E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, tiesuunnitelma. Tiesuunnitelmaselostus 1.2T

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, tiesuunnitelma Tiesuunnitelmaselostus 1.2T

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 2 Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 5 Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut... 5 Hankkeen sisältö ja vaiheistaminen... 7 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen... 8 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä... 10 1.4.1 Tieverkon nykytila... 10 1.4.2 Liikenneturvallisuus... 11 1.4.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet... 11 1.4.4 Tievalaistus... 12 1.4.5 Jalankulku- ja pyöräilyliikenteen järjestelyt... 12 1.4.6 Joukkoliikenne... 13 1.4.7 Erikoiskuljetukset... 14 1.4.8 Sillat... 14 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset... 14 Maankäyttö ja kaavoitus... 15 1.6.1 Maakuntakaava... 15 1.6.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat... 16 1.6.3 Asemakaavat... 20 1.6.4 Asutus ja muu rakennuskanta... 20 Ympäristö... 21 1.7.1 Maisemakuva... 21 1.7.2 Kulttuuriperintö... 22 1.7.3 Melu... 22 1.7.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö... 22 1.7.5 Pinta- ja pohjavedet... 33 1.7.6 Maaperä- ja pohjaolosuhteet... 34 1.7.7 Pilaantuneet maat... 35 Hankkeelle asetetut tavoitteet... 35 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS... 37 Hanketyöskentely... 37 Vuoropuhelu ja tiedottaminen... 37 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY... 39 Tiejärjestelyt... 39

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 3 3.1.1 Ajoneuvoliikenne... 39 3.1.2 Erikoiskuljetusten reitit... 40 3.1.3 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit... 40 3.1.4 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt... 41 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset... 41 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt... 42 Katujärjestelyt... 42 Tekniset ratkaisut ja mitoitus... 42 3.4.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus... 42 3.4.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet... 46 Valo-ohjaus, liikenteenohjaus ja telematiikka... 51 3.5.1 Viitoitus... 51 3.5.2 Liikennevalot... 51 3.5.3 Telematiikka... 52 Kuivatuksen periaatteet... 54 Johto- ja laitesiirrot... 54 Tieympäristön käsittely... 54 Uusikäytön hyödyntäminen... 57 Meluntorjunta... 58 Tievalaistus... 59 Sillat ja taitorakenteet... 59 Massatalous, maa-ainesalueet ja ylijäämämaiden sijoitusalueet. 65 Työnaikainen liikenteen hoito... 66 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 67 Kehätien linjausvaihtoehdot... 67 E5 Kirismäen eritasoliittymän vaihtoehdot... 68 Vanha Littoistentien alikulkukäytävä... 70 Länsi-Avantintien jatkeen liittymäjärjestelyt valtatiellä 10... 71 Meluntorjunnan vaihtoehtotarkastelut... 72 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA... 74 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET... 75 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen... 75 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 77

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 4 Meluvaikutukset... 77 Vaikutukset ilmanlaatuun ja tärinävaikutukset... 78 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön... 78 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin... 81 Vaikutukset maa-ainesvaroihin... 82 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin... 82 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 82 Kiinteistövaikutukset... 83 Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset... 83 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 83 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT... 85 Kadut... 85 Laskuojat... 85 Johto- ja laitesiirrot... 85 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 85 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI... 86 Jatkotoimenpiteet... 86 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT... 87

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 5 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUS- TELUT Suunnittelukohteen sijainti ja hankkeen perustelut E18 Turun kehätie (kantatie 40) kuuluu Suomen merkittävimpiin tieyhteyksiin. Tie on osa EU:n TEN-T-tieverkon Skandinavian Välimeren ydinverkkokäytävää. Kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-satamat sekä Turun TENlentokentän Euroopan laajuiseen kuljetusten ydinverkkoon. E18-väylä toimii Suomen tärkeänä poikittaisyhteytenä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Yhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun satamien ja Pietarin välillä. Turun kehätiellä on keskeinen rooli myös Turun seudun liikennejärjestelmässä alueen maankäyttöä sekä paikallista ja seudullista liikennettä palvelevana yhteytenä. Tie toimii Turun ydinkeskustan ohittavana kehätienä. Lisäksi se yhdistää Turusta lähtevät säteittäiset valtatiet 8, 9, 10 sekä 1 ja toimii yhteytenä näiden välillä. Tien varteen on kehittynyt logistiikkaan keskittynyttä maankäyttöä. Kehätie palvelee yrityselämää satamien, lentoaseman ja yritysalueiden välisenä pääyhteytenä. Tie on myös tärkeä työmatkaliikenteen yhteys. Kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään painottuen asumisessa kehätien sisäpuolelle ja työpaikoissa kehätien varteen. E18 Turun kehätien Kauselan ja Kirismäen välinen tiejakso sijoittuu Turun keskustan itäpuolelle Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan alueille. Suunnittelualue rajautuu Kauselan eritasoliittymän läheisyydessä sijaitsevaan Aurajoen siltaan ja Kirismäen (valtatie 1) eritasoliittymän kaakkoispuolelle. Suunnitteluosuuden pituus kehätiellä on noin yhdeksän kilometriä. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu noin 2 kilometrin pituinen valtatien 10 tieosuus Kauselan eritasoliittymän kohdalla. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 6 Kuva 2. E18 Turun kehätien osuuden Kausela Kirismäki sijainti tieverkolla. Kuva 3. Turun kehätie osana Skandinavian Välimeren ydinverkkokäytävää. Turun kehätie on toinen osuus koko verkkokäytävästä, joka ei täytä laatutasovaatimusta, nykyisillä päätöksillä, vuoteen 2030 mennessä. Tiejakso välillä Kausela Kirismäki poikkeaa huomattavasti muista E18-tieosuuksista. Turun kehätie on tällä osuudella kaksikaistainen, tasoliittymin varustettu sekaliikennetie, joten se ei täytä tärkeimmille päätieyhteyksille asetettuja tavoitteita. Osuus on palvelutasoltaan muuta Suomen E18-yhteyttä alempi eikä sille ole toteutettu merkittäviä parantamistoimenpiteitä viime vuosina.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 7 Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n asetuksen n:o 1315/2013 mukaisesti vaadittuun laatutasoon vuoden 2030 loppuun mennessä. Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävää selvittäneen EU:n nimeämän konsulttiryhmän (Kombikonsult ym.) selvityksen perusteella Turun kehätie on toinen osuus koko verkkokäytävästä, joka ei täytä laatutasovaatimusta, nykyisillä päätöksillä, vuoteen 2030 mennessä. Suunnitteluosuuden Kausela Kirismäki merkittävimpiä ongelmia ovat mm.: tasoliittymistä kääntyvien sekä hitaiden ajoneuvojen aiheuttamat häiriöt päätien liikenteeseen peräänajo-onnettomuuksien suuri määrä E18-tien liikenteen epäjatkuvuusongelma Kirismäen ramppiliittymissä ja satamaliikenteen suuntautuminen haitallisesti Turun keskustan läpi Kirismäen eritasoliittymän ramppien huono toimivuus puutteet kehätien suuntaisissa jalankulku- ja pyöräilyliikenteen yhteyksissä Valtatiellä 10 liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia aiheuttavat valoohjattujen liittymien toimimattomuus sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän risteäminen tasossa maanteiden ja ramppien kanssa. Hankkeen sisältö ja vaiheistaminen Tavoitetilassa Turun kehätie rakennetaan nelikaistaiseksi korkealuokkaiseksi väyläksi Kauselasta Kirismäkeen. Osuuden tasoliittymät poistetaan ja kehätielle täydennetään yhtenäinen rinnakkaisteiden sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien verkosto. Tavoitetilanteessa tiellä on liikenteen hallinnan järjestelmä sekä tarvittava meluntorjunta. Tavoitetilanteessa kehätiellä sallitaan vain tieliikenneasetuksen 4 :n mukainen liikenne Kauselan ja Kirismäen etl:n välisellä osuudella. Kantatien osuus valtatien 1 ja maantien 110 välillä muutetaan yhdystieksi. Ensimmäisen rakentamisvaiheen ratkaisut Valtioneuvosto myönsi kesäkuussa 2016 30 M rahoituksen hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen. Ensimmäiseen vaiheessa tieosuudelta poistetaan tasoliittymät sekä toteutetaan rinnakkaistiet ja meluntorjunta tarvittavin osin. Tavoitteena on, että hanke on toteuttamisvalmiudessa loppuvuodesta 2018. Tavoitetilanteen toimenpiteinä rakennetaan Turun kehätie neljäkaistaiseksi poistetaan tasoliittymät Turun kehätieltä rakennetaan Pukkilan eritasoliittymä ja Sippaan risteyssilta ja niihin liittyviä yhteyksiä

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 8 korvataan katkeavat yhteydet kiinteistöille rinnakkais- ja yksityistieyhteyksillä, mm. rakentamalla rinnakkaistieyhteys Pukkilan eritasoliittymästä Tuulissuon suuntaan parannetaan Kirismäen eritasoliittymän ramppijärjestelyjä mm. toteuttamalla puolisuora ramppi Naantalin suunnasta valtatielle 1 Helsingin suuntaan rakennetaan riistaylikulku kehätien yli Kanniitun kohdalle täydennetään kehätien varren jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ja parannetaan valtatien 10 yhteyksiä toteutetaan Länsi-Avantintien jatke Avantin suunnasta valtatielle 10 parannetaan valtatien 10 ja Kaarinantien kaistajärjestelyjä ja liikennevalo-ohjauksen toimivuutta toteutetaan meluntorjuntatoimenpiteet rakennetaan liikenteenhallintajärjestelmäkunnossapidon ohjaukseen ja liikenteen seurantaan, niiden edellyttämä telematiikka sekä liikenteenhallinnan mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten varataan neljä tien pituussuuntaista suojaputkea joista 1. vaiheessa (30 M ) toteutetaan tasoliittymien poistaminen Turun kehätieltä eritasoliittymien ja rinnakkaisväylien rakentaminen tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet parannettavilla tieosuuksilla Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun, kaavoitukseen ja rakentamiseen Tiesuunnitelman laatimisen lähtökohtia ovat mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Turun kehätien (kantatie 40) parantaminen välillä Kausela Kirismäki, yleissuunnitelma (2010) E18 Turun kehätie, kehittämisselvitys (2014) E18 Turun kehätie, Avantin alueen katuyhteys valtatielle 10, toimenpidesuunnitelma (2015) Joukkoliikenteen tarveselvitys Avanti Tuulissuo -alueen yrityksille (2015) Valtatie 10 välillä Kaarina Lieto, toimenpideselvitys (2017) E18 Turun kehätie, tiemiljöön kehittämisselvitys (2017) Hankealueen ympäristöinventoinnit ja -selvitykset: - Kaarina E18 Turun kehätie, Avantin alueen katuyhteys valtatielle 10. Suunnittelualueen arkeologinen inventointi (2015) - Kaarina Tähkäpää 2, asuinpaikka-alueen koekaivaus (2017) - Turun kehätien liito-oravaseuranta 2017 - Kaivoselvitys, E18 (Turun kehätie) välillä Kausela Kirismäki (2017)

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 9 - Turun kehätien (E18) lepakkoselvitys (2017) - Kaavoituksen yhteydessä laaditut luontoselvitykset Tiesuunnitelmaan liittyvät muut liikennesuunnitelmat ja päätökset: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) n:o 1315/2013 mukaan TEN-T-ydinverkon osia on kehitettävä siten, että ne ovat asetuksen vaatimuksen mukaisia vuoden 2030 loppuun mennessä. Valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL) vuosille 2016 2019 (9.6.2016) on päätetty mm. jatkaa Turun kaupunkiseudun ja koko lounaisen Suomen poikittaisliikennettä ja satamakuljetuksia välittävän Turun kehätien (kt 40) toimivuuden edistämistä jatkosuunnittelulla ja kehittämisellä. Sopimuskauden toimenpiteitä Kausela-Kirismäki-osuudella ovat mm. tiesuunnitelman laatiminen ja 1. vaiheen rakentamisen aloittaminen. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään painottaen työpaikkojen sijoittamista kehätien varteen hyvien kulkuyhteyksien äärelle. Lisäksi tavoitteena on vähentää raskasta läpikulkuliikennettä Turun ja Raision keskusta-alueilla ja siirtää satamaliikenne käyttämään pääosin kehätietä. Tunnin juna on suunniteltu nykyistä lyhyempi ratayhteys Turusta Helsinkiin. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on esitetty Piikkiö Paimio-rataoikaisun varaus, joka risteää Turun kehätien kanssa Kirismäen eritasoliittymän länsipuolella. Turun kaupungin päätöksen 16.2.2016 71 mukaan yli 15 metristen ajoneuvojen ajo Turun keskustan alueella on sallittu ainoastaan erityisluvalla. Tiesuunnitelmaan liittyvät seuraavat kaavoitushankkeet ja niitä koskevat päätökset: Liedon kunta on laatinut kaavaehdotuksen Länsi-Avantintien jatkon asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta, jossa Avantin alueen kaavaa muutetaan ja laajennetaan. Kaavaehdotuksessa on esitetty Länsi-Avantintien jatkon linjaus Liedon alueella. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2017. Tuulissuontien jatkon asemakaava ja asemakaavan muutos on hyväksytty Liedon kunnanvaltuustossa 22.5.2017. Kaavassa on esitetty Tuulissuontien jatkon linjaus Liedon alueella. Liedon kunta on käynnistänyt Tammen asemakaavan muutoksen laatimisen.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 10 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.4.1 Tieverkon nykytila Suunnittelualueen tieverkko muodostuu E18 Turun kehätiestä (kantatie 40), Hämeentiestä (valtatie 10), Turunväylästä (valtatie 1) ja Kaarinantiestä (maantie 2200) sekä yhdysteistä 12191, 12192, 12275, 12276 ja 12277. Muut väylät ovat katuja tai yksityisteitä. E18 Turun kehätie E18 Turun kehätie kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia Välimeri-ydinverkkokäytävään. Suomessa E18-väylä kulkee Naantalista Turun kehätien, valtatien 1, Kehä III:n ja valtatien 7 kautta Vaalimaalle. Nykytilassaan Turun kehätien tieosuus Kausela Kirismäki on kaksikaistainen sekaliikennetie. Osuudella on kolme eritasoliittymää: Kirismäen eritasoliittymä (kehätien ja valtatien 1 liittymä), Tuulissuon eritasoliittymä (kehätien ja Loukinaistentien/Uimarannantien liittymä) sekä Kauselan eritasoliittymä (kehätien ja valtatien 10 liittymä). Muutoin osuuden liittymät ovat tasoliittymiä. Tieosuudella on kaksi ohituskaistaa: Kauselan eritasoliittymän jälkeen Piikkiön suuntaan ajettaessa sekä Kirismäen eritasoliittymän itäpuolella lännen suuntaan. Tieosuudella on useita neli- tai kolmihaaraisia liittymiä. Osassa tasoliittymissä on kanavoinnit tai väistötilat. Vilkkaassa Alisippaantien liittymässä on lisäksi kääntymiskaista oikealle. Suunnittelualueella kehätien nopeusrajoitus on suurelta osin 100 km/h. Tiellä on paikalliset 80 km/h nopeusrajoitukset Aurajoen sillan ja Kauselan eritasoliittymän kohdilla, Mursketien liittymän kohdalla, Alisippaantien ja Yhdystien liittymien välillä sekä Kirismäen eritasoliittymän kohdalla jatkuen itään suunnittelualueen rajaan saakka. Valtatie 10 (Hämeentie) Valtatie 10 on Turusta Tuulokseen johtava valtatie. Suunnittelualueella tie on nelikaistainen Kauselan eritasoliittymän länsipuolella ja kaksikaistainen liittymän itäpuolella. Nopeusrajoitus on 60 km/h. Tien liittymät ovat tasoliittymiä ja niissä on kääntymiskaistoja ja liikennevaloja. Valtatie 1 (Turunväylä) Valtatie 1 on Helsingistä Turkuun johtava valtatie. Tie on osa E18-väylää Kirismäen eritasoliittymästä itään. Valtatie 1 on suunnittelualueen kohdalla 2+2-kaistainen moottoritie. Nopeusrajoitus on 120 km/h.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 11 Kaarinantie (maantie 220) Kaarinantie on valtateiden 1 ja 10 välinen yhdystie, joka sijaitsee Kaarinan kaupungin alueella. Tien nopeusrajoitus on 50 60 km/h. 1.4.2 Liikenneturvallisuus Turun kehätiellä liikenne on usein ruuhkautunut. Tasoliittymät tukkeutuvat päivittäin ja ongelmat kärjistyvät erityisesti työmatkaliikenteessä aamuisin ja iltapäivisin. Tasoliittymistä kääntyvät ja hitaat ajoneuvot aiheuttavat ajonopeuden vaihteluita Turun kehätien liikennevirtaan, mikä lisää onnettomuusriskiä ja peräänajoja. Valtatien 10 suuntainen jalankulku- ja pyöräilyväylä risteää tasossa useakaistaisia maanteitä ja vilkkaita ramppeja, mikä heikentää liikenneturvallisuutta. Lisäksi Turun kehätieltä puuttuu yhtenäinen kehätien suuntainen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteys. Vaaratilanteita aiheutuu, kun pyöräilijät joutuvat ajamaan vilkkaan E18-tien pientareella. Turun kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä on tapahtunut vuosina 2012 2016 yhteensä 70 liikenneonnettomuutta, joista 9 johti henkilövahinkoon ja 2 kuolemaan (Lähde: Liikennevirasto). Henkilövahinkoon tai kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin sisältyy sekä risteys-, peräänajo-, ohitus-, kääntymis- että kohtaamisonnettomuuksia. Omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa peuraonnettomuudet (32 onnettomuutta) on suurin onnettomuusryhmä. Valtatiellä 1 Kirismäen kohdalla on tapahtunut vuosina 2012 2016 yhteensä 18 liikenneonnettomuutta. Loukkaantumiseen johti 6 onnettomuutta, joista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia. Valtatiellä 10 on tapahtunut vuosina 2012 2016 yhteensä 162 liikenneonnettomuutta, joista 25 johti henkilövahinkoon ja yksi kuolemaan. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista suurin osa oli peräänajo-, risteys- tai kääntymisonnettomuuksia. Kuolemaan johtanut onnettomuus oli jalankulkuonnettomuus. 1.4.3 Nykyinen ajoneuvoliikenne ja liikenne-ennusteet Nykyinen ajoneuvoliikenne Turun kehätien nykyinen keskimääräinen vuorokausiliikenne Kauselan ja Kirismäen eritasoliittymien välillä on 13 650 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 1 480. Valtatien 10 liikennemäärä on Kaarinantien ja Kauselan eritasoliittymän välillä 27 600 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 1 340. Liittymän pohjoispuolella Liedon suuntaan liikennemäärä on 14 300 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 620. Valtatien 1 keskimäärinen vuorokausiliikenne on Kirismäen eritasoliitymän kohdalla 16 300 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 780. Eritasoliittymän

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 12 itäpuolella valtatien 1 liikennemäärä on 24 500 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 1 920. Maantien 2200 (Kaarinantie) pohjoispäässä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 11 300 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 670. Liikenne-ennusteet Turun kehätien liikennemäärän odotetaan kasvavan lähivuosikymmeninä. Kehätien vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä (KVL) on noin ja noin 23 000 ajon./vrk Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien välillä ja noin 19 000 ajon./vrk Tuulissuon ja Kirismäen eritasoliittymien välillä. Myös valtatien 10 liikennemäärä tulee kasvamaan. Valtatien 10 vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä on Kaarinantien ja Kauselan eritasoliittymän välillä keskimäärin 37 000 ajon./vrk. Kauselan eritasoliittymän pohjoispuolella Liedon suuntaan ennustettu liikennemäärä on noin 21 000 ajon./vrk. 1.4.4 Tievalaistus Turun kehätie, valtatie 10 ja Kaarinantie sekä niiden kaikki suunnittelualueella olevat nykyiset liittymät ovat valaistuja. Maanteistä Suopohjantie ja Yhdystie eivät ole nykyään valaistuja. Kaikki suunnittelualueella olevat kadut ovat valaistuja. Kehätien ja sen risteävien teiden nykyinen valaistus on toteutettu ilmakaapeloiduin puupylväin, pois lukien Kauselan ja Kirismäen eritasoliittymät sekä valtatie 10, joiden valaistus on toteutettu maakaapeloiduin metallipylväin. 1.4.5 Jalankulku- ja pyöräilyliikenteen järjestelyt Turun kehätien varressa ei ole yhtenäistä jalankulku- ja pyöräilyväylää. Jalankulun ja pyöräilyn yhteys Loukinaisista Littoisiin kulkee Tuulissuon eritasoliittymän risteyssillalla Turun kehätien yli. Suunnittelualueen itäpäässä kulkee jalankulku- ja pyöräilyväylä Haapalantien kohdalta Kirismäen risteyssillan kautta Hadvalantien liittymään saakka. Valtatien 10 varressa kulkee Turun seudun laatukäytäviin kuuluva jalankulku- ja pyöräilyväylä. Väylä on osa yhtä Turun kaupunkiseudun pyöräilyn seudullista pääreittiä, jota kehitetään työmatkaliikennettä palvelevaksi sujuvaksi ja laadukkaaksi pyöräreitiksi. Väylä kulkee suunnittelualueella valtatien kaakkoispuolella lukuun ottamatta Kauselan eritasoliittymän kohtaa, jossa se kulkee tien luoteispuolella.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 13 Kuva 4. Suunnittelualueen nykyiset pyöräilyväylät (yhtenäinen sininen viiva) ja -reitit (Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma 2013). 1.4.6 Joukkoliikenne Valtatie 10 on merkittävä joukkoliikenneväylä. Tiellä liikennöivät seutulinjat Liedon suunnasta Turun keskustaan sekä Liedosta Turun keskustan kautta Naantaliin. Suunnitteluosuudella on kolme pysäkkiparia, jotka sijaitsevat Auranlaakson, Kauselan eritasoliittymän ja Tammen alueen/vanhan Härkätien kohdalla. Liedon sisäiset linjat Liedon keskustasta Avantin ja Palomäen alueille kulkevat Loukinaistentieltä Tuulissuontien tai Muurassuontien kautta Ali-Sippaantielle sekä Suopohjantieltä kehätien kautta Alisippaantielle. Lisäksi kaksi bussilinjaa kääntyy Loukinaistentieltä Avantintielle. Turun kehätiellä on kaksi linja-autopysäkkiä, jotka sijaitsevat Ali-Sippaantien ja Suopohjantien liittymien läheisyydessä. Suunnitteluosuudella ei ole Turun kehätien suuntaisia linja-autovuoroja.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 14 Kuva 5. Suunnittelualueen nykyiset linjat ja pysäkit (25.9.2017). 1.4.7 Erikoiskuljetukset E18 Turun kehätie, valtatie 10, valtatie 1, Kaarinantie ja Yhdystie kuuluvat suurten erikoiskuljetusten (7 x 7 x 40 m) tieverkkoon. Lisäksi hankealueen erikoiskuljetusverkolla ajetaan supersuuria (yli 7 m korkeat) erikoiskuljetuksia. 1.4.8 Sillat Hankealueen nykyiset sillat on esitelty kohdassa 3.13. Suunnittelualueella on siltoja, joiden: vedeneristysten 30-40 vuoden teknisestä käyttöiästä on 5-15 vuotta jäljellä liikuntasaumalaitteiden kumien 25 vuoden tekninen käyttöikä on päättymässä kaidepylväiden alapäät ovat vedenpoistoreikien puuttumisen vuoksi vakavasti ruostuneet kaiteista puuttuu suojaverkkoja Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Tiesuunnitelma pohjautuu yleissuunnitelmaan Turun kehätien (kantatie 40) parantaminen välillä Kausela Kirismäki. Liikenneviraston hyväksymispäätös yleissuunnitelmasta tuli lainvoimaiseksi 15.2.2016. Yleissuunnitelman yhteydessä tarkasteltiin myös Kaarinantien (maantie 2200) kääntöä Kultanummelta, Avantin kautta nykyiselle valtatielle 10. Kaarinantien kääntöä ei hyväksytty yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, vaan sen jatkosuunnittelusta päätetään kuntien mahdollisten yleis- ja asemakaavamuutosten jälkeen.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 15 Maankäyttö ja kaavoitus 1.6.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan Turun kaupunkiseudun osalta 23.8.2004. Kaavassa Turun kehätie on esitetty suunnittelualueen kohdalla kaksiajorataisena ja suunniteltuna kaksiajorataisena valta- tai kantatienä. Valtatie 10 on esitetty kaavassa kaksiajorataisena lounaan suunnasta Kauselan eritasoliittymään saakka. Osuudelle Kausela Kirismäki on osoitettu kuusi eritasoliittymää. Kirismäen luoteispuolella kulkee rautatien oikaisuvaraus (Piikkiön oikaisu). Valtatien 10 luoteispuolella Aurajokilaaksossa sijaitsee valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita maisema-alueita. Kuva 6. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta. Varsinais-Suomen alueelle on valmisteilla taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, josta on valmistunut kaavaehdotus 24.4.2017. Kaavaehdotuksessa lähes koko kehätien osuus Kausela-Kirismäki kuuluu valtatielle 1 ulottuvaan teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealueeseen. Lisäksi Turun kehätien ja valtatien 10 liittymän, eli Kauselan eritasoliittymän länsipuolinen alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Liedon ohikulkutie, uusi yhteystarve Liedon suunnasta ja yksi suunniteltu eritasoliittymä on kumottu kaavaehdotuksessa.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 16 Kuva 7. Ote taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. 1.6.2 Yleiskaavat ja osayleiskaavat Kaarinan kaupunki Littoisten osayleiskaavan muutos, Auranlaakso Suunnittelualueen luoteispäässä Aurajoen itäpuolella on voimassa Littoisten osayleiskaavan muutos Auranlaaksossa (11.5.2016). Kaavassa Kauselan eritasoliittymän alue on yleisen tien aluetta Aurajoen rantaan asti. Eritasoliittymän ympäristöön on osoitettu jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Aurajoen rannassa eritasoliittymän molemmin puolin sijaitsee maisemallisesti arvokkaita Aurajokilaakson maisema-alueita. Maisema-alueiden lisäksi valtatien 10 läheisyyteen on osoitettu mm. asuinalueita ja kaupallisten palvelujen alue (vähittäiskaupan suuryksikkö). Kaavassa on esitetty Länsi- Avantintien jatke uusi tie/katu -merkinnällä.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 17 Kuva 8. Ote Littoisten osayleiskaavasta Auranlaaksossa. Keskustan osayleiskaavan muutos, Kirismäen alue ja Kirismäen osayleiskaavan muutos Kirismäen eritasoliittymän kohdalla on voimassa keskustan osayleiskaavan muutos Kirismäen alueella ja Kirismäen osayleiskaavan muutos. Nykyiset E18-tien, valtatien 1 ja kantatien 40 alueet ramppeineen ovat kaavassa yleisen tien aluetta. Eritasoliittymän sijaitsevan Ilolanmäen alueen pohjoisosa on osoitettu yleisen tien alueeksi. Tämän alueen eteläpuolelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue ja työpaikka-alue.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 18 Kuva 9. Ote yleiskaavoista Kirismäen alueella. Liedon kunta Liedon yleiskaava 2020 Liedon kunnan yleiskaava 2020 on tullut voimaan 22.8.2006. Yleiskaavassa Turun kehätie sekä Tuulissuon eritasoliittymän ja Sippaan risteyssillan alueet on osoitettu yleisen tien alueiksi. Lisäksi kaavassa on esitetty Turun kehätien yleissuunnitelmavaiheessa mukana olleen Avantin eritasoliittymän alue, joka on yleisen tien aluetta. Turun kehätien pohjoispuoli muodostuu pääosin työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueista sekä maa- ja metsätalousvaltaisista alueista. Kehätien eteläpuolella sijaitsee mm. asuinalueita, lähivirkistysalue sekä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Tuulissuon eritasoliittymän eteläpuolella on selvitysalue, jonka soveltuvuus pysyvään tai loma-asutukseen ja ympäristöystävälliseen työpaikkarakentamiseen selvitetään. Sippaan risteyssillan läheisyyteen on osoitettu työpaikka-alueita sekä suojaviheralueita. Lisäksi sillan eteläpuolelle on merkitty liito-oravan elinympäristö.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 19 Kuva 10. Ote Liedon yleiskaavasta 2020. Kanta-Liedon osayleiskaava 2025, luonnos Kanta-Liedon osayleiskaavasta 2025 on valmistunut alustava luonnos, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.10.2016. Kaavaluonnoksessa Länsi-Avantintien jatke on esitetty uutena yhdystienä/kokoojakatuna. Tuulissuon eritasoliittymän eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-alueita ja Pukkilan eritasoliittymän luoteispuolelle yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue. Kuva 11. Ote Kanta-Liedon alustavasta osayleiskaavaluonnoksesta 2025.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 20 1.6.3 Asemakaavat Kaarinan kaupunki Turun kehätien ja valtatien 10 liittymän eteläpuolella on voimassa Pompon asemakaavan muutos sekä Pompon asemakaava ja Iso-Kauselan asemakaavan muutos. Kaarinantien kohdalla on voimassa Iso-Kauselan asemakaava. Kauselan eritasoliittymää lähimpänä oleva alue on kaavassa autopaikkojen korttelialuetta. Sen eteläpuolella on liikerakennusten korttelialue. Turun kehätien eteläpuolella Auranlaaksossa on voimassa Auranlaakson koulun mäen asemakaava sekä sen lisäalueen asemakaava. Auranlaakson koulun lisäksi kaava-alueella sijaitsee mm. pientalojen korttelialueita ja lähivirkistysalue. Kirismäen eritasoliittymän itäpuolella valtatien 1 ja kantatien 40 välissä on voimassa Kirismäen liittymän alueen asemakaavan muutos. Myös kantatien 40 eteläpuolella Kirismäen alueella on asemakaavoitettuja kohteita. Kaarinan kaupungin asemakaavatilanne on esitetty piirustuksissa 1.7T-1-1 10. Liedon kunta Suunnittelualueella Avantin teollisuusalue, Tuulissuon ja Littoisten alue sekä Tammen asuinalue ovat asemaakaavoitettuja. Turun kehätie sijaitsee asemakaavoitetulla alueella paaluvälillä 3440 5480. Kehätie on kaavassa maantien aluetta. Luolakalliontie/Alisippaantie on kokoojakatualuetta. Asemakaavamuutokset ja uudet asemakaavat Liedon kunta on käynnistänyt hankkeeseen liittyviä asemakaavahankkeita. Tuulissuontien jatkeen asemakaavasta on valmistunut luonnos, joka on ollut nähtävillä syksyllä 2017. Länsi-Avantintien jatkon asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on esitetty Länsi-Avantintien jatkon linjaus. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2017. Lisäksi suunnittelualueella on valmisteilla asemakaavan muutos Avantin alueen laajentamisesta sekä Mursketien ja lämpökujan asemakaavan muutos. Liedon kunnan asemakaavatilanne on esitetty piirustuksissa 1.7T-1-1 10 sekä 1.7-2-1 5. 1.6.4 Asutus ja muu rakennuskanta Turun kehätien ympäristö koostuu kehittyvistä teollisuus- ja työpaikka-alueista, maaseutumaisista alueista sekä omakotitalovaltaisista asuinalueista. Kehätien läheisyydessä sijaitsee sekä uusia ja vanhoja pientaloalueita. Varsinais-Suomen asutushistoria on vanhaa, mistä kertovat muun muassa alueen muinaisjäännökset, vanhat kartanot ja maalaistalot sekä Hämeen Härkätie. Seudun vanhoja kyliä ovat Loukinainen ja Vanhalinna. Littoinen on syntynyt aikanaan verkatehtaan ympärille rautatien varrelle.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 21 Kehätien läheisyydessä keskeisiä historiallisia kulttuuriympäristöjä ovat Aurajokilaakso ja Littoistenjärvi. Aurajoki rantoineen on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maisema-aluetta. Littoistenjärven itärannalla on Littoisten verkatehtaan teollisuusmiljöö punatiilisine tehdasrakennuksineen, joka kunnostettu viihtyisäksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Merkittävimmät teollisuus- ja työpaikka-alueet sijaitset Avantin, Tuulissuon ja Pukkilan alueilla. Avanti-Tuulissuo-yritysaluetta kehitetään aktiivisesti teollisuuden ja logistiikan keskittymäksi. Suunnittelualueen länsipäässä Auranlaakson alueella sijaitsee kaupallisten ja julkisten palveluiden alueita. Alueella on kaksi koulua: Harjaantumiskoulu ja aivan kehätien vieressä sijaitseva Auranlaakson koulu. Kauselan eritasoliittymän tuntumassa palvelee vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelualueella on myös maaseutumaista ympäristöä varsinkin kehätien itäosassa. Kehätien maisemassa on nähtävissä maatiloja laajoine peltoineen ja laidunalueineen. Kehätien läheisyydessä olevia asuinalueita ovat Kausela, Tammi, Kultanummi, Palomäki ja Turun kehätien eteläpuolella Kirismäki. Nämä ovat tiiviisti rakennettuja, mutta pienipiirteisiä omakotitalovaltaisia alueita. Uusia asuintaloja on rakennettu vanhempien asuinalueiden jatkeeksi. Ympäristö 1.7.1 Maisemakuva Turun kehätietä ympäröivä maisema on maaseutumaista ja Aurajokilaakson osalta vanhaa, arvokasta kulttuurimaisemaa. Tiemaisema on erittäin vaihtelevaa, sillä suuret ja pienet pelto- ja niittyaukeat seuraavat toinen toistaan lyhyiden, metsäisten jaksojen jälkeen. Korkeusvaihtelut ovat melko vähäisiä lukuun ottamatta Aurajokilaaksoa, jossa jokiuoma on kymmeniä metrejä alempana verrattuna peltoja reunustavien selänteiden huippuihin. Nykyinen tie istuu maisemarakenteeseen melko hyvin. Maatilojen tilakeskuksia ja asuintaloja sijaitsee siellä täällä maisemaan rakentuneena. Liedon Palomäen asuinalue sijaitsee lähinnä kehätietä metsäisen selänteen takana. Läheinen Littoistenjärvi ei myöskään näy tiemaisemaan. Maiseman kannalta keskeisimmät tilakeskukset ja rakennusryhmät ovat Kankareen, Järvenperkkiön ja Tähkäpään tilakeskukset. Kehätien läheisyydessä keskeisiä historiallisia kulttuuriympäristöjä ovat Aurajokilaakso ja Littoistenjärvi. Aurajoki rantoineen on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maisema-aluetta. Metsien reunat ovat jokseenkin ehjiä ja ne rajaavat selkeästi avoimia tiloja. Niissä kasvaa pääosin lehtipuustoa.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 22 1.7.2 Kulttuuriperintö Suunnittelualueen länsipäässä sijaitsee Aurajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelualueen läheisyydessä on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä: Aurajoen ja Vanhan Härkätien välissä sijaitseva Liedon Vanhalinna sekä valtatien 10 eteläpuolella sijaitseva Kuralan kylämäki. Aurajoen länsipuolella sijaitsee suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus, kohde SR 202001, Ravattulan kyläkokonaisuus. Suunnittelualueen lähimmät muinaisjäännöskohteet ovat: Suutela (202010033), muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu uhrikivi, uhrikallio ja hautaröykkiö. Keetterinmäki (202010034), kaksi pronssikautista hautaröykkiötä. Keetterinmäki 2 (1000024633), rautakautisten hopearahojen kätkö. Kohteen ohi kulkee vanha kulkuväylä, jota pitkin on kuljettu Ravattulasta Haagaan. Uotila (202010032), rautakautinen kuppikivi Tähkäpää 1 (202010022), rautakautinen polttokenttäkalmisto Tähkäpää 2 (202010023), rautakautinen keskiaikainen asuinpaikka Kalla Vähätalo (202010021), rautakautinen kuppikivi Littoinen (1000015343), historiallinen kylätontti Lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsee kivikautinen (Tähkäpää 3, 1000015345) ja rautakautinen (Tähkäpää 4, 1000023701) irtolöytöpaikka. 1.7.3 Melu Liikennemelu aiheuttaa nykyisellään haittaa alueen asukkaille. Melu, päästöt ja tärinä vähentävät asumisviihtyvyyttä. Nykytilanteessa melulle altistuu yhteensä 235 asukasta. Asukasmäärät melualueilla eri tilanteissa on esitetty tiesuunnitelman osassa 16T-1. 1.7.4 Luontokohteet, kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueen kasvillisuus ja luontotyypit on inventoitu vuonna 2009. Kausela Kirismäki-tiejakson varrella on Turun kehätielle tyypillistä pinnanmuodoilta tasaista maastoa, jossa vuorottelevat peltoalueet, teollisuus- ja varastoalueet, väljään rakennetut pientaloalueet sekä lyhyet metsäjaksot. Metsäalueet ovat pääosin tuoretta kangasta. Lehtomaista kangasta tai lehtoja on vähän. Kalliokasvillisuus koostuu tavanomaisesta niukkaravinteisten kallioalueiden lajistosta. Merkittävät vesistökohteet ja suot puuttuvat. Tienpientareet ovat heinittyneet ja vaateliaille ketokasveille sopivia hiekkapintaisia kasvupaikkoja on niukasti.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 23 Kuva 12. Suunnittelualueen kasvupaikat (LUKE 2018). Linnustoltaan merkittävin alue on Littoistenjärven pohjoisrannalla sijaitseva Järvelän kosteikko, joka on merkittävä lintujen pesimäpaikka ja muutonaikainen levähdysalue. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muita tärkeitä lintukohteita eikä uhanalaisten lintujen pesimäpaikkoja. Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella ei ole Natura 2000 -suojelualueverkoston kohteita, valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteita tai maakuntakaavan suojelualuevarauksia. Lähin luonnonsuojelualue sijoittuu Tuulissuon teollisuusalueen koillispuolelle noin kilometrin päähän kehätiestä Kivistönmäen itäpuolelle. Kohde on määräaikainen rauhoitusalue (MRA203611). Littoinen järven itärannalla on Kuoviluodon luonnonsuojelualue (YSA205893). Littoisten osayleiskaavan muutoksessa Auranlaaksossa Muikunvuoren alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueella eläimistöön kuuluu liitoorava. Kehätien ja kohteen välissä on metsää ja rakennettua ympäristöä. Muikunvuoren alueen itäpuolella on luonnonarvoltaan arvokas Auranlaakson metsä, missä on luonnontilainen mutkitteleva puro, jonka pohja on kivikkoinen. Puro edustaa on savimaiden purotyyppiä, jotka on luokiteltu luontotyyppinä äärimmäisen uhanalaisiksi. Auranlaakson metsä on luontotyypeiltään monipuolinen ja maisemallisesti merkittävä Muikunvuoren aluetta täydentävä metsäkokonaisuus. Alueella eläimistöön kuuluu liito-orava. Littoisten osayleiskaavan muutoksessa alue on osoitettu luo -alueeksi. Alueelta on kehätielle matkaa noin 50 metriä ja kehätien sekä kohteen välillä Vanha Littoistentie.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 24 Arvokkaita luontokohteita ovat Littoistenjärven pohjoispuolen metsä ja Littoistenjärven pohjoinen rantaluhta. Littoisten osayleiskaavan muutoksessa kohteet sijoittuvat VR ja VU -alueille. Kehätielle on matkaa kohteilta noin 700 900 m. Littoistenjärven pohjoispäässä sijaitseva Järvelän kosteikko on merkittävä luontokohde. Paikalla ruokailee muuttoaikoina runsaasti vesilintuja ja kahlaajalintuja. Alueella esiintyy yli kaksikymmentä kosteikkolajia ja pesiviä lintuja on noin 100 paria. Tulva-alueen rannalta on noin 400 metriä kehätielle. Littoisten osayleiskaavan muutoksessa alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL/k, kunnan toteutettavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue). Kehätien välittömässä läheisyydessä (± 100 metriä nykyisestä tiestä) ja suunniteltujen liittymäteiden kohdalla ei ole tiedossa olevia luontokohteita. Yleissuunnitteluvaiheen luontoselvityksessä ei ilmennyt luonnonsuojelulain mukaan suojeltavia luontotyyppejä tai vesilain mukaisia kohteita. Luontodirektiivin IV(a) liitteen lajit Luontodirektiivin IV(a) liitteen lajeista suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä on tavattu liito-orava, viitasammakko sekä lepakkolajeja. Liito-orava Suunnittelualueelta on tehty seuraavat useita liito-oravakartoituksia. Kehätien yleissuunnitelmaa varten selvitettiin liito-oravan esiintymistä vuosina 2009 ja 2010. Yleissuunnitelman liitteeksi laadittiin suunnitelma liito-oravan elinalueiden seuraamiseksi. Seurantaohjelman mukaiset kartoitukset on tehty vuosina 2011, 2012, 2015, 2016 ja 2017. Suunnittelualueelta tai sen välittömässä läheisyydestä on löydetty vuosien saatossa merkkejä liito-oravasta lähes kahdeltakymmeneltä metsäalueelta, mutta hakkuiden takia osa metsistä ei enää sovellu lajille. 1. Muikunvuoren metsä Muikunvuori on vanhaa havupuuvaltaista metsää, jonka keskiosassa on kuusivaltainen puronvarsi ja länsipäässä korkea kallio (kuva 17). Muikunvuoren alueelta todettiin seurannassa liito-orava ensi kertaa keväällä 2011. Tämän jälkeen alueelta on aina todettu liito-orava. Liito-orava on käyttänyt pesäpaikkanaan kolmea tarjolla olevaa pönttöä. Elinalueeksi rajatun kohteen pintaala on noin 4,1 hehtaaria. 2. Auranlaakson koulu Auranlaakson koulun metsästä on todettu liito-oravan jätöksiä vuosina 2010 2012 sekä keväällä 2017. Alue on sekapuustoinen kalliometsäkaistalle Turun kehätien varressa ja siihen liittyvä koulun pihamaan reunassa oleva pienialainen haapametsikkö (kuva 17). Elinalueen pinta-ala on noin 1,4 hehtaaria. Alueella on yksi vanha käpytikan kolo, jota liito-orava todennäköisesti käyttää päivälepopaikkana.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 25 Kuva 13. Muikunvuoren metsä, Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä. 3. Tähkäpään metsä Tähkäpään metsiköstä kehätien pohjoispuolelta liito-oravan jätöksiä löytyi ensi kerran keväällä 2016. Huhtikuussa 2017 papanoita todettiin kolmen haavan ja yhden kuusen tyvellä. Havainnot viittaavat lajin liikkumiseen kehätien yli ja levähtämiseen alueella. Kohteen pinta-ala on noin 0,8 ha. 4. Kuokkamaan länsipuolen metsä Kuokkamaan länsipuolen metsä on ohikulkutien eteläpuolella ja sen pintaala on 4,6 ha. Metsäalueelta, joka on luonteeltaan sekametsäalueelta, on löydetty liito-oravan jätöksiä vuosina 2010 2015. Koko metsäalue harvennettiin talvella 2016/2017, jolloin suurin osa kuusista sekä liito-oravalle sopivista ruokailupuista ja pienpuustosta poistettiin. Metsäalueen eteläreunassa tehtiin aukkohakkuu. Alue ei nykyisellään täytä liito-oravan vaatimuksia, eikä lajista ole vuoden 2016 jälkeen tehty havaintoja. 5. Kuokkamaan itäpuolen metsät Kuokkamaan itäpuolen metsät ovat Turun kehätien etelä- ja pohjoispuolella Kuokkamaan kohdalla. Kehätien eteläpuolella on kapea, kosteapohjainen metsäkuvio, jossa kasvaa vanhaa kuusikkoa ja harvakseltaan eri-ikäisiä haapoja. Tien pohjoispuolella on ollut nuorta, osin entiselle täyttömaalle kasvanutta lehtipuustoa sekä varttuneita, haapoja ja kuusia kasvavia metsälaikkuja. Tien pohjoispuolisella alueella tehtiin harvennushakkuu talvella 2014/2015. Vain tien varteen jäi liito-oravalle sopivaa metsikköä. Tienvarsimetsikössä on kolohaapa, jota liito-orava käytti pesäpaikkanaan keväällä 2012 ja 2015. Keväällä 2016 liito-oravasta ei tehty havaintoja pesäpuun alta. Vain tien eteläpuolen metsiköstä todettiin kahden puun tyveltä papanaita. Keväällä 2017

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 26 pesäpuun alta löytyi taasen papanoita. Jätöksiä löytyi lisäksi viiden muun puun tyveltä pesäpuun läheltä. Tien eteläpuolella papanoita oli kahden nuoren haavan tyvellä. Pohjoisen elinalueen harvennetulta metsäkuviolta ei liito-oravan jätöksiä löytynyt vuoden 2017 kartoituksessa. Liito-oravan elinalueeksi hyvin sopivaa metsää on jäljellä noin 2,1 hehtaaria, pääasiassa kehätien eteläpuolella (noin 1,6 ha). Liito-oravat liikkuvat noin 30 metriä tiekäytävän yli, sillä sen molemmilla puolilla on korkeaa puustoa. Liito-oravan liikkuminen alueelta pohjoiseen on estynyt Avantin logistiikka-alueen ja täyttömaakenttien takia. Kuva 14. Kuokkamaan länsi- ja itäosan metsät. 6. Tammen lounaispuolen metsä Tammen lounaispuolen metsästä löydettiin keväällä 2010 liito-oravan jätöksiä. Seuraavan kerran metsästä todettiin liito-orava keväällä 2016, jolloin kuusen tyvellä ja usean puun alla papanoita. Metsäalue hakattiin 2017. Myös voimajohtokäytävän pohjoispuolinen puusto oli käsitelty. Liito-oravan jätöksiä ei löytynyt vuoden 2017 kartoituksessa. Metsäalue ei enää sovellu liitooravan elinympäristöksi, mutta hakkuulle harvakseltaan jätetty puusto mahdollistaa liito-oravan liikkumisen alueen läpi. 7. Tammen itäpuolen metsä Alueelta on löydetty liito-oravan papanoita useana keväänä. Pesäpuu on löytynyt kahtena vuonna. Talvella 2016/2017 alueella tehtiin hakkuita. Osa kallioalueen itäpuolella olevasta varttuneesta kuusikosta hakattiin. Vanhat pesäpuut kaadettiin hakkuiden yhteydessä. Hakkuiden ulkopuolelle jäi metsän

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 27 länsiosa, noin on 3,5 hehtaaria laajuinen metsikkö. Tätä metsikön osalta on aiempia jätöshavaintoja, mutta keväällä 2017 lajista ei tehty havaintoja. 8. Tammen pohjoispuolen metsät Tammen kallioalueen pohjoispuolella on loivapiirteistä tuoretta kangasmetsää, jonka puusto on varttunutta ja laajoilla alueilla mäntyvaltaista. Kuusta ja lehtipuustoa on eniten alueen lounaisosassa. Alueen itäpuolisko on harvennettu talvella 2016/2017 siemenpuumännikön kaltaiseksi. Lähes kaikki kuuset ja suurin osa lehtipuista on poistettu. Nykyiseltä harvennusalalta löydettiin liito-oravan jätöksiä keväällä 2010 usean suuren kuusen ja haavan sekä yhden järeän kolomännyn tyveltä. Myöhemmillä käynneillä liito-oravan jätöksiä ei ole havaittu. Keväällä 2016 papanoita löytyi metsäalueen lounaisosasta, jossa on varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Keväällä 2017 jätöksiä ei löytynyt. Lounaisosan metsä-alueella ei ole tehty hakkuita ja se sopii edelleenkin liito-oravan elinympäristöksi. Hyvin säilyneen metsäalueen pinta-ala on 3,8 hehtaaria. Kuva 15. Marketannotkon, Tammen lounais-, itä- ja pohjoispuolen metsät. 9. Marketannotkon metsä Tammen kallioalueen kaakkoispuolella oleva Marketannotkon metsästä on havaintoja vuodesta 2008 alkaen. Alue on ollut liito-oravan vakituinen elinalue, jossa on ollut liito-oravan pesäpaikaksi sopivia kolohaapoja ja hyvä ruokailu-puusto. Vuonna 2016 suurin osa kuusikosta harvennettiin. Keväällä 2017 hakkuut olivat ulottuneet myös johtoaukean eteläpuolelle. Liito-oravan jätöksiä ei enää löytynyt 2016 ja 2017. Liito-oravan jätöksiä löytyi johtoaukean pohjoispuolelta yhden harvennus-hakkuulle jätetyn haavan tyveltä. Vanha pesäpaikka ja liito-oravan käyttämät kolohaavat (kolme puuta eri vuosina) oli kaadettu.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 28 10. Sippaanmäen metsä Sippaan liittymän länsipuolella on havaittu liito-orava vuonna 2004. Metsäalueen läpi on sittemmin rakennettu kehätien suuntainen rinnakkaistie. Sippaanmäen puustoa on lisäksi harvennettu. Liito-oravaa ei tavattu kehätien yleissuunnitelman yhteydessä tehdyissä inventoinneissa vuosina 2009 ja 2010. Aluetta ei kartoitettu vuosina 2011 2016. Huhtikuussa 2017 Sippaanmäen metsä todettiin liito-oravan asuttamaksi. Havainnot keskittyivät alueen eteläosaan, jossa on pieni kuvio varttunutta kuusivaltaista sekametsää (0,7 ha). Metsikössä kasvaa runsaasti haapoja. Liito-oravan papanoita löytyi 13 haavan tyveltä. Näistä kolme oli pesäpuiksi sopivia kolohaapoja. Keväällä 2017 havaittiin myös kehätien pohjoispuolelta merkkejä lajista (0,6 ha). Laji ylittää kehätien Sippaan alikulun kohdalta, jossa puuttoman tiekäytävän leveys on noin 27 metriä. 11. Laattiskallion metsä Laattiskallion metsä on liito-oravalle sopivaa kuusikkoa. Alueelta on havaintoja lajista tehty 2004 ja 2017. Vuoden 2017 kartoituksessa papanoita löytyi neljän haavan tyveltä. Lähin löytöpaikoista on noin sadan metrin päässä Turun kehätiestä. 12. Kurjenalhon metsä Kurjenalhon metsän pohjoispäästä löytyi 2017 merkkejä lajista. Alueelta on aikaisempia havaintoja, jotka sijoittuvat metsän keskiosiin ja eteläpäähän. 13. Järvelän metsä Järvelän metsästä on tehty liito-oravahavaintoja 2000-luvun alkuvuosina. Vuoden 2017 kartoituksessa löytyi liito-oravan pesäpuu ja kolme papanapuuta. Kuva 16. Sippaanmäen metsä.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 29 Kuva 17. Järvelän ja Laattiskallion ja Kurjenalhon metsät. 14. Kannitun metsä Ensimmäiset liito-oravahavainnot Kannitun metsäalueelta ovat vuodelta 2003. Lounais-Suomen ympäristökeskus teki alueelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauspäätöksen vuonna 2007 (LOS-2007-L-17-254). Päätöksen mukainen alue jakaantuu neljään osaan (kuva 22) ja se rajautuu Ohikulkutiehen. Alueen pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria. Alueella on tehty rajauspäätöksen jälkeen hakkuita. Hakkaamatonta puustoa on kapealti Kannitun entisen pellon reunassa rajauspäätöksen mukaisen alueen eteläreunassa. Esiintymää on seurattu vuodesta 2010 alkaen ja se on ollut kaikkina seuranvuosina liito-oravan asuttama. Metsäalueen kaakkoisreunassa on liito-oravan asuttama kolohaapa. Talvella 2016/2017 alueen eteläreunassa oli tehty pienpuuston harvennus, joka ei ole vaikuttanut lajiin. 15. Kivimäen metsä Kivimäen metsä on siemenhakkuu alueen länsipuolella. Alueelta todettiin 2017 kartoituksessa 9 puun alta papanoita. Metsikkö on tarkistettu seurannassa joka vuosi, mutta merkkejä liito-oravan oleskelusta ei ole aiemmin löydetty. Varttuneen kuusisekametsän pinta-ala on 1,9 ha. Kuusien joukossa kasvaa parikymmentä suurta haapaa. Lajin papanoita havaittiin kahdeksan haavan ja yhden kuusen tyvellä. Pesäpuuta ei löytynyt. Metsikkö liittyy Kannitun esiintymään. 16. Kivimäen pohjoinen metsä Kivimäen pohjoinen metsäaluetta ei ole tarkistettu vuosina 2011 2016. Vuoden 2017 seurannassa varttuneen kuusisekametsästä todettiin 11 puun alta

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 30 papanoita. Suurin osa oli haapoja. Liito-orava oli myös käyttänyt pesäpaikkanaan yhtä kuusessa olevaa risupesää. 17. Kannitun pohjoinen metsä Kehätien pohjoispuolelta on vanha liito-oravahavainto muutaman sadan metrin päässä tiestä. Yleissuunnitelman yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 alueelta ei lajista löydetty merkkejä. Keväällä 2016 tarkistettiin liito-oravan esiintyminen tiealueen pohjoispuolelta, josta löytyi usean haavan tyveltä papanoita melko nuoresta lehtimetsästä alle sadan metrin päässä tiestä. Laji todennäköisesti ylittää kehätien. Puuttoman tiealueen leveys on noin 35 metriä. Keväällä 2017 merkkejä liito-oravasta ei todettu. Pinta-ala on 0,2 ha. Kuva 18. Kannitun, Kannitun pohjoinen, Kivimäen ja Kivimäen pohjoinen metsät. Kannitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lisäksi Mullimetsän pohjois- ja itäpuolelta on tiedossa vanhoja liito-oravahavaintoja (Lieto 32 ja Lieto 33 vuodelta 2004, Mullimetsä 1 ja Mullimetsä 4 vuodelta 2011). Samoin Kirkonjyrkän pohjoispuolelta on liito-oravahavainto vuodelta 2011 (Mullimetsä 2) ja Kirkonjyrkän eteläosalta vuodelta 2002 (Mullimetsä 3). Metsä on Kirkonjyrkän alueella lajille sopivaa, mutta kehätien liitooravakartoituksissa vuosina 2009, 2010 ja 2017 lajista ei todettu merkkejä. Lammin (2017) mukaan Kirkonjyrkkä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole liito-oravan elinaluetta.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 31 Kuva 19. Liito-oravahavainnot Mullimetsän ja Kirkonjyrkän alueelta. Viitasammakko Kaarinan alueella on tehty viitasammakkoselvitys vuonna 2007. Järvelän kosteikko Littoistenjärven luoteisrannalla on tärkeä viitasammakoiden kutupaikka. Laji on havaittu myös Littoistenjärvellä. Kehätien yleissuunnitteluun liittyneissä selvityksissä keväällä ja kesällä 2009 ei suunnitellulla tiealueella tai sen lähellä todettu viitasammakon kutupaikoiksi sopivia vesistöjä. Lepakot Suunnittelualueelta laadittiin lepakkoselvitys 2017. Lepakkoselvityksessä kartoitettiin kehätien vaikutusalueella esiintyvä lepakkolajisto ja selvitettiin alueen merkitys lepakoiden ruokailualueena. Selvityksessä kartoitettiin myös tien suunnittelualueelta mahdollisesti purettavien rakennusten merkitys lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Kartoituksessa Turun kehätien suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä havaittiin vain vähän lepakoita. Alueella esiintyy sekä pohjanlepakkoa että viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa. Suunnittelualueella tai mahdollisesti purettavissa rakennuksissa ei ole lepakoille tärkeitä ruokailualueita tai lain suojaamia, säännöllisessä käytössä olevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Littoistenjärven pohjoisrannalla on tavattu pohjanlepakko, vesisiippa, viiksija isoviiksisiippa sekä korvayökkö. Alue on tärkeä lepakoiden ruokailupaikka etenkin keväällä ja alkukesällä.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 32 Idänkirsikorento Järvelän kosteikolla on vuoden 2012 sudenkorentokartoituksessa havaittu idänkirsikorento. Havainto on raportoitu Järvelän kosteikon linnustoselvityksen yhteydessä. Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Uhanalaisten lintujen pesintä keskittyy Järvelän kosteikolle. Vuoden 2013 pesimälinnustoon kuuluivat seuraavat uhanalaiset lajit: mustakurkku-uikku (EN), haapana (VU), heinätavi (EN), tukkasotka (EN), liejukana (VU), nokikana (EN), taivaanvuohi (VU), naurulokki (VU), punajalkaviklo (VU) ja pajusirkku (VU). Silmälläpidettäviä lajeja olivat silkkiuikku (NT) ja pikkutylli (NT). Järvelän kosteikolta on tavattu erittäin uhanalainen (EN) viherkehnäkiitäjäinen ja kultapiiskukiertomehiläinen sekä silmälläpidettävät (NT) Anthracus consputus ja Panagaeus cruxmajor sekä verikorento, valkonilkkaluhtiainen, valevarjosäpsiäinen ja viherasekärpänen. Vaarantuneella (VU) keltamataralla on kehätien tienvarsikallioilla ja pientareilta useita kasvupaikkoja. Vuoden 2009 luontoselvityksessä on todettu kymmenkunta kasvupaikkaa. Laajimmat kasvut ovat hiekkapintaisilla paikoilla lähellä päällystetyn ajoradan reunaa. Osassa esiintymiä keltamataran lisäksi on runsaasti piennarmataraa, joka on keltamataran ja paimenmataran risteymää. Keltamatara on harvinaistunut Suomessa. Lajin esiintymisen painopiste on Varsinais-Suomessa, missä sitä tavataan varsin yleisesti. Silmälläpidettävällä (NT) ketoneilikalla on yksi pieni esiintymä kehätien hiekkaiselta pientareelta Suopohjantien (maantie 12277) liittymän kaakkoispuolelta. Ketoneilikka on taantunut ketokasvi. Kasvupaikkoja on Varsinais-Suomessa jäljellä melko paljon. Eläinten kulkureitit Hirvieläinten käyttämät liikkumisreitit ylittävät kehätien koillis-lounaissuuntaisina välittäen eläinten liikkumista Liedon ja Tarvasjoen metsäalueilta Piikkiön ja Paimion ranta-alueille ja edelleen saaristoon. Eläimet ylittävät kehätien Kuokkamaan, Vähä-Vankion, Mullimetsän ja Kannitun alueilla. Lisäksi valkohäntäkauriiden paikallisempi reitti on Tuulissuon ja Palomäen itäpuolen metsäsaarekkeiden kohdalla. Liito-oravalle sopivia kehätien ylittäviä yhteyksiä on useita. Havaintojen perusteella liito-orava liikkuu suunnittelualueella seuraavista kohdista Turun kehätien yli: Auranlaakson ja Tähkäpään kohdalta Kuokkamaan itäpuolen kohdalta Sippaanmäen kohdalta Kannitun ja Kivimäen kohdalta.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 33 1.7.5 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue sijoittuu neljälle valuma-alueelle, jotka ovat Aurajoen alaosan valuma-alue, Savijoen valuma-alue ja Pukkilanojan valuma-alue sekä Rannikon välialue, jolle Littoistenjärvi sijoittuu. Kuva 20. Suunnittelualueen valuma-alueet (OIVA 2018). Suunnitelma-alueella on niukasti vesistöjä. Kauselan liittymän luoteispäässä on Aurajoki sekä kehätien eteläpuolella sijaitsee Littoistenjärvi. Aurajoen etäisyys Kauselan liittymän keskikohdasta on runsaat 200 metriä. Littoistenjärven lähin etäisyys kehätiehen on noin 540 metriä. Littoistenjärven pinta-ala on 1,5 neliökilometriä, keskisyvyys 2,2 metriä ja valuma-alueen pinta-ala 4,7 neliökilometriä. Littoistenjärvi laskee Väriojan kautta Kuusistonsalmeen. Rantaviivan pituus on noin kuusi kilometriä ja suurin läpimitta 1,6 kilometriä. Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti (NN+ 35,20 36,05 m). Littoistenjärvi on tärkeä virkistyskohde, mutta virkistyskäyttöä on rajoittanut veden laatu ongelmat ja sinileväkukinnot. Järven ekologinen tila on ollut pitkään välttävä. Järvi kunnostettiin toukokuussa 2017 kemikaalikäsittelyllä. Järvi toimi 1970-luvun alusta vuoden 1998 loppuun saakka Kaarinan ja Liedon vedenottovesistönä. Vedenoton vuoksi järven ympärille on aikanaan määritelty, vesioikeudessa vahvistettu suoja-alue (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös n:o 9/1982 D), joka noudattelee suunnilleen järven valuma-alueen rajoja. Suoja-aluepäätös asettaa ehtoja maankäytölle. Siinä muun muassa kielletään uusien kauttakulkuliikenteelle tarkoitettujen teiden rakentaminen. Kehätie sijaitsee Kurjenalhon ja Marketannotkon välillä, noin 650

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 34 metrin matkalla suoja-alueella. Suoja-alue on tarkoitus purkaa Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan toimesta, koska Littoistenjärvellä ei ole merkitystä vedenoton kannalta. Suoja-alueen purku etenee Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin maankäytön suunnittelun yhteydessä. Aurajoen ekologinen tila on välttävä. Aurajokeen kohdistuu suuri ravinnekuormitus, joka tulee pääasiassa maa- ja metsätaloudesta sekä asutuksesta. Kauselan ja Kirismäen välisellä tieosuudella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Metsolan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka on lähimmillään noin 1,2 kilometrin päässä kehätiestä. Suunnittelualueelle on asennettu pohjavesiputkia pohjaveden painetason selvittämiseksi. Pääosin pohjaveden painetaso on noin 0,2..1,0 metrin päässä maanpinnasta. 1.7.6 Maaperä- ja pohjaolosuhteet Suunnittelualueella maaperää koostuu laajoista, syvistä savikoista ja niiden välissä olevista kallioalueista. Kallioalueiden reunamilla ja kalliomäkien välissä on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Vallerinnan, Piisin ja Peltolan alueilla on liejusavea. Savimaat tasoittavat voimakkaasti korkokuvaa. Savikko on paksummillaan Aurajokilaaksossa ollen noin 40 metriä syvä. Keskimäärin savikot ovat 20 metriä syviä. Kausela Kirismäen alueen kallioperä koostuu syväkivistä. Kehätien osalla kallioperä on pääosin kiillegneissiä, paikoin on kvartsi-maasälpägneissiä ja graniittia. Kallioperä on rikkonaista, rakoilua ja voimakkaita murroslinjoja on paljon. Suunnittelualueella on tehty pohjatutkimuksia ennen tiesuunnitelmavaihetta ja sen aikana. Tutkimusten perusteella saven leikkauslujuus suunnittelualueella pintakerroksissa on noin 10 kpa tai hieman alle. Saven vesipitoisuus on keskimäärin 80 %. Suunnittelualueella on tehty tutkimuksia sulfaattimaista tiesuunnitelmavaiheessa. Sulfaattimaita on löytynyt pääosin Aurajokilaakson alueelta. Sulfaattimaat on huomioitava jatkosuunnittelussa alueen leikkausmassojen sijoittamisessa. Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdissa 3.13 ja 6.7.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 35 Kuva 21. Suunnittelualueen maaperäolosuhteet (GTK 2018). 1.7.7 Pilaantuneet maat Hankealueella ei ole rekisteröityjä pilaantuneiden maiden kohteita, mutta mahdollisia riskikohteita ovat hankealueen läheisyydessä olevat huoltoasemat sekä Avantin alueen teollisuuskiinteistöt. Tuulissuontiellä (K1 noin paalulla 340) tonttiliittymän kohdalta otetussa rakennekerrosnäytteessä havaittiin maata, joka saattaa olla pilaantunutta. Ennen kadun rakentamista mahdollinen pilaantuneisuus tulee selvittää. ELY-keskus on laatinut maaperän pilaantuneisuusselvityksen Kirismäen eritasoliittymän läheisyydessä sijaitsevalta kiinteistöltä osoitteessa Varsniityntie 40. Kiinteistöllä on ollut pienimuotoista autojen korjaustoimintaa. Tutkimuksessa maan arseenipitoisuus ylitti maaperän pilaantumiskriteerin käytetyn alemman ohjearvon. Alemman ohjearvon ylittävän arseenipitoisen maa-aineksen määrä arvioitiin pieneksi. Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on kehätien palvelutason parantaminen TEN-Tydinverkon tavoitetasoon siten, että liikenteen aiheuttamat turvallisuus- ja sujuvuusongelmat vähenevät merkittävästi ja ympäristölle ja ihmisille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kansainvälisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin kuuluvat tien kehittäminen moottoritietasoiseksi yhteydeksi sekä valtakunnallisten terminaalien ja logistiikkakeskusten yhteyksien turvaaminen. Seudullisiin tavoitteisiin sisältyy nykyisen maankäytön ja maankäytön suunnittelun tukeminen Turun kehätien varrella (mm. Avantin, Tuulissuon, Kirismäen ja Pukkilan teollisuus- ja

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 36 logistiikka-alueet), joukkoliikenteen toimintaedellytyksien edistäminen, jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen kehätien varrella sekä alueiden saavutettavuuden parantaminen. Paikallisiin tavoitteisiin lukeutuvat maankäytön yhteyksien turvaaminen päätieverkolle, ympäristövaikutusten minimointi sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien turvaaminen.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 37 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Hanketyöskentely Tiesuunnitelman laatiminen aloitettiin helmikuussa 2017. Suunnittelua on ohjannut hankeryhmä. Kokouksiin ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Liedon kunnan, Kaarinan kaupungin, Varsinais-Suomen liiton ja Turun museokeskuksen sekä suunnittelukonsultin edustajat. Tarvittaessa kokouksiin on osallistunut myös muita sidosryhmätahojen edustajia ja eri tekniikka-alojen asiantuntijoita. Lisäksi on pidetty suunnittelun eri osa-alueisiin, kuten tieteknisiin ratkaisuihin liittyviä kokouksia, jotka ovat keskittyneet vaihtoehtojen suunnitteluun ja arviointiin. Hanke on tiiviisti yhteydessä maankäytön suunnitteluun alueella ja kuntien kaavoittajien kanssa on tehty yhteistyötä. Vuoropuhelu ja tiedottaminen Suunnittelun edetessä on käyty vuoropuhelua alueen maanomistajien, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kuulutukset ja yleisötilaisuuksien muistiot on koottu suunnitelman kohtaan 1.6T. Tiesuunnitelman laatimisen aikana alueen asukkailta ja maanomistajilta kerättiin palautetta suunnitelmista yleisötilaisuuksien yhteydessä sekä internetissä toimivan karttapalautejärjestelmän kautta. Yhteydenotot ja palautteet kirjattiin ylös ja käsiteltiin kokouksissa. Palautteisiin vastattiin tarvittaessa sähköpostitse. Kuulutukset ja tiedotteet Tiesuunnitelmaa koskevat kuulutukset ja yleisötilaisuuskutsut julkaistiin Turun Sanomissa, Turun Tienoo -lehdessä ja Kaarina-lehdessä sekä ELYkeskuksen hankesivuilla. Hankkeen tapahtumista on tiedotettu myös hankkeen sähköpostilistalla, johon hankkeesta kiinnostuneilla oli mahdollisuus ilmoittautua. Varsinais-Suomen ELY-keskus on kuuluttanut maantielain mukaisesti hankkeen aloittamisesta em. lehdissä 22./23.3.2016. Yleisötilaisuuskutsut julkaistiin 9./10.5.2017 ja 22./23.11.2017. Lisäksi julkaistiin mediatiedotteet yleisötilaisuuksista (9.5.2017 ja 24.11.2017). Yleisötilaisuudet Suunnittelun aikana järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta (17.5.2017 ja 30.11.2017). Yleisötilaisuuksista julkaistiin kutsut alueen lehdissä (ks. Kuulutukset ja tiedotteet). Länsi-Avantintien jatkeen järjestelyistä ja Pukkilan-Kirismäen alueen yksityistiejärjestelyistä pidettiin asukastyöpaja 15.6.2017. Lisäksi järjestettiin

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 38 maastokäynti suunnitellun Peltolan risteyssillan alueella 15.9.2017 sekä asukastilaisuus Auranlaakson asukkaille 9.1.2018. Suunnitelmia havainnollistettiin yleisötilaisuuksissa suunnitelmasta laaditun esittelymallin avulla. Yleisötilaisuuksissa esitellyt suunnitelmaluonnokset julkaistiin hankkeen internetsivuilla. Sidosryhmäyhteistyö Hankkeen yhteydessä järjestettiin sidosryhmäkokoukset mm. joukkoliikennejärjestelyistä Fölin edustajien kanssa ja valtatien 10 järjestelyistä Varsinais-Suomen maakuntamuseon edustajien kanssa. Johto- ja laiteomistajien kanssa on pidetty johtosiirtokokous 23.1.2018.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 39 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Tiejärjestelyt 3.1.1 Ajoneuvoliikenne Päätie E18 Turun kehätie rakennetaan tavoitetilanteessa 2+2-kaistaiseksi Kauselasta Kirismäkeen. Pukkilaan rakennetaan uusi eritasoliittymä sekä Kauselan, Tuulissuon ja Kirismäen eritasoliittymiä parannetaan. Kehätieltä poistetaan tasoliittymät. Tavoitetilanteessa kehätien poikkileikkaus on 2 x 9,25/7,0 m ja keskialueen leveys 6,5 m. Kehätien suunniteltu mitoitusnopeus on pääosin 100 km/h. Kirismäen eritasoliittymän kohdalla suunniteltu mitoitusnopeus on 80 km/h. Eritasoliittymät E1 Kauselan eritasoliittymä Kauselan eritasoliittymä yhdistää kehätien ja valtatien 10. Nykyistä eritasoliittymää parannetaan ramppien tasauksien ja linjauksien muutoksilla. Ramppien ali toteutetaan uusia alikulkukäytäviä jalankulku- ja pyöräilyliikenteelle. Kauselan eritasoliittymän ratkaisut on esitetty kartalla 3T-1. E3 Tuulissuon eritasoliittymä Tuulissuon eritasoliittymä yhdistää Loukinaistentien (maantie 12275) ja Uimarannantien kehätiehen. Eritasoliittymä palvelee myös Avantin ja Tuulissuon sekä Sippaan alueiden maankäyttöä. Liittymän eteläpuoleiset rampit parannetaan sovittamalla ne uuteen ajorataan. Tuulissuon eritasoliittymän ratkaisut on esitetty kartoilla 3T-3 4. E4 Pukkilan eritasoliittymä Turun kehätielle rakennetaan Pukkilan eritasoliittymä, joka yhdistää nykyisen Yhdystien ja Suopohjantien kehätielle sekä toimii Pukkilan alueen yhteytenä kehätielle. Maantie 12192 (Yhdystie) kulkee eritasoliittymässä kehätien yli. Eritasoliittymä rakennetaan rombiseksi, korkealuokkaisen pääväylän eritasoliittymäksi. Ramppien päihin toteutetaan pisaraliittymät. Ramppien ja Yhdystien tasoliittymät on mitoitettu erikoiskuljetusten mukaan. Pukkilan eritasoliittymän ratkaisut on esitetty kartoilla 3T-5 6. E5 Kirismäen eritasoliittymä Kirismäen eritasoliittymä yhdistää valtatien 1 ja kantatien 40. Naantalin suunnasta Helsingin suuntaan valtatielle 1 rakennetaan puolisuora ramppi, joka alittaa kaikki risteävät väylät. Valtatieltä 1 erkanevan rampin linjaus muutetaan joustavammaksi E18-suuntaan kohti Naantalia. Suoralle rampeille Helsingin suunnasta Naantalin suuntaan toteutetaan moottoritielle

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 40 (valtatie 1) kaksikaistainen erkanemisratkaisu. Nykyiselle kantatielle 40 toteutetaan sekä itäiseen että läntiseen ramppiliittymään kiertoliittymät, joiden kautta liitytään risteäville väylille. Kirismäen eritasoliittymän ratkaisut on esitetty kartoilla 3T-7 8. Valtatie 10 ja Kaarinantie sekä muut maantiet Valtatielle 10 rakennetaan yksi lisäkaista Liedon suuntaan Kaarinantien liittymästä uuteen Länsi-Avantintien liittymään asti, jonka jälkeen tie kapenee 1+1-kaistaiseksi. Länsi-Avantintien liittymä rakennetaan noin 300 metrin päähän Kirismäen eritasoliittymästä Liedon suuntaan. Vanhalle Härkätielle tehdään uusi liittymä Länsi-Avantintien liittymän kohdalle valtatien 10 luoteispuolelle. Kaarinantielle valtatien 10 liittymään rakennetaan toinen kaista oikealle kääntyville. Valtatie 10 mitoitusnopeus suunnittelualueella on 60 km/h. Tuulissuontieltä Pukkilan eritasoliittymään kautta Yhdystielle toteutetaan uusi katu- ja maantieyhteys parantamaan alueen yhteyksiä Kehätielle sekä korvaamaan kehätieltä katkeavaa nykyistä Suopohjantien liittymää. Maanteiden järjestelyt ulottuvat Yhdystieltä Suopohjantielle. Nykyinen kantatie 40 muutetaan tiesuunnitelman toteuttamisen myötä yhdystieluokkaiseksi maantieksi Kirismäen eritasoliittymästä maantielle 110. Nykyinen ohituskaista puretaan ja muutetaan jalankulku- ja pyöräilyväyläksi. 3.1.2 Erikoiskuljetusten reitit E18 Turun kehätie kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten (7x7x40m) tavoitetieverkkoon (SEKV). Lisäksi kehätiellä liikennöidään supersuuria (yli 7 m korkeita) erikoiskuljetuksia. Kehätiellä erikoiskuljetusten verkko ulottuu maantieltä 110 Pukkilan eritasoliittymään, josta reitti siirtyy rinnakkaistieverkolle. Pukkilan eritasoliittymän suunnittelussa on huomioitu erikoiskuljetusten kulkeminen liittymän kautta rinnakkaistieverkolle. Suunniteltu riistaylikulku mahdollistaa SEKV-kuljetusten kulkemisen sillan ali ja SEKV-kuljetuksia suuremmille kuljetuksille on järjestetty sillan kiertävä reitti. 3.1.3 Joukkoliikenne, reitit ja pysäkit Pukkilan eritasoliittymään on suunniteltu linja-autopysäkit rampeille E4R2 ja E4R4. Kauselan eritasoliittymän yhteyteen on suunniteltu linja-autopysäkki rampille E1R2. Muutoin pysäkit on osoitettu rinnakkaisväylien varrelle: Länsi-Avantintielle, Alisippaantielle Sippaan risteyssillan eteläpuolelle, Tuulissuontielle Suopohjantien liittymän länsipuolelle sekä Tuulissuontien ja Luolakalliontien liittymän yhteyteen. Valtatielle 10 on osoitettu linja-autopysäkit Auranlaakson kohdalle, Suurmyymälää vastapäätä sekä Tammitien alikulkukäytävän lounaispuolelle.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 41 Nykyisen kantatien 40 osuus valtatien 1 ja maantien 110 välillä muutetaan yhdystieluokkaiseksi tieksi. Tieosuudelle on osoitettu pysäkkipari Jättänväljäntien liittymän yhteyteen nykyisten pysäkkien kohdille. Liityntäpysäköinti Sippaan sillan eteläpuolelle Toimelantielle on suunniteltu liityntäpysäköintipaikka (henkilöautot ja polkupyörät) sekä linja-auton kääntöpaikka, jotka palvelevat paikallisten linjojen matkustajia. Valtatielle 10 Tammitien alikulkukäytävän yhteyteen on suunniteltu pyöräkatokset. Tiesuunnitelman järjestelyjen lisäksi on suunnitteilla liityntäpysäköintialue Ravattulan suurmyymälän yhteyteen. Liityntäpysäköinti sijoittuu Kaarinan kaupungin asemakaavoitetulle alueelle. 3.1.4 Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Turun kehätien eteläpuolelle täydennetään yhtenäinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Uusi väylä alkaa Auranlaaksossa nykyisestä jalankulku- ja pyöräilyväylästä ja päättyy Ansiotielle Kirismäkeen. Tuulissuon kohdalla väylä liittyy nykyiseen jalankulku- ja pyöräilyväylään, joka kulkee Muurassuontien varrella. Kirismäen eritasoliittymän kohdalla jalankulkijat ja pyöräilijät alittavat valtatien 1 nykyisten Haapalan risteyssiltojen kautta eritasoliittymän eteläpuolella. Nykyinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys kantatien 40 varressa Hadvalantieltä Haapalantien kohdalle poistuu uusien järjestelyjen myötä. Valtatien 10 jalankulku- ja pyöräilyväylä siirretään kulkemaan kokonaan valtatien kaakkoispuolelle. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan rakentamalla alikulkukäytävät Kaarinantielle ja Kauselan eritasoliittymän rampeille. Lisäksi suunnitelmassa on osoitettu jalankulkuyhteydet linja-autopysäkeille. Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 10. 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset Tiesuunnitelmassa esitetyt maanteiden hallinnolliset muutokset ovat seuraavat: Alisippaantie (maantie 12276) Littoistentien liittymästä pohjoiseen sekä sille kehätien yli rakennettava jatke muuttuvat kaduksi. Suopohjantie (maantie 12277) muuttuu yksityistieksi kehätien ja uuden Yhdystien liittymien välisellä osuudella. Hadvalantie (maantie 12190) muuttuu kaduksi Ilolanmäentien (Hakametsäntien liittymä) ja kantatien 40 nykyisen liittymän välillä. Nykyinen kantatien 40 osuus Kirismäen eritasoliittymästä Piikkiön suuntaan muutetaan yhdystieksi. Maantielle annetaan tienumeroksi 2271.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 42 Länsi-Avantintien jatkeen (Y23/K23) sekä Tammitien (Y24/K24) asemakaavattomat osuudet tulevat Kaarinan kaupungille ylläpidettäviksi. Yksityistieosuudet Länsi-Avantintien jatkeesta ja Tammitiestä tulevat muuttumaan kaduiksi maankäytön kehittymisen ja asemakaavoituksen myötä. Muut hankkeeseen sisältyvät yksityistiet jäävät yksityistiehoitokuntien ylläpidettäviksi. Teiden hallinnolliset järjestelyt ja toiminnalliset muutokset on esitetty yleiskartalla 2.1T-1. Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt Hankkeessa Turun kehätieltä poistetaan kaikki tasoliittymät. Kiinteistöille on järjestetty korvaavat kulkuyhteydet yksityisteillä, jotka on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 10. Katujärjestelyt Kehätien tasoliittymien katkaisun myötä hankkeessa tehdään katujärjestelyjä. Mursketien nykyisen kehätien liittymän katkaisu korvataan Länsi-Avantintien jatkeen (Y23/K23) rakentamisella valtatielle 10. Mursketien kautta säilyvät kuitenkin nykyiset yhteydet kiinteistöille. Uusi yhteys valtatielle 10 toteutetaan osin Kaarinan kaupungin haltuun tulevana yksityistienä (ks. kohta 3.1.5), joka tulee muuttumaan kaduksi maankäytön kehittyessä. Liedon kunnan puolella yhteys toteutetaan katuna. Alisipppaantien ja Välitien tasoliittymien katkaisun takia toteutetaan uusi Luolakalliontien katuyhteys ja Sippaan risteyssilta S8, jotka yhdistävät Alisippaantien Tuulissuontiehen. Järjestelyistä johtuen Alisippaantielle, Sippaantielle ja Muurassuontielle kohdistuu rakennustoimenpiteitä. Tuulissuontieltä Pukkilan eritasoliittymään toteutetaan uusi katu- ja maantieyhteys parantamaan alueen yhteyksiä kehätielle. Hadvalantien yhteyteen toteutetaan uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä katujärjestelynä. Edellä mainituista katujärjestelyistä laaditaan katusuunnitelmat, jotka Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki käsittelevät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lisäksi valtatien 10 ja Kaarinantien meluesteiden (meluesteet Me1-3 ja Me6) toteuttamisesta laaditaan puistosuunnitelmat. Katujärjestelyt on esitetty tiesuunnitelman kohdassa 6.1T Tekniset ratkaisut ja mitoitus 3.4.1 Väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus Seuraavissa taulukoissa on esitetty väylien liikennetekninen ja rakenteellinen mitoitus. Taulukko 1. Päätien kuormitus- ja routavaatimusluokka Päätie Kantatie 40 25.0 AB; V1

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 43 Taulukko 2. Ramppien kuormitus- ja routavaatimusluokka Rampit E1R1 E1R2 E1R3 E1R4 E1R5 E1R6 E3R1 E3R2 E3R3 E3R4 E4R1 E4R2 E4R3 E4R4 E5R1 E5R2 E5R3 E5R4 E5R5, plv 0 1150 E5R5, plv 1150 1350 E5R6 E5R7 E5R8 25.0 AB; V1 6.0 AB; V1 6.0 AB; V1 10.0 AB; V1 6.0 AB; V1 0.8 AB; V1 6.0 AB; V1 0.8 AB; V1 0.8 AB; V1 6.0 AB; V1 0.8 AB; V1 0.4 AB; V1 0.4 AB; V1 0.8 AB; V1 0.4 AB; V1 0.4 AB; V1 10.0 AB; V1 0.4 AB; V1 10.0 AB; V1 25.0 AB; V1 2.0 AB; V1 0.4 AB; V1 2.0 AB; V1 Taulukko 3. Muiden maanteiden kuormitus- ja routavaatimusluokka Maantiet Valtatie 1, plv 15740-16240 10.0 AB; V1 Valtatie 1, plv 16240-18140 25.0 AB; V1 Valtatie 10, plv 40-1100 25.0 AB; V2 Valtatie 10, plv 1100-1900 10.0 AB; V2 M2, plv 0 560 2.0 AB; V4 M2, plv 560 700 0.8 AB; V5 M2, plv 700-1889 0.4 AB; V5 M3 0.4 AB; V5 M4 6.0 AB; V4 M11 (Maantie 2200) 10.0 AB; V4

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 44 Taulukko 4. Jalankulku- ja pyöräilyväylän kuormitus- ja routavaatimusluokka Jalankulku- ja pyöräilyväylät J1 JP-tie; K1 J2 JP-tie; K1 J3, plv 0-400 JP-tie; K1 J3, plv 400-770 JP-tie; K2 J3, plv 770-1828 JP-tie; K1 J4, 0 100 JP-tie; K2 J4, 100 3060 JP-tie; K1 J6 JP-tie; K1, nykyinen J10 JP-tie; K1 J11, plv 0-65 JP-tie; K1 J11, plv 65-279 JP-tie; K2 J12 JP-tie; K1 J13 JP-tie; K1 J14 JP-tie; K1 J15, plv 0-50 JP-tie; K1 J15, plv 50-75 JP-tie; K2 J15, plv 75-110 JP-tie; K1 J18 JP-tie; K1 J19 JP-tie; K1 J20 JP-tie; K2 J21 JP-tie; K1 J22 JP-tie; K2 Taulukko 5. Yksityisteiden kuormitusluokat Yksityistiet Y1 Y2 Y3 Y4 Y5 Y6 Y7 70 Sr 70 Sr 70 Sr 70 Sr 70 Sr 0.4 AB; V5 nykyinen plv 20-120 6.0 AB; V4

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 45 Y8, 0 300 0.4 AB; V5 Y8, 300 1598 70 Sr Y9 70 Sr Y10 0.4 AB; V5 Y11 70 Sr Y12 70 Sr Y13 nykyinen Y14 nykyinen Y15 70 Sr Y16 70 Sr Y17 0.4 AB; V5, nykyinen Y18 0.4 AB; V5 Y20 0.4 AB; V5, nykyinen Y21 0.4 AB; V5 0.4 AB; V5 Y22 nykyinen plv 20-65 Y23 2.0 AB; V4 Y23J JP-tie; K1 Y24 0.4 AB; V5 Y24J JP-tie; K1 Y25J JP-tie; K1 Y26J JP-tie; K1 Y27 70 Sr Y28 70 Sr Y29 70 Sr Y30 70 Sr Y31 70 Sr Mitoitusnopeus Kehätien mitoitusnopeus on pääosin 100 km/h. Kirismäen eritasoliittymän kohdalla suunniteltu mitoitusnopeus on 80 km/h. Kirismäen eritasoliittymän ramppien E5R3 ja E5R5 mitoitusnopeus on 80 km/h ja suunnittelualueen muiden ramppien 50 75 km/h. Valtatiellä 1 mitoitusnopeus on 120 km/h. Valtatiellä 10 ja maantiellä 2271 mitoitusnopeus on 60 km/h. Kaarinantielle (maantie 2200), Yhdystiellä (maantie 12192) ja Suopohjantiellä (maantie 12277) mitoitusnopeus on 50 km/h. Yksityisteiden mitoitusnopeus on 30 40 km/h.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 46 3.4.2 Pohjanvahvistustoimenpiteet Uudet, suunnitellut pohjanvahvistukset on esitetty alla olevissa taulukoissa. Alueella on myös olemassa olevia pohjanvahvistuksia, joista tiedossa olevat on esitetty mm. pohjanvahvistuskartoissa. Taulukossa oleva massanvaihto tarkoittaa massanvaihto saven alapintaan, ellei muuta ole mainittu. Taulukko 6. Päätien, ramppien, maanteiden ja katujen pohjanvahvistukset paaluväleittäin Kt40, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 632-642 Kevennys (oik) 750-777 Paalulaatta (oik) 810-880 Kevennys (oik) 960-976 Massanvaihto (oik + vas) 976-1250 Stabilointi (oik + vas) 1650-1670 Lujitekangas (vas) 1670-1820 Stabilointi (vas) 1820-1840 Massanvaihto (vas) 1860-1880 Massanvaihto (vas) 2440-2460 Massanvaihto (vas) 2460-2620 Stabilointi (vas) 2620-2626 Massanvaihto (vas) 2780-2970 Stabilointi (vas + oik) 2970-3330 Stabilointi (oik) 3330-3340 Massanvaihto (oik) 3460-3660 Esikuormitus (oik) 3660-4200 Lujitekangas (oik) 4270-4340 Esikuormitus (oik) 4420-4820 Kevennys (oik) 4820-4840 Massanvaihto (oik) 4870-4980 Esikuormitus (oik) 5130-5140 Massanvaihto (oik) 5140-5260 Stabilointi (oik) 5260-5580 Kevennys (oik) 5640-5650 Massanvaihto (oik) 5650-5740 Kevennys (oik) 5740-5750 Massanvaihto (oik) 5840-5900 Kevennys (oik) 5900-6120 Stabilointi (oik)

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 47 5940-6120 Lujitekangas (vas) 6120-6200 Lujitekangas (oik + vas) 6520-6540 Lujitekangas (oik + vas) 6540-6610 Kevennys (oik), lujitekangas (vas) 6610-6720 Stabilointi (oik + vas) 6720-6930 Lujitekangas (oik + vas) 7020-7160 Lujitekangas (oik + vas) 7160-7420 Stabilointi (oik + vas) 7420-7500 Lujitekangas (oik + vas) 8010-8210 Stabilointi (vas), kevennys (oik) E1R2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 185-365 Stabilointi E1R3, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 460-490 Kevennys E1R4, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 330-441 Stabilointi 441-457 Massanvaihto E1R6, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 90-350 Stabilointi 350-370 Massanvaihto 430-450 Massanvaihto 450-550 Kevennys E3R1, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 185-340 Esikuormitus E4R1, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 250-340 Lujitekangas 340-420 Stabilointi 420-515 Paalulaatta E4R2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 20-140 Paalulaatta 140-180 Stabilointi 180-275 Lujitekangas E4R3, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 251-300 Lujitekangas 420-458 Stabilointi 458-520 Paalulaatta

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 48 E4R4, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 20-60 Paalulaatta 60-120 Massanvaihto 120-240 Stabilointi 240-281 Lujitekangas E5R2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 190-210 Massanvaihto 210-245 Kevennys E5R3, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 220-270 Kevennys 270-515 Lujitekangas 515-530 Massanvaihto 530-700 Stabilointi 700-720 Massanvaihto 950-970 Lujitekangas 970-990 Massanvaihto 1030-1170 Lujitekangas 1170-1375 Kevennys E5R4, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 197-245 Massanvaihto 245-290 Stabilointi (oik) E5R5, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 40-160 Kevennys 160-300 Stabilointi 395-415 Kevennys 450-472 Massanvaihto 785-830 Massanvaihto 830-880 880-900 1080-1120 Kevennys Suojalaatta nykyisten leikattujen paalujan päälle + pysyvä ponttiseinä (oik + vas) Massanvaihto vettä johtavan kerroksen yläpintaan/kallionpintaan. 1140-1170 Massanvaihto 1170-1300 Stabilointi E5R6, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 132-275 Paalulaatta

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 49 275-437 Stabilointi Vt1, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 16 790-17 247 Kevennys (vas) M2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 330-360 Kevennys 410-480 Stabilointi 480-595 Paalulaatta 635-700 Paalulaatta 700-720 Massanvaihto 1120-1140 Kevennys M4, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 200-222 Paalulaatta 290-382 Paalulaatta 382-470 Massanvaihto K2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 177-185 Massanvaihto 430-560 Massanvaihto 720-780 Esikuormitus K5, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 360-460 Kevennys Vt10, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 205-370 Kevennys (oik) 480-540 Kevennys (vas), lujitekangas (oik) 590-890 Lujitekangas (oik) 1370-1500 Kevennys (oik + vas) 1500-1610 Kevennys (oik) 1670-1700 Kevennys (oik) M11, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 15-30 Kevennys 42-70 Kevennys 235-325 Kevennys (oik) Y21, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 10-40 Kevennys Y23, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 0-160 Kevennys 690-710 Kevennys

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 50 Y24 +Y24J, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 0-50 Kevennys 200-250 Kevennys Taulukko 7. Jalankulku- ja pyöräilyväylien pohjanvahvistukset J1, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 70-100 Kevennys J2, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 590-610 Kevennys 670-690 Kevennys 1650-1710 Stabilointi 1710-1805 Paalulaatta J3, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 395-465 Stabilointi 465-595 Paalulaatta 637-705 Paalulaatta 705-728 Massanvaihto J4, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 0-108 Paalulaatta 108-152 Stabilointi J10, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 70-220 Massastabilointi 90-210 90-186 Pysyvä ponttiseinä (vas) Pysyvä ponttiseinä (oik) 230-320 Kevennys 995-1010 Massanvaihto (oik) 1150-1240 1240-1415 Massastabilointi, kevennyskaivu (vas) Massastabilointi + pysyvä ponttiseinä (vas + oik) 1440-1600 Kevennys J11, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 0-33 Massastabilointi 7-33 Pysyvä ponttiseinä (oik)

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 51 J13, pohjanvahvistukset paaluväleittäin 0-64 Massastabilointi + pysyvä ponttiseinä (oik + vas) Valo-ohjaus, liikenteenohjaus ja telematiikka Kiinteän liikenteenohjauksen periaatteet ovat seuraavat: Hankkeen yhteydessä numeroidaan suunnittelualueen kantatien eritasoliittymät. Tulevaisuudessa kantatien 40 eritasoliittymät tullaan numeroimaan koko kantatien osuudelta. Eurooppatien 18 korostamisesta luovutaan, mutta tunnus niputetaan kantatien 40 tunnuksen kanssa viitoituksessa, jolloin kantatien tunnus esitetään ensin ja eurooppatien tunnus sen jälkeen. Suunnitelmassa ennakoidaan myös tulevia viitoituskäytäntöjä toteuttamalla kaksiajorataisen väylän opastaminen tekstikoon 300 mm opasteilla. 3.5.1 Viitoitus Hanke muuttaa liikenteenohjausta alueella hieman Kirismäen eritasoliittymän muutosten ja Pukkilan eritasoliittymän rakentamisen myötä. Nykyinen kantatie 40 muutetaan yhdystieksi Kirismäen eritasoliittymästä alkaen Piikkiön suuntaan aina maantielle 110 asti, mikä huomioidaan Naantalin suunnalta eritasoliittymään tulevassa kantatien viitoituksessa sekä valtatien 1 viitoituksessa. Suunnitelmassa kantatieltä poistuvat tasoliittymät väliltä Kausela-Kirismäki, jolloin tasoliittymien kohteet opastetaan Pukkilan ja Tuulissuon eritasoliittymien kautta rinnakkaisteinä toimiville väylille. Tuulissuon viitoittamisesta kohteena luovutaan ja koko Avanti-Tuulissuon aluetta viitoitetaan kohteena Avanti. 3.5.2 Liikennevalot Suunnittelualueella on nykyisin liikennevalo-ohjaus neljässä valtatien 10 liittymässä: valtatie 10 - Kaarinantie, valtatie 10 - Vanha Littoistentie, valtatie 10 - Turun kehätien eteläinen ramppiliittymä ja valtatie 10 - Turun kehätien pohjoinen ramppiliittymä. Liikennevalot ovat jatkuvasti toiminnassa. Liikennevalot ovat yöaikaa lukuun ottamatta yhteenkytkennässä, jolloin valtatien 10 suunnassa on vihreä aalto. Öisin jokaisen liittymän liikennevalot toimivat itsenäisesti erillisohjauksella. Tiesuunnitelman mukaisessa tilanteessa liikennevalot ovat tarpeen turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmasta nykyisten liittymisen lisäksi uudessa valtatien 10 Länsi-Avantintien liittymässä ja parannettavassa Kaarinantien Aidasojankadun liittymässä (huoltoasema). Kaistajärjestelyiden muutokset edellyttävät pylväs-, opastin- ja ilmaisinmuutoksia nykyisissä liikennevaloliittymissä. Lisäksi liikennevalojen ajoitukset tulee päivittää. Valtatien 10 yhteenkytkennän ajoitukset tarkistetaan ja Länsi-

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 52 Avantintien liittymän liikennevalot liitetään yhteenkytkentään. Kaarinantien ja Aidasojankadun liittymän liikennevalot kytketään ruuhka-aikoina toiminnallisesti valtatien 10 Kaarinantien liittymän valoihin siten, että valtatieltä Liedon suunnasta vasemmalle Kaarinantielle kääntyvä suuri liikennevirta pääsee vihreässä aallossa Aidasojankadun liittymän läpi. Näin pyritään välttämään liittymävälin ruuhkautuminen ja Kaarinantielle kertyvän jonon ulottuminen valtatien liittymään saakka. Tie- ja liittymäjärjestelyiden muutosten yhteydessä nykyisten liikennevalojen ohjauskojeet vaihdetaan, mikä mahdollistaa uusien liikennevalojen liittämisen valtatien 10 yhteenkytkentään (vihreään aaltoon) ja FÖLI-liikenteen bussien joukkoliikenne-etuuksien toteuttamisen valtatien 10 liikennevaloihin. 3.5.3 Telematiikka Kausela Kirismäki tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä tehtiin koko Turun kehätietä välillä Kirismäki Vanton eritasoliittymä (Naantali) ja valtatietä 8 välillä kehätie Suikkilantie koskeva liikenteenhallinnan palvelutasovastaavuusarviointi. Sen pohjalta Kirismäki Raisionjoki osuudelle laadittiin tiesuunnitelman yhteydessä liikenteenhallinnan yleissuunnitelma. Liikenteenhallinnan palvelutasovastaavuusarvioinnin perusteella muuttuvan ohjausjärjestelmän (vaihtuvat nopeusrajoitukset, varoittaminen ja tiedottaminen tien varressa varoitusmerkin ja tiedotusopasteen yhdistelmillä) kehätien avo-osuuksille ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa. Raisionjoen ja Kirismäen välillä kaikkien tarkasteltujen toteutusvaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteet olivat selvästi alle 0,5. Liikennevirasto on palvelutasovastaavuusarvioinnin perusteella päättänyt, että kehätien avo-osuuksille toteutetaan vain Liikenneviraston toimintalinjojen mukaiset kunnossapidon ohjauksen ja liikenteen seurannan vaatimat palvelut ja niiden edellyttämä telematiikka. Kunnossapidon ja liikenteen seurannan palveluiden edellyttämiä seurantalaitteita ovat tiesääasemat, liikenteen ja kelin seurantakamerat sekä liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAM). Kausela Kirismäki osuuden parantamishankkeessa Raisionjoki Kirismäki osuudelle toteutetaan seurantatelematiikka seuraavasti: Tiesääasemat Raisionjoen ja Kirismäen välillä on nykyiset tiesääasemat Kärsämäen (valtatie 9) liittymässä ja Kauselan liittymän itäpuolella. Elinkaarensa lopulla oleva Kauselan itäpuolinen tiesääasema poistetaan käytöstä ja uusi tiesääasema toteutetaan Tuulissuon liittymän itäpuolelle. Asema varustetaan ns. moottoritiekokoonpanolla, joka sisältää sääanturit sekä kaistakohtaiset tiepinta-anturit ja optiset anturit kummallakin ajoradalla. Liikenteenseurantakamerat

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 53 Nykyiset kamerat valtateiden 1, 8, 9 ja 10 liittymissä säilyvät ennallaan. Kirismäen (valtatie 1) kamera on osa valtatie 1 Turku - Muurla liikenteenhallintajärjestelmää. Uudet kamerat toteutetaan Haunisten, Kuninkojan, Orikedon ja Tuulissuon liittymiin sekä Kirismäen liittymän länsipuolelle. Tuulissuon liittymän kamera on tarkoitettu ensisijaisesti kelitilanteen seurantaan. LAM-pisteet Nykyiset LAM-pisteet sijaitsevat Allastien ja Kuninkojan liittymien välissä (LAM233), Rydönsillan ja Orikedon liittymien välissä (LAM234) sekä LAM229 Kirismäen liittymän länsipuolella. Elinkaarensa päässä oleva LAM229 poistetaan käytöstä ja uusi LAM-piste toteutetaan Kirismäen liittymän ramppien erkanemiskohtaan 3+3-kaistaiselle osuudelle. Nykyisiä seurantalaitteita uusitaan laitetyyppien normaalien korvausinvestointien yhteydessä. Nykyisin kehätiellä Kirismäen eritasoliittymässä oleva vaihtuva nopeusrajoitusmerkkipari (yksi merkki / ajosuunta) poistetaan tarpeettomana, kun Kirismäen eritasoliittymän parantamisen myötä E18-suuntaiset risteämiset poistuvat. Tietoliikenne Kirismäen liittymän länsipuolelle toteutettavat uusi liikenteenseurantakamera ja uusi LAM-piste kaapeloidaan Kirismäen laitetilalta. Muiden uusien seurantalaitteiden tietoliikenne toteutetaan operaattoriyhteyksillä. Nykyisten seurantalaitteiden tietoliikenne säilyy entisellään. Suojaputket ja kaapelikaivot Kausela Kirismäki tienparantamisen yhteydessä liikenteenhallinnan mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten varataan neljä tien pituussuuntaista suojaputkea. Ramppien alituksiin suojaputkia liikenteenhallintaa varten varataan kuusi. Suojaputkivedot tehdään tienrakennustöiden yhteydessä, eli mahdollisessa tiehankkeen vaiheittaisessa toteutuksessa myös putkivedot tehdään vaiheistettuna. Tien pituussuuntaiset suojaputket mahdollistavat nopean runkokuituyhteyden toteuttamisen tulevaisuudessa. Kaapelireitille asennetaan tarvittavat betoniset kaapelinvetokaivot (1000 x 1000) 40 tn valurautakannella. Kaapelinvetokaivoja tulee teiden alituksien kohdilla tien kummallekin puolelle ja sillan kohdalla sillan molempiin päihin. Suorille kaapeliosuuksille kaapelinvetokaivoja toteutetaan asennustavan vaatimin välimatkoin (enintään 350 400 m). Hankkeessa ei rakenneta suojaputkia Raisionjoen ja Kauselan välillä. Sähkönjakelu Uusien seurantalaitteiden sähkönsyöttö toteutetaan tievalaistuskeskuksilta. Nykyisten seurantalaitteiden sähkönsyöttö säilyy entisellään.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 54 Kuivatuksen periaatteet Väylien pintakuivatus hoidetaan pääosin avo-ojin lukuun ottamatta reunatuellisia osuuksia, valtatien 10 keskisaarekkeen reunaa ja kehätien keskialuetta, joissa kuivatus hoidetaan hulevesikaivoilla ja -viemäreillä sekä puolirummuilla. Päällysrakenteen kuivatus hoidetaan tarvittaessa salaojin. Valtatien 10 jalankulku- ja pyöräilyväylä J10:n alikulkukäytävissä S17, S6 ja S7 ja J14 alikulkukäytävässä S19 on pumppaamoilla varustetut hulevesijärjestelmät. Pumppaamot sijaitsevat myös rampilla Kirismäen eritasoliittymän rampilla E5R5 siltojen S13A ja S16 läheisyydessä. Laskuoja 1 putkitetaan Tuulissuon eritasoliittymän rampin E3R2 ja Muurassuontien välissä nykyisen melusuojauksen alueella. Avantin pohjoispuolelta hulevedet laskevat Aurajoen suuntaan. Kauselan eritasoliittymän koillispuolella on nykyinen tievesi- ja öljynerotusallas, joka kunnostetaan. Kehätien sivuoja ja laskuoja noin paalulta 2500 itäänpäin muotoillaan siten, ettei tievesiä johdeta Littoistenjärveen. Hulevedet ohjataan Suopohjan suuntaan laskuojaan. Suopohjanoja laskee Savijoen kautta Aurajokeen. Laskuojan pituuskaltevuus on pieni ja oja liettyy ja tulvii helposti. Laskuojan hulevesien laadun parantamiseen ja tulvimisen ehkäisyyn esitetään tievesiallas Toimelantien viereen. Laskuojan ja Suopohjanojan pituus Kehätieltä Savijokeen on noin 4,2 km. Pukkilan eritasoliittymästä hulevedet laskevat kohti lähteenkorvaa ja Kirismäen eritasoliittymästä kohti etelää liittyen Pukkilanojaan, joka laskee Piikkiönlahteen. Pukkilan eritasoliittymän eteläpuolelle laskuojaan 3 on esitetty hulevesien biologisen käsittelyn alue. Väylien hulevesien valumamatka Kirismäen eritasoliittymästä on noin 4,5 km ja Pukkilan eritasoliittymästä noin 5,2 km Piikkiönlahteen. Kuivatuksen periaateratkaisut on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 10. Johto- ja laitesiirrot Suunnitelmassa esitetyt tiejärjestelyt edellyttävät olemassa olevien johtojen ja laitteiden suojaamista ja siirtämistä. Nykyiset johdot ja laitteet sekä niiden siirrot on esitetty johtosiirtokartoilla tiesuunnitelman osassa C piirustuksissa 6.3T-1...7. Tieympäristön käsittely Väyläestetiikan konsepti Suunnittelujakso on osa E18-väylää, joka johtaa Turusta Vaalimaalle. Kuten valtaosaltaan muuallakin, jaksolla Kausela Kirismäki E-18 kulkee osin maaseutumaisessa tai metsäisessä ympäristössä. Täällä tavoitteena on luonnonmukaisuus ja tien luontoon ja maiseman topografiaan sovittaminen.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 55 Tavoitteena on, että väylän maisemaan aiheuttamat, pysyvät jäljet ovat mahdollisimman vähäisiä ja haitat ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin hallitaan ja minimoidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ratkaisut sovitetaan vallitsevaan tie- ja taajamaympäristöön. Väyläbrändinä, tunnistettavuutta lisäävänä tekijänä E18:lla käytetään väylän brändivärejä sekä korostusvalaistusta. Kausela Kirismäki-jaksolla korostusvalaistaan on Kirismäen eritasoliittymä (Valtatie1/E18). Kirismäen eritasoliittymä on nykyisellään huonosti havaittavissa ja tunnistettavissa sekä lännestä, kehätietä myöten tultaessa että myös Helsingin suunnasta tultaessa. Kirismäen eritasoliittymän siltojen aluspalkit korostusvalaistaan valkoisella valolla liittymän merkitsemiseksi ja tienkäyttäjien huomiokyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi Helsingin suuntaisten ramppien välialueiden komeita mäntyjä valaistaan liittymän pimeänä ajan tunnistettavuuden lisäämiseksi. Muiden eritasoliittymien luonne pidetään luonnonmukaisempana, ilman korostusvalaistusta. Aurajokilaakson maisema-alueen ylitys on tiejakson merkittävin paikka. Maisemaa vaalitaan säilyttämällä se avoimena. Meluestearkkitehtuuri Nykyiset puiset meluaidat ja maavallit peittävät mm. Palomäen asuinalueen näkyvistä ja suojaavat sitä osin liikenteen melulta. Lisäsuojauksena käytetään istutettuja meluvalleja. Kun tilaa on niukasti, tai maapohja ei kestä vallin painoa, turvaudutaan melusuojauksessa meluaitoihin. Uusissa meluaidoissa käytetään E18 brändivärejä tummansininen ja ruskea sekä niiden johdannaisia samasta väriperheestä. Suunnittelualueen E18 jakson meluaidat ovat tummansinisiä (RAL 5013) ruskein (RAL 8001 ja RAL 8003) korostuksin. Valtatien 10 jakson korkeat meluaidat ovat ruskeita (RAL 8024, tumma beige) ruskein (RAL 8001 ja RAL 8028) korostuksin. Korkeat meluaidat toteutetaan puurunkoisina. Matalat 1,4 melukaiteet ovat betonirakenteisia. Aurajokivarressa Melatien kohdalla melukaidetta kevennetään läpinäkyvällä yläosalla. Kasvillisuuden käsittelyn periaatteet Tiesuunnitelma-alueen maisemassa vuorottelevat metsäiset jaksot ja avoimet peltoaukeat. Paikoin tienvartta reunustavat paljaat teollisuusalueet. Etenkin Hämeentien (Valtatie 10, ent. Hämeen Härkätie) varrella on myös isompia pientaloalueita puutarhoineen. Maisemarakentamisen tavoitteena on säilyttää nykyisen maiseman maaseutumainen ilme. Yleisperiaatteena tieympäristön käsittelyssä on selkeys ja helppohoitoisuus.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 56 Aurajokilaakson maisema-alueella säilytetään avoimet näkymät. Jokivarren sekä laajojen viljelyalueiden avoimet viljelymaisemat säilytetään. Metsät ja metsitykset Tavoitteena on säilyttää tienvarsimetsät elinvoimaisina. Kasvillisuutta, erityisesti puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon liito-oravien takia. Väylän metsäjaksojen avoimet reuna-alueet, uudet läjitysalueet ja purettavia ajorataosuuksia metsitetään. Metsityksissä käytetään alueelle luontaisia puulajeja, joita istutetaan sekaistutuksina. Metsitystaimien joukossa käytetään suurempia metsitystaimia sekä muutamia runkopuita ryhmissä. Tavoitteena on, eheän miljöön ohella, luoda uusia elinympäristöjä ja yhteysreittejä liito-oraville. Liito-oravametsityksissä tavoitteena on kuusisekapuusto, johon istutetaan liito-oravan ravintopuiksi haapaa, koivua ja harmaaleppää, sekä raitaa ja pihlajaa. Kuuset toimivat suojapuita. Metsityksessä käytetään ainakin vihersillalla hyödyksi alueelta talteen kuorittavaa murskattua metsänpohjaa. Runkopuut Runkopuita istutetaan liittymien yhteyteen sekä puurivistöihin liito-oravien yhteysreiteiksi. Lajistona käytetään pääasiassa alueella luontaisesti viihtyviä lehtipuita, pääpuulajina koivu. Istutusten erityiskohde on uusi vihersilta, jolle tehdään istutuksia siten, että tietä ympäröivä nykyinen luonnonkasvillisuus yhtyy saumattomasti sillalle istutettavaan kasvillisuuteen. Pensaat Pensaita istutetaan etenkin kiertoliittymiin sekä Kaarinantien meluvalleihin. Lajistossa suositaan helppohoitoisuutta ja meluvalleissa kerroksellista monilajisuutta. Nurmet ja niityt Nurmetusluokkaa A3 käytetään Hämeentien jalankulku- ja pyöräilyväylien tuntumassa sekä linja-autopysäkkien ja liityntäpysäköintialueen lähialueilla. Muuten väylien reuna-alueet, keskialue ja luiskat verhoillaan helppohoitoisella maisemanurmella tai niityllä. Niittyä käytetään sekä etl-alueella että paikoin tie- ja klv-luiskissa. Niittyjen tarkoituksena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja näyttävyyttä paikallisia luonnonkasveja suosien. Niittysiemenseoksessa käytetään erityisesti alueelta kerättyjä keltamataran siemeniä. Tiealueelta tulisi myös kuoria talteen keltamataran kasvupaikkojen kasvualustat, säilyttää ne työn ajan matalassa aumassa ja levittää murskattuna uuteen kasvupaikkaan työn valmistuessa.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 57 Maisemanurmea 1 käytetään sisäluiskissa, keskialueilla, eritasoliittymissä ellei kartoissa ole rasterein esitetty muuta. Korkeiden penkereiden yläosat nurmetetaan 6 metrin etäisyydelle päällysteen reunasta hoitoluokan N1 teillä ja 4 metrin etäisyydelle päällysteen reunasta hoitoluokan N2 teillä. Maisemanurmea 2 käytetään korkeiden penkereiden alaosissa ja ulkoluiskissa. Viivytysaltaiden reunoille kylvetään tulvaniittysiemenseos. Liito-oravien hyppypuut Osa liito-oravien hyppypuista voidaan korvata korkeilla puupaaluilla. Ratkaisu tulee kyseeseen tilapäisesti istutusten alkuvaiheessa sekä runkopuille liian kapeilla keskikaistoilla pysyvästi. Vihersilta Hirvieläinten käyttämät liikkumisreitit ylittävät kehätien koillis-lounaissuuntaisina välittäen eläinten liikkumista Liedon ja Tarvasjoen metsäalueilta Piikkiön ja Paimion ranta-alueille ja edelleen saaristoon. Tällä hetkellä hirvistä varoittavat liikennemerkit kattavat tieosuuden välillä Pukkilan liittymä - Kannitun metsäsaarekkeen itälaita. Riistaeläinten kulun turvaamiseksi ja kanavoimiseksi sekä tieturvallisuuden parantamiseksi tiejaksolle rakennetaan vihersilta riistaeläinten uudeksi ylityspaikaksi. Vihersillalle on haettu alueelta luonteva sijoituspaikka, jossa tietä ympäröivä nykyinen luonnonkasvillisuus yhtyy saumattomasti sillalle istutettavaan kasvillisuuteen. Vihersillan luontevin sijoituspaikka on Kannitun metsäsaarekkeen keskivaiheilla, jossa maasto luontaisesti kohoaa ja jossa ei liito-oravaselvityksen mukaan ole oravien pesäpuita. Riista-aita jatkuu sillan molemmilla puolilla. Riistaseurantaa varten vihersillalle rakennetaan poikittainen hiekka-alue. Maanviljelijöitä palveleva traktorireitti kulkee myös vihersillan yli. Viivytysaltaat Pintavesiin kohdistuvat vaikutukset pyritään minimoimaan laskuojiin sijoitettavilla viivytysaltailla. Uusikäytön hyödyntäminen Meluvalleissa on osittain hyödynnetty rengasrouhetta, jotta rakenteesta on saatu tarpeeksi kevyt stabiliteetin riittävyyden varmistamiseksi. J10:n alueelle on lisäksi esitetty massastabilointia, joissa voidaan hyödyntää sideaineena lentotuhkaa. Jos lentotuhkaa halutaan alueella käyttää, tulee ennen stabilointityön aloitusta tehdä stabiloitavuuskokeita hyödynnettävällä tuhkalla, jotta tiedetään kuinka paljon tuhkaa stabiloinnissa voidaan käyttää.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 58 Tiesuunnitelmassa uudet tierakenteet on esitetty tehtäväksi louherakenteena suunnittelualueen kallioleikkauksista saatavan runsaan louheen vuoksi. Näin ei ole myöskään kustannustehokasta esittää tuhkaa tai muita uusioaineita käytettäväksi tierakenteissa. Meluntorjunta Suunnitelmassa on esitetty merkittävä määrä uusia meluesteitä. Meluesteillä suojataan tien varren asuinalueita ja muita melusta häiriintyviä kohteita. Meluntorjunnan periaatteena on ollut suunnitella meluntorjuntaa kohteille, joissa keskiäänitasot voidaan meluntorjunnalla saada alle Vnp:n 993/1992 ohjearvojen kustannustehokkaasti. Ohjearvojen mukainen keskiäänitaso asumiseen käytettävillä alueilla on päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 50 db. Meluntorjunta on toteutettu meluvallein, -aidoin ja -kaitein. Melusuojauksen toteuttamisen vaihtoehtovertailun perusteella (esitelty kohdassa 4.5) kaikille kohteille ei kuitenkaan ole edellytetty melutason ohjearvojen alittumista, vaan melutilanteen paraneminen nykyisestä on tulkittu paikoin riittäväksi meluntorjunnaksi. Meluntorjuntaan on vaikuttanut melutason lisäksi myös muut asiat kuten maisemalliset näkökulmat. Huonosta kustannustehokkuudesta johtuen meluntorjuntaa ei ole osoitettu aivan kaikille melusuojausta vaativille kohteille, joilla melutason ohjearvot ylittyvät. Osin maisemallisista syistä ja asukkaiden vastustuksen takia Auralaaksossa valtatien 10 varressa meluesteenä käytetään matalampaa melukaidetta eikä -aitaa, vaikka melutasot alueella ylittävät ohjearvot. Melutaso kuitenkin pienenee selvästi nykyisestä. Myöskään Aurajoen rannassa olevaa lomakiinteistöä ei suojattu melulta maisemallisista ja kustannuksellista syistä johtuen. Muutamissa kohteissa päädyttiin meluaitaa matalampaan melukaiteeseen, koska sillä saavutetaan melun keskiäänitasoissa selvä parannus nykytilanteeseen verrattuna. Tällainen alue on kehätien paaluvälillä 5700 6800. Myös Kirismäen eritasoliittymän pohjoispuolella valtatien 1 varressa on samasta syystä päädytty käyttämään melukaidetta. Nykyinen ja tuleva maankäyttö huomioitiin muutamissa kohdissa siten, ettei meluntorjuntaa esitetä lainkaan. Näissä kohdissa joko nykyinen tai tuleva maankäyttö (asemakaava) eivät mahdollista asuinkäyttöä. Tällaisia kohteita sijaitsee Avantin ja Tuulissuon alueella. Muita suojaamattomia yksittäisiä kohteita ei suojattu melulta kun arvioitu kustannus suojauksesta olisi ylittänyt kiinteistön arvon. Tällaisia kohteita on esitetty tiesuunnitelmassa lunastettaviksi. Tiesuunnitelman meluntorjunta on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 10 sekä meluselvityksessä 16T-5.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 59 Tievalaistus Turun kehätien liittymät ja risteävät tiet valaistaan suunnitelmakartassa 11T- 1 esitetysti. Väylien valaistusluokka, pylväs- ja valolaji, kaapelointitapa sekä pylväiden sijainti ja enimmäiskorkeus on esitetty suunnitelmakartan luettelossa. Kehätien uusi valaistus liittyy suunnittelualueen länsipäässä nykyiseen välikaistalle sijoitettuun valaistukseen. Itäpäässä tie liittyy nykyiseen valtatie 1:een ja sen nykyiseen valaistukseen Kirismäen eritasoliittymän ramppivalaistuksilla sekä nykyiseen maantiehen yksirivisenä reunasijoituksena. Rampeilla ja muilla hankkeeseen liittyvillä väylillä uusi valaistus liittyy nykyisiin valaistuksiin suunnitelmakartan 11T-1 mukaisesti. Suunnitelmakartan 11T-1 mukaisesti ELY-keskuksen hallinnoima valaistus toteutetaan ledivalaisimin. Valaisimien enimmäiskorkeus kehätiellä on 18 metriä. Eritasoliittymien rampeilla sekä pisara- ja kiertoliittymissä enimmäiskorkeus on 12 metriä. ELY-keskuksen hallinnoiman valaistuksen asennuksissa käytetään maakaapeloituja törmäysturvallisia metallipylväitä. Rampeilla käytetään NE-luokan väistyviä varrettomia pylväitä. Valaistuksen ohjaus toteutetaan ELY-keskuksen vaatimusten mukaisesti. Suunnitelmakartalla valaistavaksi esitettyjen siltojen sillanalusvalaistustarpeet tulee tarkistaa laskelmin rakennussuunnitelmassa. Uudet ja saneerattavat sillanalusvalaistukset toteutetaan upotettavin ledivalaisimin. Suunniteltujen valaistusten sähköistys pyritään toteuttamaan nykyisillä tievalaistuskeskuksilla. Keskuksien mahdolliset muutostyöt ja/tai uudet tievalaistuskeskukset määritellään tarkemmin seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan valaistavat väylät on esitetty suunnitelmakartassa 11T-1. Kaarinan/Liedon hallinnoimien väylien pylväs- ja valaisintyypit sekä näiden ohjaus tulee olla kaupungin/kunnan vaatimusten mukaisia. Kaarinan/Liedon hallinnoima uusi valaistus toteutetaan ledivalaisimin. Kaarinan kaupungille uutta valaistusta toteutetaan väylille Y21-Y24, muuten kaupungin hallinnoima valaistus säilyy nykyisellään. Liedon kunnalle uutta valaistusta toteutetaan suunnitelmakartan 11T-1 mukaisesti. Lisäksi Alisippaantien (K2) nykyisiin valaisinpylväisiin vaihdetaan ledivalaisimet välillä Mäntyvaarantien pl 80. Rakennussuunnitelmassa väyliä ylittävät suurjänniteilmajohdot on otettava huomioon riittävin varoetäisyyksin. Suurjänniteilmajohdot ylittävät mm. M4:n paalulla 70, M10:n paalulla 1470 ja K1:n paalulla 1500. Sillat ja taitorakenteet Hankkeeseen sisältyy 15 uutta, 2 levennettävää, 6 korjattavaa ja 5 purettavaa siltaa. Niiden lisäksi hankealueella on myös siltoja, joihin ei kohdistu toimenpiteitä.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 60 Jollei siltakohtaisesti muuta ole todettu, ovat siltojen alikulkukorkeudet kehätiellä ja risteävillä maanteillä 4,8 m, yksityisteillä 4,6 m ja jalankulku- ja pyöräilyväylillä 3,2 m. S2 Aurajoen silta Levennettävä silta T-2379 on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelopalkkisilta. Silta levennetään 16,5 17,6 metrillä eteläisestä reunastaan. Levennys korvaa nykyisen T-177 Aurajoen sillan. Sillan jännevälit ovat 1,5+24,0+30,0+24,0+1,5 m ja hyödyllinen leveys leventämisen jälkeen 33,5 35,7 m. Sillan S2 rakentamiseen on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa 19.11.1992 nro 97/1992/4. Sillan leventäminen ei edellytä uutta lupaa. Luvan mukainen vapaa-aukkovaatimus on keskiaukossa yläveden korkeuden HW suhteen 28,0x2,6 m (BxH). Sillan levennys perustetaan tukipaaluiksi lyötävillä teräsputkipaaluilla. Paalujen sijoittelussa ja suuntauksessa huomioidaan paikalla olevien kolmen nykyisen sillan ja niiden paalulaattojen paalut, joiden lisäksi paikalla on myös nykyisten siltojen rakentamisesta jääneitä puisia telinepaaluja. Tuella T4 on kiinteät ja muilla tuilla liikkuvat laakerit. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan päissä on 2015 rakennetut paalulaatat, joita täydennetään tuen T4 puolella. Paalulaatoille 2015 rakennetut siirtymälaatat ja kevennyskiilat levennetään. Lisäksi sillat kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet uusitaan ja siltaa korjataan. Sillan etuluiskien alaosiin tehdään eroosiosuojaus järjestetyllä kiviheitokkeella ja yläosiin sepeliverhous. Keilat nurmetetaan. S4 Kauselan pohjoinen risteyssilta Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Sillan jännevälit ovat 14,2+16,7+16,7+14,2 m ja hyödyllinen leveys 7,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2 kpl 14,75x4,8 m (BxH) ja 4,0x3,2 m (BxH). Silta perustetaan päätytuilla porapaaluille ja välituilla pilarianturoilla kallionvaraisesti. Päätytuilla on laakerit. Välituilla pilarit liittyvät jäykästi kansilaattaan. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan T1 etuluiskaan tehdään kallionvarainen kivikoritukimuuri ja T5 etuluiskaan betonikiviverhous. Keilat nurmetetaan. S5 Kauselan risteyssilta Levennettävä silta T-1814 on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta. Silta levennetään 2,0 metrillä pohjoisesta reunastaan. Sillan jännevälit ovat 14,2+16,7+16,7+14,2 m ja hyödyllinen leveys leventämisen jälkeen 22,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2 kpl 14,75x4,8 m (BxH) ja 4,0x3,2 m (BxH).

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 61 Sillan levennys perustetaan päätytuilla porapaaluille ja välituilla pilarianturoilla kallionvaraisesti. Päätytuilla on laakerit. Välituilla pilarit liittyvät jäykästi kansilaattaan. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Lisäksi sillan oikean puoleinen reunapalkki, kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet uusitaan ja siltaa korjataan. Sillan T1 etuluiskaan tehdään betonikiviverhous ja T5 etuluiskaan kallionvarainen kivikoritukimuuri. Keilat nurmetetaan. S6 Kauselan eteläinen alikulkukäytävä Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk II). Sillan hyödyllinen leveys leveys on 7,0 m ja vapaa-aukkovaatimus 4,0x3,2 m (BxH). Silta perustetaan kallionvaraisesti ja varustetaan siirtymälaatoilla. Alittavan väylän luiskiin tehdään sillan alla kenttäkiveys. Sillan ulkoluiskat nurmetetaan. S7 Kauselan pohjoinen alikulkukäytävä Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk II). Sillan hyödyllinen leveys on 22,6 m ja vapaa-aukkovaatimus 4,0x3,2 m (BxH). Silta perustetaan teräsbetonipaaluille ja varustetaan siirtymälaatoilla. Alittavan väylän luiskiin tehdään sillan alla kenttäkiveys. Sillan ulkoluiskat nurmetetaan. Silta rakennetaan kahdessa vaiheessa. S8 Sippaan risteyssilta Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta. Sillan jännevälit ovat 2,5+21,0+18,5+15,0+2,5 m ja hyödyllinen leveys 12,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2kpl 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan pilarianturoilla kallionvaraisesti. Päätytukien pilareilla on laakerit. Välituilla pilarit liittyvät jäykästi kansilaattaan. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S9 Pukkilan risteyssilta Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta. Sillan jännevälit ovat 2,5+21,0+21,0+2,5 m ja hyödyllinen leveys 12,3 12,6 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2kpl 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan tukipaaluiksi lyötävillä teräsputkipaaluilla. Pilarit liittyvät jäykästi kansilaattaan. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 62 S10 Peltolan vihersilta Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva holvisilta. Sillan jännevälit ovat 19,3+19,3 m ja hyödyllinen leveys 28,0 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2 kpl 7,0x7,0 m (BxH). Silta perustetaan anturoilla kallionvaraisesti. Sillan ulkoluiskiin tulee nurmetus. S11 Kirismäen pohjoinen ramppisilta Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva ulokepalkkisilta. Sillan jännevälit ovat 12,0+24,0+18,0+2,5 m ja hyödyllinen leveys 7,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan tuella T1 laakeripalkilla kallionvaraisesti, välituilla pilarianturoilla kallionvaraisesti ja tuella T4 porapaaluilla. Tuella T1 on laakerit, muilla tuilla pilarit liittyvät jäykästi pääpalkkiin. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S12 Kirismäen eteläinen ramppisilta Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen ulokepalkkisilta. Sillan jännevälit ovat 2,5+35,0+2,5 m ja hyödyllinen leveys 7,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan tuella T1 pilarianturalla kallionvaraisesti ja tuella T2 porapaaluilla. Pilarit liittyvät jäykästi pääpalkkiin. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S13A Ilolanmäen risteyssilta A Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan jänneväli on 38,0 m ja hyödyllinen leveys 12,3 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan anturoilla kallionvaraisesti. Molemmilla maatuilla on laakerit. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S13B Ilolanmäen risteyssilta B Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan jänneväli on 45,0 m ja hyödyllinen leveys 14,3 15,3 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan anturoilla kallionvaraisesti. Molemmilla maatuilla on laakerit. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 63 S14 Kirismäen risteyssilta Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta. Silta korvaa nykyisen T-2216 Kirismäen risteyssillan. Sillan jännevälit ovat 16,2+25,6+30,0+27,2 m ja hyödyllinen leveys 10,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 2 kpl 14,75x4,8 m (BxH) ja 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan anturoilla kallionvaraisesti. Tuella T4 pilarit liittyvät jäykästi pääpalkkeihin ja muilla tuilla on laakerit. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S15 Varsniityn risteyssilta Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen ulokepalkkisilta. Sillan jännevälit ovat 2,5+44,5+2,5 m ja hyödyllinen leveys 10,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan porapaaluilla. Pilarit liittyvät jäykästi pääpalkkeihin. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S16 Kirismäen itäinen ramppisilta Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan jänneväli on 30,0 m ja hyödyllinen leveys 7,5 m. Vapaa-aukkovaatimus on 9,0x4,8 m (BxH). Silta perustetaan laakeripalkeilla kallionvaraisesti. Molemmilla tuilla on laakerit. Silta varustetaan siirtymälaatoilla. Sillan etuluiskiin tulee betonikiviverhous ja keiloihin nurmetus. S17 Kaarinantien alikulkukäytävä Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk II). Sillan hyödyllinen leveys on 22,5 m ja vapaa-aukkovaatimus 4,0x3,2 m (BxH). Silta perustetaan teräsbetonipaaluille ja varustetaan siirtymälaatoilla. Alittavan väylän luiskiin tehdään sillan alla kenttäkiveys. Sillan ulkoluiskat nurmetetaan. S19 Tammitien alikulkukäytävä Rakennettava silta on tyypiltään teräksinen holvisilta (Kasi-BOX). Sillan hyödyllinen leveys on 21,2 m ja vapaa-aukkovaatimus 3,0x3,2 m (BxH). Silta perustetaan kallionvaraisesti. Silta varustetaan matalaan kulmatukimuuriin asennettavalla H2-kaiteella ja toisella reunalla betonisella melukaiteella. Alittavan väylän luiskiin tehdään sillan alla kenttäkiveys. Sillan ulkoluiskat nurmetetaan.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 64 T-2256 Aurajoen kevytliikenteen silta Korjattava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva ontelopalkkisilta. Sillan jännemitat ovat 24,0+30,0+24,0 m ja hyödyllinen leveys 4,5 m. Sillasta uusitaan kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet ja korjataan vähäiset vauriot. T-2224 Aurajokilaakson silta Korjattava silta on tyypiltään teräsbetonikantinen teräksinen jatkuva liittopalkkisilta. Sillan jännemitat ovat 32,0+40,0+24,0 m ja hyödyllinen leveys 7,0 m. Sillasta uusitaan pintarakenteet ja kuivatuslaitteet ja korjataan vähäiset vauriot. T-2223 Suurmyymälän ylikulkukäytävä Korjattava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva ulokeontelopalkkisilta. Sillan jännemitat ovat 0,9+33,0+33,0+0,9 m ja hyödyllinen leveys 4,5 m. Sillasta uusitaan kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet ja korjataan vähäiset vauriot. T-2266 Tähkäpään risteyssilta Korjattava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva ontelopalkkisilta. Sillan jännemitat ovat 34,0+31,0+21,0 m ja hyödyllinen leveys 6,5 m. Sillasta uusitaan kaidepylväiden juurikorokkeet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet, lisätään kaiteisiin suojaverkot ja korjataan vähäiset vauriot. T-2231 Haapalan risteyssilta Korjattava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta. Sillan vapaa-aukon leveys on 12,0 m ja hyödyllinen leveys 12,5 m. Sillasta uusitaan kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet, lisätään led-valaisimet nykyisiin varauskoloihin ja korjataan rapautuneet tukimuurit ja muut vähäisemmät vauriot. T-2404 Haapalan risteyssilta Korjattava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta. Sillan vapaa-aukon leveys on 12,0 m ja hyödyllinen leveys 17,5 18,3 m. Sillasta uusitaan kaiteet, pintarakenteet ja kuivatuslaitteet, lisätään led-valaisimet nykyisiin varauskoloihin ja korjataan rapautuneet tukimuurit ja muut vähäisemmät vauriot. T-177 Aurajoen silta Purettava silta on teräsbetonikantinen jatkuva teräspalkkisilta, jonka jännemitat ovat 16,0+20,0+16,0 m ja hyödyllinen leveys 10,5 m. Silta ylittää Aurajoen ja se on paalutettu. Sillan päihin 2015 rakennetut pengerlaatat hyödynnetään S2 Aurajoen sillan levennyksen pengerlaattoina.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 65 T-2216 Kirismäen risteyssilta Purettava silta on jännitetty betoninen jatkuva laattapalkkisilta, jonka jännemitat ovat 16,2+27,6+31,9+28,2 m ja hyödyllinen leveys 23,3 m. Silta on pääosin kallionvarainen, osin paalutettu. T-2027 Sippaantien alikulkukäytävä Purettava silta on teräsbetoninen elementtilaattasilta (Ble I), jonka vapaaaukon leveys on 4,0 m ja hyödyllinen leveys 10,5 m. Silta on maanvarainen. T-2230 Kirismäen alikulkukäytävä Purettava silta on teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk II), jonka vapaa-aukon leveys on 5,0 m ja hyödyllinen leveys 7,0 7,4 m. Silta on maanvarainen. T-5481 Tammitien alikulkukäytävä Purettava silta on teräksinen putkisilta, jonka vapaa-aukon leveys on 3,0 m ja hyödyllinen leveys 13,5 m. Silta on maanvarainen. Massatalous, maa-ainesalueet ja ylijäämämaiden sijoitusalueet Hankkeen maa-ainesvarat saadaan pääosin hankealueelta tai sen läheisyydestä. Hankkeelle on varattu yksi työnaikainen maa-ainesten ottoalue Kirismäen eritasoliittymän läheisyydessä. Työnaikainen maa-ainesten ottoalue 1 on esitetty yleiskartalla 2.1T-1 ja suunnitelmakartalla 3T-7. Alueen suunniteltu maa-ainesten oton taso ja maisemointi on esitetty piirustuksessa 7.1T- 2-5. Hankkeelta saadut penkereisiin kelpaavat maa- ja kalliomassat sijoitetaan penger- ja kerrosrakenteisiin. Hankkeelta saadut penkereisiin kelpaamattomat leikkausmassat sijoitetaan luiskatäyttöihin, meluvalleihin, esitettyihin maisemanhoidollisiin täyttöihin sekä ylijäämämaiden sijoitusalueille. Tiesuunnitelman aikana tehtyjen pohjatutkimusten perustella on havaittu sulfaattimaita Aurajokilaakson alueelta. Leikattavaa savimaata on yhteensä noin 45 000 m 3 alueilla, joissa on riski sulfaattimaiden löytymiselle. Todellinen sulfaattimaiden määrä on merkittävästi pienempi huomioiden mm. maaleikkausten syvyys. On myös todennäköistä, että sulfaattimaita ei löydy koko Aurajokilaakson alueelta. Hankkeen leikkausmassoissa esiintyvien sulfaattimaiden sijoittaminen on suunniteltu Pukkilan eritasoliittymän yhteydessä oleviin ylijäämämaiden sijoitusalueisiin (ylijäämämaiden sijoitusalueet 3, 4, 5, 6, 7 ja 17) sekä Liedon kunnan alueella olevaan Avantin sijoitusalueeseen (ylijäämämaiden sijoitusalue 10). Sulfaattimaiden sijoittaminen tarkentuu jatkosuunnittelussa, kun myös sulfaattimaiden määrät tarkentuvat.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 66 Työnaikainen liikenteen hoito Kehätie ja sen eritasoliittymät parannetaan pääasiassa nykyisten tiejärjestelyiden läheisyydessä. Työnaikaisia järjestelyjä joudutaan tekemään lähinnä parannettavien Kauselan ja Kirismäen eritasoliittymien, Pukkilan uuden eritasoliittymän molemmin puolin uuden E18 tielinjauksen liitoskohdissa sekä uusien siltapaikkojen kohdilla. Nykyisten siltojen ja pohjanvahvistusrakenteiden kohdilla uudet järjestelyt on pyritty mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan niin, että rakentaminen pystytään tekemään sivussa olemassa olevista rakenteista. Vaikutukset nykyisten teiden liikenteisiin ovat hallittavissa tavanomaisilla työnaikaisilla liikennejärjestelyillä ja kiertoteillä. Uuden ajoradan rakentaminen mahdollistaa työnaikaisen liikenteen järjestämisen vaiheistuksen vanhan ja uuden ajoradan kesken. Kiertotiejärjestelyiden tulee olla kestopäällystettyjä ja valaistuja. Ajoradan leveys tulee olla kiertoteillä 6,0-7,0 m. Jalankulun ja pyöräilyn kiertotiet tulee järjestää myös työn ajaksi niillä kohdin, kun on olemassa olevia jalankulku- ja pyöräilyväyliä. Kirismäen eritasoliittymän kohdalla tulee korvata nykyinen jalankulku- ja pyöräilyväylä Hadvalantieltä Haapalantielle ennen nykyisen väylän katkaisua.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 67 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kehätien linjausvaihtoehdot Päätielle (kehätie) tutkittiin linjausvaihtoehtoja Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien välisellä tieosuudella. Päävaihtoehtoja olivat yleissuunnitelman mukainen uusi tielinjaus sekä tiesuunnitelman laadinnan aikana kehitetty vaihtoehto, jossa hyödynnetään kantatien 40 nykyistä ajorataa ja rakennetaan uusi ajorata nykyisen pohjoispuolelle. Kuvassa 22 yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto on esitetty punaisella ja tiesuunnitelmaan valittu vaihtoehto harmaalla. Kuva 22. Kehätien linjausvaihtoehdot Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymän välisellä tieosuudella. Tiesuunnitelmaan valitun vaihtoehdon valintaan vaikuttivat erityisesti alueella esiintyvät liito-oravat sekä rakennuskustannukset. Kehätien molemmin puolin sijaitsee liito-oravan elinalueita ja kehätien noin paalulla 2520 sijaitsee pesäpuu. Yleissuunnitelman periaatteen mukaista linjausvaihtoehtoa tutkittiin pesäpuun kiertämiseksi. Vaihtoehtovertailussa todettiin, että yleissuunnitelman mukainen linjaus tuhoaisi merkittävästi enemmän liito-oravalle soveltuvia metsäalueita kehätien eteläpuolella. Vaikka pohjoispuolella sijaitseekin pesäpuu, ovat elinolot huomattavasi heikommat kapealla metsäkaistaleella kehätien ja Avantin alueen maankäytön välisellä alueella. Liito-oravan elinolojen kannalta parhaana vaihtoehtona pidettiin eteläpuolisten metsäalueiden säästämistä ja kehätien sijoittamista mahdollisimman tiiviisti nykyisen tien ja Avantin maankäytön väliselle alueelle turvaten kuitenkin liito-oravan kulku kehätien puolelta toiselle. Pesäpuun tuhoamisesta laadittiin tiesuunnitelman aikana poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi (liitetty tiesuunnitelman osaan 1.6T-2), jossa tämä kyseinen kohta on yhtenä kohteena.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 68 Tiesuunnitelmaan valitun vaihtoehdon valintaan vaikuttivat myös rakennuskustannukset. Yleissuunnitelman mukainen linjaus on rakennuskustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi (noin 0,5 M ) johtuen laajemmista rakennustoimenpiteistä tien ja pohjanvahvistusten rakentamiseksi. Sekä tiesuunnitelmaan valittu, että yleissuunnitelman mukainen vaihtoehto mahdollistavat kohdalla sijaitsevan Avantin eritasoliittymävarauksen rakentamisen. Tiesuunnitelmaan valittu vaihtoehto on myös parempi hulevesien johtamiseksi idän suuntaan ohi Littoistenjärven. E5 Kirismäen eritasoliittymän vaihtoehdot Tiesuunnitelman laadinnan aikana tutkittiin vaihtoehtoja Kirismäen eritasoliittymän toteuttamiseksi siten, että E18-väylä korostuu eritasoliittymän pääsuuntana ja muut väylät ovat sille alisteisia. Vaihtoehtoina vertailtiin yleissuunnitelman mukaista perusvaihtoehtoa 1 ja tiesuunnitelman laadinnan aikana kehitettyä perusvaihtoehtoa 2 sekä näitä täydentäviä vaihtoehtoja a, b, c ja d. Vaihtoehdot Vaihtoehtona 1a oli yleissuunnitelman mukainen periaateratkaisu. Vaihtoehto 1b oli muutoin yleissuunnitelman vaihtoehdon mukainen, mutta ramppigeometrioita tarkistettiin ja puolisuora ramppi Naantalin suunnasta muutettiin kulkemaan kaikkien risteävien väylien ali. Alavaihtoehdot c ja d täydensivät päävaihtoehtoja teknisiltä yksityiskohdiltaan. Kuva 23. Vaihtoehto 1a, yleissuunnitelman mukainen periaateratkaisu.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 69 Kuva 24. Vaihtoehto 1b, jossa ramppi E5R5 kulkee risteävien väylien ali. Kuva 25. Vaihtoehto 1d, jossa E18 pääsuuntien rampit on muutettu järjestelmäliittymän vaatimaan tasoon ja lisätty valtatielle 1 kaksikaistainen erkanemisratkaisu. Kuva 26. Vaihtoehto 2, jossa E18 pääsuuntien rampit on muutettu järjestelmäliittymän vaatimaan tasoon ja Naantali Helsinki -suunnan ramppi toteutettu suorana.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 70 Tiesuunnitelman laadinnan aikana kehitettiin perusvaihtoehto 2, jossa E18 Naantalin suunnasta Helsingin suuntaan muutetaan eritasoliittymän läpi pääsuunnaksi suoran rampin E5R5 avulla. Siinä suora ramppi ylittää kaikki risteävät väylät. Vaihtoehtojen vertailu Perusvaihtoehtojen 1 ja 2 välillä ei ollut merkittävää eroa liikenteellisen toimivuuden suhteen. Vertailussa kuitenkin todettiin, että valtatie 1 ja kehätie (E18) ovat korkealuokkaisia väyliä, joten niiden eritasoliittymän tulee vastata järjestelmäliittymän tasoa. Vaikka erkanemis- ja liittymisramppien toimivuus yksikaistaisena on hyvä, väylien luokka vaatii korkealuokkaisempaa toteutusta pääsuuntien rampeille (E18 suunnat Helsinki-Naantali ja Naantali-Helsinki). Pitkät sillat ja/tai pitkät puolisuorat rampit vaativat kaksikaistaisen toteutuksen, jotta ramppien toimivuus pystytään varmistamaan kunnossapito- (päällystys ja sillan peruskorjaus) sekä onnettomuus- ja poikkeustilanteissa. Suunnittelun pohjaksi valittiin yleissuunnitelman pohjalta kehitetty ja järjestelmäliittymän tasoa vastaava vaihtoehto 1b+c+d. Niiden päävaihtoehtojen, joita ei valittu jatkosuunnitteluun, tarkemmat kartat on liitetty tiesuunnitelman osaan 17T. Vanha Littoistentien alikulkukäytävä Tiesuunnitelman laadinnan aikana tutkittiin Auranlaakson kohdalla alikulkukäytävän toteuttamista Vanhan Littoistentien ali osana valtatien 10 jalankulun ja pyöräilyn pääreittiä. Alikulkukäytävän toteuttamisesta luovuttiin kuitenkin rakennuskustannusten kalleuden sekä maankäytön suunnitteluun liittyvien ongelmien vuoksi. Valtatien 10 jalankulun ja pyöräilyn pääreitillä Vanha Littoistentien liittymä säilyy valo-ohjattuna tasoliittymänä. Tarkempi kartta tutkitusta vaihtoehdosta on liitetty tiesuunnitelman osaan 17T. Kuva 27. Tutkittu vaihtoehto Vanha Littoistentien alikulkukäytävästä

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 71 Länsi-Avantintien jatkeen liittymäjärjestelyt valtatiellä 10 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki yleissuunnitelmassa esitetyt Kaarinantien kääntö ja Avantin eritasoliittymä eivät sisälly yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen, joten ne jäivät pois tiesuunnitelman hankekokonaisuudesta. Kehätiellä oleva nykyinen Mursketien liittymä katkaistaan tiesuunnitelman toimenpiteenä. Tiesuunnitelman lähtökohdat Mursketien korvaavalle yhteydelle on esitetty suunnitelmassa E18 Turun kehätie, Avantin alueen katuyhteys valtatielle 10, toimenpidesuunnitelma (2015). Tiesuunnitelman laadinnan alussa tutkittiin katuyhteyden toteutusvaihtoehtoja. Vaihtoehtovertailussa tutkittiin kahta päävaihtoehtoa VE1 ja VE2. Vaihtoehdossa VE1 tie- ja katujärjestelyt perustuivat Länsi-Avantintien jatkeen toimenpidesuunnitelman periaateratkaisuihin. Pääongelmiksi todettiin valtatien 10 liittymäpaikan sijainti lähellä Kauselan eritasoliittymän ramppeja, jyrkkä pituuskaltevuus sekä tavoitetilanteen risteyssillan pohjaolosuhteet ja rakennettavuus valtatien 10 ali. Vaihtoehdon VE1 ratkaisut olivat Kaarinan kaupungin maankäytön suunnitelmien mukaiset. Kuva 28. Länsi-Avantintien jatkeen katujärjestelyiden vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 muodostettiin tiesuunnitelman aikana, jossa pyrittiin ratkaisemaan vaihtoehdon VE1 rakennettavuuteen ja valtatien 10 liittymäpaikkaan liittyvät ongelmat. Vaihtoehdon periaateratkaisut perustuivat osin Länsi- Avantintien jatkeen toimenpidesuunnitelmassa tutkittuun vaihtoehtoon, jossa katujärjestelyjen liittymät valtatielle 10 sijoittuivat nykyisten Tammitien ja Vanha Härkätien liittymien kohdalle. Näiden lisäksi muodostettiin uusi vaihtoehto tavoitetilanteen rinnakkaistieyhteydelle, joka ylitti valtatien 10 risteyssillalla lähellä Kauselan eritasoliittymää. Vaihtoehdon VE1 ratkaisut olivat osin ristiriitaisia Kaarinan kaupungin maankäytön suunnitelmien kanssa.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 72 Kuva 29. Länsi-Avantintien jatkeen katujärjestelyiden vaihtoehto VE2 Vaihtoehtovertailussa tutkittiin päävaihtoehtoja liikenteellisen toimivuuden, maankäytön kehittämisen, ihmisten elinolojen, luonnonolojen, pohja- ja pintavesien, maiseman ja kulttuuriperinnön sekä rakennettavuuden ja rakennuskustannusten kannalta. Vaihtoehtovertailussa todettiin, että vaihtoehto VE2 oli rakennettavuuden ja rakennuskustannusten kannalta vähän edullisempi, mutta ongelmat maankäytön suunnitelmien kanssa sekä katujärjestelyiden sijoittuminen lähelle asutusta olivat suurimmat kipupisteet. Myös valtatien 10 ylittävää risteyssiltaa pidettiin huonosti maisemaan sopivana. Liikenteellisen toimivuuden kannalta vaihtoehtovertailun perusteella todettiin, että tavoitetilanteen ratkaisu kehätien rinnakkaistieksi Länsi-Avantintien jatkeen kautta Topinojan suuntaan ei vaadi toteutusta eritasoon (risteyssilta) valtatien 10 kanssa. Liikennevalo-ohjattu tasoliittymä on riittävän toimiva myös tavoitetilanteessa. Tällä perustella vaihtoehdon VE1 periaateratkaisusta saatiin rakennettavuuden ja rakennuskustannusten kannalta merkittävästi parempi. Vaihtoehdon VE1 periaateratkaisu oli lähtökohtaisesti Kaarinan kaupungin maankäytön suunnitelmien mukainen sekä läheisen asutuksen sekä maiseman kannalta parempi. Tällä perusteella VE1 periaateratkaisut valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi ilman tavoitetilan eritasoratkaisuja. Meluntorjunnan vaihtoehtotarkastelut Tiesuunnitelman laadinnan aikana tutkittiin meluntorjuntavaihtoehtoja osana tiesuunnitelman meluselvitystä. Tiesuunnitelman meluselvityksen lähtökohtana oli suojata melulta kaikki asuinrakennusten piha-alueet. Melusuojausvaihtoehtoina käytettiin meluvallia, -aitaa ja -kaidetta. Näitä kaikkia harkittiin ja kuhunkin kohteeseen valittiin paras vaihtoehto huomioiden meluntorjunnan tarve ja taso, pohjaolosuhteet, tilantarve, sekä rakennettavuus ja rakennuskustannukset.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 73 Vaihtoehtovertailun pohjana oli koko suunnittelualueelle laskettu meluntorjunta, jossa oli osoitettu lähes kaikille piha-alueille Vnp:n 993/1992 melun ohjearvot täyttävä melusuojaus ennustetilanteessa (tiesuunnitelman toimenpiteet toteutettu ja liikenne vuonna 2040). Vain joitakin yksittäisiä kohteita jätettiin jo tässä kohtaa tutkimatta tarkemmin, sillä niiden suojaaminen olisi vaatinut mittavat meluntorjuntatoimenpiteet. Vaihtoehtovertailun aikana selvisi, että rakennuskustannukset kaikkien asuinrakennusten piha-alueiden meluntorjunnasta ohjearvot täyttäviksi nousivat kestämättömiksi. Tästä syystä kustannuksia ja meluntorjuntaa jouduttiin harkitsemaan tapauskohtaisesti huomioiden asemakaavatilanne, asuinrakennusten nykyinen käyttö ja asuinkelpoisuus, asukkaiden kannanotot, melusuojauksen sopivuus maisemaan sekä suojauksen ulkonäkö. Vaihtoehtovertailun perusteella kaikille kohteille ei edellytetty melutason ohjearvojen alittumista, vaan melutilanteen paraneminen nykyisestä on tulkittu paikoin riittäväksi meluntorjunnaksi. Meluntorjuntaan on vaikuttanut melutason lisäksi myös muut asiat, kuten maisemalliset näkökulmat ja asemakaavatilanne. Huonosta kustannustehokkuudesta johtuen meluntorjuntaa ei ole osoitettu aivan kaikille suojausta vaativille kohteille, joilla melutason ohjearvot ylittyvät (suojattava kohde erittäin vaikeasti suojattavissa esim. mäen päällä, joten kustannukset suojauksesta olisivat erittäin suuret). Muita suojaamattomia yksittäisiä kohteita ei suojattu melulta, kun arvioitu rakennuskustannus suojauksesta olisi ylittänyt kiinteistön arvon. Tällaisia kohteita esitetään tiesuunnitelmassa lunastettaviksi. Tiesuunnitelmaan valitut melusuojausratkaisut on tarkemmin kuvattu kohdassa 3.10 ja lopullinen meluntorjunta on esitetty suunnitelmakartoilla 3T- 1 10 sekä tiesuunnitelman meluselvityksessä 16T-5.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 74 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTE- LYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädetyn lain (468/1994) mukaista menettelyä. Hanke ei kuulu edellä mainitun lain nojalla annetun Valtioneuvoston asetuksen (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, 713/2006) hankeluetteloon, eikä hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Tiesuunnitelma pohjautuu yleissuunnitelmaan Turun kehätien (kantatie 40) parantaminen välillä Kausela Kirismäki. Yleissuunnitelma sai lainvoimaisen päätöksen 15.2.2016. Yleissuunnitelman hyväksymispäätöksessä päätettiin parantaa kantatie 40 nykyisellä paikallaan noin 10 kilometrin matkalla Kauselan ja Kirismäen eritasoliittymien välillä. Yleissuunnitelman yhteydessä tarkasteltiin myös Kaarinantien (maantie 2200) kääntöä Kultanummelta, Avantin kautta nykyiselle valtatielle 10. Kaarinantien kääntöä ei hyväksytty yleissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Myöskään yleissuunnitelmassa esitetty Avantin eritasoliittymä ei sisälly yleissuunnitelman hyväksymispäätökseen.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 75 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Turun kehätie on yksi Suomen merkittävimmistä päätieyhteyksistä. Tie kuuluu TEN-T-ydinverkkoon, jota kehitetään korkeatasoiseksi yhteydeksi Naantalista Vaalimaalle. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, matka-aikojen ennustettavuutta sekä kuljetusten toimintavarmuutta. Liikennemäärät Turun kehätien nykyinen keskimääräinen vuorokausiliikenne Kauselan ja Kirismäen eritasoliittymien välillä on nykyään 13 650 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 1 480. Turun kehätien liikennemäärän odotetaan kasvavan lähivuosikymmeninä. Kehätien vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä (KVL) on noin ja noin 23 000 ajon./vrk Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien välillä ja noin 19 000 ajon./vrk Tuulissuon ja Kirismäen eritasoliittymien välillä. Valtatien 10 liikennemäärä on nykyään Kaarinantien ja Kauselan eritasoliittymän välillä 27 600 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 1 340. Liittymän pohjoispuolella Liedon suuntaan liikennemäärä on 14 300 ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on 620. Myös valtatien 10 liikennemäärä tulee kasvamaan. Valtatien 10 vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä on Kaarinantien ja Kauselan eritasoliittymän välillä keskimäärin 37 000 ajon./vrk. Kauselan eritasoliittymän pohjoispuolella Liedon suuntaan ennustettu liikennemäärä on noin 21 000 ajon./vrk. Liikenteen toimivuus Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta merkittävästi. Sujuvuus paranee sekä kehätien suuntaisen pitkämatkaisen liikenteen että seudullisen suunnittelujakson liittymiä käyttävän liikenteen kannalta. Tiesuunnitelman ratkaisulla kantatie 40 ei ruuhkaudu suunnittelujaksolla 150 huipputunnin liikenteellä. Ruuhkasuoritteen osuus on vuoden 2040 tilanteessa noin 1 %. Kevyiden ajoneuvojen keskinopeus nousee ruuhkautumisen poistumisen ja nopeusrajoitusten nostonseurauksena 87 kilometriin tunnissa Suunnitelluilla ratkaisuilla valtatien 10 liittymät suunnittelualueella toimivat ennustetilanteessa huipputunnin liikenteessä palvelutasoluokissa A-B lukuun ottamatta Kaarinantien liittymää, jossa palvelutaso on luokassa C. Hanke poistaa valtatien 10 suunnitteluosuudelta nykyiset valoliittymien toimivuusongelmat. Kehätien kapasiteetti kasvaa nelikaistaistamisen seurauksena Kauselan ja Kirsmäen välillä. Kapasiteetin lisäys poistaa ruuhkautumisen ja parantaa matka-aikojen ennustettavuutta, minkä seurauksena kehätien houkuttelevuus reittinä valtatien 1 suunnasta Turun sataman ja keskustan pohjoisosien suuntaan paranee. Vuoden 2040 tilanteessa muilta reiteiltä

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 76 siirtyvän liikenteen määrän on arvioitu olevan noin 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Parannettuna kehätie kykenee välittämään myös muilta reiteiltä siirtyvän liikenteen eikä se aiheuta suunnittelualueelle ruuhkia tavoitetilanteen mukaisilla ratkaisuilla. Siirtyvä liikenne voi kuitenkin aiheuttaa kapasiteettiongelmia muulla verkolla, etenkin valtatien 10 suunnalla. Valtatien 10 kehätieltä Turun keskustan suuntaan ei ole tiesuunnitelman yhteydessä arvioitu. Liikenneturvallisuus Suunnitelluilla ratkaisuilla suunnittelualueen henkilövahinko-onnettomuudet vuoden 2040 tilanteessa vähenevät 38 % ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet 72 % verrattuna vuoden 2040 tilanteeseen ilman toimenpiteitä. Liikenneturvallisuus paranee varsinkin ajoratojen erottelun seurauksena. Eritasoliittymien toteuttaminen parantaa liittymien turvallisuutta. Jalankulun ja pyöräilyn siirtäminen rinnakkaisille yhteyksille ja tasossa risteämisten poistaminen kantatieltä 40 ja valtatien 10 liittymän rampeilta vähentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuusriskiä. Joukkoliikenne Alisippaantien liittymän poistumisen seurauksena kantatietä käyttäville seudullisille linjoille joudutaan etsimään korvaavat reitit. Mahdollinen korvaava reitti voidaan osoittaa Sippaan risteyssillan ja täydentyvän rinnakkaisen verkon kautta. Tavoitetilanteen mukaisena hanke parantaa kantatietä mahdollisesti käyttävän pitkämatkaisen joukkoliikenteen sujuvuutta. Jalankulku- ja pyöräilyliikenne Yhtenäinen kantatien suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti kehätien eteläpuolella sekä rinnakkaisia väyliä hyödyntävä reitti kehätien pohjoispuolella parantavat jalankulku- ja pyöräilyliikenteen edellytyksiä ja turvallisuutta. Kevyt liikenne risteää kantatietä eritasossa autoliikenteen risteämisten yhteydessä. Risteämiskohdat sijoittuvat siten, että olemassa oleviin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin ei aiheudu merkittävää kiertoa. Eritasossa risteämiset vähentävät kantatien estevaikutusta nykytilanteeseen verrattuna ja parantavat jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Kulkuyhteydet Kausela Kirismäki-osuuden tasoliittymien poistaminen aiheuttaa muutoksia kiinteistöjen kulkuyhteyksiin. Kiinteistöille on suunniteltu korvaavat kulkuyhteydet niiltä osin, kun yhteydet katkeavat. Kulkuyhteydet on suunniteltu siten, että kiertohaittaa syntyisi mahdollisimman vähän.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 77 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Turku naapurikuntineen muodostaa seudun toiminnallisen keskuksen. Turun seudun taajaman kasvu on painottunut säteittäisesti pääväyliä pitkin ja kehätie kytkee keskustaa ympäröivät alueet toisiinsa. Turun kaupunkiseudulle on laadittu rakennemalli 2035, jonka mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään painottuen asumisessa kehätien sisäpuolelle ja työpaikoissa kehätien varteen. Kehätien liikenteen kasvaessa maankäytön kehittäminen sen varressa vaikeutuu. Liittyminen kehätien varren maankäytöstä päätielle vaikeutuu nykyisestä ja yhteydet päätien poikki huononevat. Yhteyksien heikkeneminen hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaa muun muassa toimivan joukkoliikenteen järjestämistä. Päätien liikenne rajoittaa tien varren maankäytön kehittämistä asuinalueilla ja Avantin logistiikka-alueella. Kehätien parantaminen tukee seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteita. Kehätien ruuhkaisuuden vähentäminen parantaa alueen yritysten toiminta- ja kehitysmahdollisuuksia. Seudullisen työ-matkaliikenteen matka-aikojen ennustettavuus ja kuljetusten toimintavarmuus paranevat. Paremmat kuljetusyhteydet lisäävät koko kehätien varren ja erityisesti Avantin alueen teollisuus- ja työpaikka-alueiden houkuttelevuutta. Samalla mahdollistuu uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen kehätien varrelle nopeiden ja turvallisten liikenneyhteyksien äärelle. Turun kehätien parantaminen tukee raskaan liikenteen läpiajokieltoa Turun keskustassa ja luo raskaalle liikenteelle sujuvammat yhteydet. Tien välityskyvyn paraneminen tukee alueen yritysten toiminta- ja kehitysmahdollisuuksia. Paremmat kuljetusyhteydet lisäävät alueen teollisuus- ja työpaikka-alueiden houkuttelevuutta. Samalla mahdollistuu uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen kehätien varrelle nopeiden ja turvallisten liikenneyhteyksien äärelle. Meluvaikutukset Meluntorjunnan jälkeen ohjearvot ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä on noin puolet nykyisestä. Yleisesti voidaan todeta, että monella melulle altistuvalla asukkaalla melulatistus on huomattavasti pienentynyt meluntorjunnan ansiosta, mutta toisaalta joillakin noussut liikennemäärien ja nopeusrajoitusten nousun seurauksena. Tilanne Tieliikennemelu A painotettu keskiäänitaso LAeq (db) 50 55 55 60 60 65 yli 65 Yht. Nykytilanne v. 2017, päivä 142 81 12 235 Nykytilanne v. 2017, yö 95 11 1 0 158 0+ v. 2040, päivä 165 76 25 266

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 78 0+ v. 2040, yö 123 68 3 0 194 Ennustetilanne v. 2040 ilman meluntorjuntaa, päivä Ennustetilanne v. 2040 ilman meluntorjuntaa, yö Ennustetilanne v. 2040 meluntorjunnalla, päivä Ennustetilanne v. 2040 meluntorjunnalla, yö 211 84 13 308 137 73 3 0 213 133 33 2 168 76 15 0 0 91 Laskentojen mukaan melutason ohjearvot ylittyvät useilla melulle herkillä kohteilla nykytilanteessa, 0+ tilanteessa ja ennustetilanteessa ilman uutta meluntorjuntaa. Erityisesti ohjearvon ylityksiä on Auralaaksossa Hämeentien ympäristössä, mutta myös muualla ohjearvon ylityksiä on tasaisesti. Suunnitellun meluntorjunnan seurauksena melualueilla olevien asukkaiden määrä vähenee päivällä 29 % ja yöllä 42 % nykytilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteeseen verrattuna vähennys on päivällä 45 % ja yöllä 57 %. Laskentatulokset eli melualueiden leviäminen on esitetty melukartoilla 16T 2 1 5 3. Vaikutukset ilmanlaatuun ja tärinävaikutukset Kehätien liikenteen päästöt vaikuttavat lähiympäristön ilmanlaatuun. Ilmanlaatua heikentävät muun muassa pienhiukkaset ja ajoneuvojen pakokaasut. HSY:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemien ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaan alle 20 000 ajoneuvon keskimääräisellä arkivuorokauden liikenteellä asuinrakennusten suositusetäisyys ajoradan reunasta on 40 metriä ja minimietäisyys 14 metriä. Alle 30 000 ajoneuvon liikenteellä suositus- ja minimietäisyydet ovat 21 metriä ja 60 metriä sekä alle 40 0000 ajoneuvon liikenteellä 28 ja 80 metriä. Suunnitelmassa kehätie on pääosin suosituksien mukaisella etäisyydellä nykyisestä asutuksesta. Valtatiellä 10 asutuksen etäisyys tiestä jää Auranlaakson alueella alle suositusetäisyyden sekä nykyliikenteellä että ennusteen mukaisessa tilanteessa. Hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta päästöjen määrät vähenevät tiejaksolla nykytilanteesta vuoteen 2040 mennessä liikenteen kasvusta huolimatta. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan kasvavan noin 24 %, mikäli tietä ei paranneta. Tien parantamisen seurauksena ajonopeudet tiejaksolla kasvavat, mikä lisää polttoaineenkulutusta ja päästöjä. Päästöjen määrä riippuu polttoaineenkulutuksesta ja eri päästökomponenttien osalta eri tavoin ajonopeuksista ja ruuhkautumisesta. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Arvokkaisiin luontotyyppikohteisiin ei vaikutuksia muodostu. Etupäässä kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat tavanomaiseen kangasmetsäkasvilli-

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 79 suuteen. Metsien pirstoutumista ei tapahdu kehätien osalla, mutta Tuulissuontien jatkon rakentaminen jakaa Kirkonjyrkän rinnekuusikon. Samoin tiejärjestelyt Kannitun pohjoispuolella pirstoaa yhtenäistä noin 10 ha kokoista metsäaluetta. Marketannotkon alueella uuden tien (K23J) rakentaminen pirstoaa hieman metsäkuviota, joka on äskettäin hakattu. Metsien yhtenäisyyteen vaikutukset ovat vähäiset. Alue on nykyisin hyvin pirstoutunut. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset keskittyvät liito-oravaan ja hirvieläinten liikkumiseen. Kehätien parantaminen ei vaikuta Järvelän kosteikon linnustoon, sillä kehätie sijaitsee loivasti kumpuilevan metsäalueen takana. Kosteikon rannalta on noin 400 metriä kehätielle. Turun kehätien parantamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueella esiintyviin lepakoihin tai lepakoiden elinympäristöihin. Samoin vaikutuksia ei muodostu Littoistenjärven alueen viitasammakoihin tai idänkirsikorentoon. Tiesuunnitelman toteuttaminen heikentää liito-oravan kohteita seuraavasti: 1. Auralaakson koulun metsä: Suunnitellun tien rakentaminen heikentää hieman luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Lisäksi kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta. 2. Tähkäpään metsä: Suunnitellun tien rakentaminen heikentää hieman luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kulkuyhteydet uuden tiealueen yli heikkenee. Haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta kun huomioidaan lieventämistoimet. 3. Kuokkamaan itäpuolen metsä: Tien rakentaminen hävittää luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja liito-oravametsässä. Kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta kun huomioidaan lieventämistoimet. 4. Sippaan metsä: Tien rakentaminen heikentää hieman luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta. 5. Kanniitun metsä: Tien rakentaminen heikentää hieman luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 80 6. Kivimäen metsä: Tien rakentaminen heikentää luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta. 7. Kannitun pohjoinen metsä: Tien rakentaminen heikentää vähäisesti luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kulkuyhteys uuden tiealueen yli heikkenee, mutta haittaa voidaan lieventää. Laji ei häviä alueelta. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiseen ja kulkuyhteyksien heikentämiseen on haettu poikkeuslupaa (hakemus tiesuunnitelman kohdassa 1.6T-2). Kirkonjyrkän metsän osalta on myös haettava lajin suojelusta poikkeuslupa ennen tien (M2) ja jalankulku- ja pyöräilyväylän (J3) rakentamista kohteen läpi, mikäli vuoden 2018 kartoituksessa ilmenee, että metsä on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. Hanke ei vaaranna liito-oravan suotuisaa suojelutasoa valtakunnallisesti tai seudullisesti. Paikallisella tasolla lajin suojelutaso ei suunnitelman toteutuminen olennaisesti heikennä, koska se koskettaa yksittäisiä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Vain yksi lisääntymis- ja levähdyskohde on vaarassa heiketä merkittävästi ilman lieventämistä. Tällä kohteella haittaa voidaan lieventää asettamalla pönttöjä jäljelle jäävään metsään. Lisäksi tiesuunnitelmassa liito-orava-alueet on huomioitu tiealueella poikkileikkauksen suunnittelulla, Peltolan vihersillalla, ympäristön suunnittelulla sekä lajin liikkumispaikoille sijoitettavilla hyppypuilla. Sippaanmäen kohdan ja Kirismäen eritasoliittymän ylimaansijoituspaikoille muodostetaan lajille sopivaa metsää ja tiealueella säästetään puustoa lajille sopivilta kohdilta. Välillisesti tien rakentaminen voi hieman alentaa liito-oravapopulaatiota paikallisesti. Kehätien parantaminen heikentää keltamataran levinneisyyttä paikallisesti, mutta lajin suojelun kannalta se ei ole merkittävä haitta. Haittaa voidaan lieventää tekemällä siirtoistutus, jossa ennen tien parantamistoimia kerätään keltamatarakasvustoista siemeniä, jotka kylvetään rakentamistoimien jälkeen hiekkapohjaiselle pientareelle. Kehätien parantaminen heikentää ekologia yhteyksiä ja hirvieläinten liikkumista tien yli. Tätä lievennetään Peltolan vihersillalla, jonka mahdollistaa eläinten liikkumisen tien yli. Liito-oravien liikkuminen tien yli turvataan hyppypuilla ja Peltolan vihersillalla. Lisäksi istutetaan puustoa paikoin jalankulku- ja pyöräilyväylän ja tien väliin. Tämä mahdollistaa ja parantaa lajin liikkumista länsi itäsuuntaisesti.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 81 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin Tien parantamistoimilla ei ole vaikutusta alueen pohjavesiin. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita ja maaperästä luonteesta johtuen pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat epäedulliset. Tiealueen hulevesien käsittelyllä vähennetään pintavesivaikutuksia. Samoin liikenneturvallisuuden parantuminen vähentää haitallisten aineiden kulkeutumismahdollisuutta Aurajokeen ja Littoistenjärveen verrattuna nykytilanteeseen. Tiealueelta muodostuvia hulevesiä ei ohjata Littoistenjärveen. Hulevedet kehätien noin paalulta 2500 itään päin johdetaan tievesialtaan, laskuojan sekä Suopohjanojan kautta Savijokeen. Laskuojan ja Suopohjanojan pituus Kehätieltä Savijokeen on 4,2 km. Savijoessa on havaintoja vuollejokisimpukoista. Pukkilan eritasoliittymästä hulevedet laskevat kohti lähteenkorvaa ja Kirismäen eritasoliittymästä kohti etelää liittyen Pukkilanojaan, joka laskee Piikkiönlahteen. Pukkilan eritasoliittymän eteläpuolelle laskuojaan 3 on esitetty hulevesien biologisen käsittelyn alue. Väylien hulevesien valumamatka Kirismäen eritasoliittymästä on 4,5 km ja Pukkilan eritasoliittymästä 5,2 km Piikkiönlahteen. Piikkiönlahti on osa Kuusistonlahden Natura-aluetta, joka on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Suuri osa valuma-alueiden ravinnekuormituksesta muodostuu kaltevien ja ravinnerikkaiden peltojen huuhtoumana. Pitkien valumamatkojen ja ojien loivien pituuskaltevuuksien puskurivaikutuksen vuoksi kehätien, Pukkilan ja Kirismäen eritasoliittymien hulevedet eivät merkittävästi lisää ravinnekuormaa Piikkiönlahteen tai Savijokeen. Tien rakentamisella ei ole myöskään havaittavia vaikutuksia Aurajokeen tai Littoistenjärveen. Hankkeen leikkausmassoissa esiintyvien sulfaattimaiden sijoittaminen on suunniteltu Pukkilan eritasoliittymän yhteydessä oleviin ylijäämämaiden sijoitusalueisiin (ylijäämämaiden sijoitusalueet 3, 4, 5, 6, 7 ja 17) sekä Liedon kunnan alueella olevaan Avantin sijoitusalueeseen (ylijäämämaiden sijoitusalue 10). Sulfaattimaita sisältävän sijoitusalueen hulevesien käsittelyyn on varattu tila sijoitusalueiden yhteyteen sekä niiltä poistuviin laskuojiin. Hulevesien yksityiskohtainen hallinta suunnitellaan tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä, kun myös sulfaattimaiden määrät tarkentuvat. Kehätien parantaminen on ristiriidassa Littoistenjärven suoja-aluemääräysten kanssa. Kehätie sijaitsee vähäiseltä osin Littoistenjärven vesioikeudessa vahvistetun suoja-alueen pohjoisreunalla (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös n:o 9/1982 D). Suoja-alueen purku etenee Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin maankäytön suunnittelun yhteydessä.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 82 Vaikutukset maa-ainesvaroihin Kaikki käyttökelpoiset leikkausmassat käytetään tierakenteisiin, luiskatäyttöihin, meluvalleihin ja esitettyihin maastonmuotoiluihin. Suunnittelukohteelle tuodaan hankkeen ulkopuolelta rakennekerroksiin kiviainesmateriaaleja noin 65 100 m3. Maaleikkauksista massoja syntyy 801 700 m3itr. Täyttöihin ja valleihin käytetään tästä noin 152 000 m3itr. Kallioleikkauksista massoja syntyy 637 800 m3itr. Penkereisiin ja rakenteisiin tästä käytetään noin 541 800 m3itr. Rakennekerroksiin ja muihin rakenteisiin louhetta murskataan noin 50 400 m3itr. Maastonmuotoiluihin ja ylijäämämaiden sijoitusalueille hankkeella sijoitetaan yhteensä noin 493 000 m3itr. Hankkeen ulkopuolelle kuljetettavat massat ovat noin 201 500 m3itr. Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin Maisemarakentamisen tavoitteena on säilyttää nykyisen maiseman maaseutumainen ilme. Aurajokilaakson maisema-alueen avoimet näkyvät ja jokivarren sekä laajojen viljelyalueiden avoimet viljelymaisemat säilytetään. Aurajokilaakson alueella rakenteet on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman hyvin nykyiseen maisemaan soveltuviksi maisemarakennetta ja näkymiä säilyttäen. Aurajokivarressa Melatien kohdalla betonista melukaidetta kevennetään läpinäkyvällä yläosalla. Valtatien10 jakson korkeat meluaidat ovat ruskeita. Ne toteutetaan puurunkoisina, jolloin ne sopivat maaseutumaiseen maisemaan paremmin. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Turun kehätien parantaminen lisää alueen asukkaiden ja alueella työskentelevien viihtyvyyttä parantamalla kulkuyhteyksiä, liikenneturvallisuutta, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteita sekä työpaikkojen saavutettavuutta. Seudulliset matka-ajat lyhenevät ja liikenteen sujuvuus paranee. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteet paranevat merkittävästi Turun kehätiellä ja valtatiellä 10. Puuttuvien jalankulku- ja pyöräilyväylien täydentäminen Turun kehätien varteen parantaa asukkaiden kulkuyhteyksiä jalan ja pyörällä. Valtatien 10 läheisyydessä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta parantavat rakennettavat alikulkukäytävät.. Laajenevien yritysalueiden työpaikkojen saavutettavuus paranee huomattavasti uusien jalankulku- ja pyöräväylien myötä ja työmatkat tulevat turvallisemmiksi ja sujuvammiksi.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 83 Turun kehätien kasvavat liikennemäärät aiheuttavat meluhaittaa lähialueen asutukselle. Meluhaittoja torjutaan tiesuunnitelmassa esitetyin melusuojauksin. Kehätien leventäminen nelikaistaiseksi ja tasoliittymien poistaminen aiheuttaa estevaikutusta sekä heikentää kulkuyhteyksiä kiinteistöille. Kulkuyhteyksien katkeamisesta aiheutuvia haittoja on vähennetty suunnitelluilla korvaavilla kulkuyhteyksillä. Kiinteistövaikutukset Tiealue lunastetaan suunnitelman vaatimassa laajuudessa. Tiealueen raja on esitetty suunnitelmakartoilla. Lisäksi varataan laskuoja-alueita. Hankkeen vuoksi joudutaan lunastamaan ja purkamaan 18 rakennusta, joista 8 on asuinrakennuksia, 1 entinen asuinrakennus ja 9 talous- ja varastorakennuksia. Hanketta varten lunastetaan maa-alueita seuraavasti: metsämaata 142 600 m2 peltomaata 268 400 m2 tonttimaata 4 650 m2 Uudet tiealueen sekä laskuoja-alueiden rajat on esitetty suunnitelmakartoilla (3T-1 10). Yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Tavoitetilanteen mukaiset arvioidut kokonaiskustannukset ovat 78,2 M (alv 0 %) (MAKU-indeksi 110,6 (2010 = 100)). Osuudet kokonaiskustannuksista ovat seuraavat: lunastus- ja korvauskustannukset ovat 2,5 milj.. Kaarinan kaupungin osuus on 0,9 milj. Liedon kunnan osuus on 1,9 milj. johto- ja laitesiirtokustannusten osuus on 1,1 milj. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on tavoitetilanteessa 3,3. Hoito- ja ylläpitovastuut on jaettu seuraavasti: Maanteiden hoidosta ja ylläpidosta vastaa ELY-keskus. Kaarinan kaupunki ja Liedon kunta vastaavat katujen hoidosta ja ylläpidosta. Länsi-Avantintien jatkeen (Y23/K23) sekä Tammitien (Y24/K24) asemakaavattomien osuuksien hoidosta ja ylläpidosta vastaa Kaarinan kaupunki. Muiden yksityisteiden hoidosta ja ylläpidosta vastaavat tiehoitokunnat. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Turun kehätietä parannetaan pääasiassa nykyisellä tielinjalla, joten työaikaisia liikennejärjestelyjä joudutaan tekemään runsaasti. Väliaikaiset liikenne-

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 84 järjestelyt hidastavat liikennettä ja aiheuttavat ruuhkia. Rakentaminen voi aiheuttaa maisema-, melu-, tärinä- ja pölyhaittoja sekä katkoja mm. sähkön- ja vedenjakeluun. Haitat minimoidaan huolellisella toteutussuunnittelulla ja rakentamisen valmistelulla sekä tiedottamisella.

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 85 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KA- DUT, LASKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEI- DEN SIIRROT Kadut Länsi-Avantintien jatkeesta, Tuulissuontiestä, Luolakalliontiestä, Alisippaantiestä, Sippaantiestä, Muurassuontiestä, Hadvalantiestä laaditaan katusuunnitelmat, jotka Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki käsittelevät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lisäksi valtatien 10 ja Kaarinantien meluesteiden toteuttamisesta laaditaan puistosuunnitelmat. Katujärjestelyt on esitetty tiesuunnitelman kohdassa 6.1T Laskuojat Hankkeessa on tarvetta varata laskuoja-alueita. Alueet on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1 10. Johto- ja laitesiirrot Suunnittelualueella olevat muiden omistamat johdot ja laitteet on esitetty johtosiirtokartoilla tiesuunnitelman kohdassa 6.3T. Alueen johto- ja laiteomistajien kanssa on työnaikana neuvoteltu. Johto- ja laiteomistajia alueella ovat: Turun Energia Turun Vesihuolto Liedon kunta Kaarinan kaupunki Caruna Elisa TeliaSonera DNA 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hankkeen toteuttaminen vaatii: Laiteomistajien kanssa tehdyt sopimukset Kustannusjaosta tehdyt sopimukset/pöytäkirjat Sopimus maanomistajien kanssa väylän Y23 toteuttamiseksi

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela Kirismäki, 86 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMENPITEIKSI Jatkotoimenpiteet Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää lausunnot tiesuunnitelmasta eri viranomais- ja sidosryhmätahoilta. Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki asettavat tiesuunnitelman kuukauden ajaksi yleisesti nähtäville, jolloin siitä voi antaa muistutuksia. ELY-keskus käsittelee tiesuunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset. Tämän jälkeen ELY-keskus valmistelee tiesuunnitelmasta hyväksymispäätösesityksen Liikennevirastolle, joka antaa suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Tiesuunnitelman hyväksyminen edellyttää Liedon kunnan ja Kaarinan kaupungin asemakaavamuutosten hyväksymistä. Tiesuunnitelmavaihetta seuraa rakennussuunnitelman laatiminen. Rakennussuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset piirustukset ja työtapaohjeet rakennustyötä varten.