Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Samankaltaiset tiedostot
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Biologinen rehunsäilöntä

Rehuanalyysiesimerkkejä

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Sari Kajava, Annu Palmio

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Kaura lehmien ruokinnassa

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Hyödyllinen puna-apila

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Maississa mahdollisuus

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Biotal Iso-Britanniassa

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Maxammon ruokintateknologia

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Aperehuruokinnan periaatteet

Tankki täyteen kiitos!

Säilörehun ruokintahävikit

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Erilaiset säilöntäaineet

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Vasikoiden väkirehuruokinta

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Herne säilörehun raaka-aineena

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Transkriptio:

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018

Työskentelemme viljelijöiden kanssa käytännönläheisellä tavalla parantaaksemme lehmien säilörehun kuivaaineen syöntiä ja sitä kautta koko tilan tehokkuutta.

"Rehun laatu ja syöntikyky ovat keskeisiä taloudellisuuden kannalta. Korkealaatuista rehua syödessä lehmät saavat enemmän energiaa. Suurempi karkearehun syönti tarkoittaa enemmän maitoa vähemmällä väkirehumäärällä. Eläimet ovat myös terveempiä ja tiinehtyvät helpommin. Mitä brittiläiset viljelijät sanovat: James Rogerson, Game Farm The Avenham Herd of Pedigree Holsteins

Ensimmäisessä ja neljännessä sadossa ei ole saatu samoja rehuarvoja kuin toisessa ja kolmannessa sadossa. Tavoitteena on viiden viikon sadonkorjuuväli. Tämä saavutettiin toisen ja kolmannen sadon sekä kolmannen ja neljännen sadon välillä. Ensimmäinen sato oli erittäin runsas, vaikka se tehtiin toukokuun 1. viikolla. Sänki oli valkoista, mikä tarkoitti, että kasvusto oli jo pitkälle kehittynyt, ja lehmät osoittivat, että se oli vaikeammin sulavaa. Toisen ja kolmannen sadon kanssa käytimme myös vähemmän väkirehua ruokinnassa, mutta lehmät tuottivat enemmän maitoa. James Rogerson, Game Farm, Singleton

Miten tämä parantaa maatilasi liiketoimintaa? Mitä lisääntynyt säilörehun syönti tarkoittaa: Enemmän energiaa ja valkuaista säilörehusta Terveellisempi pötsin toiminta ja ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon Vähemmän ravintoaineiden hävikkiä Helpompi nostaa maitotuotosta Enemmän maitoa karkearehusta Parempi kannattavuus

Mitä brittiläiset viljelijät sanovat: Anthony Bretherton, Fellside Farm, Cumbria UK Rehukustannusten pienentämisestä, paremman rehun tekemisestä ja ka-syönnin kasvusta, Anthony, joka käyttää biologisia säilöntäaineita, sanoo: Lehmät syövät enemmän kuin ennen, yli 6 kg/le/pv hyvin vähäisellä rehunhävikillä on hienoa ruokkia lehmiä, joilla on hyvä ruokahalu."

Mr Rogersonin kokemuksia hyvän säilörehun valmistuksesta Hyvän säilörehun valmistus http://www.astraeusdesignstudio.uk/envirovideo/finnish- SUBTITLED/J-Rogerson-Interview.mp4 7

Meidän liete-, rehu- ja säilörehuanalyysi laite Bruker Tango FT-NIR spectrometer

Mr Moore, Byley Hill Farm, Cheshire SÄILÖREHU ANALYYSI

Mr Moore, Byley Hill Farm, Cheshire SÄILÖREHU ANALYYSI

Mitä brittiläiset viljelijät sanovat: Mr Parkinson, Liscoe Bank Farm, Lancashire Tärkein asia ohra-kokoviljasäilörehun tekemisessä on stabiilisuus, ja biologinen säilöntäaine auttaa sen saavuttamisessa. Ohrarehu pysyi hyvin stabiilina lämpimälläkin säällä ja se on maittanut todella hyvin siitä on tullut tärkeä osa apettamme.

Mitä brittiläiset viljelijät sanovat: Mr Parkinson, Liscoe Bank Farm Kokoviljasäilörehun valmistus http://www.astraeusdesignstudio.uk/envirovideo/finnish- SUBTITLED/A-Parkinson-Interview.mp4

Kokoviljasäilörehu Säilötty kokovilja tarjoaa lisää energiaa ja kuitua, se sulautuu annoksessa ja auttaa luomaan terveen pötsin ympäristön ja siitä hyötyä saannin. Vilja kasvaa nopeasti joten varo ettet myöhästy optimaalisesta sadonkorjuuajasta ja kun kuiva-aine saavuttaa 45%, se voi kasvaa kuumalla säällä 2% per päivä. Kokoviljaohra Silpun pituus on myös tärkeä. Pötsi tarvitsee kuitua toimiakseen oikein, joten silpun tavoitepituus noin 20 mm. 14

UK Statistics UK Tilastoja Kokoviljasäilörehujen analyysit 2017 Pötsi tarvitsee energiaa eri vaiheissa: Sokeria, joka on välittömästi saatavilla pötsimikrobeille Tärkkelystä, jolla on keskipitkä kesto NDF-kuitua karkearehusta hitaasti sulava 15

Nurmi Kokoviljasäilörehu Korkeampi kuiva-aine tarvitsee tehokasta happamoitumista LACTOBACILLUS PLANTARUM Säilöntäaine: Maitohappobakteerit, joilla on anti-mikrobisia vaikutuksia ja tuottavat entsyymeitä. Tarvitaan hiivan ja homeen torjujia jälkikäymisen ehkäisemiseen. c LACTOBACILLUS BREVIS LACTOBACILLUS KEFIRI Säilörehu c

Kokoviljan ka % Kasvin väri Kokoviljasäilörehun korjuuaikoja Jyvien kosteus % 17

Kauran käytön edut: Luonnollinen viljakasvi - lajikkeita ole muunneltu niin paljon kuin muita viljoja, on siis terveempi Runsaat säilörehusato pitkän korren vuoksi Terveellinen viljakasvi ja parempi energianlähde Kokemustemme mukaan kaurasäilörehusta energia vapautuu hitaammin Juuriston rakenne on hyvä maaperälle

Rehunteon hallinta siilolla ja rehun säilyvyys siilon avaamisen jälkeen ovat tärkeitä, jotta nurmen mahdollisuudet rehuna voidaan hyödyntää täysipainoisesti.

Säilörehun laatuun vaikuttavat KASVILAJI SÄILÖNTÄAINE KEHITYSASTE SÄÄ KUIVA-AINE- PITOISUUS SÄILYVYYS SIILON AVAAMISEN JÄLKEEN SIILON TÄYTTÖ JA PEITTÄMINEN SILPUN PITUUS

Siilotyöskentely - Parhaat käytännöt Britanniasta uiva-ainepitoisuus ilpun pituus yvä tiivistäminen opea sulkeminen Nopea ilman poistaminen Käyminen homolaktisella säilöntäaineella Normaali käyminen Huono käyminen n poistaminen teerilajit teerien määrä kurikapasiteetti eripitoisuus oginen säilöntäaine yymit Nopea ja riittävä ph:n lasku Ilman pääsyn estäminen rehuun ja hiivojen kasvun estäminen Kosteus Silpun pituus Sulkeminen Käyttömäärä Propionihappo Ammoniakki Biologinen säilöntäaine Käyminen 2-3 pv Varastointiaika

Sadon korjuu Parhaat käytännöt Britanniasta Niitä nurmi päivällä => enemmän sokeria Niittokorkeus 2 tuumaa => nopeampi jälkikasvu Nurmikasvien silpun pituus riippuu kasvien kehitysvaiheesta Nuoressa nurmessa silpun pituus vähintään 2 tuumaa Vanhempi nurmi kannattaa silputa lyhyemmäksi => parempi tiiviys

TAVOITTEET HYVÄN SÄILÖREHUN VALMISTAMISEKSI Ravintoaineiden menetyksen minimointi Luonnollisen pilaantumisen estäminen HIIVAT - HOMEET BAKTEERIT Hyvin maittavaa Ei hävikkiä

Optimaalinen korjuupäivä Lypsylehmille pyritään saamaan parasta mahdollista säilörehua D-arvo 75 (750), ME 11,5-12, Valkuainen 16%, NDF 45 (450) Korjaa laadukasta aikaisin - ennen tähkälle tuloa Korjaamalla varhain, kasvu jatkuu nopeana Ensimmäinen ja toinen sato voidaan korjata kesäkuun puoliväliin mennessä, joka mahdollistaa joustavamman laiduntamisen. Korjaa mieluummin useampi kuin kaksi satoa Muista, että säilörehu on väkirehuja terveellisempää ja taloudellisempaa

SÄILÖREHUN TEKEMINEN Hyvällä luonnollisella käymisellä säilörehu säilyy happamassa, jolloin ravintoaineet säilyvät NURMI SÄILÖREHU ph 6.5 ph 4.0 SOKERI Maitohappobakteerit MAITOHAPPO

Miksi käyttää biologista säilöntäainetta? Säilyttääksemme ravintoaineet ja lisätäksemme haluttujen bakteerien kasvua siilossa. Säilyttääksemme kasvien sokerit päästäksemme korkeaan energiansaantiin. Suojataksemme hiivalta ja homeelta rehunotossa siilolla. Pötsi toimii paremmin.. Enemmän maitoa nurmesta

Miksi käyttää biologista säilörehun säilöntäainetta? Säilyttääksemme ravintoaineet ja edistääksemme haluttujen bakteerien kasvua siilossa Säilyttääksemme kasvien sokerit päästäksemme korkeaan energiansaantiin. Suojataksemme hiivoilta ja homeilta rehunotossa siilolla. Pötsi toimii paremmin.. Enemmän maitoa rehusta

SÄILÖREHUN TEKEMISEN PÄÄPERIAATTEET Käyminen mikrobien avulla Maitohappobakteereilla ja muita mikroorganismeja käyttämällä voidaan tuottaa myös entsyymeitä PH:n aleneminen vähentää pilaantumista Estää pilaantumista aiheuttavien mikrobien kasvu

Kuiva-aineen hävikki Hävikki siilossa voi olla keskimäärin jopa 25% (source IGER) Aerobinen hävikki 12% Pellolla 4% Siilon täyttö 5% Käyminen 5% Yllä oleva määrä on yli 25 prosenttia, joka tarkoittaa 250 kg jokaista säilörehutonnia kohti. Yllä esitetyissä luvuissa ei olla otettu huomioon ruokintahävikkiä

Siilon hallinta ja tiivistäminen Levitys ja tiivistäminen on kaikkein tärkein työ rehunteossa. Varmista että siilolla on osaava ja huolellinen työntekijä Käytä keskikokoista traktoria, jolla päästään myös siilon reunoille Nuoressa nurmessa silpun pituus vähintään 2 tuumaa Älä vahingoita kasvien rakennetta liikaa =>ruokimme märehtijöitä, jotka tarvitsevat pitkää kuitua Kaksi mustaa muovia riittää. Vakuumi on ok, mutta sitä on vaikea uudelleenkäyttää

Miksi ruokkia enemmän nurmirehua? Parempi maidon koostumus Parempi terveys Pienempi riski asidoosille ja ruonsulatushäiriöille Väkirehujen tarve pienenee Parempi taloudellinen tulos rehukustannusten laskiessa

Clostridium Lisääntyy säilörehussa etikka- ja maitohappobakteerien kasvun loputtua Clostridium -lajit Pilkkovat valkuaista, hiilihydraatteja ja sokereita Muuttavat etikka-, maito- ja muita orgaanisia happoja voihapoksi sekundäärikäymisessä Tuottavat pahanhajuisia, vähän energiaa sisältäviä happoja

Lactobacillus brevis OptiSile Extra säilöntäaineessa alentaa Clostridium-pitoisuuksia Clostridium-itiöitä kpl/g säilörehua Verranne OptiSile Extra sisältäen L. brevis EFSA:n julkaisema tulos Säilörehu 1 Säilörehu 2

OptiSile Extra: EFSAn julkaisussa kolmen eri tyyppisen maitohappobakteerin vaikutukset Lactobacillus plantarum Hyvin tehokas ph:n alentaja Hyvin tehokas Clostridiumia vastaan Lisää rehun säilyvyyttä siilon avaamisen jälkeen ja ruokintapöydällä ehkäisten hiivojen ja homeiden kasvua

Bakteerit rehun säilöntään OptiSile Extra biologisen säilöntäaineen sisältämät maitohappobakteerien kannat EU:n rekisteröimänä

OptiSile Extra: Avaintuotteiden vaikutukset ph:n lasku ph:n lasku erittäin kuivissa rehuissa Maitohapon tuotanto Clostridiumin vähentäminen Kuiva-ainehävikkien minimointi Etikkahapon tuotanto Rehun säilyvyyden parantaminen hapekkaissa oloissa Säilyy 18 kk huoneenlämmössä Luomuhyväksytty

Kiitos mielenkiinnosta!