Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden 2007 hankintalakiuudistuksen yhteydessä säädettyjen kansallisten kynnysarvojen pyrkimyksenä oli lisätä hankintojen avoimuutta ja joustavuutta sekä yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Tietyiltä osin kehitys on mennyt tavoiteltuun suuntaa mutta myös ongelmia on ilmennyt uuden lain myötä. Hankintalain uudistamisen yhteydessä eduskunta edellytti hallitukselta selontekoa uuden hankintalainsäädännön vaikutuksista vuoden 2008 loppuun mennessä. Nyt käsiteltävänä oleva kynnysarvojen korotuksen taustalla on eduskunnan hankintaselonteosta (VNS 7/2008 vp) antama vastaus (eduskunnan kirjelmä, EK 5/2009 vp), jossa eduskunta edellyttää hallituksen antavan esityksen kansallisten kynnysarvojen kaksinkertaistamiseksi vuoden 2010 alusta lukien. Hankintaselonteosta antamassaan lausunnossa niin talousvaliokunta kuin sosiaali- ja terveysvaliokuntakin katsoivat kynnysarvojen kaksinkertaistamisen perustelluksi. Myös valtaosa kuulluista asiantuntijoista kannatti kynnysarvojen nostoa. Hankintalain 15 :ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että kansalliset kynnysarvot kaksinkertaistettaisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tämä tarkoittaisi kynnysarvon nostamista eurosta euroon. Lausunnossaan Terveyspalvelualan Liitto ottaa kantaa julkisten hankintojen kynnysarvojen korottamiseen terveyspalveluiden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kynnysarvon kaksinkertaistaminen yksityisten terveyspalvelujen tuottajien näkökulmasta Kuluneiden kahden vuoden aikana hankintojen ilmoitusmäärät ovat kasvaneet, samoin kuin hankintojen arvot. Kehitys on havaittavissa myös sosiaali- ja terveysalalla. Työ- ja elinkeinoministeriön vaikutusarvioselvityksen perusteella (kuva 3) suurin hankintojen määrällinen kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdistuu euron välillä oleviin hankintoihin.

2 Terveyspalveluissa kehityksen suunta on kohti suurempia palvelujen ulkoistuksia. Yhtenä esimerkkinä kehityksestä ovat olleet ns. kokonaisulkoistukset. Kokonaisulkoistuksessa kunta ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta esimerkiksi tietyn terveyskeskuksen palvelutuotannon. Työ-ja elinkeinoministeriön Vaikutusarvioselvityksestä (Muistio ) käy ilmi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kynnysarvon nosto tarkoittaisi käytännössä noin 70 hankinnan siirtymistä lain ulkopuolelle. Kaikista hankinnoista tämä olisi noin 11,5 prosenttia. Euromääräinen muutos olisi pienempi, noin neljä prosenttia. Tilastot vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että vaikka kappalemäärässä muutosta voidaan kuvata kohtalaisen selväksi, ei muutos euroissa ole kovinkaan merkittävä. Ylipäätään voidaan sanoa, että euroa ei ole sekään erityisen suuri rahamäärä terveyspalveluissa ja usein hankintojen arvo ylittää kyseisen summan. Terveyspalveluissa kehityksen kohti massiivisempia ja arvoltaan suurempia hankintoja voidaan katsoa jatkuvan, mikä osaltaan puoltaa kynnysarvon kaksinkertaistamista. Voimassa oleva hankintalaki ja kansalliset kynnysarvot ovat mahdollistaneet pienten ja keskisuurten yritysten pääsyn julkisten hankintojen markkinoille. Terveyspalvelut on pk-yritysvaltainen toimiala. Kynnysarvon noston voidaan olettaa heikentävän tiettyjen yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin. Resurssit osallistua kilpailutuksiin eivät yksinkertaisesti riitä. Jos kynnysarvoja päätetään nostaa, niin samalla on äärimmäisen tärkeää vahvistaa menettelyjä, jotka mahdollistavat pk-yritysten pääsyn julkisille markkinoille. Vaikutusarvioselvityksessäkin mainittu kevennetty kilpailutus on yksi tällainen keino. Kynnysarvon alittavien hankintojen jääminen esim. paikallislehtien ja tietyille yrityksille osoitettujen tarjouspyyntöjen / hintatiedustelujen varaan ei osaltaan kehitä avoimuutta ja hankintamenettelyn tason parantumista julkisissa hankinnoissa. Näiden hankintojen saamista avoimesti valtakunnalliseen tietoisuuteen, esimerkiksi Hilman kautta, tulee tukea. Samalla tulee varmistaa, että yritysten oikeusturva taataan esimerkiksi mahdollisuudella saattaa mahdollinen virhe pienhankinnassa hankintayksikön uudelleen käsiteltäväksi. Kevennetty hankintamenettely toimiessaan keventää pk-yritysten liiketoiminta- ja hallintokustannuksia vähentäen niiden hallinnollista taakkaa. Kevennetyn menettely tuonee myös hankintayksiköille vähemmän byrokratiaa ja hankintakustannuksia. Hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentäminen niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla on kannatettava tavoite. Pienten ja keskisuurten palveluntuottajien pääsy julkisten hankintojen markkinoille tulee turvata. Kesäkuun 2009 alussa eduskunta hyväksyi palvelusetelilain. Pienten mutta myös keskisuurten yritysten näkökulmasta lain vaikutusten voidaan odottaa olevan myönteisiä. Palvelusetelin kunnalta saanut henkilö valitsee palveluntuottajan kunnan ylläpitämältä palveluntuottajalistalta eikä palveluntuottajan valinta edellytä hankinta-

3 lain mukaisia kilpailuttamistoimia. Kunnalla on mahdollisuus kilpailuttaa kunnan ylläpitämälle listalle pääsevät palveluntuottajat mutta kevyemmälläkin tavalla kunta voi tasapuolisuutta noudattaa ja valinnat tehdä. Palvelusetelilainsäädäntö mahdollistaa palvelujen kysynnän etenkin pienten yritysten osalta, mikä puoltaa kynnysarvon kaksinkertaistamista. Huomioita julkisiin hankintoihin liittyen Julkiset hankinnat ovat suhteellisen uusi mutta kasvava instrumentti tuottaa lakisääteisiä terveyspalveluita. Työ- ja elinkeinoministeriön Vaikutusarvioselvitys (Muistio ) tuo hyvin esille keskeisiä perustietoja julkisiin hankintoihin liittyen. Samalla se paljastaa puutteita tiedontuotantoon liittyen. Jotta päätöksenteon tietopohja hankintalainsäädännön ja julkisten hankintojen käytäntöjen kehittämiseksi on tulevaisuudessa riittävää, tulisi Suomessa kerätä säännöllisesti hankintoihin liittyviä tietoja. Vaikutusarvioselvityksestä herää ainakin seuraavia kysymyksiä: kuinka monessa hankinnassa, edellä mainituista 70 hankinnasta, tarjouskilpailun on voittanut pieni tai keskisuuri palveluntuottaja ja kuinka monin näistä 70 hankinnasta on koskenut terveyspalveluita ja kuinka moni sosiaalipalveluja. Kunnioittaen, Pia Pohja Toimitusjohtaja

4 Kynnysarvon noston perusteluja TEM:n vaikutusarvioselvityksessä Yleisen tason vaikutuksia Kynnysarvon nosto mahdollistaa kilpailuttamisesta syntyvien prosessi- ja kilpailuttamiskustannusten suhteellisen pienentymisen pienissä hankinnoissa (määrällisiä arvioita on kuitenkin vaikea esittää, sivu 4) Kynnysarvojen nosto on omiaan vähentämään hallinnollisten kustannusten suhteellista osuutta hankinnoissa (myönteiset vaikutukset julkistalouden kustannustehokkuuteen -> julkisten varojen tehokas käyttö) Hankintalainsäädäntö lisännyt byrokratiaa julkisissa hankinnoissa. Kynnysarvon nosto vähentää niin hankintayksiköiden kuin yritystenkin hallinnollista taakkaa (sivu 5). Uusien kynnysarvojen alapuolelle jäävät hankinnat eivät katoaisi markkinoilta vaan ne siirtyisivät pienhankinnoiksi (ei hankintalain mukaista kilpailutusmenettelyä). Kynnysarvojen nosto poistaisi ainakin osittain nykyisen sääntelyn haitoiksi koettuja seikkoja (sivu 8). Valiokunnan mukaan kynnysarvojen nosto tehostaa pienten hankintayksiköiden hankintatointa, helpottaa paikallisten pienten yritysten tilannetta ja jossain määrin myös markkinaoikeuden työtä (sivu 8). Myös hallinnollinen taakka vähenisi. Yksityiskohtainen sääntelyllä on saavutettu mm. hankintamenettelyn tason parantumista ja avoimuuden lisääntymistä Kynnysarvojen nostolla ei ole vaikutusta markkinoiden toimivuuteen niin, että se vaikuttaisi olennaisesti yritysten toimintaan markkinoilla tai kilpailun tasapuolisuuteen (sivu 16). Tämä ei ole aivan näin sote-palveluissa sillä kyniä julkinen sektori ei valmista mutta terveyspalveluja se kyllä tuottaa ->julkisella sektorilla mahdollinen intressi tuottaa palvelu itse. Yritysvaikutuksia Pienet ja keskisuuret yritykset ovat päässeet julkisten hankintojen markkinoille. Hilma on lisännyt tietoisuutta kansallisilla markkinoilla tapahtuvista hankinnoista. Kynnysarvot alittavat hankinnat saattavat jäädä pois Hilmasta esim. paikallislehtien ja tietyille yrityksille osoitettujen tarjouspyyntöjen / hintatiedustelujen varaan Kevennetty kilpailutus, joka perustuu hankintayksikön sisäisiin ohjeisiin, voi parantaa erityisesti pienten yritysten mahdollisuutta päästä tarjoamaan julkiselle sektorille. Julkisen sektorin hyöty kevyemmästä kilpailuttamisesta (korkeammat kynnysarvot) saattaa kanavoitua yrityksille keventäen niiden liiketoiminta- ja hallintokustannuksia.

5 Vaikutuksia hankintayksiköihin Kynnysarvojen nosto edistäisi kustannustehokasta hankintatointa kun kilpailuttamiskustannukset pienissä hankinnoissa eivät nousisi korkeiksi suhteessa hankinnan kokonaisarvoon. Henkilöpanosta on sitoutunut enemmän hankintamenettelyn läpivientiin kuin mitä ns. kevennetyssä hankinnassa. Näin resursseja saattaa vapautua vaativimpiin hankintakokonaisuuksiin sekä hankintojen laadunvarmistukseen. Oikeusturvavaikutukset sekä vaikutukset tuomioistuimiin Mahdollisuus viedä asia markkinaoikeuteen kaventuu kun kynnysarvo nousee. Pienhankinnoissa ei markkinaoikeusmahdollisuutta ole. Huom. JUHO-työryhmän mietinnössä ehdotetaan pienhankintoihin joustavaa hankintaoikeusmenettelyä (yrityksellä mahdollisuus saattaa mahdollinen virhe pienhankinnassa hankintayksikön uudelleen käsiteltäväksi). Hankintayksiköt välttävät ylimääräiset (?) oikeusprosessikustannukset. Myönteiset vaikutukset markkinaoikeuden työtilanteeseen. Kynnysarvon noston vaikutus hankintojen kokonaismäärään ja arvoon Kuten vaikutusarvioselvityksen taulukosta 1 ilmenee, noin 36,2 miljoonan euron sosiaali- ja terveysalan hankinnat olisivat jääneet kilpailuttamatta jos kynnysarvo olisi ollut euroa. Määrällisesti tämä tarkoittaisi noin 70 hankinnan siirtymistä lain ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kynnysarvon nosto merkitsisi kappalemäärällisesti noin 11,5 prosentin muutosta. Euromääräinen muutos olisi noin neljä prosenttia. (sivut 13, 14). Tulisiko JUHO-raportin sisältöä huomioida / peilata enemmän tässä asiassa