Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI
Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna Liukkonen, sosiaalityöntekijä Sari-Maarika Mäntymaa, psykologi, psykoterapeutti Maire Saksola, erityisopettaja Rento-koira
Erilaisten oppijoiden huomiointi lainsäädännössä Perusopetuslaki 4 - kunnan velvollisuus järjestää opetusta sen alueella asuville 3 - huomioitava ikäkausi ja edellytykset 16 - huomioitava tukiopetustarve - huomioitava osa-aikaisen eritysopetuksen tarve - huomioitava tehostetun tuen tarve 17 - huomioitava erityisen tuen tarve Opetussuunnitelman perusteet Oppilashuoltolaki - oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta - huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille
Sijoitettu lapsi koulussa 1. Lait ja asetukset eivät määrittele miten ja milloin tulee määritellä oppimisedellytykset ja kenen tehtävä se on. 2. Muista syistä (kuin oppiaineissa) tukea tarvitsevia ei aina mielletä tuen tarvitsijoiksi. 3. Opettajan asiantuntemus ei aina yksin riitä arvioimaan oppilaan edellytyksiä ja tuen tarvetta (psykologin tutkimukset). 4. Sijoitetun lapsen tarpeet jäävät helposti piiloon. Sijoituksen ajatellaan olevan korjaava tukikeino.
Sosiaalityöntekijän keskeinen rooli Sosiaalityöntekijä vastuussa lapsen asioista Moniammatillisen yhteistyön tarve mallintaminen Lastensuojelulaki 51 : terveydentilan tutkiminen sekä pedagogiset ja psykologiset testit milloin tehdään? Toimiva lastensuojelu, loppuraportti strukturoidut menetelmät, laajat terveystarkastukset
Tilastoa tapaamisista ja verkostoista (09/13 mennessä) Palaverit: Lapsen oma sosiaalityöntekijä 19 Sijaisperheet 22 Koulupalaverit 36 Testitapaamiset Erityisopettaja 22 Psykologi 30 Oppimissuunnitelmat 17 Ajokilometrejä n. 6500 Verkostot: Sijaisvanhemmat 31 Rehtorit 15 Luokanopettajat 18 Erityisopettajat 14 Koulunkäynnin ohjaajat 10 Oppilashuoltotyöryhmät 15 Muut asiantuntijat * NMI, perheneuvola * lastenpsykiatria * lastenneurologia * fysioterapia * toimintaterapia
Yhteinen prosessi tarkoituksena on lapsen, sijaisvanhempien, sijoittavan sosiaalityöntekijän, mahdollisten kuntouttavien henkilöiden sekä SISUKAS-tiimin kanssa yhdessä synnyttää lapsen oppimista ja koulunkäyntiä tukeva prosessi, johon jokainen toimija tuo oman äänensä keskiössä on lapsi, hänen kokemuksensa ja tarpeensa oppijana lapsen tuen tarpeet tutkitaan yksilöllisesti, mutta lapsi nähdään myös osana lähiyhteisöjään
Yksilöllisyys jokainen lapsi tuo itsensä yksilönä, omine ominaisuuksineen testaustilanteeseen on tärkeää, että lapsen yksilöllisten kokemusten äärelle pysähdytään: näissä kokemuksissa on lapselle ja hänen verkostolleen merkittävää tietoa psykologi tutkii lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia testaus antaa tietoa paitsi oppimisen taustalla olevista prosesseista, myös siitä miten lapsi selviää työskentelystä paineen alaisena ja millaisia keinoja hän ottaa käyttöönsä stressitason noustessa
testaustilanteissa nousevat esiin kunkin lapsen yksilölliset tavat selviytyä tilanteessa arki ja kouluelämä tuottavat hetkittäin samankaltaisia tilanteita psykologi toimii tarvittaessa verkostossa myös ajattelun apukätenä joillakin lapsilla taipumus toimia ja ohittaa pysähtyminen sekä ajattelu: käytös tällöin lähiverkoston ja lapsen itsensä kannalta mieletöntä yhdessä asioiden ääreen pysähtymällä käynnistetään ajattelua REAKTIIVISUUDESTA REFLEKTIIVISYYTEEN
Tyttöjä 15, poikia 5
Huomioita lapsista: Monenlaisia vahvuuksia: musikaalisuutta liikunnallisuutta ilmaisutaitoja kädentaitoja arjen selviytymistaitoja vastuunottoa kodin puuhista sitkeyttä ja vastuullisuutta opiskelussa organisointikykyä piirustus- ja maalaustaitoja vahvat akateemiset taidot Monia haasteita: psyykkinen jaksaminen oman toiminnan ohjaus epäonnistumisen sieto työskentelytaidot sosiaaliset taidot koululaiseksi kasvaminen lukemisen sujuvuus luetun ymmärtäminen matematiikan perustaidot oikeinkirjoitus
Lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen n=14 Mittarit: Mitattu Allu alakoulun lukutestejä käyttäen. Sujuvuuden testi TL4A ja lisäksi tarkennusta ääneen lukemisen testiä käyttäen Luetun ymmärtämisen testaukseen käytetty luokka- tasoisia tietotekstejä Tulokset: Sujuvuus: 3 lasta yli luokkatason 6 lasta luokkatason mukaisesti 5 lasta tarvitsee tukea Ymmärtäminen: 2 lasta yli luokkatason 8 lasta luokkatasoisesti 3 lasta tarvitsee tukea H Hyvä sujuvuus ei aina johda hyvään ymmärtämiseen.
Oikeinkirjoitus n=14 Mittarit, toteutus ja arviointi Poussu-Olli & Saarni (1998-1999) Sanasaneluosio Tekstisaneluosio Kahdenkeskeinen tilanne Lapsi sai valita käsialan ja tekstauksen välillä Välimerkit saneltiin Perinteinen kouluarviointi Tulokset: Sanasanelu ka 7,29 arvosanoja 8-9 arvosanoja 6-7 alle 5 Tekstisanelu ka 7,15 arvosanoja 8 arvosanoja 6-7 arvosanoja 5 8 kpl, 4 kpl 2 kpl 5 kpl 7 kpl 1 kpl
Matematiikan eri osa-alueiden hallinta (Makeko-testi luokkatasoittain) n=19 Testi mittaa vuoden aikana opetettujen matematiikan osa-alueiden hallintaa. Tulokset: Kaikkien esikoululaisten virheprosentti jäi alle sallitun rajan. 1. lk:n oppilailla virheprosentti ylittyi kolmella neljästä. 2. lk:n oppilaista virheprosentti ylittyi kolmella neljästä. 3. lk:n oppilaista virheprosentti ylittyi yhdellä neljästä. 4. lk:n oppilaista virheprosentti ylittyi yhdellä kahdesta.
WISC IV 130 WISC-IV -tulosten keskiarvot (n=17) 115 100 97,9 98,1 85 84,4 88,5 70 kielellinen päättely visuaalinen päättely työmuisti prosessointinopeus
Vahvuudet ja vaikeudet kyselyn keskiarvot opettajien arvioimana
Seuranta ja tuki SISUKAS-oppimissuunnitelma palautekeskustelu tiedon yhdistäminen yhteisen ymmärryksen luominen koulun tukikeinojen kartoitus tukitoimien arviointi ja uudelleen määrittely sopimusten tekeminen ja kirjaaminen vastuun jako seurannasta sopiminen Tuen muodot yhteiset sopimukset haasteellisen lapsen kanssa toimimisesta toiminnanohjauksen tukikeinot avustajalausunnot lähetteet hoidon tarpeen arvioimiseksi lukemisen kuntoutusohjelma kielellisen rikastuttamisen ohjelma tukiopetus, ohjaus pienryhmään sijaisperheiden ohjeistus harrastuksiin ohjaus
Rentoa päivänjatkoa! toivottaa SISUKAS-tiimi