RUOKATUOTANNON KESKITTÄMINEN



Samankaltaiset tiedostot
Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

GreenViewer tilannekatsaus työpaikkani vihreydestä

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Tavoitteet COACHing-toiminnalle

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT RUOKAPALVELUJEN JA KEITTIÖVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut Nykytilan kartoitus Tulokset Seminaari

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS

TIIVISTELMÄ RUOKAPALVELUSELVITYKSESTÄ, TAMMELAN KUNTA. Taustaa. 1. Palveluverkko ja keittiöt

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Luomu päivät 2013 Mikkeli

Muistatko, miten asiat olivat ennen?

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

ESPOO CATERING -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi

Hollolan kunta. koulujen ja varhaiskasvatuksen. ruokapalvelun asiakaskysely marraskuussa 2018

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET. Tarjouspyyntö RUOKAKULJETUKSISTA LÄHTÖPAIKKANA KAURIALAN KESKUSKEITTIÖ

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Työn organisointi uusiksi. Minna Dammert

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Ruokapalvelun rakennemuutos

Inkoo

Julkisen hallinnon IT-markkinat ja kilpailu

Palveluverkko - keittiöverkko

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Kysely perunan laadusta ammattikeittiöille. Kysely lähetettiin 147 kpl, vastauksia saatiin 47.

HELPPO KOTIRUOKA. Valmiit ainekset viikon jokaiselle päivälle. Kuudes Kerros

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

HANKESUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSKEITTIÖRATKAISU

Kotitehtävän tarkastus

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

LAUSUNTO 1 (5) Henkilöstötoimikunta Kaupunginhallituksen konsenijaosto. Palmia liikelaitoksen henkilöstötoimikunnan lausunto

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Yhteiskäyttöisen Aromi-tietojärjestelmän käyttöön tarvittavat roolit ja niiden keskeisimmät tehtävät

Johtokunta tutustui kokouksessa Arja Mertalan tekemään ruokapalveluselvitykseen Rantsilan osalta.

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Lomautusten vaikutukset ruokapalveluissa. Kiinteistöpalveluliikelaitos Johtokunta Paula Juvonen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Catering -liikelaitoksen talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma sekä talouden tilannekatsaus

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Luomun kuluttajabarometri Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Rahoitusmallien lähtökohdat

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

Vaihtoehtojen vertailu

Pääskytien koulun Linnankosken lukio

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Inno-torin kyselyiden tuloksia

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Johto Julkinen

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta Hanne Husso

Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto

Fazer Makuelämyksiä 2011

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

AITOA ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

Mitä kannattaa kilpailuttaa ja miksi? Hyviä ja huonoja esimerkkejä. Kuntamarkkinat 2012, Tuula Lasander. Copyright Blue Service Partners

Ammattikeittiön haasteet. Damico Oy/Minna Dammert

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Luomun kuluttajabarometri 2015

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä

PORIN PALVELULIIKELAITOS

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

HORECA-REKISTERI 2015

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU Satu Koivusaari

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

Ateriapalveluiden ja keittiöverkoston kehittämissuunnitelma

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

TUKIPALVELUIDEN SELVITYSTYÖ. Naantalin kaupunki - kevät 2016

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Liite 6: SÄÄSTÖLASKELMAT

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies

Transkriptio:

RUOKATUOTANNON KESKITTÄMINEN Olen itse tuottanut ruokaa isoissa keskuskeittiöissä (yli 10 000 annosta päivässä). Olen kymmenen vuoden ajan ohjeistanut kuntia keskittämään ruokatuotantoaan. Olen seurannut muutosprosesseja hajautetusta ruuanvalmistuksesta keskitettyyn malliin. Olen syönyt satoja aterioita, jotka on valmistettu toimipaikan omassa valmistuskeittiössä ja tuhansia aterioita, jotka ovat valmistettu keskuskeittiöissä. Väitän, että ruokapalvelun laatu ei ole ruuan valmistuspaikasta kiinni. RUOKAPALVELUN KOKONAISLAATU Kuntalaiset vaativat parempaa ruokaa, näinhän sitä saa lehdistä alvariinsa lukea. Matti Meikäläinen tarkoittanee, että elintarvikkeisiin tulee satsata nykyistä enemmän. Joku haluaa luomua, joku omalla kirjonkylällä kasvatettua ruokaa. Joku haluaa enemmän kokolihaa, joku enemmän tuoretta kalaa. Meillä kaikilla on omia subjektiivisia näkemyksiämme siitä, mikä on hyvää ruokaa. Julkisen sektorin verovaroin tuottaman ruuan laatutason tulee olla kuntalaisten tiedossa, jotteivät liian korkeat odotukset aiheuta pettymyksiä. Me käytämme sanontaa tarkoituksenmukainen laatutaso - hyvää, maistuvaa, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuntalaisten tulee myös tiedostaa, että Suomessa mm. Kouluruokasuositus, muut ravitsemussuositukset, EU:n koulumaitotukiehdot ja Kela määrittävät raameja julkiselle ruokapalvelulle. Ylen kouluruokakapinan rasvaiset lohkoperunat eivät ole sitä, mitä kouluruualta yhteiskunta edellyttää. Arkiruuan pitää olla paitsi maistuvaa, myös terveellistä ja turvallista. Ruuan maku ja elintarvikkeiden laatu ovat tietenkin keskiössä ruuan laadusta puhuttaessa. Kokonaislaatu muodostuu kuitenkin monen osatekijän summasta. Onko ruokailuhetki rauhallinen ja onko ruokailuun ylipäätään riittävästi aikaa? Onko ruokailutilat miellyttävät? Palvellaanko asiakasta ja ollaanko läsnä vai tiskataanko? Viestitäänkö riittävästi molempiin suuntiin palvelutuottaja asiakkaille ja asiakkaat palvelutuottajalle? Toimitusvarmuus ja tasalaatuisuus ovat hajautetussa mallissa useimmissa kunnissa vaarantuneet. Ammattitaitoisten kokkien rekrytointi ja etenkin osaavien sijaisten saanti on todella vaikeaa. Kun pidetään tuotantokapasiteettia yllä useissa keittiöissä, vaarantuvat siis sekä toimitusvarmuus että ruuan laatu. RUOTSIN MALLI Yleisesti kerrotaan, että Ruotsissa puretaan keskuskeittiö-toimintamallia. No, se ei kyllä pidä paikkaansa. Jokunen kaupunki on toki näin tehnyt, mutta samoin kustannuksin kuin keskitetyn toimintamallin aikana ruokapalvelun tuottaminen ei tietenkään ole mahdollista. Kävimme itse katsomassa Malmön kaupungin tilannetta nykyisellään siellä toimii 14 keskuskeittiötä. Miten se on parempi tilanne kuin jos keittiöitä olisi 1-2? Nytkin kuljetusruokaa popsii 70 %:a asiakkaista. Samaa voi kysyä myös Suomessa: Miksi yksi keskuskeittiö on huonompi ratkaisu kuin vaikka viisi?

KESKITTÄMISEN EDUT Ruokatuotannon keskittämisen vaikutuksia: Henkilöstö Tarvitaan kokonaisuudessa vähemmän Ammattitaitoa saadaan keskitetyksi keskuskeittiöihin Palvelukeittiöihin tarvitaan palveluammattilaisia, ei kokkeja Isot toimipaikat eivät ole haavoittuvaisia poissaolojen sattuessa, sijaisia ei aina tarvita Volyymi tuo toimintaan tehokkuutta Osa-aikatyön mahdollisuus etenkin palvelukeittiöissä (osa-aikaeläkeratkaisujen määrä kasvaa entisestään) Tarvitaan kokonaisuudessa enemmän Kaikissa keittiöissä tarvitaan ammattitaitoisia kokkeja ja esimiehiä Vaatii vankan ja ammattitaitoisen sijaisrenkaan Sama prosessi tehdään useissa eri kohteissa päivittäin Johtaminen Vaatii keskuskeittiöosaamista Muutama iso keittiö on helposti hallittavissa Palvelukeittiöiden johtaminen ei vaadi samaa panostusta kuin jos säilyisivät edelleen valmistuskeittiöinä On työlästä; aika jakaantuu useiden kohteiden kesken, tällä hetkellä myös useille esimiehille Kustannusten valvonta aikaa vievää Sijaisten perehdyttäminen työlästä Ostaminen Ostaminen muutamien asiantuntijoiden käsissä Keskuskeittiöissä vakioidut reseptit, joita käytetään Isommat pakkauskoot Harvemmat ostorahtikerrat Harvemmat toimituskohteet Kukin keittäjä saattaa vaikuttaa ostovalikoimaan, vaikka ohjeistus olisi olemassa Reseptien käyttö ohjeistuksesta huolimatta usein haasteellista Vakituisen henkilöstön paikalla ollessa yleensä hallittua, riskinä sijaiset

Laatu Helppo vakioida Reseptien käytön vuoksi ei turvallisuusriskejä, ainesosaluettelot palvelukeittiöissä Ruuankuljettaminen ei heikennä ruuan laatua, kun se tehdään ammattimaisesti Haasteellista vakioida Omat toimintamallit eri kohteissa Investoinnit Valmistuskapasiteettia ei tarvitse pitää yllä useissa kohteissa Tosin palvelukeittiöidenkin tulee olla asianmukaisesti laitteistettuja; kylmä-, lämpö-, astiahuoltolaitteet Laitteet voivat olla käytössä vaikka yötä päivää; nykyteknologia mahdollistaa laadukkaat Cook and chill - tuotantovaihtoehdot Vaatii valmistuskapasiteetin ylläpitoa useissa kohteissa Laitteet käytössä klo 7-11 Kaikissa valmistuskeittiöissä pitäisi olla atk-mahdollisuus reseptiohjelman vuoksi ja reseptiohjelma Ympäristörasitus Tuotannon keskittämisen vaikutukset ympäristörasitukseen: Tuotantotilojen ja -laitteiden määrä vähenee Lämmitys- ja ilmastointikulut vähenevät, kun tilatarve vähenee Laitteiden huoltotarve vähenee Energiatehokkuus kasvaa, energiankulutus vähenee Ostaminen tehostuu ja ostokuljetusten määrä vähenee Työn määrä vähenee Jäähdytys- ja välivarastointitarve kasvaa Kuljetus keskuskeittiön ja jakelupisteiden välillä kasvaa o Voidaan vähentää kuljetuskertoja 2-3:een viikossa Toimitusvarmuus Siltä varalta, että kunnan mahdollisesti ainut keittiö on käyttökelvoton esim. tulipalon tms. vuoksi, tulee laatia suunnitelma poikkeusolosuhteiden varalle. Jotta kaikissa toimipaikoissa ruokailu voi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, tarvitaan todennäköisesti useita eri varmistusmekanismeja: Elintarviketoimittajien kanssa sovitaan kirjallisesti, että poikkeustilanteessa alihankkija toimittaa esim. 24 h:n tilausajassa sovittuja valmisruokia sovittuihin kohteisiin ja tehostaa raaka-aineiden jakelua niihin kohteisiin, joissa voidaan ko. tilanteessa ruokaa valmistaa Palvelukeittiöissä on kuumennuslaitevalmius valmisruokien lämmittämiseen Palvelukeittiöissä on 1-2 päivän vararuokatarpeet aina varastossa Suurimmissa palvelukeittiöissä tulee voida poikkeusolosuhteissa valmistaa valmiista komponenteista osa aterioista Lähikuntien kanssa voidaan sopia pitkäkestoisen poikkeustilanteen aikaisesta ruuan varavalmistuksesta

Keskittämisen haittoja on jo sitten huomattavasti vaikeampi keksiä. Yleisesti harmitellaan sitä, että lapset eivät enää näe ruuanvalmistusta. No, ei pidä nähdäkään ammattikeittiössä! Lasten turvallisuuden, hygieniavaatimusten ja työturvallisuuden vuoksi lasten ei tule asioida keittiössä. Oikea paikka nähdä ja oppia ruuanvalmistusta on kotona tätä vastuuta vanhemmat eivät voi sysätä yhteiskunnalle. Kuljetettu ruoka tuoksuu ihanasti, kun se kuumennetaan tarjoilupaikalla. Nykyaikaiset ns. osastovaunut kuumentavat ruuan vaikkapa päiväkodin ruokasalissa. Samassa laitteessa aamupuuro hautuu pehmeäksi pitkän kypsennysajan vuoksi. Se, että jokainen kokki ei enää pysytä toteuttamaan padan ääressä omia reseptejään, on joidenkin mielestä harmi. Minun mielestäni kunnallisen demokratian nimissä pelisäännöt on oltava ja kaikissa saman kunnan kohteissa noudatettava samaa reseptiikkaa, osto-ohjeistusta ja muita yhteisiä toimintamalleja. Maustamisen suhteen voidaan olla tietenkin joustavia. Eri asiakassegmenttien toiveita pysytään noudattamaan keskitetyssä mallissakin kakkien vauvasta vaariin ei tarvitse syödä kebab-kastiketta tai silakkapihvejä. KUSTANNUKSET Elintarvikkeiden osuus kuntien ruokapalvelun kustannuksista on Damicon laskelmien mukaan 28 42 %. Henkilöstökustannukset muodostavat jopa yli 60 % ruokapalvelun kustannuksista joissakin kunnissa. Kiinteistökustannuksia ei edelleenkään allokoida ruuan hintaan tai ainakaan niitä ei allokoida toteutuvien kustannusten mukaan. Useiden vanhojen valmistuskeittiöiden ylläpito on kuitenkin varmasti kalliimpaa kuin yhden uuden. 2010-luvun laitteiden energiatehokkuus on aivan eri luokkaa kuin 1980-luvulla yleensä rakennettujen valmistuskeittiöiden. Rahaa julkisella sektorilla on yhä vähemmän käytettävissään. Ainut tehokas tapa, millä voidaan karsia kokonaiskustannuksia ja mahdollisesti kasvattaa elintarvikkeisiin käytettävää euromäärää, on vähentää henkilöstökustannusten osuutta. Prosesseissa on nykytoimintamalleissakin virtaviivaistamista, mutta todellisia säästöä syntyy vasta tuotantoa keskitettäessä. Joissakin kunnissa, joissa valmistuskeittiöitä on vielä ollut paljon ja joissa ruoka- ja siivouspalvelua ei aidosti yhdistetä järkeviksi tehtäväkokonaisuuksiksi, Damicon ohjeiden avulla henkilöstömäärä pystytään jopa puolittamaan. Tälle rahalle löytyy varmasti käyttöä. MISSIO JA VISIO Mikä on julkisen ruokapalvelun missio? Kunnan tulee järjestää peruskouluun ruokailu, ei välttämättä tuottaa sitä itse. Niin ikään päivähoidon ja ikäihmisten, potilaiden ja vammaisten ruokapalvelut tulee järjestää, ei välttämättä tuottaa itse. Kotiaterioihin kuntalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta. Tuotetaanpa itse tai ostetaan palvelu, pitää osata määrittää se tarkoituksenmukainen laatutaso. Ei yli, eikä ali. Ja kuntalaisten tulee tietää se, millä perusteilla ruokapalvelua suunnitellaan. Osa kuntalaisten muutosvastarinnasta aiheutuu varmaankin tiedon puutteesta. Kutsukaa ihmeessä vanhemmat ruokailemaan tai järjestäkää kouluille pop up tapahtumia! Näin asiasta aidosti kiinnostuneet pääsevät kokemaan todellisuutta, eivätkä välttämättä enää välitä eteenpäin urbaanilegendoja kumiperunoista. Koska rahaa on yhä vähemmän käytettävissä, kunnat luopuvat ei -lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Kilpailu on omiaan nostamaan laatua. Monopoliasema ei innosta kehittymään. Ruokatuotantoa keskitettäessä on varottava, ettei investointikustannuksista muodostu este ruokapalvelun kilpailuttamiselle. Jos oman tuotannon toimintaedellytykset hiipuvat, tilat eivät voi olla este kilpailulle.

Palmian havittelemat huikeat miljoonainvestoinnit olisivat toteutuessaan tällainen este mikään liiketaloudellisesti toimiva yritys ei halua ko. satojen miljoonien investointia ikeekseen, vaikkakin kyseessä olisi pääkaupunkiseudun mahdollisuudet. Toteutuessaan Kivikoon suunniteltu keskuskeittiö ja keskitetyn jaon vaunuparkki ja Pakkalan tehtaan peruskorjaus mediassa mainitulla euromäärällä takaavat kunnalliselle liikelaitokselle monopolin maailman tappiin myyntihinnoista riippumatta. Mitä enemmän ruokaa ostettaisiin markkinoilta, sitä enemmän investoinnit kuormittaisivat Palmian valmistamia aterioita. Helposti joudutaan tilanteeseen, jossa Palmialta on ostettava mahdollisemman paljon tai peräti kaikki, että investointi saadaan edes jollakin aikajänteellä kuoletetuksi.