Vision av nya Smedsby centrum. Mararna, Kvevlax

Transkriptio

1 Vision av nya Smedsby centrum Mararna, Kvevlax TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus

2 SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sosiaalilautakunta Hoivalautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Rakennuslautakunta Länsirannikon valvontalautakunta Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Kunnanhallitus Työllistäminen Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Kunnanhallitus Kiinteistötulot Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain Investointitalousarvio, talousarviovertailu Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Tuloslaskelma, talousarviovertailu Rahoituslaskelma, talousarviovertailu Verotuotot Valtionosuudet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Kuntakonsernin tuloslaskelma Kuntakonsernin rahoituslaskelma Kuntakonsernin tase LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tunnuslukujen laskentaperusteet Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Työllisyyskatsaus Väestönkehitys Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Tilintarkastuskertomus

3 Kunnanjohtajan katsaus Kahden ylijäämäisen tilinpäätösvuoden jälkeen kunnan tilinpäätös osoittaa nyt 3 miljoonan euron alijäämää. Vaikka lähtötilanne näytti hyvältä ja talousarvioon budjetoitiin vajaan miljoonan euron ylijäämä ja verorahoituksen kasvu, vuosi päättyi alijäämään ja verorahoituksen laskuun. Pääasiallisena syynä tähän oli verorahoitus. Veroennusteet vuodelle näyttivät positiivisilta vielä vuoden lopussa ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla, ja talousarviossa ennakoitiin kunnallisverotuottojen kasvavan 0,7 prosenttia. Syksyllä veroennusteet heikkenivät rajusti, minkä lopputuloksena kunnallisverotuotot vähenivät 1,8 prosenttia. Lasku johtuu siitä, että vuonna perittiin liikaa ennakkoveroja, ja kuntalaiset saivat vuoden lopussa tavallista reilummat veronpalautukset. Tämä tuli kuntien tietoon vasta syksyllä. Kaiken kaikkiaan verorahoitus heikkeni vajaat 1,5 miljoonaa euroa alkuperäisestä talousarviosta. Muita keskeisiä, kunnan taloutta kuormittaneita tekijöitä ovat muun muassa päivähoitomaksujen valtakunnallinen alentaminen, kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmat ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Työllisyystilanne on parantunut vuoden aikana. Joulukuussa työttömyys oli Mustasaaressa 4,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 5,6 prosenttia. Lokakuussa työttömyys kävi niinkin matalalla kuin 3,7 prosentissa, alimmillaan sitten vuoden Koko maassa työttömyys oli 9,7 prosenttia joulukuussa. Mustasaari on investoinut reipasta tahtia, pääpaino on ollut perusopetuksessa. Vuoden investointimenot olivat peräti 22,3 miljoonaa euroa, mikä on kunnan historian ennätys. Vuoden aikana on muun muassa otettu käyttöön Keskuskoulun uudisrakennus, joka palvelee sekä ala- että yläkoulua ja antaa hyvät edellytykset yhtenäiskoululle, jossa kaikki vuosiluokat 1 9 ovat saman katon alla. Koivulahden oppimiskeskushanke on edennyt, ja käyttöön on saatu uudisrakennus, jossa on esiopetuksen tilat ja noin puolet koulun luokkahuoneista. Seuraavaksi hankkeessa siirrytään korjaamaan Kvevlax skolan vanhaa osaa, töiden on määrä valmistua elokuussa Sepänkylän koulukeskuksen rakennushanke valmistuu elokuussa 2019, jolloin Smedsby-Böle skola ja Korsholms högstadium saavat uusia tiloja. Muihin investointeihin kuuluu Lintuvuoren yrityskeskuksen toinen vaihe, joka valmistui vuonna ja tarjoaa runsaat 30 uutta yritystonttia. Tonttien kysyntä on hyvä. Vilkkaan investointitahdin vuoksi kunnan velkataakka oli 82 miljoonaa euroa , mikä on edellisvuotta enemmän. Kunnan toimintaa vuonna leimasi selvitystyö kuntaliitoksesta Vaasan kaupungin kanssa. Työ on mitä suurimmassa määrin sitonut johtavien viranhaltijoiden työaikaa, myös silloin, kun olisi pitänyt voida keskittyä toiminnan seurantaan ja suunnitteluun. Ajankäytön optimaalisuus on kärsinyt, millä on ollut epäsuorasti negatiivinen vaikutus tulokseen. Ennen ja jälkeen kesän laadittiin väliraportti, ja lopullinen selvitysraportti valmistui vuoden lopussa. Näiden raporttien lisäksi laadittiin myös talouden ja hallinnon, maaseudun ja saariston, sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelun toimialakohtaiset raportit. Lopullinen yhdistymissopimus esiteltiin Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Mustasaaren lopullinen asukasluku on ( ). 3

4 Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleisesti Tilinpäätös on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus ja ohjausasiakirjan arviointi sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen osalta ja lautakunnittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Tilinpäätös jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 43 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Ohjausasiakirjan arviointi on tämän osion alussa. Tilinpäätöslaskelmat sivuilla käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla Liitteinä, sivuilla 80 85, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on ,54 euroa alijäämäinen. Budjetoitu tulos oli euroa, joten alijäämästä tuli yli 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua isompi. Tämä selittyy sillä, että verorahoitus jäi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua heikommaksi ja toimintakate ja rahoituksen nettokustannukset ylittivät talousarvion yhteensä lähes 1,6 miljoonalla eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot jäivät runsaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Edellisvuoteen verrattuna toimintakate kasvaa 6,0 prosenttia (: +0,8 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) pienenee 1,0 prosenttia (: +2,2 prosenttia). Tämä johtaa siihen, että vuosikate pienenee 58,4 prosenttia (: +14,4 prosenttia). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 69) Vuosi Ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa runsaat 2,8 miljoonaa euroa eli 145 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna. Vuosikate on vajaat 4,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen mutta runsaat 6,8 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat runsaat 21,1 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 9,5 miljoonaa euroa. 4 Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia kahdessa kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on kuusi. Sivistyslautakunnan, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talousarviot sekä erikoissairaanhoitoon ja kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta varatut määrärahat ylittyvät, kun taas kiinteistötulot eivät toteudu budjetoidusti. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. Budjetoitu toimintakate ylittyi kokonaistasolla lähes 1,7 miljoonalla eurolla. Toteumaksi tuli 101,7 prosenttia. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että toimintatuotot olivat lähes 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja että valmistus omaan käyttöön kerrytti runsaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän tuottoja. Toimintakulut olivat runsaat 3,5 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion lähes 0,2 miljoonalla eurolla, kun taas palvelujen ostot ylittivät talousarvion runsaalla 3 miljoonalla eurolla ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät talousarvion lähes 0,6 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla.

5 Veroja ja valtionosuuksia (= verorahoitus) kertyi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä runsaat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot alittavat talousarvion runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla. Investointitalousarviossa on kaikkiaan 11 talousarvioylitystä, suuruudeltaan euroa. Ylityksistä kolme johtuu hankkeista, joita jatketaan vuonna Kaikki nämä hankkeet ovat hyväksyttyjen hankekustannusten puitteissa vuodenvaihteessa. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 17,1 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelmasta käy ilmi myös, että vanhoja lainoja lyhennettiin 9,5 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisten lainojen lisäys on 24,5 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi 15 miljoonalla eurolla 82 miljoonaan euroon, mikä on euroa vähemmän kuin mitä arvioitiin, kun talousarvio hyväksyttiin marraskuussa. Liittymismaksuja kertyi vajaat euroa budjetoitua enemmän eli 0,4 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vuoden aikana vajaat 2,0 miljoonaa euroa, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa lähes 4,2 miljoonaa euroa. Kunnan asukasluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 56 hengellä (: 4). Asukasluku vuodenvaihteessa /2019 oli alustavasti henkeä (/: ). Liitteessä esitellään asukasluvut ja työttömyysluvut kuukausittain vuosilta Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot kasvoivat 3,0 prosenttia eli vajaat 0,7 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut kasvoivat 5,5 prosenttia eli runsaat 6,5 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 6,0 prosenttia eli runsaat 5,7 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, väheni lähes 1,1 miljoonaa euroa ( 1,0 prosenttia) vuonna. Verotulot vähenivät 1,9 prosenttia ( 1,5 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet kasvoivat 1,2 prosenttia (+0,4 miljoonaa euroa). Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2013 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla Vuonna 2015 toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot kasvoivat 68,7 prosenttia eli lähes 9,1 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma on 158,1 miljoonaa euroa (: 141,7 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi, oma pääoma vähenee runsaaseen 49,2 miljoonaan euroon. Velkataakka kasvoi 15 miljoonalla eurolla 82 miljoonaan euroon. Velkataakka asukasta kohti kasvoi euroon. Velkataakka asukasta kohti koko maassa oli euroa vuonna 2016 ja vuonna. Alustavien tietojen mukaan velkataakka asukasta kohti koko maassa on euroa vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 69) Vuosi Euroa/asukas Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 17,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Velkataakka kasvoi 15 miljoonaa euroa ja rahavarat lähes 2 miljoonaa euroa, sillä muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kokonaisuuteen positiivisesti 4,1 miljoonalla eurolla. Tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta on 32,1 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli 31,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi ja NLC Vaasa (entinen Kova Login) sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. 5

6 Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 3,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Kuntakonsernin kertynyt ylijäämä on runsaat 8,2 miljoonaa euroa eli suurempi kuin kunnan. Konsernitaseen loppusumma on 188,4 miljoonaa euroa (: 167,1 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kasvaa lähes 18,5 miljoonalla eurolla runsaaseen 95,2 miljoonaan euroon eli euroon asukasta kohti. Konsernin suhteellinen velkaantuminen kasvaa 78,8 prosenttiin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen koko maassa oli 78,7 prosenttia vuonna (2016: 77,5 prosenttia). Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen kehitys vuosina 2012 Vuosi Velkataakka euroa/asukas Suhteellinen velkaantuminen (%) 52,0 59,8 61,9 65,5 64,1 64,4 78,8 Uudessa kuntalaissa, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., keskitytään huomattavasti aikaisempaa enemmän kuntakonserniin. Muun muassa nk. kriisikuntakriteereissä (118. ) pääpaino on kuntakonsernin tunnusluvuissa. Mustasaaressa vain yksi kuntalaissa esitetyistä tunnusluvuista ylittää lakisääteiset raja-arvot. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Mitä pienempi suhteellisen velkaantumisen tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lautakunnat ja johtokunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanhallituksen konsernijaosto sekä kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Kunnanjohtaja, tilivelvolliset viranhaltijat ja tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (talousarviovastaavat) vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta alueellaan. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa 2015 sisäisen valvonnan ohjeen (KH ). Kunnan virallinen asiakirjanhallintaohjelma (Smeden) on ollut kattavassa käytössä 1.1. lähtien. Se on monipuolinen, verkkopohjainen julkisen hallinnon tietojärjestelmä, joka täyttää Kansallisarkiston SÄHKE2- normin vaatimukset. Asiakirjanhallintaohjelman tieto-ohjaus tapahtuu tarkan tiedonohjaussuunnitelman avulla, joka perustuu asian- ja dokumentinhallinnan valtakunnallisiin standardeihin. Ohjelmaa käytetään asioiden ja asiakirjojen kirjaamiseen, asioiden valmisteluun, kokoushallintaan, päätöksentekoon ja internetissä julkaisemiseen. Ajan mittaan asiakirjanhallintaohjelmaa voidaan kehittää niin, että se toimii kunnassa pysyvästi säilytettävien viranomaisasiakirjojen sähköisenä arkistona. Syksyllä asiakirjanhallintaohjelmaa kehitettiin uudella toiminnolla, joka mahdollistaa viranhaltijapäätösten tekemisen asianhallintajärjestelmässä, josta ne voidaan julkaista suoraan kunnan verkkosivuilla. Viranhaltijapäätösten tekeminen ja päätösten julkaiseminen verkkosivuilla tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta. Uusien toimintojen käyttöönoton sujuvoittamiseksi kukin viranhaltija sai yksilöllisiin tarpeisiinsa räätälöidyn koulutuksen sekä yksityiskohtaiset linjaukset ja ohjeistuksen. Asiakirjanhallintaohjelman kattava käyttö, aktiivinen ohjaus, uusien toimintojen käyttöönotto ja päivitetyt linjaukset ja ohjeistus ovat sujuvoittaneet kunnan hallintomenettelyä tehden siitä parempaa, laadukkaampaa ja entistäkin yhtenäisempää. Euroopan Unionin yleistä tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) ryhdyttiin soveltamaan kunnan toiminnassa Tietosuoja-asetusta on täydennetty kansallisella tietosuojalailla. Uusien tietosuojavaatimusten käyttöönotto kunnan toiminnassa aloitettiin syksyllä. Rekisterinpitäjät identifi oitiin, perustettiin pysyvä tietosuojaryhmä, nimitettiin toimialakohtaiset tietosuojavastaavat, henkilötietojen käsittely inventoitiin, parannettiin informaatiota rekisteröidyille ja lisättiin henkilökunnan tietoisuutta, vastuuta ja osaamista. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2014 kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallitus käsitteli kunnan lainastrategian kokouksessaan ja kunnan lainastrategian 2019 kokouksessaan Kunnan velkataakasta 39,6 prosenttia (: 53,7 prosenttia) oli sidottu kiinteään korkoon tai korko oli suojattu sopimuksin, mikä lähes täyttää vaatimuksen siitä, että vähintään 40 prosentilla velkataakasta täytyy olla jonkinlainen korkosuoja. Helmikuussa 2019 nostettiin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina, joka tulevina vuosina varmistaa, että yli 40 prosentilla velkataakasta on korkosuoja. 6

7 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 92. :ssä säädetyllä otto-oikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Valtuusto hyväksyi strategian 2030 maaliskuun kokouksessaan (KV ), ja talousarvion 2019 valmistelutyö perustui kuntastrategiaan. Kuntastrategia otetaan käyttöön kunnan toiminnassa vuosina ja 2019, ja sen seuranta ja arviointi tapahtuu Targetor-seurantatyökalulla, joka otettiin käyttöön vuonna. Vuoden 2019 aikana otetaan kantaa siihen, laaditaanko kuntastrategialle myös toteuttamisohjelmia ja laaditaanko kuntastrategian pohjalta uusi ohjausasiakirja. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien kohdalla myös talouden kuukausiraporteilla. Valtuusto käsitteli kokouksissaan kesä-, syys- ja marraskuussa toiminnan ja talouden neljännesvuosiarvion. Kesäja lokakuun kokouksissaan valtuusto käsitteli talousarvion talousarviomuutokset otettiin käyttöön palvelussuhteiden täyttämistä koskeva lupamenettely, josta valtuusto päätti kokouksessaan kesäkuussa. Kaikki yli kuusi kuukautta pidemmät palvelussuhteet viedään konsernijaoston käsiteltäväksi. Vuoden aikana on jatkettu investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä. Kaikille investointihankkeille, joiden hankekustannus on yli euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä on runsaat 2,8 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään, ovat osittain toteutuneet vuonna. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi aloitteen kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin kanssa. Päätös kuuluu seuraavasti: Kunnanvaltuusto hyväksyy aloitteen ja käynnistää neuvotteluprosessin Vaasan kaupungin kanssa. Kunnanhallitus, joka vastaa neuvotteluprosessista, laatii ja vahvistaa neuvottelustrategian sekä käy läpi resursointitarpeen, kuten prosessikoordinaattori. Prosessiin otetaan mukaan kunnanvaltuusto, lautakuntia, jaostoja ja viranhaltijoita sekä asukkaita ja muita osallisia. Mustasaaren tavoitteena neuvotteluissa on yhdistymissopimus, johon kunnanvaltuusto sen jälkeen ottaa kantaa. Neuvottelut ovat aiheuttaneet sen, että strategioiden ja ohjausasiakirjojen valmistelu on myöhässä. Viime vuodet suunniteltu sote- ja maakuntauudistus kaatui kokonaisuudessaan maaliskuussa 2019 hallituksen erotessa. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos ,54 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen ,92 euroa. 7

8 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Sipilän hallituksen esittämä sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä radikaalisti. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta siirretään kunnilta uudelle toimijalle, maakunnalle. Kunnan vastuu palveluntarjoajana kaikilla mainituilla toimialoilla häviää ja kunnan päätehtäviksi tulevat sivistys, asukkaiden elämänlaatu ja seudun elinvoimaisuus. Uudistuksen suunnitellaan tulevan kokonaisuudessaan voimaan Uudistus merkitsee radikaalia muutosta myös siinä, että yli puolet käyttötalousarviosta ja lähes yhtä suuri osa kunnan henkilöstöstä siirtyvät maakunnalle, samalla kun valtio rajoittaa kunnallisverotusta ja leikkaa kunnan valtionosuuksia. Tästä syystä kunnan toimintaa leimaavat kahtena tulevana vuonna ja uudistuksen valmistelutyöt ja kunnan roolin muuttuminen vuodesta 2019 lukien. Samalla kunnan täytyy myös taata kuntalaisille hyvät palvelut kaikilla niillä toimialoilla, joista kunta vastaa asti. Sote- ja maakuntauudistus kaatui , jolloin Sipilän hallitus erosi. Kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan täytyy sopeuttaa toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Palveluilta halutaan kuitenkin jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle edelleen. Tavoitteena on palvelutarjonnan hyvä taso Mustasaaressa ja maakunnassa ja että kunnan omistamia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä käytetään vuoden 2019 uudistuksen jälkeenkin samaan tarkoitukseen. Mustasaaren kunta osallistuu aktiivisesti työryhmiin, jotka luovat Pohjanmaan maakunnalle uudet rakenteet. Investointitarve on jatkossakin suuri, ja panostuksia tehdään etenkin sivistystoimessa. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2016 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina niin, että vuosikate kattaa vähintään 90 prosenttia (keskimäärin) investointikauden 2021 investoinneista. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Seudun laaja-alainen koulutuspaikkojen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Suomi on jo pidemmän aikaa ollut laskusuhdanteessa. Tämä vähentää yritysten investointihalukkuutta, mikä vaikuttaa työpaikkatarjontaan ja edelleen kunnan verotuloihin. Työttömyyden kasvu on uhka taloudellisesti suotuisalle kehitykselle niin Mustasaaressa kuin koko maassa. 8

9 Keskeiset toimenpiteet vuosina ja Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, liikenne Mustasaaren kunnan tavoitteena on väestönkasvun jatkuminen koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli asukasta Vuotuinen väestönkasvu ei ole yltänyt tavoitteeseen neljänä viime vuonna. Kunnan on kuitenkin mahdollista päästä jälleen vähintään 1 prosentin tasapainoiseen väestönkasvuun vuodessa, jos se pystyy tarjoamaan houkuttelevia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Asukasluku on Kasvua on vuodessa 56 asukasta. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia esteettömälle asumiselle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Kunta tekee yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa nopeuttaakseen esteettömien asuntojen rakentamista. Esimerkkinä tästä on aloite hybridikorttelista Sepänkylään ja aiesopimus Solf byaråd rf:n kanssa. Kunta panostaa Fastighets Ab Korsholms Bostäderin kautta vuokraasuntotarjonnan lisäämiseen. Korsholms Bostäderin osakepääomaa vahvistetaan 2 miljoonalla eurolla uusien investointien mahdollistamiseksi sekä erityisryhmien asumiseen (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) että tavallisiin vuokra-asuntoihin. Osakepääoman korottamiseen tarvittavia varoja saadaan kunnan omistamien asuntojen myynnistä. Arviointi: Hybridikorttelin rakennushankkeen toteuttaminen on käynnistetty laatimalla ja allekirjoittamalla Mustasaaren kunnan ja WasaGroup Oy:n välinen sopimus hybridikorttelin toteuttamisesta. Sepänkylän nykyisen torin paikalle tuleva uudisrakennus lisää vuokra-asuntotarjontaa. Rakennuslupa on käsitelty maaliskuussa Mahdollisuuksia vuokra-asuntotarjonnan parantamiseen kunnassa on käsitelty asuntotyöryhmässä, jonka kunnanjohtaja asetti Työryhmä esittelee ehdotuksensa konsernijaostolle huhtikuussa Tehostetun palveluasumisen paikkamäärää lisätään kunnanvaltuuston vahvistaman suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi mukaisesti. Korsholms Bostäderin osakepääomaa korotettiin yhteensä eurolla vuosina. Osakepääoman korottamiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa investointiohjelmassa Karperön Singsbyn osayleiskaavan työstäminen jatkuu. Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana, ja työ jatkuu vuosina ja. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna. Myös Raippaluodon ja Helsingbyn Tuovilan alueelle aletaan laatia osayleiskaavoja vuosina. Erilaisia asumismuotoja mahdollistavia asemakaavoja laaditaan eniten Sepänkylän mutta myös Sulvan ja Koivulahden alueille. Arviointi: Karperön Singsbyn osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin ja asetettiin nähtäville syksyllä. Lopullinen osayleiskaava hyväksytään vuonna Koivulahden osayleiskaavan kaksi vaihtoehtoista luonnosta hyväksyttiin yhdyskuntarakentamisen lautakunnassa loppuvuodesta, ja kaavaehdotus laaditaan vuonna Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen käynnistyi vuonna. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä alkuvuodesta, ja tarvittavat luontoinventoinnit valmistuivat vuoden aikana. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä Raippaluodon osayleiskaavaa ei kilpailutettu vuonna. Kaavoitusohjelman mukaan Helsingbyn Tuovilan osayleiskaavan laatiminen käynnistetään vuonna Eri osaalueiden asemakaavat laadittiin pääosin vuoden tavoitetason mukaisesti. kehittää kunnassa olevia teollisuusalueita ja kiinnittää erityistä huomiota Lintuvuoren laajennettuun alueeseen. Vikby II -alueella kunta tekee yhteistyötä yksityisen yrityksen kanssa tavoitteena tehostaa markkinointia ja nopeuttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Sepänkylään suunnitellaan hybridikorttelia, joka tarjoaa esteettömän asumisen lisäksi mahdollisuuksia mikroyrityksille ja palveluyrityksille. Vassorissa laajennetaan turkistarha-aluetta yhteissuunnittelulla Vöyrin kunnan kanssa. Arviointi: Lintuvuoren uudessa osassa on 11 tonttia kiertotalousyrityksille. Tontit ja hyvin kohdennettu markkinointi ovat tuoneet kunnalle positiivista julkisuutta, ja tonttien kysyntä on ollut hyvä. Vikby II -alueella (Gateway Park) markkinointiyhteistyötä jatketaan vielä vuonna Suurin tontti on vuokrattu, ja muiden tonttien kysyntä on kasvanut. Hybridikorttelia aletaan rakentaa vuonna Suunniteltua yrityshotellia ei voida toteuttaa hybridikorttelin yhteyteen, joten nyt tavoitteena on löytää toinen sopiva kumppani, jolla on resursseja ja osaamista yrityshotellin toteuttamiseksi Mustasaareen. Vassorin tarha-alueen asemakaava valmistui vuodenvaihteessa /2019. Kunta luo edellytyksiä kolmannelle sektorille ja kannustaa kolmannen sektorin toimijoita olemaan aloitteellisia asioissa, jotka parantavat elämänlaatua kylissä. Kunta pyrkii innovatiivisella elinkeinopolitiikalla löytämään yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita uusilta alueilta. Kunta huolehtii kunnan katujen kunnossapidosta ja tekee yhteistyötä tiekuntien ja ely-keskuksen kanssa, jotta kunnan tieverkko pysyy kunnossa. Arviointi: Kunnan katujen ja yksityisteiden kunnossapito on yhdistetty suuremmiksi yksiköiksi, ja kunnossapito on kilpailutettu, jotta se voidaan hoitaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kunta on laatinut yleisten teiden perusparantamisen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen kiireellisyyslistat. Kiireellisyyslistojen pohjalta elykeskuksen kanssa keskustellaan säännöllisesti. Tiekuntien on mahdollista hakea kunnalta avustusta yksityisteiden perusparantamiseen. Vuonna kunta osallistui muun muassa Tölbyn-Vikbyntien perusparannetun osuuden kustannuksiin. Yhdyskuntarakentaminen työskentelee jatkuvasti liikenneturvallisuuden parantamiseksi kunnassa. 9

10 kiinnostaa yrityksiä ja houkuttelee uusia asukkaita asettumaan kuntaan. Kunnan imagolla on tästä syystä suuri merkitys. Oikeudenmukaisen ja myönteisen kuntakuvan varmistamiseksi laaditaan viestintäsuunnitelma. Arviointi: Syksyllä palkattiin verkkoviestijä. Loppusyksystä asetettiin viestintätyöryhmä, joka sai tehtäväkseen laatia viestintäsuunnitelman. Suunnitelma valmistuu vuonna Kunnan näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa on kehitetty ja parannettu. Kunnan imago yrittäjämyönteisenä kuntana on parantunut, ja kunta sijoittuu nyt vertailuissa selvästi maan ja seudun keskitason paremmalle puolelle (Suomen Yrittäjät, ). Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti, huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Tavoitteena on, että palvelut ovat asukkaiden helposti saatavilla koko kunnan alueella myös tulevaisuudessa, oli kyse sitten kunnan tai maakunnan vastuulla olevista palveluista. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Tehostetun palveluasumisen paikkamäärää lisätään kunnanvaltuuston vahvistaman suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi mukaisesti. Vuoden aikana alettiin näin ollen laajentaa Aspgårdenia (10 paikkaa) ja Helmiinaa (5 paikkaa) ja suunnitella yöpartiotoimintaa Raippaluodon Björköbyn alueelle. Molempien asumisyksiköiden uudet paikat ja yöpartiotoiminta otetaan käyttöön vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: Mustasaari on vuonna panostanut kunnan näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa parantaakseen välitöntä vuorovaikutusta kunnan, asukkaiden ja muiden tahojen välillä. Sivistystoimessa Wilmaa ja Päikkyä käytetään aiempaa enemmän varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Sosiaalipalveluissa kehitetään edelleen kotihoidon Alvar-kuvapuhelinpalvelua. Hanke on yhteinen Vaasan kaupungin kanssa. Vuonna tuli voimaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka koskee henkilötietojen käsittelyä muun muassa tietojärjestelmissä. Asetuksen soveltaminen oli yksi kunnan painopistealueista vuoden aikana. Verkkopohjaisten työkalujen käyttöönotto jatkuu vuonna Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan tarkoituksenmukaisissa ja kustannustehokkaissa yksiköissä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen, mikäli se on mahdollista. Opetustilat suunnitellaan niin, että ne täyttävät tarkoituksenmukaisten tilojen kriteerit ja perustuvat uusiin valtakunnallisiin suuntaviivoihin, joissa nostetaan esiin mahdollisuus joustaviin oppimisympäristöihin. Joustavien oppimisympäristöjen avulla oppilaille voidaan tarjota opetustiloja, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tilat suunnitellaan niin että opettajat voivat työskennellä yhdessä useamman ryhmän kanssa ja tukea toisiaan oppimisessa ja opetuksessa. Visiona on antaa lapsille hyvä ja tasapuolinen perusopetus. Arviointi: Oppimiskeskusmallin suunnittelu ja toteutus kunnan eri osa-alueilla on jatkunut vuonna. Osa Koivulahden oppimiskeskuksesta otettiin käyttöön syksyllä. Oppimiskeskuksessa on uusia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin. Kaupunkiseutu toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. työskentelee niiden tavoitteiden toteutumiseksi, joista seudulla on sovittu Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (MAL) ja Elinvoimastrategiassa. Kunta etsii kunnanvaltuuston kannanoton mukaisesti myös aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden Vaasan seudun kuntien kanssa kaikilla toimialoilla, jotta asukkaiden palveluja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Arviointi: on osallistunut aktiivisesti Pohjanmaan maakunnan edistämistyöhön ja Vaasan seudun elinvoimastrategian seurantaan. osallistuu ja tukee Vaasan kaupungin osallistumista valtion AIKO-ohjelmaan 2016 (Alueelliset innovaatiokeskukset) ja ohjelmaan sisältyvään kasvusopimukseen. Arviointi: Toteutuu suunnitelman mukaisesti. tekee työtä sen hyväksi, että Vaasan seudun Matkailu Oy saavuttaa strategiset tavoitteensa lisätä matkailuyritysten liikevaihtoa ja sitä kautta työpaikkoja seudulla. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: Toteutuu. Maailmanperintö nostetaan johdonmukaisesti esille alueen markkinoinnissa. Mustasaaren kunta on luonut hyvät edellytykset matkailulle, ja vuoden kotimaan matkailuyritykseksi valittiin Kalle s Inn. 10

11 toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: Uutta strategiaa ei ole hyväksytty. Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä toteuttaa jäähallin laajentamisen. on entistä määrätietoisemmin edistänyt isojen tapahtumien järjestämistä Botniahallissa. Kunta on osallistunut aktiivisesti Botniahallin viereen sijoitettavan padelhallin suunnitteluun. Mustasaari nostaa esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: on osallistunut aktiivisesti Pohjanmaan maakunnan edistämistyöhön. Sote- ja maakuntauudistus kaatui , jolloin Sipilän hallitus erosi. Toiminnan muu kehittäminen Uusi kuntastrategia laaditaan uuden kuntalain mukaisesti. Arviointi: Kunnanvaltuusto hyväksyi strategian Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista. Arviointi: Mustasaari on osallistunut Vaasan kaupungin ohjelmatyöhön joukkoliikenteen kehittämiseksi Vaasan kaupunkiseudulla. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä keväällä 2019, minkä jälkeen kunnat voivat neuvotella yhteisistä toimenpiteistä. Mustasaari on mukana alueellisessa henkilöliikennetyöryhmässä, jossa käsitellään ely-keskuksen joukkoliikenneasioita. valvoo aktiivisesti kunnan etuja Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Arviointi: Maakuntakaavan 2040 luonnos oli nähtävillä kevättalvella. antoi luonnoksesta lausunnon maaliskuussa. Kunta on edustettuna Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 viiteryhmässä, Pohjanmaan kaavoittajien ryhmässä ja muissa toimielimissä, joissa keskustellaan maakuntakaavasta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2019, ja kunta antaa kaavaehdotuksesta lausunnon. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Maailmanperintöportti Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Maailmanperintöportin koko toiminta käynnistyi Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Kunnanvaltuusto vahvistaa pakolaistoiminnan kuntapaikkojen määrän. Arviointi: Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Vuodeksi vahvistettu kiintiö toteutui helmikuussa 2019, jolloin Mustasaareen saapui 15 kiintiöpakolaista. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Vuoden aikana ei ole pidetty valmiusharjoituksia Keväällä hyväksytään kunnan ICT-strategia, jossa asetetaan selkeät strategiset tavoitteet sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi kaikilla kunnan toimialoilla. ICT-strategia implementoidaan toimintaan vuosina ja. Arviointi: Vuonna on laadittu osittain konsulttipalveluna Mustasaaren kunnan tieto- ja viestintätekniikan (TVT) visio, jonka on viimeistellyt kunnan viestintäryhmä. Ehdotus TVT-visioksi käsiteltiin konsernijaostossa Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 11

12 Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Vastaa presidentinvaalin ja maakuntavaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Presidentinvaalin vaalitulos ilmoitetaan klo ja maakuntavaalien vaalitulos klo 22. Presidentinvaali ratkesi ensimmäisellä kierroksella. Vaalitulos ilmoitettiin klo Valmis Vuoden aikana ei toimitettu maakuntavaaleja, koska eduskunta ei ole vielä hyväksynyt ehdotusta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Vastaa mahdollisesta kansanäänestyksestä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Valtuusto on päättänyt, että kuntaliitoksesta Vaasan kanssa toimitetaan neuvoaantava kansanäänestys Toteutuu suunnitellusti Äänestäjille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Jako äänestysalueisiin. Äänestysalueiden määrää tarkistetaan vaalisalaisuuden turvaamiseksi, ja ennakkoäänestyspaikkoja lisätään. Valtuusto päätti muuttaa äänestysaluejakoa niin, että neljä äänestysaluetta yhdistetään kahdeksi uudeksi äänestysalueeksi ja neljä äänestysaluetta nimetään uudelleen. Valmis Äänestysalueita on 21. Muutos huomioidaan jälkeen pidettävissä vaaleissa. Ennakkoäänestys. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Presidentinvaalin ennakkoäänestys järjestettiin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Valmis KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,3 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,6 % 85,6 % Palvelujen ostot ,2 % 85,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 12,4 % Muut toimintakulut ,9 % 111,5 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 84,8 % 12 TOIMINTAKATE ,8 % 15,5 %

13 Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 69,5 % Palvelujen ostot ,9 % 102,9 % Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä: ,1 % 95,2 % TOIMINTAKATE ,1 % 95,2 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 13

14 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja (kuntastrategia 2015) Ohjausasiakirjaa päivitetään uuden kuntastrategian mukaisesti. Uusi ohjausasiakirja. Hyväksytty ohjausasiakirja. Targetor on otettu käyttöön sähköisenä ohjausasiakirjana. Toteutuu suunnitellusti Mustasaari osallistuu aktiivisesti julkisten palvelujen digitalisointiin. Hyväksytyn ICTstrategian mukaisia toimenpiteitä. Budjetoidut kehittämistoimenpiteet. Unit4- ja HR-työkalu on otettu käyttöön. Koulujen digitalisointiin on budjetoitu määrärahoja. Strategia käsitellään konsernijaostossa maaliskuussa Myöhästyy Kunnan imago. Viestintästrategia. Hyväksytty strategia. Konsernijaosto 24.4.: Hyväksyttiin sosiaalisen median linjaukset Mustasaaren kunnassa ja viestintäsuunnitelma sosiaalista mediaa varten. Strategia on työn alla. Myöhästyy Pakolaisten vastaanotto jatkuvana toimintana. Pakolaisia otetaan vastaan sen mukaan, paljonko on vahvistettuja kuntapaikkoja. Kunta ottaa vastaan uutta pakolaista. Yksi perhe on otettu vastaan keväällä. Ei toteudu Maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä (kuntastrategia 2015) Sepänkylän keskusta I -asemakaava toteutetaan. Toteuttaminen käynnistyy. Infrastruktuurin ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Toteutuu suunnitellusti Karperön Singsbyn osayleiskaava. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa. Pidettiin nähtävillä Myöhästyy Koivulahden osayleiskaava. Suunnittelu etenee aikataulussa. Kaksi vaihtoehtoa pidetään nähtävillä Toteutuu suunnitellusti Tasapainoinen väestönkasvu (kuntastrategia 2015) Mustasaari on asukasmäärältään Pohjanmaan toiseksi suurin kunta. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Asukasluku on Kasvua on vuodessa 56 asukasta. Ei toteudu 14

15 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka (kuntastrategia 2015) Mustasaari on Suomen yritysmyönteisin kunta. Kemianteollisuudelle tarkoitetun alueen aktiivinen suunnittelu. Yritystonttien aktiivinen markkinointi. Osayleiskaava hyväksytään valtuustossa. Uusia yritystontteja voidaan jakaa Lintuvuorelta ja Vikby II -yritysalueelta. Sai lainvoiman marraskuussa. Markkinointi on toteutettu. Valmis Valmis Kunnan kestävä talous (kuntastrategia 2015) Talousarvio ja taloussuunnitelma varmistavat kestävän talouden myös pitkällä aikavälillä. Kertynyt ylijäämä. Investointitaso on kestävä myös pidemmällä aikavälillä. Vähintään 7 miljoonaa euroa. Vuosien investointitasoa supistetaan huomattavasti. Vuosi oli alijäämäinen, mikä vähentää kertynyttä ylijäämää. Isoja hankkeita saatetaan päätökseen Investoinnit vähenevät reilusti Ei toteudu Myöhästyy Johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima (kuntastrategia 2015) Aktiivinen osallistuminen maakuntauudistuksen valmisteluun. Valmisteluja aikataulun mukaisesti. Osallistutaan yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Toteutuu suunnitellusti Konserni Fastighets Ab Korsholms Bostäder - kehittämisohjelma yhtiölle. Päätökset uusien vuokraasuntojen rakentamisesta. Suunnitelma uusien vuokraasuntojen rakentamiseksi ja ennestään olevan asuntokannan kunnostamiseksi. Aspgården valmistuu. Hyväksytty suunnitelma. Valmistuu helmikuussa Viranhaltijatyöryhmä on asetettu marraskuussa. Myöhästyy Myöhästyy Smedsby Värmeservice Ab selvitys lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Selvitys valmistuu. Päätös lämpöyhtiön tulevaisuudesta. Aloitettu sisäinen selvitys. Myöhästyy Kiinteistö Oy Merten Talo pitkäjänteinen strategia yhtiön toiminnan kehittämiseksi. Maailmanperintöportti valmistuu ja toiminta aloitetaan kesällä. Kunnan oma toiminta aloitettiin Koko maailmanperintöportti on määrä vihkiä käyttöön Toteutuu suunnitellusti Kuntayhtymät. Konsernijaosto seuraa kuntayhtymien toimintaa. Toteutuu suunnitellusti Konserniohje. Konsernijaosto vastaa konserniohjeen seurannasta. Konserniohje otetaan käyttöön organisaatiossa. Toteutuu suunnitellusti 15

16 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 114,3 % Maksutuotot ,0 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,2 % 100,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 105,2 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % 109,7 % Palvelujen ostot ,2 % 114,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 93,1 % Avustukset ,4 % 99,8 % Muut toimintakulut ,9 % 115,4 % Toimintakulut yhteensä: ,8 % 110,8 % TOIMINTAKATE ,7 % 112,1 % Poistot

17 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Päivähoito ja esiopetus Varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön. Varhaiskasvatussuunnitelmasta järjestetään sisäistä ja ulkoista täydennyskoulutusta. Varhaiskasvatussuunnitelman työryhmät jatkavat työtään. Työ etenee suunnitellusti. Suunnitelman käyttöönottoa jatketaan Toteutuu suunnitellusti Kukin esiopetusyksikkö/päiväkoti on valinnut oman kehittämisalueen/ painopistealueen toimintavuodeksi. Esiopetusyksikkö/päiväkoti suunnittelee toimintaansa valitun kehittämisalueen pohjalta. Esiopetusyksiköiden ja päiväkotien henkilökunnalle järjestetään kesäkuussa workshop, jossa tavoitealueet esitellään. Esiopetus- ja päiväkotihenkilökunnalle järjestettiin kesäkuussa workshop, jossa kaikki päiväkodit esittelivät kehittämisalueensa. Valmis Perusopetus Opetussuunnitelman käyttöönottoa jatketaan vuosiluokkien 1 6 osalta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetussuunnitelman 2016 mukaisesti, samoin opetuksen eheyttäminen oppimisympäristössä. Uusi arviointijärjestelmä otetaan kokonaan käyttöön. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön suunnitellusti. Työtä jatketaan Uusi arviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Uusi opetussuunnitelma otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuosiluokkien 7 8 osalta. Vuosiluokilla 7 9 otetaan käyttöön uusi toimintakulttuuri, ja luokilla 7 8 työskennellään uuden tuntijaon ja uuden ainesisällön mukaan. Uusi opetussuunnitelma asettaa tiloille uusia vaatimuksia. Teknisen työn ja kotitalouden tiloja lisätään. Opetussuunnitelma on otettu käyttöön suunnitellusti. Työtä jatketaan Uusi arviointijärjestelmä on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Perusopetuksen henkilökunnan ja oppilaiden hyvinvointi. Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin täydennyskoulutusta, projekteja ja teemakokonaisuuksia. Opettajilla ja muulla henkilökunnalla on kaksi pakollista täydennyskoulutuspäivää. Psyykkisen hyvinvoinnin projekti ulkopuolisen toimijan ja Vöyrin kunnan kanssa vuosiluokille 7 9. Opettajille ja henkilökunnalle on pidetty kaksi pakollista täydennyskoulutuspäivää. Psyykkisen hyvinvoinnin projekti ulkopuolisen toimijan ja Vöyrin kunnan kanssa on toteutettu, projekti jatkuu Valmis Korsholms gymnasium Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1. ja 2. vuosikurssilla, syksyllä myös 3. vuosikurssilla Opetussuunnitelmaa arvioidaan, johtokunta hyväksyy muutokset, aloitetaan teemaopinnot ja tarjotaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Käynnistetään uusia yhteistyömuotoja. Arvioinnin tulokset. Valitut osaamiskokonaisuudet ja teemakokonaisuudet. Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön kaikilla vuosikursseilla. Osaamis- ja teemakokonaisuudet on otettu käyttöön. Työtä jatketaan Valmis Toteutuu suunnitellusti Sähköinen ylioppilastutkinto useimmat kielet sekä reaaliaineet kirjoitetaan sähköisesti. Pääosa kokeista kirjoitetaan sähköisesti. Luodaan mobiiliratkaisuja sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Käytössä on sähköisiä ratkaisuja, joita päivitetään ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisesti. Pääosa kokeista kirjoitettiin sähköisesti. Kaikki kokeet kirjoitetaan sähköisesti keväällä Toteutuu suunnitellusti 17

18 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Anna Törnroos Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Profilointistrategia. Yhteistiloja kunnostetaan. Uusia yhteistyökumppaneita, jotka luovat laadullista lisäarvoa. Korsholms gymnasiumiin hakeneiden oppilaiden määrä. Aloitettu yhteistyö Hankenin, Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Luodaan yhteistyötä Novian kanssa. Koulun omat tilat muutetaan digitaaliseksi oppimisympäristöksi. Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi 46 opiskelijasta () 68 opiskelijaan (). Jatkuva prosessi, tähtäimessä saada vuosittain 85 uutta opiskelijaa. Toteutuu suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,9 % 121,6 % Maksutuotot ,1 % 82,4 % Tuet ja avustukset ,3 % 171,9 % Muut toimintatuotot ,4 % 85,3 % Toimintatuotot yhteensä: ,2 % 96,5 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,6 % 105,6 % Palvelujen ostot ,4 % 108,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 77,5 % Avustukset ,9 % 104,8 % Muut toimintakulut ,9 % 109,2 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 105,7 % TOIMINTAKATE ,3 % 106,6 % Poistot Ylitys: euroa Perusopetus ja Korsholms gymnasium ylittävät talousarvionsa yhteensä vajaalla eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että varhaiskasvatus ja hallinto alittavat talousarvionsa yhteensä lähes eurolla. 18

19 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta Uusi panostus esioppilaiden liikuntatoimintaan. Kehitetään uudenlainen Lystiä liikkumista esikoululaisille. Kaikki kunnan esiopetusyksiköt pääsevät mukaan uuteen konseptiin. Kaikki kunnan esiopetusyksiköt osallistuivat tarjottuun toimintaan Lystiä liikkumista esikoululaisille. Valmis Monipuolinen kulttuuritarjonta on tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla ja Mustasaaren kulttuurielämää edistetään. Järjestetään 10 eläkeläistapaamista kylissä, 10 kulttuuritapahtumaa ja -tilaisuutta, myös palveluasumisyksiköissä, aikamatkoja yläkoululaisille, taidepajoja alakoululaisille. Järjestetään kolmet taidenäyttelyn avajaiset Maailmanperintöportin taidehallissa. Tapahtumia ja tilaisuuksia toteutetaan suunnitelman mukaan. Kylissä järjestettiin 15 kulttuuripainotteista eläkeläistapaamista ja 19 kulttuuritapahtumaa, joista viisi järjestettiin vanhusten asumisyksiköissä. 788 oppilasta osallistui aikamatkoihin ja tanssityöpajoihin. Arte Mare -galleriassa järjestettiin kolme näyttelyä avajaisineen, kävijöitä oli Valmis Toimintaa uudessa nuorisotalossa kehitetään. Toimintaa kehitetään niin, että nuoret molemmista kieliryhmistä tuntevat itsensä tervetulleiksi nuorisotaloon. Nuoret osallistetaan toiminnan suunnitteluun. Nuorisotalon kävijämäärä nousee vähintään vuoden 2016 tasolle. Nuoriso-ohjaajat ovat käyneet kouluissa informoimassa toiminnasta ja kutsumassa nuoria eri kieliryhmistä nuorisotaloon. Nuoret ovat saaneet olla mukana nuorisotalon toiminnan suunnittelussa. Valmis Kävijämäärä oli eli aikaisempia vuosia enemmän. Etsivä nuorisotyö vakiinnutetaan kunnassa. Etsijät rakentavat verkoston ja tekevät toiminnan ja etsijät tutuiksi kunnan nuorille. Lisää kontakteja tuen tarpeessa oleviin nuoriin. Etsijät ja toiminta ovat tuttuja eri yhteistyökumppaneille verkostoissa ja Mustasaaressa. Toimintaa on esitelty ja etsivien kasvot on tehty tutuiksi kouluvierailuilla mm. yläkoulussa ja lukiossa. Osallistuttu teemapäiviin, vanhempainiltoihin ja erilaisille messuille. Valmis Ylläpidetty ja lisätty verkostoa muiden toimijoiden kanssa ja otettu yhteyttä uusiin yhteistyökumppaneihin. Etsitään ja luodaan kunnalle sopiva työmuoto. Käyty alustavia keskusteluja yhteisistä työmuodoista seudun muiden toimijoiden kanssa. Toteutuu suunnitellusti 19

20 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Nuorisotiedotuspalvelussa (Decibel) luodaan konsepti mediakasvatusta varten ja kehitetään verkkosivuja. Mediakasvatuksen edistämiseksi rakennetaan konsepti, joka suunnataan nuorille, opettajille ja vanhemmille. Tähän hankkeeseen haetaan kehittämisrahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Decibel saa uuden webadminjärjestelmän. Konsepti kehitetään vuoden aikana niin, että sitä voidaan kokeilla Uudet verkkosivut lanseerataan. Mediakasvatuksen (KAMP) ja seksuaalisen häirinnän (KIKK) teemapaketit on laadittu ja otettu käyttöön. Uusi verkkosivu decibel.fi lanseerattiin. Valmis Huumeidenvastaista työtä kehitetään. Käynnistetään huumeidenvastainen työryhmä uudelleen ja luodaan uutta ennaltaehkäisevää toimintaa. Huumeidenvastainen työryhmä tapaa säännöllisesti ja tarjoaa palveluja kunnassa. Huumeidenvastainen työryhmä tapasi kahdeksan kertaa. Kartoitus Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma Mustasaaressa on tehty. Valmis Mustasaaren aikuisopisto Digitaalisesta yhteiskunnasta syrjäytymisvaarassa olevien kohderyhmien (mm. seniorit, toimintarajoitteiset, maahanmuuttajat) digitaalinen inkluusio. Aikuisopisto luo uusia toimintamuotoja ja kurssikonsepteja, jotka edistävät kunnan digitaalista inkluusiota. 3 4 uutta kurssikonseptia otetaan kokeiltavaksi. Tavoite toteutui. ITopetuksessa on ITnoviiseille senioreille kokeiltu neljää lyhyttä teemakurssia. Kurssit järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi. Valmis IT-teemakurssit järjestettiin Sulvalla, Raippaluodossa, Koivulahdessa, Tuovilassa ja Sepänkylässä ruotsiksi ja Tuovilassa ja Sepänkylässä suomeksi. Kunta kustansi kurssit kokonaisuudessaan. Läs- och skrivkurser för personer med lätt funktionsnedsättning -kursseilla keskiössä on ollut tablettien ja tietokoneiden käyttö. Welcome Officesta tulee kulttuuritalon vakinaista toimintaa. Kaksi henkilöä työskentelee päivän viikossa Welcome Officessa kulttuuritalolla. Vähintään 500 asiakaskontaktia Welcome Officessa. Tavoite toteutui. 678 asiakaskontaktia. Valmis 20

21 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Rose Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Kirjastotoiminta Lisätään kirjaston aukioloaikoja, mikä myös edistää kulttuuritalon käyttöä. Pääkirjasto on auki lauantaisin talvella, ja kokoelmia voidaan käyttää tehokkaammin. Myös lehtilukusali on auki. Lauantaiaukioloa mainostetaan järjestelmällisesti. Lauantaipäivien kävijämääriä seurataan ja pyritään kävijämäärien kasvattamiseen 20 prosentilla vuoden tasosta. Kävijämäärä kasvoi 20 prosenttia. Valmis Aloitetaan hanke omatoimikirjastoihin siirtymiseksi. Hanke aloitetaan. Suunnitelma laadittu. Hanketyöryhmä kirjaston kehittämiseksi on ollut toiminnassa vuoden aikana. Työryhmä on laatinut suunnitelman, jossa käsitellään mm. omatoimikirjastoa ja sähköistä lainausta. Valmis Mustasaaren musiikkiopisto Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistetaan. Henkilöstö osallistetaan uusien opetussuunnitelmien muovaamiseen alueen muiden toimijoiden kanssa. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja kädentaitojen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syyslukukaudesta alkaen. Taideopetustoiminnalle laaditaan parhaillaan uutta työsuunnitelmaa yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa. Toteutuu suunnitellusti KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 133,2 % Maksutuotot ,3 % 99,4 % Tuet ja avustukset ,8 % 149,1 % Muut toimintatuotot ,9 % 62,9 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % 103,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % 107,2 % Palvelujen ostot ,3 % 107,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 109,8 % Avustukset ,5 % 102,9 % Muut toimintakulut ,3 % 93,1 % Toimintakulut yhteensä: ,5 % 104,6 % TOIMINTAKATE ,9 % 104,8 % Poistot Ylitys: euroa Aikuisopisto, kirjastotoiminta ja musiikkiopisto ylittävät talousarvionsa yhteensä runsaalla eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että vapaa-aikatoiminta ja avustukset alittavat talousarvionsa yhteensä lähes eurolla. 21

22 Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Ikääntyneille turvataan hyvät sosiaalipalvelut. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2019 (STM:n julkaisuja :6). Muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Kuntaliitto ). Yksitoista teesiä ikääntymisestä; STM muistio GeriLean-projektia jatketaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Avopalveluja kehitetään. Kotona asumista pidennetään ja tuetaan ottamalla talousarvioon yöpartio Koivulahden ja Pohjois-Mustasaaren alueelle. Raippaluodon Björköbyn alue saa käyttöönsä yöpartion, kun Aspgårdenia laajennetaan ,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotipalvelua (peittävyyden piiriin kuuluvat kaikki, joilla on hoitoja palvelusuunnitelma HUOM. ei vertailukelpoinen valtakunnalliseen peittävyyteen). Uusi yöpartio Koivulahteen ja Pohjois- Mustasaareen. Raippaluodon Björköbyn alue saa oman yöpartion Aspgårdenin laajennuksen yhteydessä. Toteutuu. Yöpartiotoiminta on aloitettu Koivulahdessa ja Pohjois- Mustasaaressa. Raippaluodon Björköbyn yöpartio aloittaa helmikuussa Toteutuu suunnitellusti Myöhästyy Omaishoidon tuen odotusaikaa lyhennetään niin että se on enintään kuukausi. Omaishoitajien lukumäärää llisätään talousarviomäärärahojen mukaisesti. Omaishoidon tukea on voitu myöntää 28 päivän sisällä. Kenenkään ei ole tarvinnut jonottaa. 176 asiakasta on saanut omaishoidon tukea, mikä on 6 enemmän kuin edellisvuonna. Toteutuu suunnitellusti Lyhennetään odotusaikaa tehostettuun palveluasumiseen ottamalla käyttöön 15 uutta asumispaikkaa. Aspgårdenia laajennetaan 10 paikalla ja Helmiinaa 5 paikalla. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on 8,4 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä väestöennusteen mukaan. Lisää palveluasumispaikkoja ei saatu käyttöön, koska rakennus-hankkeet myöhästyivät. Paikat otetaan käyttöön talven ja kevään 2019 aikana. Myöhästyy Koneellinen annosjakelu otetaan käyttöön edellyttäen, että järjestelmä otetaan käyttöön terveyskeskuksessa. Parantaa lääketurvallisuutta, vähentää lääkehävikkiä ja jakaa uudelleen sairaanhoitajien työaika neljässä asumisyksikössä. Otettu käyttöön Solgårdissa, muissa asumisyksiköissä annosjakelu otetaan käyttöön Myöhästyy Kehitetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä varhaista tukea moniammatillisena yhteistyönä Pohjanmaan LAPEhankkeen ja Vaasan ensi- ja turvakodin hankkeen puitteissa. Turvataan lapsiperheiden kotipalvelu sosiaalihuoltolain 19. :n momentin mukaisesti riittävillä määrärahoilla. Tarjotaan lapsille ja vanhemmille tukea eroprosessissa RAY:n rahoittaman hankkeen kautta yhteistyössä Vaasan ensi- ja turvakodin kanssa. Lastensuojelussa otetaan käyttöön palvelutarvearvioinnin malli. Kotipalvelua on myönnetty kriteerit täyttäville perheille. Palveluarvioinnin malli on otettu käyttöön. Toteutuu suunnitellusti Toteutuu suunnitellusti 22

23 Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Turvataan vammaisten asuminen. Viite: Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. Kunnan palvelujen ja asumisen suunnitelmaa seurataan ja päivitetään yhteistyössä Kårkullan ja Eskoon kanssa. Vammaisten palveluasumisen lisääminen (vammaispalvelulaki) vuonna edellyttää määrärahan lisäämistä. Asumispaikkoja lisätään asumissuunnitelman ja yksilöllisten erityishuoltoohjelmien mukaisesti. Kolme uutta asumispaikkaa. Kaikille ei ole järjestynyt asumispaikkaa, koska vapaita paikkoja ei ole ollut. Vammaisille on annettu palveluasumista omaan kotiin tarpeen mukaan (kolme uutta). Valmis Valmis Vahvistetaan psykososiaalista tukea syrjäytymisvaarassa oleville ja sosiaalista kuntoutusta tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Nuorisoasema Klaaran käyttö on kasvanut, mikä edellyttää määrärahan korottamista sekä tilapäisesti palkatun sosiaaliohjaajan palkkamäärärahan muuttamista toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan sosiaaliohjaajan (80 prosenttia) palkkamäärärahaksi. Sosiaaliohjaaja voi antaa ohjausta kahdellekymmenelle asiakkaalle kuukaudessa (vastaa tämän hetken tarpeita). Sosiaaliohjaaja antaa ohjausta tarpeen mukaan. Valmis Kansa-hanke. Sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkistoa kehitetään Osallistutaan hankkeeseen, hankitaan tarvittavat ohjelmat. Hanke- ja investointimääräraha. Ohjelmamoduulien käyttöönotto tietojen siirtämistä varten. Työ on aloitettu, ja sitä jatketaan Myöhästyy SOSIAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 93,7 % Maksutuotot ,0 % 101,5 % Tuet ja avustukset ,6 % 6 670,0 % Muut toimintatuotot ,5 % 98,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % 99,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,5 % 103,9 % Palvelujen ostot ,9 % 108,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 124,6 % Avustukset ,8 % 95,8 % Muut toimintakulut ,3 % 103,5 % Toimintakulut yhteensä: ,7 % 104,8 % TOIMINTAKATE ,7 % 106,0 % Poistot

24 Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Hoivalautakunta Hyvinvoiva, terveempi ja työssään viihtyvä henkilöstö. Henkilöstöbarometri kerran vuodessa. Tulokset annetaan tiedoksi henkilökunnalle ja parannuksista keskustellaan. Toteutui. Valmis Sairauspoissaolojen seuranta 30/60/90 päivää. Sairauspoissaolot alle kunnan edellisvuoden keskiarvon päivää/työntekijä/vuosi. Keskiarvo/työntekijä 13,3 päivää, kunnan keskiarvo 13 päivää. Ei toteudu Kehityskeskustelut. Seuranta henkilöstöbarometrillä. 100 prosenttia henkilökunnasta käy kerran vuodessa kehityskeskustelun. 69 prosenttia on käynyt kehityskeskustelun (perustuu henkilöstöbarometrin vastauksiin). Ei toteudu Hallinto Potilastiedon arkisto (earkisto). Kehitystyötä jatketaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan, käyttäjiä koulutetaan. Valmiit ohjelmaosiot otetaan käyttöön. Potilastiedon arkiston toinen osa otetaan käyttöön 2019 alussa. Toteutuu suunnitellusti Sähköisten palvelujen kehittäminen Selvitys ja käyttöönoton suunnittelu. Valmistuneet suunnitelmat ja selvitykset. Otettu käyttöön sähköiset palvelut laboratoriossa, röntgenissä ja sairaanhoidon vastaanotossa. Valmis Tulokset, suoritteet (toiminta). Kuukausittainen seuranta, toteumaprosentti. Suoritteet suurempia tai talousarvion mukaisesti. Mustasaari budjetoinut euroa, toteuma euroa: 102 prosenttia. Valmis Vöyri budjetoinut euroa, toteuma euroa: 92 prosenttia. Talousarvioseuranta (tuotot ja kulut). Kuukausittainen seuranta, tulokset hoivalautakunnalle ja esimiehille, toteumaprosentti. Tuotot yli talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Kulut alle talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Tuotot alle talousarvion. Kustannukset yli talousarvion. Ei toteudu Kansanterveystyö Hoitoa hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät resurssit, hyvä suunnittelu ja jononhallinta. 0 prosenttia yli 3 kuukautta / 6 kuukautta. Suunnitellusti hoitotakuuajoissa, 3 ja 6 kuukautta. Valmis Riittävät hoitopaikat Seurataan kuukausittain siirtoviivepotilaiden ja lähisairaalan osastoilla jonottavien määrää. Sairaalassa ei ole siirtoviivepotilaita eikä osastoilla yli 90 päivän hoitoaikoja. Siirtoviivepotilaita 45 Mustasaaressa, ei yhtään Vöyrillä. Yli 90 päivän hoitoaikoja: akuuttihoito-osasto 17 potilasta ja kuntoutusosasto 12 potilasta Mustasaaressa. Ei toteudu 24

25 Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status GeriLean-projektin toimenpidesuunnitelman toinen vaihe otetaan käyttöön. Lääkäripalveluja geriatriselle poliklinikalle ja kotihoitoon. Toteutettu toimenpide. Lääkäripalvelut ok, geriatrinen poliklinikka ok, kotihoito jäljellä. Toteutuu suunnitellusti Liikkuva kotihoitotiimi. Toiminnassa, kehitetään suunnitellusti. Toteutuu suunnitellusti Kouluterveydenhuollon oma henkilöstö (sisältää esiopetuksen). Kouluterveydenhuoltoa järjestetään valtakunnallisten suositusten ja kunnan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Toteutettu toimenpide. Toteutettu lukuun ottamatta suomenkielisiä esioppilaita, jotka ovat vielä lastenneuvolan piirissä kouluterveydenhuollon tilanpuutteen vuoksi. Valmis Lastenneuvolan oma henkilöstö. Lastenneuvolatoimintaa järjestetään valtakunnallisten suositusten ja kunnan kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Toteutettu toimenpide. Toteutettu suositusten mukaisesti. Odotetaan kehittämissuunnitelman tuloksia. Valmis Lääkäri hoitajatiimi. Potilasmäärien jakaminen suhteessa tiimeihin. Lääkäri hoitajatiimin toimintamallin käyttöönotto. Toteutettu modifioidusti käytössä olevien resurssien mukaisesti. Valmis HOIVALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 103,7 % Maksutuotot ,9 % 97,5 % Tuet ja avustukset ,8 % 3 047,2 % Muut toimintatuotot ,1 % 84,3 % Toimintatuotot yhteensä: ,5 % 103,3 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 % 101,9 % Palvelujen ostot ,3 % 105,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 111,2 % Muut toimintakulut ,3 % 112,6 % Toimintakulut yhteensä: ,9 % 104,2 % TOIMINTAKATE ,5 % 67,7 % Poistot Toimintakate kattaa poistot. 25

26 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status VISIO: Mustasaari tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä. Kunta luo edellytykset erilaisille asumismuodoille kunnanosakeskuksiin. Kerros- ja rivitalorakentaminen. Sepänkylän korttelin 226 asemakaava valmistuu. Sepänkylän kortteleiden 17 ja 18 asemakaavan muutos valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 7.6. Ei toteutunut. Valmis Myöhästyy Kunta varmistaa yhdyskuntasuunnittelulla viihtyisien, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten asuinympäristöjen saatavuuden. Hulevesijärjestelmä. Pintavesijärjestelmän korjaustyöt ja kunnossapito toimenpidesuunnitelman ja kiireellisyyslistan mukaisesti alueilla, joista kunta vastaa. Hulevesitaksa otetaan käyttöön. Toteutui osittain. Pintavesijärjestelmän korjaustyöt ja kunnossapito toteutuivat myönnettyjen talousarviovarojen puitteissa. Hulevesitaksaa ei ole otettu käyttöön. Myöhästyy Nykyisen tievalaistuksen uusiminen ja uuden tievalaistuksen rakentaminen. Pylväät ja valaisimet uusitaan toimenpidesuunnitelman ja kiireellisyyslistan mukaisesti. Tievalaistus rakennetaan lautakunnan vahvistaman kiireellisyyslistan mukaisesti. Toteutui lukuun ottamatta tievalaistuksen rakentamisen kiireellisyyslistaa, jonka lautakunta ottaa uudelleen käsiteltäväksi tammikuussa Myöhästyy Virkistysalueet ja liikuntapaikat. Liikuntapaikkojen korjaustyöt ja kunnossapito toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkakohtaiset käyttökustannukset vahvistetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön sisäiset vuokrat vuodesta 2019 alkaen. Toteutui osittain. Liikuntapaikkojen korjaustyöt ja kunnossapito toteutuivat toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkojen käyttökustannukset on eritelty kirjanpidossa seurannan selkeyttämiseksi, mutta sisäistä vuokrajärjestelmää ei oteta käyttöön 2019 alkaen. Myöhästyy Liikenneväylien kunnossapito. Liikenneväylien kunnossapitoa tehostetaan selkeiden toimenpidesuunnitelmien, kiireellisyyslistojen ja tunnistettujen yksikkökustannusten avulla. Kunnossapito kootaan suuremmiksi yksiköiksi ja hoidetaan ostopalveluna. Toteutui. Puitesopimus on tehty. Valmis 26 Satamat. Klobbskatin satamasta kehitetään toimiva vierassatama, jossa on palvelut asuntoautoille ja -vaunuille. Osasta satamatoimintoja tehdään hoitosopimukset yhdistysten, venekerhojen ja yritysten kanssa. Toteutui osittain. Toimenpiteisiin Klobbskatin sataman palvelujen parantamiseksi ryhdyttiin alkukesällä. Klobbskatin sataman hoitosopimus käsitellään tammikuussa Myöhästyy

27 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Yleiskaavat. Karperö Singsby: kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen Toteutuu suunnitellusti Koivulahti: alustava luonnos käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta Toteutuu suunnitellusti Raippaluoto: osayleiskaava kilpailutetaan. Ei toteutunut. Kilpailutusta ei ole aloitettu. Myöhästyy Asemakaavat. Böle, Kotimetsä 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Sepänkylä: Vanhankaupungintien asemakaava valmistuu. Ei toteutunut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen on aloitettu, mutta suunnitelmaa ei ole asetettu nähtäville. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Myöhästyy Valmis Sepänkylä, Klockarsin asemakaava: luonnos käsitellään lautakunnassa. Tölby, Vaasan seudun hevosurheilukeskuksen asemakaavan muuttaminen asuinalueen asemakaavaksi, osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Ei toteutunut. Maanomistajan omistusoikeus epäselvä. Toteutui. Osallistumisja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville syksyllä. Myöhästyy Toteutuu suunnitellusti Koulukeskusten asemakaavat. Sepänkylän koulukeskuksen asemakaavan muutos valmistuu. Ei toteutunut. Liikenneselvitys myöhästyi. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen Myöhästyy Koivulahden oppimiskeskuksen asemakaavan muutos: kaavaehdotus käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen Valmis VISIO: Mustasaarella on kestävä talous. Tekniset palvelut. Työtä ohjaavat toimenpidesuunnitelmat ja kiireellisyyslistat, jotka perustuvat tunnistettuihin yksikkökustannuksiin ja vahvistettuun talousarvioon. Palvelutuotannon, tehokkuuden ja yksikkökustannusten seurantaan on mittarit, ja tuloksia verrataan vahvistettuihin tavoitteisiin neljännesvuosittain tiimikokouksissa. Ennakoimattomat tehtävät vähenevät merkittävästi. Toteutui. Toteutuu suunnitellusti 27

28 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status VISIO: Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Kunta laajentaa palvelutarjontaansa verkkopohjaisten ratkaisujen avulla. Käytöstä poistetun irtaimiston myynti. Kunnan verkkosivuille tulee ilmoituspalsta, jolla käytöstä poistettua irtaimistoa markkinoidaan ulkoisesti. Käytöstä poistettuja tavaroita markkinoidaan osoitteessa kiertonet.fi. Toteutuu suunnitellusti Kunnalla on aktiivinen elinkeinopolitiikka. Maankäytön suunnittelu. Tuovila: Granholmsbackenin osayleiskaavan tarkistaminen valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Valmis Tuovila: Granholmsbacken II -asemakaava etenee asiakkaiden tarpeiden mukaan. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Valmis Vassor: Mustasaaren ja Vöyrin yhteisen tarhaalueen suunnittelu valmistuu. Ei toteutunut. Kunnanvaltuusto käsittelee kaavan alkuvuodesta Myöhästyy Sulva: Wahlrooskan hevosurheilualueen asemakaava valmistuu. Toteutui. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Valmis Lintuvuori: luonnos korttelin 2 asemakaavan muutokseksi käsitellään lautakunnassa. Toteutui. Lautakunta hyväksyi kaavan Toteutuu suunnitellusti YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,9 % 101,7 % Maksutuotot ,6 % 104,1 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,1 % 105,9 % Toimintatuotot yhteensä: ,9 % 104,5 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 149,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,5 % 102,7 % Palvelujen ostot ,4 % 105,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 102,0 % Avustukset ,8 % 249,3 % Muut toimintakulut ,0 % 137,4 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 105,3 % TOIMINTAKATE ,4 % 106,5 % Poistot Ylitys: euroa Tekniset palvelut, kiinteistöosasto, siivous- ja ruokapalvelut ja kaavoitus ylittävät talousarvionsa yhteensä lähes eurolla. Ylitykset kompensoituvat sillä, että hallinto ja liikenneväylät alittavat talousarvionsa yhteensä lähes eurolla. 28

29 Toimielin: Tilivelvollinen: RAKENNUSLAUTAKUNTA Johtava rakennustarkastaja Michael Ek Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ja laadukasta rakentamista. Palvelutasoa ja neuvontapalveluja kehitetään. Rakennusvalvonta osallistuu kaava-asioihin, ja henkilöstöä koulutetaan kursseilla talousarvion sallimissa rajoissa. Rakennustarkastajat ovat osallistuneet aktiivisesti kaavatyöhön ja kehittäneet palvelutasoa elykeskuksen, VRK:n ja maistraatin kanssa. Toteutuu suunnitellusti Rakentajille, suunnittelijoille ja kuntalaisille tarjotaan laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja. Lupapiste on käytössä. Hakijat ja suunnittelijat voivat käyttää rakennusvalvonnan palveluja Lupapisteen ja kunnan verkkosivujen kautta. Sähköistä arkistointia kehitetään, ja se otetaan käyttöön. Rakennusvalvonta osallistuu Asioin.fipalvelun kehittämiseen. Samassa yhteydessä selvitetään sähköistä arkistointia. Toteutuu suunnitellusti Kestävä taloudenhoito. Talousarvio tasapainotetaan rakennusluvista ja muista luvista saatavilla tuotoilla. Taksaa tarkistetaan joiltakin osin. Talouden seuranta Talous on pysynyt kehyksissä. Rakennuslupien määrä kasvoi vuodesta. Valmis Kiinteistö- ja rakennusluparekisteri on käytössä. Rekisteri on käytössä, ja sitä päivitetään yhteistyössä CGI:n ja VRK:n kanssa. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Vuoden aikana otetaan käyttöön uusi Factaohjelmisto. Facta-ohjelmisto otettu käyttöön. Rakennusja kiinteistörekisterissä on oletettua enemmän virheellistä tietoa, joka on korjattava. Toteutuu suunnitellusti Vanhoja rakennuslupia tarkistetaan. Lopputarkastamattomia rakennuslupia vuosilta käydään läpi ja rakennukset lopputarkastetaan. Henkilövaihdoksen vuoksi tarkastuksia tehdään silloin, kun se on ajankäytöllisesti mahdollista. Kaikki lopputarkastamattomat kohteet on tunnistettu, ja lopputarkastukset tehdään resurssien sallimassa tahdissa. Myöhästyy Kiinteistöverotus 2.0. Pyydetään talousarviovaroja talousarviovuodeksi. Projekti käynnistetään yhteistyössä FCG:n ja hankekoordinaattorin kanssa. Tavoitteena on kannattava, monivuotinen projekti, joka lisää verotuottoja. Työtä jatketaan resurssien sallimissa rajoissa. Verohallinto ei 2019 ota vastaan rekistereiden joukkopäivityksiä. Myöhästyy RAKENNUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,6 % 82,7 % Maksutuotot ,5 % 114,0 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,0 % 72,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % 112,0 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 107,8 % Palvelujen ostot ,6 % 70,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 78,3 % Muut toimintakulut ,7 % 99,8 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 100,1 % TOIMINTAKATE ,7 % 43,8 % Poistot

30 Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Terveydensuojelulla ja elintarvikevalvonnalla on valvontasuunnitelmat laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Lautakunta hyväksyy valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmat toteutetaan 70 prosentin tasolla. Toteutui lähes täysin, toteutettiin 63 prosenttia. Valmis Ympäristönsuojelulla on valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Ympäristöjaosto hyväksyy valvontasuunnitelman mukaisen valvontaohjelman. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa noudatetaan. Valvontaohjelmaa on noudatettu, muttei toteutettu täysin. Ei toteudu Ympäristöyksikölle taataan riittävät henkilöstöresurssit lakisääteisen valvonnan suorittamiseen. Varataan talousarviomääräraha. Ympäristöyksikön virat on täytetty. Kaikkia virkoja ei ole täytetty. Ei toteudu Ympäristöyksikkö valmistautuu omalta osaltaan tulevaan organisaatiomuutokseen. Osallistutaan ja vaikutetaan uuden organisaation valmisteluun maakunnissa. Valmistellaan uutta ympäristönsuojelun organisaatiota. Seurataan maakuntien valmistelua ympäristöterveydenhuollon osalta. Aloitetaan yhteistoiminta-alueella keskustelu ympäristönsuojelun uudesta organisaatiosta. Henkilökunta on osallistunut mahdollista kuntaliitosta ja maakuntauudistusta koskevaan työhön. Jäsenkunnille pidettiin tiedotustilaisuus mahdollisesta kuntaliitoksesta Mustasaaressa Valmis Lautakunta antaa kattavaa informaatiota. Länsirannikon valvontalautakunnan verkkosivuja päivitetään säännöllisesti ja kehitetään koko ajan. Sopimuskuntien kunnanhallituksia informoidaan Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston tekemistä päätöksistä. Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävillä. Toteutui. Toteutui. Valmis Valmis Valvontakohteiden tietojen tehokas käsittely. Käytetään Tervekuutiedonhallintajärjestelmää. Tervekuutiedonhallintajärjestelmää käytetään tehokkaasti ja sitä kehitetään. Toteutui. Ympäristöterveydenhuollossa otetaan käyttöön VATI-ohjelma Ympäristönsuojelussa käytetään edelleen Tervekuuohjelmaa. Valmis 30

31 Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,2 % 102,0 % Maksutuotot ,0 % 124,0 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,9 % 60,4 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 104,0 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut ,6 % 104,2 % Palvelujen ostot ,4 % 106,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 93,7 % Avustukset ,9 % 45,3 % Muut toimintakulut ,8 % 368,5 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 104,0 % TOIMINTAKATE ,0 % 31

32 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Erikoissairaanhoito Talousjohtaja Rabbe Eklund ERIKOISSAIRAANHOITO Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,8 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % Toimintakulut: Palvelujen ostot ,9 % 107,9 % Toimintakulut yhteensä: ,9 % 107,9 % TOIMINTAKATE ,7 % 107,9 % Ylitys: euroa Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNNAN OSUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,9 % 104,6 % Toimintakulut yhteensä: ,4 % 105,1 % TOIMINTAKATE ,4 % 105,1 % Poistot 0 0 Ylitys: euroa 32

33 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Työllistäminen Talousjohtaja Rabbe Eklund TYÖLLISTÄMINEN Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % Tuet ja avustukset ,3 % 169,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,3 % 152,6 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % 120,8 % Palvelujen ostot ,8 % 108,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 144,6 % Avustukset ,5 % 85,5 % Muut toimintakulut ,3 % 93,5 % Toimintakulut yhteensä: ,5 % 96,0 % TOIMINTAKATE ,4 % 87,7 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Talousjohtaja Rabbe Eklund MUUT KUNTAYHTYMÄT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Muut toimintatuotot ,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut Palvelujen ostot ,2 % 99,5 % Muut toimintakulut ,6 % 115,6 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 99,9 % TOIMINTAKATE ,8 % 99,9 % Poistot Poistot koskevat Wasa Teateria ja Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymää. Tehtäväalue käsittää seuraavat organisaatiot Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Pohjanmaan pelastuslaitos ,0 100,5 Vaasanseudun Areenat ,1 100,2 Länsirannikon valvontalautakunta ,7 98,3 Pohjanmaan liitto ,4 99,6 SÖFUK ,0 100,2 Vöyrin maaseutulautakunta ,8 99,1 Pedersören lomituspalvelu ,8 102,8 YHTEENSÄ: ,8 99,9 33

34 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kiinteistötulot Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada KIINTEISTÖTULOT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 95,9 % Muut toimintatuotot ,2 % 177,3 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % 163,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,0 % 0,0 % Palvelujen ostot ,1 % 29,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Avustukset ,0 % Muut toimintakulut ,8 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 33,9 % TOIMINTAKATE ,3 % 208,1 % Ylitys: euroa Myyntivoitot toteutuivat runsaat euroa budjetoitua huonompina. Tuottojen jakautuminen Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Maanvuokrat ,5 114,3 Myyntivoitot ,7 239,3 Metsänmyynti ,0 95,9 Muut tulot ,3 YHTEENSÄ: ,0 163,8 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Talousjohtaja Rabbe Eklund VARHE- JA ELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut ,3 % 101,8 % Toimintakulut yhteensä: ,3 % 101,8 % TOIMINTAKATE ,3 % 101,8 % 34

35 Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain / tehtäväalueittain Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta Keskusvaalilautakunta/Vaalit ,8 % 15,5 % Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,1 % 95,2 % Kunnanhallitus/Keskushallinto ,7 % 112,1 % Sivistyslautakunta ,3 % 106,6 % Hallinto ,0 % 118,1 % Perusopetus ,1 % 106,5 % Korsholms gymnasium ,9 % 98,7 % Varhaiskasvatus ja esiopetus ,2 % 107,0 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,9 % 104,8 % Vapaa-aikatoiminta ,0 % 103,2 % Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan ,9 % 103,7 % Mustasaaren aikuisopisto ,9 % 111,2 % Kirjastotoiminta ,8 % 103,4 % Mustasaaren musiikkiopisto ,5 % 99,3 % Sosiaalilautakunta ,7 % 106,0 % Hallinto ,7 % 101,3 % Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,8 % 103,8 % Perhe- ja yksilöhuolto ,4 % 109,6 % Hoivalautakunta (tuotto) ,5 % 67,7 % Hallinto (tuotto) ,9 % 104,3 % Kansanterveystyö ,7 % 105,5 % Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) ,4 % 106,5 % Hallinto ,5 % 90,3 % Tekniset palvelut ,7 % 106,0 % Liikenneväylät ,0 % 102,2 % Kiinteistöosasto (tuotto) ,1 % 108,1 % Siivous- ja ruokapalvelut (tuotto) ,5 % 15,3 % Kaavoitus ,4 % 113,4 % Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta ,7 % 43,8 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta ,8 % 0 Ympäristöterveydenhuolto ,0 % -0 Ympäristönsuojelu ,0 % Kh/Erikoissairaanhoito ,7 % 107,9 % Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta ,4 % 105,1 % Kh/Työllistäminen ,4 % 87,7 % Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ,8 % 99,9 % Kh/Kiinteistötulot (tuotto) ,3 % 208,1 % Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) ,3 % 101,8 % Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) ,8 % 98,6 % PALKKAVARAUS TOIMINTAKATE ,7 % 106,0 % RE 35

36 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS, sitovuustaso BRUTTO Menot ,9 Tulot ,8 Yli talousarvion NETTO ,4 IRTAIN OMAISUUS Menot ,7 Tulot NETTO ,4 SULVANJOEN JA TUOVILANJOEN RUOPPAUS NETTO ,7 Yli talousarvion VAASANSEUDUN AREENAT NETTO ,2 ARVOPAPERIT Menot ,3 Tulot NETTO ,4 VARATTU TOTEUTUMATTOMIIN HANKKEISIIN NETTO, talousarviomuutos SIVISTYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS, Mustasaaren keskuskoulu NETTO ,0 IRTAIN OMAISUUS, Koivulahden oppimiskeskus NETTO ,0 IRTAIN OMAISUUS, Sepänkylän koulukeskus NETTO ,0 IRTAIN OMAISUUS NETTO ,1 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHA NETTO ,5 HOIVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,3 SOSIAALILAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,4 36

37 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta RAKENNUSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,0 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,6 KIINTEISTÖOSASTO IRTAIN OMAISUUS JA PIENET INVESTOINNIT NETTO, talousarviomuutos ,2 Yli talousarvion TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ NETTO, talousarviomuutos ,0 Yli talousarvion TALONRAKENNUS MUSTASAAREN KESKUSKOULU NETTO, talousarviomuutos ,8 Yli talousarvion Hanke jatkuu KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS NETTO ,3 Yli talousarvion Hanke jatkuu SOLF DAGHEM NETTO, talousarviomuutos ,8 SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS NETTO, talousarviomuutos ,6 Yli talousarvion Hanke jatkuu HELMIINAN LAAJENNUS NETTO, talousarviomuutos ,6 MUU TALONRAKENNUS NETTO ,7 Yli talousarvion 37

38 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU JULKINEN OMAISUUS LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Talousarvio Tilinpäätös euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta BÖLE, KOTIMETSÄ I NETTO, talousarviomuutos ,9 SEPÄNKYLÄN KESKUSTA NETTO, talousarviomuutos ,8 LINTUVUOREN YRITYSALUE NETTO, talousarviomuutos ,5 TIEVALAISTUS NETTO ,4 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Menot ,2 Tulot NETTO, talousarviomuutos ,1 Yli talousarvion VESIHUOLTOLAITOS VIEMÄRÖINTI KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA, sitovuustaso BRUTTO Menot ,3 Yli talousarvion Tulot ,2 NETTO ,1 PÅTTIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO NETTO ,6 Yli talousarvion omistaa 7,5 % Påttin puhdistamosta. IRTAIN OMAISUUS NETTO ,1 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, VESIHUOLTOLAITOS Menot ,1 Tulot ,8 NETTO, talousarviomuutos ,5 INVESTOINTITALOUSARVIO YHTEENSÄ Menot ,5 Tulot ,1 NETTO , RE 38

39 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Käynnissä olevat ja loppuun saatetut hankkeet Valtuuston hyväksymät hankekustannukset Toteutettu Poikkeama hankekustannuksesta Tarkennukset euroa euroa euroa % TALONRAKENNUS JA SUURET KIINTEISTÖHANKKEET SOLF SKOLA (9611) NETTO, sitovuustaso: ,5 Hyväksytty hankekustannus NETTO, KV:n päätöksen 83/2009 mukaan. Uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa Vanhaa koulukiinteistöä koskeva hanke jatkuu. KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS (9628) NETTO, sitovuustaso: , ,2 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. SOLF DAGHEM (9614) NETTO, sitovuustaso: ,0 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke jatkuu vuonna SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS (9629) NETTO, sitovuustaso: ,2 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. MUSTASAAREN KESKUSKOULU (9612) NETTO, sitovuustaso: ,5 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke päättyy vuonna HELMIINAN LAAJENNUS (9630) NETTO, sitovuustaso: ,1 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke jatkuu vuonna TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ (947) NETTO, sitovuustaso: ,1 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke on päättynyt RE 39

40 TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Kirjattu Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 103,0 % Maksutuotot ,9 % 94,8 % Tuet ja avustukset ,7 % 200,3 % Muut toimintatuotot ,0 % 108,0 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % 103,9 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 131,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut yhteensä ,2 % 104,5 % Palkat ja palkkiot ,2 % 105,8 % Henkilösivukulut ,4 % 99,3 % Palvelujen ostot ,6 % 106,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 100,9 % Avustukset ,6 % 98,1 % Muut toimintakulut ,2 % 110,2 % Toimintakulut yhteensä ,3 % 105,3 % TOIMINTAKATE ,7 % 106,0 % Verotulot ,8 % 98,1 % Valtionosuudet ,9 % 101,2 % Verorahoitus yhteensä ,8 % 99,0 % Rahoitustuotot ,8 % 100,5 % Rahoituskulut ,9 % 92,3 % Rahoitustuotot ja kulut yhteensä ,0 % 89,3 % VUOSIKATE ,5 % 41,6 % Suunnitelman mukaiset poistot ,5 % 102,7 % Lisäpoistot 0 0,0 % Poistot yhteensä ,5 % 83,1 % TILIKAUDEN TULOS ,7 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ ,6 % 48,1 % RE 40

41 - rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2013 sekä talousarvio euroa Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: ,5 Vuosikate ,5 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,6 Investointien rahavirta: ,7 Investointimenot ,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,4 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): ,8 Antolainauksen muutokset: ,7 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ,8 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: ,0 asukasta kohti: ,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: ,4 Muut maksuvalmiuden muutokset: ,3 Rahoituksen rahavirta (B): ,8 Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): ,0 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : , RE 41

42 Verotuotot euroa Kunnallisvero Tuloveroprosentti 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 5,5-0,3 1,4 0,7-1,8 99,7 Yhteisövero Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 17,2 3,5-12,3 20,6-8,3 103,4 Kiinteistövero, veroprosentteja korotettiin 2015 Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 12,3 16,3 2,2-0,4 0,0 99,5 VEROT YHTEENSÄ Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 6,1 0,7 1,0 1,2-1,9 99,8 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 97,9 42

43 Valtionosuudet 2013, valtionosuusjärjestelmä uudistui euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 6,3 0,6 0,3 99,8 Muut opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia -0,7-21,7-5,0 99,0 Verontasaus Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 48,0 33,2 7,5 99,9 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia -0,2-2,0 9,0 4,6 1,2 99,9 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: 155 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 100,5 Verorahoitus = Verot + valtionosuudet Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 4,3-0,1 3,2 2,2-1,0 99,8 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 98,6 43

44 44

45 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 45

46 Tuloslaskelma Ulkoiset tilitapahtumat Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Muutos euroa Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintatuotot yhteensä , Valmistus omaan käyttöön , Henkilöstökulut yhteensä, joista , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakulut yhteensä , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Verorahoitus yhteensä , Korkotuotot ,8-454 Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Lisäpoistot , Poistot yhteensä , Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Varausten lisäys (-) / vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) / vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,7 19,1 Vuosikate/Poistot, % 61,4 122,6 Vuosikate, euroa asukasta kohti ,5-352 Kertynyt ylijäämä , euroa , Kertynyt ylijäämä, euroa asukasta kohti ,

47 Rahoituslaskelma Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Muutos euroa Vuosikate , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , Toiminnan rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Investointien rahavirta , Toiminnan ja investointien rahavirta (A) , Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys , Antolainauksen muutokset yhteensä , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , Vaihto-omaisuuden muutos , Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos , Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , Rahoituksen rahavirta (B) , Rahavarojen muutos (A + B) , Rahavarat , Rahavarat , Rahavarojen muutos , Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa , Investointien tulorahoitus, % 21,9 89,7 Lainanhoitokate 0,5 1,5 Maksuvalmius, kassapäivät 10 6 Velkataakka , euroa , Velkataakka, euroa asukasta kohti ,0 762 Asukasluku ,3 56 alustava lopullinen 47

48 Tase VASTAAVAA euroa euroa Muutos % euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , Aineettomat hyödykkeet , Aineettomat oikeudet , Muut pitkävaikutteiset menot , Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , Maa- ja vesialueet , Rakennukset , Kiinteät rakenteet ja laitteet , Koneet ja kalusto , Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , Sijoitukset , Osakkeet ja osuudet , Muut lainasaamiset , Muut saamiset ,0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , VAIHTUVAT VASTAAVAT , Vaihto-omaisuus , Aineet ja tarvikkeet , Saamiset , Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset , Myyntisaamiset , Muut saamiset ,1-941 Siirtosaamiset , Rahoitusarvopaperit ,0 0 Osakkeet ja osuudet ,0 0 Rahat ja pankkisaamiset , Vastaavaa yhteensä ,

49 Tase VASTATTAVAA euroa euroa Muutos % euroa OMA PÄÄOMA , Peruspääoma ,0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , Valtion toimeksiannot , Lahjoitusrahastojen pääomat , Muut toimeksiantojen pääomat , VIERAS PÄÄOMA , Pitkäaikainen , Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , Liittymismaksut ja muut velat , Lyhytaikainen , Joukkovelkakirjalainat , Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,0 0 Saadut ennakot , Ostovelat , Muut velat , Siirtovelat , Vastattavaa yhteensä , Omavaraisuusaste, % 31,1 36,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 83,0 67,9 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 84,5 69,1 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa , Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas ,1-158 Lainakanta , euroa , Lainakanta , euroa/asukas ,0 762 Lainasaamiset, euroa , Asukasluku ,

50 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät; tuotot Satunnaiset erät; kulut 0 0 Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 Rahastojen lisäys (-) Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,1 36,8 Vuosikate/poistot, % 67,3 122,4 Vuosikate, euroa/asukas Asukasluku

51 KUNTAKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 23,6 88,7 Lainanhoitokate 0,6 1,6 Kassan riittävyys, pv

52 KONSERNITASE konserni VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

53 konserni VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Laskennalliset verot Vastattavaa yhteensä Omavaraisuusaste, % 30,6 36,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 78,8 64,4 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 80,3 65,7 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas Konsernin lainat, euroa/asukas Konsernin lainakanta , euroa Konsernin lainasaamiset , euroa Kunnan asukasluku

54 54

55 LIITETIEDOT 55

56 1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu etukäteen laaditun poistosuunnitelman mukaan (liitetiedoissa). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit merkitään taseeseen hankintamenoon. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen kiinteistötytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhtiö on muuttanut poistosuunnitelmaansa vastaamaan paremmin kunnan poistosuunnitelmaa. Yhtiön poistosuunnitelmaa käytetään konsernitilinpäätöksessä. Aiempien tilikausien poistoja on oikaistu vastaamaan kunnan poistosuunnitelmaa. Ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 56

57 2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Ulkoiset toimintatuotot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain ja konsernin toimintatuotot yhteisöittäin Kunta Konserni Kunnan tehtäväalueet: Sivistyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Konsernipalvelut Konserniyhteisöjen toimintatuotot: Vaasan sairaanhoitopiiri Eskoon kuntayhtymä Kårkullan kuntayhtymä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Pohjanmaan liitto Vaasanseudun Areenat Fastighets Ab Korsholms Bostäder Smedsby Värmeservice Ab Kiinteistö Oy Merten Talo Yhteensä Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Kunta Konserni Muut toimintatuotot Kiinteistöjen ja maa-alueiden myyntivoitot - Maa-alueiden myynti Kiinteistöjen myynti Muut myyntivoitot Muut toimintatappiot Kiinteistöjen myyntitappiot Irtaimen omaisuuden myyntitappiot Osakkeiden myyntitappiot 2.3 Verojen ja valtionosuuksien erittely Katso sivut

58 2.4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistosuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa Muutokset hyväksytty kunnanvaltuustossa , ja Poistomenetelmä: tasapoisto, jollei muuta mainita. Poistot lasketaan kunkin kohteen käyttöönottokuukaudesta. Jos tarkkaa käyttöönottokuukautta ei voida antaa, käytetään heinäkuuta käyttöönottokuukautena. Pysyvän vastaavan hyödykkeen vähimmäisraja on euroa (alv 0 %), jos kohde on otettu käyttöön ennen vuotta 2013, ja vuodesta 2013 lähtien euroa (alv 0 %). Aineettomat hyödykkeet ennen alkaen poistoaika vuosina ATK-ohjelmistot 3 3 Muut pitkävaikutteiset menot 5 5 Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan yksittäisten kohteiden osalta käyttää pidempää, korkeintaan 20 vuoden poistoaikaa. Aineelliset hyödykkeet Kohde otettu käyttöön Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset * Näihin luetaan kaikki rakennustavasta riippumatta, kuten virastotalo, kulttuuritalo, koulut, päiväkodit, paloasemat, vanhainkodit, terveyskeskus sekä vastaavat rakennukset. Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Museorakennukset Vapaa-ajan rakennukset Näihin luetaan urheilumajat, loma-asunnot ja huoltorakennukset. Asuinrakennukset * Rakennus luetaan asuinrakennukseksi, jos vähintään 50 % on asuinhuoneistoja. Muutoin luokittelu tapahtuu rakennuksen pääasiallisen käytön mukaan. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Näihin luetaan mm. liikunta- ja vapaa-aikapaikat, jotka eivät kuulu muihin ryhmiin. Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet

59 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 7 4 Näihin luetaan kaikenlaiset kuljetusvälineet veneistä ja moottorikelkoista paloautoihin. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 7 5 Muut laitteet ja kalusteet 3 3 Näihin luetaan kaikki muu pysyviin vastaaviin kuuluva irtain omaisuus, jonka hankintahinta kokonaisuudessaan ylittää euroa (5 000 euroa ennen vuotta 2013). Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Keskeneräiset hankinnat käytön mukainen poisto ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Kuntakonsernissa tehdyt poistot Kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana, Ab Stormossen Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Näihin yhteisöihin sovelletaan kunkin yhteisön poistosuunnitelmaa konsernitasetta laadittaessa. * kunnanhallitus päättää poistoajoista tällä aikavälillä, kun uusia kohteita otetaan käyttöön. Jollei erillistä päätöstä tehdä, käytetään lyhintä poistoaikaa. - kunnanhallitus päätti vuonna 2013 ja 2014 käyttöön otettavien kohteiden poistoajoista kunnanhallitus päätti vuonna 2015 käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista kunnanhallitus päätti vuonna käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista

60 3 Tasetta koskevat liitetiedot 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Kunnan aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä oikeudet vaikutteiset maksut menot Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Poistot tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Konsernin aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä oikeudet vaikutteiset maksut menot Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Poistot tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Kunnan aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

61 Konsernin aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset Kunnan pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Konsernin pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Osuuksien muutos, osakkuusyhteisöt Hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

62 3.1.3 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymät sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kunnan omistusosuus Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Smedsby Värmeservice Ab 80 % Fastighets Ab Korsholms Bostäder 100 % Kiinteistö Oy Merten Talo 51,22 % Kuntayhtymät Vaasan sairaanhoitopiiri 10,83 % Kårkulla 3,09 % Eskoo 0,36 % SÖFUK 19,36 % Pohjanmaan liitto 8,94 % Vaasanseudun Areenat 29,23 % Osakkuusyhteisöt Ab Stormossen Oy 28,26 % Poronkankaan Vesi Oy 37,50 % NLC Vaasa Oy 40,00 % Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, osakkuusyhteisöiltä ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 129 Saamiset yhteensä Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset 62

63 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Tuloennakot Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Muut tulojäämät Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Kunta Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta (markkina-arvo vuoden lopussa) Kirjanpitoarvo Erotus

64 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Kunta Konserni Peruspääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Vähennykset Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Lisäykset Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäys Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat ja muut pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua Kunta Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitukselta Lainat julkisilta yhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä Sekkilimiitti Kunta Danske Bank Käytetty Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Konserni Potilasvahinkovakuutus Tulevat vuokrakulut Muut pakolliset varaukset yhteensä

65 Velat saman konsernin yhteisöille ja osakkuusyhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat saman konsernin yhteisöille yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Siirtovelat valtiolle Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Valtionosuuksien ennakot Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vakuudet Kunta Konserni Kiinnitykset omasta velasta Leasing- ja vuokravastuut yhteensä Kunta Konserni Leasingvastuut Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät Vuokravastuut Yhteensä Vastuusitomukset Kunta Konserni Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuusitoumukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma

66 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan mahdollinen vastuu takauskeskuksen rahastosta Muut taloudelliset vastuut Konserni Huostaan uskotut potilasvarat Valtion turvavarasto Potilasvakuutus Maanvuokrasopimukset Johdannaissopimukset Kunta (sopimukset on tehty korkosuojaustarkoituksessa) Koronvaihtosopimus 1, Pohjola Pankki Oyj Sopimus päättyy: Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,728 % (kunta maksaa) Markkina-arvo Nimellismäärä (bullet) Kunta Konserni Koronvaihtosopimus 2, Kuntarahoitus Sopimus päättyy: Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,481 % (kunta maksaa) Markkina-arvo Nimellismäärä (bullet) Konserni SÖFUK Yhteensä 5 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä 2 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo Kårkullan kuntayhtymä Yksi koronvaihtosopimus korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo ,7 % kunnan velkataakasta oli sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 39,6 % kunnan velkataakasta oli sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. Kunta on nostanut 30 miljoonan euron kiinteäkorkoisen lainan

67 5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä TOISTAISEKSI MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ 2016 Henkilöstön lukumäärä Konsernipalvelut Sivistyspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Yhteensä Erillinen henkilöstöraportti on laadittu. Henkilöstökulut Kunta Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Aktivoidut henkilöstökulut Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Kunta BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Yhteensä Luottamushenkilöiden palkkioista pidätetyt puoluemaksut Kunta Korsholms socialdemokratiska förening Kristdemokraterna MSK Mustasaaren kokoomus Mustasaaren perussuomalaiset SDP SFP Kaskö 30 SFP Korsholm SFP Kvevlax SFP Norra Korsholm SFP Replot-Björkö SFP Smedsby-Böle SFP Solf Svenska kvinnoförbundet Vänsterförbundet/Korsholm Yhteensä

68 Intressitahotapahtumat Kunnanjohtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu kuuden kuukauden palkan suuruisesta erokorvauksesta. Kunta on vuonna 2002 antanut kokonaan omistamalleen tytäryhteisölle Korsholms Bostäderille euron rahalainan, josta on avoimena euroa, sekä euron rahalainan vuonna, josta on avoimena euroa. Kunta on antanut Korsholms Bostäderille myös euron pääomalainan vuonna Lainat on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta niille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainoihin ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on kunnanhallituksen jäsen. Kunta on vuonna 2011 antanut Stundars rf:lle euron rahalainan, josta on avoimena euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Kunta on vuonna antanut Stundars rf:lle euroa avustuksina. Valtuuston puheenjohtaja on myös yhdistyksen puheenjohtaja. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholms 4H -yhdistykselle yhteensä euron avustuksen. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Folkhälsan i Korsholm rf:lle avustuksina yhteensä euroa. Valtuuston puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholman Musiikkijuhlat ry:lle euron avustuksen. Valtuuston III varapuheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on tehnyt Merenkurkun maailmanperintö ry:n kanssa yhteistyösopimuksen kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksessa on sovittu yhdistyksen toiminnan rahoittamisesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan puheenjohtaja on yhdistyksen toiminnanjohtaja, kehitysjohtaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on rahoittanut yhdistystä eurolla vuonna. Kunta rahoittaa Vaasanseudun Kehitys Oy:tä summalla, joka on suhteutettu kunnan asukaslukuun. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli euroa ilman alv:tä. Kunnanjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta rahoittaa Vaasan seudun Matkailu Oy:tä osakassopimuksen mukaisesti. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli euroa ilman alv:tä. Kehitysjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Yhteensä alle euron intressitahotapahtumia ei ole huomioitu. 68

69 euroa/asukas Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas) vuosina 1996 Velkataakan keskiarvo koko maassa Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa kertynyt ylijäämä velkataakka 69

70 MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Toimintakertomus Mustasaaren vesihuoltolaitos huolehtii keskitetysti vesi- ja viemäripalveluista vahvistetuilla toiminta-alueilla. Vesihuoltolaitos on osa yhdyskuntarakentamisen toimintaa. Vesihuoltolaitoksen perustehtävänä on toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä johtaa ja puhdistaa jätevedet lupaviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstövahvuus on kasvanut loppuvuonna 12 hengestä 13 henkeen, koska asiakaspalveluun oli mahdollista palkata toimistosihteeri. Kesä elokuuksi palkattiin sijainen, jotta vesimittarilukemat saatiin syötettyä ajoissa laskutusjärjestelmään. Työajan ulkopuolisesta päivystyksestä huolehtii pääasiassa vesihuoltolaitoksen oma henkilöstö ennalta sovitun päivystyslistan mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön keski-ikä on hieman yli 50 vuotta. Neljän vuoden sisällä 23 prosenttia henkilöstöstä jää eläkkeelle. Henkilöstö osallistui vuoden aikana useisiin koulutuksiin, ja vesihuoltolaitos järjesti muun muassa kaksi päivää kestäneen vesityökortti-koulutuksen. Vesityökortti on osaamistodistus, joka tulee lain mukaan olla talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä. Koulutukseen osallistui myös Pohjanmaan muiden vesihuoltolaitosten henkilöstöä. Vesinäytteitä otettiin näytteenotto-ohjelman mukaisesti puhdistamoista ja vesijohtoverkosta käyttöveden laadun varmistamiseksi. Sepänkylän vedenpuhdistamon valvontaohjelmaa päivitettiin vastaamaan lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Näytteenotto ja valvonta hoidettiin Länsirannikon ympäristöyksikön henkilöstön toimesta, ja näytteet tutkittiin KVVY Tutkimus Oy:n laboratoriossa Vaasassa. Raippaluodon ja Koivulahden jätevedenpuhdistamojen jätevesien lakisääteinen valvonta sisältyy Kyrönjoen yhteistarkkailuun. Tarkkailusuunnitelmasta vastaa Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, jonka jäsen kunta on. Koivulahden jätevedenpuhdistamolla on lisätty käyttövalvontaan liittyvää näytteenottoa. Näytteitä otetaan puhdistusprosessin eri vaiheissa, ja näytteet viedään tutkittavaksi laboratorioon Vaasassa. Loppuvuodesta kaikki ympäristöluvan vaatimukset täyttyivät ammoniumtyppeä lukuun ottamatta. Raippaluodon jätevedenpuhdistamo täytti kaikki puhdistusvaatimukset kaikkien näytteiden osalta. Vuoden aikana vesi- tai viemäriverkkoon liitettiin yhteensä 79 uutta kiinteistöä ja kunnan viemäriverkkoon liitettiin 7 haja-asutusalueella sijaitsevaa kiinteistöä. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon on mennessä liitetty kiinteistöä. Näistä kiinteistöä on liitetty myös kunnan viemäriverkkoon. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa metriä. Vuodenvaihteessa vesijohtoverkon kokonaispituus oli runsaat kilometriä. Kokonaispituuteen ei ole laskettu johtoja, joiden läpimitta on alle 63 millimetriä. Vuoden aikana vesijohtoverkkoa saneerattiin metriä, pääasiassa Tuovilan kaava-alueella ja Koivulahdessa. Viemäriverkkoa laajennettiin metriä, ja vuodenvaihteessa viemäriverkon kokonaispituus oli 142,8 kilometriä. Viemäriverkkoa saneerattiin yhteensä 900 metriä Tuovilassa, Karperössä ja Koivulahdessa vesijohtoverkon saneerauksen yhteydessä. Vuoden aikana otettiin käyttöön kolme uutta jätevesipumppaamoa ja kaksi linjapumppaamoa saneerattiin. Vesihuoltolaitos osallistui myös Vaasan viemäriverkon kunnossapitokustannuksiin siltä osin kuin kustannukset koskivat Mustasaaren jätevesien johtamista Påttin jätevedenpuhdistamolle Palosaarella. Laskutettu vesimäärä oli m³ ja jätevesimäärä m³ vuonna. Laskutettu vesi- ja jätevesimäärä on kasvanut 2 prosenttia edellisvuodesta. Kunnalla on kaksi omaa vedenpuhdistamoa, Sepänkylän ja Björköbyn vedenpuhdistamot, ja molemmilla puhdistamoilla raakavetenä käytetään pohjavettä. Kunta on myös osakkaana Poronkankaan Vesi Oy:ssä, jolta vuoden aikana ostettiin m³ vettä eli m³ vähemmän kuin edellisvuonna. Vedenosto Poronkankaan Vesi Oy:ltä väheni, koska vesihuoltolaitos panosti johtoverkon pienten vuotojen paikantamiseen. Vuoden aikana korjattiin 34 vesijohtoverkon vuotoa. Vaasan Vedeltä ostettiin vuoden aikana m³ vettä pääasiassa turvaamaan veden hyvä laatu Bölen ja Vattvikin yhdysjohdoissa. Vesi Johtoverkkoon pumpattu vesimäärä yhteensä m³ Laskutettu vesimäärä 1,30 euroa/m³, alv 0 % m³ Laskuttamaton vesimäärä (vuoto-, sammutus-, kastelu- ym. vedet) 6 % Jätevesi Puhdistukseen vastaanotettu jätevesimäärä yhteensä m³ Laskutettu jätevesimäärä 2,20 euroa/m³, alv 0 % m³ Vuotovesiprosentti, johtoverkkoon 32 % 70

71 Viemäriin valuvien pintavesien osuuden vähentämiseksi johtoverkkoa on vuosien mittaan saneerattu niin kutsutun Ahlskogin alueella Koivulahdessa ja Kiviaidantiellä Tuovilan kaava-alueella. Sepänkylässä osa vanhoista jätevesikaivoista on vaihdettu muiden saneeraustoimenpiteiden yhteydessä, minkä ansiosta vuotovesiprosentti on pienentynyt. Vuotovesiprosentin pienenemiseen vaikutti myös kuiva ja vähäsateinen syksy. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta vahvisti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet, ja jatkossa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet päivitetään vuosittain. Sepänkylän vedenpuhdistamon muutostyöt valmistuivat syksyllä. Vanhat tilat saneerattiin, ja tilanpuutteen vuoksi muihin tiloihin siirretty henkilöstö pääsi muuttamaan saneerattuun toimisto-osaan. Karperössä saneerattiin vuoden aikana Bäckinraitin paineenkorotusasema. Varastona käytettävä rakennusosa lisäeristettiin ja maalattiin, ja sinne asennettiin uusia varastohyllyjä. Rakennusosa, jossa paineenkorotuspumput sijaitsevat, pinnoitettiin uudelleen. Björköbyn vedenpuhdistamon varastorakennuksessa tehtiin pieniä muutostöitä niin, että rakennukseen saatiin mahtumaan siirrettävä polttoainesäiliö. Puhdasvesiallas puhdistettiin kesäkuussa käyttöveden hyvän laadun varmistamiseksi. Vuoden aikana jatkettiin vesijohtoverkon palopostien kartoitusta/saneerausta ja loppuraportti valmistui. Jäljelle jäävät palopostit tarkastetaan kerran vuodessa toimintakunnon varmistamiseksi. Sammutusveden tarve uusilla yritys- ja asemakaava-alueilla on huomioitu sijoittamalla paloposteja sopiviin paikkoihin. Kunnan viemäriverkkoa ei ole laajennettu haja-asutusalueille viime vuosina, koska on odotettu ympäristölainsäädännön päivittämistä. Kun yhdyskuntarakentamisen lautakunta sai tietää ympäristölainsäädännön päivityksistä ja kohderyhmistä, joita päivitykset koskevat, lautakunta päätti kokouksessaan , että kunnan viemäriverkkoon liittymisestä lähetetään kysely niille kiinteistönomistajille, joiden kiinteistö sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, Kalvholmissa ja Västerhankmossa. Kiinteistönomistajille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joissa kerrottiin toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä ennen , ja vaihtoehdoista jätevesien käsittelyn järjestämiseksi ympäristölainsäädännön uusien vaatimusten mukaisesti. Saatuaan vastaukset yhdyskuntarakentamisen lautakunta totesi, että kiinnostusta on riittävästi, jotta kunnan viemäriverkon laajentamista kyseisille alueille voidaan alkaa suunnitella vuonna Allan Heir Vesihuoltopäällikkö 71

72 Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS euroa euroa Muutos Liikevaihto ,2 % Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset ,2 % Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset ,9 % Valmistus omaan käyttöön ,3 % Tuet ja avustukset 750 Liiketoiminnan muut tuotot ,3 % Materiaalit ja palvelut ,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % Tarvikkeet sisäiset ,7 % Palvelujen ostot ,0 % Henkilöstökulut ,2 % Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilösivukulut ,4 % Eläkekulut ,0 % Muut henkilösivukulut ,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,9 % Suunnitelman mukaiset poistot ,9 % Liiketoiminnan muut kulut ,7 % Liikeylijäämä ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta ,0 % Muut rahoituskulut Muille maksetut korkokulut ,9 % Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä ,8 % Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,2 % 72

73 Rahoituslaskelma VESIHUOLTOLAITOS euroa euroa Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoituskulut Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Saamisten muutokset Liittymismaksujen muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta VAIKUTUS KUNNAN RAHAVAROIHIN

74 Tase Vesihuoltolaitos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet osakkuusyhteisöissä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Tasapainotetut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Vesihuoltolaitos VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

75 Vesihuoltolaitoksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot V1. Liikevaihto Myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset: Vesimaksut Jätevesimaksut Muut myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset: Vesimaksut Jätevesimaksut Muut sisäiset palvelut Yhteensä Vesihuoltolaitoksen omat sisäiset: Vesimaksut Liikevaihto yhteensä Taseen vastaavia koskevat liitetiedot V2. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella 0 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä rakenteet ja kalusto ja keskenlaitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

76 V3. Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet osakkuusyhteisöissä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Hankintameno Kirjanpitoarvo Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma

77 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Allan Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Status Kunnan kestävä talous. Raippaluodon ja Karperön viemäriverkon korjaustöitä jatketaan vuotovesien vähentämiseksi. Pumppaamojen ja Raippaluodon jätevedenpuhdistamon käyttökustannuksia lasketaan vähentämällä kokonaisvesimäärää (vuotovedet ja jätevedet). Raippaluodon jätevedenpuhdistamoon tulevan veden määrä laskee 5 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Viemäriverkkoa on uusittu 550 metriä. Toteutuu suunnitellusti Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Entistä useampi ilmoittaa vesimittarin lukeman kunnan verkkosivujen kautta. 60 prosentin käyttöaste. Ei toteutunut täysin. Asiakkaista 54,43 prosenttia ilmoitti vesimittarin lukeman verkkosivujen kautta. Toteutuu suunnitellusti VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,7 % 99,8 % Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,0 % 100,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 99,8 % Valmistus omaan käyttöön ,5 % 75,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,9 % 101,2 % Palvelujen ostot ,0 % 102,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % 97,3 % Muut toimintakulut ,2 % 97,3 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 100,6 % TOIMINTAKATE ,8 % 98,6 % Poistot

78 Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos ,54 euroa siirretään taseeseen tilikauden alijäämäksi. Mustasaaressa Kunnanhallitus Lars Gästgivars Ralf Degerlund Anita Sundman Michael Luther Linda Ahlbäck Monica Sirén-Aura Stig Beijar Ida-Maria Skytte Tomas Bäck Pernilla Vikström Åsa-Britt Forth-Snellman Kim Eriksson Martin Ahlskog Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mustasaaressa BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Andreas Holmgård JHT, KHT 78

79 Tilinpäätöksen tunnusluvut on laskettu seuraavasti: Velkataakka (euroa/asukas): Lainakanta jaetaan asukasluvulla Lainakanta = Vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut velat. Omavaraisuus (%): 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuudet + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Vähemmistöosuudet koskevat konsernia. Toimintatuotot/Toimintakulut (%): 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate/Poistot (%): 100 * Vuosikate / Poistot yhteensä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta (euroa): Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus (%): 100 * Vuosikate / Investointien rahoitusosuus. Investointien rahoitusosuus = Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin. Kassan riittävyys (pv): 365 päivää * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys. Lainanhoitokate: (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Pitkäaikaisten lainojen vähennys). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2, ja heikko kun tunnusluku on alle 1. Suhteellinen velkaantuneisuus (%): 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista: 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Lainasaamiset (euroa): Sijoituksiin sisältyvät joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Päiväkirja, koneluettava. Pääkirja, koneluettava. Tositelajit 100 Kirjanpito 101 Kirjanpito muistiotosite 1111 Ostoreskontra 160 Ostoreskontra Vesihuoltolaitos 200 Ostoreskontramaksut 300 Palkat 400 Laskutus 420 Sisäinen laskutus 450 Luottotappiot 500 Laskunmaksut 600 Sosiaalilautakunnan maksatukset (toimeentulotuki) 700 Käyttöomaisuus 80 Sisäiset muistiotositteet 840 Salassa pidettävät tositteet 900 Mustasaaren terveyskeskus Varasto 910 Oravaisten Vöyrin Maksamaan terveyskeskus Varasto 920 Virastotalo Varasto 79

80 Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain / tehtäväalueittain Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta Keskusvaalilautakunta/Vaalit ,8 % 15,5 % Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,1 % 95,2 % Kunnanhallitus/Keskushallinto ,9 % 112,1 % Sivistyslautakunta ,7 % 106,6 % Hallinto ,8 % 118,1 % Perusopetus ,9 % 106,5 % Korsholms gymnasium ,9 % 98,7 % Varhaiskasvatus ja esiopetus ,9 % 107,0 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,9 % 104,8 % Vapaa-aikatoiminta ,0 % 103,2 % Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan ,9 % 103,7 % Mustasaaren aikuisopisto ,9 % 111,2 % Kirjastotoiminta ,8 % 103,4 % Mustasaaren musiikkiopisto ,5 % 99,3 % Sosiaalilautakunta ,7 % 106,0 % Hallinto ,7 % 101,3 % Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,8 % 103,8 % Perhe- ja yksilöhuolto ,4 % 109,6 % Hoivalautakunta (tuotto) ,5 % 67,7 % Hallinto (tuotto) ,9 % 104,3 % Kansanterveystyö ,7 % 105,5 % Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) ,1 % 106,5 % Hallinto ,5 % 90,3 % Tekniset palvelut ,7 % 106,0 % Liikenneväylät ,0 % 102,2 % Kiinteistöosasto (tuotto) ,7 % 108,1 % Siivous- ja ruokapalvelut (tuotto) ,5 % 15,3 % Kaavoitus ,4 % 113,4 % Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta ,7 % 43,8 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta ,8 % 0 Ympäristöterveydenhuolto ,0 % -0 Ympäristönsuojelu ,0 % Kh/Erikoissairaanhoito ,7 % 107,9 % Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta ,4 % 105,1 % Kh/Työllistäminen ,4 % 87,7 % Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ,8 % 99,9 % Kh/Kiinteistötulot (tuotto) ,3 % 208,1 % Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) ,3 % 101,8 % Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) ,8 % 98,6 % PALKKAVARAUS TOIMINTAKATE ,9 % 106,0 % RE 80

81 TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Kirjattu Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 103,0 % Maksutuotot ,1 % 94,8 % Tuet ja avustukset ,7 % 200,3 % Muut toimintatuotot ,0 % 108,0 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % 103,9 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % 131,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut yhteensä ,4 % 104,5 % Palkat ja palkkiot ,4 % 105,8 % Henkilösivukulut ,5 % 99,3 % Palvelujen ostot ,1 % 106,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 100,9 % Avustukset ,6 % 98,1 % Muut toimintakulut ,7 % 110,2 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 105,3 % TOIMINTAKATE ,9 % 106,0 % Verotulot ,9 % 98,1 % Valtionosuudet ,5 % 101,2 % Verorahoitus yhteensä ,6 % 99,0 % Rahoitustuotot ,8 % 100,5 % Rahoituskulut ,9 % 92,3 % Rahoitustuotot ja kulut yhteensä ,0 % 89,3 % VUOSIKATE ,3 % 41,6 % Suunnitelman mukaiset poistot ,5 % 102,7 % Lisäpoistot 0 0,0 % Poistot yhteensä ,5 % 83,1 % TILIKAUDEN TULOS ,3 % KERTYNYT YLIJÄÄMÄ ,1 % 48,1 % RE 81

82 - rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2013 ja talousarvio euroa Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Alkuperäinen talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: ,5 Vuosikate ,3 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,6 Investointien rahavirta: ,7 Investointimenot ,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,4 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): ,7 Antolainauksen muutokset: ,7 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ,8 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: ,6 asukasta kohti: ,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,7 Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: ,4 Muut maksuvalmiuden muutokset: ,3 Rahoituksen rahavirta (B): ,5 Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): ,8 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : , RE 82

83 Uppgifter om arbetsförmedlingsstatistiken Tietoja työnvälitystilastoista (ELY centralen ELY keskus) Vasa er + Kyrolandet er Hela landet Korsholm Mustasaari Vaasan sk + Kyrönmaan sk Koko maa förändr. muutos förändr. muutos förändr. muutos Arbetslösa Työttömät Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Januari Tammikuu , , , , , ,6 Februari Helmikuu , , , , , ,8 Mars Maaliskuu , , , , , ,8 April Huhtikuu , , , , , ,3 Maj Toukokuu , , , , , ,1 Juni Kesäkuu , , , , , ,8 Juli Heinäkuu , , , , , ,7 Augusti Elokuu , , , , , ,7 September Syyskuu , , , , , ,8 Oktober Lokakuu , , , , , ,5 November Marraskuu , , , , , ,5 December Joulukuu , , , , , ,2 er = ekonomisk region sk = seutukunta Korsholm Mustasaari förändr. muutos Befolkning Asukasluku Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl Januari Tammikuu ,1 17 Februari Helmikuu ,2 41 Mars Maaliskuu ,3 56 April Huhtikuu ,3 62 Maj Toukokuu ,3 61 Juni Kesäkuu ,4 80 Juli Heinäkuu ,1 17 Augusti Elokuu ,0 6 September Syyskuu ,0 2 Oktober Lokakuu ,1 15 November Marraskuu ,1 17 December Joulukuu , December 2016 och Joulukuu 2016 ja ,0 4 83

84 Jan Tam Feb Hel Arbetslösa Työttömät, Korsholm Mustasaari Mar Maa Apr Huh Maj Tou Jun Kes Jul Hei Aug Elo Sept Syy Okt Lok Nov Mar Dec Jou

85 Jan / Tam Befolkning Asukasluku 2012 Feb / Hel Mar / Maa Apr / Huh Maj / Tou Jun / Kes Jul / Hei Aug / Elo Sept / Syy Okt / Lok Nov / Mar Dec / Jou

86 Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on vuosittain arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet (kuntalaki 121. ). Tarkastuslautakunta voi myös arvioida, miten tarkoituksenmukaisesti toiminta on järjestetty. Lisäksi tarkastuslautakunta valvoo sen noudattamista, että kunnan sidonnaisuusrekisteriin ilmoitetaan tiedot kuntalain 84. :n mukaisesti. Mustasaaren kunnan tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan toimikaudeksi Tarkastuslautakunnan jäsenet: Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Rolf Sund, puheenjohtaja Jens Fochsell Karina Björninen, varapuheenjohtaja Katja Kaivonen Kim Hämäläinen Mari Lintula Jennie Flink Maria Backman Håkan Fant Jonas Rosenlöf Tarkastuslautakunnan arviointityö Tarkastuslautakunnan arviointityön perustana on koko toimikaudeksi laadittu, vahvistettu arviointisuunnitelma, jossa määritellään arvioinnin vuosittaiset painopistealueet. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain itselleen erillisen työohjelman talousarviovuoden arviointia varten. Tarkastuslautakunta arvioi pääasiassa kunnan tilinpäätöksen perusteella, miten talousarviossa vahvistetut toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarviovuoden aikana tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa tutustumalla toimielinten pöytäkirjoihin, keskustelemalla luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilökunnan kanssa, vierailemalla kunnan joissakin toimintayksiköissä ja perehtymällä erilaisiin selvityksiin. Toimintavuoden arvioimiseksi tarkastuslautakunta on kokoontunut yhdeksän kertaa, kuullut vastaavia viranhaltijoita ja tutustunut eri vastuualueisiin työohjelman mukaisesti. Lautakunnan sihteerinä on toiminut hallintosihteeri Nina Högbacka Wägar. Lakisääteisen tilintarkastuksen on tehnyt BDO Audiator Oy. Vastaavana tilintarkastajana on toiminut KHT, JHT Andreas Holmgård ja avustavana tilintarkastajana Hans Becker. Nämä ovat osallistuneet tarkastuslautakunnan kokouksiin säännöllisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä vuosien 2022 investointiohjelman. Vuoden talousarvio sisältää kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet. Tarkastuslautakunnan arvio kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta perustuu vuoden tilinpäätökseen, kunnan toimielinten pöytäkirjoihin, lautakuntien jäsenten kanssa käytyihin keskusteluihin ja tilintarkastajan raportteihin. Kunnan talouden ja talousarvion toteuman arviointi Valtuuston hyväksymässä talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Sitovuustasot talousarvion eri osille määritetään talousarviokirjan sivulla 8. Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. 86