SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Ojapuisto (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 11.3.2014 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita 558 561, katu-, puisto-, lähivirkistysja erityisalueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu korttelit 558 561, katu-, puisto-, lähivirkistys- ja erityisalueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkonseudun Haaviston ja Kortteen asuntoalueiden välissä Lähdevainiontien ja Siltatien vieressä katujen eteläpuolella. Luoteessa ja pohjoisessa alue rajautuu Siltatien ympäristöön ja Lähdevainiontiehen, idässä Koivumäentiehen ja etelässä voimassa olevaan asemakaavaalueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on n. 5,2 ha. Alueen sijainti selviää alla olevasta kartasta. Ylöjärven kaupungin kaavoituksessa 11.3.2014 Seppo Reiskanen kaavoitusinsinööri
Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 12.2.2014 Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän asemakaavamuutoksen kuun. päivänä 2014 / 2015,. 2 1.3 Kaavan tarkoitus Nykyistä asemakaavaa muutetaan, jotta olemassa olevat pienkerrostalo- / rivitalokorttelit olisivat helpommin rakennettavia ja luovutaan alueelle osoitetusta palvelurakennusten korttelialueesta. Tarkoituksena on lisätä alueelle merkittävästi yksikerroksista asuinrakentamista. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 2 1.5 LIITTEET... 4 1.6 LUETTELO TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS... 4 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 5 3.1.2 LUONNONYMPÄRISTÖ... 5 3.1.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 5 3.1.4 MAANOMISTUS... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 3.2.1 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 6 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 8 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 8 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 8 4.3.1 OSALLISET... 8 4.3.2 VIREILLETULO... 8 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT... 9 4.4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 9 4.4.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 9 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 9 4.5.4 SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET... 9 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 10 5.1 KAAVAN RAKENNE... 10 5.1.1 MITOITUS... 10 5.1.2 PALVELUT... 10 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 10 5.3 ALUEVARAUKSET... 11 5.3.1 KORTTELIALUEET... 11 5.3.2 KATUALUEET... 11 5.3.3 VIRKISTYSALUEET... 12 5.3.4 ERITYISALUEET... 12 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 5.4.1 VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 12 5.4.2 LIIKENNE... 13
5.4.3 TEKNINEN HUOLTO... 13 5.4.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 13 5.4.5 MELU... 13 5.4.6 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ... 14 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 14 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 14 5.7 NIMISTÖ... 14 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 14 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 14 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 14 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14 3
1.5 Liitteet Liite 1 Ilmakuva, josta ilmenee alueen nykytilanne Liite 2 Ote Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksestä, Sito 18.1.2013 Liite 3 Ote raportista Kirkonseudun osayleiskaava, kulttuuriympäristön ominaispiirteet ja arvot sekä vaikutusten arviointi (2011) Liite 4 Ote Kirkonseudun osayleiskaavasta, hulevesiselvitys (2011) Liite 5 Kevyen liikenteen yhteydet Ylöjärven keskustaan Liite 6 Ote rakennettavuusselvityksistä (Haavisto Korte aluetutkimus 15.11.2004 / Geopalvelu Oy ja Haaviston asuinalue, alue 2 17.10.2003 / Geopalvelu Oy Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2014 Liite 8 Asemakaavamuutoksen havainnekuva Liite 9 Viistokuvia alueelta (3 kpl) / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, tammikuu 2014 1.6 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2. TIIVISTELMÄ Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen (rautatien ja Viljakkalantie alue) ns. Siltatien alueen monipuoliset selvitykset, joita ei tässä erikseen ole syytä luetella. Osa em. selvityksistä ilmenee edellä olevista liitteistä. Pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ympäristölautakunta käynnisti asemakaavan muutoksen 4.2.2014 osana Siltatien alueen asemakaavoja. Tällöin ympäristölautakunta hyväksyi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.2.2014. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 12.2.2014. Ympäristölautakunta päätti asettaa valmisteluaineiston ja asemakaavan muutosluonnoksen (11.3.2014) nähtäville ja tiedottaa asiasta osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2.2 Asemakaavan muutos Kaava-alueen korttelialueet on osoitettu enintään II-kerroksisille asuinrakennuksille. Siltatien ja Lähdevainiontien varressa kerros- ja / tai rivitalojen on oltava kaksikerroksisia. Muille korttelinosille voidaan rakentaa joko I- tai II-kerroksisia asuinrakennuksia. Kaava-alueen pinta-ala on n. 5,2 ha. Rakennusoikeutta on asuintaloissa yhteensä n. 9430 kerros-m2. Asuntoja on 105 120 talotyypistä ja asuntojen koosta riippuen. Vastaavasti asukasmäärä on 260 300 henkeä. Töyränojanvarsi on puistoaluetta ja kaava-alueen eteläpuolelle on osoitettu paikka lammelle. Ojia ja lampea käytetään kaava-alueen ja lähiympäristön hulevesien hoitamiseen. Nykyiset ja uuden osayleiskaavan mukaiset virkistysyhteydet sekä kevyenliikenteen yhteydet on osoitettu. 4
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentamista ohjataan suunnitteluohjeilla, joiden noudattaminen on tontinluovutuksen ehtona. Ympäristölautakunta hyväksyy suunnitteluohjeet asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Tontit on tarkoitus luovuttaa v. 2015. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on avointa, rakentamatonta peltoa. Pohjoisen puolelta alue rajautuu rakennettuun Lähdevainiontien katuun ja sen pohjoispuoliseen rakennettuun pientaloalueeseen. Kaava-alueen eteläpuolella Työränojan eteläpuolella on rakennettu omakotitaloja. 3.1.2 Luonnonympäristö Tasainen alava pelto on osittain metsäisten ja osittain rakennettujen mäkien ympäröimä. Työränojaan liittyy pohjoispuolisten rinteiden suunnasta avoojia. Alueen kautta kulkeutuu vesiä lähiympäristöstä ja Työränojaa pitkin kauempaakin. Maaperä on pellon alavimmilla kohdilla niin huonosti kantavaa, että matalakin rakentaminen edellyttää paalutusta. Alue on nykyisin avointa rakentamatonta aluetta, joka on altis tuulten vaikutuksille. Suunnittelualueella ei ole luontoarvoiltaan arvokkaita kohteita, ei luonnonsuojelukohteita eikä maisemakohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton. Kaava-alueen pohjoispuolella on uusi pientaloalue ja eteläpuolella uusia omakotitaloja. Kaava-alueen viereen on rakennettu Lähdevainiontie ja Siltatie nimiset kadut. Luoteisosassa on 20 kv:n sähkölinja. Kaava-alueen pohjoispuolelle on osoitettu asemakaavassa koulun ja päiväkodin tontti. Kaupunkikeskustan lähimpiin palveluihin on matkaa noin 2 km. Ajoneuvojen ja kevyenliikenteen yhteydet ovat hyvät sekä keskustan suuntaan että nykyisin myös Uusi-Kuruntien kautta Elovainion kauppa- ja yritysalueen suuntaan. Lähdevainiontietä ja edelleen Koivumäentietä pitkin kulkee linja-autoreitti. Läheisyydessä on Haaviston alueen ulkoilureitistö ja tulevat lähivirkistysalueet. Kaava-alueella ei ole arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistokohteita. Alueen kunnallistekniikka ja Pisaratie-niminen katu on rakennettu. 5
Alueen ainoa häiriötekijä on rautatiestä aiheutuva melu, joka meluselvityksen mukaan ulottuu nykyisin koko alueelle. Rautatiestä aiheutuva tärinä ei ulotu tälle alueelle. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on Ylöjärven kaupungin omistuksessa. 6 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Yleiskaava Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on osoitettu palvelun alueena, pientalovaltaisena asuntoalueena ja lähivirkistysalueena. Ote ajantasaosayleiskaavasta
Uudessa Kirkonseudun osayleiskaavamuutoksessa Siltatien alueella (rautatien ja Viljakkalantien välinen alue) tämän kaava-alueen luoteisosa on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP-5). 7 Voimassa olevassa Ojapuiston asemakaavassa alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueena, jonne voi sijoittua pienkerrostaloja ja rivitaloja. Alueella on lisäksi puisto- ja lähivirkistysalueita. Alueen luoteisosaan on osoitettu palvelurakennusten korttelialue. Alue rajautuu länsiosaa lukuunottamatta voimassa oleviin asemakaavoihin. Ote voimassa olevasta asemakaavasta
8 Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002 ja sitä on täydennetty 8.11.2006. Pohjakarttaa on täydennetty kaupungin toimesta. Muut selvitykset ja inventoinnit (ks. kohta 1.6 luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista). 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Alueen rakentaminen ei ole lähtenyt käyntiin nykyisen kaavan voimassa ollessa. Tontinluovutusta on yritetty useana vuonna, mutta rakennusliikkeet eivät ole käynnistäneet hankkeita. Asemakaavamuutos tarvitaan, jotta rakentaminen alueelle olisi joutavampaa ja helpompaa. Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa asuinrakentamisesta voidaan toteuttaa I-kerroksisena rivitaloratkaisuna. Tarvetta on myös jakaa nykyisen asemakaavan korttelit pienempiin tontteihin. Riittävän pieni tonttikoko mahdollistaa myös pienten rakennusliikkeiden rakentamisen alueelle. Alueen kunnallistekniikka ja katuverkosto on Kastetietä lukuunottamatta rakennettu. Siltatien osalta jouduttaneen uuteen linjaukseen verrattuna rakennettuun katuun. Tämä kadun mahdollinen siirto liittyy koko laajan Siltatien alueen vireillä olevaan asemakaavoitukseen tämän kaava-alueen pohjoispuolella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.2.2014 ja käynnisti kaavoituksen. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 12.2.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien naapurialueiden maanomistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa. Viranomaiset Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteisöt: Leppäkosken Sähkö Oy, Elisa Oyj, Tampereen Kaukolämpö Oy, Ylöjärven Omakotiyhdistys ry., Uusi-Haaviston Omakotiyhdistys ry. Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: Tekninen lautakunta, yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu Asemakaavan vireilletulosta tiedotettiin 12.2.2014.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 4.2.2014. Valmisteluaineisto ja luonnosvaihtoehdot Kaavan valmisteluaineisto ja asemakaavamuutosluonnos asetettiin nähtäville ympäristölautakunnan käsittelyn 11.3.2014 jälkeen. Nähtävilläpito oli 19.3. 22.4.2014. Nähtävilläpidosta tiedotettiin ja kuulutettiin Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivulla osoitteessa: Kaavoitus / Nähtävillä olevat kaavat. Lisäksi osallisille ilmoitettiin asiasta kirjeellä. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on muuttaa olemassa olevia pienkerrostalo- / rivitalokortteleita helpommin rakennettaviksi sekä luopua alueelle osoitetusta palvelurakennusten korttelialueesta. Siltatien alueen palvelut osoitetaan Siltatien ja Lähdevainiontien risteyksen pohjoispuolelle uuden osayleiskaavan aluevarausten mukaisesti. Tämän alueen kaavoitus on samanaikaisesti käynnissä. Nykyiset asuinkorttelit on tarkoitus muuttaa pienemmiksi tonteiksi ja alueen eteläosan rakennukset voivat olla myös I-kerroksisia. Siltatien ja Lähdevainiontien varteen sijoittuvat asuinrakennukset on edelleen tarkoitus suunnitella II-kerroksisina pienkerrostaloina tai rivitaloina. Muutoksella helpotetaan alueen rakentamista, jotta myös pienemmät rakennusliikkeet pystyvät toteuttamaan alueen tontteja. Tavoitteena on asemakaavoittaa voimassa olevan ja uuden osayleiskaavan sisällön mukaisesti. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alue voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti joko voimassa olevan asemakaavan mukaisesti II-kerroksisena kerros- tai rivitaloalueena tai tämän muutoksen pohjalta merkittäviltä osin I-kerroksisina rivitaloasuinrakennuksina. Luonnos pitää vaihtoehtoiset rakentamistavat sisällään. Alueen rakennetta verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan ei ole enää järkevää muuttaa, koska alueelle on rakennettu katuverkosto Kastetietä lukuunottamatta ja alueella on valmis kunnallistekniikka. Myöskään viheralueita ei ole syytä muuttaa voimassa olevasta asemakaavasta ja yleiskaavasta poiketen koska ne liittyvät ulkopuolisiin alueisiin alueen etelä- ja pohjoispuolelle. 4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 9 Pvm Luottamuselin 4.2.2014 Ympäristölautakunta 11.3.2014 Ympäristölautakunta Päätös Hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja käynnisti kaavoituksen Päätti asettaa valmisteluaineiston ja luonnoksen nähtäville.
10 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Kaava-alue sijaitsee keskellä jo rakennettuja tai myöhemmin rakennettavia pientaloalueita liikenteellisessä solmukohdassa. II-kerroksiset asuinrakennukset myötäilevät katulinjaa ja korttelit avautuvat ojan varressa olevaan puistoon. Koulun ja päiväkodin tontti on voimassa olevassa asemakaavassa Lähdevainiontien pohjoispuolella. Kaava sijoittuu hyvin nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja on osa suurta uutta Siltatien asuntoaluetta. Alueen kaikki lähipalvelut sijoittuvat kaava-alueen pohjoispuolelle osayleiskaavan mukaisesti. Kaava-alueen pinta-ala on n. 5,2 ha. Asuinkortteita on yhteensä noin 3,3 ha ja puistoalueita 0,6 ha. Kerros- ja rivitalojen kerrosalat vaihtelevat välillä 240 800 riippuen siitä, kuinka moneen kerrokseen rakennetaan ja kuinka paljon rakennusalasta käytetään rakentamiseen. Asuinrakennuksia on osoitettu yhteensä 23 kpl. Lisäksi alueen jokaista asuntoa kohden on varattu rakennusoikeus autotallia varten sekä tavanomaisille varastoille. Korttelitehokkuus vaihtelee väillä 0,21-0,33. Asuinrakennusten kokonaisrakennusoikeus on 9430 kerros-m2. Asuntoja alueelle tulee 105 120 kpl asuntojen koosta ja rakennusten koosta riippuen. Asukkaita sijoittuu alueelle 260 300 henkeä. Lapsista on kouluikäisiä 15 % eli noin 40 45. Näistä kunnallista päivähoitoa tarvitsee noin 60 % eli 23 27 lasta. Kaupunkikeskustan lähipalvelut ovat nyt 2 3 km:n etäisyydellä Kirkonseudulla ja Soppeenmäessä sekä laajat erikoiskaupan palvelut kauempana Elovainion yritysalueella. Lähipalvelut tulevat sijoittumaan kaava-alueen viereen (koulu, päiväkoti ja kenttä) sekä Siltatien pohjoispuolelle uuden asuinalueen rakentuessa. Linja-autoreitti kulkee Lähdevainiontien ja Koivumäentien risteyksen kautta ja Siltatien uuden asuntoalueen rakentuessa alueen vierestä Lähdevainiontietä pitkin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos mahdollistaa monipuolisen rakentamisen alueelle joko I-kerroksisina tai II-kerroksisina. Taajamakuvan kannalta tärkeällä alueella Lähdevainiontien ja Siltatien varrella on asuinrakennukset osoitettu IIkerroksisina ja muualla vaihtoehtoisesta I- tai II-kerroksisina. Alueelle syntyy taajamakuvallisesti vaihteleva ja mielenkiintoinen pienkerrostalojen ja rivitalojen ryhmä. Rakentamisella monipuolistetaan ja elävöitetään tämän alueen vanhaa ja uutta rakennuskantaa.
11 II-kerroksisissa rakennuksissa on mahdollisuus toteuttaa pienimittakaavainen ja maanläheinen asuminen pienissäkin asuinnoissa. Huonosti kantava maaperä puoltaa käytettyä rakennusmassan kokoa ja rakentamisen tiiviyttä. Puistoksi on osoitettu alava kohta pellosta kaava-alueen eteläpuolella. Tämä liittyy eteläpuoleisen asemakaavan vastaavaan puistoalueeseen. Kaava-alueen eteläpuolelle on nykyisiin ojiin liittyen tehty Ojapuistoon lampiaihe, jota käytetään hulevesien käsittelyyn. Kaava-alueen ja sen eteläpuolisen alueen puisto- ja lähivirkistysalueet on mahdollisuus toteuttaa korkeatasoisesti. Melusuojaustoimenpitein voidaan estää haitallinen melu asuntojen sisällä ja pihan ulko-oleskelualueilla. Samoin rakennusten massoittelu on ottanut huomioon pienilmaston ja estää tarpeettomat tuulet alueen sisäpihoille. Korttelialueet muodostavat suhteellisen suljettuja sisäpihoja, kuitenkin siten, että muodostuu yhteys alueen korttelipihojen ja puistojen välille. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Katualueet Asuinrakennukset ovat kooltaan samansuuruisia tai hieman kookkaampia kuin alueen koillispuolelle rakennetut rivitalot. Näin ne ovat osa kokonaisuutta mutta varsinkin ryhmänä muodostavat perinteisestä pientalorakentamisesta poikkeavan kokonaisuuden. Rakennuksilla on muodostettu kaartuva rivistö Lähdevainiontien ja edelleen Siltatien varteen. II-kerroksiset rakennukset suojaavat kadun puolelta pihoja, jotka avautuvat korttelipihoihin ja edelleen puistoon. Tonttien eteläosassa olevat rivitalot avautuvat puistoon ja edulliseen ilmansuuntaan lounaaseen tai länteen. Rakennusmassat on sijoitettu siten, että viheryhteyttä korttelipihoilta puistoalueelle ei suljeta. Tarvittavat pienilmastoa edistävät suljetut tilat on osoitettu autokatoksin / autotallein sekä istutuksin. Korttelit on jaettu pienemmiksi tonteiksi siten, että alue voidaan toteuttaa vaiheittain. Korttelit muodostavat kuitenkin yhtenäisen sisäpihan, jossa leikki- ja pysäköintialueet ovat yhtenäisiä asunto-osakeyhtiön koosta riippumatta. Näin voidaan muodostaa riittävän suuria piha-alueita ja alueen yhteisöllisyyttä edistetään myös kaavaratkaisuin. Autopaikat ovat tonteilla. Jokaista asuntoa varten on varattu mahdollisuus rakentaa autotalli. Varastot ovat joko kiinni asuinrakennuksissa tai niiden edessä rajaamassa yksityistä pihaa. Piharatkaisut muodostavat suojaisia leikki- ja oleskelualueita. Katualeina on osoitettu rakennetun linjauksen mukaisesti Lähdevainiontie ja Pisaratie. Uutena katuna alueen korttelialueen sisälle on osoitettu Kastetie. Kaava-alueen pohjoisosassa on rakennetun Siltatien linjausta muutettu, jotta se sopii yhteen tulevan uuden asuntoalueen ratkaisuiden kanssa. Siltatien uusi linjaus ja katualueet ratkaistaan samanaikaisesti tämän kaavan ja uuden pohjoispuolisen asemakaavan kanssa.
12 Kevyenliikenteen yhteydet on osoitettu asuntokaduilta ja korttelialueilta puistoon ja ympäröivälle alueelle. 5.3.3 Virkistysalueet Virkistysalueet on osoitettu pääosin voimassa olevan kaavan mukaisesti siten, että ne liittyvät ympäröivään alueeseen ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden niin virkistysyhteytenä, reitteinä kuin vapaa-alueina. Virkistysalueet ovat osa hulevesien käsittelyalueita. Kaava-alueen eteläpuolella on varaus voimassa olevassa kaavassa leikkipuistolle. Ympäristöstä vetensä keräävät ojat, niihin liittyvä lampi ja kevyenliikenteen väylät ojat ylittävine siltoineen on keskeinen osa Ojapuiston rakentamista. Puiston kautta on kevyenliikenteen oikotie palveluille. Se on samalla osa ulkoilureittiä. 5.3.4 Erityisalueet ET-alueet palvelevat yhdyskuntateknistä huoltoa. Pisarapolun varteen on varattu paikka jätevedenpumppaamolle. Puistomuuntamot voivat sijoittua puistoalueelle erillisen suunnittelun kautta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja monipuolistetaan asuntokantaa. Ympäristöä tiiviimpi rakennustapa muodostaa erilaisen ratkaisun kuin jo rakennetut alueet. Alue liittyy saumattomasti niin rakenteellisesti kuin palvelujen osalta uuteen Siltatien asuinalueeseen alueen pohjoispuolella. Kaava-alueelle syntyy monipuolisia rakennuksia ja monipuolisia asuntoja. Näin ollen voidaan arvioida, että myös asukasjakauma ei ole pelkästään perheitä vaan alueelle sijoittuu myös 1-2 hengen asuntokuntaa. Tällä hetkellä kaava-alue tukeutuu kaupunkikeskustan palveluihin, jotka ovat lähimmillään 2 km:n etäisyydellä. Lähin päiväkoti on Kortteen alueella muutaman sadan metrin päässä. Myöhemmin alueen pohjoispuolelle rakennetaan uusi Haaviston yhtenäiskoulu ja siihen liittyvä päiväkoti sekä kenttäalueet. Lähivirkistyspalvelut reitteineen ovat kaava-alueen pohjoispuolella. Suurimmat lähipalvelut ja monipuolisemmat palvelut rakennetaan Siltatien uuden asuntoalueen yhteydessä, joka on aivan kaava-alueen pohjoisreunassa Siltatien toisella puolella. Esim. lähikaupalle varattu tontti on kaavaalueen kohdalla Siltatien toisella puolella. Joukkoliikennepalvelut ovat kaava-alueen länsipuolella ja tulevaisuudessa linja-autoliikenne kulkee Lähdevainiontietä uudelle Siltatien asuntoalueelle. Pitemmällä tähtäimellä on varauduttu myös kaava-alueen eteläpuolella Kortteentietä pitkin ja edelleen Siltatietä pitkin kulkevaan katuraitiotiehen, jolloin raitiotiepysäkki olisi aivan kaava-alueen vieressä.
5.4.2 Liikenne Kevyenliikenteen yhteydet kaava-alueella ja kaava-alueelta palveluihin sekä lähivirkistysalueisiin ovat kattavat ja mahdollistavat liikkumisen niin pyörällä kuin kävellenkin. Isommat II-kerroksiset asuinrakennukset on osoitettu Lähdevainiontien ja Siltatien varteen, jolloin syntyy taajamakuvallisesti mielenkiintoinen alue. Väljempi rakentaminen sijoittuu kaava-alueen eteläosaan ja edistää tämän tyyppistä pientalorakentamista. I-kerroksiselle asuinrakentamiselle on kova kysyntä Ylöjärvellä ja tämä kaava vastaa osaltaan siihen haasteeseen. Varsinaisella kaava-alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä merkittäviä kulttuuriympäristökohteita, joihin asemakaavamuutoksella olisi vaikutuksia. Kaava-alueen asukasmäärä ei aiheuta suurta liikennemäärää verrattuna nykytilanteeseen. Rakennettuna pääkokoojakatuina toimivat Lähdevainiontie ja Siltatie. Kaava-alueella tarvitaan vähän katua. Korttelit ja tontit on sijoitettu siten, että kaksi pienehköä asuntokatua, Pisaratie ja Kastetie ovat tehokkaasti hyödynnetty molemmin puolin. Kadut ovat lisäksi riittävän lyhyitä. Kävely ja pyöräily on turvattu kevyenliikenteenyhteyksin sekä ulkoilureitin. Kaava-alue edistää myös joukkoliikenteen käyttöä. 5.4.3 Tekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntataloudellisesti erittäin edullinen, koska se hyödyntää jo rakennettua kunnallistekniikkaa ja katuverkkoa. Uutta katua tarvitaan vain Kastetien osalta ja Siltatien uuden linjauksen johdosta. Siltatien uusi linjaus ei ole riippuvainen tästä kaava-alueesta vaan tulevasta uudesta, alueen pohjoispuolelle sijoittuvasta Siltatien isosta uudesta asuinalueesta. Alue liitetään kaukolämpöverkostoon. 5.4.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.5 Melu Rakennukset sijoittuvat alavalle peltoalueelle kiinteään ryhmään. Rakentamisella ei ole vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Eteläpuolella oleva Työränoja ja sen varret eivät kuulu kaava-alueeseen ja jäävät puistoalueen yhteyteen. Alueen hulevedet käsitellään kaava-alueella puistoalueiden ja eteläpuolisen puiston kautta. Eteläpuoliselle puistoalueelle on varattu alue lammelle, jolla on merkitystä myös hulevesien käsittelyssä. Tästä lammesta on vesiaiheena kehitettävissä alueen tunnusmerkki. Rautatien liikennemelu on otettu huomioon kaavamääräyksiin ja rakennusten sijoittelussa. Yöaikainen melu on määräävä eikä normit ylity ulkooleskelualueilla eikä asuntojen sisällä. Tältäkään osin kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia asumiselle ja ihmisille. 13
5.4.6 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue toteutuessaan edistää monipuolista asuntotuotantoa ja monipuolista asukasjakaumaa tällä muuten tavanomaisella pientaloalueella. Kaava-alue edistää Ylöjärven kaupunkikeskustan palveluiden kehittymistä ja joukkoliikenteen käyttöä. Kaava-alueen viereen jo rakennettu päiväkoti ja tuleva uusi päiväkoti sekä yhtenäiskoulu monipuolistavat tulevaisuudessa ihmisten sosiaalisia tarpeita ja käyttömahdollisuuksia. Kaava-alueen korttelijako yhtenäisine korttelipihoineen edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Toisaalta jokaisella asunnolla on oma maantasopiha-alue tai parveke yksityisyyden suojaamiseksi. Rakennukset ja asunnot tarjoavat maanläheisen asumisvaihtoehdon. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavaan on otettu melutorjuntamääräykset siten, että piha-alueiden eli ulko-oleskelualueiden tai asuntojen melutaso ei ylitä valtioneuvoston ohjearvoja. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö Lähdevainiontien ja Siltatien varteen on asuinrakennusten paikat merkitty tarkasti ja kerrosluku määrätty kahdeksi. Näin edistetään melusuojausta ja alue on taajamakuvallisesti vaihteleva. Muilla korttelinosilla asuinrakennusten ja autokatosten sijainti on osoitettu ohjeellisina, joten rakentaminen on joustavaa. Samoin kerrosluku näillä kohdin voi olla I tai II. Jokaisen asunnon läheisyyteen on osoitettu autopaikka. Kaavamääräyksissä on otettu huomioon mm. myös taajamakuvalliset seikat ja hulevesien johtaminen korttelialueelta kaupungin hulevesijärjestelmään. Kadunnimet ovat vesiaiheisia paikan luonteen mukaisesti. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjataan laadittavilla suunnitteluohjeilla, jotka tarkentavat asemakaavamääräyksiä. Tontinluovutuksen ehtona on suunnitteluohjeiden noudattaminen. Asemakaavan havainnollistamiseksi on laadittu havainnepiirros ja kolme viistokuvaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentaminen on ajankohtaista vuodesta 2015 lähtien. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen ja sillä valuvien hulevesien kulku hallitusti eteenpäin on turvattava rakentamisen eri vaiheissa. Näin ollen kunnallistekninen suunnittelu ja rakennuslupien myöntäminen on tapahduttava yhtä aikaa yhtenäisin periaattein. 14
15 Y:\Tekninen osasto\kaavoitus\selostus\keskeneraiset\seppo\ojapuisto-2014.doc