IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Ehdotusvaiheen palaute

Ehdotusvaiheen palaute 1 (75) Jaakko Isoherranen 31.8.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Ehdotusvaiheen palaute 2 (75) P21325 Jaakko Isoherranen 31.8.2015 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 2 Lausunnot... 2 2.1 ELY... 2 2.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto... 5 2.3 Pohjois-Pohjanmaan museo... 6 2.4 Iin energia... 7 2.5 Oulun kaupunki... 7 3 Mielipiteet... 7 3.1 Ritva Anttila 2:138... 7 3.2 Esa Ellala ja Juha Tyni 3:146 ja 3:117... 9 3.3 Anna-Liisa ja Hemmi Hanhela... 10 3.4 Matti Häyrynen... 13 3.5 Iin vihreät ry... 14 3.6 Illinsaaren asukasyhdistys... 15 3.7 Mikko Isohanni... 19 3.8 Helinä Jakkila... 25 3.9 Väinö Kaikkonen... 29 3.10 Raili ja Auvo Kaimio... 31 3.11 Alpo Kaisto... 32 3.12 Helena Kantola, Juha Kantola, Reijo Kantola ja Raimo Kantola... 34 3.13 Helena Kantola... 39 3.14 Raimo Kantola ja Juha Kanto... 41 3.15 Reijo Kantola ja Juha Kantola... 43 3.16 Helinä Leppälä... 45 3.17 Kari Liedes... 48 3.18 Kirsti Liedes... 49 3.19 Reijo Liedes... 50 3.20 Antti ja Päivi Paakkari... 51 3.21 Erkki ja Heikki Paakkari... 53 3.22 Päivi Paakkari ja Ari Kärkkäinen... 59 3.23 Veikko Renkonen... 65

Ehdotusvaiheen palaute 3 (75) P21325 Jaakko Isoherranen 31.8.2015 3.24 Suomen lähikauppa Oy... 67 3.25 Arvo Suutarinen... 68 3.26 Seppo Säävälä ja Esa Nikkinen... 69 3.27 Heikki Wiik... 70 3.28 Ida Virkkunen... 71 4 Muita muutoksia kaavaan:... 72

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 1 (72) IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 1 Tiivistelmä Kaavaluonnoksesta saatiin 5 kpl lausuntoja: ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä museo ja Iin energia sekä Oulun kaupunki. Kaavaluonnoksesta saatiin 28 kpl muistutuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 2 (72) 2 Lausunnot 2.1 ELY

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 3 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 4 (72) Kaavoittajan vastine: Iin keskustaajaman osayleiskaavan hyväksymispäätös tehdään sen jälkeen kun KHO:n päätös Asemakylän osayleiskaavasta on tehty. Luontoselvityksen mukaiset luo-kohteet merkitään kaavaan. Natura-määräys ja -merkintä muutetaan ELY:n esittämään muotoon lukuunottamatta määräyksen viimeistä lausetta, koska kaavan luo-alueille on kaavassa osoitettu maisematyölupavelvoite. Neuvotellaan ELY-keskuksen kanssa viranomaisneuvottelun järjestämisestä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 5 (72) 2.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto Ei huomautettavaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 6 (72) 2.3 Pohjois-Pohjanmaan museo Kaavoittajan vastine: Kaavaa muutetaan merkintökorjausten osalta..

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 7 (72) 2.4 Iin energia Kaavoittajan vastine: Lisätään kaavaselostukseen lausunnon maininta.. Ei huomautettavaa. 3 Mielipiteet 2.5 Oulun kaupunki 3.1 Ritva Anttila 2:138 MUISTUTUS lln KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN KAAVAEHDOTUSTA VASTAAN - ALUE LEPPISAARl-KIRKKOSAARl/Uusi lomarakennuspaikka Uittola 2 2:137 Vastustamme edelleen aikaisempiin lausuntoihimme viitaten Taina Leinosen rakennusluvan myöntämistä omistamamme Kalaranta 2:138 viereiselle tontille Uittola 2 2:137 lin Leppisaaressa, joten pyydämme, että lomarakennuspaikka ko. tontille poistetaan kaavaehdotuksesta. Vetoamme Oulun hallinto-oikeuden antamaan kielteiseen päätökseen 29.4.2003 ja Korkeimman hallinto-oikeuden antamaan kielteiseen päätöksen 31.12.2003/344, KHO 2003:102 sekä niissä esitettyihin perusteluihin. Alue on jo nyt niin tiheään rakennettu, että lisärakentamisen myötä se ei täyttäisi enää loma-asumisen edellytyksiä yksityisyydestä ja rauhasta - loma-asutukselle

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 8 (72) luonteenmukaista ei ole, että rakennukset ovat 20-30 metrin päässä toisistaan. lin kunnan esittämä tontinomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteutuisi kohdallamme Taina Leinosen rakennushankkeen puoltamisen myötä. Huomautamme, että tontillamme Kalaranta 2:138 on päärakennus, saunarakennus ja isohko varastorakennus, joten kantatilan rakennusoikeus on käytetty. Muistutuksistamme 21.8.2001 ja 21.11.2001 huolimatta kaavoitukseen ei edelleenkään ole merkitty kaikkia tontillamme olevia rakennuksia. lin uittoyhtiö on aikoinaan pakkolunastanut saaren nokalla sijaitsevalta tontiltamme rantaosuuden (Uittola 2 2: 137). Rantaviivan pituutta käytetään nyt rakennusluvan myöntämisen perusteena, mutta tontin muodosta johtuen sen pinta-ala on käytännössä kokonaan ranta-aluetta eikä tontin leveinkään kohta täytä vaatimuksia rakentamiselle, kun otetaan huomioon lain mukainen rantojen suojelu sekä etäisyys tontillamme sijaitseviin rakennuksiin. Uittola 2 2:137 tontin pinta-ala ei täytä lin kunnan asettamaa vaatimusta rakentamiselle. Voitaisiin myös huomioida veden rantoja syövyttävä vaikutus, joten mahdollisesti tontin todellinen pinta-ala poikkeaa rekistereihin merkitystä. Ko. tontti on saaren nokalla sen korkeimmalla kohdalla, joten sillä on myös maisemallinen merkitys - rakennettava loma-asunto tulisi hallitsemaan koko jokimaisemaa. Lisaksi yhdymme Mikko lsohannin esittämiin ko. asiaan liittyviin perusteluihin. Kaavoittajan vastine: Tilalla 2:137 on rantaviivaa riittävästi. Rakennuspaikan osoittaminen on linjassa Iin kunnan aikaisempien päätösten kanssa. Kunta on puoltanut rakennuspaikkaa aikaisemmissa kaavavaiheissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 9 (72) 3.2 Esa Ellala ja Juha Tyni 3:146 ja 3:117 Allekirjoittaneet ovat tehneet nyt esiteltävään kaavaehdotukseen sen luonnosvaiheessa muutosehdotuksia joihin kaavoittaja on antanut vastineensa. Tyytymättöminä kaavoittajan vastineisiin jotka koskivat esittämiämme kolmea muutosehdotusta, uudistamme luonnosvaiheessa esittämämme ehdotukset muistutuksina julkisesti nähtävillä olevaan kaavaehdotukseen. käsityksemme mukaan kaavoittajan esittämissä vastineissa asiamme kaksi ensimmäistä muutosehdotusta on siirretty ratkaistavaksi tulevaisuudessa uudella asemakaavalla kun ne olisi ollut ratkaistavissa jo nykyiselläkin osayleiskaavalla. Ratkaisemalla esittämämme muutosesitykset vireillä olevassa asiassa viimeistään tässä käsittelyvaiheessa toteutuisi osayleiskaavan tarkoitus yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteisestä ohjaamisesta ja erilaisten toimintojen yhteensovittamisesta asukkaiden ja maanomistajien kannalta paremmin kuin jättämällä asia myöhempään ratkaisuun. Kolmannen muutosehdotuksen osalta kaavoittajan vastineessa on viitattu taajaman kasvusuuntaalueisiin valitussa rakennemallivaiheessa ja siihen että väestötavoitteet eivät riitä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 10 (72) laajenemisalueiden kasvattamiseen. Näiltä osin toteamme käsityksenämme, että taajamien kasvusuuntia ja väestötavoitteita ohjataan toteutettavilla kaavaratkaisuilla. Osayleiskaavaa kehittämällä esittämämme muutoksen suuntaan voidaan asukkaiden ja maanomistajien kannalta saavuttaa nykyistä parempi, tiiviimpi ja kunnan keskustaajaman toimivuutta edistävä ratkaisu, joka mahdollistaa olemassa olevan kunnan palvelu- ja työpaikkarakenteen hyödyntämisen ja saavuttamisen kohtuukustannuksin entistä suuremmalle osalle kunnan asukkaita. Oheisiin liitteisiin viitaten esitämme, että niissä esittämämme muutosehdotukset huomioidaan tulevassa keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksen käsittelyprosessissa ja otetaan ne huomioon kaavan toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta parantavina muutoksina päätöksenteossa. Liite: Luonnosvaiheen palaute 31.10.2014 kohta 3.48 Esa Ellala ja Juha Tyni Kaavoittajan vastine: Asemakaavan VP-aluetta ja kevyen liikenteen väylää koskevat muistuttajan vaatimat muutokset on tehty yleiskaavaan. Asuinalueen laajentamista koskevaa muutosta ei voi tehdä koska alue ei sisälly rakennemallivaiheen taajaman kasvusuunta-alueisiin ja ehdotetun alueen rakennettavuus on huono. Väestötavoitteet eivät riitä laajenemisalueiden kasvattamiseen. 3.3 Anna-Liisa ja Hemmi Hanhela VASTINEEMME KAAVALUONNOKSEEN Pyydämme seuraavia Maan käyttö- ja rakennuslakiin perustuvia muutoksia liitteiden mukaisille maa-alueille. Liite1 Pyydämme laajentamaan Alarannan M-2 aluetta liitteen mukaisen viivoituksen mukaisella tavalla, sekä merkitsemään Alarannan koululle johtavan polun haluamaamme paikkaan. Liite2 Pyydämme merkitsemään liitteen mukaisella tavalla M-2 aluetta, koska omistamillamme maa-alueilla ei muutoin olisi ilman erillistä lupaa mahdollista kaataa polttopuita. Alue on nykyisinkin maa- ja metsätalouskäytössä. Pyydämme merkitsemään polun haluamaamme paikkaan missä se aiheuttaisi maanomistajille vähemmän haittaa. Liite3 28.5.2015 päivätyssä vastineessaan kaavoittaja vastaa tilamme 51:10 ranta rakentamisoikeuteen kohdassa 3.32 seuraavaa: "Rantojen rakennusoikeudet on osoitettu rantaviivan pituuteen perustuvaan tarkasteluun. Tilalla ei ale riittävästi rantaviivaa". Tila on muodostettu 17.12.2001 päivätyn toimituskirjan TN 2001-811826 mukaisesti poikkileikkaus vuoden 1.1.2000 jälkeen, jotenka rantarakentamisoikeuden määrittelyssä käytetään alkuperäistä kantatilaa 139-401-51-6. Kantatilalla on ollut maata yhteensä n. 72 hehtaaria. (Siksi on kohtuullista, että kantatilaan kohdistuville maille osoitetaan myös rakennusoikeutta). Kantatilan rantaviivan pituus on ollut n. 114 metriä. Rantaviivan pituuteen perustuvalla tarkastelulla kantatilalla olisi rakennusoikeutta 40 metrin rantaviivan pituuteen perustuen 2 kappaletta. Alkuperäisen kantatilaan kohdistuvilla mailla on käytetty yksi rakennuslupaan perustuva ranta rakennusoikeus. (Erkki ja Heikki Paakkari). Lisaksi ranta-alueella on Alarannantien ja joen rannan välissä yksi rakennuslupaan perustuva rakennusoikeus (Päivi Paakkari ja Ari Kärkkäinen). Siten olisi kohtuulista, että rantaviivan pituuteen perustuva ranta rakentamis oikeus tulisi tilallemme 51:10. Liitteet Liitteet 1,2 ja 3, Aluekartat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 11 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 12 (72) Kaavoittajan vastine: M-2-aluetta laajennetaan oheisen piirroksen mukaisesti:.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 13 (72) Kaavassa esitetty taajaman kasvusuuntien osoittaminen perustuu kunnan maapoliittisen ohjelman kasvusuuntien tarkasteluun ja taajaman rakennemallitarkastelun tuloksiin. Uusien asuinalueiden osoittaminen muistutuksen mukaisesti ei ole em. tarkastelujen ja kaavan tavoitteiden mukaista. Rantojen rakennusoikeudet on osoitettu rantaviivan pituuteen perustuvaan tarkasteluun. Tilalla ei ole riittävästi rantaviivaa. Muistutus ei aiheuta kaavamuutoksen tarvetta. Rantaan ei voi osoittaa M-2-aluetta, koska rantavyöhykkeellä uudisrakentaminen määräytyy rantaviivan pituuteen perustuvan rantamitoituksen mukaan. Kaavan tavoitteissa ei ole M-2-alueiden osoittamista taajaman laajenemisalueille. 3.4 Matti Häyrynen Viitaten keskustaajaman yleiskaavasuunnitelmaan koskien tilaa Pohjois-Ii Harjula 16:10 vaadin, että asuinrakentamiseen varattu alue laajennetaan käsittämään alueen, joka rajautuu Iso-ojaan ja Virkkulantien siltaan (kuva 1.). Katson, että nyt esitetty suunnitelma rajoittaa kohtuuttomasti maankäyttöä asuinrakentamiseen tulevaisuudessa. Kuva 1. Kaavoittajan vastine: Kaavaa muutetaan osoittamalla tilalla 16:10 puolet alueesta, länsiosa, M-2- alueeksi, mikä mahdollistaa nykyisen rakennuspaikan käytön.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 14 (72) 3.5 Iin vihreät ry 1. KAAVAPROSESSIN AVOIMUUS Meneillään oleva osayleiskaavatyö koskee merkittävää osaa Iin kunnan asukkaista. Prosessin kuluessa asukkaiden kuulemiseen ja aitoon vuorovaikutukseen ei mielestämme ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kaavoittajan vastineet esityksiin ovat jääneet perusteiltaan hyvin epämääräisiksi, ja antaneet sen kuvan, että asukkaiden esityksiin suhtaudutaan kaiken kaikkiaan vastahakoisesti. Kaavatyön loppuvaiheessa avoimuuteen ja hyvään viestintään tulisi erityisesti panostaa, silla Iin kunta on sitoutunut avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisäämiseen kunnan päätösten valmistelussa sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen. 2. KEVYEN LIIKENTEEN JÄRJESTELYT Tiehallinnon selvityksen mukaan (2005) kevyen liikenteen väylät tulee ensisijaisesti suunnitella osayleiskaavatyön yhteydessä. Lisäksi liikenneturvallisuutta tulisi kaavassa tarkastella etenkin lasten, vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannalta. Tiehallinnon selvityksen mukaan (2005) lähiliikuntapaikoista ehdottomasti tärkeimpänä pidetään kevyen liikenteen väyliä. Uuden siltayhteyden rakentamisen jälkeen kuntalaiset ovat ottaneet liikuntareitiksi Illinsaaren läpi kulkevan Illinsaarentien: monenlaiset harrastajat (rullaluistelijat, sauvakävelijät, koiranulkoiluttajat) liikkuvat autoliikenteen seassa kapealla ja mutkaisella tiellä. Kevyen liikenteen osalta Illinsaaren asukkaat ovatkin toivoneet kevyen liikenteen väylän lisäämistä kaavaluonnokseen. Laksontiellä asukkaat toivovat kevyttä liikennettä koskevan merkinnän muuttamista toiseen paikkaan. Nämä esitykset tulee ottaa huomioon. 3. JULKISTEN YHTEISÖJEN MAANOMISTUS ESILLE Nyt nähtävillä olevassa yleiskaavaehdotuksesta tulisi selvittää tarkemmin kunnan, seurakunnan sekä Pohjolan Voima Oy:n omistamat maa-alueet suunnittelualueella. Näiden keskeisten julkisten tahojen omistamien maa-alueiden puuttuminen kaavaselostuksesta ja - kartasta on iso puute, joka vaikeuttaa vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointia mm. liikennejärjestelyjen ja matkailualueiden osalta. 4. MATKAILUALUEET Kaavaehdotuksessa olevat matkailualueet tulisi perustua Iin kunnan strategiaan ja kunnan matkailuohjelmaan. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa on RIM-I -merkintä Pitkäniemessä Iin kunnan omistamalla maa-alueella, ja kohteeseen voidaan merkinnän mukaan rakentaa siirtolapuutarha. Pitkäniemen alue ei kuitenkaan sisälly Iin matkailuohjelman toteutussuunnitelmaan 2020, eikä kaavamerkintää ole siten riittävästi perusteltu ja suunniteltu. 5. ILLINSAARI Esitämme, että Illinsaaren maankäyttö ratkaistaisiin yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla tai soveltamalla MRL:n 44 :aa eli laatimalla Illinsaarta koskeva ns. kyläkaava. Tarkemmassa kaavatarkastelussa voitaisiin helpommin ratkaista luontoarvoihin, liikuntapaikkojen kehittämiseen ja kevyen liikenteen järjestelyihin ym. sosiaaliseen turvallisuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät kysymykset. 6. MUUTA Iin arvokkaista lintualueista tulee kaavasuunnittelun yhteydessä tehdä asianmukainen selvitys. Ulkoilureittien määrää tulisi lisätä, tarvetta tähän olisi mm. Tikkasenharjussa.' Kaavoittajan vastine: 1. Vuorovaikutus on MRL:n mukainen. Palautteen laajuuden ja asian käsittelyn nopeuttamiseksi vastineissa on pyritty tiiviiseen esitystapaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 15 (72) 2. Illinsaaressa Illinkoskentien varren kevyen liikenteen väyläyhteyttä voidaan jatkaa asemakaava-alueen kohdalla välillä Illinkoskentie Poukamakuja uudelle asuntoalueelle asti. Illinsaaren eteläosan asemakaavassa on varattu tila kevyen liikenteen väylälle Illinsaarentien pohjoispuolelle, joten väylä voidaan toteuttaa ilman asemakaavamuutosta. Illinsaarentien pohjoisosalle ei esitetä erillistä kevyen liikenteen väylää, koska asemakaavaalueen ulkopuolella asutusta on vähän, eikä osayleiskaavan mukainen täydennysrakentaminen oleellisesti muuta tilannetta. Illinsaarentiellä on moottoriajoneuvoliikenteen läpiajokielto, mikä vähentää autoliikennettä. Lisäksi pienipiirteinen tiegeometria on omiaan hillitsemään ajoneuvoliikenteen nopeuksia. Edellä mainittujen ominaisuuksiensa sekä suhteellisen vähäisen autoliikenteen vuoksi Illinsaarentie kuitenkin soveltuu myös vapaa-ajan liikkumiseen. Illinsaarentietä ei kuitenkaan ole tarkoitus kehittää liikuntapaikaksi. Laksontie palvelee Iin keskustan paikallista liikennettä valtatien 4 rinnakkaistienä ja se tulee säilymään tässä roolisssa vielä pitkään ennen mahdollisen valtatien 4 ohikulkutien rakentamista. Koska Laksontie toimii läpikulkutienä, kevyen liikenteen väyläyhteys on tarpeen liikenneturvallisuussyistä. Kevyen liikenteen väylälle on asemakaavassa tilavaraus kadun länsipuolella. 3. Kaavan liitteessä 2 on esitetty kunnan ja seurakunnan maat. PVO:n maiden erittely lisätään liitteeseen. 4. Siirtolapuutarhatoimintaan ei välttämättä tarvitse liittyä matkailua eli mökin vuokrausta. Yksityisen mailla oleva tontti RM-1-alueen itäosassa muutetaan RA-alueeksi. 5. Viranomaisneuvottelussa 16.4.2015 on päätetty, että tähän kaavaan liittyen MRL:n 44 ns. kyläkaavaa ei tarvitse laatia. Tarvittaessa ko. kyläkaava voidaan laatia erillisenä prosessina. 6. ELY:n ympäristöpuolen viranomaiset ovat todenneet luontoselvitykset riittäviksi. Tikkasenharjun ulkoilureitit on yleiskaavassa osoitettu asemakaavan mukiasesti. 3.6 Illinsaaren asukasyhdistys MUISTUTUS lln KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA lllinsaaren Asukasyhdistys ry on antanut lausuntonsa (22.4.2014 ja 20.12.2014) lin keskustaajaman osayleiskaavaa koskeviin luonnoksiin niiden nähtävilläoloaikana. Toistamme lausunnoissa esittämämme huomautuksemme ja vaatimuksemme, ja nyt nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta tuomme esiin erityisesti seuraavat puutteet: 1. Ilinsaaren yksityiskohtainen tarkastelu Osayleiskaavaehdotus ei vastaa siihen tarpeeseen, jota lllinsaaren kaavoittaminen edellyttää. Siksi vaadim me, että lllinsaaren alue rajataan nyt laadittavan osayleiskaavan ulkopuolelle ja lllinsaaren maankayttö ratkaistaan yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla tai soveltamalla MRL:n 44 :aa eli laatimalla lllinsaarta koskeva ns. kyläkaava. Maapoliittinen työryhmä on hyväksynyt lllinsaaren erityistarkastelun kokouksessaan 3.7.2014 ja sopinut lllinsaarta koskevan erillisselvityksen käynnistämisestä. Osayleiskaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen vähentäisi merkittävästi alueen moninaiskäyttömahdolli suuksia, uhkaisi luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa sekä edesauttaisi haitallista yhdyskuntakehitystä. Lisäksi ehdotus toteutuessaan vaikeuttaisi erityisten luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä sekä virkistystarpeiden turvaamista. Näiltä osin kaavaehdotus on vastoin Maankäyttö ja rakennuslain 137 pykälää (MRL 137 ). 2. Jatkosuunnittelman reunaehdot

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 16 (72) 2.1 Asukasmäärän maltillinen kasvattaminen ja liikenteen turvallisuuden takaaminen Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole huomioitu alueen asukasmäärän kasvua ja sen myötä lisääntyvää auto ja kevyttä liikennettä lllinsaarentiella ja lllinkoskentiella (ks. myös lllinsaaren Asukasyhdistyksen muistutus II linsaaren asemakaavan muutoksen johdosta 30.6.2011). Kaavassa tulee myös huomioida Iin kunnan päätökset koulujen oppilasalueista, joiden myötä lllinsaaren kouluikäiset lapset kulkevat nyt ja tulevaisuudessa sekä Pohjois-lin että Haminan kouluihin. Kaavaehdotuksessa tulee varmistaa liikenteen turvallisuus asukkaille ja muille kuntalaisille. Yhdistys vaatii osayleiskaavaan lisättäväksi lllinsaarentielle sekä lllinkoskentielle kevyen liikenteen reitin liikenneturvalli suuden parantamiseksi, mikä tulee merkitä kaavaan varauksena teiden leventämiseksi. 2.2 Luontoarvojen säilyttäminen Osayleiskaavan luontoselvityksessä arvokkaiksi alueiksi on todettu etenkin lllinsaaren länsiosan tulvauoma ' ja laajahko lehtoalue (Kalleinen 2013). Paikallisten lintuharrastajien ja -tutkijoiden tietojen perusteella alue on myös linnustoltaan ainutlaatuinen koko Iin kunnan alueella (Pauli Jussila, suullinen tiedonanto 26.6.2015). Alueella pesiviä lajeja ovat mm. puukiipijä, lehtokurppa, lehto-, pensas-, herne- ja mustapää kerttu, lisäksi alueella pesiviä lajeja ovat myös EU:n lintudirektiivin liitteen I erityistä suojelua edellyttävistä lintulajeista pyy ja palokärki. Uusimpana pesimälajina Koppelonniemessä havaittiin vuonna 2015 satakieli. Vaadimme, että lllinsaaren länsiosa merkitään kaavaan merkinnällä "luo= Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue". Tämä ei tarkoita luonnonsuojelualueen perustamista vaan luontoarvojen huomioon ottamista alueen muiden käyttömuotojen suunnittelun yhteydessä. Lisaksi lllinsaaren ja etenkin sen länsiosan arvokkaasta linnustosta tulee kaavasuunnittelun yhteydessä tehdä asianmukainen selvitys. 2.3 Maiseman turvaaminen Maisemallisesti arvokkaisiin peltoaukeisiin tulee lisätä tilan Rnro 26:17 rantapelto. Kohde vastaa maisemalliselta arvoltaan tilan Rnro 4:143 peltoa, jolla on MA-merkintä. (Ks. kuva 1.) Kuva 1: Pelto ti/a/la 26:17 sekä pelto ti/a/la 4:143 (karttamerkintä MA). Rantapellon merkintää (MA) tilalla 4 :143 tulee tarkentaa siten, että se ulottuu koko peltoalueelle käsittäen myös ladon ja aitan, jotka nykyisessä kaavaehdotuksessa jäävät A-alueelle (ks. kuvat 1ja 2}.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 17 (72) Kuva 2: Lato ti/an 4:143 pellon reunalla kaavaehdotuksessa A-alueeksi merkityllä alueella. Kuva Eija Ala raasakka. Lisaksi vaadimme, että tilan 4:143 peltomaisema tulee turvata siten, että uusi A-alue rajautuu sähkölinjan ja tulvavaikutusalueen ulkopuolelle (ks. kuvat 3 ja 4). Tällä turvataan asuinrakentaminen tulvavaikutuksille alttiin alueen ulottumattomiin, arvokas peltomaisema sekä pellon viljelyskelpoisuus myös tulevaisuudessa. Kuva 3: Sähkölinja ja tulvavaikutuksille altis alue ti/an 4:143 pellon reunalla. Kuva Eija Ala-raasakka.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 18 (72) Kuva 4: Sähkölinja ja tulvavesi ti/an 4:143 pellon reunalla 16.5.2015. Kuva Pekka Turkki. 2.4 Liikunta- ja virkistysalueiden vahvistaminen lllinsaaren hiihtomajan lähialueet tulee varata kaavaehdotuksessa esitettyä laajemmin urheilu- ja liikunta palvelujen alueeksi (VU). Uudet rakennuspaikat lllinsaarentien varresta hiihtomajan ja tilan Tuomela väliltä tulee poistaa. Lisaksi asuinalueiden välittömässä läheisyydessa kaavamerkinnäksi tulee muuttaa VL, lähivirkistysalue, Kaavaselostuksen (2015, 47) mukaisesti. lllinsaaren Asukasyhdistyksen puolesta, Janne Kauppi, pj. Mervi Paalanen, siht. 3 Kaavoittajan vastine 1. Viranomaisneuvottelussa 16.4.2015 on päätetty, että tähän kaavaan liittyen MRL:n 44 ns. kyläkaavaa ei tarvitse laatia. Tarvittaessa ko. kyläkaava voidaan laatia erillisenä prosessina. Kaavassa esitetty uudisrakentaminen on osoitettu olevan rakentamisen yhteyteen ja luonnonarvojen sekä virkistyksen kannalta tärkeä saaren itäosa on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 2. 1. Illinsaaressa Illinkoskentien varren kevyen liikenteen väyläyhteyttä voidaan jatkaa asemakaava-alueen kohdalla välillä Illinkoskentie Poukamakuja uudelle asuntoalueelle asti. Illinsaaren eteläosan asemakaavassa on varattu tila kevyen liikenteen väylälle Illinsaarentien pohjoispuolelle, joten väylä voidaan toteuttaa ilman asemakaavamuutosta. Illinsaarentien pohjoisosalle ei esitetä erillistä kevyen liikenteen väylää, koska asemakaava-alueen ulkopuolella asutusta on vähän, eikä osayleiskaavan mukainen täydennysrakentaminen oleellisesti muuta tilannetta. Illinsaarentiellä on moottoriajoneuvoliikenteen läpiajokielto, mikä vähentää autoliikennettä. Lisäksi pienipiirteinen tiegeometria on omiaan hillitsemään ajoneuvoliikenteen nopeuksia. Edellä mainittujen ominaisuuksiensa sekä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 19 (72) suhteellisen vähäisen autoliikenteen vuoksi Illinsaarentie kuitenkin soveltuu myös vapaaajan liikkumiseen. Illinsaarentietä ei kuitenkaan ole tarkoitus kehittää liikuntapaikaksi. 2.2 ELY:n ympäristöpuolen viranomaiset ovat todenneet luontoselvitykset riittäviksi. Illinsaaren länsiosan luontoarvot on otettu huomioon jättämällä alue rakentamisen ulkopuolelle. 2.3Kaavasuunnittelussa pieniä peltoalueita ei ole merkitty MA-merkinnällä. Tilan 4:143 peltomaisema tulva-alueineen huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. 2.4Hiihtomajan läheisyys on otettu huomioon uusia rakennuspaikkoja osoitettaessa majan ympäristöön. 3.7 Mikko Isohanni Muistutus Iin keskustaajaman osayleiskaavan kaavaehdotusta vastaan Leppisaari-Kirkkosaari alueella, Leppisaaren luoteis-pohjois rannalla. Esitän, että kaavaehdotnkseen lisätty lomarakennuspaikka Taina Leinosen tilalle Uittola 2, 2:137 poistetaan kaavasta seuraavin perustein: 1. Uusi rakennuspaikka Leinoselle? Leinoselle on lisätty kaavaehdotukseen lomarakennuspaikka vastoin Iin kunmm hyv~iksymai:i yleiskaavamääräystä, joka on nähtävänä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Määräyksen mukaan: "Rakennuspaikan tontin pinta-alan tulee olla vähintaan 3000m2" Uittola 2:n pinta-ala on 2020m2" 2. Rakennustiheys Leppi- Kirkkosaaressa, (no 33ha ja rantaviivaa IL 2500m). Yleinen viranomaissuositus on 7 lomapaikkaa rantaviivakilometrille eli lomamökki 142 metriä kohden. Nyt koko saaressa on 22 lomapaikkaa ja 8,8 lomapaikkaa rantaviivakilometriä kohden. Kaavaan on esitetty 10 lomapaikkaa lisää. Uusi rakennustiheys koko alueella olisi lähes kaksinkertainen suositukseen nähden di 12,8 loma-asuntoa rantaviivakilometriä kohden. Jos Leppi- ja Kirkkosaaren kaavaehdotusta vertaa lähisaariin, Sirnakkaan ja Niittysaareen, on huomattava, että niissä kaavaehdotus on merkittävästi tiukempi ja rakennustiheys o:n pidetty selvästi alle viranomaissuositusten. 3. Rakennustiheys Leppisaaren luoteis-pohjois rannalla(välilla Leinosen Uittola 2 ja Parkkonen 2:87). Tällä ranta-alueella on selvästi Leppisaaren tihein loma-asutus" Rantaviivaa on 360m ja 10 loma-asuntoa eli yksi mökki jokaista 36 metriä kohden. Viranomaissuositukseen ( 7 mökkiä/ yksi rantakm)verrattuna on täman ranta-alueen tiheysluku jo nelinkertainen eli 28 mokkiä rantaviivakilometrillä. Jos Leinoselle myönnetään rakennuspaikka tilanne vain pahenee. 4. Teknisen johtajan Markku Vitikan perusteet rakennuspaikan merkitsemiselle Leinosen tontille (Vitikan sähköpostivastaus 17.6.2015). "Rakennuspaikaksi merkitsemisen perusteet ovat: - Tilan rantaviivan pituus on riittävä, - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu - Kunta on aikaisemmassa kaavoitusprosessissa esittänyt tilalle rakennuspaikka"

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 20 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 21 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 22 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 23 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 24 (72) Kaavoittajan vastine: Tilalla 2:137 on rantaviivaa riittävästi. Rakennuspaikan osoittaminen on linjassa Iin kunnan aikaisempien päätösten kanssa. Kunta on puoltanut rakennuspaikkaa aikaisemmissa kaavavaiheissa. Kaavassa on osoitettu uusia rakennuspaikkoja rantavyöhykkeille maanomistajia rantaviivan suhteen tasapuolisesti kohdellen viranomaisten esittämällä mitoitusperiaatteella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 25 (72) 3.8 Helinä Jakkila

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 26 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 27 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 28 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 29 (72) Kaavoittajan vastine: Tilan 2:215 alue muutetaan asemakaavan mukaiseksi. Kaavassa esitetty taajaman kasvusuuntien osoittaminen perustuu kunnan maapoliittisen ohjelman kasvusuuntien tarkasteluun ja taajaman rakennemallitarkastelun tuloksiin. Uusien asuinalueiden osoittaminen kokonaan tilan pohjoisosalle ei ole em. tarkastelujen ja kaavan tavoitteiden mukaista. 3.9 Väinö Kaikkonen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 30 (72) Kaavoittajan vastine: Tila ei ole yleiskaava-alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 31 (72) 3.10 Raili ja Auvo Kaimio Kaavoittajan vastine: Muutetaan kaavaa muistutuksen mukaisesti eli RA-merkintä osoitetaan myös tilan 4-181 alueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 32 (72) 3.11 Alpo Kaisto

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 33 (72) Kaavoittajan vastine: Kaavassa esitetty taajaman kasvusuuntien osoittaminen perustuu kunnan maapoliittisen ohjelman kasvusuuntien tarkasteluun ja taajaman rakennemallitarkastelun tuloksiin. Uusien asuinalueiden osoittaminen kokonaan tilan pohjoisosalle ei ole em. tarkastelujen ja kaavan tavoitteiden mukaista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 34 (72) 3.12 Helena Kantola, Juha Kantola, Reijo Kantola ja Raimo Kantola

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 35 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 36 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 37 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 38 (72) Kaavoittajan vastine: Rantaan pääsy kaavassa venevalkamasymbolien kohdilta on katsottu riittäväksi. Muistuttajien maita koskien kaavassa on M-2-merkintä, joka mahdollistaa hehtaariperusteisen uudisrakennusten sijoittamisen ko. alueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 39 (72) 3.13 Helena Kantola Iin keskustaajaman osayleiskaavaehdotus, Nätteporissa 10.6. 10.7 nähtävänä ollut versio, päivätty 5.6. 2015 Referaatti arkkitehti Helena Kantolan muistutuksesta 10.7.2015 Maanomistajille ym. on etukäteen lähetetty kaavaehdotuksesta huhtikuussa 29.4.2015 päivätty versio, mutta Iin Nätteporissa 10.6 10.7. 2015 esillä ollut eri versio on päivätty kesäkuussa 5.6., ja se pitäisi kai asettaa jo tästäkin syystä esille vielä muistutusten käsittelyn jälkeen (osallisten tasapuolisen kohtelun vuoksikin rakennuslain hengen mukaisesti). Ehdotuksia Iin keskustaajaman osayleiskaavaehdotukseen (5.6.2015) 1. Iin Haminan suojelu kokonaisuudessaan - Iin kunnan komea hallintokeskus on jätetty vain Iin kirkon ja sen kirkkotarhan käsittävän PY/S-alueen ulkopuolelle, vaikka nykyiset rakennussuojeluperiaatteet Suomessa edellyttävät myös jo yli 30 vuotta vanhojen rakennusten kaavallista suojelua. Iin kunnan hallintokeskus on merkitty kaavaehdotuksessa tavalliseksi C-alueeksi, vaikka se voitaisiin nimetä uudemman arkkitehtuurin suojelukohteeksi ja myös jopa maakunnallisen tason maisemallisesti merkittäväksi alueeksi taustanaan laaja Iijoki näkymä (rakennussuojelun näkemykset edellyttävät, että yli 30 vuotta vanha rakennuskanta on suojelun piirissä) - uuden arkkitehtuurin suojelukohteet Iin hallintokeskuksessa: seurakuntatalo (1960-l, arkkitehti Touko Saari, arkkitehti Alvar Aallon työtoveri), Nätteporin kulttuuri- ja hallintokeskus (1970-l, arkkitehtuurikilpailu), Iin kunnanvirasto (vanha osa 1930-40-luvulta, myös ns. vanhan apteekin talo kunnantaloa vastapäätä - suojelukohteeksi tulisi merkitä myös Iin kirkkoa ympäröivä kirkkopiha kiviaitoineen ja muistomerkkeineen ja vanha kirkon männikkö kirkon takana maisemansuojelukohteena; Iin kotiseutukeskus, mm. Huilinki, eli Iijoen uiton Niittysaaresta siirretty ruokalarakennus ja pitäjän viljamakasiini, jotka ovat museokäytössä - Vanhan Haminan itäpää on myös otettava Iin Vanhaan Haminaan kuuluvaksi suojelukohteeksi; alueella mm. Iin osuuskaupan vanha kaupparakennus ja sen pihapiirissä kaksikerroksinen kaupan tavara-aitta ja niitä vastapäätä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisia rakennuksia. 2. Iijoki; Iijoen saaret, rannat, jokisuu - suojelunäkemykset ja suojelumerkinnät ovat kaavaehdotuksessa osin ristiriitaisia - esimerkiksi Illinsaari on merkitty kokonaisuudessaan maakunnalliseksi suojelualueeksi, vaikka sen eteläosaan on hiljakkoin kaavoitettu ja rakennettu A-alueita - Simakka ja Pikku-Simakka ovat kaava-ehdotuksessa maakunnallisia suojelualueita, mutta Iijoen Isonjoen alue (Niittysaaresta ja Pikku-Simakasta jokea alaspäin Ronttiin asti) rantoineen on jäänyt vaille rannallista suojelua, vaikka se on ollut myös Iijokisuun uiton näyttämönä ja on maisemallisestikin Pohjois-Pohjanmaan ja jopa koko Suomen puolen Perämeren mittakaavassa mittava vapaana säilynyt jokimaisema - Karhu on jäänyt vaille suojelua keskeisiltä osiltaan, vaikka se on suurin ja merkittävimpiä Iijokisuun kansalliseen NATURA 2000 -verkostoon (jolla on sekä luonnonsuoje-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 40 (72) lukselliset että maisemalliset suojeluarvot) kuuluvista saarista rantoineen. Siellä on mm. kaksi uittoyhtiöiden tukikohtaa ja huvilarakennuksia. Karhunleton matala alapää ja hiekka-alueiden (maannousemana) ja Karhunleton ja Karhun alapään kalastajakylä ovat maisemallisestikin suojeltavia alueita. Esitetty siltayhteys Karhuun NATURAsaareen Alarannan kylän Alanokalta lisää maankäyttöpaineita (joita jo lossiyhteys on tuonut) - Koni ja Finninkarin ranta, Hahtikarin ja Rontin saaret sekä Pirttikarin saaren eteläranta ehdotetaan liitettäväksi Iijokisuun Isonjoen maisemakokonaisuuteen (mk-alueisiin) suojelusaarina ja -rantoina ja Iijokisuun uittoon liittyneinä alueina 3. Iin kylät, erityisesti vanhat kylät ja Alarannan kylä - Iin vanhoihin kyliin, vaikka ne olisi merkitty jopa maakunnallisella mk-suojelun merkinnällä, kuten Pohjois-Ii ja Päkkilänkangas, sekä mm. Asemakylälle ja Ylirannalle on osoitettu uudisrakennusten likimääräisiä paikkoja (mk- ja pk-suojelurakentamisen lisäksi kylissä voi täydennysrakentaa) - Ojakylää on kohdeltu toisin; se on merkitty kokonaan erityisen osayleiskaavan alueeksi, mikä lienee Iin eteläosassa tarpeellista (Oulun läheisyys) - Alarannankylää ja Valassaarta on kohdeltu toisin ja epätasapuolisesti. Alarannan vanhoissa kylissä, jotka ovat eläviä ja kehittyviä kyliä, ei ole merkitty juurikaan kyläasumista täydentäviä uudisrakennusten paikkoja, ja A-alueissa kohdellaan eri maanomistajia epätasapuolisesti. Suuri osa kylän rakennuskelpoisesti alueesta, jolle olisi hyvä rakentaa ja jolla ei ole nykyisin merkitystä maa- ja metsätaloudelle, on merkitty M2-alueeksi. Valassaaren kylässä Alarannalla tulisi osoittaa samalla tavalla myös likimääräisiä uudisrakennusten paikkoja (A-alueiksi) täydennysrakentamiseksi tämän alueen vanhoihin kyliin kuten muissakin Iin vanhoissa kylissä ja vähentää M2-alueita, joilla ei ole maa- ja metsätalousarvoa Kaavoittajan vastine: 1. ja 2. Suojelumerkinnät on tehty kaavaan museon hyväksymän inventoinnin mukaisesti. 3. Päkkilänkankaalle, Alarantaan ja osalle Valassaareen voi rakentaa hehtaariperiaatteen mukaisesti M-2- alueille.rantavyöhykettä lukuun ottamatta uusia rakennuspaikkoja ei merkitä kaavakartalle. Ojakylä, Asemakylä ja Yliranta eivät ole tämän kaavan kaava-aluetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 41 (72) 3.14 Raimo Kantola ja Juha Kanto

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 42 (72) Kaavoittajan vastine: Rantaan pääsy kaavassa venevalkamasymbolien kohdilta on katsottu riittäväksi. Muistuttajien maita koskien kaavassa on M-2-merkintä, joka mahdollistaa hehtaariperusteisen uudisrakennusten sijoittamisen ko. alueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 43 (72) 3.15 Reijo Kantola ja Juha Kantola

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 44 (72) Kaavoittajan vastine: Muistuttajan maita koskien kaavassa on M-2-merkintä. M-2-alueelle voidaan sijoittaa uudisrakennuksia, jos kaavamääräyksen ehdot täyttyvät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 45 (72) 3.16 Helinä Leppälä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 46 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 47 (72) Kaavoittajan vastine: Kaavan uudisrakentamisen mitoitusperiaatteet eivät salli lisärakentamista tilalle. Olemassa olevaa pururataa koskeva reittilinjaus on yleiskaavassa ohjeellinen. Mahdollinen pururadan uudelleen linjaus maastossa tulee tehdä erillisessä prosessissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 48 (72) 3.17 Kari Liedes Kaavoittajan vastine: Tämä yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma. Alueen suunnittelu tarkentuu asemakaavoitusvaiheessa, jolloin ko. tontin käyttö voidaan tarkemmin ottaa huomioon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 49 (72) 3.18 Kirsti Liedes Kaavoittajan vastine: Mitoitustarkastelun perusteella tilalla ei ole riittävästi rantaa uuden rantarakennuspaikan saamiseksi. Minimimäärä rantaa on 40 m. Tilan rantaviivan pituus on alle 40 m. Tilan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 50 (72) rantavyöhykkeen ulkopuoliselle osalle A-alueelle on mahdollista selvittää rakentamisen mahdollisuus esim. suunnittelutarveharkinta-menettelyllä. 3.19 Reijo Liedes Kaavoittajan vastine: Kaavaa muutetaan muistutuksen mukaisesti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 51 (72) 3.20 Antti ja Päivi Paakkari

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 52 (72) Kaavoittajan vastine: Tilalle 51:8 on merkitty kaavassa M-2-aluetta, mikä antaa mahdollisuuden rakentaa asuinrakentamista tapauskohtaisella suunnittelutarveharkinnalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 53 (72) 3.21 Erkki ja Heikki Paakkari

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 54 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 55 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 56 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 57 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 58 (72) Kaavoittajan vastine:. 1. M-2-aluetta ei voi laajennetaan oheisen piirroksen mukaisesti, virkistysreitti pysyy paikallaan.. 2. Kulku rantaan toimii kaavaehdotuksessa osoitetuin merkinnöin. MT-alueen itäosa muutettaan V-alueeksi muistutuksen mukaisesti. Satu tarkentaa muutokset. 3. V-alueen rajausta kavennetaan muistutuksen mukaan. 4. Luo-alueen viiteviivamerkintä siirretään. 5. Alueen väri muutetaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 59 (72) 3.22 Päivi Paakkari ja Ari Kärkkäinen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 60 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 61 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 62 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 63 (72)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 64 (72) Kaavoittajan vastine: Rantavyöhykkeelle tilalla ei ole rakennusoikeutta kaavan rantarakentamisen mitoitusperiaatteiden mukaan. Yleiskaava ei kuitenkin estä rakentamista rantavyöhykkeen ulkopuolelle A-alueelle. A-aluetta laajennetaan kiilan muotoisesti länteen päin Alarannantien varressa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 65 (72) 3.23 Veikko Renkonen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 66 (72) Kaavoittajan vastine:. IIllinsaaren maisema- ja luontoarvojen vuoksi saaren itäosalle ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Tilojen länsipäät ulottuvat A-alueelle, mikä antaa mahdollisuuden rakentaa asuinrakentamista tapauskohtaisella suunnittelutarveharkinnalla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 67 (72) 3.24 Suomen lähikauppa Oy Kaavoittajan vastine: Erillisen C-alueen kaupallisista vaikutuksista on laadittu selvitys, joka on esitetty kaavaselostuksessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 68 (72) 3.25 Arvo Suutarinen Kaavoittajan vastine: Kulku rantavyöhykkeelle on toteutettavissa siten, että kulku ei tule olemaan tilan 27:18 lävitse. Ko. länsirannan lehtoalue on katsottu olevan sen verran pieni pinta-alaltaan, että sitä ei ole osoitettu MA-merkinnällä. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa tonttiliittymiin. Illinsaaren asemakaavoittamattomassa osassa liittymien paikat tutkitaan suunnittelutarveratkaisupäätöksen yhteydessä tapauskohtaisesti. Tonttiliittymien määrä pyritään vähentämään yhdistämällä kahden tai useamman rakennuspaikan liittymät. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että liittymät sijoitetaan havaittavuuden ja näkemien kannalta turvallisiin paikkoihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 69 (72) Illinsaarentien varteen on keskitetty maanomistajia tasapuolisesti kohdellen myös saaren itäosan toivotut uudet rakennuspaikat. Tasapuolisuus ei toteudu jos Illinsaarentien pohjoisen paikat siirretään eteläosalle. 3.26 Seppo Säävälä ja Esa Nikkinen Kaavoittajan vastine: Rakennuspaikkojen mitoituksessa on huomioitu kolme tilaa yhdessä 1. Rantavyöhykkeen Tilalle 26:18 ei voi rantamitoituksen mukaan osoittaa enempää kuin yhden rakennuspaikan. 2. Tilalle 9:69 ei voi hehtaarimitoituksen mukaan osoittaa rakennuspaikkaa. 3. Tilalle 26:16 on merkitty A-aluetta, jonka rakennusoikeus ratkaistaan kunnan suunnittelutarveharkintamenettelyllä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 70 (72) 3.27 Heikki Wiik Kaavoittajan vastine: Tontti on pohjakartan mukaan tulvalle altista aluetta. Lomarakennuspaikka voidaan myöntää jos muistuttaja selvittää rakennuspaikankorkeusolosuhteet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 71 (72) 3.28 Ida Virkkunen Kaavoittajan vastine: A-alueet ovat olevien rakennettujen alueiden yleispiirteisiä alueita, joiden mahdollinen laajentaminen tapahtuu tarkemmalla suunnittelulla esim. rakennusluvalla tai suunnittelutarveharkinnalla, joissa alueen soveltuvuus rakentamiseen selvitetään tarkemmin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ehdotusvaiheen palaute 72 (72) 4 Muita muutoksia kaavaan: