta muita toimenpiteitä kuin vesisateelle alttiit halkeamat tulisi tiivistää, jotta seinärakenteeseen ei pääsisi vettä. Betonilaatan routasuojauksen riittävyys tulisi tarkastaa. 9

Ulkoseinissä ei havaittu painumia eikä suoruuspoikkeamia aistinvaraisesti tarkastettuna. Tiiliverhouksen alareunassa on tuuletusraot. Tiiliverhouksen alareunassa tulisi olla noin joka neljäs pystysauma auki, jotta verhouksen tausta tuulettuisi. Kuva 4 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä halkeamia tai painumia. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu- ikkunoiden normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalipinta haalistunut ja joitakin muovilistoja on katkennut. Ikkunat tulisi huoltomaalata ja katkenneet muovilistat tulisi uusia. Ikkunoiden vesipeltien liittymissä oli paikoitellen rakoja (kuva 5). Vesipeltien kallistus oli erkkerin kohdalla pieni (kuva 6). Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Tuuletusikkunoiden toiminnassa ei havaittu puutteita. 10

Rako Kuva 5 Kuva 6 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Ulko-ovien lukituksen toiminnassa ja niiden tiivisteissä ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Terassin ja sisäänkäyntikatoksen näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista. Terassilla on tiiliseinissä halkeamia. Niiden haitta on lähinnä kosmeettinen. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on kodinhoitohuoneen katossa. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukun läheisyydestä käsin, koska yläpohjassa ei ole kulkusiltaa. Yläpohjassa tulisi olla kulkusilta. Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on puhallusvilla. Näkyvillä olevissa raketeissa ei ollut merkkejä vesikattovuodoista eikä yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta. Yläpohja tuulettuu räystäiden ja päätykolmioiden kautta. Savupiipuissa ei havaittu halkeamia ja se oli rapattu asianmukaisesti. Vesikatteen alla oleva aluskate on asennettu etupihan puolella asianmukaisesti ulkoseinälinjan ulkopuolelle, mutta takapihan puolella aluskate loppuu ulkoseinälinjalle (kuva 7). Aluskate tulisi olla asennettu ulkoseinälinjan ulkopuolelle, jotta aluskatteen päällä mahdollisesti oleva vesi ei valuisi yläpohjaan. Savupiipun ja aluskatteen läpivienti ei ole tiivis (kuva 8). Liittymä tulisi tiivistää. 11

Yläpohjassa on ilmanvaihtokanavia eristämättä (kuvat 9 ja 10). Ilmanvaihtokanavissa tulisi olla yläpohjassa vähintään 100 mm:ä lämmöneristystä. Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Kuva 10 Vesikatteena on profiilipeltikate. Vesikate on alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan peltikatteen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska se oli lumihärmän peitossa. Vesikatteen kunto tulisi tarkastaa, kun se on näkyvillä. Talotikkaiden kunnossa ei havaittu puutteita. 4.7 Märkätilat Sauna Saunassa on laatoitettu lattia ja sisäkatossa sekä seinissä on paneelit. Saunan lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta kuvaan 11 punaisella merkityllä alueella. Kosteus on ilmeisesti tilassa käytetyistä vesistä aiheutunutta. Kosteus ei aiheuta nykyisellään toimenpiteitä. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. 12

Laattoja oli irti alustasta ulkoseinän vierellä ja kiukaan edessä ja ulkoseinässä jalkalistassa. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja niiden saumat ovat ehjät. Seinäpaneelin takana ei ole pystysuuntaista tuuletusväliä. Kuva 11 Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa havaittiin lattiakaivon läheisyydessä kohonnutta kosteutta. Kosteus on ilmeisesti tilassa käytetyistä vesistä aiheutunutta. Kosteus ei aiheuta nykyisellään toimenpiteitä. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Saunan vastaisessa väliseinässä on laattoja irti alustasta ja ikkunan pielissä on laatoissa halkeamia (kuva 12). Altaan alla on lattialaattoja irti alustasta ja ne ovat hieman koholla alustasta ja kodinhoitohuoneen oven kynnyksestä on irronnut laatta. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kuva 12 Kuva 13, yleiskuva tilasta 13

Kuva 14, yleiskuva tilasta 4.8 Muut sisätilat Kodinhoitohuone Tilan lattiassa on muovimatto. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Wc Tilan lattiassa on muovimatto ja seinät ovat maalattu. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Alustasta irti olevia laattoja ei havaittu. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Kuva 15, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kalusteiden välitilassa oli muutamassa laatassa halkeamia ja sähkölieden kohdalla puuttui sauma-ainetta. Niiden haitta on lähinnä kosmeettinen. 14

Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut sisätilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Tekninentila Tilassa on betonilattia ja tiili-/kipsilevyseinät. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Näkyvillä olevissa vesi- ja lämpöjohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. 4.9 Lämmitys Lämmitysjärjestelmä on alkuperäinen. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole ollut puutteita. Lämmitysjärjestelmän paine oli noin 1 bar. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Käyttövesiputkistot ovat uusittu ja viemärit ovat alkuperäiset. Keittiön ja wc:n hanat ja suihkusekoittaja ovat uusittu. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat virtaamamittarilla tarkastettuna ohjearvojen mukaiset. Omistajan mukaan vesi- ja viemärilaitteiden toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Lämpimän käyttöveden lämpötila oli keittiön hanasta mitattuna noin 50 C. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Kohteessa on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Omistajalta saadun tiedon mukaan käyttöveden laadussa ja riittävyydessä ei ole ollut puutteita. Wcvedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytykseen. 15

4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa, vaatehuoneessa, keittiössä ja wc:ssä. Tuloilmaventtiilit ovat makuuhuoneissa, olohuoneessa, pesuhuoneessa ja keittiössä. Korvausilmaventtiili on saunassa. Poistoilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen, mutta tuloilmaventtiileistä ei tullut ilmaa. Tuloilman puutteellisen virtauksen vuoksi suositellaan lisätutkimuksia. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.10 15 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtokanavia ei ole nuohottu. Ilmanvaihtokanavat tulisi nuohota. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Pääteilmaelimet olivat paikoitellen hyvin pölyiset (kuva 16). Pääteilmaelimet tulisi puhdistaa, jotta ilmanvaihto toimisi suunnitellusti. Omistajalta saadun tiedon mukaan ilmanvaihtokoneen suodattimet ovat vaihdettu 1 kuukauden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Kuva 16 Kohteessa on varaavatakka, hellaleivinuuni, kiuas ja keskuslämmityskattila. Savupiiput on pellitetty vesikaton yläpuolelta ja niiden päällä on sadesuojat. Savupiipun päällä olevassa sadesuojassa on reikiä. Se tulisi uusia. Näkyvillä olevissa hormeissa ei ollut merkkejä rapautumisesta. Hormit on nuohottu kerran vuodessa, viimeksi keväällä 2014. Omistajan mukaan tulisijojen toiminnassa ei ole ollut puutteita. Kiukaan takaseinässä on halkeamia (kuva 17). Kiuas tulisi uusia. 16

Kuva 17 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja, eikä sähköjärjestelmän toiminnassa ole omistajalta saadun tiedon mukaan havaittu puutteita. Sähköjärjestelmä on alkuperäinen. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 22.1.2015 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 17

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 18

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 19

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 20

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 21

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 22

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 23

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 24

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 25