Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus
Ammatillisten perustutkintojen uudistaminen - Kaikki ammatilliset perustutkinnot uudistetaan/on uudistettu siten, että ne astuvat voimaan viimeistään 1.8.2010 - perusteet koskevat sekä ammatillista peruskoulutusta että näyttötutkintoja - Samoin uudistetaan maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen ja vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen perusteet sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin) perusteet
Uudet tutkintojen perusteet - uudet mahdollisuudet Uudistettuihin perustutkintoihin sisältyy mahdollisuus suorittaa entistä joustavammin myös osia muista ammatillisista tutkinnoista, joita ovat muut perustutkinnot, ammattitutkinnot tai ammattikorkeakoulututkinnot Tavoitteena ovat työelämän ja koulutuksen vuorottelu ja erilaiset tutkinnon suoritustavat työllistyminen
Uudet tutkintojen perusteet - uudet mahdollisuudet Opiskelijan työllistymistä tuetaan parhaiten sallimalla yksilölliset opintopolut ja tarjoamalla joustavuutta ja mahdollisuuksia niin opintojen rakenteessa, sisällössä, suuntautumisessa kuin profiilissakin. Miten tulevaisuuden työvoima voisi olla joustavaa ja aktiivista, jos koulutuskaan ei sitä ole eikä siihen kannusta? Joustavuus opinnoissa tarkoittaa erilaisten oppimispolkujen, -tapojen ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma Avainasemassa ovat: Koulutuksenjärjestäjän kiinnostus kehittää opetusta opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti yhdessä työelämän kanssa Opettajien työelämä- ja yritystuntemus Joustavuus työssäoppimisen aikatauluissa sekä kestoissa (min. 20 ov.) Työpaikkaohjaajan perehdyttäminen ja tuki Opiskelijan ohjaus ja tuki
Tutkintojen perusteiden toimeenpanon suunnitteleminen yhteistyökumppaneiden kanssa - Tutkintojen ja tutkintojen osien tarjonta ja toteutus - Järjestämismuodot (ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinto, oppisopimus) - Yksilölliset opintopolut ja henkilökohtaistaminen - Osaamisen arviointi - Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi - Näyttötutkintojen tutkintotilaisuudet 1. Työssäoppiminen, opinto-ohjaus, erityisopetus, kodin ja koulun yhteistyö, maahanmuuttajien koulutus, opiskelijahuolto 2. Opetuksen ja ohjauksen resursointi
Kuka hyötyy työelämälähtöisyydestä? Win win tilanne kaikki hyötyvät edistää koulutukseen hakeutumista ja tutkinnon suorittamista erityisesti sellaisten opiskelijoiden osalta, jotka ovat käytännöllisesti orientoituneita, erityisen ohjauksen tai tuen tarpeessa tai joilla on erilaisia vaikeuksia opiskelussa kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen toimintamalleja, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työn vuorottelun ja tukevat koko tutkinnon suorittamista (vaikka osissa taitojen karttumisen myötä)
Kuka hyötyy työelämälähtöisyydestä? kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja opiskelijoille, joilla on valmiuksia edetä opinnoissa ja uralla yksilöllisesti yhä haasteellisimpiin työelämän tehtäviin sekä samalla kykyä vastata työelämän uusiin haasteisiin kannustaa työnantajia laajempaan osallistumiseen työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen mm. kehittämällä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksen tukimuotoja yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa
Kuka hyötyy työelämälähtöisyydestä? edistää opettajien laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena edistää uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpanoa kehittämällä koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmia ja niiden ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukevaa työssäoppimista sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista kehittää laadunvarmistuksen ja laadun jatkuvan parantamisen menettelyjä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Tavoitteena tutkinto Opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laativat opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta.
Työssäoppimisen kautta tutkintoon ja työelämään Työssäoppiminen on pakollinen osa ammatillista koulutusta, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia Vain poikkeustapauksessa opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin.
Työssäoppimisen kautta tutkintoon ja työelämään lähtökohtana aidot työelämän tilanteet mikä on kunkin opintokokonaisuuden keskeistä osaamista? opettajien rooli ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja arvioinnissa (korostuu erityisesti pk-yrityksissä) työpaikkaohjaajat + opiskelijan arviointi
Uraohjauksen kasvanut tarve 1. Koulujärjestelmän joustavuutta ja verkottuvuutta lisäävät tekijät: Amk-uudistus, II asteen uudistus, luokaton lukio ja lainsäädännön uudistukset: yksilöllisyys,kurssimuotoisuus, valinnaisuus, hops, hyväksilukeminen, kaksoistutkinto, työssäoppiminen 2. Euroopan unionin asiakirjoissa korostetaan ohjauspalvelujen asiakaslähtöisyyttä, palvelujärjestelmien sekä työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen kehittämistä
Uraohjauksen kasvanut tarve 3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma painottaa ohjauksen korkeaa laatua, koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista 4. Opinto-ohjaajan työn muutos: monta rautaa tulessa ja kaikki ovat tärkeitä, tutkinnon perusteissa ohjaus määritellään kaikkien tehtäväksi.
Opinto-ohjaus vs. uraohjaus Opinto-ohjaus ja uraohjaus nivoutuvat toisiinsa Käsitteet opinto-ohjaus ja uraohjaus ovat hyvin lähekkäisiä ja osittain päällekkäisiä. Opinto-ohjausta ei voi olla ilman uraohjausta, sillä opiskelijan on koko ajan tiedettävä minkä vuoksi tiettyä kokonaisuutta opiskellaan. Hyvä uraohjaus toiselle asteelle ja toisella asteella vähentää opintojen aloittamista ja keskeyttämistä opiskelijalle itselleen sopimattomalla alalla. Uraohjaus on tavoitteellista elämän suunnittelua
Opinto-ohjaussuunnitelma Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opintoohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa esitetään, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Suunnitelmassa määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa.
Opinto-ohjaussuunnitelma Koulutuksen järjestäjän tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistää ja tukea opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä.
Opinto-ohjaus - Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. - Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada riittävästi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella. - Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.
HOPSin merkitys urasuunnittelun välineenä Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan esimerkiksi itsearvioinnissa. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan HOPSin laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi.
Elinikäisen oppimisen periaate / avaintaidot - tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä - avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä - Suuri merkitys yksilön persoonallisuuden kehittymiseen ja elämän laatuun
Lopuksi Onnea ja menestystä jatkossakin hankkeelle ja sen toteuttamiselle