Vision av nya Smedsby centrum Mararna, Koivulahti TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus 26.3.2018
SISÄLLYS 28.5.2018 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta... 12 Tarkastuslautakunta... 13 Kunnanhallitus... 14 Sivistyslautakunta... 16 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 18 Sosiaalilautakunta... 20 Hoivalautakunta... 22 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta... 24 Rakennuslautakunta... 28 Länsirannikon valvontalautakunta... 29 Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito... 31 Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta... 31 Kunnanhallitus Työllistäminen... 32 Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 32 Kunnanhallitus Kiinteistötulot... 33 Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)... 33 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain...... 34 Investointitalousarvio, talousarviovertailu... 35 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista... 38 Tuloslaskelma, talousarviovertailu... 39 Rahoituslaskelma, talousarviovertailu... 40 Verotuotot 2012... 41 Valtionosuudet 2012... 42 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 44 Rahoituslaskelma... 45 Kunnan tase... 46 Kuntakonsernin tuloslaskelma... 48 Kuntakonsernin rahoituslaskelma... 49 Kuntakonsernin tase... 50 LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot... 52 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS... 66 MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS... 67 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 75 Tunnuslukujen laskentaperusteet... 76 Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio... 77 Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 78 Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon... 79 Työllisyyskatsaus... 80 Väestönkehitys... 82 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta... 83 Tilintarkastuskertomus... 87 2
Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuodesta tuli hyvä vuosi. on 2,15 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vuosikate on 11,7 miljoonaa euroa. Ylijäämä on hieman parempi kuin budjetoitu 2,14 miljoonaa euroa, vaikka tilinpäätökseen on kirjattu ylimääräisiä poistoja noin 1,8 miljoonaa euroa helpottamaan tulevien vuosien budjetointia. Mustasaaren työllisyys parani merkittävästi vuoden aikana. Työttömyys laski vuoden joulukuusta vuoden joulukuuhun 1,9 prosenttiyksiköllä 5,6 prosenttiin. Työttömyyden väheneminen ei vielä vuonna tuonut merkittävästi suurempia verotuottoja. Kunnallisverotuotot kasvoivat 0,7 prosentilla (budjetoitu: 1,2 prosenttia) ja verot yhteensä kasvoivat 1,2 prosentilla (budjetoitu: 0,8 prosenttia). Yhteisöverotuottoja kertyi peräti 450 000 euroa budjetoitua enemmän. Ylitys johtui Supercellin yrityskaupasta ja on kertaluonteinen. Kiinteistöverotuotot pienenivät hieman, minkä vuoksi tarkistaa parhaillaan kiinteistörekistereitään. Näiden tuottojen pitäisi kasvaa, koska kunnassa rakennetaan vilkkaasti. Valtionosuudet toteutuivat 320 000 euroa budjetoitua pienempinä. Toimintakatteen toteuma oli kuitenkin 99,8 prosenttia eli 150 000 euroa budjetoitua vähemmän, joten kokonaisuuden perusteella luvassa on hyvin positiivinen tulos. Mustasaaren kunnan velkataakka keveni myös toista perättäistä vuotta, sekä asukaskohtaisella euromäärällä mitattuna (: 3 456 euroa, : 3 493 euroa) että absoluuttisina lukuina (700 000 euroa). Vuonna 2015 uskottiin, että kunta söisi kertyneen ylijäämänsä viimeistään vuonna, mutta sen sijaan kunta onkin pystynyt kerryttämään ylijäämää vuonna ja. Kertynyt ylijäämä oli vajaat 5,9 miljoonaa euroa 31.12.. Vuoden 2018 talousennusteet ovat myös positiivisia, mutta vuonna 2019 kunnassa käynnistyy paljon uutta toimintaa, mikä taas tuo haasteita budjetointiin. on ottanut käyttöön kaksi uutta päivähoito-osastoa Solbackenissa. Keskuskoulun laajennustyöt on aloitettu, ja kunnanvaltuusto on päättänyt, että Koivulahteen toteutetaan ajanmukainen oppimiskeskus. Rakennustyöt aloitettiin kesällä. Kunnan oppilasmäärä kasvaa vuodesta vuoteen 2018 yhteensä 150 oppilaalla. Lintuvuoren yritysaluetta on laajennettu lähes 30 tontilla. Kunnalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä suurta yritystonttivarantoa. Tulos on lähes kaikilla rintamilla positiivinen, sen sijaan asukasmäärä on viime vuosina enemmän tai vähemmän polkenut paikallaan. Vuonna Mustasaaren asukasluku kasvoi alustavien lukujen mukaan vain kahdeksalla hengellä. Kaiken kaikkiaan seutu menetti 460 asukasta. Kaikissa muissa kunnissa asukasmäärä väheni. Tätä Pohjanmaalle epätavallista käännettä on analysoitava juurta jaksain. Syyskuussa kunnanvaltuusto päätti, että aloittaa yhdistymisneuvottelut Vaasan kaupungin kanssa. Alustavat valmistelut ovat vieneet paljon henkilöstöresursseja syksyn mittaan. Valmisteluihin on pystytty suuntaamaan resursseja, koska maakuntauudistuksen suunnittelussa on kesän jälkeen ollut rauhallisempi vaihe. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja Mustasaaren lopullinen asukasluku 31.12. on 19 384 (6.4.2018). 3
Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleistä on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus ja ohjausasiakirjan arviointi sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen osalta ja lautakunnittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Uusi kuntalaki vuodelta 2015 tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., jolloin alkoi myös uuden valtuuston toimikausi. Kunnan uusi hallintosääntö tuli niin ikään voimaan kesäkuun alusta, mikä on huomioitu tilinpäätöksessä. jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 42 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Ohjausasiakirjan arviointi on tämän osion alussa. laskelmat sivuilla 44 50 käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla 52 65. Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla 67 74. Liitteinä, sivuilla 77 82, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden hallintosäännön 4.5. 26. Hallintosääntö tuli voimaan 1.6.. Kunnan organisaatioon tehtiin jonkin verran muutoksia hallintosäännössä, ja käyttötalousarvion rakennetta on muutettu vastaamaan hallintosääntöä. Valtuusto päätti talousarviorakenteen muutoksista 21.9. 87, ja tilinpäätös on laadittu tämän päätöksen mukaisesti. Myös vertailut aikaisempiin vuosiin vastaavat uutta rakennetta. Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on 2 150 508,36 euroa ylijäämäinen. Tulos vastaa budjetoitua ylijäämää, joka oli 2 137 352 euroa. Tulokseen päästiin, vaikka kunta teki runsaan 1,8 miljoonan euron budjetoimattomat lisäpoistot. Hyvää tulosta selittävät runsaat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempi verorahoitus ja se, että toimintakate ja rahoituskulut netto alittivat talousarvion yhteensä runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot jäivät nekin runsaat 0,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintakate kasvaa 0,8 prosenttia (: 2,1 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) kasvaa 2,2 prosenttia (: +3,2 %). Tämä johtaa siihen, että vuosikate kasvaa 14,4 prosenttia (: +109,8 %). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 66) Vuosi 2012 2013 2014 2015 Ylijäämä/ -185-118 -34-135 137 111 asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas 347 226 191 55 192 303 Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa vajaat 5,9 miljoonaa euroa eli 303 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli 1 735 euroa vuonna 2015 ja 1 892 euroa vuonna, vuoden ennuste on 1 983 euroa. Vuosikate on vajaat 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on vajaan 1,5 miljoonan euron parannus vuodesta. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat runsaat 12,4 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 7,5 miljoonaa euroa. Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia kahdessa kokouksessa ja kunnanhallitus yhdessä kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on viisi. Sivistyslautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talousarviossa ylittyivät määräraha kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta ja määräraha varhe- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin, kun taas kiinteistötulot eivät yltäneet budjetoidulle tasolle. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen, mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. 4
Budjetoitu toimintakate alittui kokonaistasolla lähes 150 000 eurolla. Toteumaksi tuli 99,8 prosenttia. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että toimintatuotot olivat lähes 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja että valmistus omaan käyttöön kerrytti lähes 150 000 euroa budjetoitua enemmän tuottoja. Toimintakulut olivat lähes 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Henkilöstökulut alittivat talousarvion lähes 0,6 miljoonalla eurolla. Sen sijaan palvelujen ostot ylittivät talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä vajaalla 0,4 miljoonalla eurolla. Veroja ja valtionosuuksia (= verorahoitus) kertyi yli 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä vajaat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot alittavat talousarvion lähes 1,5 miljoonalla eurolla, mikä johtuu runsaan 1,8 miljoonan euron lisäpoistoista. Investointitalousarviossa on kaikkiaan kuusi talousarvioylitystä, suuruudeltaan 4 272 854 536 euroa. Suurimpana ylityksenä on kiinteän omaisuuden myyntitulojen jääminen budjetoidusta, mikä selittää myös sen, miksi kiinteistötulot eivät toteutuneet käyttötalousarviossa budjetoidusti. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että toiminnan ja investointien rahavirta toteutui runsaat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua heikompana. Rahoituslaskelmasta käy ilmi myös, että vuoden aikana otettiin uusi, 10 miljoonan euron pitkäaikainen laina ja että vanhoja lainoja lyhennettiin 7,5 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaiset lainat vähenivät 3,2 miljoonaa euroa. Velkataakka keveni 700 000 eurolla 67 miljoonaan euroon, mikä on 6,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä arvioitiin, kun talousarvio hyväksyttiin marraskuussa. Liittymismaksuja kertyi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän eli 0,5 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vuoden aikana vajaat 1,1 miljoonaa euroa, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa lähes 2,2 miljoonaa euroa. Kunnan väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 8 hengellä (: 78). Väkiluku vuodenvaihteessa /2018 oli alustavien tietojen mukaan 19 388 henkeä (/: 19 380). Liitteessä esitellään asukasluvut ja työttömyysluvut kuukausittain vuosilta 2010. Loka- ja marraskuun asukasluvut eivät ole vielä saatavilla. Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot vähenivät 4,8 prosenttia eli vajaat 1,2 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut vähenivät 0,3 prosenttia eli 0,3 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 0,8 prosenttia eli vajaat 0,8 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, kasvoi lähes 2,3 miljoonaa euroa (+2,2 %) vuoden aikana. Verotulot kasvoivat 1,2 prosenttia (+0,9 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet 4,6 prosenttia (+1,4 miljoonaa euroa). Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2012 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla 41 42. Vuonna 2015 toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot kasvoivat 31,4 prosenttia eli lähes 3,2 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma 31.12. on 141,7 miljoonaa euroa (: 138,7 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi, oma pääoma kasvaa lähes 52,3 miljoonaan euroon. Velkataakka keveni 0,7 miljoonalla eurolla 67 miljoonaan euroon. Velkataakka asukasta kohti pieneni 3 456 euroon. Velkataakka pieneni viimeksi vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Velkataakka asukasta kohti koko maassa oli 2 835 euroa vuonna 2015 ja 2 939 euroa vuonna. Alustavien tietojen mukaan velkataakka asukasta kohti koko maassa on 2 921 euroa vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 66) Vuosi 2012 2013 2014 2015 Euroa/asukas 2 242 2 872 3 292 3 508 3 493 3 456 Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Tästä huolimatta velkataakkaa pystyttiin pienentämään ja rahavaroja lisäämään lähes 1,1 miljoonalla eurolla, kun muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kokonaisuuteen positiivisesti lähes 2,8 miljoonalla eurolla. 5
Rahoituslaskelmaan on vuodesta 2013 sisältynyt uusi tunnusluku: toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta. Tämä tunnusluku on 31,2 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli lähes 47,6 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Syyskuussa 2009 valtuusto hyväksyi 10 miljoonan euron kunnallisen takauksen Oy Westenergy Ab:lle. Tämä takausvastuu päättyi 21.12., kun yhtiö maksoi pois kaikki sellaiset lainat, joihin sillä oli kunnallinen takaus. Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi, NLC Vaasa (entinen Kova Login) ja Kvevlax Värmeservice sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna. Kuntakonsernin kertynyt ylijäämä on suurempi kuin kunnan, runsaat 11,3 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 167,1 miljoonaa euroa (: 163,9 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kevenee lähes 0,7 miljoonalla eurolla runsaaseen 76,7 miljoonaan euroon eli 3 958 euroon asukasta kohti. Konsernin suhteellinen velkaantuminen kasvaa 64,4 prosenttiin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli 5 975 euroa vuonna 2015 ja 6 146 euroa vuonna. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen koko maassa oli 77,5 prosenttia vuonna (2015: 78,1 %). Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen kehitys vuosina 2012 Vuosi 2012 2013 2014 2015 Velkataakka 2 628 3 413 3 763 3 982 3 994 3 958 euroa/asukas Suhteellinen velkaantuminen (%) 52,0 59,8 61,9 65,5 64,1 64,4 Uudessa kuntalaissa, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., keskitytään huomattavasti aikaisempaa enemmän kuntakonserniin. Muun muassa nk. kriisikuntakriteereissä (118. ) pääpaino on kuntakonsernin tunnusluvuissa. Mustasaaressa vain yksi kuntalaissa esitetyistä tunnusluvuista ylittää lakisääteiset raja-arvot. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Mitä pienempi suhteellisen velkaantumisen tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lautakunnat ja johtokunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanhallituksen konsernijaosto sekä kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Kunnanjohtaja sekä toimialojen ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa 2015 sisäisen valvonnan ohjeen (KH 8.6.2015 155). Ohje uudistetaan vuoden 2018 aikana. Kunnan asianhallinta otti pitkän loikan eteenpäin vuonna, kun kunnassa otettiin käyttöön uusi, verkkopohjainen asianhallintajärjestelmä, joka täyttää Kansallisarkiston Sähke2-kriteerit ja jonka tieto-ohjaus tapahtuu standardisoidun, sähköisen tehtäväluokituksen avulla. Vuonna 2014 laadittua käsikirjaa kunnan asianhallinnasta ja hyvästä hallinnosta päivitettiin vuonna. Uusi tietojärjestelmä ja päivitetty käsikirja kunnan asianhallinnasta otettiin käyttöön toiminnassa vuonna. Panostusten ansiosta kunnan hallintomenettely on nyt aikaisempaa parempaa, laadukkaampaa ja yhtenäisempää. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2014 kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallitus käsitteli joulukuussa (KH 11.12. 310) kunnan lainastrategian. Kunnan velkataakasta 31.12. oli 53,7 prosenttia sidottu kiinteään korkoon tai korko oli suojattu sopimuksin, mikä täyttää vaatimuksen siitä, että vähintään 40 prosentilla velkataakasta täytyy olla jonkinlainen korkosuoja. Vuoden aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua nk. recovery auditia, jossa painopiste on alv-käsittelyssä. Toimeksiannon suorittaa Qvalia. Löytyneet virheet voidaan analysoida ja mahdolliset puutteet ostolaskujen käsittelyssä korjata. 6
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 92. :ssä (toukokuun loppuun 51. ) säädetyllä ottooikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien aikana myös talouden kuukausiraporteilla. Kunnanhallitus asetti 5.2.2013 73 toimikunnan toimielinten toiminnan yksityiskohtaista tarkastusta varten. Toimikunnan toimikautta on jatkettu (KH 2.2.2015 33). Toimikunta, joka on työssään käyttänyt nimeä talouden tasapainottamisryhmä, on toiminut keväällä. Tasapainottamisryhmä toimi kunnanhallituksen viiteryhmänä talousasioissa, ja ryhmä on kevään aikana käsitellyt kunnanhallituksen kokouksiin muun muassa kaikki toistaiseksi täytettävät palvelussuhteet ja erilaisia investointihankkeita. Tasapainottamisryhmän toimikausi päättyi uuden kunnanhallituksen valintaan kesäkuussa. Valtuusto käsitteli kokouksissaan kesä-, syys- ja marraskuussa toiminnan ja talouden neljännesvuosiarvion. Kaikissa neljännesvuosiraporteissa on noudatettu valtuuston 21.9. 87 lopullisesti hyväksymää talousarviorakennetta. Touko- ja syyskuun kokouksissaan valtuusto käsitteli talousarvion talousarviomuutokset. Kunnanhallitus on yhdessä kokouksessaan hyväksynyt talousarviomuutoksia toimivaltuuksiensa puitteissa. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä 31.12. on vajaat 5,9 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään, ovat toteutuneet vuonna. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi 21.9. 100 aloitteen kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin kanssa. Päätös kuuluu seuraavasti: Kunnanvaltuusto hyväksyy aloitteen ja käynnistää neuvotteluprosessin Vaasan kaupungin kanssa. Kunnanhallitus, joka vastaa neuvotteluprosessista, laatii ja vahvistaa neuvottelustrategian sekä käy läpi resursointitarpeen, kuten prosessikoordinaattori. Prosessiin otetaan mukaan kunnanvaltuusto, lautakuntia, jaostoja ja viranhaltijoita sekä asukkaita ja muita osallisia. Mustasaaren tavoitteena neuvotteluissa on yhdistymissopimus, johon kunnanvaltuusto sen jälkeen ottaa kantaa. Neuvottelut vaikuttavat kuntaan eri tavoin tulevina vuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirrettiin vuonna vuodella eteenpäin vuoteen 2020. Uudistukseen liittyvät valmistelut tulevat aiheuttamaan paljon lisätyötä kunnassa. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos +2 150 508,36 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen 5 865 803,46 euroa. 7
Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2018 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Sipilän hallituksen esittämä sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä radikaalisti. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta siirretään kunnilta uudelle toimijalle, maakunnalle. Kunnan vastuu palveluntarjoajana kaikilla mainituilla toimialoilla häviää ja kunnan päätehtäviksi tulevat sivistys, asukkaiden elämänlaatu ja seudun elinvoimaisuus. Uudistuksen suunnitellaan tulevan kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2019. Uudistus merkitsee radikaalia muutosta myös siinä, että yli puolet käyttötalousarviosta ja lähes yhtä suuri osa kunnan henkilöstöstä siirtyvät maakunnalle, samalla kun valtio rajoittaa kunnallisverotusta ja leikkaa kunnan valtionosuuksia. Tästä syystä kunnan toimintaa leimaavat kahtena tulevana vuonna ja 2018 uudistuksen valmistelutyöt ja kunnan roolin muuttuminen vuodesta 2019 lukien. Samalla kunnan täytyy myös taata kuntalaisille hyvät palvelut kaikilla niillä toimialoilla, joista kunta vastaa 1.1.2019 asti. Kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan täytyy sopeuttaa toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Palveluilta halutaan kuitenkin jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle edelleen. Tavoitteena on palvelutarjonnan hyvä taso Mustasaaressa ja maakunnassa ja että kunnan omistamia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä käytetään vuoden 2019 uudistuksen jälkeenkin samaan tarkoitukseen. Mustasaaren kunta osallistuu aktiivisesti työryhmiin, jotka luovat Pohjanmaan maakunnalle uudet rakenteet. Investointitarve on jatkossakin suuri, ja panostuksia tehdään etenkin sivistystoimessa. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2018 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2018 niin, että vuosikate kattaa vähintään 90 prosenttia (keskimäärin) investointikauden 2021 investoinneista. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Seudun laaja-alainen koulutuspaikkojen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Suomi on jo pidemmän aikaa ollut laskusuhdanteessa. Tämä vähentää yritysten investointihalukkuutta, mikä vaikuttaa työpaikkatarjontaan ja edelleen kunnan verotuloihin. Työttömyyden kasvu on uhka taloudellisesti suotuisalle kehitykselle niin Mustasaaressa kuin koko maassa. 8
Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2018 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, liikenne Mustasaaren kunnan tavoitteena on väestönkasvun jatkuminen koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 302 asukasta 31.12.2015. Vuotuinen väestönkasvu ei ole yltänyt tavoitteeseen neljänä viime vuonna. Kunnan on kuitenkin mahdollista päästä jälleen vähintään 1 prosentin tasapainoiseen väestönkasvuun vuodessa, jos se pystyy tarjoamaan houkuttelevia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Alustava asukasluku on 19 388 asukasta 31.12.. Koko seudun asukasluku pieneni vuonna kaikkein suurimpien työpaikkojen vähennettyä rekrytointiaan ja suoranaisten leikkausten johdosta. Mustasaaren asukasmäärässä näkyi kuitenkin hienoista kasvua. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia esteettömälle asumiselle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Kunta tekee yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa nopeuttaakseen esteettömien asuntojen rakentamista. Esimerkkinä tästä on aloite hybridikorttelista Sepänkylään ja aiesopimus Solf byaråd rf:n kanssa. Kunta panostaa Fastighets Ab Korsholms Bostäderin kautta vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseen. Korsholms Bostäderin osakepääomaa vahvistetaan 2 miljoonalla eurolla uusien investointien mahdollistamiseksi sekä erityisryhmien asumiseen (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) että tavallisiin vuokra-asuntoihin. Osakepääoman korottamiseen tarvittavia varoja saadaan kunnan omistamien asuntojen myynnistä. Arviointi: Sepänkylän keskustan asemakaava sai lainvoiman joulukuussa. Projektiresurssi palkataan vuosiksi 2018 ja 2019. Korsholms Bostäderin osakepääomaa on vahvistettu vuonna ja 2018, ja sitä vahvistetaan asteittain vuoden 2021 loppuun. Karperön Singsbyn osayleiskaavan työstäminen jatkuu. Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuoden aikana, ja työ jatkuu vuosina ja 2018. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna. Myös Raippaluodon ja Helsingbyn Tuovilan alueelle aletaan laatia osayleiskaavoja vuosina 2018. Erilaisia asumismuotoja mahdollistavia asemakaavoja laaditaan eniten Sepänkylän mutta myös Sulvan ja Koivulahden alueille. Arviointi: Kaavoitus etenee edellä mainitusti lukuun ottamatta Helsingbyn Tuovilan alueen osayleiskaavaa, joka kaavoitusohjelman mukaan käynnistyy vuonna 2021. Merkittäviä panostuksia on sen sijaan tehty Granholmsbackenin (logistiikkakeskuksen) osayleiskaavan päivittämiseksi mahdollistamaan akkutehtaiden sijoittuminen alueelle. kehittää kunnassa olevia teollisuusalueita ja kiinnittää erityistä huomiota Lintuvuoren laajennettuun alueeseen. Vikby II -alueella kunta tekee yhteistyötä yksityisen yrityksen kanssa tavoitteena tehostaa a markkinointia ja nopeuttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Sepänkylään suunnitellaan hybridikorttelia, joka tarjoaa esteettömän asumisen lisäksi mahdollisuuksia mikroyrityksille ja palveluyrityksille. Vassorissa laajennetaan n turkistarha-aluetta yhteissuunnittelulla Vöyrin kunnan kanssa. Kunta luo edellytyksiä kolmannelle sektorille ja kannustaa kolmannen sektorin toimijoita olemaan aloitteellisia asioissa, jotka parantavat elämänlaatua kylissä. Kunta pyrkii innovatiivisella elinkeinopolitiikalla löytämään yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita uusilta alueilta. Arviointi: Kaikki mainitut hankkeet etenevät ohjausasiakirjan mukaisesti. Lintuvuorella on toteutettu uusia tontteja, Vikby II -aluetta markkinoidaan, hybridikorttelista käydään keskusteluja ja turkistarha-alueen kaavoitus etenee. Kunta huolehtii kunnan katujen kunnossapidosta ja tekee yhteistyötä tiekuntien ja ely-keskuksen kanssa, jotta kunnan tieverkko pysyy kunnossa. Arviointi: Toteutuu. kiinnostaa yrityksiä ja houkuttelee uusia asukkaita asettumaan kuntaan. Kunnan imagolla on tästä syystä suuri merkitys. Oikeudenmukaisen ja myönteisen kuntakuvan varmistamiseksi laaditaan viestintäsuunnitelma. Arviointi: Kunnan asuin- ja yritystontteja on markkinoitu aktiivisesti. Viestintäsuunnitelmaa ei ole laadittu. Kuntaan on palkattu verkkoviestijä lokakuussa. Työ sosiaalisen median linjausten laatimiseksi on aloitettu, ja ehdotus esitellään huhtikuun 2018 alussa. 9
Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti, huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Tavoitteena on, että palvelut ovat asukkaiden helposti saatavilla koko kunnan alueella myös tulevaisuudessa, oli kyse sitten kunnan tai maakunnan vastuulla olevista palveluista. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä GeriLean-työtä on jatkettu vuoden aikana. Työn tavoitteena on luoda paremmat toimintaedellytykset ja kehittää yhteistyötä vanhustenhuollon avopalveluissa. Työssä on muun muassa parannettu ja vahvistettu kotipalvelun ja kotikuntoutuksen välistä yhteistyötä ja laadittu yhteinen hoitoja palvelusuunnitelma / hoitokertomus. Vuoden aikana toteutettiin suunnittelu kaikkiaan 15 uuden tehostetun palveluasumispaikan rakentamiseksi Helmiinan ja Aspgårdenin yhteyteen. Paikat on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018 2019. Terveydenhuollossa painopiste on edellä mainitusti ollut GeriLeanissa, ja lähisairaalan osastot ovat myös avainasemassa erikoissairaanhoidon panostusten ja kotihoidon välisessä toiminnassa. Työn puitteissa on asetettu erilaisia seurantaindikaattoreita, joilla hoitoa mitataan ja analysoidaan jatkuvasti hoidon laadun parantamiseksi. Avohoidossa on vuonna aloitettu terveyskeskuksen muutostyöt, joiden ensisijaisena tarkoituksena on ilmanvaihdon uusimisen lisäksi päivittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Huomispäivän terveyskeskuksen suunnittelu on toteutettu teknisen toimen, terveydenhuollon ja AK-Plan Oy:n suunnittelijoiden välisenä yhteishankkeena. Sepänkylän osayleiskaava ja asemakaava ovat saaneet lainvoiman. Karperön Singsbyn osayleiskaava ja Koivulahden osayleiskaava etenevät. Koivulahden oppimiskeskuksen rakentaminen ja Keskuskoulun laajentaminen on aloitettu ja Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin suunnitelmat ovat valmistuneet vuonna. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: ICT-strategiatyö on aloitettu kesällä. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan tarkoituksenmukaisissa ja kustannustehokkaissa yksiköissä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston 30.3.2015 vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuurija vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen, mikäli se on mahdollista. Opetustilat suunnitellaan niin, että ne täyttävät tarkoituksenmukaisten tilojen kriteerit ja perustuvat uusiin valtakunnallisiin suuntaviivoihin, joissa nostetaan esiin mahdollisuus joustaviin oppimisympäristöihin. Joustavien oppimisympäristöjen avulla oppilaille voidaan tarjota opetustiloja, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tilat suunnitellaan niin että opettajat voivat työskennellä yhdessä useamman ryhmän kanssa ja tukea toisiaan oppimisessa ja opetuksessa. Visiona on antaa lapsille hyvä ja tasapuolinen perusopetus. Arviointi: Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on pääosin tarkoituksenmukaiset tilat. Kunnan kaikilla osa-alueilla on vielä tilapäisratkaisuja, sillä suunnitellut tilat eivät riitä kattamaan paikkatarvetta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rakenteiden selvitys on aloitettu syksyllä. Selvityksessä käydään läpi, millaiseksi toiminnan tulee muotoutua ja millä alueilla palveluja tarjotaan. Sivistyslautakunta päätti 6.6. lakkauttaa ja yhdistää Koivulahden alueen koulut. Hankmo skola, Petsmo skola, Kuni-Vassor skola ja Veikars skola lakkautetaan 1.8.2019 ja koulut yhdistetään Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi. Oppimiskeskukseen tulee esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja tilat ovat yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistyten kanssa. Aamuja iltapäivätoiminta muuttaa oppimiskeskukseen syksyllä 2019. Kvevlax skolan laajennus- ja kunnostustyöt aloitettiin kesäkuussa. Osa oppimiskeskuksen opetustiloista antaa mahdollisuuden joustavaan opetukseen ja avoimiin oppimisympäristöihin opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjaston aukioloaikoja laajennetaan omatoimikirjastolla. Asukkaat voivat asioida kirjastossa normaalien palveluaikojen ulkopuolella ja hoitaa lainaukset ja palautukset omatoimisesti automaatilla. Omatoimikirjastoa suunnittelee viranhaltijoista, työntekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuva työryhmä. Koivulahden oppimiskeskuksen, Keskuskoulun laajennuksen, Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin laajennuksen toteutuskonsepteihin kuuluvat uudet, modernit oppimisympäristöt. 10 Kaupunkiseutu toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. työskentelee niiden tavoitteiden toteutumiseksi, joista seudulla on sovittu Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (MAL) ja Elinvoimastrategiassa. Kunta etsii kunnanvaltuuston 15.6.2015 kannanoton mukaisesti myös aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden Vaasan seudun kuntien kanssa kaikilla toimialoilla, jotta asukkaiden palveluja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Arviointi: Mustasaaren kunnan maankäytön yleissuunnittelun lähtökohtana on Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Mustasaaren strateginen yleiskaava. Vaasan seudun elinvoimastrategian seuranta osoittaa, että strategia on pääosin toteutunut. Strategia on tarkoitus päivittää vuonna 2018.
osallistuu ja tukee Vaasan kaupungin osallistumista valtion AIKO-ohjelmaan 2018 (Alueelliset innovaatiokeskukset) ja ohjelmaan sisältyvään kasvusopimukseen. Arviointi: Etenee ohjausasiakirjan mukaisesti. tekee työtä sen hyväksi, että Vaasan seudun Matkailu Oy saavuttaa strategiset tavoitteensa lisätä matkailuyritysten liikevaihtoa ja sitä kautta työpaikkoja seudulla. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: osallistuu aktiivisesti Vaasan seudun Matkailu Oy:n hallituksen ja markkinointiryhmän työhön. Kunnan edustaja on toiminut Merenkurkun maailmanperintö ry:n puheenjohtajana. Maailmanperintöaluetta on markkinoitu kansainvälisesti Visit Finlandin ja valtakunnallisesti Suoma ry:n kautta. toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: ja Vaasan kaupunki ovat vuonna tehneet yhteisen päätöksen jäähallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Mustasaari nostaa esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: on aktiivisesti mukana parissakymmenessä maakuntauudistusta valmistelevassa työryhmässä. Maakuntauudistukseen sisältyy suurin osa kuntarajat ylittävistä toiminnoista. Toiminnan muu kehittäminen Uusi kuntastrategia laaditaan uuden kuntalain mukaisesti. Arviointi: Ehdotus uudeksi kuntastrategiaksi on ollut kuudesti kunnanhallituksen käsiteltävänä vuonna. Strategiaa ei viety kunnanvaltuuston käsiteltäväksi Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista. Arviointi: Vuonna on käynnistynyt kaksi joukkoliikenteen palvelutasoselvitystä, joista toinen on seudullinen ja toinen koskee Vaasan työssäkäyntialuetta. osallistuu kumpaankin selvitystyöhön. valvoo aktiivisesti kunnan etuja Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Arviointi: Mustasaaren kunnalla on ollut vuonna muun muassa erillinen kokous Pohjanmaan liiton kanssa maakuntakaavan tavoitteista. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Maailmanperintöportti Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Maailmanperintöportin suunnittelu ja toteutus etenevät niin että vierailukeskus avataan kesällä 2018. Peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin 8.9.. Maailmanperintötien osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmis. Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Kunnanvaltuusto vahvistaa pakolaistoiminnan kuntapaikkojen määrän. Arviointi: Toteutettu ohjausasiakirjan mukaisesti (KV 78/). Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Huomioidaan investointisuunnitelmassa muun muassa varaamalla määräraha pumppaamojen varavoimaan. Terveyskeskukselle on toteutettu varavoimala. Keväällä hyväksytään kunnan ICT-strategia, jossa asetetaan selkeät strategiset tavoitteet sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi kaikilla kunnan toimialoilla. ICT-strategia implementoidaan toimintaan vuosina ja 2018. Arviointi: ICT-strategia aloitettu kesällä 2018. HR-järjestelmän Unit4 on otettu sisäiseen käyttöön vuodenvaihteessa /2018. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 11
Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Vastaa kuntavaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Kunnan vaalitulos on selvillä klo 22. Vaalitulos oli selvillä klo 21.45. Äänestäjille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Jako äänestysalueisiin. Äänestyspaikkojen määrä säilyy ennallaan. Vaalisalaisuus turvataan pienillä äänestysalueilla yhdistämällä äänet vaalilain mukaisesti. Kunnan 23 pienestä äänestysalueesta kymmenellä annettiin alle 50 ennakkoääntä. Köklotin äänestysalueella annettiin 37 ääntä. Köklotin äänestysalueen äänet yhdistettiin Brändövik-Söderuddenin äänestysalueen ääniin. Ennakkoäänestys. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Ennakkoäänestys järjestettiin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä 8 hoitoyksikössä ja kotiäänestyksenä. Ennakkoäänestyksessä annettiin 2 532 ääntä, mikä oli 17,1 prosenttia äänistä. Teknisiä järjestelyjä kehitetään. Kokeillaan sähköistä vaaliluetteloa. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 7 äänestysalueella. Sähköistä vaaliluetteloa käytettiin 7 äänestysalueella: Helsingby, Karperö, Koivulahti, Sepänkylän eteläinen, Sepänkylän itäinen, Sepänkylän pohjoinen-böle ja Sulva. Vaalipäivänä näillä äänestysalueilla annettiin 5 026 ääntä, mikä on 63,2 prosenttia kaikista vaalipäivänä annetuista äänistä (yhteensä 7 950). Äänestysalueella Sepänkylän eteläinen vaalipäivän äänet rekisteröitiin suoraan tuloslaskentajärjestelmään. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -330 Henkilöstökulut -37 580-39 184 104,3 % 11 873,9 % -43 Palvelujen ostot -7 300-5 277 72,3 % 12 158,7 % 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-970 48,5 % 0 Muut toimintakulut -1 500-1 391 92,7 % -373 Toimintakulut yhteensä: -48 380-46 822 96,8 % 12 539,3 % -373 TOIMINTAKATE -48 380-46 822 96,8 % 12 539,3 % 12
Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -9 852 Henkilöstökulut -9 190-9 947 108,2 % 101,0 % -21 742 Palvelujen ostot -25 310-25 047 99,0 % 115,2 % 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500 0 0,0 % 0 Avustukset 0 0-552 Muut toimintakulut 0 0 0,0 % -32 146 Toimintakulut yhteensä: -35 000-34 994 100,0 % 108,9 % -32 146 TOIMINTAKATE -35 000-34 994 100,0 % 108,9 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 13
Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari osallistuu aktiivisesti julkisten palvelujen digitalisointiin niiden kehittämiseksi käyttäjälähtöisemmiksi. Laaditaan kunnan ICTstrategia sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi toimialoilla. Hyväksytty strategia keväällä. Uusi HR-järjestelmä otettu käyttöön. Strategia aloitettu mutta ei vielä valmis. Kunnan visio ja strategia uudistetaan. Mustasaaren strategiaa päivitetään uuden kuntalain määräysten pohjalta. Uuden kuntastrategian tavoitevuosi on 2030. Ehdotus uudeksi visioksi ja kuntastrategiaksi käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Käsiteltiin neljä kertaa kunnanhallituksessa. Ei valtuustokäsittelyä. Pakolaisten vastaanottoa jatkuvana toimintana selvitetään. Kotouttamistyötä jatketaan jo tulleiden pakolaisten kanssa. Hyväksytyn kotouttamisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Toteutui valtuuston päätöksen 3.11. mukaisesti (pakolaisten vastaanottaminen jatkuvana toimintana). Mustasaarella on kestävä talous. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Talousarvio ja taloussuunnitelma 2018 2019 sekä investointiohjelma 2021 rakentavat kestävää taloutta myös pitkällä aikavälillä. Vuosikate. Investointihankkeiden tasapainoinen yhteensovittaminen niin että investointitaso pysyy kestävänä myös pidemmällä aikavälillä. Positiivinen vuosikate alkuperäisessä talousarviossa. Kehittämisjaosto esittää ehdotuksia peruspalveluihin kuuluvien uusien investointihankkeiden ja monialaisten hankkeiden yhteensovittamiseksi. Vuosikate positiivinen tilinpäätöksessä. Koulukeskuksen ja Koivulahden investointihankkeet on sovitettu yhteen. Ehdotus yhteisestä uimahallista yksityisyrittäjän kanssa on laadittu. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari on asukasmäärältään Pohjanmaan toiseksi suurin kunta. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku 19 600. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Alustava asukasluku on 19 388. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari markkinoi yritysalueita. Aktiivinen, omatoiminen markkinointi. Kunta voi jakaa yritystontteja Lintuvuorelta ja Vikby II -alueelta. Lintuvuoren ja Vikby II -alueen tontteja markkinoidaan. 14
Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 236 194 Myyntituotot 200 285 249 589 124,6 % 105,7 % 5 075 Maksutuotot 0 1 235 24,3 % 596 146 Muut toimintatuotot 694 430 774 245 111,5 % 129,9 % 837 414 Toimintatuotot yhteensä: 894 715 1 025 070 114,6 % 122,4 % Toimintakulut: -2 310 693 Henkilöstökulut -2 415 160-2 513 278 104,1 % 108,8 % -2 041 068 Palvelujen ostot -2 106 060-2 025 731 96,2 % 99,2 % -79 564 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -87 300-201 557 230,9 % 253,3 % -297 473 Avustukset -358 500-326 115 91,0 % 109,6 % -293 532 Muut toimintakulut -396 980-335 217 84,4 % 114,2 % -5 022 329 Toimintakulut yhteensä: -5 364 000-5 401 897 100,7 % 107,6 % -4 184 915 TOIMINTAKATE -4 469 285-4 376 828 97,9 % 104,6 % -205 887 Poistot -206 944 15
Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Toimenpiteitä koulu- ja päivähoitorakenneraportin mukaisesti: Sepänkylän koulukeskus ja Koivulahden oppimiskeskus suunnitellaan esisuunnittelun mukaisesti. Raportin ja oppimiskeskuksen esisuunnittelun mukaisiin toimiin ryhdytään siinä järjestyksessä kun ne ovat mahdollisia. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan siten, että koulurakennukset saadaan tehokkaampaan yhteiskäyttöön ja syntyy uusia oppimisympäristöjä. Sivistyslautakunta päätti 6/ lakkauttaa koulut Hankmossa, Petsmossa, Kuni Vassorissa ja Veikkaalassa ja yhdistää ne Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi 8/2019 alkaen. Tavoite uusista oppimisympäristöistä ja yhteiskäyttötiloista on saavutettu. Päätökset koululakkautuksista ja investoinneista sekä koulukeskuksen ja Koivulahden oppimiskeskuksen kireellisyysjärjestyksestä. Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin yhteistä laajennusta koskeva suunnittelu on aloitettu. Musiikkiopisto ja esiopetus muuttavat Smedsby-Böle skolaan. Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan liittyvä sisäisen ja ulkoinen koulutus. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyön työryhmät jatkavat. Esiopetuksen opetussuunnitelma on otettu käyttöön. Kehittämistyö jatkuu. Opetushallitus on antanut varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ensimmäisen luonnoksen. Käynnistetään työ paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi. Suunnitelma valmistuu 1.8. mennessä. Varhaiskasvatussuunnitelma valmistui. Käyttöön ottaminen aloitettiin syksyllä, ja se jatkuu vuonna 2018. Päivähoidon palveluverkko kartoitetaan. Päivähoidon palveluverkosta tehdään selvitys vuoden aikana. Selvitys valmistuu vuoden aikana. Selvitys valmistunut ja esitelty sivistyslautakunnalle. Lähetetään kunnanhallitukselle ja valtuustolle lausuntoa varten. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1. 6. luokilla. Uutta opetussuunnitelmaa 7. 9. luokille suunnitellaan ja suunnitelma valmistuu. Opetussuunnitelman yleisosan kuntakohtainen osa otetaan käyttöön toiminnassa rinnakkain ainekohtaisten osien valmistelun kanssa. Koulu työskentelee kunnallisen opetussuunnitelman edellyttämän uuden toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen mukaisesti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön 7. 9. luokilla syksyllä. Toteutui. Opetussuunnitelmassa on kehitetty tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskevaa osiota, joka implementoidaan. Perusopetuksen opettajat ovat saaneet ohjausta digitaalisista oppimisympäristöistä. Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1. vuosikurssilla ja syksyllä se otetaan käyttöön myös 2. vuosikurssilla. Opetussuunnitelmaa arvioidaan, johtokunta hyväksyy mahdolliset muutokset, aloitetaan teemaopinnot. Arvioinnin tulokset. Toteutuneet teemakokonaisuudet. Toteutettu kolme teemakokonaisuutta. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Testataan sähköisiä kokeita. Valmistellaan tilat digitaaliselle kirjoitusympäristölle. Testattujen kokeiden määrä. Valmisteltujen tilojen määrä. 17 sähköistä koetta kevätja syyslukukaudella. Neljä tilaa antaa mahdollisuuden digitaaliselle kirjoitusympäristölle. 16
Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 825 762 Myyntituotot 562 400 958 115 170,4 % 116,0 % 2 285 871 Maksutuotot 2 324 500 2 268 709 97,6 % 99,2 % 146 927 Tuet ja avustukset 40 000 139 093 347,7 % 94,7 % 162 404 Muut toimintatuotot 128 500 216 164 168,2 % 133,1 % 3 420 964 Toimintatuotot yhteensä: 3 055 400 3 582 081 117,2 % 104,7 % Toimintakulut: -23 996 491 Henkilöstökulut -24 458 241-24 358 078 99,6 % 101,5 % -6 402 261 Palvelujen ostot -6 275 872-6 684 500 106,5 % 104,4 % -848 310 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -861 850-1 199 866 139,2 % 141,4 % -1 474 752 Avustukset -1 602 600-1 430 936 89,3 % 97,0 % -5 124 672 Muut toimintakulut -5 343 420-5 422 673 101,5 % 105,8 % -37 846 487 Toimintakulut yhteensä: -38 541 983-39 096 053 101,4 % 103,3 % -34 425 523 TOIMINTAKATE -35 486 583-35 513 972 100,1 % 103,2 % -364 364 Poistot -327 871 Ylitys: 27 389 euroa. Ylitys johtuu lähinnä perusopetuksesta, jossa oppilasmäärän kasvu yhdistettynä uuteen opetussuunnitelmaan on johtanut siihen, että vuosiluokilla on jaettu oppilasryhmiä pienemmäksi. Kun ryhmiä on enemmän, kasvavat myös henkilöstökulut. Korsholms högstadiumissa tehtiin akuutteja korjaustoimenpiteitä, ja tilojen yhteiskäytön aloittaminen vapaa-ajan kanssa vaati uusia kalusteita. OP-Arenan käyttöönotto aiheutti uusia vuokrakustannuksia, joita ei oltu budjetoitu. Perusopetus ylittää talousarvionsa yhteensä runsaalla 380 000 eurolla. Ylitys kompensoituu kuitenkin sillä, että varhaiskasvatus alittaa talousarvionsa yli 386 000 eurolla. Muut tehtäväalueet ylittävät jonkin verran talousarvionsa. 17
Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Ulrica Taylor Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kotouttamista liikunnan avulla. Maahanmuuttajat saadaan mukaan urheiluseuratoimintaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 10 15 tapaamista. Toteutui. Järjestettiin 38 tilaisuutta. Lapsi- ja nuorisotoimintaa lisätään. Lapsi- ja nuorisotoimintaa lisätään kerhotoiminnan ja kouluille tarjottavan liikuntatoiminnan kautta. Järjestetään liikunta- ja nuorisokerhoja: - 150 liikuntakertaa - 70 kerhokertaa nuorille Toteutui osittain. - 171 liikuntakertaa - Ziti auki 115 iltana - 15 välituntiaktiviteettia yläkoulussa Kulttuuriperinnössä, luovuudessa, taiteessa ja muussa kulttuurissa tapahtuu suotuisaa kehitystä, ja saatavilla olevat resurssit käytetään ensisijaisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten hyväksi. Järjestetään säännöllisiä tapaamisia eläkeläisille ja retkiä perheille, käynnistetään Mustasaaren kulttuuripolku ja koululaisten kulttuurikerhoja sekä järjestetään kulttuuriperintöön keskittyviä tapahtumia. 18 tapaamista eläkeläisille, 3 koko perheen retkeä, 6 8 tapahtumaa, 25 kerhokertaa koululaisille, taidetyöpajoja kaikille 3. 4. luokkien oppilaille. Toteutui. 30 tapaamista eläkeläisille, 10 opastettua retkeä, 16 tapahtumaa/tilaisuutta, 19 askartelukertaa kevätlukukaudella ja 18 syyslukukaudella sekä taidetyöpajoja (tanssi) kaikille 3. 4. luokan oppilaille. Lisätään toimintaa kulttuuritalossa. Lisätään yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa Leader-hankkeen (Silta) kautta. Luodaan uusia toimintamuotoja. Kulttuuritalossa järjestetään 2 4 tapahtumaa kuukaudessa aikuisopiston lukuvuoden aikana. Toteutui. Kulttuuritalossa järjestettiin yhteensä 26 tapahtumaa. Kirjasto osallistuu Fredrika-kirjastoverkoston monikulttuuriseen kirjastotoimintaan. Kartoitetaan kirjastojen muunkielinen aineisto ja haetaan yhteistyökumppaneita monikulttuurisesti toimivista kotouttamisen verkostoista ja muista verkostoista, sekä kaikkea siltä väliltä. Verkkokirjastossa on laajaa ja ajantasaista informaatiota englannin kielellä. Kartoituksen jälkeen kirjasto tietää paremmin, minkä tyyppistä toimintaa ja minkälaisia monikulttuurisia tapahtumia toivotaan ja minkälaista toimintaa voidaan järjestää joko yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteutui. Fredrika-kirjaston monikulttuurisesta kirjastotoiminnasta on laadittu raportti. Raportti on monikulttuurisen toiminnan jatkokehityksen pohjana. Kirjastotoiminnasta ja -verkosta tehdään selvitys vuoden aikana. Kartoitus antaa kuvan siitä, millainen kunnan kirjastoverkko on, ja ehdotuksia kirjastotoiminnan kehittämiseksi. Selvitys valmistuu ja esitellään viimeistään toukokuussa. Toteutui osittain. Kirjaston kehittämiseksi on asetettu työryhmä. Kirjastotoiminnan kehittämisestä on tehty muistio ja esitelty se kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kokouksessa. Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat valmisteilla, ja musiikkiopisto osallistuu työhön yhdessä seudun muiden musiikkiopistojen kanssa. Aineisto arvioidaan ja tehdään muutosehdotuksia. Työn tulee valmistua viimeistään 31.5.. Musiikkiopiston henkilöstö on osallistunut työhön. OPH on vahvistanut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Toteutui. 18 Musiikkiopisto käyttää tiloja yhdessä muiden musiikkiopistojen ja toimintojen kanssa. Yhteistyötä muiden musiikkiopistojen kanssa selvitetään Mustasaaren keskuskoulun ja Smedsby-Böle skolan / Korsholms högstadiumin suunnittelun yhteydessä. Suunnittelu valmistuu keväällä. Selvitys on tehty. Toteutui.
Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Ulrica Taylor KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 72 682 Myyntituotot 68 630 70 102 102,1 % 96,4 % 373 741 Maksutuotot 361 590 360 475 99,7 % 96,5 % 180 096 Tuet ja avustukset 59 150 152 011 257,0 % 84,4 % 148 459 Muut toimintatuotot 142 650 179 882 126,1 % 121,2 % 774 978 Toimintatuotot yhteensä: 632 020 762 470 120,6 % 98,4 % Toimintakulut: -2 084 124 Henkilöstökulut -2 011 980-2 134 497 106,1 % 102,4 % -454 739 Palvelujen ostot -455 290-444 257 97,6 % 97,7 % -201 616 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -206 680-218 952 105,9 % 108,6 % -173 283 Avustukset -179 000-181 457 101,4 % 104,7 % -718 050 Muut toimintakulut -722 820-669 830 92,7 % 93,3 % -3 631 811 Toimintakulut yhteensä: -3 575 770-3 648 992 102,0 % 100,5 % -2 856 833 TOIMINTAKATE -2 943 750-2 886 521 98,1 % 101,0 % -83 218 Poistot -83 121 19
Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Ikääntyneille turvataan hyvät sosiaalipalvelut. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2013:11). Muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Kuntaliitto 28.6.2013). Yksitoista teesiä ikääntymisestä; STM muistio 26.8.2015. GeriLean-projektia jatketaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Avopalveluja kehitetään. Solgårdin paikkamäärää lisätään kahdella. Yhteensä 144 tehostetun palveluasumisen paikkaa (ympärivuorokautinen hoiva), peittävyys on 8 prosenttia. 10 10,5 prosentilla 75 vuotta täyttäneistä on saatavilla säännöllistä kotipalvelua (peittävyyden piiriin kuuluvat kaikki, joilla on hoito- ja palvelusuunnitelma 30.11. HUOM. ei vertailukelpoinen valtakunnalliseen peittävyyteen). Suunnittelu paikkamäärän lisäämiseksi aloitetaan asumisselvityksen ehdotuksen mukaisesti niin että syksyllä 2018 on 15 uutta paikkaa. Peittävyys noin 11,7 prosenttia (laskettuna väestönkasvuennusteen perusteella). Suunnittelu on valmistunut ja paikat saadaan käyttöön marraskuussa 2018 (Helmiina) ja helmi maaliskuussa 2019 (Aspgården). Asumispaikkoja on lisättävä odotusaikojen lyhentämiseksi. Asumisyksiköihin jonotettiin 6,7 kuukautta jaksolla 1.7. 31.12.2015, eli lakisääteinen odotusaika ylittyi 3 kuukaudella. Kehitetään sosiaalityön aktivoivia ja kuntouttavia työtapoja monialaisena yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalihuoltolaki 17., sosiaalinen kuntoutus. TYP-toiminta (TYP=työvoiman palvelukeskus) eli työllistymistä edistävä monialainen palveluyhteistyö integroidaan kunnan työllistämistoiminnan ja koordinoidaan meneillään olevan projektitoiminnan (Ohjaamo-hanke, Jobmatching-hanke) kanssa. Kaikilla TYPasiakkailla on päivitetyt työllistymissuunnitelmat. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa 18 30-vuotiaille testataan yhteistyössä kunnan nuorisotoimiston ja Ohjaamo-hankkeen kanssa. Toteutui. Kehitetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä varhaista tukea monialaisena yhteistyönä. Tarjotaan tukea lasten ja vanhempien eroprosessin tukemiseen RAY:n rahoittaman hankkeen kautta yhteistyössä Vaasan ensi- ja turvakodin kanssa. Kehitetään ehkäisevän työn malli yhteistyössä päivähoidon kanssa. Osallistuttu Vaasan turvakodin kanssa kehittämisprojektiin Yhdessä mutta erikseen. Projekti jatkuu. Lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalihuoltolaki 19. 1. 2., 4. momentti. 17 lapsiperhettä sai kotipalvelua, puolet perheistä sai palvelut ostopalveluna. Turvataan vammaisten asuminen. Viite: Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. Kunnan palvelujen ja asumisen suunnitelmaa seurataan ja päivitetään yhteistyössä Kårkullan ja Eskoon kanssa. Asumispaikkoja lisätään asumissuunnitelman ja yksilöllisten erityishuolto-ohjelmien mukaisesti. Nettolisäys 3 asumispaikkaa. Yksi uusi vammaisasumisen paikka ostopalveluna. Toteutui. 20
Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Psykiatristen asumispalvelujen uudelleenjärjestely. Kunnan tulee järjestää 2 3 ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan asiakkaan asuminen, koska Vaasan keskussairaalan psykiatrinen yksikkö lakkauttaa kuntoutuspaikkoja. Edellyttää uutta määrärahaa lautakunnan talousarvioon. Erikoissairaanhoidon kustannusten väheneminen. Ostopalvelu. Lisäys psykiatrisen hoidon uudelleenjärjestelyjen jatkuessa. Kaksi uutta asumispaikkaa ostopalveluna sekä yksi intervallipaikka. 1 asumispaikka ja 1 intervallipaikka toteutettiin ostopalveluna. Päihdehuollon vuosimaksupaketti, kokeilua arvioidaan. Päätös lopettamisesta tehdään maaliskuun loppuun mennessä. Päihdehuolto Pixnessä jatkuu, Maalahden kunta toimii isäntäkuntana. Vuosimaksupakettia jatketaan. Kansa-hanke. Valtakunnallista sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkistoa kehitetään 1.8.2015 31.12.. Osallistutaan hankkeeseen. Myönnetty hankerahoitus. Toteuttamista on siirretty ja mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhankkeeseen selvitetään toukokuussa 2018. Kansa-hanketta on jatkettu vuoden 2019 loppuun. SOSIAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 1 252 984 Myyntituotot 1 209 100 1 447 512 119,7 % 115,5 % 1 342 550 Maksutuotot 1 358 200 1 398 793 103,0 % 104,2 % 206 193 Tuet ja avustukset 10 000 800 8,0 % 0,4 % 800 018 Muut toimintatuotot 780 100 839 628 107,6 % 105,0 % 3 601 745 Toimintatuotot yhteensä: 3 357 400 3 686 733 109,8 % 102,4 % Toimintakulut: -9 146 389 Henkilöstökulut -9 909 770-9 748 790 98,4 % 106,6 % -7 026 508 Palvelujen ostot -7 434 640-7 791 958 104,8 % 110,9 % -268 985 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -262 600-207 848 79,1 % 77,3 % -2 818 886 Avustukset -2 336 700-2 331 370 99,8 % 82,7 % -1 452 780 Muut toimintakulut -1 689 210-1 677 678 99,3 % 115,5 % -20 713 549 Toimintakulut yhteensä: -21 632 920-21 757 644 100,6 % 105,0 % -17 111 803 TOIMINTAKATE -18 275 520-18 070 911 98,9 % 105,6 % -159 240 Poistot -137 883 21
Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Hoivalautakunta Hyvinvoiva, terveempi ja työssään viihtyvä henkilöstö. Henkilöstöbarometri kaksi kertaa vuodessa. Tulokset annetaan tiedoksi henkilökunnalle ja parannuksista keskustellaan. Toteutettu kerran, tulokset annettu tiedoksi henkilökunnalle. Seuranta 30/60/90. Sairauspoissaolot alle kunnan edellisvuoden keskiarvon päivää/ työntekijä/vuosi. 14,2 päivää/työntekijä, kunnan keskiarvo 14,7 päivää/työntekijä (). (Täydennetty 28.5.2018) Kehityskeskustelut. Seuranta henkilöstöbarometrillä. 75 prosenttia henkilökunnasta käy kerran vuodessa kehityskeskustelun. 55 prosenttia on käynyt kehityskeskustelun. Henkilöstön täydennyskoulutus (esim. Love, laitepassi ). Tarjotaan tenttitilaisuuksia työpaikalla. Työnantaja seuraa tenttituloksia. Laitepassi-tentit on aloitettu. Loveverkkokoulutusta jatkuvasti (tentittävä joka viides vuosi). Hallinto Potilastiedon arkisto (earkisto). Vaiheen 2 osioiden kehittämistä jatketaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan, käyttäjiä koulutetaan. Valmiit ohjelmaosiot otetaan käyttöön. Valmiit ohjelmaosiot toteutettu suunnitellusti. Potilastiedon arkistoa ei ole vielä otettu käyttöön hammashoidossa. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Selvitys ja käyttöönoton suunnittelu. Valmistuneet suunnitelmat ja selvitykset. Yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa on aloitettu työ nettiajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun käyttöönottamiseksi. Tulokset, suoritteet (toiminta). Kuukausittainen seuranta, toteumaprosentti. Suoritteet suurempia tai talousarvion mukaisesti. Mustasaaressa avohoito, lääkärikäynnit ja puhelinkontaktit sekä fysioterapia eivät yltäneet tavoitteeseen. Vöyrillä vain avohoito ylsi tavoitteeseen. Talousarvioseuranta (tuotot ja kulut). Kuukausittainen seuranta, tulokset hoivalautakunnalle ja esimiehille, toteumaprosentti. Tuotot yli talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Kulut alle talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Tuotot Toteuma 100,08 prosenttia. Kustannukset Talousarvioylitys 0,5 prosenttia. 22
Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kansanterveystyö Hoitoa hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät resurssit, hyvä suunnittelu ja jononhallinta. 0 prosenttia yli 3 kuukautta / 6 kuukautta. Hoitoa annetaan hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät hoitopaikat lähisairaaloissa. Seurataan kuukausittain siirtoviivepotilaiden ja lähisairaalan osastoilla jonottavien määrää. Sairaalassa ei ole siirtoviivepotilaita eikä osastoilla yli 90 päivän hoitoaikoja. Siirtoviivepotilailla 109 hoitovuorokautta Mustasaaressa, ei hoitovuorokausia OVM-lähisairaalassa. Tavoite 0 prosenttia yli 90 päivän hoitoaikoja ei toteudu Mustasaaressa, OVM: 10 potilasta. GeriLean-projektin toimenpidesuunnitelma otetaan käyttöön. Noudatetaan lähisairaalojen hoitokriteerejä. Käynnistetään geriatrisen poliklinikan toiminta. Ei poikkeamia. 12 potilasta saa hoitoa sosiaalisin perustein (hoitojaksoja) Mustasaaressa. Geriatrisen poliklinikan toiminta on käynnistynyt. Palkataan geriatrinen sairaanhoitaja ja käynnistetään GeriTeam. Toteutettu toimenpide. Suunnitellusti. Haipro käytössä. Seuranta neljännesvuosittain. Ilmoitukset tutkittu sataprosenttisesti. Haipro-ilmoituksia saadaan ja tapaukset selvitetään. HOIVALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 20 523 200 Myyntituotot 18 618 484 18 955 479 101,8 % 92,4 % 2 144 165 Maksutuotot 2 235 065 1 904 733 85,2 % 88,8 % 4 146 Tuet ja avustukset 1 000 1 800 180,0 % 43,4 % 121 107 Muut toimintatuotot 86 842 95 806 110,3 % 79,1 % 22 792 618 Toimintatuotot yhteensä: 20 941 391 20 957 818 100,1 % 92,0 % Toimintakulut: -13 567 933 Henkilöstökulut -12 863 015-12 595 318 97,9 % 92,8 % -5 351 662 Palvelujen ostot -4 433 990-4 606 420 103,9 % 86,1 % -1 769 247 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 672 011-1 887 288 112,9 % 106,7 % -1 577 893 Muut toimintakulut -1 372 375-1 359 744 99,1 % 86,2 % -22 266 735 Toimintakulut yhteensä: -20 341 391-20 448 770 100,5 % 91,8 % 525 882 TOIMINTAKATE 600 000 509 048 84,8 % 96,8 % -525 882 Poistot -509 048 Toimintakate kattaa poistot. 23
Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Viihtyisät asuinympäristöt. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kunta luo edellytykset erilaisille asumismuodoille kunnanosakeskuksiin. Kerros- ja rivitalorakentaminen. Sepänkylän korttelin 226 asemakaava valmistuu. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä marras joulukuussa. Kaava valmistuu vuonna 2018. Sepänkylän kortteleiden 17 ja 18 asemakaavan muutos: ehdotus käsitellään lautakunnassa vuoden aikana. Lautakunta käsitteli asemakaavaluonnokset joulukuussa. Kunta varmistaa yhdyskuntasuunnittelulla viihtyisien, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten asuinympäristöjen saatavuuden. Yleiskaavat. Karperö Singsby: alustava luonnos ja luonnos käsitellään lautakunnassa. Koivulahti: osayleiskaavan hankintamenettely. Lautakunta käsitteli yleiskaavaluonnoksen joulukuussa. Konsultin kilpailutuksesta päätettiin joulukuussa. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan. Lautakunta päätti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta joulukuussa. Asemakaavat. Trollkuniback Singsbyssä: valmistuu. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan joulukuussa. Norrskogen Tölbyssä: valmistuu. Ei toteutunut. Hägnan Sulvalla: valmistuu. Ei toteutunut. Kotimetsä 2 Bölessä: käynnistyy. Ei toteutunut. Toteuttamattomia virkistysreittejä perustetaan viiden viime vuoden aikana rakennetuille asemakaava-alueille. Virkistysreitit valmistuvat pääasiassa vuonna. Vuonna kaikki reitit ovat käytössä ja varustettu infotauluilla. Ei toteutunut. Toteuttamattomia leikkipuistoja perustetaan viiden viime vuoden aikana rakennetuille asemakaava-alueille. Leikkipuistot valmistuvat suunnitelman mukaisesti. Leikkipuistoja on rakennettu kiireellisyyslistan mukaisesti. Asemakaavaalueille rakennetaan ajohidasteita ja liikenneportteja. Kunnan teiden kunnossapito, ja kaava- ja teollisuusalueiden pintavesijärjestelmien kunnostaminen toimiviksi. Liikenneväylien ja pintavesijärjestelmien kunnossapito jatkuu kunnossapito- ja toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Toteutui. 24
Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Kunnan kestävä talous. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kiinteistöjen kunnossapito- ja käyttökustannukset pidetään kohtuullisina. 95 kiinteistöä 107 032 m². Kunnossapitokustannukset. 95 kiinteistöä 107 032 m². 0,99 euroa/m²/kk. 1,50 euroa/m²/kk. Käyttökustannukset. 3,82 euroa/m²/kk. 4,44 euroa/m²/kk. Siivous pidetään kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. Siivottava neliömetrimäärä. Siivouskustannus/m². 57 761 m². 59 579 m². 1,99 euroa/m²/kk (2,12 euroa/m² vuonna ). 1,99 euroa/m²/kk. Ruokapalvelut tuottaa monipuolisia ja ravintoarvoltaan täysipainoisia aterioita kilpailukykyiseen hintaan. Koulukeittiöiden ruokapalvelut. Henkilöstöruokailu ja kokoustarjoilu. 790 456 suoritetta. 2,95 euroa/suorite. 35 997 suoritetta. 6,00 euroa/suorite. 801 894 suoritetta. 2,76 euroa/suorite. 33 099 suoritetta. 6,12 euroa/suorite. Solsidanin ruokapalvelut. 290 466 suoritetta. 285 862 suoritetta. 4,47 euroa/suorite. 4,43 euroa/suorite. Ekotehokkaat ratkaisut. Öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön tai kalliolämpöön. Odotetaan, millaiseksi koulurakenne muodostuu. Odotetaan toistaiseksi. Kiinteistöautomaatio uusitaan käyttövarmuuden parantamiseksi ja ohjauksen energiatehostamiseksi. Kiinteistöautomaatiota parannetaan jatkuvasti kunnostusten ja laajennusten yhteydessä. Toteutui. Kunta ryhtyy valmiussuunnitelman ja kriisinhallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin. Varavoimala, kiinteistöt. Yksi rakennus tai vain keittiö varustetaan varavoimalla. Ei toteutunut. 25
Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaarella on aktiivinen elinkeinopolitiikka. Mustasaari laajentaa palvelutarjontaansa verkkopohjaisten ratkaisujen avulla. Sepänkylän keskusta 1 -kaavaa aletaan toteuttaa. Lintuvuoren laajennus. Maankäytön suunnittelu. Kunnallistekniikkaan, tievalaistukseen, viheralueisiin, satamiin ja liikenneväyliin liittyvät viat ja puutteet voidaan ilmoittaa sujuvasti kunnan verkkosivujen kautta vikailmoituksena suoraan tehtäväaluevastaavalle dokumentointia ja toimenpiteitä varten. Johtoja siirretään niin, että uudet tontit Mustasaarentien varrella tulevat rakennuskelpoisiksi. Lintuvuorentien toinen vaihe rakennetaan. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava valmistuu. Mustasaaren ja Vöyrin yhteisen tarha-alueen suunnittelua jatketaan. Asemakaavojen muutokset Lintuvuorella aloitetaan. Hevosurheilun mahdollistavan asemakaavan laatiminen aloitetaan Sulvalla ns. Wahlrooskan tilalla. Kaikki ilmoitetut viat ja puutteet dokumentoidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään luvatussa aikataulussa. Asemakaavasta valitettiin. KHO vahvisti kaavan vasta joulukuussa. Rakentaminen voi alkaa vuonna 2018. Toteutui. Kaava hyväksyttiin helmikuussa, mutta siitä on valitettu. Ratkaisua ei saatu vuoden aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä marras joulukuussa. Lautakunta päätti edellytysten selvittämisestä joulukuussa. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen joulukuussa. Toteutui. 26
YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 5 239 963 Myyntituotot 5 214 100 5 419 499 103,9 % 103,4 % 246 541 Maksutuotot 231 800 238 469 102,9 % 96,7 % 9 348 278 Muut toimintatuotot 9 601 360 9 541 560 99,4 % 102,1 % 14 834 783 Toimintatuotot yhteensä: 15 047 260 15 199 528 101,0 % 102,5 % 214 080 Valmistus omaan käyttöön 191 000 301 355 157,8 % 140,8 % Toimintakulut: -5 446 862 Henkilöstökulut -5 585 790-5 407 595 96,8 % 99,3 % -2 905 980 Palvelujen ostot -2 529 270-3 307 398 130,8 % 113,8 % -4 082 227 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 206 610-4 488 331 106,7 % 109,9 % -29 506 Avustukset -25 000-9 806 39,2 % 33,2 % -838 103 Muut toimintakulut -872 470-880 517 100,9 % 105,1 % -13 302 678 Toimintakulut yhteensä: -13 219 140-14 093 646 106,6 % 105,9 % 1 746 186 TOIMINTAKATE 2 019 120 1 407 237 69,7 % 80,6 % -4 682 109 Poistot -6 692 538 Ylitys: 611 883 euroa, eli tuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Ylitys johtuu lähinnä kiinteistöosastosta, jonka akuutit korjaustoimenpiteet Keskuskoulussa, Korsholms högstadiumissa ja terveyskeskuksessa maksoivat runsaat 752 000 euroa budjetoitua enemmän. Muut yhdyskuntarakentamisen lautakunnan tehtäväalueet yhteensä osoittavat positiivista talousarviopoikkeamaa. 27
Toimielin: Tilivelvollinen: RAKENNUSLAUTAKUNTA Johtava rakennustarkastaja Michael Ek Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ja laadukasta rakentamista. Palvelutasoa nostetaan kehittämällä neuvontaa. Rakennusvalvonta osallistuu kaavaasioihin, ja henkilöstöä koulutetaan kursseilla talousarvion sallimissa rajoissa. Rakennustarkastajat ovat osallistuneet aktiivisesti kaavatyöhön ja kehittäneet palvelutasoa ely-keskuksen kanssa. Rakentajille ja kuntalaisille tarjotaan laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja. Lupapiste otetaan käyttöön. Hakijat ja suunnittelijat pyritään tavoittamaan kunnan verkkosivujen ja Facebookin kautta. Mahdollisimman moni haku/kontakti toteutuu Lupapisteen kautta. Sähköisen arkistoinnin mahdollisuutta selvitetään. Lupapiste on otettu hyvin käyttöön. Sähköistä arkistointia ei vielä ole. Kestävä taloudenhoito. Talousarvio tasapainotetaan rakennuslupatuotoilla ja taksaa tarkistetaan tarvittaessa. Talouden seuranta 30.6. Talous on pysynyt kehyksissä. Rakennuslupien määrä kasvoi vuodesta. Kiinteistö- ja rakennusluparekisteri otetaan käyttöön. Rekisteri on käytössä, ja sitä päivitetään yhteistyössä CGI:n ja VRK:n kanssa. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Rakennusvalvonnalla ja muilla osastoilla on mahdollisuus käyttää rekisteriä. Osaston rekisterinvaihdos saatiin päätökseen. Päivityksiä jatketaan. Vanhoja rakennuslupia tarkistetaan. Lopputarkastamattomia rakennuslupia vuosilta 2000 2010 käydään läpi ja rakennukset lopputarkastetaan. Toteutetaan osaston resurssien mukaan. Työtä jatketaan resurssien sallimissa rajoissa. Yhteistyössä FCG:n kanssa laadittiin loppuraportti kiinteistöverotulojen kasvattamiseksi. RAKENNUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 2 505 Myyntituotot 300 8 302 2 767,5 % 331,4 % 304 599 Maksutuotot 297 860 280 944 94,3 % 92,2 % 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % 0,0 % 10 379 Muut toimintatuotot 5 000 12 118 242,4 % 116,8 % 317 484 Toimintatuotot yhteensä: 303 160 301 364 99,4 % 94,9 % 10 623 Valmistus omaan käyttöön 0 32 395 304,9 % Toimintakulut: -262 875 Henkilöstökulut -263 030-263 819 100,3 % 100,4 % -36 028 Palvelujen ostot -86 600-63 765 73,6 % 177,0 % -13 011 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 320-6 395 56,5 % 49,2 % -12 212 Muut toimintakulut -11 980-12 329 102,9 % 101,0 % -324 126 Toimintakulut yhteensä: -372 930-346 307 92,9 % 106,8 % 3 982 TOIMINTAKATE -69 770-12 548 18,0 % -315,1 % -7 765 Poistot -5 525 28
Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Terveydensuojelulla ja elintarvikevalvonnalla on valvontasuunnitelmat laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Lautakunta hyväksyy valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmat toteutetaan lähes 70 prosentin tasolla. Valvontasuunnitelmat on toteutettu. Ympäristönsuojelulla on valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Ympäristöjaosto hyväksyy valvontasuunnitelman mukaisen valvontaohjelman. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa noudatetaan. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa on noudatettu. Ympäristöyksikölle taataan riittävät henkilöstöresurssit lakisääteisen valvonnan suorittamiseen. Varataan talousarviomääräraha. Ympäristöyksikön virat on täytetty. Virat ovat olleet lähes täysin täytettyinä. Ympäristöyksikkö valmistautuu omalta osaltaan tulevaan organisaatiomuutokseen. Osallistutaan ja vaikutetaan uuden organisaation valmisteluun maakunnissa. Valmistellaan uutta ympäristönsuojelun organisaatiota. Seurataan maakuntien valmisteluja ympäristöterveydenhuollon osalta. Aloitetaan yhteistoimintaalueella keskustelu ympäristönsuojelun uudesta organisaatiosta. Ympäristöyksikkö on osallistunut valmisteluprosesseihin ja yhteisiin vuodelle 2018 suunniteltuihin hankkeisiin. Lautakunta antaa kattavaa informaatiota. Länsirannikon valvontalautakunnan verkkosivuja päivitetään säännöllisesti ja kehitetään koko ajan. Sopimuskuntien kunnanhallituksia informoidaan Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston tekemistä päätöksistä. Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävillä kaikissa sopimuskunnissa. Toteutui. Toteutui. Valvontakohteiden ja informaation tehokas käsittely. Käytetään Tervekuutiedonhallintajärjestelmää. Tervekuutiedonhallintajärjestelmää käytetään tehokkaasti ja sitä kehitetään. Toteutui. 29
Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 1 332 734 Myyntituotot 1 485 035 1 283 475 86,4 % 96,3 % 127 848 Maksutuotot 129 000 150 856 116,9 % 118,0 % 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % 8 829 Muut toimintatuotot 12 000 14 871 123,9 % 168,4 % 1 469 411 Toimintatuotot yhteensä: 1 626 035 1 449 203 89,1 % 98,6 % 46 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut: -1 278 875 Henkilöstökulut -1 351 010-1 268 776 93,9 % 99,2 % -150 098 Palvelujen ostot -201 350-136 802 67,9 % 91,1 % -28 021 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -55 475-37 740 68,0 % 134,7 % -12 053 Avustukset -13 000-5 145 39,6 % 42,7 % -410 Muut toimintakulut -5 200-739 14,2 % 180,4 % -1 469 457 Toimintakulut yhteensä: -1 626 035-1 449 203 89,1 % 98,6 % 0 TOIMINTAKATE 0 0 0,0 % 0,0 % 30
Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Erikoissairaanhoito Talousjohtaja Rabbe Eklund ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Myyntituotot 0 57 931 294 292 Muut toimintatuotot 0 0 0,0 % 294 292 Toimintatuotot yhteensä: 0 57 931 19,7 % Toimintakulut: -23 035 687 Palvelujen ostot -23 225 000-22 086 526 95,1 % 95,9 % -23 035 687 Toimintakulut yhteensä: -23 225 000-22 086 526 95,1 % 95,9 % -22 741 395 TOIMINTAKATE -23 225 000-22 028 595 94,8 % 96,9 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNNAN OSUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -14 227 227 Palvelujen ostot -12 548 000-12 814 406 102,1 % 90,1 % -14 227 227 Toimintakulut yhteensä: -12 548 000-12 814 406 102,1 % 90,1 % -14 227 227 TOIMINTAKATE -12 548 000-12 814 406 102,1 % 90,1 % Ylitys: 266 406 euroa. Hammashoito ja osastohoito ylittivät talousarvion 608 000 eurolla. Avohoito ja erikoispalvelut alittivat talousarvion, mikä kompensoi ylitystä. Osastohoito pystyi järjestämään potilaita OVM-lähisairaalaan, mikä säästi kokonaisvaltaisesti yli 100 000 euroa verrattuna siihen, mitä sairaanhoitopiiri olisi laskuttanut vastaavasta hoidosta. 31
Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Työllistäminen Talousjohtaja Rabbe Eklund TYÖLLISTÄMINEN Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Myyntituotot 0 11 814 0,0 % 0,0 % 83 172 Tuet ja avustukset 126 000 109 000 86,5 % 131,1 % 79 431 Muut toimintatuotot 18 360 0 0,0 % 0,0 % 162 602 Toimintatuotot yhteensä: 144 360 120 814 83,7 % 74,3 % Toimintakulut: -74 781 Henkilöstökulut -73 650-63 833 86,7 % 85,4 % -306 701 Palvelujen ostot -347 110-331 104 95,4 % 108,0 % -906 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 100-1 808 58,3 % 199,5 % -586 928 Avustukset -645 000-542 901 84,2 % 92,5 % -10 466 Muut toimintakulut 0-3 148 0,0 % 30,1 % -979 781 Toimintakulut yhteensä: -1 068 860-942 794 88,2 % 96,2 % -817 179 TOIMINTAKATE -924 500-821 980 88,9 % 100,6 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNTAYHTYMÄT JA YHTEISTOIMINTA- ALUEET Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % 24 571 Muut toimintatuotot 0 24 771 100,8 % 24 571 Toimintatuotot yhteensä: 0 24 771 100,8 % Toimintakulut: -3 026 801 Palvelujen ostot -3 102 220-3 041 654 98,0 % 100,5 % -35 569 Muut toimintakulut -35 780-35 783 100,0 % 100,6 % -3 062 370 Toimintakulut yhteensä: -3 138 000-3 077 436 98,1 % 100,5 % -3 037 799 TOIMINTAKATE -3 138 000-3 052 666 97,3 % 100,5 % -182 452 Poistot -182 451 32 Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä -1 434 893 Pohjanmaan pelastuslaitos -1 423 733-1 423 826 100,0 99,2-453 455 Vaasanseudun Areenat -485 000-467 007 96,3 103,0-518 583 Länsirannikon valvontalautakunta -566 270-509 067 89,9 98,2-318 705 Pohjanmaan liitto -337 666-338 104 100,1 106,1-190 026 SÖFUK -190 387-190 386 100,0 100,2-118 276 Vöyrin maaseutulautakunta -131 044-120 375 91,9 101,8-3 861 Pedersören lomituspalvelu -3 900-3 901 100,0 101,0-3 037 799 YHTEENSÄ: -3 138 000-3 052 666 97,3 100,5
Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kiinteistötulot Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada KIINTEISTÖTULOT Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 154 127 Myyntituotot 91 000 146 087 160,5 % 94,8 % 963 804 Muut toimintatuotot 1 300 000 736 704 56,7 % 76,4 % 1 117 930 Toimintatuotot yhteensä: 1 391 000 882 792 63,5 % 79,0 % Toimintakulut: -1 498 Henkilöstökulut -11 460-5 819 50,8 % 388,5 % -45 488 Palvelujen ostot -43 200-198 755 460,1 % 436,9 % -1 214 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0-1 363 0,0 % 112,3 % -2 000 Avustukset 0-1 000 0,0 % 50,0 % -37 943 Muut toimintakulut 0-17 596 0,0 % 46,4 % -88 142 Toimintakulut yhteensä: -54 660-224 533 410,8 % 254,7 % 1 029 788 TOIMINTAKATE 1 336 340 658 258 49,3 % 63,9 % Ylitys: 678 082 euroa, eli tuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Myyntivoitot alittuivat runsaalla 646 000 eurolla, sillä maa-alueiden ja omaisuuden myynti ei toteutunut budjetoidusti. Lisäksi kiinteistötuloja kuormittivat runsaan 141 000 euron purkukustannukset. Maanvuokratuotot ja metsänmyynti toteutuivat budjetoitua parempina. Tuottojen jakautuminen Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä 353 138 Maanvuokrat 300 000 379 056 126,4 107,3 493 377 Myyntivoitot 1 000 000 353 705 35,4 71,7 154 127 Metsänmyynti 91 000 146 087 160,5 94,8 117 289 Muut tulot 3 943 3,4 1 117 930 YHTEENSÄ: 1 391 000 882 792 63,5 79,0 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Talousjohtaja Rabbe Eklund VARHE- JA ELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Muut toimintatuotot 0 0 0,0 % 0 Toimintatuotot yhteensä: 0 0 0,0 % Toimintakulut: -1 487 222 Henkilöstökulut -1 160 000-1 199 712 103,4 % 80,7 % -1 487 222 Toimintakulut yhteensä: -1 160 000-1 199 712 103,4 % 80,7 % -1 487 222 TOIMINTAKATE -1 160 000-1 199 712 103,4 % 80,7 % Ylitys: 39 712 euroa. Veloitus ylitti budjetoidun summan. 33
Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain/tehtäväalueittain Tammikuu JOULUKUU Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -373 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -48 380-46 822 96,8 % 12539,3 % -32 146 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -35 000-34 994 100,0 % 108,9 % -4 184 915 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 469 285-4 376 828 97,9 % 104,6 % -34 425 523 Sivistyslautakunta -35 486 583-35 513 972 100,1 % 103,2 % -535 639 Hallinto -676 740-695 208 102,7 % 129,8 % -20 346 305 Perusopetus -20 257 110-20 637 113 101,9 % 101,4 % -1 491 170 Korsholms gymnasium -1 453 600-1 469 287 101,1 % 98,5 % -12 052 409 Varhaiskasvatus ja esiopetus -13 099 133-12 712 363 97,0 % 105,5 % -2 856 833 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -2 943 750-2 886 521 98,1 % 101,0 % -513 365 Vapaa-aikatoiminta -541 660-473 811 87,5 % 92,3 % -230 071 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -244 000-236 366 96,9 % 102,7 % -735 873 Mustasaaren aikuisopisto -774 800-775 264 100,1 % 105,4 % -893 116 Kirjastotoiminta -907 430-924 720 101,9 % 103,5 % -484 408 Mustasaaren musiikkiopisto -475 860-476 362 100,1 % 98,3 % -17 111 803 Sosiaalilautakunta -18 275 520-18 070 911 98,9 % 105,6 % -387 724 Hallinto -407 210-407 493 100,1 % 105,1 % -10 115 366 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -11 153 310-10 773 152 96,6 % 106,5 % -6 608 713 Perhe- ja yksilöhuolto -6 715 000-6 890 267 102,6 % 104,3 % 525 882 Hoivalautakunta (tuotto) 600 000 509 048 84,8 % 96,8 % 18 112 243 Hallinto 16 233 521 16 179 851 99,7 % 89,3 % -17 586 360 Kansanterveystyö -15 633 521-15 670 803 100,2 % 89,1 % 1 746 186 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) 2 019 120 1 407 237 69,7 % 80,6 % -366 454 Hallinto -393 480-399 261 101,5 % 109,0 % -1 065 810 Tekniset palvelut -1 042 340-1 102 866 105,8 % 103,5 % -607 663 Liikenneväylät -723 680-656 083 90,7 % 108,0 % 4 237 998 Kiinteistöosasto 4 816 720 4 085 801 84,8 % 96,4 % 185 809 Siivous- ja ruokapalvelut 51 690 129 959 251,4 % 69,9 % -637 693 Kaavoitus -689 790-650 313 94,3 % 102,0 % 3 982 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -69 770-12 548 18,0 % -315,1 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta 0 0-0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 Ympäristönsuojelu -0-0 -22 741 395 Kh/Erikoissairaanhoito -23 225 000-22 028 595 94,8 % 96,9 % -14 227 227 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -12 548 000-12 814 406 102,1 % 90,1 % -817 179 Kh/Työllistäminen -924 500-821 980 88,9 % 100,6 % -3 037 799 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 138 000-3 052 666 97,3 % 100,5 % 1 029 788 Kh/Kiinteistötulot (tuotto) 1 336 340 658 258 49,3 % 63,9 % -1 487 222 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 160 000-1 199 712 103,4 % 80,7 % 2 036 771 Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) 1 900 680 1 967 561 103,5 % 96,6 % -95 579 807 TOIMINTAKATE -96 467 648-96 317 850 99,8 % 100,8 % 34
INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS, sitovuustaso BRUTTO Menot, talousarviomuutos 600 000-1 300 000-1 238 581 61 419 95,3 Tulot 1 150 000 295 464-854 536 25,7 Yli talousarvion NETTO -150 000-943 117-793 117 628,7 IRTAIN OMAISUUS Menot -250 000-197 978 52 022 79,2 Tulot 0 9 000 9 000 NETTO -250 000-188 978 61 022 75,6 SULVANJOEN JA TUOVILANJOEN RUOPPAUS NETTO -115 000-31 164 83 836 27,1 ARVOPAPERIT Menot -175 000-158 100 16 900 90,3 Tulot 0 262 200 262 200 NETTO -175 000 104 100 279 100-59,5 VARATTU TOTEUTUMATTOMIIN HANKKEISIIN NETTO, talousarviomuutos +30 000 0 0 0 SIVISTYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -230 000-221 729 8 271 96,4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHA NETTO -65 000-64 630 370 99,4 HOIVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -200 000-199 935 65 100,0 SOSIAALILAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -50 000-48 933 1 067 97,9 RAKENNUSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -40 000 0 40 000 0,0 35
INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO -75 000-58 660 16 340 78,2 KIINTEISTÖOSASTO IRTAIN OMAISUUS JA PIENET INVESTOINNIT NETTO, talousarviomuutos +363 000-137 000-135 817 1 183 99,1 TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ NETTO, talousarviomuutos +420 000-850 000-836 403 13 597 98,4 NORRA KORSHOLMS SKOLA, PERUSKORJAUS JA KEITTIÖN LAAJENNUS NETTO -400 000-393 077 6 923 98,3 KORSHOLMS HÖGSTADIUM SANEERAUS JA MUUTOSTYÖT NETTO, talousarviomuutos 980 000-980 000-979 450 550 99,9 TALONRAKENNUS MUSTASAAREN KESKUSKOULU NETTO -1 200 000-581 595 618 405 48,5 SOLBACKENS DAGHEM NETTO, talousarviomuutos +90 000-960 000-933 657 26 343 97,3 KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS NETTO, talousarviomuutos 1 100 000-2 900 000-2 942 775-42 775 101,5 Jatkuu SOLF DAGHEM NETTO, talousarviomuutos +250 000-30 000-34 272-4 272 114,2 Jatkuu SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS NETTO, talousarviomuutos +100 000-100 000-127 807-27 807 127,8 Jatkuu HELMIINAN LAAJENNUS NETTO, talousarviomuutos +620 000-30 000-29 889 111 99,6 MUU TALONRAKENNUS NETTO -70 000-69 992 8 100,0 36
INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU JULKINEN OMAISUUS LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta BÖLE, KOTIMETSÄ I NETTO, talousarviomuutos 100 000-540 000-539 540 460 99,9 SEPÄNKYLÄN KESKUSTA NETTO, talousarviomuutos +300 000-100 000-15 088 84 912 15,1 LINTUVUOREN YRITYSALUE NETTO, talousarviomuutos +300 000-200 000-326 002-126 002 163,0 Jatkuu SEPÄNKYLÄ, Storgårdin alue Menot 0 0 0 Tulot 0 112 000 112 000 NETTO 0 112 000 112 000 BÖLE: Peltomäki, Åkermaninkuja, Niittymäki Menot 0 0 0 Tulot 0 28 000 28 000 NETTO 0 28 000 28 000 TIEVALAISTUS NETTO -150 000-149 821 179 99,9 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Menot -1 710 000-1 594 038 115 962 93,2 Tulot 0 4 180 4 180 NETTO, talousarviomuutos 205 000-1 710 000-1 589 858 120 142 93,0 VESIHUOLTOLAITOS VIEMÄRÖINTI KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA, sitovuustaso BRUTTO Menot -80 000-40 428 39 572 50,5 Tulot (Liittymismaksut) 140 000 136 494-3 506 97,5 Yli talousarvion NETTO 60 000 96 066 36 066 160,1 PÅTTIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO NETTO -35 000-32 154 2 846 91,9 omistaa 7,5 % Påttin puhdistamosta. MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, VESIHUOLTOLAITOS Menot -1 021 000-1 220 547-199 547 119,5 Tulot (Ulkoiset liittymismaksut 364 250 ) 210 000 409 549 199 549 195,0 NETTO, talousarviomuutos +212 000-811 000-810 998 2 100,0 INVESTOINTITALOUSARVIO YHTEENSÄ Menot -13 993 000-13 202 059 790 942 94,3 Tulot 1 500 000 1 256 887-243 113 83,8 NETTO -12 493 000-11 945 171 547 829 95,6 28.2.2018 RE 37
Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Käynnissä olevat ja loppuun saatetut hankkeet 31.12. Valtuuston hyväksymät hankekustannukset Toteutettu 31.12. Poikkeama hankekustannuksesta euroa euroa euroa % TALONRAKENNUS JA SUURET KIINTEISTÖHANKKEET SOLF SKOLA (9611) NETTO, sitovuustaso: -5 100 000-2 678 870 2 421 130 47,5 Tarkennukset Hyväksytty hankekustannus NETTO, KV:n päätöksen 83/2009 mukaan. Uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa 2011. Vanhaa koulukiinteistöä koskeva hanke jatkuu. KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS (9628) NETTO, sitovuustaso: -11 000 000-2 989 968 8 010 032 72,8 NORRA KORSHOLMS SKOLA, KEITTIÖ (946) NETTO, sitovuustaso: -1 200 000-1 226 479-26 479-2,2 Hankekustannus KV:n päätöksen 8.6. 82 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen 7.12.2015 91 mukaan. Hanke on valmistunut. SOLBACKENS DAGHEM, SEPÄNKYLÄ (9625) NETTO, sitovuustaso: -1 450 000-1 428 074 21 926 1,5 SOLF DAGHEM (9614) NETTO, sitovuustaso: -1 080 000-34 272 1 045 728 96,8 SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS (9629) NETTO, sitovuustaso: -6 150 000-127 807 6 022 193 97,9 MUSTASAAREN KESKUSKOULU (9612) NETTO, sitovuustaso: -3 400 000-581 595 2 818 405 82,9 HELMIINAN LAAJENNUS (9630) NETTO, sitovuustaso: -650 000-29 889 620 111 95,4 TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ (947) NETTO, sitovuustaso: -1 270 000-836 403 433 597 34,1 Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hanke on valmistunut. Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hanke jatkuu 2018. Hankekustannus KV:n päätöksen 17.11. 88 mukaan. Hanke jatkuu 2018. 38
Kirjattu TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot 33 621 845 Myyntituotot 31 243 704 32 326 125 103,5 % 96,1 % 6 830 390 Maksutuotot 6 938 015 6 604 215 95,2 % 96,7 % 620 534 Tuet ja avustukset 236 150 402 704 170,5 % 64,9 % 12 557 752 Muut toimintatuotot 12 769 282 12 435 785 97,4 % 99,0 % 53 630 522 Toimintatuotot yhteensä: 51 187 151 51 768 830 101,1 % 96,5 % 244 659 Valmistus omaan käyttöön 215 700 365 290 169,4 % 149,3 % Toimintakulut 60 226 037 Henkilöstökulut yhteensä 60 709 106 60 140 283 99,1 % 99,9 % 47 369 736 Palkat ja palkkiot 48 555 771 48 188 836 99,2 % 101,7 % 12 856 301 Henkilösivukulut 12 153 335 11 951 447 98,3 % 93,0 % 66 020 074 Palvelujen ostot 63 777 222 64 384 312 101,0 % 97,5 % 7 687 644 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 751 026 8 660 291 111,7 % 112,7 % 5 394 882 Avustukset 5 159 800 4 828 730 93,6 % 89,5 % 10 126 351 Muut toimintakulut 10 473 345 10 438 354 99,7 % 103,1 % 149 454 988 Toimintakulut yhteensä 147 870 499 148 451 970 100,4 % 99,3 % 95 579 807 TOIMINTAKATE 96 467 648 96 317 850 99,8 % 100,8 % 75 914 657 Verotulot 75 260 000 76 828 488 102,1 % 101,2 % 30 105 921 Valtionosuudet 31 800 000 31 478 834 99,0 % 104,6 % 106 020 578 Verorahoitus yhteensä 107 060 000 108 307 322 101,2 % 102,2 % 268 739 Rahoitustuotot 167 000 124 950 74,8 % 46,5 % 520 799 Rahoituskulut 592 000 456 686 77,1 % 87,7 % 252 060 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 425 000 331 735 78,1 % 131,6 % 10 188 712 VUOSIKATE 10 167 352 11 657 737 114,7 % 114,4 % 7 463 456 Suunnitelman mukaiset poistot 8 030 000 7 689 028 95,8 % 103,0 % 77 962 Lisäpoistot 1 818 201 2332,2 % 7 541 418 Poistot yhteensä 8 030 000 9 507 229 118,4 % 126,1 % 2 647 293 TILIKAUDEN TULOS 2 137 352 2 150 508 100,6 % 81,2 % 39
- rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2012 sekä talousarvio 1 000 euroa Tilinp. 2012 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. Tilinp. Talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: 1 905 2 701 4 725 4 254 9 722 11 323 9 167 2 155 123,5 Vuosikate 2 294 4 188 6 442 4 856 10 189 11 658 10 167 1 490 114,7 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -389-1 487-1 716-602 -467-335 -1 000 665 33,5 Investointien rahavirta: -19 374-18 918-14 743-8 469-9 365-12 446-12 843 397 96,9 Investointimenot -20 174-20 534-17 624-9 739-10 045-13 202-13 993 791 94,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 258 79 428 631 160 198 0 198 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 542 1 538 2 453 638 519 558 1 150-592 48,5 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -17 469-16 216-10 017-4 215 357-1 123-3 676 2 552 30,6 Antolainauksen muutokset: 142 112 111 119 114 109 101 8 107,4 Antolainasaamisten lisäykset 0-30 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 142 142 111 119 114 109 101 8 107,4 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 10 390 12 390 8 490 4 200 0-700 2 000-2 700 asukasta kohti: 546 647 440 218 0-36 102-138 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 15 000 20 000 0 10 000 10 000 0 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 610-3 610-13 510-5 500-5 500-7 500-7 500 0 100,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 12 000 1 000 2 000 9 700-4 500-3 200 9 500-12 700 Liittymismaksut: 742 497 760 659 614 501 350 151 143,1 Vaasan radan sähköistys: 4 600 Muut maksuvalmiuden muutokset: 756-674 759 155-1 902 2 266 100 2 166 2 266,4 Rahoituksen rahavirta (B): 16 629 12 324 10 120 5 133-1 173 2 176 2 551-375 85,3 Rahavarojen muutos (A + B): -840-3 892 103 918-817 1 052-1 125 2 177 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 42 621 55 010 63 500 67 700 67 700 67 000 73 200-6 200 91,5 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 2 242 2 872 3 292 3 507 3 493 3 456 3 735-279 92,5 40
Verotuotot 2012 1 000 euroa Kunnallisvero Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 61 722 64 837 68 377 68 148 69 120 69 600 68 360 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa 3 115 3 540-229 972 480 1 240 prosenttia 5,0 5,5-0,3 1,4 0,7 101,8 Yhteisövero Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 1 943 2 065 2 420 2 505 2 197 2 650 2 200 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa 122 355 84-308 453 450 prosenttia 6,3 17,2 3,5-12,3 20,6 120,5 Kiinteistövero, veroprosentteja korotettiin 2015 Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 3 475 3 445 3 869 4 500 4 598 4 579 4 700 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa -29 423 631 98-19 -121 prosenttia -0,8 12,3 16,3 2,2-0,4 97,4 VEROT YHTEENSÄ Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 67 140 70 348 74 666 75 152 75 915 76 828 75 260 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa 3 208 4 318 487 762 914 1 568 prosenttia 4,8 6,1 0,7 1,0 1,2 102,1 Alkuperäinen talousarvio: 74 665 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: 2 163 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 102,9 41
Valtionosuudet 2012, valtionosuusjärjestelmä uudistui 1.1.2015 1 000 euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 28 841 30 670 30 840 31 089 Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta 1 000 euroa 1 828 171-249 prosenttia 6,3 0,6 99,2 Muut opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio -2 549-2 531-1 984-1 909 Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta 1 000 euroa 19 546-75 prosenttia -0,7-21,6 103,9 Verontasaus Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 1 329 1 967 2 620 2 620 Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta 1 000 euroa 638 653-0 prosenttia 48,0 33,2 100,0 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 27 323 28 237 28 195 27 621 30 106 31 476 31 800 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa 914-42 -574 2 485 1 370-324 prosenttia 3,3-0,2-2,0 9,0 4,6 99,0 Alkuperäinen talousarvio: 31 800 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: -324 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 99,0 Verorahoitus = Verot + valtionosuudet Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio 94 463 98 585 102 860 102 773 106 021 108 304 107 060 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu 2012 2013 2013 2014 2014 2015 2015 TA:sta 1 000 euroa 4 122 4 276-87 3 248 2 284 1 244 prosenttia 4,4 4,3-0,1 3,2 2,2 101,2 Alkuperäinen talousarvio: 106 465 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, 1 000 euroa: 1 839 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 101,7 42
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 43
Tuloslaskelma 1.1. 31.12. Ulkoiset tilitapahtumat Muutos % Muutos euroa Myyntituotot 13 228 292 13 482 195-1,9-253 903 Maksutuotot 6 594 246 6 816 133-3,3-221 886 Tuet ja avustukset 402 704 620 534-35,1-217 830 Muut toimintatuotot 2 584 542 3 049 160-15,2-464 618 Toimintatuotot yhteensä 22 809 784 23 968 021-4,8-1 158 237 Valmistus omaan käyttöön 365 290 244 659 49,3 120 631 Henkilöstökulut yhteensä, joista -60 140 283-60 226 037-0,1 85 754 Palkat ja palkkiot -48 188 836-47 369 736 1,7-819 100 Eläkekulut -9 626 772-9 837 131-2,1 210 360 Muut henkilösivukulut -2 324 676-3 019 170-23,0 694 494 Palvelujen ostot -44 582 240-45 247 340-1,5 665 100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 524 614-7 576 492 12,5-948 122 Avustukset -4 828 730-5 394 882-10,5 566 152 Muut toimintakulut -1 417 057-1 347 737 5,1-69 320 Toimintakulut yhteensä -119 492 924-119 792 487-0,3 299 563 Toimintakate -96 317 850-95 579 807 0,8-738 043 Verotulot 76 828 488 75 914 657 1,2 913 831 Valtionosuudet 31 478 834 30 105 921 4,6 1 372 913 Verorahoitus yhteensä 108 307 322 106 020 578 2,2 2 286 744 Korkotuotot 599 3 089-80,6-2 490 Muut rahoitustuotot 124 351 265 650-53,2-141 299 Korkokulut -451 959-516 507-12,5 64 548 Muut rahoituskulut -4 727-4 292 10,1-435 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -331 735-252 060 31,6-79 676 Vuosikate 11 657 737 10 188 712 14,4 1 469 026 Suunnitelman mukaiset poistot -7 689 028-7 463 456 3,0-225 571 Lisäpoistot -1 818 201-77 962 2 232,2-1 740 240 Poistot yhteensä -9 507 229-7 541 418 26,1-1 965 811 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos 2 150 508 2 647 293-18,8-496 785 Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Varausten lisäys (-) / vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) / vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 2 150 508 2 647 293-18,8-496 785 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,1 20,0 Vuosikate/Poistot, % 122,6 135,1 Vuosikate, euroa asukasta kohti 601 526 14,4 76 Kertynyt ylijäämä 31.12., euroa 5 865 803 3 715 295 57,9 2 150 508 Kertynyt ylijäämä, euroa asukasta kohti 303 192 57,8 111 44
Rahoituslaskelma 1.1. 31.12. Muutos % Muutos euroa Vuosikate 11 657 737 10 188 712 14,4 1 469 026 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -335 100-466 723-28,2 131 623 Toiminnan rahavirta 11 322 637 9 721 989 16,5 1 600 649 Investointimenot -13 202 059-10 044 798 31,4-3 157 261 Rahoitusosuudet investointimenoihin 198 479 159 995 24,1 38 484 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 557 664 519 402 7,4 38 262 Investointien rahavirta -12 445 915-9 365 400 32,9-3 080 515 Toiminnan ja investointien rahavirta (A) -1 123 278 356 589-1 479 867 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 108 500 114 036-4,9-5 536 Antolainauksen muutokset yhteensä 108 500 114 036-4,9-5 536 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 000 000 10 000 000 0,0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 500 000-5 500 000 36,4-2 000 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 200 000-4 500 000-28,9 1 300 000 Lainakannan muutokset yhteensä -700 000 0-700 000 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 121 355-8 114 129 469 Vaihto-omaisuuden muutos -25 811 29 267-55 078 Saamisten muutos 1 177 658-561 826 1 739 484 Korottomien velkojen muutos 1 493 946-746 827 2 240 773 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 2 767 148-1 287 500 4 054 648 Rahoituksen rahavirta (B) 2 175 648-1 173 464 3 349 113 Rahavarojen muutos (A + B) 1 052 370-816 876 1 869 246 Rahavarat 31.12. 2 182 297 1 129 927 93,1 1 052 370 Rahavarat 1.1. 1 129 927 1 946 803-42,0-816 876 Rahavarojen muutos 1 052 370-816 876 1 869 246 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa -31 214 261-47 561 172-34,4 16 346 911 Investointien tulorahoitus, % 89,7 103,1 Lainanhoitokate 1,5 1,8 Maksuvalmius, kassapäivät 6 3 Velkataakka 31.12., euroa 67 000 000 67 700 000-1,0-700 000 Velkataakka, euroa asukasta kohti 31.12. 3 456 3 493-1,1-38 Asukasluku 31.12. 19 388 19 380 0,0 8 alustava lopullinen 45
Tase VASTAAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa Muutos % euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 134 861 313 131 696 026 2,4 3 165 286 Aineettomat hyödykkeet 879 519 1 301 498-32,4-421 979 Aineettomat oikeudet 285 808 309 599-7,7-23 791 Muut pitkävaikutteiset menot 593 711 991 899-40,1-398 188 Aineelliset hyödykkeet 116 330 957 112 607 346 3,3 3 723 611 Maa- ja vesialueet 14 983 287 13 781 323 8,7 1 201 963 Rakennukset 60 123 638 61 068 015-1,5-944 377 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 760 704 33 059 102 2,1 701 602 Koneet ja kalusto 1 616 159 2 120 250-23,8-504 090 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 847 169 2 578 655 126,8 3 268 514 Sijoitukset 17 650 837 17 787 182-0,8-136 346 Osakkeet ja osuudet 16 502 036 16 529 882-0,2-27 846 Muut lainasaamiset 1 079 166 1 187 666-9,1-108 500 Muut saamiset 69 635 69 635 0,0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 31 486 65 581-52,0-34 095 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 31 486 65 581-52,0-34 095 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 812 204 6 911 682-1,4-99 477 Vaihto-omaisuus 364 963 339 152 7,6 25 811 Aineet ja tarvikkeet 364 963 339 152 7,6 25 811 Saamiset 4 264 944 5 442 602-21,6-1 177 658 Lyhytaikaiset saamiset 4 264 944 5 442 602-21,6-1 177 658 Myyntisaamiset 2 527 578 3 571 442-29,2-1 043 865 Muut saamiset 799 390 1 045 211-23,5-245 821 Siirtosaamiset 937 976 825 949 13,6 112 027 Rahoitusarvopaperit 19 325 19 325 0,0 0 Osakkeet ja osuudet 19 325 19 325 0,0 0 Rahat ja pankkisaamiset 2 162 972 1 110 602 94,8 1 052 370 Vastaavaa yhteensä 141 705 003 138 673 289 2,2 3 031 714 46
Tase VASTATTAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa Muutos % euroa OMA PÄÄOMA 52 285 671 50 135 163 4,3 2 150 508 Peruspääoma 46 419 868 46 419 868 0,0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 715 295 1 068 002 247,9 2 647 293 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 150 508 2 647 293-18,8-496 785 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 288 784 201 525 43,3 87 260 Valtion toimeksiannot 26 166 15 160 72,6 11 006 Lahjoitusrahastojen pääomat 217 261 164 377 32,2 52 885 Muut toimeksiantojen pääomat 45 357 21 988 106,3 23 369 VIERAS PÄÄOMA 89 130 547 88 336 601 0,9 793 946 Pitkäaikainen 45 450 780 44 470 634 2,2 980 146 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 37 500 000 37 000 000 1,4 500 000 Saadut ennakot 0 152 101-100,0-152 101 Liittymismaksut ja muut velat 7 950 780 7 318 534 8,6 632 246 Lyhytaikainen 43 679 767 43 865 967-0,4-186 200 Joukkovelkakirjalainat 20 000 000 20 000 000 0,0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 9 500 000 10 700 000-11,2-1 200 000 Saadut ennakot 52 639 26 114 101,6 26 525 Ostovelat 5 644 539 4 801 156 17,6 843 383 Muut velat 2 044 453 2 015 968 1,4 28 485 Siirtovelat 6 438 136 6 322 728 1,8 115 408 Vastattavaa yhteensä 141 705 003 138 673 289 2,2 3 031 714 Omavaraisuusaste, % 36,9 36,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 67,9 67,8 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 69,1 67,9 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa 5 865 803 3 715 295 57,9 2 150 508 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 303 192 57,8 111 Lainakanta 31.12., euroa 67 000 000 67 700 000-1,0-700 000 Lainakanta 31.12., euroa/asukas 3 456 3 493-1,1-38 Lainasaamiset, euroa 1 079 166 1 187 666-9,1-108 500 Asukasluku 19 388 19 380 0,0 8 47
KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Toimintatuotot 55 053 453 56 882 803 Toimintakulut -149 556 519-150 521 049 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta 197 970 65 610 Toimintakate -94 305 096-93 572 635 Verotulot 76 795 566 75 914 657 Valtionosuudet 31 478 834 30 105 921 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 531 12 446 Muut rahoitustuotot 154 142 283 327 Korkokulut -577 975-643 570 Muut rahoituskulut -59 706-75 925 Vuosikate 13 489 296 12 024 221 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -11 022 249-9 032 748 Satunnaiset erät; tuotot 167 644 0 Satunnaiset erät; kulut 0 0 Tilikauden tulos 2 634 691 2 991 473 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 Rahastojen lisäys (-) -135 520 21 520 Tilikauden verot -8 078-180 Laskennalliset verot -31 187 7 924 Vähemmistöosuudet 737 16 705 Tilikauden yli-/alijäämä 2 460 643 3 037 442 Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,8 37,8 Vuosikate/poistot, % 122,4 133,1 Vuosikate, euroa/asukas 696 620 Asukasluku 19 388 19 380 48
KUNTAKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 489 296 12 024 221 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -197 970-65 610 Satunnaiset erät 167 644 0 Tilikauden verot -8 078-180 Tulorahoituksen korjauserät -480 000 12 970 892-465 041 11 493 390 Investointien rahavirta Investointimenot -15 485 035-12 551 823 Rahoitusosuudet investointimenoihin 284 206 197 102 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 775 751-14 425 077 685 773-11 668 947 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 454 185-175 557 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys 7 500 7 500 13 036 13 036 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 204 180 11 646 331 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 287 359-5 969 752 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 858 756-941 936-5 102 921 573 658 Oman pääoman muutokset 0-254 088 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 100 105-1 111 Vaihto-omaisuuden muutos -4 986 87 370 Saamisten muutos 771 234 254 280 Korottomien velkojen muutos 1 229 023 2 095 376-716 921-376 382 Rahoituksen rahavirta 1 160 940-43 776 Rahavarojen muutos -293 244-219 333 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 540 521 5 833 766 Rahavarat 1.1. 5 833 766-293 244 6 053 099-219 333 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta -33 814 575-52 914 779 Investointien tulorahoitus, % 88,7 97,3 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv 12 13 49
KONSERNITASE konserni VASTAAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 153 475 649 149 174 126 Aineettomat hyödykkeet 945 871 1 389 026 Aineettomat oikeudet 324 417 363 693 Muut pitkävaikutteiset menot 621 454 1 025 333 Aineelliset hyödykkeet 146 035 669 141 334 889 Maa- ja vesialueet 15 768 816 14 546 399 Rakennukset 84 315 472 83 318 174 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 532 039 34 781 197 Koneet ja kalusto 3 045 394 3 617 051 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 373 948 5 072 069 Sijoitukset 6 494 108 6 450 211 Osakkuusyhteisöosuudet 3 404 069 3 225 315 Osakkeet ja osuudet 2 911 012 3 038 369 Muut lainasaamiset 36 503 44 003 Muut saamiset 142 524 142 524 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 249 199 216 620 Valtion toimeksiannot 174 828 113 450 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 70 931 99 730 Muut toimeksiantojen varat 3 441 3 441 VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 421 796 14 481 288 Vaihto-omaisuus 686 017 681 031 Aineet ja tarvikkeet 686 017 613 271 Keskeneräiset tuotteet 0 67 760 Saamiset 7 195 258 7 966 491 Pitkäaikaiset saamiset 387 995 363 492 Lainasaamiset 387 995 363 492 Muut saamiset 0 Lyhytaikaiset saamiset 6 807 263 7 603 000 Myyntisaamiset 4 277 067 4 925 897 Lainasaamiset 27 927 27 387 Muut saamiset 1 283 961 1 526 218 Siirtosaamiset 1 218 308 1 123 497 Rahoitusarvopaperit 34 920 30 009 Osakkeet ja osuudet 34 920 30 009 Rahat ja pankkisaamiset 5 505 601 5 803 757 Vastaavaa yhteensä 167 146 644 163 872 035 50
konserni VASTATTAVAA 31.12. euroa 31.12. euroa OMA PÄÄOMA 59 689 140 57 100 744 Peruspääoma 46 419 868 46 419 868 Arvonkorotusrahasto 1 393 963 1 393 963 Muut omat rahastot 530 800 395 280 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 8 883 866 5 854 192 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 460 643 3 037 442 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 008 384 1 009 121 PAKOLLISET VARAUKSET 703 731 722 330 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 547 145 414 462 Valtion toimeksiannot 201 005 128 634 Lahjoitusrahastojen pääomat 294 654 257 715 Muut toimeksiantojen pääomat 51 487 28 113 VIERAS PÄÄOMA 105 198 244 104 625 378 Pitkäaikainen 55 129 309 54 487 784 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 42 439 393 42 347 436 Lainat julkisyhteisöiltä 1 971 420 1 878 753 Lainat muilta luotonantajilta 1 529 934 1 541 844 Saadut ennakot 0 152 101 Muut velat 9 188 562 8 567 650 Lyhytaikainen 50 068 935 50 137 594 Joukkovelkakirjalainat 20 000 000 20 000 000 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 656 222 11 534 953 Lainat julkisyhteisöiltä 111 625 121 241 Lainat muilta luotonantajilta 34 030 7 678 Saadut ennakot 66 435 43 338 Ostovelat 7 160 930 6 613 379 Muut velat 2 849 809 2 740 735 Siirtovelat 9 049 755 8 967 903 Laskennalliset verot 140 128 108 368 Vastattavaa yhteensä 167 146 644 163 872 035 Omavaraisuusaste, % 36,3 35,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 64,4 64,1 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 65,7 64,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa 11 344 509 8 891 634 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas 585 459 Konsernin lainat, euroa/asukas 3 958 3 995 Konsernin lainakanta 31.12., euroa 76 742 624 77 431 905 Konsernin lainasaamiset 31.12., euroa 36 503 44 003 Kunnan asukasluku 19 388 19 380 51
LIITETIEDOT 52
1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu etukäteen laaditun poistosuunnitelman mukaan (liitetiedoissa). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit merkitään taseeseen hankintamenoon. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen kiinteistötytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisö siirtyi 1.1.2009 käyttämään samaa poistosuunnitelmaa kuin kunta. Aiempien tilikausien poistoja on oikaistu vastaamaan kunnan poistosuunnitelmaa. Ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 53
2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Ulkoiset toimintatuotot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain ja konsernin toimintatuotot yhteisöittäin Kunta Konserni Kunnan tehtäväalueet: 22 809 784 23 968 021 Sivistyspalvelut 4 087 740 3 994 130 Sosiaalipalvelut 3 545 031 3 670 309 Terveyspalvelut 7 901 231 8 492 911 Konsernipalvelut 7 275 781 7 810 670 Konserniyhteisöjen toimintatuotot: Vaasan sairaanhoitopiiri 24 329 856 25 253 725 Eskoon kuntayhtymä 92 113 93 125 Kårkullan kuntayhtymä 1 698 832 1 666 143 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 4 843 948 5 267 890 Pohjanmaan liitto 391 126 303 972 Vaasanseudun Areenat 1 010 290 942 115 Fastighets Ab Korsholms Bostäder 1 654 143 1 552 692 Smedsby Värmeservice Ab 1 391 070 1 348 557 Kiinteistö Oy Merten Talo Yhteensä 22 809 784 23 968 021 58 221 163 60 396 240 2.2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Kunta Konserni Muut toimintatuotot Kiinteistöjen ja maa-alueiden myyntivoitot - Maa-alueiden myynti 279 434 493 377 279 434 493 377 - Kiinteistöjen myynti 74 270 78 307 Irtaimen omaisuuden myyntivoitot 9 685 11 365 Muut toimintatappiot Kiinteistöjen myyntitappiot 2 358 Irtaimen omaisuuden myyntitappiot 165-557 Osakkeiden myyntitappiot Yhteensä 353 705 493 377 369 948 504 185 2.3 Verojen ja valtionosuuksien erittely Katso sivut 41 42. 54
2.4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistosuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.4.1998 37. Muutokset hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.12.2002 92, 20.3.2003 18 ja 10.2.2014 4. Poistomenetelmä: tasapoisto, jollei muuta mainita. Poistot lasketaan kunkin kohteen käyttöönottokuukaudesta. Jos tarkkaa käyttöönottokuukautta ei voida antaa, käytetään heinäkuuta käyttöönottokuukautena. Pysyvien vastaavien hyödykkeen vähimmäisraja on 5 000 euroa (alv 0 %), jos kohde on otettu käyttöön ennen vuotta 2013, ja vuodesta 2013 lähtien 10 000 euroa (alv 0 %). Aineettomat hyödykkeet ennen 2013 2013 alkaen poistoaika vuosina ATK-ohjelmistot 3 3 Muut pitkävaikutteiset menot 5 5 Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan yksittäisten kohteiden osalta käyttää pidempää, korkeintaan 20 vuoden poistoaikaa. Aineelliset hyödykkeet Kohde otettu käyttöön Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 40 20 40* Näihin luetaan kaikki rakennustavasta riippumatta, kuten virastotalo, kulttuuritalo, koulut, päiväkodit, paloasemat, vanhainkodit, terveyskeskus sekä vastaavat rakennukset. Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 20 Talousrakennukset 15 10 Museorakennukset 15 15 Vapaa-ajan rakennukset 20 20 Näihin luetaan urheilumajat, loma-asunnot ja huoltorakennukset. Asuinrakennukset 40 30 40* Rakennus luetaan asuinrakennukseksi, jos vähintään 50 % on asuinhuoneistoja. Muutoin luokittelu tapahtuu rakennuksen pääasiallisen käytön mukaan. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 15 15 Sillat, laiturit ja uimalat 10 10 Muut maa- ja vesirakenteet 15 15 Näihin luetaan mm. liikunta- ja vapaa-aikapaikat, jotka eivät kuulu muihin ryhmiin. Vedenjakeluverkosto 30 30 Viemäriverkko 30 30 Sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet 15 15 Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 10 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 10 55
Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 7 4 Näihin luetaan kaikenlaiset kuljetusvälineet veneistä ja moottorikelkoista paloautoihin. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 7 5 Muut laitteet ja kalusteet 3 3 Näihin luetaan kaikki muu pysyviin vastaaviin kuuluva irtain omaisuus, jonka hankintahinta kokonaisuudessaan ylittää 10 000 euroa (5 000 euroa ennen vuotta 2013). Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Keskeneräiset hankinnat käytön mukainen poisto ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Kuntakonsernissa tehdyt poistot Kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana, Ab Stormossen Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Näihin yhteisöihin sovelletaan kunkin yhteisön poistosuunnitelmaa konsernitasetta laadittaessa. * kunnanhallitus päättää poistoajoista tällä aikavälillä, kun uusia kohteita otetaan käyttöön. Jollei erillistä päätöstä tehdä, käytetään lyhintä poistoaikaa. - kunnanhallitus päätti vuonna 2013 ja 2014 käyttöön otettavien kohteiden poistoajoista 24.3.2014 - kunnanhallitus päätti vuonna 2015 käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista 5.4. Lisäpoistot Kohde Lisäpoisto H040101 Kuperkeikka - peruskorjaus 47 796,59 H031801 Keskuskoulu 822 990,22 P0305 Kvevlax skola, pysäköinti 2012 23 518,56 H030501 Kvevlax skola ja vanha käsityöläiskoulu 325 973,80 H031601 Kuni-Vassor skola - päiväkoti 239 217,66 H031701 Veikars skola (Veikkaala) 77 849,33 H0302 Hankmo skola ja päiväkoti 182 596,05 H0601 Terveyskeskus, vuodeosasto 98 259,16 YHTEENSÄ: 1 818 201,37 56
3 Tasetta koskevat liitetiedot 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 3.1.1 Pysyvät vastaavat Kunnan aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. 309 599 991 899 1 301 498 Lisäykset tilikauden aikana 125 159 109 228 234 387 Vähennykset tilikauden aikana Poistot tilikauden aikana -148 949-507 417-656 366 Poistamaton hankintameno 31.12. 285 808 593 711 879 519 Kirjanpitoarvo 31.12. 285 808 593 711 879 519 Konsernin aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Poistamaton hankintameno 1.1. 363 693 1 025 333 1 389 026 Lisäykset tilikauden aikana 127 211 109 228 236 440 Vähennykset tilikauden aikana 0 Siirrot erien välillä 70 0 0 Poistot tilikauden aikana -166 557-513 107-679 664 Poistamaton hankintameno 31.12. 324 417 621 454 945 800 Kirjanpitoarvo 31.12. 324 417 621 454 945 871 Kunnan aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 13 781 323 61 068 015 33 059 102 2 120 250 2 578 655 112 607 346 Lisäykset tilikaudella 1 238 581 3 932 526 3 593 853 776 097 5 882 878 15 423 936 Rahoitusosuudet tilikaudella 0-198 479 0 0-198 479 Vähennykset tilikaudella -36 618-2 614 365-2 650 983 Poistot tilikaudella -4 876 903-2 693 772-1 280 188-8 850 863 Poistamaton hankintameno 31.12. 14 983 287 60 123 638 33 760 704 1 616 159 5 847 169 116 330 957 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 983 287 60 123 638 33 760 704 1 616 159 5 847 169 116 330 957 57
Konsernin aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 14 429 016 82 044 380 34 781 197 3 617 051 5 072 069 139 943 713 Lisäykset tilikaudella 1 261 107 6 910 206 3 844 161 1 166 832 7 296 742 20 479 049 Rahoitusosuudet tilikaudella -13 606-205 068-6 541-58 991-284 206 Vähennykset tilikaudella -38 690-235 630-2 309-211 -4 874 569-5 151 410 Siirrot erien välillä 0 48 340 870 0-49 281-70 Poistot tilikaudella -5 712 012-2 886 812-1 731 738-12 023-10 342 585 Poistamaton hankintameno 31.12. 15 651 434 83 041 678 35 532 039 3 045 394 7 373 948 144 644 492 Arvonkorotukset 117 382 1 273 794 1 391 177 Kirjanpitoarvo 31.12. 15 768 816 84 315 472 35 532 039 3 045 394 7 373 948 146 035 669 3.1.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset Kunnan pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Muut lainasaamiset ja muut saamiset Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno 1.1. 11 009 536 2 009 173 1 672 600 1 838 573 1 187 666 69 635 17 787 182 Lisäykset tilikaudella 0 150 000 8 100 0 158 100 Vähennykset tilikaudella 0-185 946-108 500-294 446 Poistamaton hankintameno 31.12. 11 009 536 2 159 173 1 672 600 1 660 728 1 079 166 69 635 17 650 837 Kirjanpitoarvo 31.12. 11 009 536 2 159 173 1 672 600 1 660 728 1 079 166 69 635 17 650 837 Konsernin pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno 1.1. 1 672 600 3 030 586 44 003 142 524 4 889 713 Lisäykset tilikaudella 114 757 0 0 114 757 Vähennykset tilikaudella -237 117-7 500-244 617 Osuuksien muutos, osakkuusyhteisöt 31.12. 1 731 469 1 731 469 Hankintameno 31.12. 3 404 069 2 908 226 36 503 142 524 6 491 322 Arvonkorotukset 0 2 786 2 786 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 404 069 2 911 012 36 503 142 524 6 494 108 58
3.1.3 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymät sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kunnan omistusosuus Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Smedsby Värmeservice Ab 80 % 100 913 186 763 1 304 892 20 385 Fastighets Ab Korsholms Bostäder 100 % 858 260 1 062 728 4 802 839 25 Kiinteistö Oy Merten Talo 51,22 % 1 050 000 1 009 787 1 881-6 125 Kuntayhtymät Vaasan sairaanhoitopiiri 10,83 % 6 062 766 8 232 425 7 436 312-73 363 Kårkulla 3,09 % 271 949 398 764 713 119 25 317 Eskoo 0,36 % 21 525 27 074 50 613-1 491 SÖFUK 19,36 % 2 241 366 6 054 885 2 604 258-17 033 Pohjanmaan liitto 8,94 % 12 049 71 360 131 237 46 381 Vaasanseudun Areenat 29,23 % 1 753 685 1 883 112 188 881-12 251 Osakkuusyhteisöt Ab Stormossen Oy 28,26 % 219 985 Poronkankaan Vesi Oy 37,50 % 12 614 NLC Vaasa Oy 40,00 % 1 440 000 Kvevlax Värmeservice Ab 25,00 % 5 000 Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, osakkuusyhteisöiltä ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 5 011 20 204 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 91 988 75 182 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Saamiset yhteensä 96 999 95 386 59
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Tuloennakot 3 876 13 364 Siirtyvät korot 366 351 378 407 Kelan korvaus työterveydenhuollosta 446 980 402 704 515 770 471 571 Muut tulojäämät 490 630 422 894 698 285 638 156 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 937 976 825 949 1 218 308 1 123 497 Rahoitusarvopaperit Kunta Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta (markkina-arvo vuoden lopussa) 383 790 357 695 Kirjanpitoarvo 19 325 19 325 Erotus 364 465 338 370 60
3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 3.2.1 Oma pääoma Oman pääoman erittely Kunta Konserni Peruspääoma 1.1. 46 419 868 46 419 868 46 419 868 46 419 868 Peruspääoma 31.12. 46 419 868 46 419 868 46 419 868 46 419 868 Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 393 963 1 700 508 Vähennykset -306 545 Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 393 963 1 393 963 Muut omat rahastot 1.1. 395 280 416 800 Lisäykset 135 520-21 520 Muut omat rahastot 31.12. 530 800 395 280 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 068 002 3 674 884 5 846 425 7 441 268 Lisäys 2 647 293-2 606 883 3 037 442-1 587 076 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 715 295 1 068 002 8 883 866 5 854 192 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 150 508 2 647 293 2 460 643 3 037 441 Oma pääoma yhteensä 52 285 671 50 135 163 59 689 140 57 100 744 3.2.2 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat ja muut pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua Kunta Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 000 000 6 000 000 7 486 329 9 793 889 Lainat Kuntarahoitukselta 1 500 000 3 000 000 2 173 724 3 827 999 Lainat julkisilta yhteisöiltä 1 974 664 2 086 171 Pitkäaikaiset velat yhteensä 5 500 000 9 000 000 11 634 717 15 708 059 Sekkilimiitti Kunta Danske Bank 8 000 000 8 000 000 Käytetty 31.12. 0 3 200 000 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Konserni Potilasvahinkovakuutus 666 129 651 859 Tulevat vuokrakulut 37 602 70 470 Muut pakolliset varaukset yhteensä 703 731 722 330 61
Velat saman konsernin yhteisöille ja osakkuusyhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 72 708 78 087 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 1 629 522 839 193 Muut velat 670 350 538 847 Siirtovelat 22 037 Velat saman konsernin yhteisöille yhteensä 670 350 1 724 267 538 847 917 280 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Siirtovelat valtiolle 43 323 43 323 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 5 904 607 5 788 414 8 029 551 7 950 156 Valtionosuuksien ennakot 72 137 103 556 169 958 207 105 Korkojaksotukset 193 135 215 342 202 773 225 995 Muut menojäämät 224 934 215 416 604 150 584 647 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 6 438 136 6 322 728 9 049 755 8 967 903 4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vakuudet Kunta Konserni Kiinnitykset omasta velasta 7 009 834 7 009 834 Leasing- ja vuokravastuut yhteensä Kunta Konserni Leasingvastuut Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät 48 914 52 579 88 824 102 564 Myöhemmin erääntyvät 49 709 25 713 90 234 89 074 Vuokravastuut 1 455 333 1 981 418 569 333 Yhteensä 1 553 957 78 292 2 160 476 760 971 Vastuusitomukset Kunta Konserni Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma 3 642 678 3 488 058 3 642 678 3 574 698 Jäljellä oleva pääoma 2 601 805 2 573 453 3 139 797 3 216 786 Vastuusitoumukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 201 369 201 369 201 369 201 369 Jäljellä oleva pääoma 90 643 99 614 90 643 99 614 Vastuusitoumus Oy Westenergy Ab:n puolesta (päättynyt 21.12.) Myönnetty takaus 0 10 000 000 0 10 000 000 Nostettu laina 0 7 500 000 0 7 500 000 62
Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 108 492 339 93 073 810 Kunnan mahdollinen vastuu takauskeskuksen rahastosta 31.12. 71 704 69 473 Muut taloudelliset vastuut Konserni Huostaan uskotut potilasvarat 9 742 10 169 Valtion turvavarasto 6 924 8 076 Potilasvakuutus 193 204 Maanvuokrasopimukset 358 037 Johdannaissopimukset Kunta (sopimukset on tehty korkosuojaustarkoituksessa) Koronvaihtosopimus 1, Pohjola Bank Abp Sopimus päättyy: 30.12.2024 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,728 % (kunta maksaa) Markkina-arvo -125 635 Nimellismäärä (bullet) 7 000 000 Kunta Konserni Koronvaihtosopimus 2, Kuntarahoitus Sopimus päättyy: 27.3.2025 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,481 % (kunta maksaa) Markkina-arvo 14 380 Nimellismäärä (bullet) 10 000 000 Konserni SÖFUK Yhteensä 5 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo -642 672 Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä 2 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo -146 477 Kårkullan kuntayhtymä Yksi koronvaihtosopimus korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo -35 556 53,7 % kunnan velkataakasta oli 31.12. sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 40,6 % kunnan velkataakasta oli 31.12. sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 63
5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. TOISTAISEKSI MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ Henkilöstön lukumäärä 31.12. Konsernipalvelut 225 224 43 28 268 252 Sivistyspalvelut 569 585 196 160 765 745 Terveyspalvelut 262 265 58 53 320 318 Sosiaalipalvelut 210 208 67 97 277 305 Yhteensä 1 266 1 282 364 338 1 630 1 620 Erillinen henkilöstöraportti on laadittu. Henkilöstökulut Kunta Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 60 140 283 60 226 037 Aktivoidut henkilöstökulut 315 092 279 496 Yhteensä 60 455 375 60 505 533 Tilintarkastajan palkkiot Kunta BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 22 155 19 557 Yhteensä 22 155 19 557 Luottamushenkilöiden palkkioista pidätetyt puoluemaksut Kunta Korsholms socialdemokratiska förening 873 1 029 Kristdemokraterna 277 270 MSK 2 667 1 866 Mustasaaren kokoomus 45 0 Mustasaaren perussuomalaiset 285 113 SDP 462 464 SFP Kaskö 30 30 SFP Korsholm 2 263 1 589 SFP Kvevlax 2 154 1 059 SFP Norra Korsholm 290 170 SFP Replot-Björkö 1 731 1 343 SFP Smedsby-Böle 1 435 1 371 SFP Solf 1 409 1 041 Svenska kvinnoförbundet 1 247 932 Vänsterförbundet/Korsholm 76 0 Yhteensä 15 243 11 274 64
Intressitahotapahtumat Kunnanjohtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu kuuden kuukauden palkan suuruisesta erokorvauksesta. Kunta on vuonna 2002 antanut kokonaan omistamalleen tytäryhteisölle Korsholms Bostäderille 2 525 000 euron raha-lainan, josta 31.12. on avoimena 984 750 euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on kunnanhallituksen jäsen, ja kiinteistöpäällikkö kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta on vuonna 2011 antanut Stundars rf:lle 70 000 euron rahalainan, josta 31.12. on avoimena 30 000 euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Kunta on vuonna antanut Stundars rf:lle 140 000 euron avustuksen. Valtuuston puheenjohtaja on myös yhdistyksen puheenjohtaja. Kunta on vuonna antanut Replot skärgårds hembygdsföreningille kolme yhteensä 4 500 euron avustusta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholms 4H -yhdistykselle kaksi yhteensä 18 300 euron avustusta. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Folkhälsan i Korsholm rf:lle avustuksina yhteensä 99 605 euroa. Valtuuston puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Kvevlax UF rf:lle 1 137 euron avustuksen. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä on varajäsenenä yhdistyksen hallituksessa. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholman Musiikkijuhlat ry:lle 40 526 euron avustuksen. Valtuuston III varapuheenjohtaja ja musiikkiopiston rehtori kuuluvat yhdistyksen hallitukseen. Kunta on 17.2.2012 tehnyt Merenkurkun maailmanperintö ry:n kanssa yhteistyösopimuksen kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksessa on sovittu yhdistyksen toiminnan rahoituksesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan puheenjohtaja on yhdistyksen toiminnanjohtaja. Kunta on rahoittanut yhdistystä 24 000 eurolla vuonna. Kunta rahoittaa Vaasanseudun Kehitys Oy:tä summalla, joka on suhteessa kunnan asukaslukuun. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli 276 320 euroa ilman alv:tä. Kunnanjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta rahoittaa Vaasan seudun Matkailu Oy:tä osakassopimuksen mukaisesti. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli 40 917 euroa ilman alv:tä. Kehitysjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. 65
Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas) vuosina 1996 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 Velkataakan keskiarvo koko maassa 2 800 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa 1 900 1 800 1 700 1 600 1 500 1 400 euroa/asukas 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015-200 - 300-400 - 500 kertynyt ylijäämä velkataakka 66
MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Toimintakertomus Mustasaaren vesihuoltolaitos huolehtii keskitetysti vesi- ja viemäripalveluista kunnan vahvistamilla toiminta-alueilla. Vesihuoltolaitos on osa yhdyskuntarakentamisen toimintaa. Vesihuoltolaitoksen perustehtävänä on toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä johtaa ja puhdistaa jätevedet lupaviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Kunnalla on kaksi omaa vedenpuhdistamoa, Sepänkylän ja Björköbyn vedenpuhdistamot. Raakavetenä käytetään pohjavettä. Kunta on myös osakkaana Poronkankaan Vesi Oy:ssä, jolta vuoden aikana ostettiin 369 283 m³ vettä. Vaasan Vedeltä ostettiin lisäksi 20 193 m³ vettä pääasiassa veden hyvän laadun ylläpitämiseksi Bölen ja Vattvikin yhdysjohdoissa. Vesihuoltolaitoksen henkilöstövahvuus on 12 henkeä, eikä vuoden aikana ole tapahtunut suurempia henkilöstöä koskevia muutoksia. Kesä elokuuksi palkattiin kesäsijainen huolehtimaan vesimittariluennasta ja muista luentaan liittyvistä toimistotehtävistä. Työajan ulkopuolisesta päivystyksestä huolehtii pääasiassa vesihuoltolaitoksen oma henkilöstö ennalta sovitun päivystyslistan mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta. Viiden vuoden sisällä 25 prosenttia henkilöstöstä lopettaa eläköitymisen vuoksi. Vesinäytteitä otettiin vuosittain vahvistettavan näytteenottosuunnitelman mukaisesti varmistamaan, että veden laatu täyttää asetetut vaatimukset. Näytteenotto ja valvonta hoidettiin Länsirannikon ympäristöyksikön toimesta, ja näytteet tutkittiin BotniaLab Oy:ssä Vaasassa. Sama laboratorio on huolehtinut myös Koivulahden jätevedenpuhdistamon jätevesien laajemmasta analysoinnista. Raippaluodon ja Koivulahden jätevedenpuhdistamojen jätevesien lakisääteinen valvonta sisältyy Kyrönjoen yhteistarkkailuun. Vuoden aikana vesi- tai viemäriverkkoon liitettiin 71 uutta kiinteistöä ja kunnan viemäriverkkoon liitettiin 13 hajaasutusalueella sijaitsevaa kiinteistöä. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon on 31.12. mennessä liitetty 7 116 kiinteistöä. Näistä 2 449 kiinteistöä on myös liitetty kunnan viemäriverkkoon. Ennestään olevien talojen liittäminen viemäriverkkoon on viime vuosina vähentynyt, ja tuleva kehitys riippuukin paljon siitä, minkälaiseksi ympäristölainsäädäntö muotoutuu ja mikä on kiinnostus kiinteistönomistajien taholta. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa 8 434 metriä. Vuodenvaihteessa vesijohtoverkon kokonaispituus oli 1 399 kilometriä. Kokonaispituuteen ei ole laskettu johtoja, joiden läpimitta on alle 63 mm. Viemäriverkkoa laajennettiin 4 012 metriä, ja vuodenvaihteessa viemäriverkon kokonaispituus oli 141,3 kilometriä. Vuoden aikana otettiin käyttöön kuusi uutta jätevesipumppaamoa ja yksi isompi linjapumppaamo saneerattiin. Vesihuoltolaitos osallistui myös Vaasan viemäriverkon kunnossapitokustannuksiin siltä osin kuin kustannukset koskivat Mustasaaren jätevesien johtamista Påttin jätevedenpuhdistamolle Palosaarella. Laskutettu vesimäärä oli 984 400 m³ ja jätevesimäärä 562 309 m³ vuonna. Laskutettu vedenkulutus on vähentynyt 3 prosenttia ja laskutettu jätevesimäärä 5 prosenttia edellisvuodesta. Jäteveden prosentuaalisesti suuri väheneminen voi osittain selittyä veden kokonaiskulutuksen vähenemisellä mutta myös sillä, että yksi suurista asiakkaista on vuonna vähentänyt jätevesimääräänsä 43 prosenttia verrattuna 10 viime vuoden keskiarvoon. Vesi Johtoverkkoon pumpattu vesimäärä yhteensä 1 077 392 m³ Laskutettu vesimäärä 1,30 euroa/m³, alv 0 % 984 400 m³ Laskuttamaton vesimäärä (vuoto-, sammutus-, kastelu- ym. vedet) 9 % Jätevesi Puhdistukseen vastaanotettu jätevesimäärä yhteensä, m³ 885 165 m³ Laskutettu jätevesimäärä 2,20 euroa/m³, alv 0 % 562 309 m³ Vuotovesiprosentti, johtoverkkoon 36 % 67
Viemäriin valuvien pintavesien osuuden vähentämiseksi on tarkistettu muun muassa Raippaluodon johtoverkko. Johtoverkon 130 tarkastuskaivosta korjattiin 30, jolloin pintavesivuodot vähenivät 5,7 prosenttia vuositasolla. Muillakin alueilla, joilla vuotovesiprosentti on suuri, toteutetaan vastaava kartoitus ja tehdään toimenpiteitä pintavesien osuuden vähentämiseksi. Sepänkylän vedenpuhdistamon muutostyöt alkoivat syksyllä. Vesikaton kattorakenne muutetaan harjakatoksi ja toiseen kerrokseen järjestetään toimitiloja. Työ toteutetaan KVR-urakkana huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Varavoimaa laajennettiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, ja Vetungan raakavedenottamo, Björköbyn vedenpuhdistamo ja Raippaluodon paineenkorotusasema saivat erilliset varavoima-aggregaatit syksyllä. Investoinnin tavoitteena on varmistaa normaali vesihuolto Björköbyn Raippaluodon alueella sekä osassa Pohjois-Mustasaarta myös silloin, kun normaalissa sähkönsyötössä on katkos. Mustasaaren vesihuoltolaitoksen sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot päivitettiin, ja ne jaettiin huhtikuun lopussa vesihuoltolaitoksen kaikille asiakkaille. Samassa yhteydessä päivitettiin myös vesihuoltolaitoksen asiakirjat kunnan verkkosivuilla. Kunnassa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena vesihuoltolaitoksen henkilöstöä vähennettiin lakkauttamalla toinen toimistosihteerin tehtävistä. Työmäärän vähentämiseksi vesihuoltolaitoksen maksumuistutusten hoitaminen siirrettiin syksyllä ulkopuoliselle yhtiölle. Uutta käytäntöä on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida, mutta maksumuistutusasioiden määrä ei valitettavasti ole vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt. Asiakkaat ovat esittäneet purevaa kritiikkiä vesihuoltolaitosta kohtaan siitä, että se ei enää käsittele maksumuistutuksia, maksusuunnitelmia ja vastaavia itse sen jälkeen, kun tällaiset asiat siirrettiin laskutus- ja perintäyhtiölle, vaan ohjaa asiakkaat ottamaan yhteyttä ulkopuoliseen yhtiöön saamiensa ohjeiden mukaisesti. Asiakkaiden mielestä menetelmä on heikentänyt vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelua. Vesijohtoverkkoa on täydennetty uudella rinnakkaisvesijohdolla Sulvalla, ja Koivulahdessa on siirretty Bagarintien Skatantien viemärilinjaa. Vuotoja on tukittu yhteensä 29 kertaa, useimmiten Sulvan alueella. Palopostit on kartoitettu ja testattu. Kartoituksen perusteella tehtiin toimenpidesuunnitelma, jonka johdosta palopostien kokonaismäärä on vähentynyt mutta jäljelle jääneet palopostit on osittain korvattu uusilla, ja palopostien vedenpaine ja virtaama vastaavat pelastuslain (379/2011) 30. :n vaatimuksia. Työtä jatketaan vuonna 2018, ja loppuraportti ja erittelyt paloposteittain luovutetaan sen jälkeen paloturvallisuusviranomaisille. Vuonna 2018 ja siitä eteenpäin vesihuoltolaitos noudattaa kunnan investointisuunnitelmaa, jonka valtuusto on hyväksynyt. Etelä- ja Itä-Mustasaaren vesijohtoverkko kartoitetaan keväällä 2018. Johtoverkon eri virtaamatilanteiden tietosimuloinnilla pyritään selvittämään etukäteen, mihin toimenpiteisiin pitää ryhtyä häiriöttömän vedenjakelun turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää paras mahdollinen sijoituspaikka alavesisäiliölle, joka sisältyy vuoden 2018 investointiohjelmaan. Säiliön käyttöönoton jälkeen vesihuoltolaitos voi lisätä Poronkankaan Vesi Oy:ltä vuosittain ostettavaa vesimäärää. Johtoverkkoa jatketaan kaava- ja yritysalueille siinä yhteydessä, kun alueet saatetaan rakentamiskuntoon, ja toiminta-aluetta laajennetaan haja-asutusalueelle siellä, missä se on taloudellisesti perusteltua ja muutenkin yhdyskuntakehityksen mukaista. Johtoverkkoa korjataan vuoden aikana muun muassa Koivulahdessa noin 550 metrin osuudella. Tuovilassa saneerataan Kiviaidantien suuntainen johtolinja. Vuoden 2018 aikana kartoitetaan asukkaiden kiinnostusta kunnan viemärin laajentamiseen Kalvholmiin ja Västerhankmoon yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Mikäli riittävä määrä kiinteistönomistajia ilmoittaa kiinnostuksensa, laaditaan esisuunnittelu, jonka pohjalta tehdään mahdollinen investointipäätös. Koska kummassakin tapauksessa jätevedet on pumpattava siirtojohtojen kautta ennestään olevaan viemäriverkkoon, hankkeen taloutta on tutkittava tarkoin, jotta kunta saa kokonaiskuvan kaikista kustannuksista. Allan Heir vesihuoltopäällikkö 68
Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS 1.1. 31.12. euroa 1.1. 31.12. euroa Muutos Liikevaihto 3 718 219 3 981 694-6,6 % Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset 3 717 886 3 981 097-6,6 % Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset 334 597-44,0 % Valmistus omaan käyttöön 31 540 19 910 58,4 % Tuet ja avustukset Liiketoiminnan muut tuotot 36 36 0,0 % Materiaalit ja palvelut -1 228 887-1 382 585-11,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -407 830-393 151 3,7 % Tarvikkeet sisäiset -344-1 393-75,3 % Palvelujen ostot -820 713-988 041-16,9 % Henkilöstökulut -531 638-558 113-4,7 % Palkat ja palkkiot -439 189-455 719-3,6 % Henkilösivukulut -92 449-102 394-9,7 % Eläkekulut -71 975-74 727-3,7 % Muut henkilösivukulut -20 474-27 667-26,0 % Poistot ja arvonalentumiset -1 361 847-1 330 502 2,4 % Suunnitelman mukaiset poistot -1 361 847-1 330 502 2,4 % Liiketoiminnan muut kulut -21 709-24 170-10,2 % Liikeylijäämä 605 714 706 269 85,8 % Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta -127 380-127 380 0,0 % Muut rahoituskulut Muille maksetut korkokulut -20 060-22 754-11,8 % Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 458 274 556 135-17,6 % Tilikauden ylijäämä/alijäämä 458 274 556 135 82,4 % 69
Rahoituslaskelma VESIHUOLTOLAITOS 31.12. euroa 31.12. euroa Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 605 714 706 269 Poistot ja arvonalentumiset 1 361 847 1 330 502 Rahoituskulut -147 441-150 134 Sisäiset tuotot -344-1 393 Sisäiset kulut 344 1 393 Toiminnan rahavirta 1 820 120 1 886 637 Investointien rahavirta Investointimenot -1 688 663-1 618 364 Rahoitusosuudet investointimenoihin 45 299 36 714 Investointien rahavirta -1 643 364-1 581 650 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -400 000-400 000 Saamisten muutokset -53 392 119 589 Liittymismaksujen muutokset 500 384 614 250 Korottomien velkojen muutokset -24 392-232 193 Rahoituksen rahavirta 22 600 101 646 VAIKUTUS KUNNAN RAHAVAROIHIN 199 357 406 632 70
Tase Vesihuoltolaitos VASTAAVAA 31.12. 31.12. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 70 819 99 146 Muut pitkävaikutteiset menot 70 819 99 146 Aineelliset hyödykkeet 21 993 028 21 683 184 Rakennukset 1 542 043 1 370 093 Kiinteät rakenteet ja laitteet 20 440 059 20 298 261 Koneet ja kalusto 10 926 14 830 Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 12 614 12 614 Osuudet osakkuusyhteisöissä 12 614 12 614 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 487 119 245 025 Myyntisaamiset 298 418 245 025 Tasapainotetut saamiset 188 702 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 563 581 22 039 970 Vesihuoltolaitos VASTATTAVAA 31.12. 31.12. OMA PÄÄOMA 12 036 412 11 578 138 Peruspääoma 8 492 022 8 492 022 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 086 117 2 529 982 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 458 274 556 135 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 9 652 486 9 552 102 Lainat rahoituslaitoksilta 2 400 000 2 800 000 Liittymismaksut 7 252 486 6 752 102 Lyhytaikainen 874 682 909 729 Joukkovelkakirjalainat 0 10 655 Lainat rahoituslaitoksilta 400 000 400 000 Ostovelat 315 226 319 739 Muut velat 58 703 78 582 Siirtovelat 100 753 100 753 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 563 581 22 039 970 71
Vesihuoltolaitoksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot V1. Liikevaihto Myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset: Vesimaksut 1 839 249 1 865 494 Jätevesimaksut 1 703 832 1 905 007 Muut myyntituotot 13 373 27 159 Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset: Vesimaksut 67 776 76 524 Jätevesimaksut 93 692 106 913 Muut sisäiset palvelut Yhteensä 3 717 922 3 981 097 Vesihuoltolaitoksen omat sisäiset: Vesimaksut 334 597 Liikevaihto yhteensä 3 718 255 3 981 694 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot V2. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 99 146 99 146 Lisäykset tilikaudella 0 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella -28 328-28 328 Poistamaton hankintameno 31.12. 70 819 70 819 Kirjanpitoarvo 31.12. 70 819 70 819 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä rakenteet ja kalusto ja keskenlaitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 1 370 093 20 298 261 14 830 21 683 184 Lisäykset tilikaudella 254 699 1 428 790 5 174 1 688 663 Rahoitusosuudet tilikaudella -45 299-45 299 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella -82 750-1 241 692-9 078-1 333 519 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 542 043 20 440 059 10 926 0 21 993 028 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 542 043 20 440 059 10 926 0 21 993 028 72
V3. Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet osakkuusyhteisöissä Poistamaton hankintameno 1.1. 12 614 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 12 614 Kirjanpitoarvo 31.12. 12 614 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. 8 492 022 8 492 022 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 8 492 022 8 492 022 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 2 529 982 2 186 868 Lisäykset tilikaudella 556 135 343 114 Vähennykset tilikaudella Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 3 086 117 2 529 982 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 458 274 556 135 Oma pääoma 12 036 412 11 578 138 73
Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Allan Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kunta ryhtyy valmiussuunnitelman ja kriisinhallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin Varavoimala, vesihuolto. Björkön vedenpuhdistamo, Vetunganin raakavedenottamo ja Raippaluodon paineenkorotusasema varustetaan varavoimalla. Toteutui. VESIHUOLTOLAITOS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 3 981 694 Myyntituotot 3 794 370 3 718 219 98,0 % 93,4 % 36 Muut toimintatuotot 40 36 90,0 % 100,0 % 3 981 730 Toimintatuotot yhteensä: 3 794 410 3 718 255 98,0 % 93,4 % 19 910 Valmistus omaan käyttöön 24 700 31 540 127,7 % 158,4 % Toimintakulut: -558 113 Henkilöstökulut -559 230-531 638 95,1 % 95,3 % -988 041 Palvelujen ostot -956 010-820 713 85,8 % 83,1 % -394 544 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -381 580-408 174 107,0 % 103,5 % -24 170 Muut toimintakulut -21 610-21 709 100,5 % 89,8 % -1 964 868 Toimintakulut yhteensä: -1 918 430-1 782 234 92,9 % 90,7 % 2 036 771 TOIMINTAKATE 1 900 680 1 967 561 103,5 % 96,6 % -1 330 502 Poistot -1 361 847 74
Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos 2 150 508,36 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Mustasaaressa 26.3.2018 Kunnanhallitus Anita Sundman Pernilla Vikström Linda Ahlbäck Ida-Maria Skytte Samuel Broman Michael Luther Tomas Bäck Ralf Degerlund Åsa-Britt Forth-Snellman Martin Ahlskog Kim Eriksson Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mustasaaressa 23.5.2018 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Andreas Holmgård JHT, KHT 75
Tilinpäätöksen tunnusluvut on laskettu seuraavasti: Velkataakka (euroa/asukas): Lainakanta jaetaan asukasluvulla 31.12. Lainakanta = Vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut velat. Omavaraisuus (%): 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuudet + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Vähemmistöosuudet koskevat konsernia. Toimintatuotot/Toimintakulut (%): 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate/Poistot (%): 100 * Vuosikate / Poistot yhteensä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta (euroa): Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus (%): 100 * Vuosikate / Investointien rahoitusosuus. Investointien rahoitusosuus = Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin. Kassan riittävyys (pv): 365 päivää * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys. Lainanhoitokate: (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Pitkäaikaisten lainojen vähennys). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2, ja heikko kun tunnusluku on alle 1. Suhteellinen velkaantuneisuus (%): 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista: 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Lainasaamiset 31.12. (euroa): Sijoituksiin sisältyvät joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Päiväkirja, koneluettava. Pääkirja, koneluettava. Tositelajit 100 Kirjanpito 101 Kirjanpito muistiotosite 1111 Ostoreskontra 160 Ostoreskontra Vesihuoltolaitos 200 Ostoreskontramaksut 300 Palkat 400 Laskutus 420 Sisäinen laskutus 450 Luottotappiot 500 Laskunmaksut 600 Sosiaalilautakunnan maksatukset (toimeentulotuki) 700 Käyttöomaisuus 80 Sisäiset muistiotositteet 840 Salassa pidettävät tositteet 900 Mustasaaren terveyskeskus Varasto 910 Oravaisten Vöyrin Maksamaan terveyskeskus Varasto 920 Virastotalo Varasto 76
Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain/tehtäväalueittain Tammikuu JOULUKUU Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -373 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -48 380-46 822 96,8 % 12539,3 % -32 146 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -35 000-34 994 100,0 % 108,9 % -4 184 915 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 369 285-4 376 828 100,2 % 104,6 % -34 425 523 Sivistyslautakunta -35 121 583-35 513 972 101,1 % 103,2 % -535 639 Hallinto -536 340-695 208 129,6 % 129,8 % -20 346 305 Perusopetus -20 038 760-20 637 113 103,0 % 101,4 % -1 491 170 Korsholms gymnasium -1 447 350-1 469 287 101,5 % 98,5 % -12 052 409 Varhaiskasvatus ja esiopetus -13 099 133-12 712 363 97,0 % 105,5 % -2 856 833 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -2 943 750-2 886 521 98,1 % 101,0 % -513 365 Vapaa-aikatoiminta -541 660-473 811 87,5 % 92,3 % -230 071 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -244 000-236 366 96,9 % 102,7 % -735 873 Mustasaaren aikuisopisto -774 800-775 264 100,1 % 105,4 % -893 116 Kirjastotoiminta -907 430-924 720 101,9 % 103,5 % -484 408 Mustasaaren musiikkiopisto -475 860-476 362 100,1 % 98,3 % -17 111 803 Sosiaalilautakunta -18 145 520-18 070 911 99,6 % 105,6 % -387 724 Hallinto -407 210-407 493 100,1 % 105,1 % -10 115 366 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -11 153 310-10 773 152 96,6 % 106,5 % -6 608 713 Perhe- ja yksilöhuolto -6 585 000-6 890 267 104,6 % 104,3 % 525 882 Hoivalautakunta (tuotto) 600 000 509 048 84,8 % 96,8 % 18 112 243 Hallinto 16 233 521 16 179 851 99,7 % 89,3 % -17 586 360 Kansanterveystyö -15 633 521-15 670 803 100,2 % 89,1 % 1 746 186 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) 2 019 120 1 407 237 69,7 % 80,6 % -366 454 Hallinto -393 480-399 261 101,5 % 109,0 % -1 065 810 Tekniset palvelut -1 042 340-1 102 866 105,8 % 103,5 % -607 663 Liikenneväylät -723 680-656 083 90,7 % 108,0 % 4 237 998 Kiinteistöosasto 4 816 720 4 085 801 84,8 % 96,4 % 185 809 Siivous- ja ruokapalvelut 51 690 129 959 251,4 % 69,9 % -637 693 Kaavoitus -689 790-650 313 94,3 % 102,0 % 3 982 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -69 770-12 548 18,0 % -315,1 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta 0 0-0 Ympäristöterveydenhuolto 0 0 0 Ympäristönsuojelu -0-0 -22 741 395 Kh/Erikoissairaanhoito -23 225 000-22 028 595 94,8 % 96,9 % -14 227 227 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -12 548 000-12 814 406 102,1 % 90,1 % -817 179 Kh/Työllistäminen -924 500-821 980 88,9 % 100,6 % -3 037 799 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 138 000-3 052 666 97,3 % 100,5 % 1 029 788 Kh/Kiinteistötulot (tuotto) 1 336 340 658 258 49,3 % 63,9 % -1 487 222 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 160 000-1 199 712 103,4 % 80,7 % 2 036 771 Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) 1 900 680 1 967 561 103,5 % 96,6 % -95 579 807 TOIMINTAKATE -95 872 648-96 317 850 100,5 % 100,8 % 77
Kirjattu TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU ALKUPERÄINEN TALOUSARVIO Alkuperäinen talousarvio % talousarviosta % kirjatusta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot 33 621 845 Myyntituotot 31 243 704 32 326 125 103,5 % 96,1 % 6 830 390 Maksutuotot 6 938 015 6 604 215 95,2 % 96,7 % 620 534 Tuet ja avustukset 236 150 402 704 170,5 % 64,9 % 12 557 752 Muut toimintatuotot 12 769 282 12 435 785 97,4 % 99,0 % 53 630 522 Toimintatuotot yhteensä: 51 187 151 51 768 830 101,1 % 96,5 % 244 659 Valmistus omaan käyttöön 215 700 365 290 169,4 % 149,3 % Toimintakulut 60 226 037 Henkilöstökulut yhteensä 60 391 106 60 140 283 99,6 % 99,9 % 47 369 736 Palkat ja palkkiot 48 295 081 48 188 836 99,8 % 101,7 % 12 856 301 Henkilösivukulut 12 096 025 11 951 447 98,8 % 93,0 % 66 020 074 Palvelujen ostot 63 577 222 64 384 312 101,3 % 97,5 % 7 687 644 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 7 729 026 8 660 291 112,0 % 112,7 % 5 394 882 Avustukset 5 129 800 4 828 730 94,1 % 89,5 % 10 126 351 Muut toimintakulut 10 448 345 10 438 354 99,9 % 103,1 % 149 454 988 Toimintakulut yhteensä 147 275 499 148 451 970 100,8 % 99,3 % 95 579 807 TOIMINTAKATE 95 872 648 96 317 850 100,5 % 100,8 % 75 914 657 Verotulot 74 665 000 76 828 488 102,9 % 101,2 % 30 105 921 Valtionosuudet 31 800 000 31 478 834 99,0 % 104,6 % 106 020 578 Verorahoitus yhteensä 106 465 000 108 307 322 101,7 % 102,2 % 268 739 Rahoitustuotot 167 000 124 950 74,8 % 46,5 % 520 799 Rahoituskulut 592 000 456 686 77,1 % 87,7 % 252 060 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 425 000 331 735 78,1 % 131,6 % 10 188 712 VUOSIKATE 10 167 352 11 657 737 114,7 % 114,4 % 7 463 456 Suunnitelman mukaiset poistot 8 030 000 7 689 028 95,8 % 103,0 % 77 962 Lisäpoistot 1 818 201 2332,2 % 7 541 418 Poistot yhteensä 8 030 000 9 507 229 118,4 % 126,1 % 2 647 293 TILIKAUDEN TULOS 2 137 352 2 150 508 100,6 % 81,2 % 78
- rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2012 sekä alkuperäinen talousarvio 1 000 euroa Tilinp. 2012 Tilinp. 2013 Tilinp. 2014 Tilinp. 2015 Tilinp. Tilinp. Alkuperäinen talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: 1 905 2 701 4 725 4 254 9 722 11 323 9 167 2 155 123,5 Vuosikate 2 294 4 188 6 442 4 856 10 189 11 658 10 167 1 490 114,7 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -389-1 487-1 716-602 -467-335 -1 000 665 33,5 Investointien rahavirta: -19 374-18 918-14 743-8 469-9 365-12 446-12 543 97 99,2 Investointimenot -20 174-20 534-17 624-9 739-10 045-13 202-13 693 491 96,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin 258 79 428 631 160 198 0 198 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 542 1 538 2 453 638 519 558 1 150-592 48,5 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -17 469-16 216-10 017-4 215 357-1 123-3 376 2 252 33,3 Antolainauksen muutokset: 142 112 111 119 114 109 101 8 107,4 Antolainasaamisten lisäykset 0-30 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 142 142 111 119 114 109 101 8 107,4 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 10 390 12 390 8 490 4 200 0-700 2 000-2 700 asukasta kohti: 546 647 440 218 0-36 102-138 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 15 000 20 000 0 10 000 10 000 0 10 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 610-3 610-13 510-5 500-5 500-7 500-7 500 0 100,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 12 000 1 000 2 000 9 700-4 500-3 200 9 500-12 700 Liittymismaksut: 742 497 760 659 614 501 350 151 143,1 Vaasan radan sähköistys: 4 600 Muut maksuvalmiuden muutokset: 756-674 759 155-1 902 2 266 100 2 166 2 266,4 Rahoituksen rahavirta (B): 16 629 12 324 10 120 5 133-1 173 2 176 2 551-375 85,3 Rahavarojen muutos (A + B): -840-3 892 103 918-817 1 052-825 1 877 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 42 621 55 010 63 500 67 700 67 700 67 000 73 200-6 200 91,5 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 2 242 2 872 3 292 3 507 3 493 3 456 3 735-279 92,5 79
Uppgifter om arbetsförmedlingsstatistiken Tietoja työnvälitystilastoista (ELY centralen ELY keskus) Vasa er + Kyrolandet er Hela landet Korsholm Mustasaari Vaasan sk + Kyrönmaan sk Koko maa förändr. muutos förändr. muutos förändr. muutos Arbetslösa Työttömät Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Januari Tammikuu 704 666 6,9 38 5,4 6 067 5 638 10,1 429 7,1 368 118 342 852 13,0 25 266 6,9 Februari Helmikuu 694 677 7,1 17 2,4 5 827 5 531 10,0 296 5,1 360 972 332 166 12,6 28 806 8,0 Mars Maaliskuu 649 636 6,7 13 2,0 5 512 5 209 9,4 303 5,5 350 981 317 251 12,1 33 730 9,6 April Huhtikuu 644 596 6,2 48 7,5 5 350 4 973 9,0 377 7,0 340 941 304 279 11,6 36 662 10,8 Maj Toukokuu 659 545 5,7 114 17,3 5 339 4 766 8,6 573 10,7 332 143 291 500 11,1 40 643 12,2 Juni Kesäkuu 760 679 7,1 81 10,7 6 114 5 481 9,9 633 10,4 366 086 320 126 12,2 45 960 12,6 Juli Heinäkuu 799 731 7,7 68 8,5 6 439 5 764 10,4 675 10,5 378 399 329 027 12,5 49 372 13,0 Augusti Elokuu 689 575 6,0 114 16,5 5 789 4 900 8,8 889 15,4 342 543 288 745 11,0 53 798 15,7 September Syyskuu 664 517 5,4 147 22,1 5 395 4 492 8,1 903 16,7 329 487 275 574 10,5 53 913 16,4 Oktober Lokakuu 651 501 5,2 150 23,0 5 304 4 355 7,8 949 17,9 328 929 272 516 10,4 56 413 17,2 November Marraskuu 623 496 5,2 127 20,4 5 344 4 308 7,8 1 036 19,4 328 520 271 309 10,3 57 211 17,4 December Joulukuu 715 538 5,6 177 24,8 5 941 4 683 8,4 1 258 21,2 358 083 295 524 11,2 62 559 17,5 er = ekonomisk region sk = seutukunta Korsholm Mustasaari förändr. muutos Befolkning Asukasluku Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl Januari Tammikuu 19 306 19 392 0,4 86 Februari Helmikuu 19 301 19 429 0,7 128 Mars Maaliskuu 19 309 19 427 0,6 118 Tilastointitapa on muuttunut maaliskuun alusta! Ei täysin vertailukelpoinen aikaisempiin kuukausiin. April Huhtikuu 19 336 19 452 0,6 116 Tilastokeskus on vastannut kuukausittaisista väestötiedoista maaliskuun alusta lähtien. Maj Toukokuu 19 351 19 457 0,5 106 Juni Kesäkuu 19 381 19 487 0,5 106 Juli Heinäkuu 19 399 19 481 0,4 82 Augusti Elokuu 19 395 19 449 0,3 54 September Syyskuu 19 397 19 422 0,1 25 Oktober Lokakuu 19 388 100,0 19 388 Syyskuun jälkeisiltä kuukausilta ei ole saatavilla tietoja! November Marraskuu 19 388 100,0 19 388 December Joulukuu 19 380 19 384 0,0 4 2015 December 2015 och Joulukuu 2015 ja 19 302 19 380 0,4 78 80
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Jan Tam Feb Hel Arbetslösa Työttömät, Korsholm Mustasaari Mar Maa Apr Huh Maj Tou Jun Kes Jul Hei Aug Elo Sept Syy Okt Lok Nov Mar Dec Jou 2015 2014 2013 2012 81
19 600 19 400 19 200 19 000 18 800 18 600 18 400 18 200 18 000 17 800 17 600 Jan / Tam Befolkning Asukasluku 2010 Feb / Hel Mar / Maa Apr / Huh Maj / Tou Jun / Kes Jul / Hei Aug / Elo Sept / Syy Okt / Lok Nov / Mar Dec / Jou 2015 2014 2013 2012 2011 2010 82
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 23.5.2018 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on vuosittain arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan lausunto Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kunnan toiminnan tavoitteet ovat olennaisilta osiltaan toteutuneet ja toiminta on järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan talouden tavoitteet eivät ole kaikilta osiltaan toteutuneet, koska sekä käyttötalousarviossa että investointitalousarviossa on tapahtunut määrärahojen ylityksiä. Kunnan talouden arviointi Kunnan vuoden tilinpäätös toteutui täysin talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Kertynyt ylijäämä oli vuodenvaihteessa 5,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut (sisältäen sisäiset tilitapahtumat) ylittivät talousarvion yhteensä 0,6 miljoonalla eurolla eli 0,4 prosentilla. Ulkoiset kustannukset pienenivät 0,3 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vuodesta. Toiminnan ulkoiset tuotot pienenivät 1,2 miljoonaa euroa. Kustannusten nettokasvuksi (toimintakatteen muutos) tuli 0,7 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuodesta. Vuosikate oli 11,7 miljoonaa euroa, mikä ei täysin riittänyt rahoittamaan sekä varsinaista toimintaa että investointeja. Nettoinvestoinnit olivat 11,9 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Velkataakka pieneni 0,7 miljoonaa euroa ja oli vuodenvaihteessa 3 456 euroa asukasta kohti. Tilinpäätöksen mukaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on yhteensä 31,2 miljoonaa euroa. Rahavirtoja koskeva tunnusluku viideltä viime vuodelta antaa kertynyttä ylijäämää oikeamman kuvan siitä, onko kunnan talous tasapainossa. Tarkastuslautakunta toteaa, että viiden lähivuoden investointitarve on erittäin suuri: vuoden 2018 talousarvion investointisuunnitelman mukaan 52,1 miljoonaa euroa. Toimielinten toiminnan ja talouden arviointi Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie 4 65610 Korsholm 65610 Mustasaari 06 327 7111 06 327 7111 www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 83
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 23.5.2018 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Kunnanhallitus vastaa määrärahasta kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta, joka ylittyi 266 000 eurolla. Kunnanhallitus vastaa myös arvioiduista kiinteistötuloista, jotka alittuivat 678 000 eurolla, sekä määrärahasta varhe ja eläkemenoperusteisiin maksuihin, joka ylittyi 39 000 eurolla. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan toiminnan tavoitteet toteutuivat. Talouden tavoitteet eivät toteutuneet täysin, mutta ylitys oli vain 0,08 prosenttia. Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Tarkastuslautakunta on todennut viranhaltijoiden kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen, että toiminta on hyvin järjestettyä. Hoivalautakunta Hoivalautakunnan toiminnan tavoitteet toteutuivat. Talouden tavoitteet toteutuivat muodollisesti huolimatta ylityksestä, josta annetaan selvitys erikseen kunnanhallituksen alla. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan toiminnan tavoitteet eivät toteutuneet täysin. Useamman kaavan valmisteluaikataulu jäi tavoitteista. Kiinteistöjen kunnossapito ja käyttökustannukset nousivat budjetoitua suuremmiksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talouden tavoitteet eivät toteutuneet akuuttien kunnostustöiden vuoksi. Vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös oli 458 000 euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun 127 000 euron tuotto oli kirjattu. Vesihuoltolaitoksen vaikutus kunnan rahavaroihin oli 199 000 euroa positiivinen. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Länsirannikon valvontalautakunta Länsirannikon valvontalautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. 84 Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie 4 65610 Korsholm 65610 Mustasaari 06 327 7111 06 327 7111 www.korsholm.fi www.mustasaari.fi
Kuntakonsernin toiminnan ja talouden arviointi Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 23.5.2018 Konsernituloslaskelma on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on kunnan tuloslaskelmaa parempi. Kuntakonsernin lainat ovat 76,7 miljoonaa euroa eli 3 958 euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen, joka kuvaa lainojen takaisinmaksukykyä, on 64,4 prosenttia ja ylittää näin sen 50 prosentin rajan, mikä kuntalain mukaan on yksi kriteereistä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä. Muita huomioita Tarkastuslautakunta on huomannut, että kunnan taholta on tarvetta parantaa viestintää kuntalaisten, henkilöstön ja median kanssa. Tarkastuslautakunnan arviointityö Tarkastuslautakunnan arviointityön perustana on koko toimikaudeksi laadittu arviointisuunnitelma, jossa määritellään arvioinnin vuosittaiset painopistealueet. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain itselleen työohjelman talousarviovuoden arviointia varten. Tarkastuslautakunta arvioi kunnan tilinpäätöksen perusteella, miten talousarviossa vahvistetut toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarviovuoden aikana tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa tutustumalla toimielinten pöytäkirjoihin, keskustelemalla luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön kanssa, vierailemalla kunnan joissakin toimintayksiköissä ja perehtymällä erilaisiin selvityksiin. Talousarviovuoden arvioimiseksi tarkastuslautakunta on kokoontunut syksyn ja kevään 2018 välisenä aikana kahdeksan kertaa. Hallintosihteeri Nina Högbacka Wägar on toiminut lautakunnan sihteerinä ja tilintarkastaja Anders Lidman on avustanut toiminnan arvioinnissa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars, kunnanjohtaja Rurik Ahlberg ja talousjohtaja Rabbe Eklund ovat informoineet vuoden mittaan tarkastuslautakuntaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Oman toimialansa toiminnasta ja taloudesta ovat kertoneet kehitysjohtaja Mikael Alaviitala, hallintojohtaja Linda Jakobsson Pada, kansliapäällikkö Solveig Söderback, sivistysjohtaja Denice Vesterback, taloussuunnittelija Annikki Ujanen, aikuisopiston rehtori Ulrica Taylor, terveysjohtaja Mikael Gädda, taloussuunnittelija Agneta Riddar, vanhustenhuollon päällikkö Gunilla Bertell, tekninen johtaja Ben Antell, johtava rakennustarkastaja Michael Ek, vt. ympäristö ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund ja ympäristönsuojelupäällikkö Anna Maria Mattfolk. HR päällikkö Kaisa Vesterinen Kern on esitellyt henkilöstöraportin. Arvioinnin painopiste on vuoden aikana ollut sosiaalilautakunnan toiminnassa. Sosiaalilautakunnan toiminnasta ovat antaneet tietoa sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Ulla Maj Salin, sosiaalijohtaja Alice Backström, vanhustenhuollon päällikkö Gunilla Bertell ja perhe ja yksilöhuollon päällikkö Sari Sundelin. Tarkastuslautakunta vieraili Aspgårdenissa ja Solgårdissa ja sai tietoa Aspgårdenin vastaavalta sairaanhoitajalta Viveka Backlundilta ja Solgårdin johtajalta Mikaela Ahlbäck Strandilta. Tarkastuslautakunta on vuoden aikana käsitellyt luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset. Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie 4 65610 Korsholm 65610 Mustasaari 06 327 7111 06 327 7111 www.korsholm.fi www.mustasaari.fi 85
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 23.5.2018 Mustasaaressa 23. toukokuuta 2018 Rolf Sund Karina Björninen Håkan Fant puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Jennie Flink jäsen Kim Hämäläinen jäsen 86 Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie 4 65610 Korsholm 65610 Mustasaari 06 327 7111 06 327 7111 www.korsholm.fi www.mustasaari.fi