A-2707 Asemakaavan muutos 5.2.2018 Orvokkitie 7, Nikkilä Lahti.fi
Selostus A-2707 2 (13) (5.2.2018) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä helmikuuta 2018 päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2707 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 23182 tonttia 6. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 23182 tontit 14-16. Asemakaavamuutoksen pohjalta on tehtävä erillinen sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän (23.) kaupunginosassa. Suunnittelualue käsittää suuren pientalotontin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,9 ha.
Selostus A-2707 3 (13) Ortoilmakuva kaava-alueelta vuodelta 2017). Kaava-alueen rajaus esitetty punaisella. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa suuri omakotitalotontti rivitalotontiksi. 1.4 Kaupungin strategia Asemakaavan muutos kehittää yhdyskuntarakennetta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.
Selostus A-2707 4 (13) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Kaupungin strategia... 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Aloite... 9 4.1.2 Pohjakartan tarkistaminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireilletulo... 9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 10 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 4.4.1 Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen... 10 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 11 5 KUVAUS... 11 5.1 Asemakaavan rakenne... 11 5.1.1 Kokonaisrakenne... 11 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset... 11 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen... 11 5.3 Kaavan vaikutukset... 12 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 12 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.3.3 Muut vaikutukset... 12 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 12 5.5 Nimistö... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 12 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS... 13 8 SEURANTALOMAKE... 13
Selostus A-2707 5 (13) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2707 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta. Kaavatyötä on käsitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa 23.5.2017 sekä Eteläisten kaupunginosien asukasillassa 22.11.2017. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 26.10. 8.11.2017, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Suuri erillispientalotontti (AO) muutetaan rivitalotontiksi (AR). 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat kunnallistekniikan osalta sekä yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Näkymä tontin keskiosasta kohti Orvokintietä. Suunnittelualue sijaitsee Nikkilän asuinalueella, joka on rakentunut alun perin sotien jälkeen. Tuolloin tontit ovat olleet ajalle tyypillisesti suuria asuntoviljelytontteja. Alue on alkanut tiivistymään 1980- luvulla asemakaavoituksen seurauksena.
Selostus A-2707 6 (13) Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee asemakaavan mukainen lähivirkistysalue, Ilonanpuisto. Tonttia rajaa sen länsi- ja eteläsivuilta katualueet. Pohjoispuolen rajalla on pientaloasumista. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on istutettuja aidanteita, puurivejä, koivukuja sekä paljon omenapuita. Tontin lounaisosa on pääosin aukeaa lukuun ottamatta Eevankadun puoleisen rajan lähellä olevaa koivuriviä ja kuusiaitaa. Tontin itäpuoli on kasvillisuudeltaan luonnonmukaisempi ja puustoisempi. Tontilla kulkee useita peltokäytön myötä rakennettuja avo-ojia. Alueen maaperä on savea. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristö on pientaloaluetta, jonka rakennuskanta ulottuu 1940-50 luvuilta 2000-luvulle. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on vahvistunut asemakaavan muutos vuonna 1998, joka on mahdollistanut kytkettyjen pientalojen rakentamisen alueelle. Suunnittelualueella on sijainnut perinteinen rintamamiestalo talousrakennuksineen, jonka kaupunki on ostanut kuolinpesältä vuonna 2016. Tontilla olleet rakennukset on purettu huonokuntoisena samana vuonna. Tonttiliittymä on aiemmin sijainnut Orvokkitien puolella tonttia. Kunnallistekniset johdot kulkevat läheisillä katualueilla ja tontille on rakennettu vesijohtoliittymä Orvokkitien puolelta. Lahti Energian kaukolämpöputki kulkee Eevankadulla. Ortoilmakuva vuodelta 1960. Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella rajauksella.
Selostus A-2707 7 (13) Tontilla sijaitsee vanhoja vesi- ja sakokaivoja. On mahdollista, että tontin edellinen omistaja on käyttänyt tonttia talousjätteiden hautaamiseen. Naapureiden mukaan edellisellä omistajalla ei ollut jäteastioita käytössään ja tontilla käydessä voi silmämääräisesti havaita, että tontin hoito on ollut huolimatonta. Launeen peruskoulu sijaitsee kilometrin päässä suunnittelualueesta ja lähimmät päiväkodit 1-1,5 km päässä. Liipolan monitoimitalolle on matkaa n. 1,4 km ja Launeen kirjastolle n. 2 km. Launeen market-alue sijaitsee 1,4 km päässä suunnittelualueesta. Orvokkitiellä kulkee paikallisliikenteen bussireitti, minkä lisäksi Orvokkitien varressa on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa 10.3.2017 alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 19 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta.
Selostus A-2707 8 (13) Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv 27.6.2016 70) on saanut myös valituksen alaisilta osiltaan lainvoiman 5.10.2017. Lahden läntisten osien osayleiskaavassa suunnittelualue on asuinaluetta (A-15). Määräyksessä painotetaan asuinalueiden elinympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden huomioimista suunnittelussa ja rakentamisessa. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta. Asemakaava Voimassaolevassa asemakaavassa yhdestä tontista koostuva suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin rakennusoikeus on 394 m² ja kerrosluvuksi on määrätty kaksi (II). Ote voimassaolevasta asemakaavasta.
Selostus A-2707 9 (13) seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa tiivistettävään asuinalueeseen. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan 1.5.2013. Pohjakartta Pohjakartan tarkistus on suoritettu 30.6.2017. Laaditut selvitykset Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Lahden yleiskaava 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.1.1 Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 4.1.2 Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - - Kunnallistekniikka - Rakennus- ja ympäristövalvonta - Lahden kaupunginmuseo - Lahti Aqua - Lahti Energia Oy, lämpöliikennetoiminta - LE-Sähköverkko Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Nikkilän omakotiyhdistys 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n 3 mom. mukaisesti 21.2.2017 julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa (kohde 24). 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja asetettu nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle yhdessä kaavaluonnoksen kanssa.
Selostus A-2707 10 (13) Kaavahanketta on esitelty Launeen ja Nikkilän kaavoituksen asukasillassa 23.5.2017 sekä Eteläisten kaupunginosien asukasillassa 22.11.2017. Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse OAS ja kaavaluonnos. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 26.10. 8.11.2017, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta ei ole pidetty erillistä aloituskokousta, mutta kaavan sisällöstä on keskusteltu kaupunkiympäristön palvelualueen eri osastojen kanssa. Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitetaan viranomaisille OAS ja kaavaluonnos ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on muuttaa suuri omakotitalotontti rivitalotontiksi. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaupungin maapolitiikan viranhaltijoilta tuli toive, että asemakaavassa tutkittaisiin tontin jakamista 3-4 rivitalotonttiin, joille tehtäisiin ohjeellinen tonttijako. Yleisötilaisuuksissa suunnittelualueen naapurit esittivät toiveenaan, että korttelin itälaidalle tulevat rakennukset sijoittuisivat tontille Orvokkitien suuntaisesti. Edellä mainitut tavoitteet otettiin ehdotusvaiheen valmistelussa tavoitteeksi. 4.4 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Kaavaehdotuksen valmistelussa tutkittiin jopa neljän tontin sijoittamista kortteliin, mutta parhaimmaksi vaihtoehdoksi kokonaisuuden kannalta valikoitui kolme tonttia sisältävä ehdotus. Liikenne- ja pihajärjestelyiden osalta kolmen tontin vaihtoehto antaa enemmän mahdollisuuksia eivätkä tontit rakennu liian ahtaiksi. 4.4.1 Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä ja niiden huomioon ottaminen Kaavaluonnoksesta saatiin kuulemisaikana yhteensä neljä lausuntoa ja yksi mielipide. Lisäksi yksi mielipide saapui joulukuussa. Lausunnot Lausunnon antaneista Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella, ELY-keskuksella eikä Kaupunginmuseolla ollut huomautettavaa kaavan sisällöstä. Lahti Energia suositteli lausunnossaan, että kaukolämpö tulisi merkitä kaavassa muutos- ja uudisosien lämmitystavaksi. Lämmitysmuodon määrääminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi rivitalorakentamisessa kaukolämpö on lämmitysjärjestelmänä usein suosittu vaihtoehto silloin kun kaukolämpöverkko on jo olemassa. Mielipiteet Kuulemisaikana Nikkilän omakoti- ja asukasyhdistykseltä saadussa mielipiteessä ei ollut huomautettavaa kaavan sisältöön. Sen sijaan joulukuussa saapuneessa Asunto-osakeyhtiö Ilonanpuiston mielipiteessä oli useita kohtia, jotka toivottiin huomioitavan kaavaehdotuksen valmistelussa. Ilonanpuiston asukkaita huoletti tontin jakaminen useammaksi tontiksi, kerrosluku, ympäristön laatu sekä hulevedet.
Selostus A-2707 11 (13) Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Lausuntojen perusteella ei kaavaan ole tehty muutoksia. Ilonanpuiston asukkaiden mielipide on huomioitu kaavassa seuraavasti: - tutkimalla eri tonttimäärän ja rakentamisen määrän soveltuvuutta kaava-alueelle ja valitsemalla niistä kokonaisuuden kannalta sopusuhtaisin vaihtoehto, - määräämällä kerrosluvuksi yksi (I) ja - ohjaamalla rakentamista ohjeellisilla rakennusaloilla ja harjansuunnilla sekä julkisivumääräyksillä. Hulevesistä ei ole kaavassa erikseen määrätty, sillä hulevesien käsittelystä on määrätty rakennusjärjestyksessä, jonka mukaan rakennusluvan yhteydessä on laadittava hulevesisuunnitelma. 4.4.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavaehdotus on tarkoitus viedä hyväksymiskäsittelyyn huhtikuussa 2018. Kaavan tarkempi tavoitteellinen aikataulu on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on tämän selostuksen liitteenä. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne 5.1.1 Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Kortteliin on osoitettu kolme ohjeellista tonttia, jolle kullekin on osoitettu ohjeellinen rakennusala ja harjansuunta. Korttelialueelle saa rakentaa enintään yksikerroksisia rakennuksia. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun mukaan. Kaavassa on julkisivumääräys (ju), jonka mukaan pitkät yhtenäiset julkisivut on porrastettava ja rakennusten katon tulee olla satulakatto. Tontin reunoille on osoitettu istutettavaa aluetta. Lisäksi Eevankadun puoleiselle reunalle on osoitettu säilytettävä puurivi ja katualueiden puoleiset sivut on rajattava puu- ja pensasaidoin (ai). Kortteliin on osoitettu liittymäkielto Orvokkitiehen ja Inkerinkatuun rajautuville osille sekä Eevankadun länsipäähän lähelle risteysaluetta. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 80m 2. Vähintään puolet rakennettavista autopaikoista tulee rakentaa autokatoksiin niille varatulle rakennusalalle (at). 5.1.2 Mitoitus ja aluevaraukset Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR): - tontin pinta-ala yhteensä 9192 m 2 - tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus 1838 k-m 2 - tehokkuus e = 0.20 - autopaikkoja 1 ap / 80 m 2 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen.
Selostus A-2707 12 (13) 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla on kohtalaisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan mukainen rakentaminen muuttaa lähiympäristön luonnetta, koska suurella tontilla on aiemmin ollut varsin vähän rakentamista. Kaava mahdollistaa noin 15 asunnon rakentamisen tontille. Rakentamista on pyritty ohjaamaan osoittamalla kullekin tontille ohjeellinen rakennusala ja harjansuunta sekä määräämällä autopaikkojen rakentaminen korttelin Eevankadun puoleiselle sivulle. Näin korttelin sisäinen autoliikenne jää vähäiseksi ja parantaa siten ympäristön laatua. Tonttiliittymät on kaavamääräyksillä ohjattu sijoittamaan Eevankadulle. Tonttiliittymien sijoittaminen Eevankadulle on liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta paras vaihtoehto. Tontin rakentamisen myötä Eevankadun liikenne tulee lisääntymään. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, sillä tontti on ollut asuin- ja viljelykäytössä. Rakentamisen myötä puustoa ja kasvillisuutta tullaan todennäköisesti poistamaan runsaasti, mutta kaavamääräyksillä on pyritty säilyttämään hyväkuntoiselta vaikuttava koivurivi tontin etelälaidassa sekä määrätä istutettavana pidettävistä tontin osista sekä puu- ja pensasaidoista. Kaavamääräykset tukevat olemassa olevien pensasaidanteiden säilyttämistä. Oletettavaa on, että viljelyn vuoksi aikanaan rakennetut avo-ojat tullaan tontin rakentamisen myötä poistamaan. Tontin pintavesien ohjaaminen ja kuivatus käsitellään rakennusluvassa. 5.3.3 Muut vaikutukset Kaava tiivistää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, mikä on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää. Kaava lisää alueen asukasmäärää arviolta 25-30 hengellä. Rakentaminen sijoittuu alueelle, jonka lähietäisyydellä on olemassa olevat laajat palvelut, jotka ovat saavutettavissa myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Kaupunki saa tonttien myynnistä tuloja. Tonttien myymisen ja rakentamisen myötä kaupunki saa myös kiinteistöverotuloa. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamääräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.5 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman.
Selostus A-2707 13 (13) 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa 5.2.2018 Suunnitteluinsinööri Riina Puusaari 8 SEURANTALOMAKE
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 02.02.2018 ASEMAKKAVAN MUUTOS KOSKEE: NIKKILÄN (23.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN 23182 TONTTIA 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: NIKKILÄN (23.) KAUPUNGINSOSAN KORTTELIN 23182 KAAVATONTIT 14-16 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 5.2.2018 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2707 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,9192 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9192 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,9192 100,0 1838 0,20 0,0000 1444 A yhteensä 0,9192 100,0 1838 0,20 0,0000 1444 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,9192 100,0 1838 0,20 0,0000 1444 A yhteensä 0,9192 100,0 1838 0,20 0,0000 1444 AR 0,9192 100,0 1838 0,20 0,9192 1838 AO -0,9192-394 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä