SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Transkriptio

1 SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

2 Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee ravinteita juuresta 4. Viimeinen toukkavaihe erilaistuu koiras- ja naarasankeroiseksi 5. Paritteluvaihe 6. Naarasankeroinen, jonka sisässä kehittyviä munia

3 Elinkierto Suomessa Maaperän lpt touko kesä heinä elo syys lpt. lpt.summa

4 Yleiset oireet: Taimet kehittyvät hitaasti Kasvu hidastuu taimelle tulon jälkeen Ruiskutukset vioittavat helposti juurikasta (pienilläkin määrillä) Erityisen altis taimipoltteelle ja rhizoctonialle

5 Juurikas kärsii erittäin helposti veden puutteesta Kärsii Mg-puutoksesta (tumman ruskeat lehden reunat) Kasvustot epätasaisia Myös täysin terveessä kasvustossa voi esiintyä ankeroista

6 Aiemmin tehtyjä peltotutkimuksia Vuonna 1960 Tutkimus juurikasankeroisen elinmahdollisuuksista Suomessa. Säilyy/lisääntyy Vuonna Otos 53 tilaa kolmelta eri viljelyalueelta, ankeroista 10 tilalla. Määrät 0-52 kystaa/ 200g maata. Vuonna Salon Sokeritehtaan omistamilta tiloilta otettu maanäytteitä 130kpl, ankeroista löytyi 56 näytteestä määrät vaihtelivat 0-90 kystaa/ 200g maata. Vuonna 1991 Väitöskirjatyö ilmaston ja viljelymenetelmien vaikutuksesta juurikas- ja peruna-ankeroisen elinmahdollisuuksiin Suomessa luvulla useita erilaisia tutkimuskokonaisuuksia

7 Ankeroisen Isäntäkasvit Viljelykasvit Sokerijuurikas (vja, kja) Rehujuurikas (vja, kja) Punajuurikas (vja, kja) Kaalit (vja, kja) Nauris (vja, kja) Lanttu (vja, kja) Rypsi (vja, kja) Rapsi (vja, kja) Pinaatti (vja, kja) Kitupellava (vja, kja) Herneet (kja) Härkäpapu (kja) Pavut (kja) Puna-apila (kja) Valkoapila (kja) Rehuvirna (vja, kja) Rikkakasvit Villijuurikas (vja, kja) Jauhosavikka (vja, kja) Peltotaskuruoho (vja, kja) Lutukka (vja, kja) Peltoukonnauris (vja, kja) Peltokanankaali (vja, kja) Peltoretikka (vja, kja) Rikkasinappi (vja, kja) Kiertotatar (vja, kja) Pihatähtimö (vja, kja) Pillikkeet (vja, kja) Kirjallisuuden perusteella oheisen taulukon kasvit on lueteltu juurikasankeroisen isäntäkasveiksi Tattari (vja, kja) Salaatit (vja, kja) Vihreä revonhäntä (vja, kja) vja=valkojuurikasankeroisen isäntäkasvi; kja=keltajuurikasankeroisen isäntäkasvi

8 Ankeroisen Isäntäkasvit Vuonna 2013 SjT teki kasvihuonekokeen, jossa valvotuissa olosuhteissa kasvatettiin yleisimpiä juurikasankeroisen isäntäkasveja Rypsi Juurikas Härkäpapu Kasvatus tehtiin normaalissa puhtaassa peltomaassa, johon kylvön yhteydessä lisättiin 20 g ankeroisen saastuttamaa maata Kitupellava Öljypellava Tattari Kumina 8 Herne 5 Savikka munat ja toukat/100 g maata

9 2010 Haluttiin selvittää missä mennään. SjT ja Sucros keräsivät yht.300 näytettä eri viljelyalueilta. Tilat valittu mukaan satunnaisotannalla Yksi näyte/tila Pitkä juurikkaan viljelyhistoria näyte lohkolla Näytteet tutkittiin Saksassa

10 Tilojen määrä kpl per luokka 300 tilan ankeroistilanne vuonna >2500 Ankerois luokat muna- ja toukkamäärien perusteella Luokka Munia ja toukkia kpl / 100 g maata Kuvaus 0 Puhdas I Hyvin vähän ankeroista II Vähän ankeroista III Selvästi ankeroisia IV Paljon ankeroisia V yli 2500 Erittäin paljon ankeroisia

11 Luokka I o Hyvin vähän ankeroisia: munaa ja toukkaa/100 g maata o Normaali lajike tai sietävä lajike o Viljelykierto: sj-vilja-sj-vilja Luokka II: o Vähän ankeroisia: munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävän lajike o Viljelykierto: sj (sietävä)-vilja- vilja-sj (normaalilajike)-sj (sietävä) Luokka III: o Selvästi ankeroisia: munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Suositellaan saneeraavat öljyretikka ja sinappi (vain sietävät lajikkeet) o Viljelykierto: sj (sietävä)- saneerauskasvi- sj (sietävä); vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Kg/ha Julietta koe 2005 (Kärkkä): Julietta- ja Etna-lajikkeiden välinen kiteytyvän sokerisadosn ero eri ankeroistasoilla y = 144,78e 0,2858x R 2 = 0, Juurikasankeroisen määrä (munia ja joukkia kpl/g maata)

12 Luokka IV: o Paljon ankeroisia: munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Saneerauskasvit heti mukaan o Viljelykierto: saneerauskasvi- vilja- vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Luokka V: o Erittäin paljon ankeroisia yli 2500 munaa ja toukkaa/100 g maata o Ankeroista sietävä lajike o Erityistä huomiota nostojärjestykseen o Saneerauskasvit heti mukaan o Viljelykierto: saneerauskasvi-vilja-saneerauskasvi- vilja- sj (sietävä) o Ankeroisnäyte viljelykierron aikana Mihinkään ankeroista sisältävään maahan ei suositella viljelykiertokasviksi rypsiä tai hernettä, koska ne ovat ankeroisen isäntäkasveja.

13

14 Ankeroiset syvemmällä maaperässä? kerättiin syvämaanäytteitä Yhteensä 17 tilaa Tiloja joiden ankeroishistoria tiedossa etukäteen Näytteenottoajankohta keväällä ennen kylvöjä Näytteenotto: 1 näyte cm 2 näyte cm

15 Säkylän alue Häme Varsinais-Suomi

16 Tuloksia 2015 Lähtötilanne vuonna 2010 Näyteet 2015 Tila Luokka Ankeroismäärä Viljelykierto 30 cm 60 cm on on on on on on on on on on on on on ei ei on ei

17 17 tilan ankeroismäärä (yhdellä lohkolla) vuoden 2010 näytteenotossa. Tilat jaettuna luokittain. Vastaava määrä samalla lohkolla 2015 (30 ja 60 cm syvyydellä).

18 Tarkempi katsaus luokkien I ja II tilanteeseen. Ankeroismäärät (30 ja 60 cm syvyydessä). Miten satotasot ovat muuttuneet vastaavissa luokissa aiemmin (2010 tehdyn tutkimuksen tuloksia).

19 Yhteenveto Laikkuna esiintyvä ongelma juurikaspellolla voi olla ankeroisen aiheuttama Alhainenkin ankeroismäärä voi tunnistamattomana aiheuttaa merkittävää sadonalenemaa Jos epäilet ota näyte selvitä tilanne