Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus 1.12.2017 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi
Ruuan tuotannon haasteita mihin viljelyjärjestelmää monipuolistavia kasveja tarvitaan ml. proteiinikasvit Ilmastonmuutos Ruokajärjestelmien yksipuolisuus ja BD:n kaventuminen Valkuais- ja typpiomavaraisuus Kannattavuus, kilpailukyky Väestön ravitsemus Kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus Lämpötilan nousu, talvenkestävyys, ääri-ilmiöihin sopeutuminen, kasvintuhoojariskit, kasvihuonekaasupäästöjen hillintä, hiilen sidonta Maailma: 75 % energiasta 12 kasvi- ja 5 eläinlajista; 60 % energiasta riisistä, vehnästä, maissista. Suomi: 95 % kasviperäisestä proteiinista viljoista Kotimaisen valkuaisen vaje erityisesti kotieläinten ruokinnassa. Typpivaje koko kasvintuotannossa: väkilannoitetyppeä käytetään 74 kg/ha, biologisesti sidottua typpeä 5 kg/ha, nurmiviljelyssä lannasta 40 kg N/ha. Alhaiset tuottajahinnat, korkeat tuotantokustannukset. Keskittyminen ja ruuan tuonti haastavat kotimaisuutta. Suositaan marjoja, hedelmiä, vihanneksia, kuituja ja tyydyttymättömiä kasvirasvoja. Ikääntyviä ja erikoisruokavalioita noudattavia entistä enemmän. Monipuolisuus tärkeää. Alueellisuus, paikallisuus, kestävyys ja eettisyys korostuvat valinnoissa. Ruokakulttuuri muuttuu.. Luonnonvarakeskus
Shannon index 1995-1999 Shannon index 2011-2016 Musta (>2) Sininen Vihreä Keltainen Punainen (<1,25) Pellon käytön (kasvilajien määrä) monipuolisuutta kuvaava indeksi (Crop species diversity index) eri ely-keskuksissa. Keskitalo, 3 M. 2017.
Pellon käyttö Keski-Suomessa Maakunta Viljat Nurmet, alle 5 vuotta Muut kasvit Kesanto Keski-Suomi 33,8 43,4 5,3 17,3 1,2 Varsinais-Suomi 62,8 10,7 13,4 12,0 1,0 Etelä-Pohjanmaa 52,2 26,4 8,6 12,3 0,4 Pohjois-Savo 30,1 54,3 5,4 8,9 1,3 Muu käytössä oleva maa Lähde: Luke, Käytössä oleva maatalousmaa http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa
Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Härkäpapu Kumina Kitupellava, camelina Viljelyjärjestelmää monipuolistavia Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Tattari Kevätrypsi Kevätrapsi Maissi Soija Pellava Kvinoa Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini
Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Härkäpapu Kumina Kitupellava, camelina Viljelyjärjestelmää monipuolistavia Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Tattari Kevätrypsi Kevätrapsi Maissi Soija Pellava Kvinoa Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini
Speltti, Kuva Merja Högnäsbacka, Luke Tattari 36 ha? 1209 ha Kevätrypsi 118 ha Härkäpapu Keski-Suomessa viljelyjärjestelmää monipuolistavia vaihtoehtoja 102 ha Kevätrapsi Proteiinipitoisia viljelykasveja Kuvat Marjo Keskitalo Rehuksi? Maissi 1146 ha Kumina Soija Viimeksi viljelty 2006, 50 ha Kitupellava, camelina? Pellava Rehuksi? 19 ha Kvinoa rehuksi? Aurigonkukka Kuva Tapio Tuomela Öljyhamppu Sinilupiini
Kasvukauden keskimääräiset kuukausilämpötilat (C) Keski-Suomessa 1981-2010 huhti touko kesä heinä elo syys loka K-S 2,2 8,9 13,7 16,5 14,1 8,8 3,6 Häme 3,5 9,8 14 16,7 15 9,9 4,9 V-S 3,7 9,8 14,3 17,2 15,8 10.9 6 KS - Häme -1,3-0,9-0,3-0,2-0,9-1,1-1,3 KS - VS -1,5-0,9-0,6-0,7-1,7-2,1-2,4 K-S: Jyväskylän lentokenttä Häme: Jokioinen V-S; Kaarina, Yltöinen Lähde: Ilmatieteen laitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
Ha 600 500 400 300 200 100 Suomalainen Finola-lajike palautetaan EU-lajikelistalle Öljyhampun viljely ja kylvösiementuotanto alkaa Öljyhampputapahtumat 31.8.2017 Jokioinen (Luke) 2.11.2017 Jokioinen (TransFarm Oy) 0 1 2009 22010 2011 3 2012 4 2013 5 2014 6 2015 7 20168 2017 9 Öljyhampun viljelyalojen (ha) kehitys vuodesta 2009 lähtien. Lähde: Maaseutuvirasto ja Luonnonvarakeskus 9.
Kg/ha 12000 Biomassa,tot SATO pot SATO tod 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Öljyhampun kokonaisbiomassan (tot), potentiaalisen sadon (pot) ja todennetun (tod) sadon määrä (kg/ha) vuoden 2016 tiloilla
1910 1923 1927 1931 1935 1939 1943 1947 1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 ha 25000 20000 Herne Härkäpapu 15000 10000 5000 0 Herneen ja härkäpavun viljelyalat (ha) vuodesta 1910 lähtien. Vuoteen 1940 saakka herneen luvuissa on mukana myös pavut ja virnat. Lähde: Luke Tilastot Käytössä oleva maatalousmaa, Suomen tilastollinen vuosikirja 1917.
12000 10000 Biomassa, potentiaalinen Sato, potentiaalinen Sato,todennettu 8000 6000 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Härkäpavun kokonaisbiomassan (tot), potentiaalisen sadon (pot) ja todennetun (tod) sadon määrä (kg/ha) vuoden 2016 tiloilla
18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Mitä Suomessa viljellään tulevaisuudessa? Näyttelyvieraiden arvauksia kesällä 2017 20,00 Västankvarn % vastauksista Manskki
Jatkossa. Keski-Suomessa nurmituotanto on tärkeää osa alkutuotantoa > nurmibiomassan jatkojalostusmahdollisuuksien kehittäminen Viljelyjärjestelmää monipuolistavien kasvien rooli Keski-Suomessa todennäköisesti kasvaa jonkin verran Tutkimusaiheet jatkossa Tiedon tuottaminen satotason nostamiseksi ja vuosivaihtelun kaventamiseksi viljelykierrot ja diversiteetin hyödyntäminen tuotantopanostarpeen vähentämisessä (väkilannoitus, kasvinsuojelu) Kasvien ja maaperämikrobien yhteys ja merkitys järjestelmässä Vaihtoehtokasvit ja automaatio, digitalisaatio Tiedon siirtoa, työpajoja tilaisuuksia. Aihe kiinnostaa alkutuottajia ja kuluttajia Tattari, Pirkanmaa, kevät 2018 Haihtuvaa öljyä sisältävät, Pohjanmaa, kevät 2018 Lupiini/soija? Öljykasvit? Valeviljat? 2018-2019 Erikoiskasvipäivät elokuussa 2018, Jokioinen
Thank you!
Novel protein sources for food security (ScenoProt) Peltoviljely uudistuu erikoiskasveilla - ovat tulevaisuudessa osa järjestelmää Soijaa Suomesta Erikoiskasvien erilaisuus on toivottu ominaisuus viljajärjestelmien monipuolistamisessa: sekaviljely, päällekkäisviljely, viljelykierto, agroforestry, suljetut järjestelmät (automaatio) Maaperän kasvukunto, ravinnetalous, satomäärät, kannattavuus, raaka-aineen terveellisyys, alueellisuus, luomu, yritystoiminta, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät kuvaavat monipuolisuuden hyötyjä Kevätrapsi, kumina, härkäpapu, tattari, öljyhamppu, kvinoa, lupiini, soija viljelyalat historiallisen korkealla Tuotannon kaksin moninkertaistaminen mahdollista, kotitalouksissa käyttö laajenee, jatkojalostusta ja vientiä kehitetään eri raaka-aineiden kohdalla. Soija Kvinoa Sinilupiini Tattari 16. Luonnonvarakeskus
. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017 voi kasvaa > 150 cm mittaiseksi 25.1.2018 Kuvat Marjo Keskitalo
Öljyhamppukasvuston sitomat ravinteet kg/ha tietoa lannoitukseen Biomassa Kg/ ha Biomassassa arviolta ravinteita kg/ha N P K Ca Mg Juuret (arvio) 1510 9,2 2,8 11,9 6,9 2,0 Lehdet (arvio) 1710 18,8 9,9 41,1 113,7 12,9 Varret (arvio) 3420 8,0 4,7 32.8 21,7 2,6 Siemensato 1510 49,2 18,4 15,8 3,3 7,9 Biomassaa yhteensä (juuret + maanpäällinen) 8150 86,1 35,8 101,6 145,6 44,1 Ravinteita poistuu pellolta, kg/ha 49,2 18,4 15,8 3,3 7,9 Laskelmat perustuvat Hakala ym. 2009 julkaisuun öljyhampun koostumuksesta sekä Luken vuoden 2016 tilakierroksen tuloksiin.
Eräiden muiden kasvien pinta-alat (ha) Keski-Suomessa Tattari Härkäpapu Kevätrypsi Kevätrapsi Öljyhamppu Kumina Keski-Suomi 36 118 1209 102 19 1146 Varsinais-Suomi 166 6025 2922 9763 130 2662 Etelä-Pohjanmaa 89 578 6374 2276 74 2736 Pohjois-Savo 17 106 1194 63 10 1026 Lähde: Luke, Käytössä oleva maatalousmaa http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa
Miten öljyhamppua viljellään - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta vuonna 2016 ka min max Kylvö, pvm 7.5. 4.5. 10.5 Korjuu, pvm 27.9. 21.9 2.10 Kylvöstä korjuuseen, vrk 143 129 151 Kylvösiemenmäärä, kg/ha 21,3 17 25 N-lannoitus 78,6 49 120 Taimitiheys, kpl/m2 85 60 120 Kasvuston pituus 107,5 60 138
Öljyhamppukasvustojen rakenne - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta 2016: ka min max Öljyhamppu, koko biomassa kg ka/ha 6 630 3 010 10 270 Varret + puintijätteet kg/ha 5 120 2 130 7 700 Sato, potentiaalinen kg ka/ha 1 510 880 2 370 Sato, todennettu kg/ha 660 375 1 000 Satoindeksi 0,23 0,18 0,29 Rikat, biomassa kg ka/ha 320 20 1 060 Tiheys, kpl/m2 86 60 132 Pituus 108 61 138
Härkäpapukasvustojen rakenne - Tuloksia kymmenen tilan peltokierrokselta 2016: ka min max Härkäpapu, koko biomassa kg ka/ha 8 320 6 810 10 270 Varret + puintijätteet kg/ha 3 820 2 245 4 900 Sato, potentiaalinen kg ka/ha 4 500 3 300 6 000 Sato, todennettu kg/ha 2 870 2000 3 500 Satoindeksi 0,54 0,46 0,59 Rikat, biomassa kg ka/ha 282 18 2268 Tiheys, kpl/m2 84 66 102 Pituus 105 76 118