Vision av nya Smedsby centrum

Transkriptio

1 Vision av nya Smedsby centrum TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus

2 SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sosiaalilautakunta Hoivalautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Rakennuslautakunta Länsirannikon valvontalautakunta Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Kunnanhallitus Työllistäminen Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Kunnanhallitus Kiinteistötulot Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain Investointitalousarvio, talousarviovertailu Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Tuloslaskelma, talousarviovertailu Rahoituslaskelma, talousarviovertailu Verotuotot Valtionosuudet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Kuntakonsernin tuloslaskelma Kuntakonsernin rahoituslaskelma Kuntakonsernin tase LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tunnuslukujen laskentaperusteet Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Työllisyyskatsaus Väestönkehitys Vesihuoltolaitos - talousarviovertailu Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta... 81

3 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden tilinpäätös oli huomattavasti odotettua parempi. on 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vuosikate on 10,2 miljoonaa euroa. Kolme syytä vaikutti vuoden aikana siihen, että talous kääntyi nousuun. Vuoden alussa kunnan kaikilla toimialoilla käytiin yhteistoimintaneuvottelut. Hoivalautakunnan kanssa yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin jo edellisenä vuonna. Neuvottelut johtivat sarjaan toimenpiteitä hoitoketjujen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi, tukitoimintojen tehostamiseksi ja henkilöstötarpeen tarkistamiseksi koko kunnassa. Yhteistoimintaneuvottelujen konkreettisena tuloksena vuoden talousarvion toimintakatetta supistettiin lähes 1,1 miljoonaa euroa, ja tilinpäätöksessä toimintakate alittui vielä 2,2 miljoonaa euroa. Hyvä taloudenhoito on johtanut siihen, että toimintakate on pienentynyt reilusti, paljon yhteistoimintaneuvottelujen tavoitetta enemmän. Vuoden 2017 ja vuoden 2018 vuosikatteen tasoksi vahvistettiin noin 10 miljoonaa euroa, mikä huomioidaan vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Vielä joulukuussa kunta budjetoi 1,4 miljoonan euron alijäämän, mutta alijäämä muuttuikin lopulta jo mainituksi 2,6 miljoonan euron ylijäämäksi. Vuonna uskottiin, että kunta söisi kertyneen ylijäämänsä viimeistään vuonna, mutta sen sijaan kunta onkin pystynyt kerryttämään ylijäämää. Kertynyt ylijäämä oli 3,7 miljoonaa euroa Korkean vuosikatteen ansiosta velkataakka pysyi ennallaan, mutta asukaskohtainen velkataakka keveni hieman, koska asukasluku kasvoi. Verotuotot yllättivät myönteisesti. Talousarviomuutosten jälkeen oli laskenut, että verotulot pienenisivät 0,9 prosenttia. Loppujen lopuksi verotulot kasvoivat 1,0 prosenttia. Tämä positiivinen poikkeama selittyy suurimmaksi osaksi kunnallisverotuotoilla, jotka kasvoivat 1,4 prosenttia, vaikka niiden vielä keväällä ennustettiin vähenevän 0,5 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat 2,5 miljoonaa euroa eli 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin joulukuun laskelmien mukaan. Tulos on kaikilta osiltaan positiivinen, mutta keinot sen saavuttamiseksi saivat negatiivista julkisuutta. Yhteistoimintaneuvottelut koettiin kielteisinä, ja kunnan toimet eivät kaikilta osiltaan keränneet kiitosta. Sen sijaan on kaikkien etu, että kunnalla on tasapainossa oleva talous. Kunnan väkiluku on jatkanut kasvuaan (alustavasti +86 henkeä), ja tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että työttömyys on kääntymässä laskuun. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 3

4 Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleistä on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus ja ohjausasiakirjan arviointi sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta tehtäväalueittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 40 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Ohjausasiakirjan arviointi on tämän osion alussa. laskelmat sivuilla käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla Liitteinä, sivuilla 73 78, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on ,45 euroa ylijäämäinen. Kunnan tulos oli ylijäämäinen viimeksi tilinpäätöksessä Tulos on 4 miljoonaa euroa budjetoitua parempi, sillä alijäämäksi budjetoitiin euroa. Tämä positiivinen poikkeama selittyy sillä, että toimintakate jäi 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi, verorahoitus oli 1,4 miljoonaa euroa budjetoitua suurempi ja rahoituskulut olivat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Tällä kaikella oli positiivinen vaikutus vuosikatteeseen, josta tuli 3,8 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Yhdessä 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienempien poistojen kanssa nämä johtivat tuloksen paranemiseen. Toimintakatteen positiivinen kehitys selittyy sillä, että kustannukset kokonaistasolla olivat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät ja tuottoja kertyi 1,0 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintakate pienenee 2,1 % (: +1,6 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) kasvaa 3,2 % (: 0,1 %). Tämä johtaa siihen, että vuosikate kasvaa 109,8 % (: 24,6 %). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2011 (katso myös kuvio sivulla 64) Vuosi Ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa runsaat 3,7 miljoonaa euroa eli 192 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli euroa vuonna 2014 ja euroa vuonna. Vuosikate on vajaat 10,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on runsaan 5,3 miljoonan euron parannus vuodesta. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat lähes 9,4 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 5,5 miljoonaa euroa. Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia yhdessä kokouksessa ja kunnanhallitus kahdessa kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on kolme. Keskusvaalilautakunnan talousarvio, määräraha kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta sekä määräraha varhe- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin ylittyivät. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen, mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. Budjetoitu toimintakate alittui kokonaistasolla lähes 2,2 miljoonalla eurolla. Toteumaksi tuli 97,8 %. Toimintatuotot olivat lähes 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Toimintakulut olivat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sen sijaan ylittivät talousarvion lähes 1,3 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä 0,3 miljoonalla eurolla. Kevään aikana käytiin kunnan kaikkia työntekijöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Nämä neuvottelut yhdessä erittäin tiukan budjettikurin kanssa selittävät sen, että henkilöstökulut jäivät budjetoitua pienemmiksi. Lisäksi hoivalautakunta aloitti yhteistoimintaneuvottelut jo vuonna ja sai ne päätökseen tammikuussa. Valtuuston joulukuussa hyväksymään alkuperäiseen talousarvioon verrattuna henkilöstökulut alittuivat lähes 2,8 miljoonalla eurolla. 4

5 Verorahoitusta, joka on verojen ja valtionosuuksien summa, kertyi yli 1,4 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. On syytä panna merkille, että verorahoituksesta tuli 0,2 miljoonaa euroa alun perin budjetoitua summaa suurempi. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot alittavat talousarvion 0,2 miljoonalla eurolla huolimatta lähes euron lisäpoistosta. Investointitalousarviossa on kaikkiaan seitsemän talousarvioylitystä, suuruudeltaan euroa. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 1,8 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että toiminnan ja investointien rahavirta muodostui vajaat 0,4 miljoonaa euroa budjetoitua paremmaksi. Tämä rahavirta oli viimeksi ylijäämäinen vuoden 2003 tilinpäätöksessä. Rahoituslaskelmasta käy ilmi myös, että vuoden aikana otettiin uusi, 10 miljoonan euron pitkäaikainen laina ja että vanhoja lainoja lyhennettiin 5,5 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaiset lainat vähenivät 4,5 miljoonaa euroa. Velkataakka pysyi ennallaan, mikä alittaa talousarvion 3,5 miljoonalla eurolla. Liittymismaksuja kertyi vajaat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän eli runsaat 0,6 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät 0,8 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa runsaat 1,1 miljoonaa euroa. Kunnan väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 86 hengellä (: 15). Väkiluku vuodenvaihteessa /2017 oli alustavien tietojen mukaan henkeä (/: ). Liitteessä esitellään asukasluvut ja työttömyysluvut kuukausittain vuosilta Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot kasvoivat 1,9 % eli runsaat 0,4 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut vähenivät 1,2 % eli runsaat 1,5 miljoonaa euroa vuonna. Kevään aikana käytiin kunnan kaikkia työntekijöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joiden tulokset yhdessä erittäin tiukan talousarviokurin kanssa selittävät sen, että henkilöstökulut pienenivät lähes 1,7 miljoonaa euroa vuodesta. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, pieneni 2,1 % eli runsaat 2 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, kasvoi runsaalla 3,2 miljoonalla eurolla (+3,2 %) vuoden aikana. Verotulot kasvoivat 1,0 % (+0,8 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet 9,0 % (+2,5 miljoonaa euroa). Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2010 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla Vuonna toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot kasvoivat 3,1 % eli 0,3 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma on 138,7 miljoonaa euroa (: 136,8 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi, oma pääoma kasvaa runsaaseen 50,1 miljoonaan euroon. Velkataakka pysyi ennallaan 67,7 miljoonassa eurossa. Velkataakka asukasta kohti pieneni euroon. Asukaskohtainen velkataakka pieneni viimeksi vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Velkataakka asukasta kohti koko maassa oli euroa vuonna 2014 ja euroa vuonna. Alustavien tietojen mukaan velkataakka asukasta kohti koko maassa on euroa vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2011 (katso myös kuvio sivulla 64) Vuosi Velkataakka/ asukas Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminta ja investoinnit käänsivät rahavirran lähes 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna. Tämän ansiosta velkataakka pystyttiin pitämään ennallaan, kun taas rahavarat vähenivät 0,8 miljoonaa euroa, kun muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat rahavaroihin negatiivisesti lähes 1,2 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmaan on vuodesta 2013 sisältynyt uusi tunnusluku: toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta. Tämä tunnusluku on vajaat 47,6 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli lähes 52,6 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Syyskuussa 2009 valtuusto hyväksyi 10 miljoonan euron kunnallisen takauksen Oy Westenergy Ab:lle. Kunnan takausvastuu lainasta oli vuodenvaihteessa 7,5 miljoonaa euroa. Yhtiölle myönnetty kunnallinen takaus on yhteensä 80 miljoonaa euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on 40 miljoonaa euroa, Seinäjoen kaupungin osuus 30 miljoonaa euroa ja Mustasaaren kunnan osuus 10 miljoonaa euroa. 5

6 Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi, Kova Login ja Kvevlax Värmeservice sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. Kuntakonsernin tilinpäätös on runsaat 3 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna. Kertynyt ylijäämä on suurempi kuin kunnan, lähes 8,9 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 163,9 miljoonaa euroa (: 161,6 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kasvaa lähes 0,6 miljoonalla eurolla runsaaseen 77,4 miljoonaan euroon eli euroon asukasta kohti. Konsernin suhteellinen velkaantuminen pienenee 64,1 %:iin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli euroa vuonna 2014 ja euroa vuonna. Kuntakonsernien suhteellinen velkaantuminen koko maassa oli 78,1 % vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen kehitys vuosina 2011 Vuosi Velkataakka euroa/asukas Suhteellinen velkaantuminen (%) 45,6 52,0 59,8 61,9 65,5 64,1 Uudessa kuntalaissa, joka tulee kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2017 aikana, keskitytään huomattavasti aikaisempaa enemmän kuntakonserniin. Muun muassa nk. kriisikuntakriteereissä (118. ) pääpaino on kuntakonsernin tunnusluvuissa. Mustasaaressa vain yksi kuntalaissa esitetyistä tunnusluvuista ylittää lakisääteiset raja-arvot. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 %. Mitä pienempi suhteellisen velkaantumisen tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan lisäksi tilivelvolliset. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa sisäisen valvonnan ohjeen (KH ). Sisäisen valvonnan ohje uusittiin voimaan tulleen hallintosäännön johdosta. Parhaillaan kunnassa laaditaan uutta hallintosääntöä, jonka on määrä tulla voimaan Sisäisen valvonnan ohje uusitaan loppuvuodesta Vuonna 2014 laadittiin hallintomenettelyohje, jota sovelletaan kunnan toiminnassa. Ohje on käytännön opas kunnan hyvään hallintoon. Vuoden aikana on valmisteltu uuden asianhallintajärjestelmän (Smeden) käyttöönottoa. Smedenin käyttöönotto vuonna 2017 yhtenäistää entisestään kunnan hallintomenettelyä. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2014 kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallitus käsitteli syyskuussa (KH ) kunnan lainastrategian. Kunnan velkataakasta 40,6 % oli sidottu kiinteään korkoon tai korko oli suojattu sopimuksin, mikä täyttää vaatimuksen siitä, että vähintään 40 %:lla velkataakasta täytyy olla jonkinlainen korkosuoja. Vuoden aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua nk. recovery auditia, jossa painopiste on alv-käsittelyssä. Toimeksiannon suorittaa Qvalia. Löytyneet virheet voidaan analysoida ja mahdolliset puutteet ostolaskujen käsittelyssä korjata. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 51. :ssä säädetyllä otto-oikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. 6

7 Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien kohdalla myös talouden kuukausiraporteilla. Kunnanhallitus asetti toimikunnan toimielinten toiminnan yksityiskohtaista tarkastusta varten. Toimikunnan toimikautta on jatkettu (KH ). Toimikunta, joka on työssään käyttänyt nimeä talouden tasapainottamisryhmä, on toiminut vuonna. Tasapainottamisryhmä toimii kunnanhallituksen viiteryhmänä talousasioissa, ja ryhmä on vuoden kuluessa käsitellyt kunnanhallituksen kokouksiin muun muassa kaikki toistaiseksi täytettävät palvelussuhteet ja erilaisia investointihankkeita. Valtuusto käsitteli kokouksessaan syyskuussa toiminnan ja talouden arviointia tilanteen mukaan. Kokouksessaan valtuusto käsitteli vuoden talousarvion talousarviomuutokset. Talousarviomuutokset merkitsivät, että toimintakatetta vähennettiin runsaat 1 miljoonaa euroa muun muassa kevään yhteistoimintaneuvottelujen yhtenä tuloksena. Kunnanhallitus on kahdessa kokouksessaan hyväksynyt talousarviomuutokset toimivaltuuksiensa rajoissa. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä on runsaat 3,7 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään, ovat suurelta osin toteutuneet vuonna. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi tammikuussa (KV ) toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi niin että tilinpäätös 2017 osoittaa kertynyttä ylijäämää. Kunnanhallitus aloitti samassa päätöksessä saamiensa valtuuksien puitteissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain nojalla yhteistoimintaneuvottelut helmikuussa kunnan talouden tasapainottamiseksi. Valtuuston marraskuussa hyväksymässä vuoden 2017 talousarviossa lasketaan, että jaksolla syntyy vuosittain ylijäämää. Uusi kuntalaki tuli osittain voimaan keväällä. Lakiin sisältyy aiempaa sitovampi vaatimus kunnan talouden tasapainottamisesta. Kuntalakiin on siirretty myös nk. kriisikunnan määritelmä, ja kriteereitä arvioidaan kuntakonsernitasolla. Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessaan voimaan Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos ,45 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen ,10 euroa. 7

8 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja Hyväksytty kunnanvaltuustossa (talousarvio, sivut 14 15) Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina ja Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli asukasta Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Kunnan asukasluku oli asukasta (kasvua 0,7 prosenttia), asukasta (kasvua 0,1 prosenttia) ja asukasta (kasvua 0,45 prosenttia). Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella kokonaisperspektiivistä. Arviointi: Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Valtuuston päätöksestä on valitettu, ja kunta on marraskuussa antanut valituksesta lausunnon hallinto-oikeudelle. Tölbyn Vikbyn osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna. Karperön Singsbyn osayleiskaavan laatiminen on käynnistynyt vuonna. Koivulahden osayleiskaavan laatiminen käynnistyy vuonna 2017, ja ensimmäinen visiosuunnitelma valmistuu keväällä Helsingbyn Tuovilan osayleiskaavan laatiminen aloitetaan vuonna Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. Arviointi: Lintuvuoren asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 30.3., minkä jälkeen aloitettiin alueen teiden ja kunnallistekniikan rakentaminen. Alueelle saatiin kevääksi tarjolle 29 uutta yritystonttia. Seuraavassa vaiheessa (2018) Lintuvuorelta voidaan tarjota vielä 32 tonttia. Alueen keskeltä varataan 11 tonttia kiertotalouden yrityksille.

9 Vikby II -asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Tiet ja kunnallistekniikka valmistuivat lokakuussa, ja ensimmäiset tontit saatiin tarjolle. Aluetta markkinoidaan yhteistyössä yksityisen yrityksen kanssa. Alueen suurin tontti on ollut vuokralla kesästä. Vuonna järjestettiin Sepänkylän keskustaan tulevan hybridikorttelin konseptikilpailu. Voittaneeseen kilpailutyöhön sisältyi yrityshotelli pien- ja mikroyrityksille. Hybridikorttelin suunnittelee, rakentaa ja omistaa yksityinen yritys, joka myös ylläpitää korttelin toimintaa. Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Arviointi: Kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa kiireellisyyslistojen laatimisohjeet yleisten teiden parantamiseksi ja yleisten teiden kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi. Kunnanhallitus hyväksyi kiireellisyyslistat lokakuussa. Kiireellisyyslistoja käytetään ely-keskuksen kanssa käytävien neuvottelujen pohjana, mutta kunnan mahdollisuudet osallistua rahoittamiseen ovat hankkeiden toteuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Elykeskuksella ei ole viime aikoina ollut talousarviovaroja uusien kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tai yleisten teiden perusparantamiseen. Stormossenin ja Koivulahden teollisuusalueen välinen Eteläinen Fullmossenintie valmistui vuonna. Tie rakennettiin osana valtatien E8 liikenneturvallisuuden parantamista, ja se toimii kevyen liikenteen ja hitaiden ajoneuvojen yhdistelmäväylänä. Tien rakentamisen ansiosta osuuksille Vaasa Vassor ja Vaasa Petsmo/Västerhankmo saatiin yhtenäiset kevyen liikenteen väylät. Sepänkylän keskusta I -asemakaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa joulukuussa. Lainvoimaiseksi tultuaan asemakaava avaa mahdollisuuksia yhtenäisten virkistysreittien perustamiseen. Rakentaminen edellyttää sopimuksia ja yhteisymmärrystä yksityisten maanomistajien kanssa. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Arviointi: Sepänkylän sisäinen kuituverkko varmistettiin vuonna niin, että virastotalon ja terveyskeskuksen välinen yhteys toimii, vaikka kuitukaapeli katkeaisi. Samoin saatiin päätökseen hankkeet kunnan kuitukaapelin varmistamiseksi Vallonia Parkin kohdalla sekä kuitukaapelin siirtämiseksi pois Mustasaarentieltä (entiseltä valtatieltä) Sepänkylän keskustan uuden kaavan mukaisesti. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Kunnanvaltuusto teki periaatepäätöksen, että kunta siirtyy osa-alueillaan oppimiskeskusmalliin. Osana kunnanvaltuuston periaatepäätöstä voidaan Koivulahden, Petsmon, Hankmon, Kuni- Vassorin ja Veikkaalan koulut yhdistää, ja vuonna hyväksyttiin oppimiskeskuksen esisuunnittelu. Päivähoitoa järjestetään ja kehitetään kunnan kaikilla osa-alueilla. Päivähoitopaikkojen kipeä tarve on johtanut aluekohtaisiin ratkaisuihin ja uusien osastojen perustamiseen vastaamaan asukkaiden päivähoidon tarpeeseen. Terveyspalveluissa on vuoden aikana toteutettu rakennetyöryhmän ehdotuksesta aiheutuneet toimenpiteet. Äitiysneuvolatoiminta ja sairaanhoidon vastaanotto on keskitetty Sepänkylään pääterveyskeskuksen tiloihin. Vuoden aikana on myös aloitettu yhdessä sosiaalipalvelujen kanssa mittava Lean-työ, jonka tarkoituksena on ollut välttää pitkäaikaista laitoshoitoa ja kiinnittää huomio kuntoutukseen. Hoitoaikojen odotetaan lyhenevän lähisairaalan osastoilla Lean-työn myötä. Avohoidon panostuksia on kehitetty, mutta niitä ei ole voitu toteuttaa kaikilta osin. Loppusyksystä päätettiin aloittaa neuvottelut koko yhteistoiminta-alueen röntgenpalveluista. Sosiaalipalveluissa nuorisotyöttömyyden kasvu tilinpäätösvuoden aikana näkyi nuorten aikuisten jonkin verran kasvaneena osuutena toimeentulotuen saajista. Nuorten ja nuorten aikuisten psykososiaalisia palveluja oli vuoden aikana saatavilla hieman rajallisemmin, koska Folkhälsanin nuorisopoliklinikka Vaasassa lopetti toimintansa keväällä. Tilannetta paransi jonkin verran, että nuorisoasema Klaara Vaasassa onnistui rekrytoimaan ruotsinkielisen psykologin, mikä näkyy mustasaarelaisasiakkaiden määrän kaksinkertaistumisena, yhteensä 66 asiakasta. Vanhustenhuollon tilinpäätös vuodelta osoittaa, että kotipalvelun asiakasmäärä on kasvanut 6,5 prosenttia vuodesta ja että myös kotipalvelukäyntien määrä on lisääntynyt 12 prosenttia. Kasvu on tapahtunut etupäässä 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Käyntimäärän lisääntyminen merkitsee, että käynnit ovat lyhentyneet, mikä heikentää mahdollisuuksia tukea kotona asumista. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä kasvoi, sillä jäljellä olleet 24 hoivakotipaikkaa muutettiin tehostetun palveluasumisen paikoiksi (Hanneskoti). Lähisairaalassa muutettiin samalla 12 kuntoutuspaikkaa pitkäaikaishoidon paikoiksi, minkä ansiosta tehostetun palveluasumisen odotusajat lyhenivät vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin 3,5 kuukauteen. Lakisääteinen odotusaika on enintään kolme kuukautta, mikä ylittyy edelleen. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: Kunnan uudet verkkosivut mahdollistavat sähköisten palvelujen aikaisempaa sujuvamman käytön. Sähköisesti voi nyt hakea päivähoitopaikkaa, ilmoittautua esiopetukseen, hakea rakennuslupaa, huomauttaa kunnan leikkipuistojen, uimarantojen ynnä muiden puutteista ja tehdä parannusehdotuksia, varata laboratorioajan ja ilmoittaa vesimittarin lukeman. Sähköisiä palveluja on suunnitteilla lisää. Kunnassa on aloitettu työ ICT-strategian laatimiseksi, ja siinä yhtenä painopisteenä on digitalisointi. 9

10 Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Arviointi: Sisäilmatyöryhmä on seurannut jatkuvasti fyysistä työympäristöä niissä kunnan yksiköissä, joissa esiintyy sisäilmaongelmia. Kunnan keväällä käymät yhteistoimintaneuvottelut rajoittivat henkilöstön rekrytointia. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi on jatkettu henkilöstön täydennyskoulutusta koulutussuunnitelmien mukaisesti. Pitkäaikaisten sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi on kiinnitetty huomiota työterveysneuvottelujen seurantaan. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Arviointi: Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 ja Vaasan seudun elinvoimastrategia 2020 laadittiin vuosina 2014 ja. Elinvoimastrategia hyväksyttiin kunnanhallituksessa Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunta hyväksyi rakennemallin joulukuussa. on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Arviointi: Vaasa valittiin maaliskuussa yhdeksi Suomen kuudesta kasvusopimuskaupungista vuosiksi tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: Vaasan seudun Matkailu Oy:n toimintaa on kehitetty vuosi vuodelta. Wasalandian lopetettua toimintansa kävijärakenne muuttui, kun lapsiperheet vähenivät. Yhteistyö Powerparkin kanssa on tarjonnut toimintaa lapsiperheille. Tietoinen panostaminen DINK-pariskuntiin (double income no kids) ja konferensseihin on antanut hyviä tuloksia. Yksityisten investointien lisääntyessä ja lisätessä palveluntarjontaa maailmanperintöalueella myös alueen näkyvyys lisääntyy Vaasan seudun Matkailu Oy:n markkinoinnissa. toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: Suunnitelmat jäähallin laajentamiseksi ovat edenneet vuonna. Kaikille liikuntapaikoille yhteistä strategiaa ei ole laadittu. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: Valtio on aloittanut maakuntauudistuksen, johon sisältyy monia niistä toiminnoista, joita Pohjanmaalla nyt tuottavat erilaiset yhteistyöelimet. Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Arviointi: Kunta osallistuu käynnissä olevaan työhön joukkoliikenteen paremmaksi yhteensovittamiseksi. valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Arviointi: Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Arviointi: Valtioneuvosto päätti maaliskuussa jatkaa jätevesiasetuksen siirtymäaikaa kahdella vuodella. Samalla ympäristöministeriö käynnisti valmistelun haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimusten lieventämiseksi. Eduskunta on hyväksynyt, että ympäristönsuojelulain muutos tulee voimaan Muutoksen myötä kuivan maan kiinteistöillä otetaan käyttöön lievennetyt puhdistusvaatimukset. Pohjavesialueella tai rannalla sijaitsevien kiinteistöjen tulee täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä mahdollisesti annetut vieläkin ankarammat vaatimukset. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkistamisen osalta on odotettu ennalta ilmoitettuja lainsäädännön muutoksia. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Svedjehamnin varustelutasoa on parannettu, ja kävijämäärä on kasvanut. Kiinteistö Oy Merten Talon yhtiökokous päätti rakennushankkeen urakoitsijat. Rakennustyöt käynnistyvät loppukesällä Maailmanperintöportin sisällön toteuttamiseen on kytketty kolme Leader-hanketta ja yksi Vaasan Energiainstituutin ja Muovan kanssa toteutettava yhteistyöprojekti. 10

11 Maailmanperintötien ympäristövaikutusten arviointi on meneillään. Aikataulun mukaan yhteysviranomainen antaa lausuntonsa huhtikuussa Mustasaaren kunnasta on vuonna käyty hankkeeseen liittyen sekä Tukholman Riksantikvarieämbetissä että Pariisissa Unescon päämajassa. Vuoden aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna. Arviointi: Kunnanvaltuusto päätti 3.11., että pakolaisten vastaanotto- ja kotouttamistoiminta muuttuu osaksi kunnan varsinaista toimintaa ja että kunta varaa kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille tai turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet oleskeluluvan. Kunta ilmoitti vuoden lopulla, että sillä on mahdollisuus ottaa vastaan uusi, noin 20 hengen pakolaisryhmä. Kuntaan saapui 23 hengen ryhmä helmikuun 2017 alussa. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Toimenpiteet on sisällytetty investointiohjelmaan. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 11

12 Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot 0 0 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: 0 0 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % Palvelujen ostot ,8 % -445 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0,0 % Muut toimintakulut 0 0 0,0 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % TOIMINTAKATE ,8 % Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 107,8 % Palvelujen ostot ,9 % 94,9 % -92 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 0,0 % 0 Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä: ,8 % 100,0 % TOIMINTAKATE ,8 % 100,0 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 12

13 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari osallistuu julkisten palvelujen digitalisointiin niiden kehittämiseksi käyttäjälähtöisemmiksi. Laaditaan kunnan ICTstrategia sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi toimialoilla. Hyväksytty strategia. Työ aloitettu. Hyväksytään Kunnan visio ja strategia uudistetaan. Mustasaaren strategiaa päivitetään uuden kuntalain määräysten pohjalta. Strategian tavoitevuosi on Asetetaan poliittinen toimikunta laatimaan strategiaehdotus valtuuston käsiteltäväksi kesäkuussa Poliittinen toimikunta asetettu, ja se työskentelee aikataulun mukaisesti. Organisaatiorakenne käydään läpi. Organisaatiota uudistetaan niin että se on alkaen uuden kuntalain mukainen. Poliittinen toimikunta laatii ehdotuksen uudistetuksi organisaatioksi niin että asiasta voidaan päättää vuoden aikana. Ehdotus laadittu. Päätös tehdään keväällä Mustasaarella on kestävä talous. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä investointiohjelma 2020 antavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Vuosikate. Investointihankkeiden tasapainoinen yhteensovittaminen. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Kehittämisjaosto esittää ehdotuksia peruspalveluihin kuuluvien uusien investointihankkeiden ja monialaisten hankkeiden yhteensovittamiseksi. Vuosikate positiivinen tilinpäätöksessä. Tehty mm. koulukeskuksen ja Koivulahden oppimiskeskuksen osalta. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaaren väestö kasvaa. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari markkinoi yritysalueita. Aktiivinen, omatoiminen markkinointi. Kunta voi jakaa yritystontteja Lintuvuorelta ja Vikby II -alueelta. Toteutui osittain. Vikby II -aluetta markkinoidaan aktiivisesti keväällä

14 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,3 % 197,6 % 0 Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % Muut toimintatuotot ,7 % 97,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 101,1 % Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % 96,4 % Palvelujen ostot ,5 % 102,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 105,2 % Avustukset ,1 % 88,0 % Muut toimintakulut ,9 % 89,7 % Toimintakulut yhteensä: ,7 % 97,8 % TOIMINTAKATE ,3 % 97,3 % Poistot

15 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Toimenpiteitä Mustasaaren koulu- ja päivähoitorakenteita selvittävän raportin mukaisesti. Raportin mukaisiin toimiin ryhdytään siinä järjestyksessä, kuin ne ovat mahdollisia. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan siten, että koulu-rakennusten yhteiskäyttö tehostuu, jolloin pienemmällä määrällä kouluja voidaan luoda hyviä oppimisympäristöjä ilman merkittäviä investointeja rakennuksiin. Kouluja ei ole lakkautettu. Sepänkylän koulukeskuksen ja Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelut ovat valmistuneet ja ne on esitelty. Suunnittelussa on etusijaistettu oppimisympäristöt ja yhteiskäyttö. Kirjasto selvittää, onko kirjastoautossa mahdollista ottaa käyttöön langaton verkko kirjastoautossa käytössä olevan kirjasto-ohjelman kehittämiseksi. Testataan yhdessä kirjastojärjestelmän toimittajan kanssa, mitä teknisiä ratkaisuja langattoman verkon käyttöönotto kirjastoautossa edellyttää. Kirjasto-ohjelma valmistuu niin että kirjastoautossa voidaan siirtyä on line -järjestelmään, jolloin kokoelma- ja lainatiedot ovat reaaliajassa. On line -ohjelmaa on selvitetty, ja ohjelma voidaan ottaa testikäyttöön kirjastoautossa keväällä Tehdään kirjastotoiminnan kokonaistarkastelu, jossa huomioidaan sekä palvelu- että talousnäkökohdat. Asetetaan työryhmä selvittämään sivukirjastojen käyttöastetta ja kustannuksia. Työryhmä tarkastelee myös eri tapoja harjoittaa kirjastotoimintaa. Toimenpiteistä laaditaan raportti. Raportti on aloitettu keväällä Esitellään ennen syksyn 2017 talousarviokäsittelyjä. Opetushallitus antanee lukion uuden opetussuunnitelman perusteet syyskuussa. Korsholms gymnasiumin opettajakunta laatii ehdotuksen opetussuunnitelmaksi, joka hyväksytään lukion johtokunnassa maaliskuussa. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön ensimmäisellä vuosikurssilla syksyllä. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Testataan sähköisiä kokeita. Testattujen kokeiden määrä. Ylioppilaskirjoituksissa suoritettiin kolme koetta sähköisesti. Kokeita testattiin kaikissa aineissa. Korsholms gymnasium sopeutetaan uuden tietoja viestintäteknologian lisäämiseen opetuksessa. Opettajat soveltavat uuden tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamaa uutta pedagogiikkaa. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Opiskelijat käyttävät tietokoneita, ja tavoite toteutui lähes sataprosenttisesti. Kannettava tietokone on nykyisin opiskelijan tavallinen työväline. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. Kaikkien vuosikurssien kaikilla opiskelijoilla on oma kannettava tietokone. Luokkien perusvarustelua ja nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia tulee kehittää edelleen. Yhteisiä kursseja muiden lukioiden kanssa. Lisätään yhteisten kurssien määrää. Yhteisten kurssien määrää on lisätty. 15

16 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Korsholms gymnasium laatii toiminnalleen selkeän profi ilin. Profi lointityö aloitetaan. Profi lointityö on aloitettu. Yläkoulun valinnaisaineiden määrää tarkistetaan niin että kaikki tarjotut kurssit voidaan toteuttaa ja että kurssit on linjattu strategisemmin. Valinnaisaineiden määrä vähenee, mutta kurssit on linjattu strategisemmin. Koulu oli pakotettu tarkistamaan toimintaansa yksikölle keväällä määrättyjen säästövaatimusten vuoksi. Koulu on tarjonnut valinnaisaineita annetuissa puitteissa. Valinnaisaineita oli vähemmän. Musiikkiopisto kattaa suuremman osan kustannuksistaan tuloilla. Kattavuutta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä/ vuosi kolmena tulevana vuotena. Vähintään 25 prosenttia. Toteutui. Sepänkylän koulualueelle valmis suunnitelma, sisältää kulttuuritalon, Nannygårdenin, Korsholms gymnasiumin, nuorisotalon ja liikuntaalueet. Suunnitelma valmis viimeistään Sepänkylän koulukeskuksen esisuunnittelu hyväksyttiin kunnanhallituksessa Valmis suunnitelma Koivulahden oppimiskeskukselle (koulu- ja päivähoitokokonaisuus). Suunnitelma valmis. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelu hyväksyttiin kunnanhallituksessa SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,4 % 159,0 % Maksutuotot ,1 % 105,6 % Tuet ja avustukset ,3 % 72,8 % Muut toimintatuotot ,5 % 92,3 % Toimintatuotot yhteensä: ,2 % 110,9 % 195 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 99,1 % Palvelujen ostot ,7 % 102,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 108,0 % Avustukset ,4 % 91,0 % Muut toimintakulut ,5 % 100,1 % Toimintakulut yhteensä: ,9 % 99,7 % TOIMINTAKATE ,8 % 98,7 % Poistot

17 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vapaa-aikapäällikkö Caroline Lund Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Ylläpitää ja pitää kunnossa kunnan kuntoilu- ja liikuntapaikkoja kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Investointitalousarvio. Jaetaan euroa liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tavoite ei toteutunut. Valtuuston hyväksymä investointimääräraha oli euroa, josta runsaat euroa käytettiin liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ylläpitää ja kehittää edelleen nuorisotiedotuspalveluja. Nuorisoportaali Decibel. Kysymyksiä tulee Kävijämäärä kasvaa :een. Kysymyksiä tuli Kävijöitä oli Tarjota kuntalaisille tasavertaiset mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Hankkeet Tomerat toverit ja Kannustavat kaverit. Aikamatkoja yläkoululaisille. Taidetyöpajoja alakoululaisille. Toteutetaan hankkeet ja tapahtumat suunnitelmien mukaan. Toteutui osittain. Aikamatkat järjestetään Suomi 100 -juhlavuoden takia tammikuussa Aikuisopistolla on runsas ja tarkoituksenmukainen kurssitarjonta, joka perustuu kuntalaisten tarpeisiin. Kurssiehdotuslomakkeet lähetetään yhdistyksille ja muille ryhmille maaliskuun aikana. Aikuisopiston verkkosivujen kautta kuntalaiset voivat jatkuvasti lähettää kurssija luentoehdotuksia. Yhteistyön kehittäminen yhdistysten kanssa tarpeiden kartoittamiseksi paremmin. Tarjotaan vähintään 30 prosenttia uusia kursseja. Toteutui. Kevätlukukauden sekä syksyn lukuvuosi- ja lyhytkursseista uusia oli noin 31 prosenttia. Kehittää aikuisopistosta merkittävä täydennyskoulutuksen järjestäjä kunnan henkilöstölle. Kehittämishankkeet maamme ruotsinkielisten alueiden muiden opistojen kanssa toimintaja yhteistyömallien kehittämiseksi täydennyskoulutukseen kunnassa. Täyydennyskoulutuskurssien lisääminen 30 prosentilla. Ei toteutunut. Myyntikursseja oli 25 eli saman verran kuin edellisvuonna. Kehittämishankkeeseen ei myönnetty rahoitusta. Parantaa aikuisopiston toimintaa ajanmukaisella tavalla. Aktiivinen osallistuminen osaamisen kehittämiseen, edunvalvontaan ja valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Kokoaikainen henkilöstö sitoutetaan tarkoituksenmukaisesti kehittämistyöhön. Toteutui. Pitää aikuisopiston kustannukset matalina. Säännöllinen aihealuekohtainen seuranta opetustuntien toteutumisesta suhteessa tuntisuunnitelmaan. Kokoaikaiset opettajat toteuttavat tuntia ja tuntiopettajat loput tuntia. Valtionosuuteen oikeuttavia toteutuneita tunteja on vähintään nykyiset tuntia. Ei toteutunut säästötoimien vuoksi. Valtionosuuteen oikeuttavia toteutuneita tunteja oli tuntia. Aikuisopisto kattaa suuremman osan kustannuksistaan tuloilla. Vähintään 5 prosenttiyksikköä vuodessa kolme vuotta eteenpäin. Vähintään 40 prosenttia. Toteutui. 40 prosenttia kustannuksista katettiin tuloilla. 17