Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.10.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
JOENSUUN KAUPUNKI Päivämäärä 24.10.2017 Laatijat Heli Lehvola Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Selvitys Lehtipojantien asemakaavoitettavan alueen luontoarvoista Viite 1510034745-001 Kansikuva Valkovuokkoja kaavoitettavalla alueella. Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIITO-ORAVAT 1 2.1 Liito-oravan uhanalaisuus 1 2.2 Yleistä liito-oravista 1 2.3 Aikaisemmat liito-oravahavainnot 2 2.4 Menetelmät 2 2.5 Tulokset 2 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 3 3.1 Menetelmät 3 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus 4 3.3 Arvokkaat luontokohteet 4 3.4 Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset 4 4. LINNUSTO 6 4.1 Menetelmät 6 4.2 Tulokset 6 5. YHTEENVETO ALUEEN LUONTOARVOISTA JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN 7 6. LÄHTEET 9
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 1 1. JOHDANTO Joensuun kaupunki laatii asemakaavaa Lehtipojantien alueelle ja osana alueen kaavoitusta alueelta on laadittu luontoselvitys (Kuva 1-1). Kevään 2017 aikana kaavoitettavalta alueelta laadituissa selvityksissä tarkasteltiin liito-oravien esiintymistä, alueen kasvillisuutta ja linnustollisia arvoja. Selvityksen laatimisesta on vastannut FM biologi Heli Lehvola Ramboll Finland Oy:stä. Selvitys on laadittu Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Kuva 1-1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. 2. LIITO-ORAVAT 2.1 Liito-oravan uhanalaisuus Liito-orava (Pteromys volans, VU) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla. Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Liukko ym. 2015) liito-orava on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuiden lisäksi niiden läheisyydessä sijaitsevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. 2.2 Yleistä liito-oravista Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravintokohteiksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia, leppää ja koivua. Tyypillinen liito-oravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Liito-oravan reviirit ovat usein kallioiden juurilla, pienvesien varsilla ja rinteissä. Vanhojen sekametsien puuttuessa liito-orava suosii peltojen reunametsiä, vesistöjen rantametsiä ja pihametsiä. Liito-oravan pääravintopuu on haapa ja leppä, mutta myös koivu ja raita kelpaavat ravinnoksi. Lii-
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 2 to-orava pesii mielellään tikan tekemässä haavankolossa, oravan tekemässä kuusen risupesässä tai pöntössä. Liito-orava käyttää keskimäärin 3-8 pesäpaikkaa. Aikuisen liito-oravanaaraan elinpiiri on yleensä kooltaan 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin 60 hehtaaria. Yhden uroksen elinpiirissä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla 100 200 metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin. Ydinalueet ovat usein haapa- ja leppävaltaisia reheviä lehtolaikkuja, joilla on sekä ravinto- että kolopuita ja myös sopivaa suojapuustoa näiden välillä. Liito-oravan ydinalueet ovat kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitooravan biologiaan liittyvä huomionarvoinen erikoispiirre on se, että liito-oravien käyttämä alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se voidaan asuttaa myöhemmin uudestaan. Liito-orava liitää ihopoimunsa varassa puusta toiseen ja pystyy liitämään n. 20 30 metriä leveiden aukkojen yli, riippuen puuston korkeudesta. Yli 40 metriä leveät aukeat alkavat muodostaa esteitä liito-oravan liikkumiselle. Maassa laji on kömpelö. 2.3 Aikaisemmat liito-oravahavainnot Kaavoitettavalta alueelta tai sen läheisyydestä ei ole tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Lähin havainto liito-oravasta sijoittuu noin 900 metrin etäisyydelle kaavoitettavasta alueesta (Uhanalaisten eliölajien rekisteripoiminta 2.6.2017). 2.4 Menetelmät Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin etsimällä lajin ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Erityisen tarkasti tarkistettiin kolopuiden, metsikön suurempien kuusten sekä isojen haapojen tyvet. Papanoita kertyy yleensä eniten talven aikana käytettyjen kolopuiden alle. Liito-oravan käyttämän kolopuun alla ei kuitenkaan ole aina havaittavissa jätöksiä, ja pesäpaikan lisäksi papanoita voi löytyä myös ruokailupaikkojen alta. Maastokäynti selvitysalueelle tehtiin 17.5.2017. 2.5 Tulokset Lehtipojantien asemakaavoitettavalta alueelta ja sen ympäristöstä tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kaavoitettavalta alueelta tehtiin havainto yhdestä liito-oravan pesäpuusta sekä 15 puusta, joiden tyvillä oli liito-oravan papanoita. Lisäksi papanapuita havaittiin myös kaavoitettavan alueen ympäristöstä (Kuva 2-1,Kuva 2-2). Tässä selvityksessä liito-oravan pesäpuuksi on luokiteltu puu, jonka tyvellä on papanoita ja jossa on kolo, risupesä tai liito-oravalle soveltuva pönttö. Kaavoitettavan alueen ja sen ympäristön metsäisten osien puusto on varttuvaa ja vanhaa kuusivaltaista metsikköä, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja haapaa. Havaintojen perusteella selvitysalueelle sijoittuu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (Kuva 2-1). Lisääntymis- ja levähdyspaikka sijoittuu osittain kaavoitettavalle alueelle, osin sen ulkopuolelle. Lisäksi kaavoitettavalle alueelle sijoittuvat todennäköiset liito-oravan kulkuyhteydet muille lajin käyttämille alueille.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 3 Kuva 2-1 Lehtipojantien kaavoitettavan alueen ja sen ympäristön liito-oravahavainnot. Vihreällä merkitty alue on myös liito-oravan selvitysalue. Kuva 2-2 Vasemmalla Lehtipojantien kaavoitettavalle alueelle sijoittuva liito-oravan pesäpuu. Oikealla liito-oravan papanoita kuusen tyvellä kaavoitettavalla alueella. 3. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 3.1 Menetelmät Alueelle tehtiin kasvillisuuskartoitus 17.5.2016. Maastokäynnillä kartoitettiin suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä pääpainon ollessa vesilain 2. luvun 11 mukaisissa arvokkaissa pienvesissä, luonnonsuojelulain 29 mainituissa suojelluissa luontotyypeissä, uhanalaisissa luontotyypeissä (Raunio ym. 2008) sekä kasvistollisesti arvokkaiden alueiden kartoittamisessa.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 4 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosiin. Alue on laajuudeltaan noin 3 hehtaaria ja se sijaitsee Joensuun Noljakan alueella. Suunnittelualue käsittää teollisuusalueen ja asutusalueen välisen pienen metsäalan. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa teollisuusalueeseen, idässä asutusalueeseen ja etelässä Noljakantiehen. Lännessä suunnittelualueen metsikkö jatkuu asutusalueen ja teollisuusalueen välissä. Suunnittelualueen metsät ovat puustoltaan kuusivaltaisia ja luontotyyppiä alueella edustavat tuore ja lehtomainen kangas sekä lehdot. Metsikössä on nähtävissä voimakas ihmistoiminnan vaikutus, sillä alue on monin paikoin roskainen, alueelle on viety puutarha- ja remontointijätettä ja kenttäkerros on paikoin kulunut pois metsikön voimakkaan käytön seurauksena. Kuva 3-1 Selvitysalueen kasvillisuuskuviointi. 3.3 Arvokkaat luontokohteet Luontoselvityksen yhteydessä alueelta ei havaittu vesilain 2. luvun 11 mukaisia kohteita tai luonnonsuojelulain 29 mainittuja suojeltuja luontotyyppejä. Kaava-alueen metsät ovat metsätaloustoimin käsiteltyjä ja niiden lahopuiden osuus on alhainen, joten ne eivät täytä uhanalaisten luontotyyppien kriteerejä. Kaava-alueelta ei todettu uhanalaisten tai silmälläpidettävien kasvilajien esiintymiä. Myöskään aikaisempia havaintoja uhanalaisista lajeista suunnittelualueella tai sen läheisyydestä ei ole tehty (Uhanalaisten eliölajien rekisteripoiminta 2.6.2017). 3.4 Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset Kuvioiden rajaukset on esitetty kuvassa 3-1 ja kuvioiden kuvaukset taulukossa 3 1.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 5 Taulukko 3-1 Kuvioiden kuvaukset. Kuvio 1 Varttunutta kuusikkoa, jossa sekapuuna yksittäisiä koivuja ja nuorta harmaaleppää. Pensaskerroksessa kasvaa hieman tuomea, kenttäkerroksen valtalajit ovat käenkaali, oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri, nurmilauha, metsäkastikka ja kosteammilla paikoilla lisäksi mesiangervo ja rönsyleinikki. Luontotyyppiä kuviolla edustaa kosteammilla paikoilla kostea lehto ja kuivemmilla aloilla tuore lehto. Kuvio 3 Osin soistuneen tuoreen kankaan metsikössä pääpuulaji on varttunut kuusi. Sekapuuna kasvaa joitakin koivuja sekä yksittäisiä haapoja. Kenttäkerroksessa vallitsevat mustikka ja puolukka (Kuva 3-2). Kuvio 5 Varttunutta kuusivaltaista melko harvaa tuoreen kankaan sekametsää, jossa sekapuuna kasvaa koivua sekä hieman harmaaleppää. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. metsäkastikkaa, puolukkaa, mustikkaa, nurmilauhaa, oravanmarjaa ja metsäalvejuurta. Kuvion lounaisosissa luontotyyppi vaihettuu rehevämmäksi lehdoksi. Kuvio 7 Tuoreen kankaan varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa sekapuuna kasvaa hieman mäntyä ja koivua. Pensaskerros puuttuu lähes täysin ja kenttäkerros on voimakkaasti kulunut ja maa on paikoin paljas kasvillisuudesta. Kasvilajisto koostuu lähinnä mustikasta, puolukasta, kevätpiiposta, oravanmarjasta ja metsäkastikasta. Kuvio 2 Lehtipuustoinen kostean lehdon ala, jossa pääpuulajit ovat koivu ja harmaaleppä. Lisäksi kasvaa haapaa ja kuusta alikasvoksena (Kuva 3-2). Pensaskerroksessa kasvaa em. puiden taimien lisäksi tuomea. Kasvilajisto koostuu mm. mesiangervosta, metsäalvejuuresta, rönsyleinikistä, ojakellukasta ja nurmilauhasta. Kuvio 4 Tiet ja muut urat. Kuvio 6 Harmaaleppävaltainen voimakkaasti käsitelty ala, jossa kasvaa lisäksi hieman koivua ja kuusta sekä pensaskerroksessa tuomea (Kuva 3-3). Kuvio 8 Lehtomaisen kankaan ja tuoreen lehdon varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa sekapuuna yleisesti koivua ja lisäksi hieman haapaa ja mäntyä (Kuva 3-3). Pensaskerros on raivattu lähes kokonaan. Kasvilajistoon lukeutuvat mm. mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, valkovuokko, oravanmarja, metsätähti, nurmilauha, metsäkastikka, käenkaali ja kevätpiippo. Lisäksi kuviolla kasvaa puutarhajätteestä levinneitä puutarhalajeja, mm. vuohenjuurta. Kuva 3-2 Vasemmalla kuvion 2 nuorta harmaaleppävaltaista metsää, jossa on kuusialikasvos. Oikealla kuvion 3 varttunutta kuusikkoa.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 6 Kuva 3-3 Vasemmalla kuvion 6 lehtipuustoa ja oikealla kuvion 8 varttunutta kuusivaltaista sekametsää. 4. LINNUSTO 4.1 Menetelmät Suunnittelualueen linnustoa selvitettiin yhden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä. Alue kuljettiin kattavasti lävitse 17.5.2017 siten, että mikään kohta ei jäänyt yli 50 metrin päähän. Kartoitukset tehtiin aamun aikana klo 06-09 välillä, jolloin lintujen lauluaktiivisuus oli korkeimmillaan. Kaikki maastossa havaitut lajit kirjattiin ylös. Huomionarvoisten lajien yksityiskohtaiset havaintotiedot kirjattiin muistiin ja havaintopaikat tallennettiin GPS-laitteeseen. 4.2 Tulokset Suunnittelualueelta havaittiin kaksi punatulkkureviiriä (Kuva 4-1). Punatulkku on luokiteltu kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Kaava-alueelta ei tavattu muita huomionarvoisia lajeja (valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja, silmälläpidettäviä lajeja, lintudirektiivin I liitteen lajeja tai muuten paikallisesti huomionarvoisia lajeja). Suunnittelualueella pesiväksi tulkittiin 14 lajia (taulukko 4-1). Yhden alueella havaitun lintulajin, käpytikan, pesäkolo on todennäköisesti suunnittelualueen rajalla tai sen ulkopuolella. Alueen linnustoa voi luonnehtia varsin tavanomaiseksi rakennetun ympäristön lajistoksi.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 7 Kuva 4-1 Punatulkkureviirien havaintopaikat. Taulukko 4-1 Kaava-alueella pesivänä havaitut lintulajit ja arvio niiden parimääristä Lajin suomenkielinen Lajin tieteellinen nimi Arvio parimäärästä nimi kaava-alueella Harakka Pica pica 1 Hippiäinen Regulus regulus 2 Järripeippo Fringilla montifringilla 1 Käpytikka Dendrocopos major 0-1 Laulurastas Turdus philomelos 1 Mustarastas Turdus merula 1 Pajulintu Phylloscopus trochilus 1 Peippo Fringilla coelebs 5 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 Punarinta Erithacus rubecula 2 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 2 Räkättirastas Turdus pilaris 3 Talitiainen Parus major 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 1 5. YHTEENVETO ALUEEN LUONTOARVOISTA JA SUOSITUK- SET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN Kaava-alueelle sijoittuu liito-oravan käyttämä pesäkolo sekä suojaa ja ravintoa tarjoavia puita. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka sijoittuu näin ollen osin kaava-alueelle ja osin sen ulkopuolelle. Koko liito-oravan selvitysalue on havaintojen perusteella osa lajin elinpiiriä ja alueelle sijoittuu myös kaksi todennäköistä liito-oravan kulkuyhteyttä muille alueille. Liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Lisääntymispaikan hävittämiseksi tai heikentämiseksi on tarvittaessa haettava ELYkeskukselta poikkeamislupa.
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 8 Kaava-alueelta ei havaittu vesilain 2. luvun 11 mukaisia kohteita tai luonnonsuojelulain 29 :ssä mainittuja suojeltuja luontotyyppejä. Kaava-alueen metsiköt ovat metsätaloustoimin käsiteltyjä pieniä taajama-alueen metsiköitä, joissa lahopuiden osuus on alhainen ja alue on ihmistoiminnan muuttamaa, eivätkä metsäalat siten täytä uhanalaisten luontotyyppien kriteerejä. Kaava-alueelta havaittiin kaksi vaarantuneeksi luokitellun punatulkun reviiriä. Alueelta ei tavattu pesivänä muita huomionarvoisia lajeja (valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia lajeja, silmälläpidettäviä lajeja, lintudirektiivin liitteen I lajeja tai muuten paikallisesti huomionarvoisia lajeja). Huomionarvoiset lintulajit suositellaan huomioimaan kaupunkisuunnittelussa siten, että kaupunkialueille jää metsäisiä aloja lintujen pesimäympäristöksi. Kaupunkien metsäisten alojen linnustollisia arvoja voidaan lisätä jättämällä lahoavaa ja pystyyn kuolevaa puustoa metsiköihin ja jättämällä pensaskerros raivaamatta. Lahdessa 24. päivänä lokakuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Tarja Ojala FM biologi Heli Lehvola FM biologi
LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSEVITYS 9 6. LÄHTEET Liukko, U-M; Henttonen, H.; Hanski, I.K; Kauhala, K.; Kojola, I.; Kyheröinen, E-M; Pitkänen, J. 2015: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2 Suomen ympäristökeskus: Uhanalaiset eliölajit -rekisteripoiminta 2.6.2017 Suomen ympäristökeskus 2013. Kansainväliset vastuulajit: linnut. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus 109. Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.